Sivut0 28

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle.

Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

5/ 2017

Uusia tapoja ja uudenlaista apua rekrytointiin sivu 14

2

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Hallituksen ja työvaliokunnan jäseneltä

Luovat kunnat saavat kasvuhakuisia yrityksiä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tehostaa toimintaansa

Eräs yrittäjä avasi jokunen hetki sitten yrittämisen filosofiaa.

Hän sanoi ”pienyrittäjän on pakko onnistua ihan joka päivä, tai leipä loppuu. Toisin se on julkisella puolella.” Yrityksen osalta kommentti on totta, mutta mikä on päivittäisen onnistumisen merkitys alueemme kunnille? Kunnat eivät ota riskejä kuin yrittäjä, ja vastuu virheistä ei konkretisoidu konkurssina. Mutta kun tarkemmin mietitään, niin paljon onnistumisia tarvitaan julkisella sektorilla, jotta alueemme tulevaisuudessa pärjää.

Vaikka tavoitteena ovat elinvoima ja hyvät palvelut, on kunnan pärjäämisessä kyse kilpailuista.

Kilpaillaan muiden alueiden kanssa asukkaista ja sitä myöten osaamisesta ja investoinneista. Kuntien olemassa olon tarkoitus katoaa, jos kunnassa ei ole veronmaksajia, joille tarjota palveluita. Megatrendit kaupungistuminen ja ikääntyminen tekevät kilpailusta raadollisen. Tämä näkyy myös turhana vastakkain asetteluna suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Kaupungistuminen nähdään myös pohjoinen/ etelä – kysymyksenä. Asukkaista kilpaillaan eri keinoin. On kuntia, jotka tarjoavat euron tontteja, ilmaisia koulukirjoja tai tietokoneita oppilailleen ja asukkaita houkutellaan kuntaan jopa rahalla. Sitten on Helsingin seutu. Sinne ihmisiä menee junista ja autoista, ovista ja ikkunoista. Kasvukivut teettävät töitä.

Pohjois-Pohjanmaalla on tilanne haastava. Oulun seutua lukuun ottamatta väkiluku vähenee kokoajan. Oulun osaltakin on kipuilua. Yliopiston vetovoima maakunnan ulkopuolella on heikentynyt, nuorten muutto muualle on kiintynyt ja alueemme sisään muutto on vähentynyt.

Megatrendit kaupungistuminen ja ikääntyminen vaikuttavat myös yrityksiin. Yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa työntekijöitä ja osaamista ja uusia jatkajia. Nyt kun yritysten kasvunäkymät ovat varovaisesti paran-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä valmistellaan uutta hallintorakennetta. Lähtökohtana on, että uudessa mallissa edetään voimassa olevien sääntöjen pohjalta. PPY:n hallitus on uudistuksen hyväksynyt ja tavoitteena on että vuosikokous Raahessa vahvistaa uuden hallituksen jäsenten lukumäärän ja valitsee jäsenet ja varajäsenet. Raahessa valitaan myös hallituksen puheenjohtaja.

Muutos on merkittävä ja uudella hallintomallilla pyritään paremmin toteuttamaan aluejärjestömme 2016-2020 strategiaa ja reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Muutoksen myötä kaikki valiokunnat lopettavat nykymuodossaan toimintansa. Valiokuntien tilalle muodostetaan verkostomaisesti toimivat forumit. Yhteiskuntavaikuttamisen forum, jäsenpalvelut forum ja verkosto forum. Koulutus ja oppilaitosyhteistyö kuuluvat entisen yhteiskuntavaikuttamisen valiokunnan pohjalle koottavaan forumiin. Forumeiden puheenjohtajina toi-

tuneet, on kasvun suureksi esteeksi nousemassa osaavan työvoiman saanti. Miten me voimme turvata ja jopa parantaa yritysten toimintaedellytyksiä koko maakunnassa, onkin elinvoiman ja vetovoiman ja muutoksen hallinnan tärkein kysymys.

Kunnan elinvoima rakentuu yrityksistä ja osaamisesta. Mitä enemmän yrityksiä, sitä enemmän työpaikkoja ja sitä paremmat palvelut. Lukiokirjojen tarjoaminen ilmaiseksi eivät ratkaise kunnan kilpailukykyä tai vetovoimaa. Yritysten kasvumahdollisuudet sen ratkaisevat. Uuden yrityksen perustaminen paikkakunnalle juontaa monesti kotiseuturakkaudesta ja eikä optimaalisesti parhaimmasta sijainnista. Todennäköisesti tämä kytkös heikkenee kokoajan kahden muun megatrendin globalisaation ja digitalisaation edetessä. Jos kaupungistuminen ja ikääntyminen haastavat, niin nämä kaksi muuta trendiä ovat oikein oivallettuna mahdollisuus.

Jos halutaan aidosti olla kilpailukykyinen ja houkutteleva alue tulevaisuudessa, on alueemme nostettava profiiliaan ja tavoitetasoaan yrittäjyys ja osaaminen edellä. Innovatiivisuuteen ja luovuuteen sisältyy aina epäonnistumisen riski, mutta siitä huolimatta voidaan edellyttää että, nuo sanat nostetaan tekemisessä korkealle ja vuoropuhelua tiivistetään yritysten, oppilaitosten ja kuntien välillä.

mivat PPY:n varapuheenjohtajat. Puheenjohtajien kautta tiedonkulku hallitukselle tehostuu.

Paikallisyhdistysforum tulee olemaan kokonaan uusi toimielin, jonka tehtävänä on lisätä aluejärjestön ja 29 paikallisyhdistyksen yhteistyötä ja linjata aluejärjestön toimintaa. Paikallisyhdistysforum kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja kaikki paikallisyhdistykset voivat nimetä edustajan kokouksiin.

Suurin muutos uudistuksessa toteutetaan hallitustyöskentelyssä. Hallituksen koko pienenee ja kun työvaliokunta lakkaa, käsittelee hallitus suoraan sille kuuluvat asiat. Hallitus kokoontuu 7-9 kertaa vuodessa. Hallintorakenneuudistukseen sisältyy myös uusi tapa valita luottamushenkilöt tehtäviinsä. Avoimen haun kautta jäsenyrittäjä voi ilmoittautua luottamustehtäviin.

Nimitystoimikunta kokoaa hakemukset ja valmistelee esitykset vuosikokoukselle ja hallitukselle.

Uuden hallintomallin tavoitteena on varmistaa hyvät pal-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kaleva365 Oy

velut jäsenyrittäjille ja edesauttaa myönteisen kehityksen jatkuminen yritysten toimintaympäristössä. Visiomme on ”AIDOSTI YRITTÄJÄN ARJESSA”. Haluamme myös olla mukana yhdessä kuntien, sekä alue-ja maakuntahallinnon kanssa rakentamassa elinvoimaista maakuntaa.

LAURI MIKKONEN puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Taitto Kaleva365 Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

MARJO KOLEHMAINEN

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

3

Maakuntajohtajan mietteitä

7

Pk-yrittäjät uskovat talouden nousuun

11

Mitä on olla kevytyrittäjä?

5

Yrityskauppoja tehdään runsaasti

8

Digitalisaatio vaatii ajattelemaan eri tavalla

18

Mikä vetää Ouluun?

3

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Pauli Harju palaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajaksi marraskuun alussa.

Maakuntajohtajaksi palaava Pauli Harju: ”Pohjois-Pohjanmaalaisen osaamisen myynti on avain maakunnan menestykseen” Anni Jyrinki, teksti Valtiovarainministeriö, kuva Vielä kuukauden verran valtiovarainministeriön muutosjohtajana työskentelevä Pauli Harju palaa marraskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajaksi.

– Maakuntajohtajaksi paluun aikatauluun vaikutti laajan maakuntauudistuksen aikataulu, Harju valloittaa työnkuvansa muutosta ja jatkaa, että valtiovarainministeriön muutosjohtajan tehtävän lähtökohta olikin paluu aikaisempaan tehtävään, josta Harju on marraskuun alkuun virkavapaalla.

Ministeriössä muutosjohtajan tehtävä on ollut varmistaa maakunnallisen valmistelun käynnistyminen ja toimivuus.

Maakuntajohtajana Harju jatkaa periaatteessa siitä, mihin nyt valtiovarainministeriössä jää.

– En pääse irti maakunta- ja sote uudistuksen vaatimista valmisteluista. Tulevan EU:n koheesiopolitiikka ja sen suomalainen soveltaminen haastaa pohjois- ja itä- Suomen nykyistä voimakkaammin. Tuomme Suomeen rahat ja muut haluavat käyttää ne.

Osaamiseen perustuvassa taloudessa ei ole hetkenkään aikaa vapaalla vaiheella ajoon, Harju pohtii.

Osaamista osattava markkinoida oikein Pohjois-Pohjanmaa on maakuntajohtajan silmissä nuorten maakunta, jossa uusiutuminen ja kasvu ovat läsnä jatkuvasti. Maakun-

nan asukkaiden, niin opiskelijoiden kuin työelämässä olevien, osaamisprofiilin edelleen jalostaminen on nyt tärkeää.

- Osaamisen myynti kotimaisille yrityksille sekä muille toimijoille ja kansainvälisestikin ovat onnistumisen edellytyksiä.

Vankka kokemus kuntasektorilta Ennen siirtoa valtiovarainministeriöön Harju ehti toimia kahden vaalikauden ajan maakuntajohtajana sekä jonkin aikaa myös maakuntajohtajien puheenjohtajana.

Harju on työskennellyt myös pankkitoimialalla sekä kunnan elinkeinoasiamiehenä. Kunnanjohtajana hän on toiminut niin Taivalkoskella kuin Pudasjärvellä.

– Toimin myös PARAS kuntaja palvelurakennehankkeen Pohjois-Pohjanmaan selvityshenkilönä. Tunnen kuntasektorin asiat ja toimintatavat hyvin.

Kehittämisen laaja-alaisuus ja resurssointi edunvalvontoineen ovat työpäiväni arkea ja kokemus valtiovarainministeriöstä puolestaan on avartanut näkökulmaa valtion toimintoihin, Harju kertoo taustoistaan.

- Maakuntaliitto on pöydänkattaja alueen kehittämisen edellyttämälle yhteistyölle. Maakuntajohtaja johtaa tätä työtä. Aluehallinnon uudistus eli maakuntauudistus soten isäntänä tulee vaatimaan lähivuosina erityisen paljon huomiota.

4

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

MAINOS MedKitin Minna Åman-Toivio, Aimo Jäkäläniemi ja Tapio Härkönen työnsä ääressä.

Tapio Härkönen työllistyi MedKitille työllisyyspalvelujen kautta.

Anna asiantuntijoiden etsiä

tekijöitä yritykseesi Oulun kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelujen yhdistymisen myötä BusinessOulu pystyy palvelemaan sekä työnantaja- että työnhakija-asiakkaita.

BusinessOulun yrityspalveluja käyttää vuosittain noin 1500 eri yritystä, joista suurin käyttäjäryhmä on kaupan- ja palvelualan oululaiset yritykset. Käytetyimmät palvelutuotteet ovat perinteisesti liittyneet yritystoiminnan käynnistämiseen, rahoitukseen sekä myyntiin ja vientiin, mutta jatkossa rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut korostuvat entisestään.

- Kehityssuunta on mielestäni hyvä, sillä mitä monipuolisemmin vaikutamme myönteisesti alueemme työllisyyteen, sitä paremmin varmistamme Oulun talousalueen vetovoiman, viihtyvyyden ja palvelutarjonnan alueemme asukkaille, sanoo BusinessOulun palvelupäällikkö Jarmo Lauronen.

BusinessOulun työllisyyspalvelujen tavoitteena on saada työ ja tekijät kohtaamaan.

- Rekrytointi on työnantajalle yksi tärkeimpiä investointeja. Haluamme auttaa työnantajaa ja työnhakijaa löytämään toisensa. Yrityksen toimialan ja työtehtävien tunteminen auttaa tässä tehtävässä, sa-

moin se että tunnemme työnhakijoiden tilanteen ja osaamisen, kertoo työllisyyspalvelujen päällikkö Seija Mustonen.

Tarvetta vastaavaa osaamista - Ihan mahtavaa työvoimaa, toteaa terveydenhuollon tavarantoimituksiin erikoistuneen oululaisen MedKit Finland Oy:n yrittäjä Minna Åman-Toivio. Yritys on palkannut toistakymmentä työllisyyspalvelujen työnhakijaa työkokeilun kautta.

Apua ja tukea rekrytoinnissa ja työkokeilun toteuttamisessa yrittäjä on saanut BusinessOulun työllisyyspalveluista. Pisin työsuhde jatkuu jo kuudetta vuotta.

Työnhakijoina on Oulun seudulla hyvin monen alan ammattilaisia.

- Meillä työllistettäviltä vaaditaan sujuvaa tietotekniikan hallintaa, kielitaitoa ja sopeutumista ikuiseen muutokseen – kasvupotentiaalia. Työkokeilun kautta olemme palkanneet nuoria insinöörejä,

kielitieteilijöitä ja liiketalouden osaajia.

Voi olla, että he ovat ehtineet olla työnhakijana jo 3–5 vuotta, mutta työmotivaatio ja hyvä koulutus ei ole kadonnut minnekään, Åman-Toivio kiittää.

MedKit on kasvuyritys, jossa ihan jokainen on aloittelija.

- Yhdessä opiskellaan uusia asioita joka päivä, ei meistä kukaan ole valmis tähän työhön. Minulle ei ole merkitystä työntekijän menneisyydellä, vaan asenne ja kasvupotentiaali ratkaisevat.

Toki kaikki työkokeiluun tulevat eivät jää yritykseen, syystä tai toisesta.

- Periaate on, että heitäkin autetaan seuraavalle askelmalle eteenpäin työelämään verkostomme kautta, sillä eri yrityksissä tarvitaan koko ajan erilaista osaamista. Lyhytkin työjakso yrityksessä voi olla ratkaiseva henkilön jatkotyöllistymisen kannalta. Åman-Toivio kannustaisi yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä BusinessOulun työllisyyspalveluihin.

- Arjessa tarvitaan apukäsiä, työtä on

paljon. Työllisyyspalvelujen kautta saa vaivattomasti osaavaa henkilökuntaa.

Käytännössä BusinessOulun työllisyyspalvelut etsii tarvetta vastaavia tekijöitä työnhakijoista ja välittää tehtävään halukkaiden CV:t yritykseen. Yrittäjän ei tarvitse lähteä mihinkään, sillä työllisyyspalvelujen asiantuntijatiimi auttaa tarvittavissa paperitöissäkin.

- Tämä toimii ja on kaikille osapuolille helppoa, Minna Åman-Toivio vakuuttaa.

• BusinessOulu ja Oulun

kaupungin työllisyyspalvelut yhdistyivät kesällä 2017

• Työnantajat ja työnhakijat

saavat nyt palvelut samalta luukulta

• Tarkoituksena on saada

työnantajat ja työntekijät kohtaamaan

ALOITTAVAT OSAKEYHTIÖT! BusinessOulun yrityspalvelusetelien haku avautuu lokakuussa. Voit hakea tukea uuden liiketoiminnan, kansainvälistymisen, innovaatiotoiminnan tai kasvun käynnistämiseen.

Tervetuloa infotilaisuuteen 11.10.2017 klo 13.00, BusinessOulu, Yrttipellontie 6.

Ilmoittautumiset sekä lisätiedot yrityspalvelusetelistä: businessoulu.com/palveluseteli

5

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Puh. 010 77 88 600 H A L L I T U S K A D U L L A

LAADUKKAAT EDUSTUS- JA TYÖVAATTEET YRITYKSILLE JA YHTEISÖILLE • päähineet • kynät • kangasmerkit • takit • kauluspaidat KYSY TARJOUS NETISTÄ: www.johafinland.fi Hallituskatu 35, 90100 Oulu puh. 376 961, 0440 386 456

KettuMäki Oy

Pohjois-Suomessa yrityskauppabuumi Yrityskaupat ovat keskeinen ja tärkeä osa talouden kehitystä Anni Jyrinki, teksti – Omistajanvaihdoksia tehdään Suomessa meidän arvion mukaan yhteensä noin 2000-3000.

Finnvera on mukana näistä yli tuhannessa vuosittain. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla PohjoisPohjanmaalla tehtiin Finnveran osin rahoittamana yrityskauppoja yhteensä 51 yrityksessä, kertoo Finnveran aluejohtaja Juuso Heinilä.

Omistajanvaihdokset ovat selkeästi lisääntyneet viime vuodesta. Finnveran laskelmien mukaan lähes neljälläkymmenellä prosentilla. Erityisen voimakasta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut Lapissa ja Kainuussa.

– Pohjois-Suomessa taitaa olla menossa ihan yrityskauppojen buumi, Heinilä toteaa.

Määrät yhä kasvussa Tälläkin hetkellä uusia omistajanvaihdoshankkeita on Finnveralla vireillä useita ja merkit viittaavat siihen, että kauppamäärien kasvu jatkuu edelleen. Syyskuun alussa julkistetussa yrittäjien talousnäkymiä selvittäneessä barometrissa omistajanvaihdossuunnitelmat näkyivät olevan Pohjois-Pohjanmaalla selvässä kasvussa ja yrityskauppoihin etsittiin aktiivisesti rahoitusratkaisuja.

– Yrityskaupat ovat keskeinen ja tärkeä osa talouden uudistumista. Usein yrityskauppa ja uuden yrittäjän ideat kääntävät yrityksen liikevaihdon selvään kasvuun. Meillä on lukuisia kokemuksia yrityskaupoista, joiden jälkeen yrityksen liiketoiminta on kääntynyt merkittävään kasvuun ja uusia markkinoita on haettu myös ulkomailta, Heinilä kertoo Itse asiassa jopa kolmannes pk-yrityksistä etsii toiminnal-

leen jatkajaa jo lähivuosina, joten myös jatkuvuuden kannalta on tärkeää saada yrityskauppoja toteutumaan. Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen onkin tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla.

Hienilä pohtii, että olisi todella hienoa, jos Finnverassa pystyttäisiin yhyttämään yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria ja jatkajaa etsiviä yrityksiä.

– Yrityskauppa on tilastojemme mukaan uuden yrityksen perustamista vähäriskisempi vaihtoehto. Uskon, että uusi yrittäjäsukupolvi toisi digitalisaation hyödyntämisen nopeammin osaksi pk-yritysten arkea.

Mitä on huomioitava, kun lähtee ostamaan tai myymään yritystä?

– Yrityksen oikean arvon määrittäminen on keskeinen osa yrityskauppaa. Tähän löytyy yksikertaisia laskureita, mutta usein kannattaa pyytää arvio luotettavalta ulkopuoliselta taholta, neuvoo Heinilä.

Uuden yrittäjän tulee selviytyä yrityskaupasta seuranneista vastuista yrityksen liiketoiminnalla, joten yrityksen kannattavuus on oikean arvon määrittämisen keskiössä. Luopuvan yrittäjän puolestaan kannattaa aloittaa yrityskaupan suunnittelu hyvissä ajoin, käytännössä vuosia ennen kaupan toteutumista.

– On tärkeää tuntea se, mitkä osat liiketoiminnasta ja yrityksestä ovat aidosti ostajalle kiinnostavia. Usein myyjän kannattaa puhdistaa yrityksen taseesta kaikki ylimääräinen kuten autot, sijoitusvarallisuus tai kiinteistöt.

Yrityskaupan rahoitus taas edellyttää yleensä sekä omaa että vierasta pääomaa.

– Käytännössä kaikki pankkiryhmät ovat rahoittamassa yrityskauppoja ja Finnvera on yleensä

osa tätä kokonaisuutta.

– Kun yrityksen arvonmääritys on järkevällä tasolla, yrityskaupan rahoitus kyllä onnistuu.

Isommissa, useiden miljoonien, yrityskaupoissa mukana on usein yrittäjän lisäksi pääomasijoittajia, kertoo Heinilä yrityskauppojen käytännöistä.

Finnveran puolelta keskeisimmät rahoitusratkaisut ovat yrittäjälainat sekä pankkien lainojen takaukset.

– Meidän kokemuksemme mukaan rahoituspaketti saadaan kokoon, kun yrityksen kauppahinta on määritetty oikein ja uusilla yrittäjillä on aidot edellytykset onnistua.

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit.

• Kivikorit piha- ja maisemointirakentamiseen.

Puh. 0400 960829/Mika kettumakioy@suomi24.fi www.kettumakioy.fi

OULUN LÄMPÖKAIVONPORAUS

www.oulunlampokaivonporaus.fi

Puh. 040 418 5736 • juhani.malo@elisanet.fi

Mitä jos korot nousevat?

Kannattaa katsoa yrityspörssistä Myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä on huomattu lisääntynyt kiinnostus omistajanvaihdoksiin.

– Kesän jälkeen uusia yrityskontakteja on tullut joka viikko useita ja erityisesti yritysten työntekijät ovat olleet kiinnostuneita ostosta, kertoo kehityspäällikkö Tommi Sirviö.

Viime toukokuussa avattu kauppapaikka Pohjois-Suomen Yrityspörssi on varsin osoittautunut hyväksi ostajien ja myyjien kohtaamispaikaksi. Sirviön mukaan seuraavaksi on tavoitteena saada alan pohjoissuomalaiset asiantuntijat kiinnostumaan Pohjois-Suomen Yrityspörssistä – Sinne voidaan laittaa myös asiasisältöä, Sirviö hoksauttaa.

Pohjois-Suomen Yrityspörssi on linkitetty valtakunnan Yrityspörssiin, joten myynti-ilmoitukset näkyvät laajasti ja esimerkiksi potentiaaliset paluumuuttajat saadaan sitä kautta hyvin tavoitettua.

Onko sinun yrityksessäsi tai asunto-osakeyhtiössäsi valmistauduttu korkojen nousuun? Haluatko hyötyä matalista koroista?

Pohjois-Suomen Yrityspörssi löytyy osoitteesta www.psyritysporssi.fi.

OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

Ota yhteyttä OP Oulun Yrityskonttoriin oulun.yritys@op.fi tai puh. 010 2535 320 ja varaa aika asiantuntijallemme.

Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun tarpeisiisi.

6

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

MAINOS

”Haluamme, että myös Kaleva.fi on sosiaalinen media.”

NYKYAIKAINEN MEDIATALO KEHITTÄÄ KOKO AJAN UUTTA

Kaleva on välittänyt kansan kaikuja Oulusta ja Pohjois-Suomesta jo 118 vuoden ajan. Siinä ajassa pitkän linjan sanomalehtitalo on kehittynyt nykyaikaiseksi monimediataloksi, jossa tekeminen suuntautuu jatkuvasti kasvaen digitaalisiin palveluihin.

Puhtaasti Kalevan digituotteiden parissa työskentelee jo 20 ihmistä.

Heistä seitsemän toimittaa lukijoille luettavaa, katseltavaa ja jaettavaa verkkolehteen ja Kalevan muihin digipalveluihin. 13 kehittää ja ylläpitää palveluita esimerkiksi työnimikkeillä sovellusarkkitehti, tuotepäällikkö ja graafikko.

Digituotteista Kaleva.fi-verkkopalvelu, eKaleva-näköislehtisovellus ja

Kalevassa kehitetty oma mobiilisovellus tarjoilevat luettavaa ympäri vuorokauden – paikalliset uutiset edellä. Paikallista ja kattavaa digipalvelua ovat myös Oulun ja lähialueen kaikki menot kokoava Tapahtumat-sivusto sekä asuntorakentamisen Uudiskohteet-sivusto. Kalevan monipuolisen digikokonaisuuden täydentää pari kertaa vuodessa pyörähtävä verkkohuutokauppa Nappaa.fi.

Kaleva on koko historiansa ajan halunnut olla tiiviisti mukana lukijoidensa ja asiakkaidensa, siis oman yhteisönsä elämässä. Niin tänäänkin.

Digipuolella tämä näkyy jatkuvasti kehittyvänä ja monipuolistuvana

palveluvalikoimana. Nykyisten palveluiden käyttöä, eri sisältöjen suosiota ja käyttäjien reagointia seurataan ja analysoidaan tarkasti, jotta voidaan luoda uutta ja aiempaa parempaa.

Myös uutiskanavissa asioita tehdään päivittäisessä vuorovaikutuksessa oululaisten ja muiden lukijoiden kanssa. Kaleva.fi:n verkkotuottajan Heikki Uusitalon mukaan lukijoilta saatu sisältö on erittäin suosittua.

“Lukijoiden kuvista kootut kuvagalleriat sekä ihmisten lähettämät videot ovat yksi esimerkki osallistamisesta, jossa teemme verkkolehteä yhdessä lukijoiden kanssa. Haluamme, että myös Kaleva.fi on sosiaalinen media.”

1998

2003

2004

2015

2016

2017

Kaleva avaa verkkolehden

Ensimmäinen mobiilipalvelu Kaleva.wap

Kalevan näköislehti julkaistaan

Kaleva.fi muuttuu responsiiviseksi

Kaleva.fi-mobiilisovellus julkaistaan

Uusi eKaleva-näköislehtisovellus julkaistaan

Kiinnostavia tarinoita pohjoisen yrityksistä Pohjoisen yritystarinat esittelee Kalevassa ja Kaleva.fi:ssä oululaisia ja pohjoissuomalaisia yrityksiä, niiden palveluita ja kasvutarinoita. Artikkelit toteutetaan yhteistyössä Kalevan Yrityspalveluiden ja alueen yritysten kanssa.

Haluatko mukaan?

Ota yhteyttä yhteyshenkilöösi tai Kaleva Yrityspalvelut: p. 08 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi.

7

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Pk-yrityksissä runsaasti kasvuhalukkuutta Anni Jyrinki, teksti

Suomen ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaan pienten- ja keskisuurten yritysten odotukset tulevista suhdanteista jatkuvat positiivisina. Alueraportti Pk-yritysbarometrista syksyltä 2017 kertoo myös, että alueemme yrityksistä yli 40 prosenttia pyrkii kasvattamaan toimintaansa lähivuosina. Äskettäin julkaistun yritysbarometrin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on maan mittakaavassa kaikkein eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä

pk-yrityksiä. Kasvuun tähtäävissä yrityksissä on myös runsaasti halukkuutta laajentaa toimintaa ulkomaille.

- Alueen yritysten kasvun, uusiutumisen ja omistajanvaihdosten tukeminen on erittäin tärkeää. Yritysten tulee jokaisessa vaiheessa saada riittävästi tietoa ja apua, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen.

Mikkonen myös muistuttaa, että yritysten kasvun tukeminen vaikuttaa todella paljon koko alueen pärjäämiseen ja vetovoimaan.

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset taloustilanteesta ovat hieman parantuneet verrattuna viime kevääseen.

Turvallista, tehokasta ja helppoa tiedonhallintaa elfCLOUD varmistaa, että yrityksen tärkein pääoma, tieto, on turvassa ja aina helposti saatavilla.

Pilvipalvelukokonaisuus sisältää tiedostojen pilvitallennuksen ja varmuuskopioinnin, yrityskohtaisesti räätälöitävät palvelinratkaisut sekä sähköposti- ja domain-palvelut.

Erittäin tietoturvallisen elfCLOUDin ottaminen käyttöön on helppoa – voit tehdä sen itse tai me autamme.

43 prosenttia yrittäjistä arvioi, että taloussuhdanteet tulevat edelleen paranemaan seuraavan vuoden kuluessa.

Talousnäkymissä ja -odotuksissa on kuitenkin huomattavasti alueellisia eroja. Vahvimmat odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja heikoimmat Kainuussa. Pohjois-Pohjanmaalla odotukset ovat hieman laskeneet keväästä 2017.

- Suhdannenäkymät ovat kuitenkin kaikkiaan positiiviset, vaikka ovatkin alueellamme jonkin verran varovaisempia kuin keväällä. Tämä kertoo siitä, että rakenteelliset ongelmat eivät ole poistuneet, arvioi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö Kirsi Anttila.

Yritysbarometrista selviää myös, että Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä kehittämistarpeita on eniten markkinoinnissa ja myynnissä. Esiin nousee myös huoli työvoiman saatavuudesta alueen kasvukeskusten ulkopuolelle.

Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksillä on positiviset odotukset suhdanteiden kehityksestä myös lähitulevaisuudessa.

“Olemme elfCLOUDin avulla parantaneet tiedonkulkua ja tiedostojen yhteiskäyttöä sekä mahdollistaneet joustavan etätyöskentelyn kentältä ja kotoa. Se, että pilvi itsessään on automaattisesti varmuuskopioitu, vapauttaa meidän aikamme asiakkaittemme palvelemiseen.”

Esa Heikkilä Yrittäjä, Kotigalleria LKV, Oulu

Kari Halavaara, 050 553 4796 kari.halavaara@elfgroup.fi Myyntijohtaja, elfGROUP Kyberturvallisuuspalvelut Oy

elfGROUP Kyberturvallisuuspalvelut Oy • Tietoturvan ja tiedonhallinnan ammattilainen Oulussa

8

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Tällä vuosituhannella syntyneet yritykset ottavat ykköstilan joka viidenneltä markkinajohtajalta, Rami Saarniaho painotti Kaupat Nyt -tilaisuudessa.

Digitalisaatio on ajattelutapa Pärjääminen digitalisoidussa maailmassa ei vaadi niinkään teknistä osaamista vaan ajattelutavan muutosta, Rami Saarniaho herätteli yrittäjiä Kaupat Nyt -tilaisuudessa.

Ville Koivuniemi. teksti ja kuva

Viimeistään nyt yritysten kannattaa yhdistää viestintä, brändäys, markkinointi ja myynti, kuului Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimijoille Kaupat Nyt -tilaisuudessa puhuneen Rami Saarniahon yksi pääviesteistä.

Nuorten ajatushautomo Innokampuksen perustaja ja toimmitusjohtaja Saarniaho korosti, että digitalisaation osaaminen ei tarkoita, että pitäisi osata hallita teknisesti vaikeita digitaalisia – Digitalisaation osaaminen on sitä, että ymmärtää, miten digitaalisessa maailmassa tehdään asioita, Saarniaho totesi. Hänen mukaansa suurimmassa osassa yrityksistä itse asiassa luullaan, että oma osaaminen on heikompi kuin muilla. Joka tapauksessa digitalisaatio vaikuttaa lähitulevaisuudessa kilpailu-

tilanteeseen merkittävästi, Saarniaho totesi.

– Kaksikymmentä prosenttia kaikista markkinajohtajista menettää ykköstilansa yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen.

Luvut eivät ole Saarniahon itse arvioimia vaan perustuvat tutkimuksiin ja asiantuntijoiden näkemyksiin.

– Tuolta takaa tullaan ja kovaa, Saarniaho totesi.

Kiinnostus tärkeää Saarniahon mukaan tärkeää on olla kiinnostunut siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa yritystoimintaan. Digitalisoituminen tasaveroistaa kilpailua, kun yleisöt ovat aiempaa paremmin yritysten ulottuvilla.

Sinänsä digitalisaation maailmassa pätevät samat lainalaisuudet kuin muussakin yrittämisessä. Saarniaho kiteytti ydinajatuk-

sen niin, että asiakasta pitää helpottaa päätöksenteossa.

Samaan tapaan keväällä ensimmäisessä digikoulussa vieraillut Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila summasi digikoulun antia.

– Digitalisaatio ja sen hyödyntäminen on sitä, että analysoit, miten maailman myllerrys vaikuttaa sinun toimialaasi, tuotteisiisi ja palveluihisi, Jussila tiiviti digikoulun tärkeimpiä oppeja blogiinsa tuolloin.

Rami Saarniaho mainitsi yhtenä esimerkkinä asiakkaiden uusista digitaalisen maailman sallimista tarpeista ravintolanruuan tilaus- ja kuljetusalveluja tarjoavan teknologiayritys Woltin, joka perustettiin alkujaan sovellukseksi, jonka avulla ihmiset voisivat ohittaa jonottamisen ja asioinnin kassalla ravintolassa. Alkuperäinen idea muovautui kuitenkin palveluksi, jonka keskiössä on ruuan tehokas kotiinkuljetus.

9

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

KOKOUSTILOJEN AV-TEKNIIKKA KUNTOON!

RADIO ITKONEN - - - since 1968 - - -

AV-laitteet ja esitystekniikkaratkaisut Hautakorventie 15 A, 90620 OULU, puh. 044 3216 201 jorma.itkonen@radioitkonen.fi

Asiantuntijapalvelut mutkattomasti ja vankalla kokemuksella KHT Hannu Lähdesmäki KHT Kari Knuuttila p. 08 311 3323 etunimi.sukunimi@tuokko.fi

• Tilintarkastus • Erityistarkastus • Veropalvelut • Yritysjärjestelyt • Raportointipalvelut • Konsernitilinpäätös • Sisäinen tarkastus • Riskienhallinta • CFO-palvelut • IFRS

Yrityksesi uudet toimitilat Oulussa?

ASEMA 37, Asemakatu 37, Oulu

Toimistotilaa rautatieaseman lähellä - Valmiiksi kalustettuja huoneita - Joustavat vuokra-ajat - Helppo liikennöinti ja hyvä paikoitus

Asema 37 huonevuokrat: -Alkaen 350 eur/kk, alv 0 %

KONTIO 10, Kangaskontiontie 10, Maikkula

Toimisto, palvelu- ja tuotantotilaa

- Nosto-ovet ja lastauslaituri, maksimikorkeus 6 m - Helppo liikennöinti, runsaasti paikoitustilaa

Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

Kontio 10 vuokrahinnat:

- Tuotanto- ja varastotilat alk. 7,50 eur/m2/kk, alv 0 % - Toimistotilat: 1. krs alk. 9,90 eur/m2/kk, alv 0 % 2. krs alk. 7,90 eur/m2/kk, alv 0 %

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

Ota yhteyttä: henri.huotari@kiinteistotahkola.fi 040 541 8854 jukka.vitikka@juvitrade.fi 0500 890 360

Tutustu lisää:

10

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen.

Jatkuvaa yhteydenpitoa Tyrnävällä kunta ja yrittäjät etsivät uusia tapoja yhteistyöhön.

Uusin ulostulo on Tyrnävän innovaatioryhmä.

Ville Koivuniemi, teksti Yrittäjien ja kunnan yhteistyö sujuu Tyrnävällä aktiivisesti. Uusin aiheeseen liittyvä ulostulo on Tyrnävän innovaatiotiimi, jonka tiimoilta yrittäjät kokoontuvat viikoittain innovaatioryhmässä. Kunta on lähtenyt yrittäjien perustamaan ryhmään mukaan, ja tarjoaa tapaamisiin tiloja.

– Mukana on myös lähes aina kunnan virkamiehiä. Kokoontumisessa pohditaan jäsenten esiin nostamia ideoita, asioita ja aiheita, joita sitten porukalla sparrataan ja katsotaan, miten ja millä keinoin niitä viedään eteenpäin vai viedäänkö, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen sanoo.

On tärkeää, että ryhmässä voidaan keskustella luottamuksellisesti esimerkiksi yritysideoista, Manninen huomauttaa.

Manninen uskoo, että lähiruokaan ja käsityöyrittäjyyteen keskittyneellä Tyrnävä Tarjottimelle!

-hankkeella oli vaikutusta yrittäjien aktivoitumisessa. Tyrnävän yrittäjien puheenjohtaja Annukka Soutula-Ervasti perusti viime vuoden lopulla Tyrnävän Puoti -erikoisliikkeen, jossa paikallisten pienyrittäjien tuotteet pääsevät esille.

Yhteisten tapahtumien lisäksi kunta ja yrittäjät pyrkivät etsimään yhteistä säveltä muutenkin.

Manninen vakuuttaa, että kunnalla on muutenkin kova tahto suosia paikallisia yrittäjiä hankinnoissaan

lain sallimissa puitteissa.

– Erityisen hyviä onnistumisia tässä on tullut ruokapuolella, jossa tänä päivänä lähes 90 prosenttia raaka-aineista on kotimaisia ja mahdollisimman läheltä. Tässä olennaista on ruokapalvelupäällikön ja yrittäjien yhteistyö, jonka avulla voidaan kehittää niin reseptiikkaa kuin tuotteitakin, Manninen toteaa.

Markkinavuoropuhelua harjoitellaan Mannisen mukaan kunta pyrkii eri hankinnoissa käymään mahdollisimman monipuolisen markkinavuoropuhelun yrittäjien kanssa. Markkinavuoropuhelu on sekä yrittäjien että kunnan näkökulmas-

ta suhteellisen uusi asia.

– Välillä se onnistuu paremmin ja kehitettävää riittää varmasti puolin ja toisin. Pyrimme viestinnällisesti ja kasvatuksellisesti hoksauttamaan myös kuntalaisia paikallisen yrityselämän palveluiden käyttämisen tärkeydestä, Manninen sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteena on jatkuva vuoropuhelu kunnan ja paikallisten yrittäjien välillä. Kunnan houkuttelevuuden lisääntymisestä hyötyvät molemmat.

– Kunta käy aktiivista vuoropuhelua myös kunnan ulkopuolisten yrittäjien kanssa ja pyrkii kehittämään kunnan houkuttelevuutta jo olevien yrittäjien lisäksi myös uusien yrittäjien näkökulmista, Manninen sanoo.

HANKI SUJUVA TYÖTERVEYS, SAMALLA HOIDAT TYÖNANTAJAN LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET. Kun sinä ja työntekijäsi olette kunnossa, työasiatkin sujuvat.

Saat tuntuvat edut kun teet sopimuksen heti.

HYÖDYNNÄ ETU HETI terveystalo.com/yrittaja

SOITA 030 633 9529*

*Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

11

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Kevytyrittäjien määrä kasvaa Laskutuspalvelut helpottavat paperishowta Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että yksityishenkilö voi laskuttaa teke­mästään työstä perustamatta omaa yritystä Anni Jyrinki, teksti – UKKO.fi loi kevytyrittäjyys-termin nimenomaan selkeyttämään toimialan sekavaa terminologiaa. Tätä termiä on käytetty nyt jo melko paljon mediassakin.

– Toimimme kevytyrittäjän laskuttajana ja palkanmaksajana. Hoidamme byrokratian ja paperityöt käyttäjiemme puolesta, jolloin heidän tehtäväkseen jää keskittyä tekemään omaa työtänsä. Pidätämme ja tilitämme kevytyrittäjien puolesta viranomaismaksut sekä huolehdimme eri viranomaistahoille tehtävistä ilmoituksista, avaa Piia Peiponen Ukko.fi -palvelun viestintävastaava kevytyrittäjyyttä ja laskutuspalveluiden käyttöä.

Kevytyrittäjä voi keskittyä omaan osaamiseensa Laskutuspalvelut vapauttavat kevytyrittäjät keskittämään aikansa ja energiansa omaan työhönsä, kun veroista, vakuutusmaksuista ja kirjanpidosta ei tarvitse huolehtia.

Peipponen hoksauttaa, että kevytyrittäjyys on riskitön tapa kokeilla omaa liiketoiminnan ideaa; monet laskutuspalvelun käyttäjistä siirtyvätkin myöhemmin perustamaan oman yrityksen.

– Palvelumme sopii erinomaisesti myös epäsäännöllistä laskutusta tekeville tai satunnaisesti keikkaileville kevytyrittäjille, sillä juoksevia kuluja ei ole, vaan käyttäjä maksaa komissiota palvelun käytöstä ainoastaan palkkaa nostaessaan.

Oululainen sisällöntuottaja ja viestinnän asiantuntija Henna Eklund.

Pohjois-pohjanmaalla UKKO.fi.

-palvelulla on tällä hetkellä pari tuhatta asiakasta ja kaikkiaan asiakkaita on yhteensä noin 400 000, joista osa Ruotsissa.

– Käyttäjämäärä kasvaa joka kuukausi noin 1000 uudella käyttäjällä.

Käyttäjäjakaumamme noudattelee samaa suhdetta Suomen väkiluvun kanssa, isoissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa on suhteessa enemmän kevytyrittäjiä, mutta käyttäjämäärä kasvaa tasaisesti myös muilla alueilla, Peipponen laskee.

Kevytyrittäjiä on kaikilla aloilla Tyypillistä kevytyrittäjää on vaikea kuvailla. Esimerkiksi UKKO.fi – laskutuspalvelun käyttäjissä on kaikenikäisiä -teineistä pitkälti yli 80-vuotiaisiin.

– Tyypillisimpiä käyttäjätyyppejä ovat ehkä noin 20- tai 30-vuotiaat päätetyötä tekevät luovan alan kevytyrittäjät ja toinen iso ryhmä on rakennus- ja teollisuusalan kaikenikäiset kevytyrittäjät.

Laskutuspalveluiden asiakkaissa on paljon heitä, jotka työskentelevät kevytyrittäjänä päätyönään, mutta vastaavasti myös sivutyönä kevytyrittäviä on paljon. Suhde vaihtelee aloittain. Osa kevytyrittää opiskelun, eläkkeen tai päivätyön ohella.

Liitto toivottaa tervetulleeksi Kevytyrittäjiä on koko ajan enemmän. Yrittäjien kattojärjestössä, Suomen Yrittäjissä, on mietitty hartaasti tätä uutta ammatinharjoittajien ryhmää ja sitä millaista palvelua järjestö voisi heille tarjota. Äskettäin olleessa työvaliokunnan ja liiton hallituksen kokouksessa syntyi päätös, jonka mukaan kevytyrittäjät ovat tervetulleita Suomen Yrittäjiin liittyminen tulee lähiaikoina mahdolliseksi. Tästä saadaan lisäinfoa ihan lähiaikoina – Yrittäjyys on muuttumassa ja meidän on tärkeää pystyä tavoittamaan yrittäjät yritysmuodosta riippumatta, painottaa asiantuntija Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä.

Opettajasta yrittäjäksi - riskittä Anni Jyrinki, teksti Henna Eklund, kuva Henna Eklund on oululainen sisällöntuottaja ja viestinnän asiantuntija. Työskenneltyään kymmenen vuotta äidinkielen lehtorina ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa sisäinen palo ajoi naisen kokeilemaan siipiään yritysmaailmassa.

–Nyt näen itseni viestinnän moniosaajana. Päätyökseni tuotan

tekstejä yritystarinoista työnhakukuulutuksiin ja referenssitarinoihin. Teen myös some-kampanjoita, kustannustoimitusta sekä visuaalista sisällöntuottamista.

–Päädyin kevytyrittäjäksi sattumalta. Maalasin edellisen asuntoni seinää ja pohdin, mitä tekisin työkseni. Edellinen työsopimukseni oli loppunut ja työnhaku. Opettajamaailmassa elämä on hyppimistä sijaisuudesta sijaisuuteen. Mietin maalatessani yhä enemmän ja enemmän, mitä haluan tehdä.

Huomasin, että tekstit, yleensäkin erilaiset markkinointiviestit pullahtivat usein mieleeni. Siitä lähti ajatus, että niitä työkseni yrittäjänä?

Eklund valitsi kevytyrittäjyyden, koska halusi kokeilla asiaa riskittä.

–Työni on projektiluontoista ja sitä tehdään deadline-hengessä. Siksi valitsin kevytyrittäjyyden ja en voisi olla valinnasta onnellisempi. UKKO.fi ei ole vain palvelu rahanvaihdolle, vaan sieltä saa myös vinkkejä ja oppeja, miten hoitaa yritystoimintaa.

Laskutuspalveluita Eklund suosittelee kaikille heille, joilla ei ole mahdollisuutta tai taitoja hypätä päätoimiseksi yrittäjäksi.

–Ainakin Ukko.fi on helppo käyttää. Sinne luodaan tili, jonka kautta toimintaa - laskutusta ja rahaliikennettä – hallitaan. Lisäksi tarjolla on materiaaleja yritystoiminnasta, hinnoittelusta ja tuotteistuksesta. Palvelumaksun, 5 %, veloitetaan kun tililtä nostaa palkkaa.

12

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Yrittäjät ja 4H -yhdistys yhteistyössä Anni Jyrinki, teksti 4H -yrittäjät, kuvat

4H-yritys on helppo tapa kokeilla, millaista on olla yrittäjä. Oma yritys on nuorella paitsi keino tienata rahaa, myös väylä saada vinkkejä mahdollista tulevaa yrittäjän uraa varten.

Moni Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistys tekee tiivistä yhteistyötä 4H-yrittäjien kanssa.

Limingassa ja Muhoksella sparrataan ja palkitaan Limingan Yrittäjien hallituksen jäsen Heli Ojamaa muistelee mielellään viimeisimpi 4h-yrittäjille jaettuja stipendejä.

– Erityisesti sieltä jäi mieleen Rantaleijona. Nuoret pitivät rantakahvilaa ja vuokrasivat muun muassa sup-lautoja. Kahvilan avajaisissa jaettiin ilmaisia ämpäreitä.

Ja erityisen hyvää oli nuorten yrittäjien innovatiivinen some-kampanjointi.

Stipendit ovat vain murto-osa Limingan Yrittäjien ja paikallisen

4H-yhdistyksen yhteistyötä. Ehkä tärkein muoto siitä on neuvonta ja sparraus, jota nuoret yrittäjät saavat kokeneemmilta ammattilaisilta. Äskettäin myös Muhoksen Yrittäjät palkitsivat äskettäin menestyneimpiä 4H-yrittäjiä.

– Käymme myös puhumassa eri tilaisuuksissa ja jaamme tietoa sekä autamme 4h-yrityksiä alkuun urallaan, kertoo puheenjohtaja Maarit Rautiainen.

Pyhäjärvellä yrittäjyyskoulutusta Pyhäjärven Yrittäjät sekä paikallinen 4h-yhdistys järjestivät viime keväänä yrittäjyyskoulutuksen, joka osoittautui oikeaksi menestykseksi.

– Halusimme aktivoida nuoria ja kertoa, mitä se yrittäjyys ammattina tarkoittaa.

– Kurssi piti sisällään kahdeksan tapaamista ja yritysvierailun. Kurssin lopputulos oli, että jokaisella kurssille osallistuneella nuorella oli seuraavana kesänä oma 4h-yritys kesätyöpaikaksi, Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Virpi Jaatinen kertoo.

Jaatinen lupaa, että ensi keväänä järjestetään taas uusi kurssi.

Rallia Siikajoella – Talvella järjestimme kouluilla duunirallin, Raine Niinimaa Siikajoen Yrittäjistä kertoo.

Duunirallissa olivat mukana yrittäjäjärjestön lisäksi oppilaitokset, 4H -yhdistys ja – yrittäjät, työvoimatoimisto ja Siikajoen Osuuspankki.

– Nuoret kiersivät rasteja, joissa suoritettiin tehtäviä tai annettiin infoa yrittäjyydestä.

– 4H-yritys on hyvä keino työllistää itsensä kesäksi, Niinimaa vinkkaakin.

Duuniralli on ollut ohjelmassa nyt kahtena peräkkäisenä talvena.

Siikajoen Yrittäjät lupaavat, että perinne jatkuu.

Halusimme aktivoida nuoria ja kertoa, mitä se yrittäjyys ammattina tarkoittaa.”

13

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

KOHTI AUTOMAATTISTA MAKSAMISTA Syksyn tullen varsinkin omakotiasujan pihalta löytyy monenlaisia roskia.

Tuttu juttu jokaiselle, taas täytyy lähteä peräkärrykuormaa viemään jätekeskukseen. Olikohan sitä käteistä?

Paljonkohan se kärrykuorma maksaa?

Onkohan jätekeskus auki? Käyköhän sielläpankkikortti? Lähitulevaisuudessa moisia murheita ei ehkä enää tarvitse miettiä. Seuraava kertomus on keksitty, mutta täysin mahdollinen.

Ajat peräkärryn kanssa jäteasemalle. Puomin luona ajoneuvoyhdistelmäsi punnitaan ja rekisterikilpi luetaan ennen sisäänajoa. Asemalla voit lajitella jätteesi rauhassa, poistumispuomin luona on toinen puntari ja lukija. Jätekuorman hinta lasketaan automaattisesti ja saat matkapuhelimeesi hyväksymispyynnön jossa näet veloitettavan summan. Parhaimmillaan tapahtuma on veloitettu tililtäsi ennen kuin olet ehtinyt ajaa kotiin. Miten tämä on mahdollista?

Vastaus piilee vuoden 2018 alussa voimaan tulevassa maksupalveludirektiivissä, Revised Payment Service Directive:ssa eli PSD 2:ssa. Maksut on perinteisesti totuttu tekemään pankin toimesta tai pankin tarjoamal-

la alustalla. Konttorin tiskillä maksamisen siirryttyä historiaan, asiakkaat ovat enenemässä määrin suorittaneet tilisiirtonsa verkkopankilla tai pankkien yrityksille tarjoamilla pankkiyhteyksillä. Aloite tilisiirron tekemisestä on kuitenkin aina tullut tilin omistajalta itseltään. Uusi maksupalveludirektiivi mahdollistaa niin kutsuttujen kolmansien osapuolten tekemät maksualoitteet sekä tilikyselyt. Esimerkkitapauksessa jätekeskuksen asiakasrekisteristä löytyy asiakkaan ajoneuvon rekisterinumero. Jätekeskuksen ja asiakkaan sopimuksessa asiakas on antanut jätekeskuksen palvelulle luvan tarkistaa tilitietonsa sekä tehdä maksualoitteita. Asiakkaan ajaessa ulos portista, jätekeskuksen käyttämä ohjelmisto lähettää sähköisen kyselyn asiakkaan pankille: ”onko tällä asiakkaan tilillä kymmenen rahaa katetta”? Pankin on vastattava kyselyyn.

Seuraava viesti voisi olla ”suoritetaan tämänasiakkaan tililtä euromääräinen maksu jätekeskuksen tilille tänään”. Pankin on suoritettava maksu.

Ihan kuka vaan ei tulevaisuudessakaan voi maksualoitteita tehdä tai tilitietoja kysellä. Näiden niin kutsuttu-

jen kolmansien osapuolten on oltava viranomaisen hyväksymiä toimijoita, joita valvotaan kuten kaikkia finanssialan yrityksiä. Lisäksi palvelusta tulee olla sovittu etukäteen asiakkaan kanssa. Direktiivi kuitenkin mullistaa maksamisen. Esimerkin lisäksi muun muassa mobiililaitteiden sovellusten tarjoajat voivat jo sovellusehdoissaan hyväksyttää käyttäjällä maksujen tekemisen. Jatkossa kannattaakin ehkä lukea tarkkaan ne pienellä präntätyt sopimusehdot ennen kuin aloittaa palvelun käytön.

Direktiivin tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa maksamista turvallisuutta unohtamatta. Maksajan ei välttämättä tarvitse erikseen valita maksutapaa, syöttää kortin tietoja tai hyväksyä maksua. Jossain määrin uudistuksen vaikutukset koskettavat myös yritysten välistä kaupankäyntiä, jossa maksualoite voi tietyiltä osin muistuttaa jo historiaan jäänyttä kotimaista suoraveloitusta.

Lain astuttua voimaan myös pankkien rooli muuttuu. Osa pankeista todennäköisesti siirtyy tuottamaan palveluita taustalle, ylläpitämään tilejä ja toteuttamaan kolmansien osapuol-

ten tekemiä maksu- ja tili-informaatiopyyntöjä. Jotkin pankit tulevat toimimaan myös itse uusien palveluiden tuottajina. Varmaa on, että tulemme näkemään myös runsaasti uusia innovatiivisia yrityksiä, sekä huomaamme muutoksia sellaisten yritysten toimialoissa, jotka aiemmin eivät ole maksuliikenteen parissa toimineet.

Mirva Peteri Cash Management Advisor Nordea Bank Ab

ASIANAJOTOIMISTO ISOLUOMA Kirkkokatu 19 A 7, 90100 OULU • puh. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi • www.isoluoma.fi

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT! Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

Muista Topirahoitus!

kotimaista kalustemuotia!

To p i o n a s u m i s e n a m m a t t i lainen ja luotettava kumppani.

Inspiroivasta, tyylikkäästä ja käytännöllisestä mallistostamme nykyaikaiset ja toimivat kiintokalusteet kaikkiin koteihin ja tiloihin.

To p i - K e i t t i ö t O y , P L 4 6 , 8 5 1 0 1 K a l a j o k i , 0 8 4 6 9 5 5 0 0 , t o p i - k e i t t i o t . f i

UTACON OY

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

2013

FERENDA LIIKEJURIDIIKKAAN ERIKOISTUNUT DY N A A M I N E N & K O K E N U T ASIANAJOTOIMISTO +358 (0)20 778 9580 oulu@ferenda.fi

www.ferenda.fi

14

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Sopivan löytää nyt somesta Anni Jyrinki, teksti Perinteinen lehti-ilmoitus tai ilmoitus avoimesta työpaikasta työvoimatoimiston netissä, eivät suinkaan ole enää ainoita tapoja rekrytoida uusia työntekijöitä. Varsinkin sosiaalinen media on jatkuvasti yhä enemmän käytössä, kun yritykset etsivät uusia osaajia.

Tässä kaksi innovatiivista esimerkkiä.

Rekrytointi – chat, Lehto Group Oyj – Rakennusalalla on raastava pula korkeakoulutetuista rakennusalan osaajista. Voimakkaan kasvun myötä meillä on jatkuvasti ollut henkilöstötarpeita ja tälläkin hetkellä 130 avointa tehtävää. Olimme havainneet, että moni potentiaalisista kandidaateistamme oli seurannut yritystämme jo useamman vuoden ja olisi voinut olla kiinnostunut tulemaan meille töihin, mutta perinteinen työnhaku tuntui työläältä. Harva uhraa siihen aikaansa, mikäli työtä ei ole pakko vaihtaa. Yhteydenottoa ja hakemista helpottaaksemme otimme rekrychatin käyttöön, se toimii ikään kuin kiihdytyskaistana uusiin tehtäviin, kertoo Lehto Groupin HR-asiantuntija Tanja Kanerva.

Kanervan mukaan chat on herättänyt valtavasti kiinnostusta.

– Itse asiassa heti ensimmäisten viikkojen aikana suosio ”räjähti käsiin” ja chatissa käytiin useita satoja keskusteluita. Viimeksi tänä aamuna

kättelin tervetulleeksi uuden meillä aloittaneen laskentainsinöörin, jonka bongasimme chatista.

Tavallisesti sopivan henkilön löytäminen olisi Lehto Groupissa vienyt useita kuukausia. Nyt hakijat ovat kiitelleet erityisesti sitä, että heti saa ystävällisen vastaanoton ja tiedon, että oma haku etenee välittömästi.

– Perinteisesti työnhaku on koettu kuin metsään huhuilisi – onko ketään paikalla, kuuleeko kukaan minua. Chatissa vastauksen olemme luvanneet 10 sekunnissa.

Muutkin keinot kuin chat, ovat Lehto Groupissa edelleen käytössä.

– Meille tulee uusia ihmisiä yhteensä 12:a eri kanavaa pitkin, esimerkiksi rekrytointitapahtumista, puhelimitse soittamalla, sisäisten verkostojen kautta ja ihan perinteisestikin hakemuksen lähettämällä. Työsopimuksia on solmittu niin golfkentän laidalla kuin jääkiekkomatsissa.

Perinteisillä lehti-ilmoituksillakin on toki edelleen paikkansa.

– Satunnaisesti käytämme lehtiilmoituksia varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että rekrytointilehti-ilmoituksella on myös muuta yrityskuvallista merkitystä kuin yksittäisen työpaikan täyttäminen.

Some – ja videotoimisto Kuulu – Meidän tapauksessamme some on itsestäänselvyys jo sen takia, että kaikkien meille lopulta päätyvien työntekijöiden odotetaan ja oletetaan olevan vahvasti somessa läsnä

ja vieläpä käyttävän eri kanavia hyväkseen. Jos siis laitamme rekryilmon esimerkiksi Instagramiin, todennäköisesti meille hakenut henkilö käyttää sitä kanavaa päivittäin, kertoo toimitusjohtaja Jonna Muurinen.

Kun Kuulu hakee työntekijöitä vain somesta voi yrittäjä luottaa siihen, että hakija tuntee yrityksen jo hyvin.

– Haluamme löytää tietenkin mahdollisimman motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä ja koskapa meillä esimerkiksi tarjotaan työntekijöille yhtä sun toista, jopa tavallisuudesta poikkeavaa, etua, meille hakevat työntekijät ovat jo hakiessaan näistä eduista tai meidän erittäin mahtavasta työporukan keskinäisestä fiiliksestä hyvin kartalla. Me siis pääsemme haastattelutilanteessa paljon normaalia pidemmälle, kun meille hakevat ihmiset tietävät valtavan hyvin mihin ovat tulossa.

– Meillä ollaan avoimia, positiivisia ja eteenpäin katsovia ja tämä varmasti käy ilmi somekanavistamme. Rakentamalla johdonmukaisesti vankkaa työnantajamielikuvaa itsestämme, löydämme suhteellisen helposti täyden kympin työntekijöitä.

Muurisen mukaan jokaisen yrityksen kannattaisi panostaa jo markkinoinnillisistakin syistä rekryihin, sillä luovat positiivista mielikuvaa yrityksistä ja harva henkilö, joka ei hae töitä aktiivisesti, lueskelee sunnuntaisin rekrysivuja sanomalehdistä. Sen sijaan kaikki, jotka yritystä eri somekanavissa seuraavat, näkevät uutisia säännöllisesti.

Kuulu ei käytä rekrytoinneissa muita kanavia somen ohella.

–Koska olemme niin näkyvä yritys ja paljon esillä, meille tulee viikoittain paljon avoimia hakemuksia, joten ensin rekrytarpeen tulessa käydään tietenkin läpi ensin, sitten tutkitaan avoimet hakemukset sekä omat verkostot.

– Silti monesti kannattaa laittaa paikka ainakin pikaisesti auki, jotta näkee vähän referenssiä, mitä on tarjolla, mikä on markkinatilanne työnhakijoiden kanssa. Usein meille jo aiemmin hakeneet ovatkin päätyneet jo muualle töihin. Nopeat syövät hitaat.

Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta some-kampanjasta Muurinen mainitsee copywriterin rekrytoinnin viime keväältä. Rekrysivuilla kävi 1713 ihmistä lukemassa ilmoituksen. Somesta tuli 1306 ihmistä tälle sivulle. Heistä Facebookista 1144, Twitteristä 126, Instagramista 23 ja LinkedInistä 13 henkilöä.

– Maksettuun FB- ja Instamainontaan käytin vain 42€. Kustannukset oli tässä, tietenkin lisäksi tulee vain prosessiin käyttämämme aika. Maksetulla mainonnalla tavoitin 3480 tarkkaan valittua henkilöä. Hakemuksia tuli reilu 80kpl ja ihan jokainen oli niin laadukas, että olisimme voineet palkata heistä lähes kenet vain. Näistä hakemuksista olemme itse asiassa palkanneet lopulta kaksi henkilöä. Yhden ensin ja toisen myöhemmin hieman eri tehtävään.

15

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

< />

Koodareita, kirvesmiehiä ja kokkeja kaivataan

CSS

Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometristä selviää, että Oulussa ja Oulun seudulla on tällä hetkellä pulaa ainakin ICT-alan ammattilaisista sekä rakennus- ja ravintola-alan osaajista.

Anni Jyrinki, teksti Sesonkityöntekijöiden tarve puolestaan on yhä menneitä vuosia suurempi talvimatkailuyrityksissä.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman kysyntä on kasvussa ja barometrin mukaan niitä työpaikkoja, joihin työntekijää on hankala löytää, on jatkossa aina vain enemmän. Samaan aikaan ammattien määrä, joissa on ylitarjontaa, vähenee jatkuvasti.

Edelleen ongelmana on kuitenkin, että Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman tar-

jonta ja kysyntä eivät välttämättä kohtaa.

Ylitarjontaa työntekijöistä on eritysesti ammateissa, joissa Oulusta ja ympäristökunnista valmistuu vuosittain uusia ammattilaisia.

Te-keskus pyrkii vastaamaan mahdollisuuksien mukaan yrittäjien työntekijätarpeeseen esimerkiksi koulutuksilla ja kursseilla. Syksyllä 2017 kursseja on järjestetty muun muassa kone- ja metallia-alalta. Koulutusta on luvassa aina vielä ainakin matkailualan tarpeisiin.

HALUATKO TIETOTURPAAN VAI TIETOTURVAA?

Mercedes-Benz Vito

Tietosuoja-asetus tulee, tiedätkö mitä se tarkoittaa sinulle?

Lataa tietoturvaopas encorepalvelut.fi/tietoturva

ENCORE TIETOTURVAPALVELU Mineraalitie 6, Oulu puh. 08 2370 5315 encorepalvelut.fi

MYYNTI, HUOLTO, AUTOVUOKRAUS Kaarnatie 32, Oulu ❘ puh. 010 569 8365

16

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Hailuodon silta Kiinteä yhteys Oulunsalosta Hailuotoon on ollut esillä useaan otteeseen jopa jo vuosikymmenien ajan. Nyt tuo hanke on ottanut jätti harppauksen.

Anni Jyrinki, teksti Missä vaiheessa hankkeessa nyt ollaan, onko rahoitus ja tekijät selvillä, Hailuodon kunnan tekninen johtaja Markku Mikkola?

– Maankäytön osalta Oulun ja Hailuodon valtuustoissa joulukuussa 2014 hyväksytty merialueen osayleiskaavasta tehtiin valitus. Oulun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen maaliskuussa 2017. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-

oikeuteen. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa kestää arvion mukaan noin vuoden.

– Toisaalta Suomen hallitus käsitteli kiinteän yhteyden rakentamista budjettiriihessään nyt syksyllä 2017. Hallitus esittää talousarvioon kiinteän yhteyden rakentamista niin sanotulla elinkaarimallilla, eli periaatepäätös rahoituksesta on tehty. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnistetty ja suunnittelualueella tehdään vielä tarkentavia lisäselvityksiä.

Miksi silta on kannattava tehdä?

– Hailuodon kunta ja kuntalaiset odottavat liikenneyhteydeltä nykyistä parempaa palvelutasoa.

Lauttaliikenteen vuosikustannus vuosina 2015-2018 on 5,8M€.

Uuden lautan hankintahinta puolestaan noin 15 M€. Lisäksi tulevat muun muassa lauttaväylän ruoppauskustannukset ja laiturien korjaus- ja kunnostamiskustannukset.

Tienpitäjän näkökulmasta lauttayhteys on kallis ja sen kehittäminen vielä kalliimpaa.

– Kiinteän yhteyden kustannusarvio on 74 M€ eli liikennetaloudellisesti kiinteä yhteys on erittäin kannattava, sen hyötykustannussuhde on 2,0.

Rannan mukaan hailuotolaiset yrittäjät suhtautuvat tulevaan maayhteyteen pääasiassa myönteisesti.

– Erityisesti odotamme positiivisia vaikutuksia matkailulle.

– Kaiken kaikkiaan sillan hyödyt ovat meidän mielestämme paljon suuremmat kuin spekuloidut haitat.

Hyödyt voittavat haitat Hailuotolaisella Kujalan tilalla tulevaa siltaa odotetaan varsin positiivisilla mielin.

– Paljon on odottelua ja aikataulujen sumplimista. Jos tuotteita pitää saada lähtemään asiakkaille nopeasti ja sitten lauttaan ei mahdukaan, niin seuraavaa joutuu odottamaan tunnin, kertoo Timo Ranta hailuotolaista lähiruokaa suoramyyntinä harjoittavalta tilalta.

– Nytkin tässä odottelen teurasautoa hakemaan karjaa, ja joudun päivystämään tässä, kun ei ole tietoa ehtiikö kuljetus kuuden vain kahdeksan lautalle, Ranta harmittelee.

Hailuodon kunta ja kuntalaiset odottavat liikenne­ yhteydeltä nykyistä parempaa palvelutasoa.”

Kirjanpidon ja laskentatoimen koulutukset Tule KLT-valmennusohjelmaan, kun tavoitteenasi on KLT-tutkinnon suorittaminen.

Valmennuksessa valmistaudut tenttiin kokeneiden asiantuntijoiden johdolla.

Valmennus toteutetaan 14.12.2017-22.9.2018 ja se sisältää 8 lähiopetuskertaa, joihin voit osallistua myös verkon kautta. KLT-ylläpitokoulutukset 17.10., 9.11. ja 23.11. sopivat tutkinnon ylläpitokoulutukseksi, mutta tarjoavat yhtä hyvin ajankohtaiset täydennyskoulutukset kaikille taloushallinnon ja laskentatoimen ammattilaisille. Katso koulutuspäivien tarkka sisältö sivuiltamme.

Lisätiedot: koulutuspäällikkö Outi Heikkilä p. 044 5262 221.

www.psk.fi – Hae alkavia koulutuksia

PSK-Aikuisopisto Kansankatu 47 B, 3. krs 90100 Oulu p. 08 3120 711

17

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Kiinteän yhteyden vaikutuksia hailuotolaisten arjessa?

Lukiota ja jatko-opintoja Oulun seudulla mahdollista käydä kotoa käsin...

Elämä ei ole sidottu aikatauluihin...

Kiinteistöjen arvo kasvaa...

Lyhyet pistäytymiset saaresta mantereeseen ja päinvastoin lisäävät sosiaalista kanssakäymistä...

Linja-autovuorojen lisääminen mahdollistuu...

Turha kiire jää pois kun liikkuminen helpottuu...

Päivähoidossa olevien lasten tarhapäivän pituus lyhenee...

Tasaisempi liikennevirta turvallisempi...

Kunnan elinvoimaisuus lisääntyy...

Liikenne yöaikaankin mahdollista...

Kiinteä yhteys lautta­yhteyttä varmempi kulkumuoto...

Matkailijoiden ja palveluiden määrä lisääntyy...

Työpäivän pituus lyhenee...

Ei tarvitse välttämättä hankkia kakkosasuntoa mantereelta...

Etuajo-oikeus kallis eikä aina takaa mahtumista lauttaan...

Työssäkäyntialue laajenee...

Perheen yhteinen aika lisääntyy...

Kiinteän yhteyden hyödyt selkeästi haittoja suuremmat...

Asumisviihtyvyys kasvaa...

Palo- ja pelastuslaitoksen sekä poliisin vasteajat lyhenevät...

Päästiin yöllä eläinlääkäriin ja potilas selvisi...

Tavaroiden ja palveluiden toimitus helpottuu ja tulee edullisemmaksi...

Lähteet: Oulunsalo-Hailuoto kiinteän tieyhteyden ja tuulipuistohankkeen sosiaalisten vaikutusten selvittäminen, 2009

Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Hailuodon liikenneyhteys, 2010

18

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Vieläkö Oulu vetää puoleensa?

Oulun kaupungin asukasluku ylitti viime vuonna 200 000 asukkaan rajapyykin. Johtuuko kaupungin kasvu vain kuntaliitoksesta ja syntyvyydestä, vai vetääkö kaupunki puoleensa edelleen myös työnhakijoita ja opiskelijoita Anni Jyrinki, teksti Oulun kaupunki, kuvat – Oulun tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Oulu on merkittävä elinkeinoelämän ja koulutuksen keskus, toteaa kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Laajalan mukaan kaupungin kasvu ei johdu vain liitoksista tai syntyvyydestä. Esimerkiksi vuonna 2016 tulomuutto toi kaupunkiin yli 10500 uutta asukasta. Kun tuosta vähennetään poismuuttaneet, jäädän silti noin 1000 henkilön verran voiton puolelle.

Koulutuskaupungin talouskasvu on alkanut Työttömyysprosentti on nyt 14, kun se vuosi sitten oli yli 16. Viime elokuussa Oulussa oli yli 1500 avointa työpaikkaa.

– Nuori ja korkeasti koulutettu väestö on pitkään ollut Oulun vahvuus, kaupunginjohtaja mainitsee.

Laajala arvioi, että Oulu tarjoaa monipuolisesti sekä työ- että opiskelumahdollisuuksia kaupunkiin muuttaville.

– Tämä on koulutuskaupunki, meillä on yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja 11 lukiota.

Yliopistossa ollaan periaatteessa samoilla linjoilla – Viimeisin haku meni hyvin, ja erityisesti ensisijaisten hakijoiden kasvussa olimme kärkisijoilla, rehtori Jouko Niinimäki kertoo.

Asiassa on silti kääntöpuolensa.

Niinimäki huomauttaa, että Oulu saa opiskelijansa pitkälle PohjoisPohjanmaalta.

– Olemme pääkaupunkiseudun yliopistojen jälkeen seuraavaksi paikallisin toimija. Olisi hyvä, jos vetovoima yltäisi pidemmälle.

– Työelämänkin osalta voi kuvitella, että meiltä muutetaan enemmän pääkaupunkiseudulle kuin sieltä tänne. Opiskelijavetovoima on ratkaiseva Oulun tulevaisuutta määrittelevä seikka, koska työelämässä olevissa virta taitaa olla poispäin. Varmaan muuttoa ympäriltä on, mutta kaupungistuminen tekee työtänsä, Niinimäki jatkaa.

Ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso näkee, että ammattikorkeakoulun vetovoima on säilynyt hyvänä. Tämän syksyn yhteishaku on-

nistui erinomaisesti; haettavina olleisiin viiteen ohjelmaan oli 4,31 hakijaa per aloituspaikka.

– Ouluun muutetaan ympäri Pohjois-Suomea – usein, vaikka ei olisi työ – tai opiskelupaikkaakaan. Samoin valmistuttua ei haluta Oulusta pois.

Mutta riittääkö täällä valmistuneille töitä? Jouko Paaso kommentoi, että Oulun runsas nuorisotyöttömyys johtuu nimenomaan siitä, että tänne muutetaan muutenkin kuin työn perässä ja tänne halutaan opintojen jälkeen jäädä, vaikkei työpaikkaa olisi tiedossa.

– Oulun seudulle jää noin 75 – 80 % Oamkista valmistuneista. Valmistumishetkellä ammattikorkeakoulusta työllistyminen on noin 65 %, mutta jo vuoden päästä yli 80 %. Vuoden kuluttua valmistumisesta 57% opiskelijoista on edelleen Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuinka vetovoima saadaan säilymään?

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että uudet työpaikat ovat avainasemassa kasvun säilyttämisessä.

– Elinvoimaisuutta lisätään pitkäjänteisellä kaupunkiympäristön ja palveluiden kehittämisellä. Kaupungin keskusta kehittyy ja sinne rakennetaan paljon asuntoja. Ostovoima kasvaa ja sen myötä myös palvelut.

– Meillä on tarjolla hyviä tontteja yritysten tarpeisiin ja tällä edesautetaan yritysten ja palveluiden sijoittumista. Esimerkkinä Oulunportin

alue uutena työpaikka-alueena. Oulussa on kasvukeskuksena myös kysyntää esimerkiksi matkailu- ja majoituspalveluille. Pitää muistaa myös Business Oulu, joka tarjoaa monipuolisia palveluja ja tapahtumia yrityksille. Tavoitteena on edesauttaa yrityksiä myös ulkomaankaupassa. Tarjolla on varmasti hyvät edellytykset kansainvälistymiseen ja täällä yritykset saavat koulutettua ja sitoutunutta työvoimaa.

Jouko Paaso arvioi, että Oulun vetomaa yritysten silmissä lisättäisiin kertomalla positiivisesti Oulusta oikeilla foorumeilla ja kutsumalla vaikuttajia Ouluun sekä käymällä vaikuttajien pakeilla Helsingissä.

Yliopiston rehtori Niinimäki sanoo, että Oulu tarvitsisi kärkihankkeita, jotka näkyvät valtakunnallisesti.

– Ratikka ja monitoimiareena eivät olisi hullumpia. Ilmasilta Helsinkiin on merkittävä asia. Sen vahvistamiseksi voisimme hakea ”gateway to Lapland”-asemaa. Syöttäisimme turisteja lappiin junalla ja busseilla. Tämä toisi Oululle tunnettuutta ja Lappi hyötyisi turisteista.

Niinimäki lisää, että korkean osaamisen yritykset syntyvät ja sijoittuvat lähelle osaajia.

– Lisääntyvä vetovoima ja korkeampi osaaminen saisi aikaan työpaikkoja. Hyvä esimerkki on Nokian ammattilaisten hieno työllistyminen ja heidän Ouluun vetämänsä kansainvälisetkin yritykset. Osaajien laatu ja määrä ratkaisevat Oulun tulevaisuuden.

19

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

MAINOS

TEMOTEK tahtoo saada aikaan

Temotek on vahvasti yrittäjähenkinen ja innovatiivinen asumisen, liike- ja toimitilatarpeiden ja rakentamisen asiantuntija.

Oululainen Temotek tarjoaa tarkasti mietittyjä ratkaisuja asiakkailleen - kaikkiin tarpeisiin. Yrityksen motto onkin: Sinä tiedät mitä tarvitset – me tiedämme, miten se tehdään.

Temotek perustettiin Haukiputaalla vuonna 1995. Aluksi yritys teki pienempiä saneerausurakoita ja kattotöitä. Vuonna 2000 edessä oli muutto Ouluun, ja tunnettuus laadukkaiden asuntojen ja toimitilojen rakentajana kasvoi.

Vuonna 2008 rakennusliike Temotek Oy laajeni tytäryhtiöllä Temotek Palvelut Oy, joka tarjoaa toimitilamuutoksia ja korjausrakentamista yrityksille. Yhdessä nämä kaksi tarjoavat kaikkia rakentamisen palveluita koko kiinteistön elinkaaren ajan.

-- Me Temotekillä työskentelemme intohimoisesti ja olemme innostuneita oppimaan uutta. Olipa ky-

seessä uudiskohde tai saneeraus, yksityinen tai julkinen tila tai vaikka asunto-osakeyhtiön rakentaminen muuttovalmiiksi, meiltä löytyy parhaat tekijät toteuttamaan se, toimitusjohtaja Mika Kaikkonen toteaa.

Omat osaajat valttina Temotek työllistää kaikkiaan 270 henkilöä, kolmella paikkakunnalla.

Yrityksenpääkonttori sijaitsee Oulussa, ja tulee siellä pysymäänkin, vaikka liiketoiminta laajenee pääkaupunkiseudulle.

Koko konsernin liikevaihto on tuplaantunut vuodesta 2014 tähän päivään.

-- Asuntorakentaminen on ollut vilkasta viimeisen vuoden ajan.

Samoin yritykset uskaltavat taas investoida toimitiloihin, Kaikkonen

iloitsee. Temotek Oy:llä on tällä hetkellä 300 asuntoa työnalla.

Yksi suuri Temotekiä työllistävä osa-alue ovat palvelukodit. Tällä hetkellä rakenteilla on yli 250 palveluasuntoa ympäri Suomen.

Temotekin vahvuus ja valtti kovasti kilpaillulla rakennussektorilla on vahva tahto saada aikaan ja oppia uutta. Mika Kaikkonen kertoo, etteivät he vuokraa työntekijöitä ulkopuolisilta vaan jokainen kirvesmies tai rakennusinsinööri on konsernin oma.

-- Palkkaamme paljon nuoria vanhempien työntekijöiden oppiin.

Näin kokemus siirtyy eteenpäin ja samalla saamme jatkuvasti tuoretta oppia nuorilta.

Asumisesta suunta kohti liikerakentamista Temotek on aina ollut vahva ja kilpailukykyinen liikerakentaja. Vaikka yrityksen päätuote on kuluvana vuonna ollut asunnot, halutaan kasvavaan toimitilakysyntään löytää asiakkaille sopivia ratkaisuja.

--Panostus liikerakentamiseen on vielä maltillista, mutta kasvaa koko ajan. Oulua vaivaa liikerakentamisessa tonttipula, kun yrittäjät ovat alkaneet uskoa suhdanteiden paranemiseen ja haluavat investoida Ouluun.

Kaiken kaikkiaan yrityksen näkymät tulevalle vuodelle ovat erittäin positiiviset. Tilauskanta on vahva, niin asuntorakentamisen kuin yritysrakentamisen puolella.

Tunnetuimpia valmistuneita Temotekin rakennuskohteita Oulun alueella ovat muun muassa viime vuonna valmistunut vanhusten palvelukeskus Limingan kunnantalokortteliin, puistokahvila Makia vuodelta 2014, syyskuun 2017 lopussa avattu IKH -myymälä Oulun Kaakkurissa sekä loppuvuodesta avattava uusi Power -myymälä Limingantullissa.

20

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

YRITTÄJÄ HARRASTAA Sarja kertoo yrittäjien harrastuksista

Musiikin monitoimimies Markku Koskela opiskeli työnohella laulunopettajaksi ja kanttoriksi Anni Jyrinki, teksti ja kuva

Haitarista se lähti.

– Kymmenvuotiaana sain haitarin ja siitä se kipinä musiikkiin syttyi, yrittäjä ja asianajaja Markku Koskela muistelee.

Haitaria seurasi ensin sähköurut ja sitten oli vuorossa piano.

– Pianon ostin 19-vuotiaana ensimmäisellä itse tienaamallani palkalla.

Piano on soinut Koskelan kodissa siitä lähtien, mukaan matkalle tarttui jossain vaiheessa myös laulu, joka on nykyisin Iin Yrittäjien puheenjohtajana toimivan miehen pääinstrumentti.

Kuorossa ja kirkkourkujen ääressä Vuonna 2008 Koskelan musiikkiharrastus otti suuren harppauksen eteenpäin jopa kohti uutta ammattia.

KaiKKi hydrauliiKasta Pohjois-suomen laajin valikoima

– Aloitin opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa kirkkomusiikin linjalla, eli suoritin kanttorin tutkinnon. Valmistuin sieltä vuonna 2012.

Opiskelua jatkoin vielä toisella ammattikorkean musiikkilinjalla ja valmistuin laulunopettajaksi vuonna 2016.

Ei Koskela täysin tosissaan ole alanvaihtoa miettinyt, vaikka sivusilmällä muun muassa kanttorien avoimia työpaikkoja seuraakin.

– Kyllähän kanttoreista alkaa olla pula.

Ei ole alalle tulijoita, mietiskelee.

Kanttorin kesälomittajana Koskela kuitenkin ehtinyt jo toimia sekä muutamia laulutunteja iiläisille vetää.

-- Kolmekymppisenä aloitin kuorohommat ja ne on kulkeneet nyt mukana kohta sen kolmekymmentä vuotta.

Musiikin opiskelu ammattikorkeakoulussa oli Koskelan mukaan erittäin mielenkiintoista ja opetus monipuolista.

– Kyllä sitä työnohella aikaakin löytyy opiskella, kun vain haluaa. Toki itsellä aikaa nyt on enemmän, kun ei ole enää lap-

sia kotona. Usein tein niin, että hoidin päivän työt aamuviidestä yhdeksään ja lähdin sitten loppupäiväksi koulunpenkille.

Konserttikaavailuja Markku Koskelan laulua pääsee tällä hetkellä kuulemaan pääasiassa Iin mieskuoron esiintyessä. Tuon saman kuoron johtajanakin hän ehti toimia useamman vuoden.

– Vaikka olen opiskellut kirkkomusiikkia ja minulla klassisen laulun koulutus, niin soitan ja laulan kyllä mitä vain. Ei tarvitse olla Bachia.

– Taustani on kuitenkin kevyessä musiikissa ja bändihommissa. Niiden parissa viihdyin nuorena ja edelleenkin musiikki laidasta laitaan on mielenkiintoista.

Istuessaan olohuoneen pianon ääreen Koskela paljastaa yhden tulevaisuuden suunnitelmansa.

– Haaveilen kyllä oman konsertin pitämisestä. Kohta tulee kuusikymppiä mittariin, ehkä sitä voisi juhlia oman konsertin merkeissä.

Parhaimmat A/V-ratkaisut kaikkiin tarpeisiin Toimitamme ja asennamme räätälöityjä kokonaisuuksia yksityisille, yrityksille sekä julkiselle sektorille - kohteen koosta riippumatta.

Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh 08-557 2700 www.kailatec.fi

KYSY S TARJOU Isokatu 54, 90100 Oulu | 08-8821000 | Av. ark. 11–18, la 11–15 | oulu@audiokauppa.fi

21

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

KYSYMYS & VASTAUS

Voiko vyöruusun puhkeamista estää?

VASTAUS

Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt hermojuurten ganglioihin vesirokon yhteydessä. Vesirokon taas on aikuisista sairastanut valtaosa eli noin 98 %, osa tietämättään. Ne harvat aikuiset, jotka eivät ole siis vesirokkoa sairastaneet, eivät voi saada vyöruusuakaan ennen vesirokkotartuntaa.

Lapsilla ja nuorilla vyöruusu on harvinaista. Sitä vastoin iän karttuessa vyöruusu yleistyy, ja yli 80-vuotiaista vyöruusun voi saada jopa joka toinen.

Vyöruusu kukkii yleensä yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon hermottamalla alueella. Tunnusomaista taudille on sille tyypillinen rakkuloiva, aikanaan rupeutuva, paikallinen ihottumakylvö ja usein kiusallinen kipu, joka voi taudin aktiivivaiheen jäädä pidemmäksikin aikaa ”jälkiherpeettiseksi hermo-

säryksi”. Tällainen jälkisärky saattaa kestää kuukausia, harvoin kuitenkaan vuosia iho-oireiden häviämisen jälkeen ja sitä esiintyy joka viidennellä yli 80-vuotiaista, mutta vain 5 %:lla alle 60-vuotiaista.

Vyöruusun vaikeusaste vaihtelee runsaasti. Vyöruusun virushoito aloitetaan mahdollisimman pian immuunivajavuuspotilaille, kolmoishermoalueen vyöruusua sairastaville sekä iäkkäille, yli 60-vuotiaille potilaille, joilla taudinkuva on raju ja kivulias.

Muiden vyöruusupotilaiden hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti.

Vyöruusu voi uusiutua 1–4 %:lla jopa vuosienkin kuluttua.

Vyöruusua voidaan ehkäistä vesirokkorokotetta noin kymmenen kertaa enemmän antigeeniä sisältävällä vyöruusurokotteella (Zostavax®). Sen suojateho on 80 %:n luokkaa. Parempi vyöruusurokote, jonka suojateho on yli 95 %, päässee

? ??

Suomen markkinoille parhaimmillaan jo ensi vuonna.

Vyöruusurokote voidaan antaa ilman vasta-ainemäärityksiä aivan kuten vesirokkorokotekin. Rokotteen annolle esteinä ovat lähinnä erilaiset immuunipuutokset.

Jos aikuinen ei ole sairastanut lainkaan vesirokkoa, voi vesirokkorokotteesta saada hyötyä vyöruusunkin ehkäisyyn.

Vesirokkorokotuksen saanut todennäköisimmin hyötyy myös vyöruusurokotuksesta vyöruusun ehkäisyssä.

MARKKU PIRINEN Kehitysjohtaja Caritas Lääkärit Oy

Mitä minun pitäisi tehdä, jotta sähköpostini tietoturva olisi järkevällä tasolla?

VASTAUS

Sähköposti on nopea ja käytännöllinen, mutta tietoturvallinen se ei ole.

Voit huolehtia sähköpostin tietoturvasta pitämällä tietokoneesi käyttöjärjestelmä-, tietoturva- ja muiden ohjelmistojen päivitykset ajan tasalla, asettamalla sähköpostiohjelmaan suojatun yhteyden, ottamalla sähköpostin lukuohjelmassa mahdollisesti olevan esikatselutoiminnon pois käytöstä, poistamalla avaamatta epämääräiset tai epäi-

lyttävät sähköpostit - ja etenkin olemalla klikkaamatta niissä olevia liitteitä ja linkkejä.

Vaikka kirjesalaisuus koskee sähköpostejakin, on sivullisen mahdollista salakatsella niitä. Tämän takia mitään arkaluontoista sisältöä ei tulisi sellaisenaan lähettää sähköpostitse. Tarvittaessa sähköpostin voi suojata salausohjelmalla tai käyt-

Mitä toimenpiteitä yrityksessäni pitäisi tehdä tulevan tietosuojaasetuksen johdosta?

VASTAUS On varmasti viime aikoina ollut vaikea välttyä kuulemasta sanaa tietosuoja, tietosuoja-asetus tai GDPR. Useimmat meistä ovatkin jo kuulleet, että Suomessa on tulossa voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation), joka tulee muuttamaan henkilötietojen käsittelyä yrityksissä. Yrityksissä mietitäänkin nyt, mitä toimenpiteitä tietosuoja-asetuksen johdosta tulee toteuttaa.

Tarvittavien toimenpiteiden luonteeseen ja laajuuteen vaikuttavat yrityksen koko ja toimiala sekä tietosuojan nykytila. Pienimmillään kyse voi olla nykyisten

toimintamallien päivittämisestä. Joillekin yrityksille se voi tarkoittaa merkittäviäkin muutoksia toimintatapoihin.

Yrityksen valmistautumisessa on olennaista selvittää henkilötietojen käsittelyn laajuus ja nykyiset toimintamallit. Nykytilan kokonaisvaltainen kartoittaminen toimii pohjana tietosuoja-asetuksen tuomien uusien velvoitteiden ymmärtämiselle ja nykykäytäntöjen muutoksille.

Ensimmäisenä yrityksen tulisikin selvittää tietosuojan nykytila suhteessa tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Lähtökohtana on selvittää, mitä kaikkia henkilötietoja yrityksessä kerätään ja käsitellään. Käytäntö on

osoittanut, että yritykset eivät läheskään aina tiedä, mitä kaikkia henkilötietoja yrityksessä käsitellään tai missä henkilötiedot todellisuudessa sijaitsevat.

Yrityksen on tarkistettava myös sopimustensa tietosuojaa koskevat ehdot, vaadittavien rekisteriselosteiden tarve ja laajuus sekä arvioitava tietojen suojaamista koskevat nykyiset tietoturvakäytännöt.

On myös syytä miettiä kuka yrityksessä vastaa tietosuoja-asioista. Yksi yleisimmistä kysymyksistä onkin ollut se, missä tilanteissa yrityksen on nimitettävä tietosuojavastaava? Tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojavastaava tulee nimittää aina julkisella sektorilla se-

kä yrityksissä, joiden ydintehtävät muodostuvat käsittelytoimista, jotka edellyttävät laajamittaista rekisteröityjen säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa. Tietosuojavastaavan nimittäminen ei siis ole pakollista, mutta toki on suositeltavaa, että joku henkilö yrityksessä vastaa näistä asioista.

Kun yrityksellä on ymmärrys tietosuojan nykytilasta, voidaan selvittää, mitä muutoksia ja toimenpiteitä tarvitaan. Nykytila-arvion pohjalta voidaan laatia selkeä suunnitelma, miten henkilötietojen käsittely saatetaan tietosuoja-asetuksen vaatimalle tasolle.

Yrityksessä tarvittavat kehitystoimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi tieto-

tää salauspalvelua.

Myös älypuhelimen sähköpostin ja yleinenkin suojaaminen esimerkiksi katoamisen varalta kannattaa huomioida.

Palveluntarjoajasi ja mikrotukesi opastavat sinua.

MERVI ASIKAINEN Softers 21Oy

?? ?

suojakäytänteiden ja -prosessien laatimista (yrityksen tietosuojapolitiikka), sopimusten ja muiden dokumenttien, kuten rekisteriselosteiden laatimista ja päivittämistä tai henkilöstönkouluttamista. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita muutoksia myös yrityksen IT-järjestelmiin.

Toimenpiteet vaihtelevat siis yrityksittäin. Yksi asia on kuitenkin varma - on syytä varata tarpeeksi aikaa ja resursseja tietosuoja-asioiden läpikäymisen. EU:n uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltamaan kaikissa jäsenvaltioissa – myös Suomessa - 25. toukokuuta 2018. Lisäksi samaan aikaan rinnakkain Suomessa aletaan soveltamaan myös ehdo-

tettua uutta tietosuojalakia, jolloin nykyinen henkilötietolaki tullaan kumoamaan.

Tärkeintä tässä vaiheessa onkin lähteä liikkeelle, eikä jäädä enää odottamaan.

KIRSI PUTKONEN Partner, Varatuomari, Ernst &amp; Young Oy

22

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

OMIEN TÖITTENSÄ HERRAKSI Sarja kertoo uusista yrittäjistä

Petri Määtän työpäivät jatkuvat yrittäjänä halkopinojen äärellä.

Polttopuuta paikallisille ja mökkiläisille Ville Koivuniemi, teksti Petri Määtän kotialbumi, kuva Kun Petri Määttä lopettaa arkena työpäivänsä, hän jatkaa vielä useita tunteja töitä polttopuuta tekevänä ja välittävänä yrittäjänä.

– Sellainen 3–5 tuntia menee vielä illalla. Viikonloppuisin aikaa menee enemmänkin, Määttä sanoo.

Kuusamon Pilke Oy:n kautta Määttä valmistaa polttopuuksi soveltuvaa koivuhalkoa asiakkailleen. Keväällä polttopuiksi tehty koivu on valmis poltettavaksi 4–6 kuukauden kuluttua. Koivusta valmistetut rangat hän siirtää pil-

Koneurakointi S. Finnig Oy

kottavaksi pienkuormaajalla, ja klapikone hoitaa pilkkomisen.

– Tuo varasto on niin hyvä, että tuuli ja aurinko pääsevät hyvin kuivattamaan puun poltettavaan kuntoon.

Määttä ostaa puun Metsähallitukselta tai Kuusamon yhteismetsältä. Hän tekee kaiken polttopuun koivusta, joka on ominaisuuksiltaan kelpoa polttopuuta.

– Koivussa on paras lämpöarvo, joten se soveltuu polttopuuksi parhaiten, Määttä toteaa.

Polttopuiden teon ohella Määtän yritystoimintaan kuuluu paintball-välineiden vuokrausta ja -tapahtumien järjes-

tämistä sekä tarvittaessa maa- ja lumitöitä pienkuormaajalla.

Määtän tavoitteena on, että jonain päivänä hän voisi työllistää itsensä kokonaan yrittäjänä, mutta sen aika ei ole vielä. Yksi vaihtoehto voisi olla kehittää yritystoimintaa siihen suuntaan, että hän toimittaisi polttopuita suoraan loma-asuntoihin Kuusamossa.

Asiakkaina Määtällä on sekä paikallisia että Kuusamossa mökin omistavia. Hän tekee polttopuut tilauksesta määrämittaan 25, 33 tai 50 sentin pituisiksi.

– Eniten menee tuota 33-senttistä, mutta totta kai asiakkaalle tehdään sen mittaista, jota asiakas haluaa.

Sankoniemenkuja 7, Haukipudas | 044 733 2020 sauli.finnig@mail.suomi.net | tarjoukset@konemies.net www.konemies.net

Kaikki pihatyöt, salaoja- ja kuivatustyöt • Talojen pohja- ja maanrakennustyöt

• Käytössä 26 tn 3D- ja 6 tn kumitelainen kaivinkone (työstä alv-vähennysoikeus) Kysy tarjous!

Soita meille

044 733 2020

Tähän mennessä Määttä on hoitanut markkinointia pääasiassa sosiaalisen median kuten Facebook-sivunsa kautta. Siellä voi kertoa aina ajankohtaisen tilanteen suoraan asiakkaille.

– Toki myös esimerkiksi paikallislehdessä on ollut mainos, Määttä lisää.

Määtän odotusten mukaan monet Kuusamossa mökillä käyvät ovat hänen asiakkaitaan. Yllätys on ollut paikallisten innostus polttopuun ostamiseen.

– Moni ostaa mieluummin puut valmiina kuin kuluttaa lomaansa halkojen tekemiseen. Yllättävän paljon asiakaskunnasta on myös paikallisia, Määttä toteaa.

23

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

Kolumni

Joukossa on turkasen paljon innovatiivista voimaa – myös yrittäjälle Keskustelussa innovaatioista on pohjimmiltaan kyse työmme ja yritystemme tuottavuudesta ja siten jakamastamme hyvinvoinnista. Siksi on tärkeätä tietää, mistä puhumme.

Kun puhumme innovoinnista, ajattelemme usein suuryritysten tai tutkimuslaitosten laboratorioihin sulkeutuneita propellipäitä, jotka taikovat mystisiä luomuksiaan kuin tyhjästä.

Yrittäjien piirissä taas vallitsee myytti, jonka mukaan kaupallisesti menestyneiden ratkaisujen takana ovat aina omalaatuiset ja jäljittelyä pakenevat pellepelottomat. Lisäksi miellämme innovaatiot pääsääntöisesti vimpaiksi ja niitä elähdyttäviksi ohjelmistoiksi.

Nämä ovat tieto- ja viestintäteknologista murroskauttamme vasten entistä hatarampia ja jopa haitallisia käsityksiä, joista meidän on päästävä eroon, mikäli haluamme rohkaista yhä useampia yrityksiä uudistumiseen ja kasvuun.

Digitaalisesti verkottuneessa maailmassa uudet arvokkaat innovaa-

tiot rakentuvat yhä useammin yhdistelemällä olemassa olevia ideoita sekä osallistamalla tähän luovaan prosessiin laajoja joukkoja.

Sen sijaan, että ymmärrämme innovaatiot kertakäyttöisiksi hedelmiksi, on meidän nähtävä ne joukkona uudelleen järjestettäviä rakennuspalikoita, joiden kokoamiseen voi löytyä toimivia ideoita myös oman alan osaajien ulkopuolelta.

Samalla meidän on nostettava katseemme laitteista ja ohjelmistoista prosesseihin ja organisaatioihin. Pelkkä vanhojen, kullekin alalle tyypillisten toimintatapojen digitoiminen ei itsessään vielä ole kuin puoliloikkaa.

Todellinen tuottavuushyppäys tapahtuu vasta, kun uusi teknologia ajaa meidät kehittämään kokonaan uusia liiketoiminnan malleja ja palvelullistamaan perinteisiä tuotteitamme.

Toisin kuin vielä jokin aika sitten yrittäjällä on tänä päivänä käytössään koko liuta joukkojen neuvokkuutta valjastavia avoimen innovaa-

tion instrumentteja, kuten sosiaalisen median vertaisryhmiä, joukkorahoitusalustoja, globaaleja freelancer-palveluita, yrityskiihdyttämöitä, startup-kumppanuuksia, hackathoneita ja ideakilpailuja. Näistä on apua kehityshakuiselle yrittäjälle toimialasta ja kokoluokasta riippumatta.

Yrittäjäjärjestönä olemme aktiivisesti edistämässä uutta innovoinnin kulttuuria pk-yrityskentällä. Hyvä esimerkki tästä on aloitteestamme liikkeelle lähtenyt Tekesiltä haettava 5 000 euron arvoinen innovaatioseteli. Seteliä on ensimmäisen vuoden aikana hyödynnetty jo yli 2 100 projektiin ja sen käyttäjistä yli 70 prosenttia on ollut mikroyrityksiä.

Pohjois-Pohjanmaalla on siirrytty hienosti jo puheesta tekoihin: alueen yrittäjät ovat olleet erityisen aktiivisia hakemaan innovaatioseteleitä. Tekesin mukaan niitä on maakuntaan myönnetty kaikkiaan noin 200 projektiin eli 1,2 miljoonan euron arvosta. Alueella on paljon nuo-

ria kasvuhakuisia ja kansainvälisyyteen tähtääviä yrityksiä ja se näkyy myös seteliasiakkaiden määrässä ja laadussa. Tästä on hyvä jatkaa.

Joonas Mikkilä Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö.

Jarkko Översti / Tosikuva Oy

asfalttipartio.fi

jere.vuojus@asfalttipartio.fi

040-187 0430 nopeasti ✓ laadukkaasti ✓ takuutyönä ✓

Vesivahinkojen kartoitukseen, kuivaukseen, purku- ja korjaustöihin erikoistunut yritys.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous? Puh. 010 324 3701

KESTÄVÄT ASFALTTIVAURIOIDEN KORJAUKSET yrityksille ja yhteisöille

Tontti ja rakennus

www.kuljetuspalvelutnurmi.fi Puh. 040 5581 843 • Pyöräkuormaajapalvelut • Korjaamo/maalauspalvelu • Paketti- ja pienkuljetuspalvelut • Maansiirtokuljetukset Automaalien ja automaalitarvikkeiden myynti

Kotikankaantie 10, 90820 Kello Noin 10 km Oulun keskustasta Holstinmäen teollisuusalueella, vanhan Kemintien varressa.

Oma 1,8881 ha tontti, asfaltoitu piha-alue, paikoitustilat n. 100 kpl.

Kaavamerkintä on YK, tarkoitettu yleisten kiinteistöjen korttelialueeksi. Soveltuu julkiseen käyttöön, esimerkiksi päiväkoti-, kerho-, kokous-, koulutus-, ja opetustoimintaan sekä seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen käyttöön. Kaavamuutos on mahdollinen Ty-kaavaksi (ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuusalue)

Rakennuksen kerrosala 3188 m2, kunto hyvä ja edustava, istumapaikkoja 660 kpl, rakennettu 1972, peruskorjaus ja laajennus 1989, ilmastointi uusittu 2008.

Vapaa korkeus 4,3 m.

Lämmitys: kaukolämpö Tarkemmat tiedot ja ladattava esite: https://www.businessoulu.com/kotikankaantie10 Tiedustelut ja esittely: 0405715475 Ilkka Pirttikoski

24

TALLENTAVA KAMERAVALVONTA

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

PARHAAT PALVELUT

• UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola p. 0400 668 758

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

www.ktc-group.fi

Puh. 08 311 7331 www.isannointisuomela.fi

tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi

MONIPUOLISET KULJETUSPALVELUT TAIVALKOSKELLA

Kaikkien merkkien huollot ja korjaukset ammattitaidolla

p. 044 5622 701 ja 040 5633 346

Lavetti-, erikois- ja vaihtolavakuljetukset, nosturityöt, nostokorityöt ja haketuspalvelut

Puh. 040 5318 967

Raahen ISÄNNÖINTITYÖ OY – kotisi parhaaksi – www.isannoitityo.com

Kuljetusliike A & J Kivijärvi Oy

BETONIPERUSTUKSET BETONIPERUSTUKSET

Puh. 08 220 227

Huoltokatu 2, 92150 RAAHE

Puh. 044 085 0127 • www.taloperustus.fi Puh. 044 085 0127 • www.taloperustus.fi

Erikoishammasteknikko Vesa Kuusirati Oulaistenkatu 23 L5 86300 Oulainen

puh. 08 451 075 Urheilutie 49, Haapavesi

Puh. (08) 473 810 www.sorvojaoy.com

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI Olemme muuttaneet TAKAISIN TAKALAANILAAN!

uusi osoite HILTUSENTIE 27.

Y-Tili Oy on perinteinen ja nykyaikainen tilitoimisto. Toimimme osoitteessa Uusikatu 64, Oulu!

O UUSI KUVAST mme selaa nettisivuilla rsio! tai tilaa painettu ve

Pyydä tarjous sähköisistä tai perinteisistä taloushallintopalveluista info@y-tili.fi

www.y-tili.fi lntolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU. Puh. 020 778 0860 myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

• Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut • Sohvien ja nojatuolien pesut • Ruokapalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto IKKUNA- JA PARVEKELASIEN PESUT!

Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120

www.prokaks.fi

25

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

PARHAAT PALVELUT Jouni Oikarinen

PALAMETALLI TERÄSKAUPPA VERKOSSA www.palametalli.fi/terasmyynti

Niittyrannantie 154 90440 Kempele

Niittyrannan autohuolto Oy

040 5560 242 niittyrannanautohuolto@outlook.com

BETONIELEMENTIT KUUSAMOSTA

Lumijoentie 8, 90400 Oulu 050 3818 006.

Avoinna: ma-pe 8-16, myynti@palametalli.fi

Autokoulu Ajotaito Hessu Oy

20-v. JUHLAVUOSITARJOUS!

Paikallinen Oululainen Autokoulu B-kurssi sis. kirjat, nettiharjoitukset, teoriatunnit koululla tai netissä, 18 tuntia ajoa sekä pimeänajon.

Puh. 040 142 9880 • www.eastelement.fi

1190 €

Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy Puh. 0407439816 myynti@tenhusenmaansiirto.fi www.tenhusenmaansiirto.fi

Ota haluamasi alue haltuun ja erotu eduksesi!

MAINOSSUORA • Jaetaan aamulla Kalevan mukana kaikille tilaajille • Kalevan välissä ohittaa mainoskiellon • Kohdistettava, voidaan jakaa myös ei-tilaajille • Kustannustehokas tapa erottua • Helppoa — paino ja jakelu samasta paikasta yhdellä kertaa Kiinnostuitko? Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai Kalevan Palvelupisteeseen 08 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

Vahva media.

myös osamaksulla!

Teknologiantie 4B, 90590 OULU • Puh. 010 666 7770

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

P. (08) 374 543 www.ajotaitohessu.fi

TASOITE- ja MAALAUSTYÖT 040 1272 883 www.ht-maalaus.fi htmaalaus@gmail.com

0400 138 451

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä!

Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

26

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO

MARJO KOLEHMAINEN

toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA

järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE

yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA

koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat.

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy Kuusamo puh. 08 8512519 fax. 042 737 9546 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

MYYNTI, MARKKINOINTI, YRITYSTEN KASVU, MUOTOILU, PATENTTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi.

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 www.graafinenstudio.com Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

PATENTIT, TAVARA­MER­KIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100 Oulu www.berggren.eu oulu@berggren.fi.

Täyden palvelun IPR-talo.

Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

Softers Oy p. 08 2379 9330 softers@softers.net www.softers.net Internetsivut, verkkokauppa, julkaisujärjestelmät ja visuaalinen suunnittelu Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809 antti.karjula@kasvupolut.fi www.kasvupolut.fi Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat.

Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen.

Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

OMISTAJANVAIHDOKSET, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

TOMMI SIRVIÖ

TIINA TALALA Hankinta-asiamies

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton: LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu.

VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

TILITOIMISTOJEN YLEISNEUVONTA Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476 info@y-tili.fi www.y-tili.fi Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko.

Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta.

Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino p. 040 9317 212 jaana.leino@muutosmatkajl.fi www.muutosmatkajl.fi Perhe- ja paripsykoterapeutti

10

-

PAULA PIHLAJAMAA

Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

%

(Valvira, Kela).

Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.

Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus -10% toimeksiannosta

2017

Pääyhteistyökumppanit

27

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

TERVETULOA JÄRJESTÖÖN POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIIN, UUDET JÄSENET TERVETULOA UUDET JÄSENET

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät HAAPAVEDEN YRITTÄJÄT

OULUN YRITTÄJÄT RY

SIIKALATVAN YRITTÄJÄT RY

JN-Steel Oy

13urlington Oy

Tiliapila Oy

SEP Solutions

Rita Care & Events

Casahouse Rent Oy

Hanna Mankinen

HAUKIPUTAAN YRITTÄJÄT Kuljetuspalvelu Mikko Utriainen

Directora Oy

Konehuolto Pyykkönen

Leikkisät Design Oy Business Bistro Eija Hämäläinen

IIN YRITTÄJÄT RY

Burzeros Design Oy

Konehuolto Paakkola

Tmi: Pekan konevuokraus

Hoivahoito Illikainen Oy

Tarratalli Oy

KEMPELEEN YRITTÄJÄT RY

Asennussuunta Oy

KIIMINGIN YRITTÄJÄT RY

HierontaJyrki Pesukopla Oy

Kiimingin Apteekki /

Sähköasennus Södö

Antti Laurikainen

Botne Tmi Lauri Tikka

KUIVANIEMEN YRITTÄJÄT RY

Tmi Minttumaria

UTAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY Tmi Laura Lyttinen

4dBarn Oy Tonttu Tärmön Paja Oy

Offset Event & Tec

TAIVALKOSKEN YRITTÄJÄT

Suomen Elektroniikkatukku Ky

VAALAN YRITTÄJÄT RY Tmi Tarja Huotari Lahjaliiteri Vaalan Torimarket Oy Taikaloora avoin yhtiö

VIHANNIN YRITTÄJÄT RY Tmi Ella Lumijärvi

Veeran puoti

PUDASJÄRVEN YRITTÄJÄT Y

KUUSAMON YRITTÄJÄT RY

Hoivahoito Illikainen Oy

Koneurakointi Jukka Määttä T:mi

YLIKIIMINGIN YRITTÄJÄT RY MMT Koneurakointi

PYHÄJOEN YRITTÄJÄT RY

Kuljetusliike S Haataja Oy Suomen Saamamiehet Oy

SSK hitsaus Oy

LIMINGAN YRITTÄJÄT RY

OULAISTEN YRITTÄJÄT RY

SENIORIJÄSEN Hannu Taanila

PYHÄJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

Kuntokeskus MoWay

Kotihoiva Helmi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2017

Raimo Räisänen Kari Maijala

Kim Sorri

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT, SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUS Aika: Lauantai 4.11.2017 klo 12.35 Paikka: Raahesali, Kirkkokatu 28, Raahe Ennen kokouksen alkua kokousesitelmät klo 12.00 lähtien.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Ilmoittautumiset www.ppy.fi

Haapaveden Yrittäjät ry Veli-Matti Karikoski p. 050 541 9911 veemax@netti.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Lauri Joensuu p. 040 504 2354 lauri.joensuu@pp.inet.fi hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 050 405 8502 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Kaisa Valkama-Kettunen p. 040 724 9577 kaisa.valkama@bjarmia.fi kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Riikka Pesämaa p. 050 395 5905 riikka@pikku-riikka.fi limingan@yrittajat.fi

PPY:N ALUEELLISIA JÄSENETUJA TARJOAVAT AVARN Security mika.jeronen@avarn.fi www.avarn.fi CARITAS-LÄÄKÄRIT Lisätietoja: liiketoimintajohtaja Paula Tuominen p. 044 734 0301, paula.tuominen@caritaslaiset.fi, www.caritaslaakarit.fi ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi.

FENNIA Anna-Liisa Kämäräinen myyntijohtaja p. 010 503 2126 ja 040 162 4734 anna-liisa.kamarainen@fennia.fi

FENNOVOIMA OY Yhteydenotot: Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki, p. 020 757 9200, pyhajoki@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi FINNVERA OYJ Hanna Alalääkkölä rahoituspäällikkö hanna.alalaakkola @finnvera.fi, p. 029 460 2580 FORUM24 Lisätietoja: Päätoimittaja Martti Turunen, p. 0400 699 522.

Myyntijohtaja Timo Mehtälä, p. 0400 688 566.

LÄHITAPIOLA POHJOINEN Yhteydenotot: Myyntijohtaja Mika Kuusikko, p. 040 528 1348, mika.kuusikko@lahitapiola.fi, www.lahitapiola.fi

NORDEA Yhteydenotot: Kari Ollikainen, Oulun yrityskonttori, p. 050 321 6052, Kari.J.Ollikainen@nordea.fi, www.nordea.fi NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +467 35 229 119, markus. forsstrom@norwegian.com OSAO, oppisopimusyksikkö Lisätietoja: Oppisopimusyksikkö p. 040 141 5320, Yhteyspäällikkö Unto Kärki p. 050 331 3553 RASTOR OY Lisätietoja: Satu Puhakka p. 0400-560700, satu.puhakka@rastor.fi, Antti Vasela p. 0400 294 433, antti.vasela@rastor.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Maarit Rautiainen p. 040 7379312 rautiainen.maarit@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Mika Ilomäki p. 044 578 2197 mika@mikalinkki.net Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jari Yrjänä p. 050 370 5007 jari@yrjana.fi pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Virpi Jaatinen p. 040 752 8750 palvelukoti@jaatinen.inet.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Pirkko Suhonen p. 0400 393 494 pirkko.suhonen@vaalanjuustola.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

MAANANTAINA 9. LOKAKUUTA 2017

28

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN

VUOSIKOKOUS & YRITTÄJÄGAALA LA 4.11.2017 RAAHESSA

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VUOSIKOKOUSTAPAHTUMA Paikka: Raahesali (Kirkkokatu 28, Raahe) Ennen kokousta voi nauttia lounasta kokouspaikan välittömässä yhteydessä olevassa Raahen Hovissa, lounaan hinta 14 €.

11:00 Ilmoittautumiset, valtakirjojen tarkistukset, kokouskahvit 12:00 Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkalan tervehdys 12:05 Yhteistyökumppaneiden kokousesitelmät 12:35 Vuosikokous, iltapäiväkahvit n. klo 15 YRITTÄJÄGAALA KLO 19 ALKAEN Paikka: Raahen liikuntahalli, Kummatinkatu 3, Raahe.

Illan musiikista vastaa Mikko Leppilampi Big Band,, juhlapuheen pitää Matti Vanhanen. IllalliskortinMatti Vanhanen hinta 55 €. Ilmoittautumiset, illalliskortit ja lisätiedot osoitteesta www.ppy.fi.

MAJOITUS / HOTELLI RAAHEN HOVI 1hh 80 €, 2hh 110 €. Varaukset 15.10. mennessä: 010 277 4550, info@raahenhovi.fi, www.raahenhovi.fi, varaustunnus ”PPY-vuosikokous”. Raahen Hovissa on varattu tila vaatteiden vaihtoa varten myös niille juhlavieraille, jotka eivät yövy paikkakunnalla.

VA Ö Y T T A PARHA

T LO I K R E M ATE

GO

INA U T T A K MER

SA

ALTA N O T A MAN K

.

I M ET A J O U S E E T JA N I U US K S L I A L J L Ö A Y V T LOT U R T E ET | A T P A | A T V E Ö E TY TT 8 -1 8 .

O E U P T I A L I I M ROF vo i n n a A . u l r ex .fi u m O YRITYSP e t 0 .

0 w 4 w w 90 ti J ä ä s a lo n

e 2 0,

20 8 P. (08) 5

919 |