Yrittäjälehti 5 2016 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

5/ 2016

Yrittäjä Johanna Joki:

Jatkuva kouluttautuminen pitää kilpailukykyisenä Sivu 8

Some lisää lähiruoan suosiota

Ministeri Pirkko Mattila lupaa edistää valinnanvapautta

Tuettu oppisopimus auttaa työelämään

sivu 6

sivu 3

sivu 17

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Pääkirjoitus

Hallituksen jäseneltä:

Julkinen hankinta vai piilohankinta?

ulkinen sektori hankkii maakunnassamme reilun miljardin edestä joka vuosi. Summa on valtava ja luvusta puuttuvat vielä kaikki pienhankinnat eli kynnysarvon alittavat hankinnat. Nämä eivät näy virallisessa HILMA ilmoituskanavassa. Pienhankintojen euro- ja kappalemäärä ovat kuitenkin todella merkittäviä. Ne ovat myös juuri niitä hankintoja, joista suurin osa pk-yrityksistä on erityisen kiinnostunut. Vaikka hankintalakia ei sovelletakaan pienhankintoihin, tulee nekin tehdä avoimesti ja tasapuolisesti. Mahdollisimman monella pitää olla mahdollisuus ottaa osaa tarjouksen jättämiseen. Hankintalakia ollaan muuttamassa. Monet muutokset parantavat pkyritysten mahdollisuuksia ottaa osaa julkisiin tarjouskilpailuihin. Muutokseen liittyy myös haasteita. Pienhankintojen alarajaa ollaan selvästi nostamassa nykyisestä 30 000 eurosta ylöspäin, on puhuttu jopa 100 000 eurosta. Tästäkin syystä pienhankintojen määrä ja kiinnostavuus tulevat moninkertaistumaan. Iso haaste on, jos tarjouspyynnöt eivät tulevaisuudessa tavoita yrityksiä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että hankintayksiköt eivät saa riittävästi tarjouksia mistä valita tai pienhankinnat keskittyvät muutamille toimijoille. Onkin ehdottoman tärkeää, että kuntien pienhankintaohjeet päivitetään. Löytyy myös ihan käytännöllinen keino varmistaa, että alueen yritykset voivat olla mukana tarjouskilpailuissa laajasti ja systemaattisesti. Ottamalla käyttöön laajasti kunnissa sähköinen pienhankintajärjestelmä. Näin varmistetaan, että pienhankinnat tulevat kaikkien tietoon. Tämä on yksinkertaisin tapa edistää paikkakunnan elinvoimaa ja kehittää alueen palvelumarkkinaa. Tällä hetkellä tilanne alueellamme on kohtuullinen. Sähköisen palvelun käyttäjäksi on rekisteröitynyt kymmenen kuntaa ja

muun muassa Kuusamo, Taivalkoski, II ja Haapavesi suunnittelevat hankintojensa sähköistämistä. Mutta pelkkä järjestelmän ostaminen ei riitä. Sitä pitää ryhtyä aktiivisesti käyttämään. Tällä hetkellä taso on vielä ihan liian matala. Syyt käyttämättömyyteen ovat moninaiset. Järjestelmä tarvitsee sekä yrittäjiä että tarjouksentekijöitä. Yrittäjät ovat olleet haluttomia siirtymään uuteen tapaan tarjota ja toisaalta kunnissa on myös haasteita keskittää hankintoja yhteen kanavaan ja tehdä vanhaan totuttuun tyyliin muutos. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankinta-asiamiespalvelu haluaa aktiivisesti saada muutoksen aikaiseksi molempiin ryhmiin. Olemme nimittäin varsin vaarallisessa tilanteessa, jos uuden hankintalain soveltamisen alaraja nousee esimerkiksi 60 000 euroon. Mahtavia kaupantekomahdollisuuksia alueen yrityksille, mutta isoja ongelmia tulee, jos hankintalain soveltamisen ulkopuolelle jääviä hankintoja ei saada riittävästi näkyviin. Julkisista hankinnoista tuleekin piilohankintoja. Digitalisaatio pelastaa. Kipinkapin sähköiseen palveluun nyt kaikki sekä kunnat että yrittäjät.

allitus on antanut eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Esityksellä hallitus pyrkii parantamaan naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä. Asia puhuttaa etenkin sosiaalija terveysalan yrittäjiä, koska alalla työskentelee paljon naisia. Erään esimerkin mukaan työntekijä jäi ensin sairauslomalle huhtikuun puolessa välissä ja vanhempainvapaalle toukokuun puolessa välissä. Seuraavan kerran työnantaja tapasi hänet työn merkeissä seuraavan vuoden lokakuussa, 1,5 vuoden päästä, mutta tämän ajanjakson aikana työnantaja kuitenkin maksoi työntekijälle sairasajan palkkaa, palkkaa vanhempainvapaan ajalta ja lomakorvauksia noin 18 700 euroa. Ja tämän summan lisäksi vielä lakisääteiset sosiaaliturva- ja Tyel maksut noin 5 000 euroa. Kun kysymyksessä on pk-yritys, puhutaan merkittävästä rahan menosta siitäkin huolimatta,

että Kelalta saa hakea osan palkkasummasta takaisin. Ja jos äitiyslomalaisia on yhtä aikaa useita, joutuu yrittäjä tosissaan miettimään, mistä kassaan saadaan lisää rahaa, koska palkkamenot kasvavat vanhempainvapaista johtuen huomattavasti. Yksityisen sosiaalialan TES:in mukaan maksettava 3 kuukauden palkka ja koko vanhempainvapaan aikana kertyvä vuosilomakustannus lomarahoineen ei ole kuitenkaan ainoa kuluerä. Sijaisen palkkakustannukset lomakorvauksineen tulevat myös maksettavaksi. Lisäksi on työllisyysnäkökulma. Pieni yritys ei kerta kaikkiaan voi palkata töihin nuorta naista, jos tulevaisuuden näköpiirissä on vanhempainvapaa. Suomen Yrittäjät ajaa täysin oikeaa asiaa tukemalla vanhemmuuden kustannusten tasaamista ja sitä kautta naisvaltaisten yritysten työllistämistä ja kasvua. Tulevaisuudessa me naisvaltaisten alojen edustajat toivomme vielä, että keskusteluun otetaan muutkin vanhemmuudesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Esimerkiksi lapsen sairaus. Se on jo itsessään surullinen asia, mutta lisäksi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

MARJO KOLEHMAINEN

Sisältöä: 3

Vanhemmuuden kustannukset

Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino Taitto Kaleva Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

Lähiruokatuottajat vastaavat kasvavaan kysyntään

Menorakennetta on muutettava, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen Pk-yritysbarometri:

Alueen yritykset uskovat kasvuun

Johanna Joki teki itselleen vakkarityön

TIINA ERIKSSON

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

PPY uusi strategiansa

Heikki Kivijärven bändissä ei puhuta yrittäjäasioita

Kaupat Nyt -pikatreffeillä syntyi uusia suhteita

Työllistämishanke vastaa monen yrityksen rekrytointitarpeeseen

Haastattelussa

sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila

se kuormittaa työnantajaa taloudellisesti. Kun perheessä on useampi alle 10-vuotias lapsi ja he sairastavat vuorotellen vesirokon, äidin sairausloma saattaa helposti kestää 1,5 viikkoa. Sen kustannukset työnantajalle ovat varovastikin laskettuna reilut 1 000 euroa ja sama määrä menee toiseen kertaan, kun tilalle palkataan sijainen. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2017. Ollaan askel lähempänä oikeaa suuntaa ja toivon todella, että keskustelua työnantajan velvollisuuksista ja kustannusten tasaamisista jatketaan.

9 Terwa-akatemia antaa

eväät yrittäjyyteen

10 Sopimuksellisuus kasvaa uusiin mittoihin, kirjoittaa Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju

20 Kansanedustaja vieraili kaupan kassalla

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

”Valinnanvapautta, järkevästi” LAURA KOTILA, VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila lupaa edistää valinnanvapautta sote-uudistuksessa hallituksen linjauksen mukaisesti. Kysymykset, mitä saa valita ja kenen tuottamana, jäävät vielä vaille täsmällistä vastausta. PANU SIVULA

uhoslainen kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) pääsi soteja maakuntauudistuksen ytimeen, kun hänet nimitettiin sosiaalija terveysministeriksi elokuussa. Kotimaakunnan yrityksiltä satelee nyt ministerille yhteydenottoja, joissa janotaan tietoa erityisesti valinnanvapaudesta. ”Kovasti yrityksissä odotetaan, että saadaan tietoa valinnanvapaudesta, lainsäädännön aikataulusta ja siitä, mitä asiakas saa valita ja kenen tuottamana”, Mattila kertoo. ”Kannan huolta siitä, että pienet kotimaiset yritykset pääsisivät mukaan palveluntuottajiksi.”

Suomalainen malli Kutsu Hanna Mäntylän (ps.) jättämälle ministerin paikalle tuli Mattilalle yllätyksenä. Mattila hyppäsi liikkuvaan junaan, jonka kulkunopeus ja määräasema olivat hänelle hallituspuolueen jäsenenä toki entuudestaan tuttuja. Hän oli osallistunut hallitusohjelmaneuvotteluihin, joskaan ei sote-asioita käsittelevässä ryhmässä. ”Isot linjaukset hallituksessa on tehty ja niitä noudatetaan.” Sote- ja maakuntauudistuksen avainministereitä ovat Mattilan lisäksi keskustalaiset perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Mattilan vastuulla ovat muun muassa rahoitus- ja henkilöstöasiat. Hän sanoo kantavansa uudistuksessa huolta erityisesti henkilöstön jaksamisesta. Hallituksen linjausten takana seisominen tarkoittaa, että Mattila ajaa myös valinnanvapauden toteutumista. ”On linjattu, että valinnanvapaus tulee, joten olen sitä edistämässä.” Hän sanoo olevansa samoilla linjoilla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa siinä, että tarvitaan suomalainen malli valinnanvapaudesta. Yrittäjien kysymykset, mitä saa valita ja kenen tuottamana, jäävät vielä vaille täsmällistä vastausta. Valinnanvapauden pitää olla järkevää, Mattila sanoo. Valinnanvapauden lähtökohdaksi voidaan hä-

Muhoslainen PIRKKO MATTILA (ps.) nimitettiin sosiaalija terveysministeriksi elokuussa.

nen mukaansa ottaa monituottajamalli, jollaisesta on aiempaa kokemusta julkisissa hankinnoissa, kuten vanhusten ja vammaisten asumispalvelujen tuottamisessa. ”Toivon, että lähdemme liikkeelle hyvistä esimerkeistä, miten on jo toimittu.”

Pk-yritykset laajasti mukana Pirkko Mattila on aiemmin varoitellut yritysten ”kermankuorinnasta”. Hän sanoo, ettei terveydestä saa tehdä bisnestä.

”Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa, mutta ei niin, että yritys voi valita vain helppoja tapauksia ja vaikeat menevät julkiselle.” Hallituksen tämänhetkinen linjaus on, että kaikkia eri toteuttamisen tapoja valmistellaan vielä rinnakkain. ”Omana linjanani toivon, että valinnanvapausmalli rakennetaan siten, että asiakasnäkökulma säilyy kirkkaana ja pk-yritykset voivat laajasti olla mukana palvelussa.” Mattila arvioi, että erikoissairaanhoito voi olla valinnanvapauden piirissä joiltakin osin. Niin on jo nykyäänkin.

”Viisi erityisvastuualuetta nousevat osaamisen ja tutkimuksen keskuksiksi. Iso kuva tiedepuolella säilyy julkisella puolella.”

Pitääkö aikataulu? Valinnanvapauslainsäädännön valmistelu etenee ja lakiluonnoksen pitäisi valmistua loppuvuonna 2016. Mattila toteaa, että soteja maakuntauudistuksessa on tähän mennessä jo pystytty ratkaisemaan maakuntapohja ja määräaikainen rahoitusmalli, vapautuvien kiinteistöjen kohtalo on ratkea-

massa ja ICT-palvelukeskushanke on laitettu jalalle. Hallituksen tavoitteena on, että uudet organisaatiot ovat valmiina ja sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille 1.1.2019. Pitääkö aikataulu? ”Tavoitetasoja pitää uskaltaa asettaa. Hallitus ponnistelee asettamaansa tavoitetta kohti.”

Suomen Yrittäjät: Ensimmäisen valinnan laajuus on SOTEN merkittävin päätös

alinnanvapausmallia luotaessa ensimmäisen valinnan laajuus eli mitä palveluja siihen kuuluu, on merkittävä päätös. Asiakkaan ”listautuessaan” valitseman perusrahoituksen paketin sisältö määrittelee sekä asiakkaan valinnanvapauden laajuuden että yritysten toimintaympäristön. Palveluketjujen ja toiminnallisen integraation näkökulmasta on tärkeää, että perusrahoitus sisältää vastuun henkilön palveluohjauksesta ja kokonaishoidosta. Mutta jos paketti on liian kattava eli sisältää paljon palveluja, asiakas valitsee yhdellä päätök-

sellä usean eri palvelun tuottajan ja teoriassa laaja valinnanvapaus on niputettu yhteen päätökseen. Lisäksi pitää olla iso toimija että pystyy tuottamaan palvelut. Jos perusrahoitukseen sisältyvä palvelupaketti on liian laaja, vaikuttaa se seuraavasti: 1) Pk-yritykset ja pienet uudet toimijat suljetaan pois markkinoilta. Luodaan isojen yritysten ja maakuntayhtiöiden toimijoiden markkina. Nk. Omatiimi-mallissa paketti on lähinnä oikeaa kokoa. 2) Kaikkialle Suomeen ei synny lähipalveluja. Liian kattava perusrahoituspaketti johtaa siihen, että palvelutuottajan näkö-

kulmasta markkinan pitää olla tarpeeksi iso, jotta sinne kannattaa tulla ja siellä toimia. Eli jos perusrahoituspaketti on liian suuri, ei vähäväkisimmille alueille synny uusia toimijoita. 3) Luodaan liian kallis järjestelmä. Kun perusrahoituspaketti sisältää enemmän palveluja, on asiakas luonnollisesti ”kalliimpi.” Ja kuitenkin iso osa ihmisistä tarvitsee vain perusterveydenhuollon ja hammaslääkärin palveluja. Liian kattavan perusrahoituspaketin myötä voidaan ajautua tilanteeseen, jossa maksetaan liikaa. Ikään kuin kallista vakuutusturvaa asioista, joita ei tapahdukaan.

4) Valinnanvapauden kehittäminen vaikeutuu. Valinnanvapausmallista ei tule kerralla valmista. Jos nyt luodaan markkina isoille toimijoille, pienet kuolevat. Pk-yritysten synnyttäminen tulevaisuudessa takaisin markkinoille on äärimmäisen vaikeaa, vaikka sote-järjestäjä niin haluaisi. 5) Peruspalvelupaketin ulkopuolelle jääville palveluille tarvitaan palvelusetelityyppinen järjestelmä. Tällöin myös pienet sosiaalipuolen yritykset, kuten kotipalveluyrityksetkin pystyvät toimimaan markkinoilla.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Kuismanen: Hallituksen työllisyystavoite uhkaa karata Suomi ei saavuta muita Pohjoismaita ilman isoa työmarkkinareformia, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. PPY:n järjestyksessään 20. Kunta- ja yrittäjätapaaminen kokosi yrittäjiä, kuntapäättäjiä ja elinkeinojen kehittäjiä Oulun kaupungintalolle. PANU SIVULA

ähtötilanne on haastava, sanoo Suomen Yrittäjien tuore pääekonomisti Mika Kuismanen. Hän vieraili Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä Kunta- ja yrittäjätapaamisessa Oulussa viime viikolla. Kuismanen loi katsauksen talouden kehittymiseen ja kuntien tulevaisuuteen. Vuodesta 2008 lähtien valtion kokonaistulot ovat jääneet alle kokonaismenojen määrän. Kuismanen huomauttaa, että tuloja ei voi koskaan indeksoida, kuten menot voidaan. ”Järjestelmän ongelma on se, että menojen indeksointirakenne on jäykkä, eikä sitä ole voitu sopeuttaa kansantalouden tulovirtaan.” Kuismanen sanoo olevansa velkaantumisesta eri mieltä kuin pääministeri Juha Sipilä, joka on linjannut velaksi elämisen loppuvan vuonna 2021. ”Velkaantuminen on absoluuttisesti ja suhteessa talouden aktiviteettiin nopeasti kasvavalla uralla. Keskipitkällä aikavälillä velan absoluuttinen määrä tulee kasvamaan.”

Huonot kannustimet Kansantalouden suuntaa määrittää suuresti työmarkkinoiden toiminta tai toimimattomuus. Työllisyysaste oli elokuussa 68,7 prosenttia. Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa lukema 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. ”Hallituksen työllisyystavoitteeseen pääseminen on mahdotonta nykyisellä kasvuvauhdilla ja näillä rakenteilla. Yksi syy on se, että meidän järjestelmä on kohtalaisen lepsu verrattuna kilpailijamaihin”, Kuismanen sanoo. Ruotsissa työllisyysaste on yli 76 prosenttia ja Tanskassa ja Norjassakin 75 prosentin paikkeilla. Kuismanen vertaa eri maiden järjestelmiä työnhaun aktiivisuuden vaatimusten sekä kannustimien valossa. Kaikille Pohjoismaille yhteistä ovat huonot työnteon kannustimet, jollaiseksi muun muassa pitkäkestoinen työttömyysturva luetaan. Suomi kuitenkin eroaa muista Pohjoismaista siinä, että meillä on lisäksi heikot työnhaun aktiivisuuden vaatimukset. Kuismasen vertailussa muista maista erottautuu selkeästi Sak-

sa, jossa on sekä hyvät työnteon kannustimet että tiukat työnhaun aktiivisuuden vaatimukset. Etenkin miesten työllisyysasteen kansainvälinen vertailu näyttää huonolta. Suomi sijoittuu samaan ryhmään Ranskan, Espanjan ja Italian kanssa. ”Suomi ei tule saavuttamaan muiden Pohjoismaiden työllisyysastetta ilman, että teemme aitoja ja kohtalaisen isoja työmarkkinareformeja.” Osittain matalaa työllisyysastetta selittää kohtaanto-ongelma. Sekä avoimien työpaikkojen määrä että työttömien määrä kasvavat. ”Jos kohtaanto-ongelmaa ei pystytä korjaamaan, johtaa se yrittäjille brutaaliin tilanteeseen.” Olisi massaa, josta poimia työntekijöitä, mutta käytännössä yritys ei pysty rekrytoimaan. Lopulta iso työttömien joukko putoaa kuntien hoidettavaksi.

Tuottavuuden parannuttava Väestö ikääntyy ja kuntatalous kantaa sen aiheuttamasta rasitteesta suurimman osan, Kuismanen sanoo. ”Työikäinen väestö supistuu, mikä johtaa talouden kasvun hidastumiseen. Samaan aikaan terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat.” Huoltosuhde heikkenee seuraavien parinkymmenen vuoden aikana dramaattisesti. ”Jos julkiseen menorakenteeseen ei tule muutosta ja halutaan edes olemassa oleva tulovirta pitää, niin yritysten tuottavuuden pi-

tää hypätä aivan toiselle tasolle.” Kuntarakenteen vaikutus talouskasvuun on Kuismasen mukaan syytä huomioida, kun hallintorakenteita uudistetaan. ”Noin 70 prosenttia Suomen talouskasvusta tulee urbanisoituneilta alueilta. Kaupungistuminen vauhdittaa talouskasvua.”

KUNNAN ELINKEINOPOLITIIKAN kehittämisen suuntia pohdittiin ryhmäkeskusteluissa kaupungintalolla.

Suomen Yrittäjien pääekonomistina syyskuun alusta lähtien.

Johtaa SY:ssä talouspolitiikka, verotus ja tutkimus -toimintoa.

Työskennellyt aiemmin valtiovarainministeriön suhdanneyksikön päällikkönä, Euroopan keskuspankissa, Suomen Pankissa ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Lisäksi kansainvälisiä tehtäviä, mm. OECD:ssä ja Euroopan komissiossa.

Väitteli tohtoriksi 2002 University College Londonissa tuloverotuksen vaikutuksesta työn tarjontaan.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Tulevaisuuden kunta puntarissa

unta- ja yrittäjätapaamista leimasi kevään 2017 kuntavaaleihin valmistautuminen. Vaalien alla kysytään, mistä tulevaisuuden kunta muodostuu ja miten kuntien elinkeinopolitiikkaa pitäisi kehittää. ”Yritystoiminnan taustalla yksi iso prinsiippi on se, että pitäisi olla terve, taloudellisesti kannattava kunta, jossa toimia”, sanoi PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo 2016 osoittaa, että yrittäjät eivät näe kuntien elinkeinopolitiikkaa järin myönteisessä valossa. Pohjois-Pohjanmaalla seitsemästä mittarista ainoastaan Koulutus ja osaaminen -osio kehittyi parempaan suuntaan edellisestä kyselystä. Kolehmaisen mukaan tyytymättömyys elinkeinopolitiikkaan kertoo vuorovaikutuksen riittämättömyydestä. ”Kuntien ja yrittäjien on oltava samalla puolen pöytää.” Kunta- ja yrittäjätapaamisen ryhmäkeskusteluissa piirrettiin kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisen suuntaviivat.

1. Päätöksenteon yrityslähtöisyys Selkeät pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle. Tarvitseeko kunta omaa päiväkotia? Voisivatko yrityksetkin hyödyntää jo olemassa olevia tiloja? Yritysvaikutusten arviointi. Valmisteluun asiantuntemusta mukaan. Päätöksenteon pitkäjänteisyys. Oman alueen elinkeinorakenteen hyödyntäminen. Maankäytössä ja kaavoituksessa huomioidaan yritysvaikutukset. Kielteinen-

MIKA KUISMANEN

kin päätös voi olla kokonaisuuden kannalta hyvä päätös, mutta päätösten oltava pitkäjänteisiä ja selkeitä.

2. Hankintaosaamisen varmistaminen Henkilöt, jotka osaavat tunnistaa tarpeen. Kunnan käytävä keskusteluja markkinoiden kanssa. Toimintaympäristön tunteminen. Pitää osata hyödyntää hankintalakia parhaalla mahdollisella tavalla.

3. Elinkeinopolitiikka ja resurssit Yrityspalvelut. Tavoitteena saada etu yritykselle, tuottipa palvelut mikä taho tahansa. Yritysvaikutusten arviointi. Joissakin kunnissa ei tehdä arviointia lainkaan. Virkamiesten ei kannata pelätä yritysten ottamista mukaan arviointiin. Elinkeinostrategia. Mietittävä oman kunnan elinkeinostrategiaa. Korostettava paikallista yhteistyötä ja elinvoimaa. Hankinnat. Omasta kunnasta tehty euromääräisesti kalliimpi hankinta voi tulla lopulta edullisemmaksi, kun raha jää kuntaan. Selvät tavoitteet ja mittarit kaikelle toiminnalle.

4. Palvelut ja infrastruktuuri Kuntatalous määrittää, missä kunnossa peruspuitteet ovat. Kunnan palvelujen kustannusten avaaminen. Paluumuutto. Asioiden hoituminen kunnassa vaivattomasti toimii vetovoimatekijänä. Kunnan toimintakulttuuri. Tonttikaava on saatava nopeasti käsiteltyä.

5. Viestintä ja tiedottaminen Monikanavaisuus. Hyvä tavoitettavuus edellyttää monen kanavan käyttöä. Hankinnat. Kuntien on tärkeää olla vuorovaikutuksessa yrittäjien ja organisaatioiden ennen hankintapäätöksiä. Yhteishankinnoissa yritysten arvomaailman oltava riittävän samankaltainen. Jalkautuminen. Sähköiset palvelut ovat hyviä sen jälkeen, kun yhteistyökumppani tunnetaan henkilökohtaisesti.

6. Seudullisen kehittämisyhtiön rooli Yrittäjät mukaan kehittämisorganisaatioihin. Työllisyys ja elinkeinopolitiikkaa pitäisi koordinoida saman katon alla, koska työmarkkinoiden toimivuus sanelee sen, miten julkinen talous toimii. Kehittämistoimijan pitäisi toimia aktiivisesti ja yrittäjämäisesti omalla alueellaan. Elinkeinon kehittäjän pidettävä tuntosarvet pystyssä, millaista koulutusta yrittäjät tarvitsevat.

7. Koulutus ja osaaminen Joustavuus. Opiskelijoiden koulutusajoissa voi olla lyhentämisen varaa. Sujuvampia käytäntöjä oppilaitosten ja työpaikkojen kohtaamiseen. Koulutuksen ei aina tarvitse olla tutkintoon tähtäävää. Ennakoitavuus. Tavoitteena ei pidä olla koulutuspaikkojen täyttäminen ja työpaikkojen turvaaminen opettajille. Työmarkkinoiden tilanne on huomioitava opiskelijamäärissä. Kohtaanto-ongelma.

Joka neljäs aikoo palkata lisää väkeä Pk-yritysbarometri: Pohjois-Pohjanmaan yritykset ovat maan kasvuhakuisimpia. PANU SIVULA

yksyn pk-yritysbarometrin mukaan Pohjois-Pohjanmaa on Suomen kasvuhakuisinta aluetta. Voimakkaasti kasvua hakevia yrityksiä on 15 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua hakee 41 prosenttia alueen yrityksistä. ”Alueemme on kaikkien eri mitattujen osa-alueiden osalta kasvuhakuisempi ja luottavaisempi kuin muu Suomi, lukuun ottamatta Uudenmaan aluetta”, sanoo PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. ”Olemme ensimmäistä kertaa odotusten näkökulmasta vuotta 2008 edeltävällä tasolla.” Noin neljännes yrittäjistä uskoo palkkaavansa lisää henkilökuntaa kuluvan vuoden aikana. Seitsemän prosenttia arvelee joutuvansa vähentämään väkeä. Myös investointien saldoluku on Pohjois-Pohjanmaalla korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin. ”Varovaista toiveikkuutta on ollut pitkään, mutta nyt myös investoinnit näyttävät viriävän”, Kolehmainen toteaa. ”Jos investoinnit lähtevät liikkeelle, niin se aina ruokkii työtä myös jollekin toiselle.” Barometrin osoittamat kehittämistarpeet eivät yllättäneet Kolehmaista. ”Markkinointi ja myynti ovat suurin kehittämisen paikka.” Kyselyn mukaan yrityksissä pitäisi kehittää myös verkottumista, alihankintaa ja henkilöstön koulutusta. Vientiyritysten määrässä Pohjois-Pohjanmaalla olisi valtakunnallisessa vertailussa kirittävää. Koko maassa joka viides ja maakunnassa joka kuudes yritys harjoittaa vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.

Kotitalouksien kulutus kantaa Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa puhunut Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju selittää yrittäjien valoisia suhdannenäkymiä ensisijaisesti kotitalouksien kulutuksen kasvulla. ”Työllisyys ei ole romahtanut niin pahasti kuin olisi voinut kuvitella. Inflaatio on öljyn hinnan laskun myötä matala, mikä on pitänyt kulutusta yllä ja auttanut etenkin kotimaan yrityksiä. Se on heijastunut hyvinä rakennusinvestointeina.” Kangasharju arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna prosentin verran ja ensi vuonna hitaammin. Hän peräänkuuluttaa

”Varovaista toiveikkuutta on ollut pitkään, mutta nyt myös investoinnit näyttävät viriävän.” Marjo Kolehmainen, PPY uusia avauksia kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien kehittämiseksi. ”Suomen talouspolitiikan pitäisi uudistua, että pystymme luomaan työtä myös matalan kasvun oloissa.”

Rahoituksen kysyntä kasvaa Rahoittajatahot ovat huomanneet investointisuunnitelmien viriäminen. ”Loppukevään jälkeen meidänkin pöydällä on ollut selkeästi enemmän rahoitettavia hankkeita”, toteaa Finnveran aluejohtaja Juuso Heinilä. Barometri paljastaa, että pohjoispohjanmaalaiset yritykset kokevat rahoituksen saannin haastavammaksi kuin yritykset maassa keskimäärin. ”Olemme Suomessa positiivisen kierteen alussa ja on tärkeä huolehtia siitä, että rahoitus ei ole kasvun esteenä. Jos ei investoida, niin konekanta vanhenee, ja tuottavuus heikkenee.” Heinilä vakuuttaa, että fiksujen hankkeiden toteutuminen ei jää rahoituksesta kiinni. Johtaja Kari Ollikainen Nordeasta komppaa, että kaikki mahdolliset hankkeet lähdetään rahoittamaan. ”Rahoituksen uusmyynti on noussut 25 prosenttia. Myös yrittäjien henkilökohtaisen lainan määrä on lisääntynyt.” Barometri osoittaa alueen yrittäjillä olevan halua ja tahtoa kasvuun, PPY:n Marjo Kolehmainen painottaa. ”Ilman positiivista asennetta hommasta ei tule yhtään mitään.”

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Lähiruokatuottaja löytää asiakkaat somesta Tuottajat vastaavat lähiruoan nopeasti kasvavaan kysyntään. Timo Rannan tilan myynnistä jopa puolet tapahtuu Facebookin REKO-ryhmän kautta.

PANU SIVULA

ulussa Karjasillan koulun parkkipaikalla on perjantai-iltana ruuhkaksi asti liikennettä. Facebookin REKO-ryhmässä tilauksensa jättäneet kantavat autoon munakennoja, lihoja, kasviksia ja muuta lähiruokaa. Kujalan tilan isäntä Timo Ranta nostaa pakettiautonsa perältä hailuotolaista lihaa Elina Vieri maan ennakkotilauksen mukaisesti. Kassiin sujahtaa ulkofileitä, nakkeja ja grillimakkaraa. ”Näihin ei ole ainakaan pumpattu mitään ylimääräistä. Hinta on korkeintaan sama kuin kaupassa ja maku on parempi”, Vierimaa perustelee valintaansa. ”Muilta tuottajilta ostin rasvatonta jogurttia ja ison kasan kasviksia ja juureksia.” Vierimaa on nyt toista kertaa REKO-ostoksilla. ”Olen aiemminkin ollut tietoinen lähiruoan hyvistä puolista, mutta REKO on madaltanut kynnystä hankkia sitä.” REKOsta on tullut monelle lähiruokatuottajalle tärkeä myyntiväylä. Timo Ranta arvioi, että noin puolet Kujalan tilan myynnistä tapahtuu Rekon kautta.

Tarjonta paisunut viime vuosina Lähiruoan kysyntä ja tarjonta kasvavat nopeasti, sanoo ProAgria Oulun elintarvike- ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen. ”Vielä kymmenen vuotta sitten tiloilla ei ollut juuri lainkaan suoramyyntiä. Nyt Aitojamakuja. fi-sivustolta löytyy yli 200 suoramyyjää, ostopaikkaa tai elintarvikkeiden valmistajaa maakunnasta.” REKO tekee tuottajalle mahdolliseksi kokeilla omien tuotteiden kantavuutta. ”Markkinoille tulee lisää pienissä yrityksissä valmistettavia tuotteita ja kotipuutarhojenkin antimia.” Kysyntä kasvaa, koska kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ruoan alkuperästä. Tuottajat taas kompensoivat raaka-aineen hinnan laskua katkomalla myyntiketjusta välikädet. REKO-renkaan kaltainen palvelu tekee niin ostamisen kuin myymisenkin entistä helpom-

maksi. Sosiaalisessa mediassa tieto myös leviää nopeasti. Oulun REKO-ryhmässä jäseniä on yli 10 000. REKO on helpompi ylläpitää eikä sitouta samaan tapaan kuin perinteiset ruokapiirit. ”Ryhmään kuuluvan kuluttajan ei tarvitse tilata tuotteita jokaiselle tapaamiskerralle, koska kuluttajavolyymiä on niin paljon. Tuottajalla on myös mahdollisuus jättää tulematta paikalle, jos ei saa riittävästi tilauksia”, Hiltunen sanoo. Pientuotannon kasvupaineet on tunnistettu myös MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Eräs ohjelman tukema hanke parantaa valtakunnallisesti hajallaan olevien pienteurastamoiden ja niiden yhteydessä toimivien myyntipisteiden tuottavuutta ja kilpailukykyä.

luodossa ja löökikastikkeita kaupoissa ympäri Suomen. Timo Ranta kiertää jatkuvasti myös messuja ja tapahtumia. ”Viljatuotteita olemme myyneet Hailuodon Siikamarkkinoilla jo toistakymmentä vuotta.” Tuotevalikoima elää jonkin verran kysynnän mukaan, mutta tilan hittituote naudan jauheliha pysyy. ”Laadun pitää olla huippua. Asiakkaat ovat kriittisempiä, kun ostavat lähiruokaa, ja kriittinen olen itsekin lähiruoan tuottajana”, Ranta toteaa.

Talvimyynnille ja luomulle tilausta Lähiruoan tuotannossa Oulun alueella olisi Hiltusen mukaan parantamisen varaakin. ”Etenkin kasvistuotantoa ei ole kovinkaan monipuolisesti. Porkkanan, sellerin ja palsternakan talvikauden myynti puuttuu kokonaan.” Hiltunen uskoo, että lähi- ja luomuruokatuotanto jatkavat alueella kasvuaan ja monipuolistuvat. Tiedostavien kuluttajien paine heijastuu myös kauppojen tarjontaan ja suurkeittiöihin. Ateriapalveluja tuottava Oulun Serviisi on ilmoittanut käyttävänsä luomutuotteita ja tekevänsä myös yhteistyötä lähialueen tuottajien kanssa. ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Maasta markkinoille -hankkeen tavoitteena on lisätä pohjoispohjalaista luomukasvintuotantoa, joka on Hiltusen mukaan vielä vaatimatonta. ”Alueella ei ole luomuperunan tuottajia juuri lainkaan.”

Laadun oltava huippuluokkaa Hailuodon saari ei ole lähiruokatilalle suoramyynnin kannalta helpoin paikka, mutta Kujalan tila löytää asiakkaita maakunnan REKO-renkaista Kalajokea ja Oulaisia myöten. Tilan tuotteita myydään myös kauppojen kautta Hai-

”Laadun pitää olla huippua. Asiakkaat ovat kriittisempiä, kun ostavat lähiruokaa, ja kriittinen olen itsekin lähiruoan tuottajana. ” Timo Ranta

REKO Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl Konsumtion – Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

MAASEUTUVIRASTO, HELI SORJONEN

SOSIAALISEN MEDIAN kanavat kasvattavat lähiruoan kysyntää.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Haastava asiakas innostaa Toimintaterapeutti Johanna Joki teki itselleen työpaikan perustamalla yrityksen.

OMIEN TÖITTENSÄ HERRAKSI Sarja kertoo uusista yrittäjistä

PANU SIVULA

oimintaterapeutti ja yrittäjä Johanna Joki ottaa työkeikoille lähtiessä mukaansa ison kassillisen pelejä, leikkimiekkoja ja muita asiakaskuntaa kiinnostavia välineitä. Erityisen suosittuja ovat olleet lentokoneiden pienoismallit. ”Toiminnan pitää olla motivoivaa ja tavoitteellista. Pienoismallit ovat aika vaikeita, mutta kun lapset keskittyvät ja onnistuvat, niin he saavat hyviä kokemuksia”, Joki kertoo. Yhden naisen yritys Toiminnan Taito tuottaa erityisesti psykososiaalisen ja neuropsykiatrisen kuntoutuksen palveluita Raahen seudulla. Asiakkaat ovat pääosin vilkkaita poikia, jotka tarvitsevat tukea. ”Mitä haastavampi asiakas, sitä enemmän olen työstäni innostunut”, Joki kuvaa.

Kimurantit kilpailutukset Johanna Joki ehti työskennellä vuosia toimintaterapeuttina yksityisillä ja julkisilla työnantajilla ennen ryhtymistään yrittäjäksi. ”Suhtauduin työhöni aina vakavasti ja halusin kehittää sisältöjä ja työmenetelmiä.” Lopullinen sysäys yrittäjäksi oli kotipaikkakunta Raahen heikko työllisyystilanne. ”Päätin, että tehdään se vakkarityö itse.” Sosiaali- ja terveysalan yritys on riippuvainen julkisista kilpailutuksista. Joki kiirehti yrityksen pystyyn vuosi sitten syksyllä, jolloin hän odotti kilpailutusten alkavan. Ne kuitenkin venyivät uuden vuoden puolelle. Edellinen sopimuskausi päättyi jo maaliskuussa, mutta uudet sopimukset sairaanhoitopiirin

kanssa kirjoitettiin vasta kesäkuussa. Taloudellista turvaa kevään ajan toi osa-aikainen työ. Toisaalta työn takia Joki menetti starttirahan, johon hän oli jo saanut myönteisen päätöksen. ”Myönteisen starttirahapäätöksen vuoksi taas en ole oikeutettu investointitukiin”, Joki kuvaa byrokratian kiemuroita. Sopimukset sairaanhoitopiirin kanssa takasivat sen, että Joki voi maksaa itselleen palkkaa. ”Nyt töitä riittää, kalenteri täyttyi nopeasti elokuussa.” Yrittäjä toivottaa valmisteilla olevan sote-uudistuksen monituottajamalleineen tervetulleeksi. ”Asiakkaiden näkökulmasta on hyvä, että tulisi paljon nykyistä enemmän palveluja tuottavia tahoja. Tällä hetkellä toimintaterapiaarviota voi joutua odottamaan jopa puoli vuotta. Se on lapsen elämässä pitkä aika.”

haastavia, että pitää olla takataskussa ekstraa, ettei menisi sormi suuhun.” Joki suorittaa parhaillaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa Raahen porvari- ja kauppakoulussa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen astui entuudestaan tuntemattomalle maaperälle ja otti kirjanpito- ja veroasiat haltuun. ”Koulutuksesta sain apua jo yrityksen perustamisvaiheessa.” Joen mukaan toimintaterapia on alipalkattu ala. Yrittäjänä voi päästä palkollista hieman paremmille ansioille. Yrittäjyyden etu on joustavuus työn ja perheen menojen yhteensovittamisessa. Toisaalta perheel-

tä vaaditaan ymmärrystä, kun iltahommiakin on välillä tehtävä. Joen päivät täyttyvät asiakaskäynneistä, mutta yhden päivän viikossa hän pitää toimistopäivänä. ”Tavoite on saada työasiat hoidettua päivätyöajalla. Kun viikonloput ja illat ovat vapaa-aikaa, ehtii työstä palautua.” Joen perheeseen kuuluu 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, aviomies ja Laku-koira. ”Lakun kanssa kehitämme eläinavusteista toimintaterapiaa. Eläimen mukanaolon hyödyistä alkaa olla runsaasti tutkimusnäyttöä. Se motivoi asiakasta, laskee stressihormoneja ja nopeuttaa prosesseja.”

Koulutukseen investoitava Koulutukset ovat toimintaterapiayrittäjän tärkeimmät ja isoimmat investoinnit. ”Jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä, jotta pysyy kilpailukykyisenä. Nyt olen aloittamassa neuropsykiatrisen valmentajan opintoja”, Joki sanoo. ”Asiakastapaukset ovat niin

”Nyt töitä riittää, kalenteri täyttyi nopeasti elokuussa.

Raahessa asuva toimintaterapeutti JOHANNA JOKI käyttää työssään monenlaisia leluja ja välineitä asiakkaita motivoidakseen. Hän on koulutukseltaan myös eläinavusteinen valmentaja.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Koulun penkiltä yrittäjiksi Terwa-akatemiassa yritystoiminta käynnistyy heti opiskelujen alkaessa. PANU SIVULA

uinka saada Suomeen yhä lisää uusia yrittäjiä? Oulun ammattikorkeakoulun vastaus haasteeseen on Terwaakatemia, jossa aloitti tänä syksynä toinen vuosikurssi yrittäjyys-suuntautumisen valinneita tradenomiopiskelijoita. Terwa-akatemian opiskelijat käynnistävät yritystoiminnan tiimeissä heti koulutuksen alkaessa. ”Opiskelijat tekevät kaiken itse myynnistä ja sopimuksista lähtien”, kertoo Terwa-akatemian projektipäällikkö Ville Kärkkäinen. Koulutus pohjautuu Jyväskylän ja Tampereen akatemioissa vuosien saatossa kehitettyihin malleihin. Niitä jatkojalostetaan Oulussa edelleen. Tiimioppimiseen kuuluu opitun asian vieminen käytännön projekteihin ja opettaminen muille tiimiläisille. ”Kyky hoitaa asiakastapaamisia ja ratkaista ongelmia kasvaa koulutuksen aikana valtavasti”, Kärkkäinen kehuu.

Matalan kynnyksen malli Terwa-akatemiassa toimii tällä hetkellä kuusi tiimiä. Osuuskunta Encomi on keskittynyt av-tuotantoon ja valokuvauspalveluihin, osuuskunta Muikia tekee tapahtumasuunnittelua ja rakentaa tutkimuspalvelutuotteita. Scupit Oy myy mainostilaa take away -kuppeihin. Lisäksi opiskelijat pyörittävät Markaxia, Räikiää ja Wiksua. Wiksu on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osuuskunta, joka tarjoaa yrityksille muun muassa tapahtumajärjestämistä. ”Tiimissä tehtävät on organisoitu kiinnostuksenkohteiden mukaan. Kaikki saavat tehdä sitä mistä tykkäävät”, kertoo Wiksun tiimiliideri Ari Laajalahti. Se merkitsee 11 hengen tiimissä myös tarvetta ratkoa ristiriitoja, sillä mielipiteitä on moneen lähtöön.

WIKSU ON Terwa-akatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden perustama osuuskunta.

Opiskelijat kiittelevät Terwaakatemian toimintamallia, jossa opiskelija joutuu heti käärimään hihat ja astumaan pois mukavuusalueeltaan. Myös verkostoituminen on keskeinen osa yrittäjyysopintoja. ”Mallimme on matalan kynnyksen mahdollisuus testata, olisiko minusta yrittäjäksi valmistumisen jälkeen”, Ville Kärkkäinen sanoo.

Yrittäjien kanssa yhteistyötä Yrittäjät ovat Kärkkäisen mukaan ottaneet Terwa-akatemian innostuksella vastaan. ”Yrittäjäkentällä ensimmäinen kysymys usein on, mitä voimme tarjota opiskelijoille ja miten voimme tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.” Ja yhteistyötä tehdään. Opiskelijat tapaavat yrittäjiä, oppivat heiltä ja tietenkin tekevät heidän kanssaan kauppaa. ”Olemme hyvässä tilanteessa, sillä opiskelijayrityksiin tulee jo tarjouspyyntöjä.”

Opiskelijajäseneksi! S uomen Yrittäjien opiskelija-

jäseneksi voi liittyä, vaikka ei olisi vielä perustanut omaa yritystä. Riittää, että on kiinnostunut yrittäjyydestä ja opiskelee täysipäiväisesti ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, toisen asteen koulussa tai perusasteella. ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toivottaa kaikki opiskelijat lämpimästi tervetulleeksi Suomen Yrittäjien opiskelijajäseneksi”, koordinaattori Milla Raappana PPY:stä sanoo.

20 euron vuosimaksulla pääsee opiskelijajäseneksi ja samalla osaksi Nuorten Yrittäjien verkostoa, johon kuuluu jo liki 10 000 alle 35-vuotiasta yrittäjäjärjestön jäsenyrittäjää. Opiskelijajäsenyys avaa ovet järjestön tapahtumiin. ”Jäsen pääsee luomaan itselleen hyödyllisen businessverkoston”, Raappana toteaa. Jäsenetuihin kuuluu myös pitkä lista alennuksia yrittäjälle elintärkeistä palveluista, tuotteista ja koulutuksista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtuma ja Kuusamon Yrittäjien 50-vuotisjuhla Kuusamossa 4.–5.11.2016 Tervetuloa Kuusamoon Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtumaan ja Kuusamon Yrittäjien 50-vuotisjuhlaan 4.–5.11. Perjantaina 4.11. Klo 19 Yrittäjätapaaminen • Teemana villiruoka

Lauantaina 5.11. Klo 12 Vuosikokous • Valtakirjojen tarkastus • Kokousesitelmät • Sääntömääräinen vuosikokous

klo 18 Kuusamon Yrittäjät ry:n 50-vuotisjuhlacoctails

Klo 19 Maakunnallinen Yrittäjäjuhla • Avaus • Kuusamon kaupungin tervehdys • Kuusanka-kuoro • Juhlapuhe • Kuusanka-kuoro • Kuusamon Vuoden Yrittäjä 2016 • Vuoden Puheenjohtaja 2016 • Vuoden Kaupantekijä 2016 • Vuoden Yksinyrittäjä 2016 • Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä 2016 • Maakuntalaulu • Tanssia Jarkko Honkanen & Taiga • Juhlaillallinen ohjelman lomassa Tumma puku, SY:n kunnia- ja ansiomerkit

Ilmoittautuminen 15.10. mennessä ppy.fi » palvelut » koulutukset ja tilaisuudet

Illalliskortti 50 €/hlö Maksu 15.10. mennessä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tilille FI71 2220 1800 0033 43. Maksuun tiedoksi osallistujien ja yrityksen nimi. Virallisille kokousedustajille illalliskortti on maksuton.

Majoitus Majoitukset varataan suoraan majoituskohteesta. Ks. lisää ppy.fi!

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

KOLUMNI

Mitä järjestäjä tuo tullessaan maakuntaan

aakuntauudistuksen merkittävin muutos ja toiminnallinen reunaehto on palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan. Tämä ei välttämättä tarkoita Oulussakin sivuun siirrettyä tilaaja-tuottajamallia, vaan perustavampaa laatua olevaa muutosta. Maakunnan palveluiden järjestäjänä tulee hallita monialainen asiakastarve ja käytettävissä oleva yleiskatteellinen raha. Tuottajan tehtävänä on ratkaista asiakastarve vaikuttavasti ja tehokkaasti. Roolien erottamisen tarkoituksena on mahdollistaa palvelutuotannon monipuolistaminen. Uudessa maakunnassa palveluiden tuottaminen eriytetään maakunnan palvelulaitokseen. Palvelutoiminta, joka toimii kilpailuolosuhteissa, on yhtiöitettävä kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. Maakunnan omistamilla palvelutuotantoyhtiöillä ei ole erityisasemaa muihin tarjoajiin nähden. Valinnanvapauden laajuudesta riippumatta olemme siirtymässä aikaan, jossa sopimuksellisuus, ei vain sosiaalija terveydenhuollon palveluiden tuotannon järjestämisessä, vaan myös muissa maakunnan vastuulla olevissa palveluissa, joissa ei käytetä julkista val-

taa, kasvaa aivan uusiin mittoihin. Tämä haastaa niin maakunnan järjestäjätahon kuin kaikki palveluiden tuottajat. Maakunnan palvelutoimintaa ei enää ohjata hallinnollisilla päätöksillä eikä käskyillä. Kilpailutusten perusteella tehtävät toimitussopimukset ovat vain pieni osa tätä kokonaisuutta. Palvelusetelit ja muut asiakasperusteiset mallit tulevat olemaan yksikertaisimpia hankintamuotoja. Talouden hallinnan ja palveluiden järjestämisvelvollisuuden toteutus suoraan asukkaalle on pystyttävä hoitamaan sopimuksin tuottajien kanssa kaikissa olosuhteissa myös poikkeusoloissa. Sopimukset tulevat pitämään sisällään niin maakunnan poliittisen päättäjän linjaukset kuin ministeriöiden erityispainotukset. Ne siirtävät laatu-, seuranta-, tiedonsiirto- ja julkisuusvelvoitteita sopimuskumppaneille. Niillä sidotaan palveluiden tuottajat tietojärjestelmien yhteensopivuuksiin. Niiden kautta syntyy myös uusia rajapintoja muuhun säätelyyn tavalla, jota voi olla vaikea ennakoida. Pohjois-Pohjanmaata huomattavasti pienempien maakuntien järjestäessä etupainotteisesti sosiaalija terveydenhuoltoaan maakunnallisiin kuntayhtymiin on

havahduttu nykyisen sopimuskannan laajuuteen eli tuhansiin sopimuksiin. Vaativuustasoltaan tulevan maakunnan palveluiden sopimussalkku tulee olemaan huomattavasti laajempi. Miten tulevaan toimintaympäristöön tullaan valmistautumaan? Mistä löydämme niin maakunnan kuin yritysten käyttöön riittävästi hankinta ja sopimusosaamista? Ja olisiko jotakin tehtävissä yh-dessä muutoksen hallitsemiseksi. Näihin päivän kysymyksiin vastausta hakevat tulevaisuuden tekijät niin järjestäjän kuin tuottajankin puolelta.

PAULI HARJU Maakuntauudistuksen muutosjohtaja

”Valinnanvapauden laajuudesta riippumatta olemme siirtymässä aikaan, jossa sopimuksellisuus kasvaa aivan uusiin mittoihin.”

OMAA LUOKKAANSA – SEKÄ TYÖMAILLA ETTÄ PELIKENTILLÄ. TÄYSIN UUSI NISSAN NV300 ON PIAN TÄÄLLÄ!

NISSAN NV400

NISSAN e-NV200

UUSI NISSAN NAVARA

NISSAN NV200

ALK.

31 480 €

(Autoveroton hinta 25 709,85 €, autovero 4 169,85 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €)

33 649 €

(Autoveroton hinta 31 682,00 €, autovero 1 366,43 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €)

34 041 €

(Autoveroton hinta 30 034,95 €, autovero 3 406,23 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €)

24 445 €

(Autoveroton hinta 18 950,97 €, autovero 4 893,72 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €)

NYT VIIDEN VUODEN / 160 000 KM TAKUULLA * KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE

Meiltä löydät sopivan auton työhön kuin työhön. Tarjoamme asiakkaillemme kattavan hyötyajoneuvomalliston. Löydä omasi lähimmältä Nissan-jälleenmyyjältä. Aja liiketoimintasi uudelle tasolle.

NV200 Van -malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9–5,0 l/100 km, CO2 -päästöt 130-131 g/km. NV400 Van -malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8–8,3 l /100 km, CO 2 -päästöt 177–217 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,3-6,9 l/100 km, CO 2 -päästöt 167–183 g/km. e-NV200-malliston CO2 -päästöt 0 g/km. *Valmistajan takuu 5 vuotta tai 160 000 km kaikille Nissan-hyötyajoneuvoille (poislukien e-NV200, jolle valmistajan takuu on 5 vuotta / 100 000 km sähköauto-osien osalta ja 3 vuotta / 100 000 km muun ajoneuvon osalta).

UEFA Champions Leaguen virallinen hyötyajoneuvo.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Aidosti yrittäjän arjessa PPY:n uusi strategia on vastaus toimintaympäristön nopeaan muutokseen.

tsikkoon on kiteytetty Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien visio, joka löytyy myös järjestön tuoreesta strategiasta 2016-2020. ”Visio kumpuaa kentän äänestä ja siitä, mikä henki PPY:n toimistolla on. Järjestöllä on aito halu tehdä parhaansa yrittäjän eteen”, sanoo PPY:n puheenjohtaja Lauri Mikkonen. Uusi strategia on Mikkosen mukaan vastaus maailman nopeaan muutokseen. Kuntakentässä, valtionhallinnossa ja elinkeinoelämässä on menossa voimakas rakennemuutos, joka muokkaa myös pk-yritysten toimintaympäristöä. Järjestön arvot on tiivistetty aiempaa kompaktimmin kolmeen kohtaan: halu auttaa, rohkeus vaikuttaa ja yhdessä tekeminen. Aluejärjestön ensisijainen tehtävä on palvella paikallisyhdistyksiä ja jäsenyrittäjiä tarjoamalla verkostoitumista, neuvontaa, koulutusta, tapahtumia, viestintäpalveluita ja jäsenetuja. ”Jäsenkenttä täytyy muistaa koko ajan. Se on tekemisen lähtökohta”, Mikkonen painottaa. PPY:n edunvalvontatyöstä hyötyvät kaikki alueen yritykset. Ajankohtainen esimerkki yrittäjäjärjestön edunvalvonnan pai-

kasta on asiakkaan valinnanvapaus sote-uudistuksessa. ”On iso kysymys, millainen mahdollisuus pk-yrityksillä on osallistua kilpailutuksiin.”

Paikallisyhdistysten verkosto vahvuutena PPY:n tärkeä tehtävä on kaikkien 29 paikallisyhdistyksen tukeminen. ”Uusien aktiivien löytäminen pienissä yhdistyksissä on joskus haastavaa. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä”, Mikkonen toteaa. Kunnan roolin kaventuminen maakuntauudistuksessa vaikuttaa myös paikallisyhdistyksiin. ”Yhdistykset toimivat tiiviisti kunnan kanssa. Mikä on yritysten asema, kun kuntien budjetista poistuu yli puolet”, Mikkonen pohtii. Hän uskoo, että paikallisyhdistysten määrä pysyy entisellään. ”Meidän vahvuutemme on, että joka kunnassa on oma paikallisyhdistyksensä.”

Järjestö reagoi muutoksiin Strategian toteutumista arvioidaan vuosittain. PPY:ssä on tällä hetkellä noin

4300 jäsentä, ja niistä jokainen on järjestölle tärkeä. ”Meidän pitää varmistaa, että palvelumme ovat niin laadukkaita, että yritykset liittyvät jäsenek-

si ja saavat jäsenmaksulleen vastinetta”, Mikkonen painottaa. Järjestön on pystyttävä luomaan nahkansa yhä uudelleen. PPY:n jäsenistä jo yli puolet on yk-

sinyrittäjiä, ja yksinyrittäjien määrä kasvaa jatkuvasti koko maassa. ”Mitä pienempi yritys on, sitä enemmän se kaipaa tukea ja verkostoitumista.”

Kumpi vai Kampi? Ammattilaista ei aina erota rivistä asun perusteella. Valitsemalla Taloushallintoliiton auktorisoiman tilitoimiston varmistut siitä, että talous- ja veroasiasi ovat alan parhaissa käsissä, keskeytyksettä. Valitse auktorisoitu ja valvottu tilitoimisto

www.taloushallintoliitto.ﬁ

Osaava – Luotettava

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Menevä mies soittaa menevää musiikkia

OULAISTELAISEN HEIKKI KIVIJÄRVEN yritys Saumaset Oy toimii puolen Suomen alueella.

HEIKKI KIVIJÄRVI keikkailee vain mustat lasit silmillään. ”Aurinkolasit päässä minua ei yhdistetä yrittäjänä tunnettuun tyyppiin.”

Toimitusjohtaja Heikki Kivijärvi ei pidä lomailusta. Hänen vastapainonsa työlle on äijärokkia soittava cover-bändi Rockmotors. PANU SIVULA

oimistoni on valtakuntaani, toteaa Heikki Kivijärvi työpöytänsä ääressä. Oulaistelaisella teollisuusalueella sijaitseva Saumaset Oy:n konttori on sisustettu toimitusjohtaja Kivijärven näköiseksi. Työhuoneen nurkassa seisoo miehen korkuinen ritarihahmo ja keittiön kaakelipinnat on korvattu valokuvilla Triumph-moottoripyörän yksityiskohdista. Triumphin Kivijärvi on jo myynyt pois, mutta nostalgiaa löytyy kulman takaa. Bändihuoneesta näkee heti, että siellä vietetään paljon aikaa. Kivijärvi sytyttää värivalot, laittaa päähänsä tummat lasit ja tarttuu kitaraan. ”Basisti-laulaja Vesku Kallion kanssa olemme soittaneet jo 1970-luvulta lähtien erilaisissa kokoonpanoissa.”

YRITTÄJÄ HARRASTAA

Viisi vuotta sitten rumpaliksi ryhtyi Teppo Ryyti. Syntyi coverbändi Rockmotors, joka soittaa 1970-80-luvun ”tanakampaa äijärokkia”, kuten ZZ Topia, Hurriganesia, Dr Feelgoodia. ”Olen tykännyt aina menevästä musiikista, kun itsekin olen menevä ja nopeatempoinen mies”, Kivijärvi sanoo.

Löhöily aiheuttaa stressiä Työasiat tai yrittäjyys eivät yhdistä bändin jäseniä, ja se on Kivijärven mukaan hyvä asia. ”Harrastustoiminnassa ei tarvitse pohtia yrittäjäasioita.” Musiikkiharrastuksen tuoma vastapaino työlle on tarpeen, sillä Kivijärvellä ei ole tapana pitää lomia. Hän nauttii siitä, että saa asioita aikaan. ”Stressaantuisin, jos löhöilisin kuukauden ja asiat kasaantuisivat.” Toimitusjohtaja haluaa pitää asiat näpeissään. ”Sanotaan, että hyvä johtaja tekee itsensä tarpeettomaksi. En halua siihen pyrkiä.”

Kivijärvi on toiminut yrittäjänä reilut 30 vuotta. Elementtisaumauksiin erikoistuneen Saumaset Oy:n hän perusti 1990-luvun lamassa. Nykyään 19 henkeä työllistävä yritys palvelee rakennusteollisuutta ja taloyhtiöitä pääosin pohjoisessa Suomessa Jyväskylä-Vaasa-linjalta ylöspäin. Kivijärvi toimii myös Suomen rakennussaumausyhdistyksen puheenjohtajana.

Kitaratreenejä työtuolilla Perjantaisin Kivijärven ajatukset alkavat siirtyä musiikin suuntaan jo varhain iltapäivällä. ”Työtuolilla saatan ottaa salaa kitaratreenejä, jotta kehtaan illalla poikien kanssa soittaa”, hän naurahtaa. Bändin treenit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin hampaat irvessä harjoittelua. ”Perjantai-iltana kuuntelemme alkuun musiikkia ja juttelemme arkisia iloja ja murheita”, Kivijärvi kuvaa. ”Meillä on bänditilassa kirjoittamaton sääntö, että kaikki mitä puhutaan näiden verhojen takana, jää sinne.” Välillä yhtyeessä käy vierailevia soittajia, mutta kolmen kokoonpano on osoittautunut hyväksi. ”Rock ’n’ Rollin soittaminen on trio-touhua. Mitä enemmän on soittimia, sitä vähemmän voi soittaa.”

Kivijärvi sanoo unohtavansa työminänsä bändihommissa. ”Toimitusjohtajana olen yrityksen keulahahmo, mutta bändin keulakuva on laulaja. Kitaristi ei sitä ole, vaikka soittaisi kuinka hyvin.” Rockmotors heittää puolenkymmentä keikkaa vuodessa. Takavuosina keikkatahti oli paljon kovempi. ”Nykyään pitää olla todella maineikas rokkibändi, jotta keikoille olisi tilausta.” Rockmotors ei esiinny keikkapalkkioiden vuoksi, vaan soittamisen ilosta. ”Kun on saatu jokin juttu hyvin soundaavaksi, on joskus kiva käydä esittämässä se yleisölle

ja katsoa, millainen reaktio saadaan aikaan.”

Kuntosalilta hyvä yöuni Musiikin ohella Kivijärven henkireikä on Oulaisten Voimailijoiden kuntosali. ”Käyn salilla muutaman kerran viikossa hyvän peruskunnon, unen laadun ja sosiaalisten kontaktien vuoksi.” Yhdistys ei kilpaile yksityisten kuntosalien kanssa asiakkaista. Kaupungilta vuokratulla salilla on pitkät perinteet, oikeat tangot ja painot. Siellä ei jumpata ”naisten vätkyttimillä”.

”Toimitusjohtajana olen yrityksen keulahahmo, mutta bändin keulakuva on laulaja. Kitaristi ei sitä ole, vaikka soittaisi kuinka hyvin.”

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Kuuntele ja ymmärrä asiakasta Kaupat Nyt -tapahtuman pikatreffeillä törmäytettiin kymmenet kohtaamiset.

KAUPAT NYT -TAPAHTUMASSA SANOTTUA: • Parhaat myyjät ovat persoonia.

PANU SIVULA

• 80 prosenttia myynnistä on myyjän fiiliksestä kiinni.

nsimmäinen asia on asiakkaan kuuntelu ja ymmärtäminen. Että tarjoaa oikeaa tuotetta oikeaan hetkeen, sanoo Pikku-Riikka Oy:n yrittäjä Riikka Pesämaa. ”Toinen asia on nöyryys, mutta ei nöyristely, ja kolmantena tuotetuntemus”, hän listaa pointteja, jotka on syytä kauppoja tehtäessä ottaa huomioon. Pesämaa osallistui Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kaupat Nyt -tapahtuman paneeliin syyskuussa. Kuuntele ja ymmärrä oli myös toisen panelistin, some-markkinointiin erikoistuneen Kuulu Oy:n Tuomas Muurisen keskeinen viesti. Hän innosti yrittäjiä erottautumaan rohkealla sisällöllä ja tuomaan markkinoinnissa oman persoonansa esille. Muurinen haluaa ajaa yrityksiin kokeilukulttuuria, jossa ei himmailla eikä liikaa mietitä, mitä muut ajattelevat. Kaupat Nyt veti runsaasti kaupanteosta kiinnostuneita yrittäjiä ja palveluorganisaatioiden edustajia Lasarettiin. Kovaa kuhinaa aiheuttivat etenkin pikatreffit, joilla saattoi kohdata kasvotusten kymmeniä muita yrittäjiä. Speed datingia kehuttiin loistavaksi tavaksi löytää kumppaneita. ”Antoisa, organisoidun verkos-

toitumisen tapahtuma”, kiitteli Lumo Imagen yrittäjä, valokuvaaja Petteri Löppönen. ”Syntyi kohtaamisia ja sain useita kyselyjä. Esimerkiksi viestintätoimistojen kanssa voi syntyä yhteisiä juttuja ja löytyä yhteisiä asiakkaita.” Löppönen allekirjoittaa asiakkaan kuuntelun tärkeyden kauppojen teossa. ”Tärkeää on toisen tarpeiden huomioiminen, ei niinkään oman tuotteen tyrkyttäminen.” Naisten muotia maailmalta ostava Riikka Pesämaa muistutti, että kauppaa pitää lähteä tekemään hyvällä itsetunnolla. Hän patistaa yrittäjiä osallistumaan rohkeasti ulkomaisille messuille ja olemaan esillä. ”Suomalaisten pitäisi näkyä siellä, missä myydään ruohonjuuritasolla. Meidän pitää olla ylpeitä brändeistämme.”

• Kivijalkakauppoihin tarvitaan personoitua liiketoimintaa. • Vuorovaikutustaitoja tarvitaan niin verkossa kuin kivijalassakin. • Sisäinen markkinointi on tärkeää. • Hallitukseen kannattaa ottaa ammattilaisia. • Yrityksellä on hyvä olla kasvot ja tarina, kun rakennetaan luottamusta. Yrityksen kasvaessa kasvot muuttuvat, mutta tarina pysyy.

KIRSI ANTTILA

Kuinka kaupat saadaan syntymään? Kaupat Nyt -paneelissa olivat mukana yrittäjät TUOMAS MUURINEN (vas.), ANNE MIKKOLA, RIIKKA PESÄMAA, MINNA ÅMAN-TOIVIO JA JAAKKO ALASAARELA.

K PARHAAT PALVELUT K Lumijoentie 8, 8–16, puh. 050 3818 006 myynti@palametalli.fi

Rautatienkatu 52, 90120 Oulu

KAIKKI KODIN REMONTIT

Huomioi KOTITALOUSVÄHENNYS

PYYDÄ ILMAINEN ARVIO Puh. 040 741 5884 | posti@priimatyo.fi | www.priimatyo.fi

Puh. 040 0104 971

Tervetuloa asioimaan $;u ;| Ѵo- -vbobl--m hyvän palvelun myymälään _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜ $;u ;| Ѵo- -vbobl--m _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜࢜m osoitteeseen Konetie 3 ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ ! vhovv-ĺ Ruskossa. ! vhovv-ĺ

PIENET JA SUURET PUTKIREMONTIT  Keittiöt, wc:t, kylpyhuoneet ja saunat  Sisustusremontit  Vahinkosaneeraukset  LVI- ja sähkötyöt  Yritysten toimitilojen remontit

Asentajankatu 4, 95450 Tornio

Kylmä- ja jäähdytyslaitteiden myynti, asennus ja huolto

puh. 010 2199 201 24-h päivystys puh. 010 2199 200 http://www.oulunjaahdytystekniikka.fi/

$;u ;| Ѵo- -vbobl--m TYÖVAATTEET _ ࢜m r-Ѵ ;Ѵ m l l࢜Ѵ࢜ TURVAJALKINEET SUOJAIMET ovob ;;v;;m om;ঞ; ƒ

TYÖVAATTEET TURVAJALKINEET SUOJAIMET

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Tilitoimiston väki yritysneuvonnan ammattilaisiksi Rastor räätälöi tilitoimisto Mandaatille yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon.

ilitoimisto Mandaatin työntekijät käyvät läpi asiakas-caseja vilkkaasti keskustellen Rastor Oy:n koulutustiloissa Oulussa. Takana on runsaan vuoden verran opiskelua yritysneuvonnan ammattilaisiksi. ”Olemme kehittäneet tilitoimistoille erityisesti suunnatun koulutusohjelman. Mandaatin koulutus on pilottihankkeemme, jossa koulutetaan koko henkilöstö johtoa myöten yritysneuvojiksi”, kertoo asiakasratkaisupäällikkö Satu Puhakka Rastorin Oulun yksiköstä. Puolitoista vuotta kestävä koulutus suoritetaan oppisopimuskoulutuksena oman työn ohessa. ”Työssä oppiminen on keskeinen osa koulutusta. Rastorin käytännönläheiset kouluttajat auttavat soveltamaan oppia työhön”, Puhakka sanoo. Yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sisältyy lähiopetuspäiviä ja näyttötutkinnon suorittaminen. ”Oma opinnäytetyöni on tulospalkkausjärjestelmän laatiminen”, kertoo Mandaatin johtaja Markku Ahola. Hän kiittelee, että Rastorin

koulutus on räätälöity asiakkaan näköiseksi. ”Koulutusaiheita on otettu niiltä alueita, joita olemme halunneet painottaa. Olemme myös päässeet vaikuttamaan kouluttajiin. Heillä on ollut teoria ja käytäntö hyvin hanskassa.” Taloushallinnon ohjelmat kehittyvät nopeasti ja vapauttavat kirjanpitäjän kohtaamaan asiakasyrityksen aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Mandaatti on tiettävästi maan ensimmäinen tilitoimisto, joka kouluttaa kerralla kaikki kirjanpitäjänsä ja palkanlaskijansa yritysneuvojiksi. ”Koulutus antaa entistä paremmat valmiudet yrityksen kehittämiseen liittyviin keskusteluihin”, Ahola sanoo. Työssä on hallittava lukematon määrä lakeja ja käytäntöjä, osattava ohjelmistot ja tiedettävä erikokoisten yritysten tarpeet. ”Näiden taitojen lisäksi on kohdattava yrittäjä myös henkisellä tasolla. ” Työntekijöiltä vaaditaan rohkeutta harpata ulos perinteiseltä

Mandaatin toimistopäällikkö TANJA PIRTTIJÄRVI (vas.), yritysjärjestely- ja veroasiantuntija, kirjanpitäjä MARI LÄMSÄ, kehitysjohtaja REETTA RÄMÄKKÖ ja lakimies EERIK AHOLA osallistuivat lähiopetuspäivään Rastorilla syyskuussa.

tontiltaan. ”Olemme huomioineet nämä tarpeet jo rekrytoinnissa ja valinneet henkilöitä, jotka pystyvät kohtaamaan yritystä muustakin kuin taloushallinnon näkökulmasta.” ”Moni mieltää oppisopimuskoulutuksen työllistymisväyläksi, mutta

useimmiten se on henkilöstön koulutusta, kuten Mandaatinkin tapauksessa”, toteaa koulutuspäällikkö Juha Aliranta OSAOn Oppisopimusyksiköstä. Aliranta on vastannut oppisopimusten laadinnasta. ”OSAO toimii oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. Tutkinnon

järjestää Rastor”, Aliranta selventää. Satu Puhakan mukaan yritysneuvojan erikoisammattitutkinnolla on iso arvo työmarkkinoilla. ”Murroksessa olevalla tilitoimistoalalla kouluttautumistarve on suuri. Murros on myös mahdollisuus niille, jotka haluavat tehdä asioita uudella tavalla.”

FenniaHoitaja turvaa pääsyn parhaaseen hoitoon joka päivä FenniaHoitaja on Fennian asiakkaiden palvelu, joka varmistaa asiakkaan pääsyn parhaaseen mahdolliseen hoitoon tapaturman tai sairauden yllättäessä. Terveysalan ammattilainen antaa puhelun aikana neuvoja asiakkaan terveyteen liittyvissä asioissa ja huolehtii ajanvarauksesta.

pottumisesta. Erityisesti asiakkaat ovat kiitelleet sitä, että parhaimmillaan hoitoonpääsy ja vakuutusasiat selviävät yhdellä puhelulla. ”Runsas positiivinen palaute kertoo myös siitä, että tällaiselle palvelulle on todella ollut kysyntää. ”Kettukangas korostaa joustavaa palveluaikaa. FenniaHoitaja palvelee päivittäin aamuseitsemästä iltayhteentoista. ”Pitkä päivystysaika aamusta iltaan mahdollistaa sen, että palveluun voi soittaa itselleen sopivana aikana, esimerkiksi jo illalla tai viikonloppuna, kun huomaa sairastuneensa”, Kettukangas sanoo.

HENRI LASSANDER

uoden 2016 alusta käynnistynyt Fennian ja Dextran yhteistyössä toteuttama palvelu on saanut hyvän startin. Viikoittain palvelua hyödyntävät jo sadat asiakkaat. ”Asiakas saa tarvitsemaansa apua helposti ja koko palvelupolku on yksinkertainen, nopea ja laadukas”, sanoo Fennian myyntijohtaja Jyrki Kettukangas. FenniaHoitajan malli on yksinkertainen: kun palvelun piiriin kuuluva henkilö sairastuu tai joutuu tapaturmaan, voi hän soittaa suoraan palveluun. FenniaHoitaja tunnistaa asiakkaan tilanteen puhelimessa ja ohjaa asiakkaan suoraan oikeaan hoitoon. Tarvittaes-

sa hän varaa ajan lääkäriasemalle tai hoitolaitokseen joko Dextran tai Terveystalon toimipisteeseen.

FenniaHoitajamalli mahdollistaa yritykselle säästöä FenniaHoitaja on myös Fennian yritysasiakkaiden käytettävissä esimerkiksi työtapaturmatilanteissa, kun yrityksellä on lakisääteiset tapaturmavakuutukset Fenniassa. Palvelu tehostaa hoitoketjua ja edistää nopeaa toipumista. Kettukangas muistuttaa, että eniten sairaudesta tai vammasta kärsii itse sairastaja, mutta poissaolo

FENNIAHOITAJAN TARKOITUKSENA ON saada asiakkaat pikaisesti hyvälle hoitopolulle ja ratkaista heidän tapaturman tai sairauden aiheuttamia haasteita joka päivä.

kirpaisee taloudellisesti myös työnantajaa. ”Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 350 euroa. Lisäksi avaintekijän pitkä poissaolo voi pahimmillaan vaikeuttaa koko yrityksen toimintaa ja tulla vieläkin kalliiksi”, Kettukangas toteaa. Sairauspoissaolojen hallinta on taloudellisesta näkökulmasta tärkeää työnantajalle. ”Kun palveluketju on tehokas ja läpinäkyvä, pääsee potilaskin nopeammin hoitoon ja siten takaisin

töihin. Palvelusta hyötyvät kaikki, sekä työntekijä että työnantajakin.”

Kiitosta palvelun nopeudesta Kettukankaan mukaan FenniaHoitaja-palvelu toimii myös kotimaan matkoilla. ”Palvelua voi käyttää myös esimerkiksi kotimaan matkalla, jos on henkilövakuutettuna Fenniassa.” FenniaHoitaja on saanut erittäin positiivista palautetta palvelun hel-

FenniaHoitaja palvelee joka päivä klo 7–23 numerossa 010 503 5000 Palvelu on tarkoitettu Fennian asiakkaille, joilla on henkilövakuutus Fenniassa ja tarvitsevat hoitoa Suomessa.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Työmaan uljaat maamerkit

VILLE POHJONEN/KUULU OY

Oululaisen Ruskon Betonin betoni-asemat lukeutuvat Hanhikivi 1 -hankkeen tärkeimpiin ja näkyvimpiin hermokeskuksiin. Työmaan valuissa käytettävän betonin laatuvaatimukset ovat äärimmäisen tarkkoja. KIMMO SIIRA

anhikivi 1 -työmaa on saanut kesän aikana kaksi uljasta maamerkkiä. Ruskon Betonin betoniasemien keltaiset siilot kurkottavat 25 metrin lakikorkeuteen ja osuvat valtatie 8:lta Hanhikiventielle kääntyvän autoilijan näkökenttään jo yli neljän kilometrin päästä. Siilojen katolta avautuu henkeäsalpaava näkymä työmaalle ja läheisille merialueille. Tulevina vuosina asemilla tuotetaan kaikki voimalaitoksen rakentamisessa tarvittava betoni, noin 370 000 kuutiota. Määrällä täyttäisi tilavuudeltaan reilun 100 000 kuution Eduskuntatalon lähes neljä kertaa.

Historiallinen toimeksianto Ruskon Betonin ja laitostoimitta jan pääurakoitsijan Titan-2:n sopimus työmaan valmisbetonin toimittamisesta julkaistiin viime talvena. Vaikka oululainen perheyritys on vuosien varrella urakoinut useissa merkittävissä rakennuskohteissa ympäri Suomea, on toimeksianto Pyhäjoen Hanhikiven niemellä yhtiön historian suurin. Kaksi asemaa tuottavat yhteensä noin 250 betonikuutiota tunnissa Hanhikivi 1 -työmaan tarpeisiin. ”Yleinen vaatimustaso on täällä aivan eri luokkaa kuin mihin olemme tottuneet. Kun näihin haasteisiin pystyy vastaamaan, on vaikea löytää maailmasta enää betoniteknistä kohdetta, johon meillä ei olisi kompetenssia”, Ruskon Betonin varatoimitusjohtaja Risto Väänänen korostaa.

Betonimyllärien aatelia Periaatteessa betonintuotanto on helppoa. Tarvitaan vain runkoaine, vettä, sementtiä ja betonimylly. Lisäaineilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi betonin kovettumiseen, notkeuteen ja pakkaskestävyyteen. Yhtälö muuttuu vaativaksi, kun tuotantoympäristönä on ydinvoimalatyömaa. Poikkeuksellista on paitsi Hanhikiven niemellä tuo

tettavan betonin suuri määrä, myös betonin laadunvalvonta. Työmaan valuissa käytettävälle betonille on asetettu tarkat laatuvaatimukset, joiden mukainen lopputuote ei synny sormia napsauttamalla. Väänänen ja aluepäällikkö Jaakko Mäkelä työstävät parhaillaan betonintuotannon käytännön järjestelyitä. Kiireisimpään aikaan asemilla tulee työskentelemään yhteensä 25 Ruskon Betonin työntekijää. Päälle tulevat autonkuljettajat ja tavarantoimittajat. Töitä tehdään kolmessa vuorossa. Betoninajon minuuttiaikataulu on laadittava jo nyt, vuosia ennen toimitusten alkua. ” Logistiikka on yksi iso haaste, sillä liikennettä riittää. Betonintuotannon raaka-aineet pitää ensin tuoda työmaalle. Kun betoni on valmista, sitä viedään asemilta eteenpäin työmaan valukohteisiin”, Väänänen taustoittaa.

Etujoukoissa Pyhäjoelle Ruskon Betoni asemoitui Pyhäjoelle ja Hanhikiven niemen tuntumaan yritysten etujoukoissa. Reilun neljän kilometrin päässä työmaasta sijaitseva Parhalahden betoniasema valmistui jo vuonna 2014. ”Ajattelimme, että se on järkevä toimipaikka meille, kun hankkeeseen liittyvä oheisrakentaminen pääsi vauhtiin. Työmaan betonintuotannon aikana Parhalahden tehdas toimii vara-asemana”, Väänänen taustoittaa. Ruskon Betonin betonintoimitussopimuksen työllisyysvaikutukset näkyvät lähialueella jo nyt. Esimerkiksi työmaan betoniasemien valmistuksesta ja pystytyksestä on vastannut kalajokinen Steel-Kamet Oy. Asemien viereisen laboratorion on puolestaan rakentanut Vieskan Elementti. Ruskon Betonin omassa alihankintaketjussa on kymmenkunta yritystä. ”Totta kai pyrimme käyttämään paikallisia materiaalin- ja tavarantoimittajia sekä suomalaisia raaka-aineita”, Väänänen vahvistaa.

Yrittäjän pankki on aina avoinna Tiesithän, että voit hoitaa suurimman osan yrityksen pankkiasioista myös puhelimitse tai verkkotapaamisessa. Nordea Business Centre tarjoaa henkilökohtaista palvelua vuorokauden ympäri. Asiantuntijamme auttavat esimerkiksi yrityksen maksuliikenteeseen, rahoitukseen, sijoitukseen, säästämiseen ja vakuutuksiin liittyvissä asioissa. Nordea Business Centre palvelee 24/7 numerossa 0200 2121 (pvm/mpm). Ou lu n yri t ys kO nt tOri , ki rkkO k at u 6, 0 2 0 0 2 12 1 ( pv m /m pm ) , n O rde a . Fi Nordea Pankki Suomi Oyj

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

YRITTÄJÄT KYSYVÄT JA ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

Yritykseni ostaa palveluita ulkomaiselta yritykseltä. Pitääkö lähdeveroa periä? VASTAUS VEERA OIKARINEN Veroasiantuntija Ernst & Young Oy

ääsääntö on, että suomalaisen yrityksen on perittävä lähdevero ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta, jos työ on tehty Suomessa. Lähdevero on 13 %, jos saaja on ulkomainen yritys. Maksaja on velvollinen ottamaan selvää, tuleeko lähdevero periä. Lähdeveroa ei tarvitse periä, jos ulkomainen yritys on Suomen ennakkoperintärekisterissä tai esittää lähdeverokortin,

jonka veroprosentti on 0 %. Poikkeuksellisesti lähdevero voidaan jättää perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää muun selvityksen siitä, ettei sille muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Em. poikkeus ei koske rakennustyötä, asennus- tai kokoonpanotyötä, kuljetustyötä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyötä. Näillä aloilla maksaja voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos saaja on ennakkoperintärekisterissä tai esittää nollalähdeverokortin. Maksajan kannalta varminta on pyytää nähtäväksi lähdeverokortti, ellei ulkomainen yritys ole ennakkoperintärekisterissä. Muutoin perimättömät lähdeverot voi joutua maksamaan myöhemmin esim. verotarkastuksen yhteydessä.

Kuinka saamme yrityksellemme fi-päätteiset www- ja sähköpostiosoitteet? VASTAUS MERVI ASIKAINEN Softers Oy

aatte osoitteet verkkotunnusvälittäjältä, joka hankkii yrityksellenne halutunlaisen verkkotunnuksen. Verkkotunnusta käytetään www-sivujenne ja sähköpostinne osoitteena. Verkkotunnusvälittäjän lakisääteinen tehtävä on fi-tunnusten välittäminen Viestintävirastolta sekä tunnusten hallinnointi. Tämän lisäksi verkkotunnusvälittäjät tarjoavat yleensä muitakin palveluja, kuten nimi-, sähköposti- ja kotisivupalveluja, jotka www-sivut

ja sähköposti tarvitsevat toimiakseen. Verkkotunnuksen rekisteröiminen on maksullista, lisäksi kukin verkkotunnusvälittäjä hinnoittelee omat palvelunsa. Jos haluatte jonkin muun tunnuksen, kuten esimerkiksi com, net tai info, voitte siinäkin asiassa kääntyä verkkovälittäjän puoleen. Viestintäviraston toimintamalli muutettiin syyskuun alussa kokonaan välittäjäpohjaiseksi. Lisäksi esimerkiksi verkkotunnuksen muoto on nyt entistä vapaammin valittavissa, eikä fi-maatunnuksen saadakseen tarvitse enää olla suomalainen. Verkkotunnusvälittäjille puolestaan on asetettu neuvontavelvoite. Voitte etsiä verkkotunnusvälittäjiä Viestintäviraston hakupalvelussa: www.domain.fi. Softers on verkkotunnusvälittäjä, joka tarjoaa myös monipuolisia internetpalveluja: www.softers.net

TILIPUSSI TILIPUSSI Parasta tilitoimisto, tekniikka-

Ennen muistin nippelitkin, nyt muistan tuskin viime viikkosia. Onko muistilatureita myynnissä?

hä useampi työikäinen kärsii uupumustilojen aiheuttamista muistihäiriöistä. Taantuman kiristämät työelämän vaatimukset, ihmisten huoli työpaikoistaan ja tämän stressin muun muassa muistihäiriöitä aiheuttava vaikutus näkyvät jo huolena ihmisten arjessa. Työtahti on kiivas ja uutta opittavaa tulee koko ajan. Yleensä näissä tilapäisissä muistihäiriöissä ei kuitenkaan ole kysymys mistään etenevästä sairaudesta, kuten Alzheimerin taudista. Oireet voivat tosin olla samantapaisia ja aina on syytä tutkia, mistä ne johtuvat.

välillä on tunneside, muutoksia ei aina helposti huomaa. Jos kysymys todella on muistisairaudesta, jälkikäteen tilanteen kehittymistä muistellessa omainen yleensä kuitenkin ymmärtää, että oireita on ollut jo kauan. Sen lisäksi, että stressi kuormittaa muistia, se voi tehdä myös hajamieliseksi. Muistin toimimisessa ihmisiä ei pidä verrata toisiinsa vaan omaan itseen aikaisemmin. Esimerkiksi hajamielisyys on persoonallisuuden piirre, joka saattaa iän lisääntyessä korostua. Jos vaiva ei ole merkittävästi pahentunut tai muita muistamisvaikeuksia ei ole ilmaantunut, huoleen ei ole aihetta. Mutta jos jokin taito tai suoriutuminen heikentyy toistuvasti ja pysyvästi, syitä pitää miettiä. Henkilö usein itsekin huomaa, jos kyse todella on alkavasta muistisairaudesta. Silloin ei enää ole entisensä, asiat eivät hoidu entiseen tapaan, unohtuu myös tärkeitä asioita, jotka ennen olisi ilman muuta muistanut.

Väsyneenä pätkii kenellä vaan

Tutkimuksiin jos asia huolettaa

Väsyneenä jokainen unohtelee ajoittain ja muistiin painaminen on hankaloituu. Huolestua pitää silloin, jos muistihäiriöitä tulee viikoittain ilman selvää syytä ja jos itse tai lähipiiri jatkuvasti törmää siihen, että muisti pettää. Usein työtoverit saattavat huomata ongelmat jopa ennen kuin muistihäiriöistä kärsivän puoliso tai muu perhe. Kun toinen on kovin lähellä ja

Jos muistin toiminta huolestuttaa, lääkäriin kannattaa mennä viivyttelemättä jo siksikin, että stressiä lisäävä huolissaan olo pahentaa unohtelua. Tutkimalla saadaan mahdollisuus korjata taustalla olevia muistiongelmien aiheuttajia, kuten unettomuutta, uupumusta ja masentuneisuutta. Ongelmien laajuutta voidaan kartoittaa erilaisilla muistitesteillä. Lisäksi tutkimukseen si-

VASTAUS MARKKU PIRINEN Johtajalääkäri Caritas Lääkärit Oy

sältyy mm. magneettikuvaus, sekä perusteellinen mahdollisten psyykkisten ja fyysisten syiden selvittely. Myös kipuja aiheuttavat sairaudet on syytä selvittää, koska kivut voivat heikentää yöunen laatua. Päiväkivut taas huonontavat keskittymiskykyä. Muistisairauksiin sinänsä ei liity kipuja.

Miten ottaa puheeksi? Muistiongelmat voivat pelottaa ja ahdistaa. Muistamattomuuden aiheuttamat muutokset omassa mielessä voivat säikäyttää pahasti. Ei ole ihme, jos ne haluaa salata, kun pelkää, ettei enää pysty hallitsemaan elämäänsä. Tilanteen salaaminen ei auta, vaan on päätettävä, puhuuko omainen lääkärin kanssa kahden kesken vai henkilön läsnä ollessa. Vaikka tarkoitus on pelkästään hyvä, hienotunteisuus pitää muistaa, ettei henkilö tunne tulevansa aliarvioiduksi tai nolatuksi. Muistilatureita ei liene myynnissä. Muistia voi harjotuttaa, esim. lukemalla, tekemällä käsillään tai vaikka ristikoita tai sudokuita ratkaisemalla. Terveelliset, säännölliset elämäntavat jo sinänsä edistävät ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Säännöllinen liikunta auttaa myös stressin sietoon. Muistin pitää antaa välillä levätä ja aivoille on hyvä antaa välillä täysin muuta ajateltavaa, kuin mitä työ edellyttää. Muistisairauteen sairastumiselta edellä mainitutkaan toimet eivät välttämättä pelasta.

HUOLTO JA KUNNOSSAPITO

.FI .FI

Parasta tilitoimisto, tekniikkaja isännöintipalvelua. ja isännöintipalvelua. Yrittäjän tulokulmalla! Yrittäjän tulokulmalla!

LVI- ja sprinklerihuolto taloyhtiöille, yrityksille sekä julkiselle sektorille Kysy lisää Projektipäällikkö Jaakko Poussu p. 040 171 6020, jaakko.poussu@putcon.fi

Putcon Oy, Paulaharjuntie 22, 90530 OULU • info@putcon.fi •www.putcon.fi

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Tuetulla koulutuksella työnsyrjään Työetsivä-hanke kouluttaa toimitilahuoltajia tuetulla oppisopimuksella. Hanke vastaa monen yrityksen rekrytointitarpeeseen. PANU SIVULA

uolenkymmentä oululaisyritystä on mukana Nuorten Ystävien Työetsivän ja Ammattiopisto Luovin kanssa yhteistyössä toteutettavassa toimitilahuoltajan tuetussa oppisopimuskoulutuksessa. Koulutus edistää vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Työetsivä on ESR-rahaston ja Oulun kaupungin rahoittamaa hanketoimintaa. Yksi koulutuksen aloittaneista on Marko Latvala, joka oli jo aiemmin työkokeilussa Tupla-Luuta Oy:ssä. ”Näimme työkokeilussa, että hänessä olisi aineksia meidän töihin. Tällä alalla on aina osaajista pula, ja mielellään hyödynnämme mahdollisuuden opettaa tekijä alalle”, kertoo Tupla-Luudan toimitusjohtaja Maarit Eklund. Tuettu oppisopimus vastaa Eklundin mukaan hyvin yrityksen tarpeeseen. Koulutettava ei vielä pysty tekemään töitä samaan tahtiin kuin valmis ammattilainen, mutta palkkatuki tasaa puntit. Mallissa yritys saa palkkatuen, ammattiopisto Luovi maksaa yritykselle koulutuskorvausta ja lisäksi tulee vielä kuntalisä. ”Tuetun työllistämisen perusidea on, että tuki annetaan suoraan työpaikalle”, sanoo projektipäällikkö Krista Merikanto Nuorten Ystävistä. Koulutuksen ajan sekä työntekijän että työnantajan rinnalla kulkee Työetsivän työhönvalmentaja. ”Kaikkien työntekijöiden kanssa olen perehdytyksessä mukana, ja jatkossa tiiviimmin yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi pidän viikoittain yhteyttä niin työntekijään kuin työnantajaankin”, työhönvalmentaja Tarja Ervasti kertoo. Hän kuvaa rooliaan henkiseksi kainalokepiksi. ”Joidenkin kohdalla voi olla, ettei töissä ole oltu pitkään aikaan, ja jo töihin meneminen on haastavaa.”

Työntekijä, eikä ilmaisjäbä Marko Latvala mietti uusia työja koulutusmahdollisuuksia pitkään, kunnes Työetsivästä ehdotettiin toimitilahuoltajan tuettua oppisopimuskoulutusta. ”Tämä on ollut positiivinen kokemus. Mukavan oloista työtä ja opiskelua”, Latvala toteaa. Hän työskentelee maanantaista torstaihin 5-8 tuntia päivässä. ”Täällä on ollut sellainen olo, että pidetään työntekijänä eikä il maisjäbänä, joka on täällä vain hetken aikaa.” Perjantait ovat koulupäiviä. ”Opetuksen painopiste on käytännössä ja ammattiaineissa”, Tarja Ervasti tähdentää. Latvalalle tehdyn henkilökohtai-

sen opintosuunnitelman mukaan hän valmistuu toimitilahuoltajaksi vuoden 2018 lopussa. Maarit Eklundin mukaan yrityksen tavoitteena on kouluttaa Markosta Tupla-Luudan vakituinen työntekijä. ”Siihen aina tähtäämme, että koulutettava saadaan jäämään meihin töihin.”

Pienentää yrittäjän riskiä Tupla-Luudan lisäksi tuetun oppisopimuskoulutuksen työnantajia ovat Wash palvelut, Jurvelin, Muksun Maailma ja Pro-Kaks Kotityöpalvelut. Pro-Kaksin yrittäjä Annukka Kääriäinen on tyytyväinen, että sai Matti Nymanin kotipalvelutyöhön koulutettavaksi.

”Siihen aina tähtäämme, että koulutettava saadaan jäämään meille töihin.” Maarit Eklund, Tupla-Luuta MATTI NYMAN kouluttautuu toimitilahuoltajaksi Pro-Kaks Kotityöpalveluiden yrittäjän ANNUKKA KÄÄRIÄISEN (oik.) ja työhönvalmentaja TARJA ERVASTIN opastuksella.

”Näki heti, että siinä on mies paikallaan kotityöpuolelle. Hänellä on hyvä asiakaspalvelutaito, omaksuu asiat nopeasti ja on tarkka”, Kääriäinen kehuu. Matti Nyman on aikaisemmin ollut myös työkokeilussa Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän kautta kotipalvelutyötä sivuavissa tehtävissä. ”Olen kiitollinen, että sain tämän mahdollisuuden. Ensisijainen tavoitteeni on saada tutkinto suoritettua”, Nyman kertoo. Kääriäisen mukaan työkokeilu ja sitä seuraava oppisopimuskoulutus pienentävät yrittäjän riskiä rekrytoinnissa. Kotipalvelutyöntekijää haettaessa tuettu oppisopimuskoulutus on yksi parhaista väylistä, Kääriäinen sanoo. ”Hopealautasella tarjoiltu ratkaisumalli, jossa on tuki takana ja paperit lähes valmiiksi täytettyinä”, hän kuvaa. ”Vahvuutemme on, että tuemme työnantajaa pitkäjänteisesti koko tuetun oppisopimuskoulutuksen ajan”, Krista Merikanto sanoo.

MARKO LATVALA ja Tupla-Luuta Oy:n siivoustyönohjaaja MARJALIISA FRIMAN tekevät puhdasta jälkeä.

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

PALVELUT YRITTÄJILLE 2016

YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO

MARJO KOLEHMAINEN toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. Asianajotoimisto Krogerus Oy p. 029 000 6400 www.krogerus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus. KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy  Kuusamo  puh. 08 8512519 fax. 042 737 9546 harri.lamsa@kurikkalamsa.fi  www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. MYYNTI, MARKKINOINTI, YRITYSTEN KASVU, MUOTOILU, PATENTTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 cocom@cocom.fi www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, konferenssitulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutus ja -konsultointi. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

TOMMI SIRVIÖ kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi maksuton HANKINTA-ASIAMIESOPASTUS varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOKSET, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET

Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat.

MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. TEOLLINEN MUOTOILU, MYYMÄLÄSUUNNITTELU JA KONSULTOINTIPALVELUT Muotoiluasema Oy Oulu  info@muotoiluasema.fi  www.muotoiluasema.fi  p. 0207 345 201  Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta.

tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

PAULA PIHLAJAMAA Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton:

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT

Softers Oy  p. 08 2379 9330  softers@softers.net  www.softers.net  Internetsivut, verkkokauppa,  julkaisujärjestelmät ja  visuaalinen suunnittelu

TIINA TALALA

Hankinta-asiamies

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692 Risto Mätäsaho p. 040 537 8863 www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. TILITOIMISTOJEN YLEISNEUVONTA Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi  www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko. Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta. Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (Valvira, Kela) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.  Työnohjaus, päihdetyö, parija perheterapia.

YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskusteluapua asioihisi, soita.

YRITTÄJÄN VERTAISTUKIPUHELINPALVELU Vertaistukea yrittäjältä yrittäjälle

046 923 7955 046 923 7956

Matti Harila p. Jorma Ketola p.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

– 10 %

toimeksiannosta

2016

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

UUDET JÄSENET Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2016

OULUN YRITTÄJÄT RY

OULUNSALON YRITTÄJÄT RY

Gluten Free Store Suvi-Tuulia Oy

HAUKIPUTAAN YRITTÄJÄT RY

Terapiapaja Oy

Innoplus Oy

Nuventur Oy

Ulvi Merja Johanna

IIN YRITTÄJÄT RY JJ-Clean tmi Ekonomika Oy 1420 Johanna Kaisto Oy Ensiapukoulutus Hanna Maaria

Haapaveden Yrittäjät ry Mikko Lehtonen p. 044 275 1339 mikko.lehtonen@ctindustrial.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Lauri Joensuu p. 040 504 2354 lauri.joensuu@pp.inet.fi hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Tiina Sotaniemi p. 044 342 0341 kukkajahautaus@sotaniemi.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Matti Räisänen p. 08 562 0310 matti.raisanen@kempeleenjatekuljetus.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Joonas Tuomikoski p. 040 733 1446 joonas.tuomikoski@limingankiinteistohuolto.fi limingan@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Heikki Ventonen p. 0400 540 563 heikki.ventonen@gmail.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Raine Niinimaa p. 040 514 3539 raine.niinimaa@ruukinturvallisuuspalvelut.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-market.com vaalan@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Tapani SIpilä p. 040 558 5163 tapsa525@gmail.com Oulaisten@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Risto Päkkilä p. 0400 388 165 risto.pakkila@ouka.fi yli-iin@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry pj. Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

Pasi Lehtinen Ky

Valfi Oy Emlogos Oy Juha ja Tuula Alakärppä Oy J.T Languages4u Oy Juhan Automaalaamo Oy

RAAHEN YRITTÄJÄT RY Kikahees Oy

SIIKAJOEN YRITTÄJÄT RY

Ikoni Innovations (Ikoni Online Oy)

Syrjälä Tatu

KEMPELEEN YRITTÄJÄT RY

Konetien Katsastus Oy

Huumola Agro Oy

Ele-One Oy

T:mi Taimin Terapiat

Tmi Luova lintu

Tilihuhta Oy

New Partners Oy

KIIMINGIN YRITTÄJÄT RY

Maalaus & Tapetointi Vilma Tarvainen Oy

AK-Perustustyöt oy

Tmi Jarkko Terho

Tietokonsultti Jyrki Siivola

FennosFlow Oy

SIIKALATVAN YRITTÄJÄT RY Simet Oy

Qridi Oy

TAIVALKOSKEN YRITTÄJÄT RY

KUIVANIEMEN YRITTÄJÄT RY

Hautauspalvelu Kuusiniemi Oy

Urheiluhieroja Ritu

Mn Lounas-Pito

Sortolan Jäätelö Oy

Marcolor

KUUSAMON YRITTÄJÄT RY Stella Polaris Lapland Oy Koillismaan Hoivapalvelut Oy Ruska Laukka Ky

LIMINGAN YRITTÄJÄT RY

Berry Fashion Oy

TYRNÄVÄN YRITTÄJÄT RY

KMH Damatec Oy

Tmi Johanna Harmainen

Zero Reception Oy Tmi Jukka Hyytiälä

UTAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

Toimintasali Voimala Oy

Invera Oy

Emotia Oy

Toiminimi Sari K. Karhu/ Utajärven apteekki

Raitin Olohuone Oy

Fysiopalvelu Easymove Oy

Kyllilän Osk

Jessen IT & Suunnittelupalvelut

Tmi Minna Keränen

Tamik Center Oy

VIHANNIN YRITTÄJÄT RY

ODL Hoivapalvelut Oy

Toiminimi HRdriving

MUHOKSEN YRITTÄJÄT RY Soson Pytinki Oy Muhoksen Rakennuspalvelu Oy

OULAISTEN YRITTÄJÄT RY

Caritas Palvelut Oy

UUDET SENIORIJÄSENET

ITL oy

Paula Ikäläinen

A Juopperit avoin yhtiö

Tapio Törmänen

Tmi Kaisa Hannula

Kaija Mainio

Taitopuoti Nanette avoin yhtiö

Netmart Avoin Yhtiö

Rakennus J.Rantala

Oulun Eläinkoti Avoin Yhtiö

Henkan Rakennuspalvelu Ky

Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Virkkunen Petri Juhani

PYHÄJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

Loginea Oy/ Kipkop Store

YLITALO OY MAKSUTON LAKIMIESPÄIVYSTYS

INSINÖÖRITOIMISTO LVIA- ja sähkösuunnittelu Elektroniikkatie 3–5, 90590 Oulu puh. 08-322 4200  toimisto@ytalo.fi  www.ytalo.fi

Aina parillisina keskiviikkoina syyskuusta kesäkuuhun PPY:n toimistolla, Isokatu 4, Oulu

AJANVARAUKSET: ppy@yrittäjät.fi tai p. 010 332 1980

www.veljeksettoivanen.fi

MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2016

Kansanedustaja HANNA SARKKINEN (vas.) asettui kassan taakse vierailullaan kauppias TANJA HEIKKOSEN luona.

Saako olla kuitti? Kansanedustaja Hanna Sarkkinen vieraili nimikkoyrittäjänsä Tanja Heikkosen kaupassa Pulkkilassa. PANU SIVULA

ansanedustajan tulo tiedettiin Pulkkilassa jo etukäteen. ”Joku kysyi meidän kesätyöntekijältä, että oletko sinä se Hanna Sarkkinen”, K-Market Pulkkilan kauppias Tanja Heikkonen naurahtaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nimikkoyrittäjät kohtasivat alueen kansanedustajia syyskuussa Helsingissä järjestetyssä tapaamisessa. Hanna Sarkkinen (vas.) ja Tanja Heikkonen katsoivat parhaaksi tavata Pulkkilassa, yrittäjän työmaalla. Samalla kaupassa keitettiin kahveja kansalaisille, jotka halusivat kertoa huolensa tai terveisensä kansanedustajalle. Moni halusi keskustella maatalouden tilasta ja terveydenhuollon järjestämisestä. Koululuokkakin kävi paikalla. ”Ysiluokkalaisilla oli yhteiskun taopin tunti”, Sarkkinen kertoo.

Tarpeellista ja turhaa byrokratiaa Toistuva teema Sarkkisen ja Heikkosen yhteydenpidossa on yrittäjän arkea piinaava byrokratia. ”Byrokratiaa kohtaa päivittäin. Osa siitä on tarpeellista, osa höpöhöpöä”, Heikkonen sanoo. Esimerkki epäonnistuneesta byrokratiasta on tupakkalain uudistus. Sekavat tulkinnat lakiuudistuksesta ovat johtaneet siihen, että ”kukaan ei tiedä, mitä saa myydä ja mitä ei”. K-marketin varastossa on tupakkaa, jota ei saa myydä asiakkaille.

Lainsäädännön virheitä ollaan nyt korjaamassa eduskunnassa. ”Tupakkalain muutoksen tavoitteet ovat oikeita, mutta lainsäädäntövaiheessa olisi pitänyt huomioida se, miten lakia sovelletaan. Viranomaisilla pitäisi olla tulkintaohjeet olemassa”, Sarkkinen toteaa. Sarkkinen pääsi kokemaan kaupan arkea, kun hän puki K-marketin paidan päälle ja asettui kassan taakse. Tuotteet liikkuivat kassan läpi tottuneissa käsissä, sillä Sarkkisella on aiempaa kokemusta kaupan töistä. ”Muistutin Hannaa, että pitää tarjota kuitti jokaiselle asiakkaalle, muuten tekee rikoksen”, Heikkonen viittaa kuitinantovelvollisuuteen. ”Kuittiasiasta vitsaillaan asiakkaiden kanssa. Tiedän, että osa asiakkaista ei koskaan ota kuittia, mutta aina sitä on tarjottava.” Kuittipakon tarkoitus on tietenkin torjua harmaata taloutta. Hassulta se voi tuntua päivittäistavarakaupassa, jossa kuitti tulostuu automaattisesti ja tavarantilauksetkin perustuvat siihen, mitä myydään. ”Jos ujuttaisimme ostoksia kassan ohi, olisi koko järjestelmä sekaisin.”

Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Huoli poliisipalveluista Hanna Sarkkinen kertoo saavansa maakunnasta paljon palautetta poliisipalveluiden heikkenemisestä. Samaa huolta kannetaan Siikalatvallakin. Toki toisinaan poliisi ehtii hätiin. ”Meiltä varastettiin tupakkaa ja partahöyliä. Poliisi ehti ajoissa paikalle, koska varkaiden autosta loppui bensiini 150 metrin päässä kaupasta”, Heikkonen kertoo.

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivi Lappalainen 0295023643 Jari Uusinarkaus 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi