Yhdistetyt kuljetukset

Sepontytär Oy täydentää yrittäjän neuvontapalveluita

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenistölleen tarjoamia neuvontapalveluita täydentää nyt työnohjaaja, työhyvinvointivalmentaja ja työyhteisösovittelija Kirsi Paldanius Sepontytär Oy:stä.

Näin Kirsi Paldanius kertoo tunnoistaan ja motiiveistaan auttaa muita yrittäjiä PPY:n neuvontapalveluiden kautta:

”Mikään ei ole tänään kuin eilen. Herääminen huomiseen hirvittää yhä useampaa. Huolen pilvet kerääntyvät kevätauringon eteen ja rintaa kouristaa kasvava laskupino ja tyhjenevä pankkitili. Haluan auttaa.”

Koronavirusepidemia koettelee etenkin yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä. ”En lupaa neuvoa sinua liiketoiminnassa, viranomaisasioissa saati substanssissasi. Sen sijaan kuuntelen ja kannattelen. Esitän ratkaisukeskeisiä kysymyksiä voimavarojen ja tavoitteiden, vuorovaikutuksen ja tulevaisuuden suuntaan ja ohjaan näin uusiin näkökulmiin”, lupaa Paldanius.

PK-yrittäjänä ja yritysjohtajana painii hyvin erilaisten haasteiden kanssa. Osalla yrittäjistä menee jopa paremmin kuin eilen.

”Vai onko sinulla sittenkin huoli? Kenties mietit miten henkilöstö selviää työmäärän lisääntymisestä? Pohdit pakon edessä tapahtunutta työn tekemisen tapojen muuttamista ja sen mukanaan tuomia kysymyksiä? Ehkä jännität etäkokousten järjestämistä ja onnistumista? Saatat myös olla huolissasi työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Kertaat muistilistaasi ja tarkistat oletko varmasti huomioinut tasapuolisuuden? Tai mietit miten onnistuu työn tehokkuuden arvioiminen? Sitten pitäisi vielä huolehtia omasta ja mahdollisen perheen jaksamisesta”, Kirsi Paldanius pohtii.

Näissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä ja keskustella asiantuntijan ja ammattilaisen kanssa. ”Yhdessä voidaan sopia soitto- tai etäpalaveriaika. Tavallisesti jo puolen tunnin puhelun aikana kirkastuu jokin asia, esiin nousee mahdollisuus, mieleen tulee idea, myönteinen vahvistuu. Työnohjauksen avulla voi esimerkiksi auttaa hallitsemaan työn rajaamista erityisesti psyykkisesti kuormittavissa tilanteissa sekä tunnistamaan ja hallitsemaan työn kuormitustekijöitä ja työstressiä. Yhdessä voidaan pohtia myös ratkaisuja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, töiden etenemiseen, tiedonjakoon, dialogiin, osaamisen jakamiseen.”

Sepontytär Oy, yhteyshenkilö Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 0500 580 921, www.sepontytar.fi

Yrittäjien neuvontarinkiin yritysjuridiikan asiantuntemusta

·Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Asianajotoimistot Kivijärvi & Lepoluoto sekä Ferenda Norden Oy ovat vastikään liittyneet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien neuvontarinkiin.

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluodon osakkaita ovat Hannu Kivijärvi ja Altti Lepoluoto. Asianajajina toimistossa työskentelevät osakkaiden lisäksi Sanna Hälikkä ja Pentti Paakki. Asianajosihteerinä toimii Marja Mähönen. Alun perin raahelainen yritys muutti aikoinaan Ouluun viisi vuotta sitten. Toimistoja löytyy Oulun lisäksi Raahesta ja Ylivieskasta. Kivijärvi & Lepoluodon toimenkuva lakipalveluissa on laaja, ja yritysasiakkaita on paljon.

”Meillä on runsaasti yritysasiakkaita, hoidamme paljon sopimus- ja yhtiöoikeuteen liittyviä toimeksiantoja. Tällä hetkelläkin sorvaan liiketoimintakauppakirjaa. Olemme tehneet runsaasti myös julkisiin hankintoihin liittyviä asioita”, Altti Lepoluoto kertoo. Toimiston kaikki asianajajat työskentelevät kaikenlaisten toimeksiantojen parissa, kuitenkin jokaisella on erityisosaamisalueita, joissa tietämystä on enemmän.

Oulussa toimiva asianajotoimisto Ferenda Norden Oy on liikejuridiikkaan painottunut asianajotoimisto. Konsernilla on toimipisteet Oulun lisäksi Helsingistä, Lappeenrannasta, Kouvolasta ja Tyrnävältä. Göteborgissa sijaitsee yhteistyötoimisto Advokatbyrå Ferenda Ab.

Oulun toimisto tarjoaa asianajopalveluita yrityksille ja kenttä on yritysjuridiikan alalta laaja sisältäen monia eri alueita. Oulun toimistolla on kuusi työntekijää ja sen osakkaana on toimitusjohtaja Reima Raappana. Rakentaminen ja asunto-osakeyhtiöasiat, yritysjärjestelyt sekä työja sopimusjuridiikka kuuluvat Ferenda Norden Oy:n juridisiin osaamisalueisiin.

”Konsultoimme yrityksiä myös kansainväliseen kauppaan liittyen. Koulutan yrittäjiä koko ajan myös kansainvälisen kaupan alalla”, Raappana kuvailee.

Toimisto hoitaa kotimaan lainsäädännön juridiikkaa. Jos yrityksillä on Ruotsiin kytkeytyvää toimintaa, Ferenda voi tarjota siihen liittyvää palvelua Göteborgissa toimivan toimiston asianajajien avulla.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n lakiasioihin liittyvän neuvontaringin toiminta on maksutonta ja sitä tehdään ensisijaisesti puhelimitse. Toimitusjohtaja Reima Raappana.

Hannu Kivijärvi (vas.) ja Altti Lepoluoto.

Koronaviruksella on merkittäviä talousvaikutuksia myös Oulun elinkeinoelämään Oulun seudun yritykset varautuvat erilaisin keinoin

Nordea tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille tarvittaessa kolmen kuukauden lyhennysvapaata. Lisäksi käytössä on muita mahdollisia keinoja yrityksen tilanteesta riippuen. ”Yhteydenottoja tulee nyt yrityksiltä paljon. Tilanteita on samalla lähes yhtä monta erilaista. Osa yrityksistä haluaa hyödyntää mahdollisuuden lyhennysvapaisiin heti, mutta moni kysyy vasta lisätietoja varautuakseen tulevaan. Roolimme pankkina on tukea asiakkaitamme muuttuvissa oloissa ja kartoittaa mahdollisia ratkaisuja ja apukeinoja tilanteessa selviämiseen”, Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan yrityspankin johtaja Sami Heikkilä kertoo. ”Koronaviruksen leviämistä vastaan tehtävät toimet ovat näkyneet voimakkaasti kaupan- ja palvelualan yrityksissä myös Oulun alueella. Erityisesti erikoisliikkeiden toiminnassa näkyy nyt se, että ihmiset eivät ohjeiden mukaan enää liiku julkisilla paikoilla”, Sami Heikkilä sanoo.

Kartoita tilanne, ota yhteys pankkiin

Yrityksen tilanteen realistinen läpikäynti on olennaista, ja pankkiin olisi hyvä olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin, kun liiketoimintaan tulee muutoksia. Pankki tekee helpon ja nopean asioinnin eteen nyt paljon työtä.

”Meillä on reilusti paremmat mahdollisuudet auttaa ennakoivasti kuin silloin, kun tilanne on jo akuutisti huonontunut. Teemme päätöksiä yrityksen pitkän aikavälin näkymien pohjalta, eli yksinomaan koronan aiheuttama huono kausi ei pankin näkökulmasta ole välttämättä este esimerkiksi uudelle rahoitukselle. Toivomme asiakkailtamme myös ymmärrystä tilanteessa, jossa yhteydenottojen määrät ovat suuria. Tilapäistä viivettä voi syntyä, vaikka toistaiseksi olemme pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun. Jokainen yritysasiakkaamme on meille tärkeä, ja kaikkien tilanne katsotaan mahdollisimman ripeästi.” Lisätietoja antaa aluejohtaja Sami Heikkilä, p. 050 5364984

Nordean neuvot yrittäjille

1. Käytä harkintaa ja vältä hätiköityjä päätöksiä. 2. Tee realistinen likviditeettiennuste ja kassavirtalaskelma. 3. Karsi turhat kustannukset.

4. Muunna varastoa käteisvaroiksi. 5. Hyödynnä pankin tarjoama lyhennysvapaa ja muut apukeinot. 6. Hyödynnä valtion tukipaketit. 7. Älä epäröi olla yhteydessä pankkiin

Ilmasto kiittää, jos rekat palaavat junien kyytiin

Rekka siirtyi usein junan kyytiin 2000-luvun alussa Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalissa, kunnes kuljetukset loppuivat vuonna 2014. Yhdistettyjen kuljetusten aloittamisesta on nyt julkaistu selvitys.

·Anna Tilvis, teksti Kalevan arkisto, kuvat

”Ruotsissa yhdistetyissä kuljetuksissa on samoja haasteita kuin meillä. Silti Ruotsin valtio haluaa, että ne olisivat kilpailukykyisiä. Se katsoo, että saadaan merkittävää ilmastohyötyä, kun diesel ei pala teillä”, tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta sanoo.

Ruotsin valtio tukee yhdistettyjä kuljetuksia ekobonuksella, joka laskee seitsemän prosenttia niiden hintaa. Lisäksi siellä on suunnitteilla ratamaksujen alentamista.

Rautatiekuljetusten ilmastopäästöt ovat murto-osa maantieliikenteen päästöistä. Ruotsissa maantiekuljetuksia on siirretty raiteille lähes kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.

Täsmällisyysongelma olisi ratkaistava

Taloudellinen kannattavuus Oulu–Helsinki välillä saavutettaisiin, jos junassa olisi arkipäivisin molempiin suuntiin vähintään 20 rekka-autoa. Jos junan kyydissä olisi joka arkipäivä 25 ajoneuvoyhdistelmää, ilmastoon jäisi pääsemättä yli 9000 hiilidioksiditonnia.

Vuonna 2004 EU-direktiivin myötä rekkojen koko alkoi kasvaa ja Yhdistettyjen kuljetusten tueksi esitetään Ruotsin mallin mukaista ekobonusta.

maantieliikenteen kannattavuus parani. Seinäjoki–Oulu -ratahankkeen myötä kuljetusten laatu alkoi heiketä, kun juniin tuli aikataulu- ja myöhästymisongelmia. Näistä syistä kuljetukset loppuivat.

Kuljetusliikkeiden tavoitteena on 10 tunnin kesto. Tälle hetkellä VR pystyy lupaamaan kuljetuksen 14 tunnissa, mikä ei ole kilpailukykyistä maantieliikenteen nopeuteen nähden.

”Yhdistettyjen kuljetusten täsmällisyysongelma olisi ratkaistava”, Holm toteaa.

Kuljetusten edellytyksiä olisi parannettava. Valtiolle esitetään Ylivieska-Oulu kaksoisraidetta, koska rataosuudella on runsaasti nopeusrajoitettua tavarajunaliikennettä.

Kunnille ja Väylävirastolle esitetään uutta yhdistettyjen kuljetusten ja raskaan liikenteen lastausaluetta pääkaupunkiseudulle. Sen edullisin paikka logistisesti olisi Keravalla.

Terminaalit valmiina Oulussa ja Turussa

Oulussa ja Turussa terminaalit ovat valmiina. VR:llä on aiemmin käytössä ollutta vaunukalustoa. Toimenpiteenä esitetään Ruotsin mallin mukaista ekotukea.

Pohjois-Pohjanmaan liitto halusi selvittää, olisiko yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiselle nyt mahdollisuuksia. Valtakunnallista liikennepolitiikkaa ollaan uudistamassa. Nyt huomioidaan ilmastotavoitteet, elinkeinoelämän tarpeet ja yhteiskuntataloudellinen tehokkuus.

”Näitä hyötyjä voitaisiin saada aikaan toimivalla, käytännöllisellä ja koetellulla tavalla, jos kumipyöräliikennettä siirrettäisiin raiteille”, suunnittelujohtaja Jussi Rämet arvioi. Euroopan unionin liikennepolitiikan kautta voisi olla saatavissa kannustimia ja rahoitusta tarpeelliseen kehitystyöhön.

Kuljetusala myönteinen

SKAL Pohjois-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen toteaa, että yhdistetyissä kuljetuksissa on kuljetusalan kannalta monia hyvä tekijöitä.

”Ne sopivat erityisesti sellaiselle tavaralle, jonka kuljetus ei ole niin kiireellistä.”

”Meidän pitäisi leikata puolet liikenteen päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Siihen ei ole yhtä keinoa, vaan tulos syntyy keinovalikoimasta. Osa rekoista voisi välillä kulkea junan kyydissä.”

Yhdistetyt kuljetukset saattaisivat helpottaa kuljettajapulaa. Uusien kuorma-autojen 4,4 metrin korkeus voi tulla ongelmaksi. Korkeutta on tullut 20 senttimetriä lisää niistä ajoista, kun yhdistettyjä kuljetuksia on viimeksi ollut.

”Se pitää ratkaista jotenkin. Ei oikein onnistu, että pitää alkaa valikoimaan kalustoa, jota voi kuljettaa junavaunuissa.”

Taloustutkimuksen tekemä selvitys on tehty alueellisia toimijoita laajasti kuullen.