Yrittäjälehti_5_2019 by Kaleva Oy

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

5/19

Kymmenen myymälää

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Pääkirjoitus

Työtekijät on voimavara Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna Nevalanmäen Perhekodit Oy. Hieno yritys, jossa tehdään tärkeää työtä nuorten parissa. Palkintoa olivat hakeneet yrittäjälle omat työntekijät tämän tietämättään. Hieno osoitus, että yrityksessä on johtaminen kunnossa, luottamus pelaa ja yrittäjän tapaa toimia arvostetaan. Työvoiman saatavuus on päivän mantra. Kohtaanto-ongelma, jossa meillä on yhtä aikaa pula tekijöistä ja liikaa työttömiä puhututtaa. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan yritysten toimintaympäristö on eniten heikentynyt juuri työvoiman saatavuuden osalta ja se koetaan suurimpana kehittämisen esteenä. Pula osaajista on todellinen. Suurin osa yrityksistämme on pieniä ja ne työllistävät alle 10 henkeä. Työntekemisen olosuhteet on pienissä yrityksissä hyvällä mallilla. TEM:in työolobarometrissä pienet työpaikat pärjäävät hyvin ja työntekijöiden ja työnantajan luot-

tamus on parhaalla tolalla. Mitä työntekijöiden antamista vastauksista näkyy? Mitä pienempi yritys, sen paremmin tieto kulkee. Yrittäjä myös huolehtii työntekijöistään. Pienillä työpaikoilla työntekijät ovat varmimpia työpaikkansa säilymisestä. Ei ole harvassa nekään yrittäjät, jotka pienentävät ennemmin omaa toimentuloaan kuin lähtevät irtosanomisten tielle. Pienissä yrityksissä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa omiin työtehtäviin, työtahtiin ja töiden jakoon. Siitä huolimatta työntekijän saaminen pk-yrityksiin on monella alalla erittäin vaikeaa. Monesti kuulee, että yrittäjillä ei ole koulutusta henkilöstöjohtamisesta ja johtaminen on opeteltu yrityksen kasvun myötä ja usein jopa kantapään kautta. Totta on, että pieneen yritykseen ei pysty mitään hr-johtajaa erikseen palkkaamaan. Tämä on myös yksi syy, miksi rekrytoinnissa ollaan varsin tarkkoja. Ei riitä, että palkattava on ammatti-ihminen. On löydyttävä myös hyvä asenne ja henkilön on sovellut-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

tava työyhteisöön. Pienessä työyhteisössä yksikin työntekijä negatiivisuudellaan tai huonolla työasenteellaan tekee valtavasti hallaa ja vaikuttaa koko yrityksen kehitykseen. Hyvästä työntekijästä taas halutaan pitää viimeiseen asti kiinni. Yrittäjä jos joku tietää, että hyvät työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Jokin aika sitten kuulin ajatuksen, että hyvin harva tänä päivänä enää haluaa esimiestehtäviin. Sen sijaan paras työpaikka olisi, jos pääsisi asiantuntijatehtäviin, yli neljän tonnin palkalla, ilman esimiesvastuuta. Nuorten työelämäodotukset 2018 -tutkimuksessa oli taas selvitelty, millainen on hyvä työpaikka nuoren mielestä. Merkityksellistä ei ollut palkka vaan työyhteisö, sen toimivuus sekä mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä. Ihmisten johtaminen on haastavaa työtä, olipa työpaikka julkisella tai yksityisellä sektorilla kokoluokkaan katsomatta. Johtaminen tarvitsee kaikilla työpaikoilla nykypäi-

vään sopivat joustavat ja innostava t keinot. Jos yrittäjät arkailevat palkata uusia ja koulutetut eivät ylipäätään halua johtaa, ollaan vaikeuksissa. Työpaikkasopimisen lisääminen toisi varmasti mielekkyyttä, josta hyötyvät kaikki. Toivottavasti sopimisen mahdollistavaa säädäntöä saataisiin mahdollisimman pian.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Robottia parempi Meillä on taito, jota robotti ei opi, vaikka sitä ohjelmoitaisiin sata vuotta. Taitoa käytetään työssä, jossa kävellään, katsellaan, kysellään ja vastaillaan. Yksinkertaista työtä robotille, mutta silti se ei osaa päättää, milloin kävelyä on syytä jatkaa ja milloin pysähtyminen on viisautta. Kyse on taidosta kohdata tuntematon ihminen messuilla ja herättää hänessä luottamusta. Tässä on syy siihen, miksi digitaalisen ajan ihmiset edelleen osallistuvat messuille. Me haluamme tehdä luotettavuuden arvioinnin itse. Toisen ihmisen kättely, silmiin katsominen ja keskustelun analysointi paljastavat, kuka on luottamuksemme arvoinen. Messuilla tapahtuvan ensikohtaamisen tuloksena voimme ehkä alkaa tuntea luottamusta myös yritykseen ja sen tarjoamiin ratkaisuihin. Jos luottamuksen synnyttäminen on liian vaikeaa robotille, miten ihmiset sitten hyödyntävät tätä taitoaan? Vaihtelevasti. Sain tästä muistutuksen Tampereen Alihankinta-messuilla, jonne osallis-

tuu vuosittain kymmeniä yrityksiä myös Pohjois-Pohjanmaalta. Messuvierailijan silmin minusta näytti siltä, että joidenkin yritysten olisi pitänyt miehittää osastonsa roboteilla. Robotit kun jaksavat väsymättä puhutella vierailijoita. Liian usein näin messutyöntekijöitä istumassa ja näpyttelemässä kännyköitään. Oudointa oli, ettei kukaan puhutellut minua, vaikka seisoin osaston edessä pitkään. Haluavatko messutyöntekijät todella antaa roboteille viimeisenkin kilpailuetunsa? Messut ovat yritysten röntgen. Kaikki tekeminen ja tekemättä jättäminen näkyvät messuvieraille, kilpailijoille ja medialle, usein kuukausia etukäteen. Jyvät akanoista on helppo löytää. Kenen kotisivut ovat ajan tasalla? Kenen palvelut on esitelty ymmärrettävästi messuluettelossa? Kenen osastolla myyjät hoitavat etukäteen sovittuja tapaamisia? Messut paljastavat, miten hyvin yrityksen työntekijät ymmärtävät markkinoinnin tärkeimmät tavoitteet: kiinnostuksen herättämisen ja luottamuksen synnyttämisen.

Kun siis seuraavan kerran kohtaat ihmisen, kysy hiljaa mielessäsi: voinko luottaa häneen? Kun tervehdit ihmistä kädestä pitäen ja katsot häntä silmiin; kun keskustelet hänen kanssaan ja kuuntelet vastauksia, muista, että olet robottia parempi luottamuksen luomisessa. Muuallakin kuin messuilla.

Eija Hämäläinen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Seuraava lehti

ilmestyy 16.12.2019 Varaa mainospaikkasi: Jani Kortesalmi puh. 044 794 1288 jani.kortesalmi@kaleva.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!

Iloa ilmassa maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa

ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

s. 4–5

Tässä numerossa 6

Henkilökunta haki palkintoa Maakunnallinen yrittäjäpalkinto myönnettiin Nevalanmäen Perhekodit Oy:lle, jolle palkintoa haki yrityksen henkilökunta.

Kure haluaa olla elämys Suomalaiseen designiin keskittyvä erikoisliike Kure haluaa olla asiakkaalle kokonaisvaltainen elämys.

Rakentaminen vetää Rakentamisen tahti on Oulussa hieman hiipunut vuoden 2018 ennätyslukemista. Kempeleessä rakennetaan paljon yksityisellä puolella.

5/19 16

Fulari luottaa palveluun

Paikallisjärjestöjen puurtajat

Yrittäjä Marjo Hutun Fulari taistelee Oulun keskustassa verkkokauppaa ja kansainvälisiä ketjuja vastaan palvelulla ja erikoistumisella.

Leena Niemelä, Seija Mäkinen, Jukka Kivelä ja Henna Parkkinen tekevät pyyteetöntä työtä Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien paikallisjärjestöissä.

Swimrun katkaisee kiireen Johanna Rahko jäi koukkuun swimruniin, joka on hyvä vastapaino arjen kiireelle ja antaa kestävyyttä pitkiin työpäiviin.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Juhlatilan tekniikasta ja ilmeestä lattiasuojuksesta valaistukseen ja led-näyttöihin asti vastasi Markku Köngäksen Eventworks. Lavaratkaisussa oli suuren maailman tyyliä, jotta se oli riittävän iso kahdelle bändille. Köngäs kertoi, että tavaraa on kahden rekkayhdistelmän verran ja että jo seuraavana arkipäivänä ne ovat käytössä Helsingissä.

Huumoria ja musiikkia yrittäjän arjen keskellä Maakunnallinen yrittäjäjuhla syyskuun alkupuolella kokosi mittavan väkimäärän juhlimaan Zemppi Areenan tiloihin. Upean valaistuksen, juhlavan kattauksen ja koristelun myötä tila muuntautui näyttäväksi juhlapaikaksi, jonne kokoontui 350 hyväntuulista vierasta. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto ojennettiin tänä vuonna Tiina Erikssonille. Juhlavieraita viihdyttivät stand-up -koomikko Tommi Mujunen, laulaja Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys mustalaismusiikin sävyissä sekä bilebändinä Joku paikallinen bändi.

··

Anna Tilvis, tekstit, Skopix Oy, kuvat

Zemppi Areenan yrittäjä Timo Eskelinen hoiti juhlajärjestelyt hienosti. ”Tämä on ensimmäinen gaalatapahtuma. Yleensä on viihdetapahtumia. Tänne mahtuu 1500 henkeä ja syömään 800 ihmistä.” Eskelinen luotsaa myös 40-vuotiasta Kempeleen paikallisyhdistystä.

Haukiputaan paikallisyhdistys on neljänneksi suurin, ja sen riveistä oli saapunut runsaasti väkeä juhlimaan samalla yhdistyksen 40:tä toimintavuotta. ”Haukiputaan yrittäjillä on hyvä pöhinä. Jäsenmäärä on kasvanut. Oli mukava tulla isoon porukkaan juhlimaan”, Jyrki Drushinin (oik.) kertoo. Hän on hallituksen jäsen ja tiimin vetäjä.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Nordean Sami Heikkilä testasi esiintymislavaa juontaja Helena Pölläsen vieraana. Savosta Juvalta kotoisin olevan Pölläsen suoraviivainen huumori loi juhlaan rennon tunnelman.

Juhlavieraat onnittelivat maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajaa Tiina Erikssonia ja henkilökuntaa edustavaa toiminnanjohtaja Jussi Leinosta raikuvin aplodein. Huomionosoitus myönnettiin Nevalanmäen Perhekodit Oy:lle. ”Palkinto meni nyt toimialalle, joka on ollut myllerryksessä. Se on oiva esimerkki yrityksestä, joka tekee vakuuttavaa työtä nuorten hyväksi. Yrittäjä on motivoitunut ja suuntautunut kasvuun. On merkittävää, että hakemuksen tekee henkilökunta. Se kertoo, että johtaminen on kunnossa”, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen (oik.) sanoi palkinnon saatepuheessaan.

Juontaja ei päästänyt Finnveran Pasi Vartiaista sen helpommalla kuin muitakaan kutsuvieraita, vaan testasi kaikkien huumorintajua sutkauksillaan.

Kolmas 40 vuoden taivalta juhliva paikallisyhdistys löytyy Vihannista. Sen puheenjohtaja Leena Koskela arvioi, että pieni paikkakunta ja pieni yhdistys. Jäsenet juhlivat iloisin mielien ja uusia kuviota suunnitellen. ”Vihannin markkinat toukokuussa on meidän suuri ponnistus”, Koskela totesi.

Tommi Mujunen lämmitti juhlavieraita nauramaan lavakomiikallaan. ”Täällä on paljon nuoria ihmisiä ja sitten eri-ikäisiä myös.” Hän ihmetteli, miten häntä on varoitettu tatuointien ikääntymisestä, mutta kukaan ei ole varoittanut, että mieti nyt avioliittoa, siinä se Ritva sitten on lopun ikää, siitä on väri lähtenyt eikä siitä saa mitään selvää. Mujunen mainitsi, että on hänellä lapsikin, jonka hän sai hyvin nuorena. ”Hän oli jo kaksi vuotta, kun sain hänet.”

Oulun seudun ammattioppilaitoksen floristiopiskelijat koristivat pöydät kauniilla pöytäasetelmilla ja tarjoilutilan upeilla tilakoristeluilla.

Illan odotettu esiintyjä oli Samuli Edelmann. Orkestra Suora Lähetyksen mustalaismusiikki meni jalan alle ja veti juhlaväkeä tanssilattialle. Loppuillan menomusiikista vastasi Joku paikallinen bändi.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Henkilökunta haki yrittäjäpalkintoa työnantajalleen Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon myöntämisperusteissa painoivat tänä vuonna henkilökunnan tuki, motivoitunut yrittäminen ja kasvuhakuisuus.

··

Anna Tilvis, teksti Skopix Oy, kuva

Maakunnallinen yrittäjäpalkinto myönnettiin Nevalanmäen Perhekodit Oy:lle. Palkintoa on jaettu neljänkymmenen vuoden ajan. Perhekodin perustaminen lähti liikkeelle halusta kehittää lastensuojelun toimintaa. Yrityksen nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja Tiina Eriksson oli alan työntekijänä, kun hän lähti perustamaan yritystä työkaverinsa kanssa. ”Me etsimme tietynlaista paikkaa ja sopiva kiinteistö löytyi Haapavedeltä. Sinne menoa ei ole tarvinnut katua vaan kiinteistöt ovat palvelleet hyvin.” Myöhemmin yritys on hankkinut käyttöönsä myös viereiset talot. Toiminta on kotiutunut paikkaan niin hyvin, että sen henkeä on alettu kutsua nevalanmäkisyydeksi. Sitä leimaa yhtenäisyys, sitoutuminen ja ammattimaisuus. Nuorista välitetään aidosti. Luottamuksesta kertovat hyvät suhteet sijoittavien kuntien sosiaalityöntekijöihin.

sOnPoP – #Yrittäjyy –

Iso toimija tuo rahaa kuntaan Erikssonille tuli täysin yllätyksenä, että hänen työntekijänsä olivat lähettäneet hakemuksen yrittäjäpalkinnosta. ”Me sosiaalialan yrittäjät olemme näkymättömiä, vaikka me työllistämme paljon. Yleensä meitä ei huomioida. Koen tämän palkinnon tosi suurena arvostuksena.” Yhteistyö kaupungin suuntaan toimii hyvin. ”Pienellä paikkakunnalla yhteistyö on joustavaa, kun toimintatavat ovat tuttuja puolin ja toisin. Me temme yhteistyötä myös kaikkien oppilaitosten kanssa.” Yritys on iso toimija paikkakunnallaan. Se tekee paljon hankintoja sekä työllistää. ”Me tuomme paljon rahaa kuntaan, esimerkiksi teemme paljon ostoja. Työpaikkoja tuomme myös paljon, sillä lakisääteiset mitoitukset työntekijämäärille ovat isot tällä alalla”, Eriksson huomauttaa. Toimintaa on laajennettu hiljattain Juvalle. Siellä olevat kaksi lastensuojelunyksikköä perustettiin yhteistyökumppaneiden pyynnöstä reilu vuosi sitten. Tarve niille oli kova. Jatkossa toimintaa on tarkoitus edelleen kasvattaa.

Kasvun vuosi on myös juhlavuosi Toiminnan laadukkuudesta kertoo se, että yksiköiden kaikki paikat ovat täynnä ja niihin on jonoa. Viime aikojen kohu sosiaali- ja terveysalan yritysten ympärillä ei häiritse Erikssonia. ”Valvonta on lisääntynyt myös lastensuojelun alalla, mutta en pidä

Nevalanmäen Perhekodit Oy:n toimitusjohtaja Tiina Eriksson toteaa, että heillä on loistotiimi tekemässä työtä, maailman paras henkilökunta. Se näkyy hänen mukaansa laadussa ja tuloksessa. Yrittäjäpalkintoa oli vastaanottamassa myös toiminnanjohtaja Jussi Leinonen.

Nevalanmäen Perhekodit Oy • Perustettu vuonna 1999.

Firma halusi palkita henkilökunnan lomamatkalla Turkkiin. Kävimme siellä kahdessa erässä.”

Toimialana on lastensuojelu.

• Toinen perustaja ja nykyinen omistaja on Tiina Eriksson.

• Henkilökunnan määrä on 48. • Toimintaa on kasvatettu lähes puolella vuoden sisällä.

• Asiakkaat ovat nuoria 13 vuoden sitä mitenkään huonona. Läpinäkyvyyttä täytyy olla niin, että kuka tahansa voi tulla katsomaan milloin tahansa.” Takana on kasvun vuosi. Toimintaa on kasvatettu lähes puolella. Tänä vuonna yritys on juhlinut 20-vuotista taivaltaan. ”Työssä ollaan usein negatiivisten asioitten äärellä, mutta nyt on juhlistettu antaumuksella. Heinäkuussa meillä oli iso pihajuhla kyläläisille, nuorille perheineen ja henkilökunnalle perheineen. Lisäksi firma

halusi palkita henkilökunnan lomamatkalla Turkkiin. Kävimme siellä kahdessa erässä.” Eriksson kutsui mukaansa toiminnanjohtaja Jussi Leinosen henkilökunnan edustajana ottamaan vastaan huomionosoituksen. ”Haluan jakaa palkinnon henkilökunnan kanssa, koska tätä työtä tehdään tiiminä. Yrittäjän pitää uskaltaa jakaa vastuuta. Olen onnistunut kokoamaan ympärilleni dream-teamin”, Eriksson toteaa.

ikäisistä alkaen.

• Toimipaikat ovat Haapavedellä ja Juvalla. Juvalla toiminta on reilu vuosi sitten.

• Molemmissa paikoissa on kaksi

asuinyksikköä sekä useita tukiasuntoja itsenäistyville nuorille. Haapavedellä avataan yhteisöllisen tukiasumisen yksikkö, joka sopii esimerkiksi ammattikoulua käyville nuorille.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Mainos

Ville Leinonen ja Mervi Sorvoja toivottavat yrittäjät tervetulleiksi Oritkarin myymälään. Syksyllä tarjolla on aamupuurot ja kuppi kuumaa.

Uudistunut Ahlsell palvelee niin pienyrittäjiä kuin teollisuusyrityksiäkin Yritysmyyntiin keskittynyt tukkuliike Ahlsell on ottanut edellisvuosien aikana suuria kehitysharppauksia. Pohjois-Pohjanmaalla on rakennettu Raaheen ja Ouluun uudet myymälät. Myös Kokkolan myymälä on saanut kasvonkohotuksen. Työllä ei ole kirkastettu kilpeä, vaan Pohjois-Suomen myymälöiden aluemyyntipäällikön Ville Leinosen mukaan kaikki on tehty sen eteen, että yrittäjien on helpompi löytää ja saada tarvitsemansa tuotteet. Ruskon pisteessä laajan tarvike- ja työkaluosaston rinnalta löytyy myös hydrauliikan, pneumatiikan ja mekaniikan valikoima. Samalla on panostettu palveluihin. Myymälässä on hitsauskonehuolto sekä hydrauliikkaletkujen ja -putkien valmistusta. ”Tällä hetkelläkin teemme asiakkaille letkusarjoja uusiin tuotantolaitteisiin ja varaletkusarjoja maanrakennus- sekä talvikunnossapidon koneisiin. Onneksi ennakointi on helppoa ja varasarjat saa teetettyä tuomalla mitat ja mallikappaleet meille näytille”, Leinonen vinkkaa. Tukkumyynnissä asiakaskunta on yllättävän laaja: se kattaa LVI-, sähkö- ja kylmäalan sekä uudisrakentamisen ja kunnossapidon asiakkaat aina yksinyrittävistä Hiace-miehistä raskaaseen teollisuuteen. Leinonen ja Oritkarin tuliterän myymälän päällikkö Mervi Sorvoja laskevat, että Oritkarin myymälässä on syystäkin noin 9 000 tuotetta ja Ruskon hyllyt vetävät jopa 15 000 tuotetta. Lisää löytyy Ahlsellin keskusvarastosta Hyvinkäältä, jossa tekoälyn ohjaamat robotit käsittelevät 70 000 erilaista myyntiartikkelia. Ahlsell on Villen ja Mervin mukaan erinomainen valinta kumppaniksi niin pienille kuin isoillekin rakennusliikkeelle, jotka tekevät itse kohteen kaikki työt. ”Jos rakentaa talon, juuri muuta ei tarvitse hankkia muualta kuin harkot ja puutavara. LVIja sähkötarvikkeiden lisäksi meiltä löytyy laaja valikoima kunnossapidon tuotteita siivousmopeista alkaen, rakennusalan massoja ja liimoja unohtamatta”, Leinonen listaa. Ahlsellin myymälät palvelevat laajalla paikallisella varastollaan ja lisää tuotteita saadaan toimitettua keskusvarastolta Hyvinkäältä seuraavalle aamulle. Myös keskusvaraston ”aarreaitta” on yrittäjien saavutettavissa alan parhaan verkkokaupan ansiosta. Se pitää sisällään jokaisen tuotteen ja kattavat tuoteselosteet, jotka palvelevat niiden esittelyä myös yrittäjien omille asiakkaille.

Usein tarvittavat tuotteet myyntiin omalle työmaalle Suuria ja pieniä yrityksiä palvellaan yhä useammin palveluvarastojen avulla. Siinä yrityksen usein tarvitsemat tuotteet toimitetaan sen omiin tiloihin, tai tilan puuttuessa varastokonttiin. Asiakkaat kuittaavat tuotteet älypuhelinsovelluksella, jonka kautta viesti menee suoraan Ahlsellin järjestelmään. ”Palveluvarasto vähentää myös hävikkiä, sillä sen ansiosta tiedetään, kuka on mitäkin varastosta hakenut”, Sorvoja huomauttaa. Ville tunnetaan edelleen Muhoksella aiemmasta rakennusalan yrityksestään ja Muhoksen yrittäjien puheenjohtajan pestistä muutaman vuoden takaa. Palkansaajan rooli maistuu, sillä nykyinen tehtävä on hioa Ahlsellin toiminnasta juuri yrittäjiä parhaalla tavalla palvelevaksi. Hän laskee nyt jälkikäteen, että hankintojen hajaantuminen useaan eri tukkuun vei yrittäjävuosien aikana paljon aikaa. ”Tukkukäyntien tunteja oli vaikea saada sellaisenaan asiakkaan laskuun, joten hankintaaika menee helposti yrittäjän omaan piikkiin. Meidän rahtisopimuksillamme kannattaa tilata vaikka Kuusamoon asti oman yrityksen tai asiakkaan pihaan se wc-pönttö ja keskittyä ajamisen sijaan vaikka omaan hyvinvointiin. Se on yrittäjien ydintoiminnan parasta tukea.” Mervi Sorvoja lisää, että jokaiselle asiakkaalle nimetään oma vastuumyyjä, minkä lisäksi jokaisella tuotealueella on omat erikoismyyjänsä. ”Heidän asennusvinkkinsä ja tuotetietonsa ovat yrittäjille kullan arvoisia, joten heitä kannattaa aina jututtaa ja kysellä uusimmat tuotteet. Samalla kuuntelemme herkästi tuotetarpeita, ja kehitämme myymälävalikoimaa jatkuvasti asiakastarpeen mukaan.” Tukea työpäiviin tarjotaan muutenkin. Monelle yrittäjälle Ahlsellin tukkuliikkeiden kahviot ovat aamun paalupaikkoja, joissa järjestetään tuote-esittelyjä sekä tuotekoulutuksiakin. Ovet avautuvat arkisin aamuseitsemältä ja sulkeutuvat neljältä.

Näin asiakkaaksi Ahlsellille • Täytä tilinavaushakemus verkossa ja tili on käytössä muutamassa päivässä. • Vastuumyyjä katsoo tarvittavat asiat tililtä kohdilleen – näin pääset hankkimaan tuotteita myymälöistä ja verkosta.

Lisätietoja saat lähimmän yksikön päälliköltä: Mervi Sorvoja (Oulu Oritkari) p. 020 584 5633 Kari Tikkanen (Oulu Rusko) p. 020 584 5610 Ossi Remahl (Raahe) p. 020 747 1281

Tervetuloa Ahlsellille!

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Elämys vetää matkailijaa Matkailufoorumi tarjosi ajankohtaisen katsauksen matkailun tulevaisuuteen. Yli 200 alan toimijaa oli kuulemassa asiantuntijoiden esityksiä.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Matkailufoorumissa Nordic Marketingin Jan Badur kertoi, että esimerkiksi Skandinaviassa turistille ei ole väliä, onko kohteena Narvik, Oulu vai Levi. Nyt myydään elämyksiä, ei kohdetta. ”Pohjois-Pohjanmaalla ja rannikolla yhteistyö on tiivistynyt. Matkailutuotteiden tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut. Eurooppalaiset matkanjärjestäjät ovat tehneet reittejä, joissa Oulu on mukana. Mutta millä Oulu erottautuu? Se puuttuu.” Badur käyttää esimerkkinä Tromssaa, joka on onnistunut markkinoimaan itsensä revontulipaikaksi. Se on yksi elämys, yksi tuotekokonaisuus. Badur arvioi Oulun ongelmaksi kuljetukset lentokentältä sekä kuljetukset eri kohteisiin. Kun tuotepaketti on kunnossa ja kun siihen liittyy joustava kuljetus, matkan kesto kohteeseen ei ole ongelma.

”Matkailijoiden pysäyttäminen on haastavaa. Emme välttämättä osaa tuotteistaa sitä, mikä on ulkomaalaiselle elämys ja motiivi matkustaa tänne.”

Kemissä merta, lunta ja jäätä läpi vuoden Kemin matkailu on tunnettu kärkituotteistaan jäänmurtaja Samposta

ja lumilinnasta. Nyt on luotu myös kesän tuotteita. ”Me olemme päättäneet tarjota meri, lumi ja jää läpi vuoden. Pääsesonki on talvi, kun lumi on maassa ja meri on jäässä”, Kemin Matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen sanoo. Talvella tulosta tehdään yhtenä päivänä enemmän kuin kesällä kuukaudessa. Vetonauloja tarvitaan kuitenkin ympäri vuoden. ”Tänä vuonna suurin investointi on ollut ympärivuotisen lumilinnan avaaminen. Voimme taata kokemuksen kaikille. Elämykselle haluttiin säävarmuus.” Matkailun eteen on tehty aktiivista työtä yli 30 vuotta. Kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö on

Matkailijalle myydään nyt elämyksiä, ei matkakohdetta.”

Lapin taloudellisesti menestyvin ympärivuotinen matkailuyritys. Vaikuttava matkailuvideo sai kuulijoilta aplodit.

Milleniaalit hakevat aitoja kokemuksia Koutosen mukaan toimintaa on löydyttävä läpi vuoden, kuten Safaritalon palveluja. Tavoitteena on, että myös ympärillä olevat matkailuyritykset kasvavat. Visit Finlandin Kristiina Hietasaaren mukaan nuorempien sukupolvien matkailu muuttaa koko alaa. Arvostuksissa ykkösenä ovat eettisyys ja vastuullisuus. ”Suomella on täydellinen momentum vastata kysyntään. Milleniaalit hakevat aitoja kokemuksia.” Trendinä ovat majoituselämykset. Matkailuun tulevat teemat, kuten ruoka-, terveys- ja urheilumatkailu. ”Matkojen varaamisen tavat muuttuvat ja online-varaukset yleistyvät. Asiakkaat koluavat lukemattomia eri nettisivustoja, kun he suunnittelevat matkaa. Se muuttaa markkinoinnin tapoja”, Hietasaari sanoo.

Ainutlaatuinen suisto on Oulun vahvuus Leijakoulu Lappiksen yrittäjä Harri Rautava ujutti suppauksen osaksi oululaista suistomaisemaa. Homma alkoi sup-lautojen vuokraamisella torin rannan tuntumassa. ”Jos olisimme olleet syrjässä, kukaan ei olisi tullut vuokraamoon. Olimme näkösällä ja jokainen meiltä lähtenyt lauta oli pikkuhiljaa osa nätin kesäpäivän kaupunkikuvaa.” Nyt Leijakoulu Lappiksen vuokraamo on kaupunginteatterin takana. Toiminta on yhdistynyt raahelaisen Botnia Outdoorsin kanssa, josta mukaan tulivat melonta ja pyöräily. Rautavan ominta aluetta ovat surffilajit, kuten leijasurffaus. Rautavan unelmana on, että vesillä olon kulttuuri muuttuisi ja jokainen oululainen löytäisi suistoalueen vesistöjen ainutlaatuisuuden ja helpon saavutettavuuden. ”Oululaisten pitäisi itse löytää se, että sitä pystyttäisiin myymään matkailijoille. Missään Oulu ei näyttäydy niin hienona. Jokisuisto on Oulun ehdoton vahvuus. Tässä on niin lähellä niin paljon.”

Kanssasi surun kohdatessa.

Harri Rautava arvioi, että Leijakoulu Lappiksen tuotteet ovat sitä, mitä matkailijat tänä päivänä hakevat. Suunnitelmissa LUOTETTAVA PALVELEVA on muun muassa koulutusmatkailu, kuten leirikoulut.

LUOTETTAVA

PALVELEVA

PAIKALLINEN

PALVELEVA LEPPOISA

LUOTETTAVA

LEPPOISA

LAADUKAS PAIKALLINEN LAADUKAS

LEPPOISA

TÄSMÄLLINEN

KOTIMAINEN

YSTÄVÄLLINEN

MEILTÄ TILAUSAJOT JA RYHMÄMATKAT

MEILTÄ TILAUSAJOT JA RYHMÄMATKAT TILAUSAJOT 0201 303 553 | RYHMÄT 0201 303 395 MEILTÄ TILAUSAJOT JA RYHMÄMATKAT bussit.oulu@pohjolanmatka.fi | matkat.kajaani@pohjolanmatka.fi

TILAUSAJOT 0201303 303 553 | RYHMÄT 0201 303 395 303 395 TILAUSAJOT 0201 553 | RYHMÄT 0201 Puhelujen hinnat 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. bussit.oulu@pohjolanmatka.fi | matkat.kajaani@pohjolanmatka.fi bussit.oulu@pohjolanmatka.fi matkat.kajaani@pohjolanmatka.fi Puhelujen hinnat 8,35 |snt/puh + 16,69 snt/min.

www.pohjolanmatka.fi

www.pohjolanmatka.fi www.pohjolanmatka.fi

Puhelujen hinnat 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

www.pohjolanmatka.fi

Puhelujen hinnat 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

KOTIMAINEN KOTIMAINEN

LAADUKAS

TÄSMÄLLINEN TÄSMÄLLINEN

Kanssasi surun kohdatessa.

Kanssasi surun kohdatessa. Kanssasi Kanssasi surun kohdatessa. kohdatessa.

OULUN HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO

21 || Oulu Oulu || p. p. (08) (08)311 3112158 2158(24 (24h) h) Asemakatu 21 Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa kukkakauppa ||Haminantie Haminantie11||p. p.(08) (08)8176 8176100 100 Kukkapuoti || Ollilantie Ollilantie 44 ||Kempele Kempele||p. p.(08) (08)515 515954 954 Keijun Kukkapuoti Kauppakeskus Kapteeni Kapteeni||Oulunsalo Oulunsalo| |p. p.(08) (08)520 5209180 9180 Kukka & Lahja Ruusu | Kauppakeskus

www.arvokovaoy.fi www.arvokovaoy.fi HAUTAUSPALVELUT: OULU OULU •• II II •• KEMPELE KEMPELE •• OULUNSALO OULUNSALO HAUTAUSPALVELUT:

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Kiinteistötahkolalla koulutuksella tärkeä rooli Ammattitutkinnon tuoma muodollinen pätevyys on tärkeää isännöintitoimistolle. Valtakunnallisesti palveleva Kiinteistötahkola on OSAOn pitkäaikainen kumppani,joka kouluttaa kaikki uudet hallinnolliset isännöitsijänsä yhteistyössä OSAOn kanssa.

··

Emilia Käsmä, teksti Jouni Ylisuutari, kuva

Kiinteistötahkolan isännöinti on auktorisoitua. Se tarkoittaa, että kaikki isännöintiä hoitavat henkilöt ovat ammatillisesti päteviä – tavoite on, että kaikki uudet isännöitsijät suorittavat kahden vuoden kuluessa ammattitutkinnon. Isännöinnin ammattitutkinto on alan ainoa virallinen koulutus, jonka perusteet on määritellyt Opetushallitus. Isännöinnin ammattitutkintoa parhaillaan suorittava Harri Hiltula kertoo opintojen antavan hyviä valmiuksia isännöitsijän työhön. Opetus vahvistaa työssä hankittavaa osaamista, sillä valtaosa koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. ”Työpaikalla on todella iso rooli ammattilaiseksi kasvamisessa, varsinkin tässä tutkinnossa. Meidän vastuullamme on tietenkin huolehtia, että tutkinnon perusteet täyttyvät, mutta suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla”, kertoo OSAOn koulutuspäällikkö Jaana Hilli.

Isännöinnin koulutuksesta OSAOssa vastaava opettaja Jarmo Mällinen pitää koulutusyhteistyötä toimivana. Myös Kiinteistötahkolan isännöitsijä Ismo Ylikulju on sitä mieltä, että yhteistyö OSAOn kanssa on sujuvaa ja vaivatonta. Ylikulju toimii yrityksessä yhtenä työpaikkaohjaajana, ja opiskelijat saavat häneltä kiitosta. ”Ryhmässäni on ollut niin nuoriso- kuin aikuisopiskelijoita, ja olen ollut todella tyytyväinen kaikkiin”, Ylikulju kehuu.

Opiskelija voi antaa yritykselle paljon Kiinteistötahkolan isännöitsijä, ammattitutkinnon suorittanut Katja Kuukasjärvi pohtii, että opiskelijat opettavat yhtä lailla vanhoja työntekijöitä. Ohjatessaan kokeneet ammattilaiset pääsevät kertaamaan it-

Kiinteistötahkolan isännöitsijän Ismo Ylikuljun mukaan isännöintiä tehdään ihmiseltä ihmiselle, joten asiakaspalvelu on tärkeä taito.

Koulutus mukana yrityksen toiminnassa Kiinteistötahkolalla on useita OSAOn opiskelijoita vuosittain suorittamassa niin perustutkinnon osia kuin ammattitutkintojakin. Yhteistyötä on myös

muilla aloilla, kuten kirjanpidossa. Kiinteistötahkola on ollut mukana suunnittelemassa OSAOn isännöitsijäkoulutusta alusta asti. Jaana Hillin mukaan se kertoo hyvin yrityksen sitoutumisesta: koulutus on mukana kaikessa, mitä Kiinteistötahkola tekee.

sekin asioita ja myös kyseenalaistamaan totutut toimintaperiaatteet. ”Osa yrityksistä saattaa kuvitella, että harjoittelijat ovat jotenkin heitä sitova ja kuormittava tekijä. Koen kuitenkin, että yritys saa siitä paljon”, Ismo Ylikulju perustelee. Ylikuljun mukaan harjoittelu on kuin perinpohjainen työhaastattelu: tekijästä saa jakson aikana todellakin oikean kuvan. Samalla myös opiskelija tutustuu alaan perinpohjaisesti ja voi arvioida, sopiiko työ hänelle. Jaana Hillin mielestä koulutusyhteistyö on yritykselle turvallinen tapa ottaa uusi ihminen työpaikalle, sillä koulu on koko ajan mukana turvaamassa yhteistyön sujuvuutta. ”Etenkin ammattitutkinnot ovat hyviä rekrytointikanavia. Näin yritys saa uusia työntekijöitä, joiden kouluttamisessa on itse voinut olla mukana!”

Työelämäkoordinaattorit OSAO tarjoaa työelämäasiakkailleen pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä sekä räätälöityjä palveluja. Työelämäkoordinaattorit kiertävät työpaikoilla. Sovi tapaamisaika: Jaana Riihijärvi p. 050 306 3107 Ari Tolonen p. 040 630 0462

Anne Pudas p. 050 595 1976 Markus Seppänen p. 050 428 0752 Minna-Liisa Myllylä p. 040 141 5135

MEREN RANNALLA - VARAA PAIKAT AJOISSA!

KOKOUKSET & KONGRESSIT Ravintola Nallikari tarjoaa ainutlaatuiset puitteet onnistuneille kokouksille ja kongresseille. Kokopäiväkokous sisältää kokouspäivän tarjoilut (aamiainen, kokouslounas kahdella pääruoalla ja iltapäiväkahvit), tilavuokran ja edistyneen kokoustekniikan sekä teknisen tuen. Pyydä tarjous: 044 515 1500, myynti@ravintolanallikari.fi

JOULULOUNAS 9. - 22.12.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Pohjois-Pohjanmaalla uskotaan yhä kasvuun Taloja Kiirunaan toimittava kuusamolainen Kero Hirsitalot Oy suuntautuu kasvuun.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Mursu toivoo, että liiketoiminta ulkomaille lähtee Ruotsin kautta ensin Eurooppaan ja miksei muuallekin. ”Suomalainen hirsirakentaminen on hyvässä maineessa, ja meillä on tuote kunnossa. Kunhan Ruotsi ensin handlataan, niin muutaman vuoden päästä muut maat voivat olla ajankohtaisia.” Sekä yrittäjien odotukset että tilastotiedot osoittavat, että talouden kasvu on hyytymässä. Kero Hirsitaloissa suuntaudutaan kasvuun. ”Me olemme hyvinkin kasvuyritys. Kovaa kasvua ollaan hakemassa. Hirsirakentaminen on ottanut askelia eteenpäin viime aikoina.”

Pohjois-Pohjanmaan alueella pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymä on pysynyt samana kuin keväällä. Muutosta myönteiseen suuntaan on tapahtunut hieman odotuksissa henkilökunnan määrän suhteen. Työntekijöitä tarvittaisiin lisää. Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne, työvoiman saatavuus ja yleinen taloustilanne. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävin este on työvoiman saatavuus ja toiseksi merkittävin on yritystoiminnan sääntely. ”Peräti 82 prosenttia yrityksistä toivoo työmarkkinajärjestelmän kehittyvän siten, että ne voisivat entistä enemmän sopia työpaikkakohtaisesti palkasta ja muista työehdoista”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. Vaikka kustannusten uskotaan nousevat kuluvana vuonna, niin kasvuodotukset ovat edelleen hyvät. Yritysten kannattavuus on hyvällä tasolla ja tilauskannan osalta vain 15 prosenttia vastanneista uskoo, että tilauskanta pienenee.

Ekotietoisuus vahvuutena

Ulkomaanvienti alkaa Pohjois-Pohjanmaalla uskoa kasvuun löytyy hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan viennin osuus liikevaihdosta näyttäytyy pienempänä kuin valtakunnallisesti. Kuusamon Keronkylällä toimiva Kero Hirsituote Oy suuntautuu sekä kasvuun että ulkomaanvientiin. Myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Mursun mukaan yrityksen suhdannenäkymät ovat aika hyvät. Vienti Ruotsiin on alkamassa. ”Meillä on ollut kolme vuotta aiesopimus Kiirunaan. Nyt se lopultakin lähtee vetämään.” ”Me olemme ainoa suomalainen firma, joka pääsi mukaan aiesopimukseen. On ollut odottamista, mutta aika kevyesti kaikki on kuitenkin mennyt.”

sOnPoP y y j – ä t t i r Y # – Asiakkaiden ympäristötietoisuus on plussaa Kero Hirsitaloille, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Jukka Mursu yrityksen tulevaisuudennäkymistä.

Työvoiman saatavuus koetaan ongelmaksi joillakin aloilla, mutta Kero Hirsitaloilla ongelmaa ei toistaiseksi ole ollut. Ruotsiin talot toteutetaan avaimet käteen -periaatteella. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on yritykselle plussaa. Puun ja sahatavaran alkuperä tiedetään ja pystytään kertomaan asiakkaalle. Yrityksen tuotteita ovat ekohirsi ja muoviton talo. ”Pölkky Oy tuottaa meille sahatavaran. Eriste tulee Norjasta ja sillä on sertifikaatti.” Yrityksessä on ollut jo kymmenen vuotta käytössä some-markkinointi useilla eri kanavilla kotisivujen ohessa. ”Tämmöisellä alalla some pitää olla käytössä, koska talonvalmistajia on paljon ja alalla on kova kilpailu. Kuvat ovat tärkeitä. Kohta varmaan koko talo voidaan ostaa verkkokaupasta”, Mursu arvelee. Nyt verkkokaupat myyvät lähinnä piharakennuksia. Pienten ja keskisuurten yritysten yritysbarometrin tulokset julkistettiin syyskuun alkupuoliskolla. Pohjois-Pohjanmaan alueella kyselyyn vastasi 352 yritystä.

HENKILÖSTÖPALVELUT

PALVELUT YRITYKSILLE Rekrytointitoimeksiannossa etsimme aina parhaimman osaajan tehtävään kartoittamalla tarkoin työntekijän vahvuudet ja ominaisuudet. TÖIHIN TEMPNORILLE Haet sitten oman alasi töitä tai töitä, jotka ovat sinusta aina olleet kiinnostavia, TempNorin työntekijänä sinulla on mahdollisuus avata uusia ovia urataipaleellasi.

OULU Limingantie 2 TORNIO Kauppakatu 16

Toimimme nyt myös Oulussa! Välitämme henkilöstöä lähes kaikille toimialoille lyhyt- ja pitkäaikaisiin tehtäviin kuten teollisuus, kauppa, rakennus, hotelli- ja ravintola-ala... Kun me hoidamme rekrytoinnin, yritys voi keskittyä tuloksen tekemiseen. Kysy palveluistamme lisää! jari.alapartanen@tempnor.fi p. 040 678 5475

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

sOnPoP y y j – ä t t i r Y # –

Pohjois-Suomen taksiyrittäjien toiminnanjohtaja Olli Veijolan mukaan yksittäistä taksiyrittäjää huolettaa eniten, että jokainen uusi sovellus nappaa liikevaihdosta aika ison provision, jolla järjestelmät maksetaan. Vieressä on Lapin taksiyrittäjien toiminnanjohtaja Veijo Petrelius.

Digisovellukset avuksi kyyteihin Maaseudun kuljetukset hoituisivat yhdistelemällä kuljetuksia

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kaikki kyytiin -kampanjan tavoitteena on uudistaa maaseudun kuljetuksia. Uusien digitaalisten tekniikoiden avulla haja-asutusalueiden kuljetuksia voidaan yhdistellä tehokkaasti. MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan lainsäädäntömuutokset ja markkinoille tulleet ratkaisut mahdollistavat sen, että maaseudulla voidaan nyt järjestää uudella tavalla sekä henkilö- että tavarakuljetukset. ”Haja-asutusalueilla liikkuu paljon yhteiskunnan maksamia autokyytejä, kuten kela- ja koulukyytejä sekä sosiaali- ja terveyspuolen kyytejä. Jos ne saataisiin paremmin hyötykäyttöön, niin voitaisiin tarjota kaikille kulkumahdollisuuksia.” MTK:lla on tavoitteena maaseudun elinvoiman parantaminen. Lisäksi tavoitellaan työmahdollisuuksia

maaseudun yrittäjille. Mäki-Hakolan mukaan kuljetusyrittäjäksi voi ryhtyä aikaisempaa helpommin. ”Erilaisia kuljetuksia voidaan yhdistellä helpommin. Sovellusten avulla niitä voidaan tarjota ja ostaa.”

Markkinoilla olevia sovelluksia Esimerkiksi Kyyti Groupin digitaalisen sovelluksen avulla matkoja voidaan yhdistellä kätevästi. ”Taksimatkan tilaava kuntalainen voi päätyä yhteiskyytiin. Järjestelmä voi hakea lähellä olevan vammaispalvelun kuljetuksen, koulukuljetuksen tai vaikka reittiliikenteen bussin ja tarjota sitä asiakkaalle”, Timo Lönnberg kertoo. Hän lupaa sovelluksen tuovan lisää palveluja sekä laskevan kustannuksia. Hinnoittelu ja kunkin matkustajan osuus matkan kustannuksista

Kainuussa ja Lapissa muut työpaikat vievät kuskit ja taksiyrittäjät eikä uusia saada tilalle.”

olisi sopimuskysymys. Harri Paloheimo Coreorient-yrityksestä puhuu joukkoistetun tavarankuljetuksen puolesta. Jos itsellä ei ole mahdollisuutta ostosten tai tavaroiden kuljetukseen, voi käyttää apuna kimppakuljetusta. Samalla kun kuljetuksesta sovitaan, sovitaan myös palvelun hinnasta. ”Sovelluksen avulla voi etsiä kuljetuspalvelua lähialueelta. Tämä on kustannustehokasta tavarankuljetusta kimppakyydillä.”

näkökohdat ja taloudelliset näkökohdat. Pitäisi olla oikean kokoisia autoja ja mahdollisimman täynnä”, Manninen toteaa.

Taksin yhdistelevät jo kyytejä Pohjois-Suomen taksiyrittäjien toiminnanjohtaja Olli Veijola suhtautuu uusiin ratkaisuihin maltillisesti. ”Meillä on jo käytössä vastaavat järjestelmät, ja Kelan suorakorvauskyydit yhdistellään. Taksit odottavat, että lainsäädäntömuutoksilla saataisiin yksikanavainen rahoitusmalli, jossa yksi järjestelmä maksaisi erilaiset kuljetukset.” ”Suurin huoli on, että taksikuski saadaan säilymään maalla. Jos ihminen on maaseudulla työikäinen, työkykyinen ja työhaluinen, niin ne kaikki ovat ylityöllistettyjä. Kainuussa ja Lapissa muut työpaikat vievät kuskit ja taksiyrittäjät eikä uusia saada tilalle.”

Kokeiluja pienessä mittakaavassa Haapaveden vs. kaupunginjohtajan Marjukka Mannisen mielestä vaikeimpia ovat liikenneyhteydet ympäristökuntien välillä. Niiden pitäisi olla toimivia työmatkojen ja opiskelujen takia. ”Uudentyyppiset ratkaisut ovat tervetulleita, mutta veikkaan, että isoa murrosta ei tapahdu tässä vaiheessa. Pienessä mittakaavassa voidaan tehdä kokeiluja.” Sosiaali- ja terveyspuolen kuljetusten suhteen kunnissa odotetaan maakuntauudistuksen myötä uusia järjestelyjä. Ne mahdollistaisivat kuljetusten hallinnoimisen yhden tahon toimesta. Entä itse maksavien asiakkaiden matkojen yhdistäminen yhteiskunnan maksamiin kuljetuksiin? ”Siihen pitäisi keksiä joustavia ratkaisuja. Pitää huomioida ympäristö-

Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kertoo, että MTK haluaa säilyttää maaseudulla kulkumahdollisuudet ja tarjota yrittäjille työtä.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

sOnPoP y jy – ä t it r Y # Kure haluaa olla –

kokonaisvaltainen elämys Suomalaiseen designiin keskittyvällä erikoisliikkeellä menee koko ajan paremmin.

Tämä on kuin kävelisi jonkun olohuoneeseen.” ”Brändit piti houkutella tulemaan tänne, vaikka meillä ei ollut minkäänlaista näyttöä liiketiloista. Saatiin heille kuitenkin hyvin idea syötettyä”, Santaniemi sanoo. Tilat löytyivät Hallituskadulta, läheltä rautatieasemaa maaliskuussa 2017 ja jo huhtikuun alussa pidettiin avajaiset. ”Se oli kuukauden tempaisu saada kaikki aikaiseksi.”

Tapahtumia myynnin ohessa

Kuren yrittäjäkolmikko Jenni Santaniemi (vas.), Emma Pakanen ja Hannu Laukkanen.

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kaikki sai alkunsa Budapestissä. Kaupungin katuja tallatessa nuorella yrittäjäopiskelijajoukolla heräsi ajatus omasta ei-niin-perinteisestä kivijalkakaupasta. ”Alettiin pyöritellä ajatusta ja tehdä pohjalaskelmia, että olisiko sellainen mahdollista”, kertovat vuonna 2017 perustetun Kuren nykyinen yrittäjäkolmikko Emma Pakanen, Jenni Santaniemi ja Hannu Laukkanen. Yritys syntyi siis Oulun ammattikorkeakoulun yrittäjyyteen keskittyvän Terwa-akatemian opiskelijoiden keskuudessa. Yhdeksän opiskelijan tiimi perusti Räikiä Oy -nimisen yrityksen, jonka suomalaiseen designiin keskittyvän kaupan nimeksi tuli Kure. Jo ennen kuin oli tietoa liiketiloista, opiskelijat alkoivat ottaa yhteyttä suomalaisiin laatumerkkeihin.

KURE • Vuonna 2017 perustettu suomalaisen

designin erikoisliike Oulun keskustassa, Hallituskadulla.

• Yritys syntyi Oulun ammattikorkeakoulun

yrittäjyyteen keskittyvän Terwa-akatemian opiskelijoiden keskuudessa. Yrittäjinä toimivat Emma Pakanen, Jenni Santaniemi ja Hannu Laukkanen.

• Liikkeestä löytyy yli 60 suomalaisen brändin vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita. Uusimpana Marimekko Kioskin katumuotituotteet.

Heti alussa Kuren perustajilla oli vahva visio siitä, että he haluavat poiketa muista design-liikkeistä. ”Emme halunneet tästä sellaista valkoista ja kliinistä tilaa vaan rennon paikan, jossa soi musiikki”, Pakanen kertoo. ”Paras saamamme palaute on se, että tämä on niin kuin jonkun olohuoneeseen kävelisi. Se on se, mitä haettiin”, Laukkanen lisää. Kure haluaa tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisen elämyksen, joten liikkeessä on järjestetty monenlaisia tapahtumia syntymäpäivistä kesäjuhliin. Livemusiikki soi liikkeessä usein. ”Kivijalkaliikkeessä on tärkeää, ettei sieltä vain osteta tuotteita, vaan että kaupassa käyminen on kokonaisvaltainen elämys. Välillä pitää mennä muutenkin kuin myynti edellä. Se tuo lisäarvoa”, Pakanen pohtii. Tänä syksynä Kure aloitti Marimekko Kioskin jälleenmyyjänä ainoana koko pohjoisessa Suomessa. Marimekko Kioski tarjoaa unisex-vaatemalliston uudenlaisella konseptilla ja ensimmäiseen kokoelmaan kuuluu vaatteiden lisäksi muun muassa laukkuja.

Asiakkaat tärkein markkinointikoneisto Alkuperäisestä yhdeksän hengen tiimistä yritystä pyörittää nyt kolme, viime vuodenvaihteessa Terwa-akatemiasta valmistunutta tradenomia. ”Tavoitteena oli, että valmistuessamme koulusta tämä yritys työllistäisi ainakin osan porukasta. Ehkä meillä oli suurin intressi tähän hommaan ja tähän työhön.” Kolmikon mukaan Kurella menee koko ajan paremmin ja myös verkkokauppaa kehitetään toimivammaksi. ”Liikkeen sijainti oli aluksi suurin kysymysmerkki. Että miten meidät löydetään, kun ydinkeskustan rakenne on hieman haastava. Mutta asiakkaat ovat olleet se meidän suurin markkinointikoneistomme, kun he ovat kertoneet kavereilleen ja tuoneet kavereitaan tänne. Sana on levinnyt.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Mika Väisänen ja Otso Väisänen ovat oppineet käyttämään tapahtumia tehokkaasti verkostoitumiseen. Bisnestietoja vaihdetaan ja tapaamisia sovitaan aktiivisesti.

Juha Ahola opastaa tavoitteelliseen verkostoitumiseen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla oli avoimet ovet ja kävijöitä riitti koko päivän. Tasatunnein oli tarjolla tietoiskuja eri aihepiireistä.

Yrittäjäkonkarit Teuvo Räisänen, Ajokoulu Texi, Kuusamosta ja Risto Luttinen ovat paikalla jakamassa omaa rautaista kokemustaan nuorempien hyödyksi. Luttinen on aktiivinen yrityskummi.

Yrittäjän päivänä tupa täynnä Tietoiskuja kuuntelemaan ja muita tapaamaan saapui yrittäjyyttä harkitsevia ihmisiä, nuoria yrittäjiä ja konkareita.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Yrittäjän päivänä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla oli avoimien ovien tilaisuus, jossa riitti vierailijoita koko päivän ajan. Tietoiskuja kuuntelemaan ja muita tapaamaan saapui sekä yrittäjyyttä harkitsevia ihmisiä, nuoria yrittäjiä että konkareita. Juha Ahola Vauhtipyörä Ahola Oy:stä opasti tavoitteelliseen verkostoitumiseen. Keinona olivat kymmenen minuutin pikatreffit. ”Tavoitteellinen verkostoituminen on sitä, että vaihdetaan bisnestietoja tehokkaasti. Kymmenen minuutin päästä mennään jonkun toisen juttusille. On tärkeää, ettei vain jutustella vaan että vaihdetaan informaatiota ja sovitaan tapaamisia.” Kun verkostoitumistapahtumaan tulee paikalle ja investoi omaa aikaansa, ei kannata jäädä katselemaan ja satunnaisesti porisemaan. Lyhyessä ajassa ehti vaihtaa tietoja toisen kanssa tehokkaasti. Heti perään voi sopia tapaamisen. ”Kun investoit omaa aikaasi, niin mitä saat? Saat vaikka kaksi hyvää tapaamista. Kannattaa käyttää mahdollisuus hyödyksi”, Ahola kannustaa. Hän kertoo, että voit hyötyä tapaamisesta itse tai voit suositella yrittäjää jollekin muulle. On hyvä merkki, kun verkostoitumistapahtumassa joku tekee muistiinpanoja.

Asiantuntijapalvelut tutuiksi Mika Väisänen ja Otso Väisänen ovat

juttuparina. He kertovat toisilleen yrityksistään ja vaihtavat käyntikortteja. Mika sanoo, että tällä tavalla pääsee nopeasti kärryille toisen yrityksestä. ”Tuttu kaava sinänsä ja on hyvä, että alkuun potkitaan vauhtia, mutta olen osannut verkostoitua aktiivisesti ennenkin.” Otsollekin kaava on tuttu, ja hän pitää sitä hyvänä tapana. Hänelle Yrittäjäyhdistyksen jäsenyydestä on ollut hyötyä. ”Verkostoituminen on tehokkaampaa ohjattuna. Nuorena yrittäjänä kou-

lutukset ovat olleet tärkeimpiä, mutta myös tapahtumat kuten tämä. Olen pyrkinyt osallistumaan niihin.” Sen sijaan yhdistyksen tarjoamia asiantuntijapalveluita Otso Väisänen ei ole käyttänyt. ”Hyvin todennäköistä on, että niitä tulee hyödynnettyä vielä. Ei tule selvästi ilmi, ovatko ne oikeasti minuakin varten”, hän miettii. Mika Väisäsen jäsenyys on alkanut alkukesällä. Tiedottaminen on ollut hyvää ja pitänyt hänet ajan tasalla tapahtumista. Hänellä on tarvetta asiantuntijapalveluille. ”Sovin juuri tapaamisen toimiston henkilökuntaan kuuluva kanssa. Ei voi

Tavoitteellinen verkostoituminen on sitä, että vaihdetaan bisnestietoja tehokkaasti ja sovitaan tapaamisia.”

tietää etukäteen, mitä ne antavat.” Nuoret yrittäjät käyttävät myös muita verkostoja. Otso käy Business Oulun tapahtumissa ja koulutuksissa. Molemmat ovat mukana BNI-verkostossa, joka on kansainvälinen liike-elämän suositusorganisaatio.

Yrittäjyys harkinnassa Avoimien ovien päivä sai Lea Veivon tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Työnohjaaja, työyhteisöjen kehittäjä ja opettajankouluttaja harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. ”Maatalon tyttärenä olen saanut kasvatuksen, että työtä tehdään yrittäjähenkisesti. Se on ollut työtapa myös, kun olen ollut eri organisaatioiden palveluksessa.” Veivoa kiinnostaisi muuttaa oman työn tekemisen tapaa. Riskin ottaminen ei pelota. ”Pitkäaikainen haave on, että olisin yrittäjä. Siinä tulisi vapautta määritellä aikataulut ja päivän pituus. Olisi vapaus määritellä, milloin ja miten teen töitä.” ”Tässä iässä ehtisi vielä kokeilla, kantaako siivet. Itsensä johtaminen kiinnostaa myös.” Veivo on kiinnostunut positiivisesta johtamisesta ja sen kouluttamisesta. Toimialana hänellä on henkilöstön ja johdon koulutus sekä työnohjaus.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Rakentamisen isot hankkeet Oulun ennätyksellinen rakennustahti hidastui hieman viime vuodesta. Kempeleessä rakennetaan kiivaasti yksityisellä puolella.

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Oulussa saavutettiin ennätyslukemat rakentamisessa vuonna 2018. ”Tänä vuonna on jo havaittavissa pientä laskua niin myönnetyissä luvissa kuin aloitetuissa rakennustöissä. Rakentaminen on vähentynyt aikaisempaan verrattuna”, sanoo kaupungin yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Susa Vikeväkorva (vihr.). Rakennusinvestoinnit ovat tärkeitä kaupungin elinvoiman ja kestävän kasvun kannalta. ”Oulun kaupungin tämän vuoden talousarviossa on mainittu rakennusinvestointien väheneminen merkittävimpänä yksittäisenä talouskasvua hidastavana tekijänä. Selvää on, että se vaikuttaa niin työllisyyteen, verotuloihin kuin kaupungin saamiin vuokra- ja myyntituloihin.” Vikeväkorvan mielestä yksi huomattavista rakennushankkeista on Alppilanbulevardi, joka yhdistää keskustan ja Linnanmaan toisiinsa tiiviisti ja vehreästi laadukkaine pyörä- ja kävelyreitteineen. ”Myös Linnanmaa-Kaijonharju -alueen kehittäminen ja täydennysrakentaminen on yksi merkityksellisimmistä hankkeista. Samalla vahvistuu Oulun asema upeana korkeakoulukaupunkina ja nostamme esille ainutlaatuista yhteiskampusta, joka tulee olemaan yksi Euroopan suurimmista sisäkampuksista”, iloitsee Susa Vikeväkorva.

Tulevaisuuden sairaala jättihanke Yksi Oulun seudun suurimmista rakennushankkeista niin ikään on Ou-

lun yliopistollisen sairaalan uudistaminen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käynnisti valtuuston päätöksellä Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelman, joka päivitettiin viime vuonna. Sen tavoitteena on uudistaa sairaalan kiinteistöt ja toimintamallit niin, että ne vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Hankkeen tähtäimenä on hoidon laadun paranemisen lisäksi turvallisten ja terveellisten toimitilojen rakentaminen. ”Hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Uuden sairaalan A-rakennuksen perustukset, ja rungosta noin 15 prosenttia on valmiina”, toteaa Oys2030 projektin ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio. B-rakennus on kehitysvaiheessa, ja etenee toteutukseen vuodenvaihteen jälkeen. ”Tavoitteena on, että vuoden 2023 alkupuolella päivystys- ja leikkaustoiminta, tehohoito sekä synnytykset olisivat uusissa tiloissa”, Tampio jatkaa.

Oulun Heinäpään tornitalo Puistovahti valmistui viime vuoden lopulla.

Yksityistä rakentamista Kempeleessä

10 yksityisen yrityksen rakennushanketta, jotka ovat kaikki osaltaan merkittäviä. Kunnan suurin hanke on tällä hetkellä Linnakangastalon liikuntasalin laajennus. Laajentaminen on alkanut tänä syksynä.

Kempeleessä rakennetaan paljon, ja varsinkin yksityisellä puolella. ”Tämä ja ensi vuosi tulee olemaan runsaan yksityisen rakentamisen aikaa. Rakentaminen on kasvanut vähitellen vuodesta 2016 alkaen”, kertoo Kempeleen elinkeinojohtaja Miia Marjanen. ”Asuintonttien myyntituloilla on erittäin merkittävä vaikutus kunnan talouteen, mutta yrityspuolella työpaikat ovat myyntituloja tärkeämmät”, Miia Marjanen tähdentää. Kempeleessä on meneillään noin

Pudasjärvellä uutta turismin tarpeisiin Koillismaalla Kide Hotel Iso-Syöte Oy:n ekohotelli, ja Pudasjärven kaupungin rakennuttama LumiAreena avaavat ovensa loppuvuonna. Oulussa toimiva kierrätys- ja ekohenkinen

kulttuuriravintola Tuba laajentaa tulevan Kide-huoneistohotellin ja LumiAreenan yhteyteen. ”Areenan tapahtumasalissa on esiintymiseen tarkoitetut tilat ja aikomuksena on järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tiloissa voi myös kokoustaa ja pitää juhlia”, ravintoloitsija Anne Mikkola tiedottaa. Huoneistohotellia ja ravintolan vanhaksi Safaritaloksi kutsuttua tilaa sisustetaan parhaillaan, avajaiset niissä on 1.11. LumiAreena kokonaisuudessaan avataan joulukuussa itsenäisyyspäivän aattona.

Koulutus- ja tapahtumakalenteri Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.ppy.fi

➞

palvelut

➞

koulutukset ja tilaisuudet

Monta tietä omistajanvaihdokseen 16.10.

Hyvän mielen aamiainen 15.11.

Break Sokos Hotel Eden klo 10–15.30 Verkostoitumista ja yritystreffejä.

Ravintola Nallikari klo 8–10 Puhumassa start-up yrittäjä, keksijä, futuristi, säveltäjä, puhuja Perttu Pölönen.

Kunta- ja yrittäjätapaaminen 29.10. Kirkkotorin koulutuskeskus klo 13–16 Kuntien ja yrittäjien yhteinen kokoontuminen, tänä vuonna teemana Kasvun tekijät.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokous 31.10. Lapland Hotels klo 16.30 alkaen PPY:n vuosikokous, jossa jaetaan Vuoden Yksinyrittäjä- ja Vuoden Puheenjohtajapalkinnot sekä mm. valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

Maakunnallinen hankintapäivä 31.10. Pohto klo 8.30–16 Vastuullinen julkinen hankkija ja Pohjois-Suomen viheralan hankintatreffit, kaikille julkisista hankinnoista kiinnostuneille yrityksille ja julkisille hankkijoille.

SmartDigi – näkökulmia digitalisaatioon 26.11. Hotelli Lasaretti klo 13–16 Kaikille aikaansa seuraaville yrittäjille huippuseminaari, jossa puhumassa mm. Henkka Hyppönen.

Joulupuurot ja uusien jäsenten tilaisuus 10.12. Kauppatorin Kahvilamakasiini klo 8–10 Joulupuurotilaisuus, jossa viivytään hetki jouluisissa tunnelmissa, verkostoidutaan ja katsastetaan jäsenedut.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

KOLUMNI

Ovatko pankkien vakuusvaateet kiristyneet?

uuri julkaistussa yrittäjäbarometrissa yrittäjät ovat vastanneet, että pankkien vakuusvaatimukset ovat kiristyneet, ja rahoituksen saaminen on sitä kautta vaikeutunut. Pohdin tätä pitkään ja haluan tällä artikkelilla avata rahoituksen saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. On totta, että pankkien sääntely on kasvanut huomattavasti finanssikriisin jälkeisenä aikana. Pankkien omien varojen vaade on huomattavasti suurempi kuin aiemmin ja tälle pääomalle myös rahoitettujen yritysten luottoriski asettaa lisävaateen ja myös vakuuksilla tätä vaadetta voidaan säätää parempaan suuntaan. Vakuuksien ei kuitenkaan tulisi olla keskeinen tekijä rahoittajalle, vaan sen sijaan rahoitusta hakevan yrityksen maksukyvyn sekä rahoitettavan hankkeen liiketoiminnallisen kannattavuuden. Vakuuksia kyllä on useimmiten hyvälle hankkeelle saatavissa samoin kuin riskinjakajia rahoitusriskille. Nordeassa juurikin hankkeen kannattavuus ja yrityksen maksukyky vaikuttavat eniten myönteiseen rahoituspäätökseen.

Vakuuksina voidaan käyttää yrityksen omaisuutta sekä ulkopuolisia vakuuksien antajia, joista Finnvera on ylivoimaisesti tärkein EU:n vakuusohjelmien ohella. Finnvera kykenee antamaan 50 – 80 prosenttia vakuutta pankin antamaan rahoitukseen ja 80 prosenttiin päästään myös yhdistämällä EU:n takaus (Esir/Innofin) Finnveran lisätakauksen kanssa. Finnvera antaa joissakin tapauksissa myös osan tarpeesta suorana rahoituksena ja markkinoilla on tällä hetkellä myös useita uusia rahoittajia, jotka kykenevät rahoittamaan jopa useisiin satoihin tuhansiin nousevia summia sekä pääomittamaan yhtiöitä juniorilainoilla pankin kootessa kokonaisrahoituspakettia. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Fundu, UB-rahoitus ja Vauraus. Omaan pankkiin kannattaa olla ajoissa yhteydessä. Käymme hanketta yhdessä läpi ja pyrimme aidosti löytämään ratkaisun rahoitukseen. Tarvittaessa autamme myös mahdollisen omarahoitusosuuden kasaamisessa. Yleensä se vaihtelee 20-50 prosentiin riippuen onko kyseessä

toimitila- vai koneinvestointi tai yrityskaupan rahoitus. Tärkeintä on investoinnin merkityksen avaaminen eli millaista lisäliikevaihtoa tai lisäarvoa se kassavirrallisesti tuottaa yritykselle. Myös kasvun tuoma käyttöpääoman tarve kuuluu rahoitettavien asioiden joukkoon. Hankkeen riskeihin saa myös neuvoa pankista ja useita riskejä kyetään suojaamaan ja näin turvaamaan kassavirran pysyvyys. Toivon, että tämä artikkeli rohkaisee teitä avaamaan keskustelun rahoittajien kanssa yrityksen rahoitustarpeiden täyttämisestä. Yritysten menestys on erittäin tärkeää Suomelle ja varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan. Ilman riskinottoa ja investointeja emme pärjää. Tässä työssä me Nordeassa haluamme olla mukana. Kirjoittaja on Nordean aluejohtaja, jolla on Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan lisäksi valtakunnalliset maataloudesta, kansainvälisten yhtiöiden tytäryhtiöistä Suomessa, Start Up- ja kasvuyrityksistä sekä järjestöistä vastaavat yksiköt.

Sami Heikkilä

Nosta yrityksesi seuraavalle tasolle Keraamisen pinnoitteen aika on nyt!

RUOSTEENESTO JA MAALIPINTA KÄSITTELYT KESTÄVÄ KIILTO AUTOOSI!

Maalipinnankäsittely takaa vuosia kestävän suojan ja kiillon.

PYYDÄ TARJOUS AUTOSI MAALIPINNAN KÄSITTELYSTÄ JA RUOSTEENESTOSTA!

AUTOLASIEN YKKÖNEN TUULILASIN VAIHTO JA KORJAUS AMMATTITAIDOLLA!

POHJOLAN LASI OY Konetie 1, OULU • ma–pe klo 7.30 –16.30 Puh. 08 531 7434, lasi@pohjolanlasi.fi

www.pohjolanlasi.fi

Hae lainaa pankista ja toteuta unelmasi kasvusta. Finnveran pk-takaus voi olla ratkaisu rahoituksen järjestymiseen. Lue lisää nnvera./pk-takaus

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Palvelu ja erikoistuminen Fularin kilpailuvaltteina ··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Yrittäjä Marjo Huttu on nainen, joka ei aikaile päätöksissään. Ei hän jahkaillut silloinkaan, kun hän 90-luvun laman keskellä, 23-vuotiaana, päätti ostaa Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan Fulari-muotiliikkeen itselleen. ”Olin ollut vuoden Fularissa töissä ja tarkoitus oli jatkaa opintoja. Sitten tarjoutui tilaisuus ostaa liike ja tartuin rohkeasti siihen. Ajattelin vähän aikaa kokeilla, mutta onhan tässä jonkin aikaa mennyt. Mielenkiintoinen ala vei mukanaan”, hän kertoo. Aloittaessaan Huttu pyöritti liikettä arkipäivisin yksin, viikonloppuisin

oli lisätyövoimaa. Myöhemmin työntekijöiden määrä on vakiintunut kolmeen. Aluksi Fulari myi myös miesten vaatteita, mutta pienten liiketilojen vuoksi valikoima painottui kokonaan naisten muotiin. Hutun mukaan tarjonta on muuttunut todella paljon vuosien varrella. ”Pitää kuunnella, mitä asiakas haluaa. Jos jonkun merkin mallisto ei palvele asiakasta, etsitään uusia vaihtoehtoja.”

Kilpailu alalla kasvanut Rotuaarin remontit ovat tuoneet kivijalkakauppojen yrittäjille omat

sOnPoP y y j – ä t t i r Y # –

haasteensa. Huttu laskeskelee, että yhdessä välissä oltiin seitsemän vuotta putkeen remontin keskellä. ”Kukaan ei olisi 15 vuotta sitten uskonut, että Rotuaarilla olisi joskus tyhjiä liiketiloja. Nyt tilat ovat kuitenkin täyttymässä ja uusia kivijalkamyymälöitä on saapunut keskustaan. Kehitystä on tehty pitkään ja kaikki mitä on tehty, on vienyt Rotuaaria eteenpäin.”

Hutun mukaan myös kilpailu muotialalla on kasvanut huimasti, kun kuvioihin ovat tulleet verkkokaupat ja kansainväliset ketjut. ”Silti yhä edelleen asiakkaat arvostavat valikoiman lisäksi palvelua. Että liikkeessä on ihminen, joka näkee sinun vartalotyyppisi ja osaa valita oikeanlaiset vaatteet. Kilpailemme ketjuja vastaan palvelulla.” Fularin oma erikoisuus on oululaisten naisten mittojen mukaan tehty Jaakko Selin -mallisto, joka valmistetaan pienessä italialaisessa perheyrityksessä. Siksipä yrittäjänaisen matka käy pari kertaa vuodessa Italiaan. Saapasmaan tunnelmaa Fulari tuo Rotuaarille myös jokakeväisellä Aperitivo Primavera -muotinäytöstapahtumallaan. Asiakkaita muotiliike vetää myös vaatteiden värimaailmalla. ”Värit ovat yksi arvo meillä täällä pohjoisessa, kun pimeän aika on niin pitkä. Yleensä asiakas valitsee sovitettavat vaatteet ensin värin perusteella.”

Tukea muista yrittäjistä Huttu valittiin tämän vuoden Rotuvaariksi elokuussa. Huttu on osallistunut Rotuaarin kehittämiseen kävelykatutoimikunnassa ja aktiivisena Oulun Liikekeskus ry:n jäsenenä. Onpa hän saanut myös Vuoden yrittäjänainen -tittelin vuonna 2017 sekä Nordean myöntämän Vuoden yrittäjä -tunnustuksen vuonna 2004. Toiset yrittäjät ovat Hutulle tärkeä osa elämää. ”Silloin kun verkoston kanssa yhteydenpito ei ole ollut niin aktiivista, tulee suorastaan nälkä tavata näitä ihmisiä. Toiset yrittäjät ovat äärimmäisen tärkeä voimavara.” Yksi pitkäaikainen sparraaja Hutulle on ollut Fularin perustaja Tapio Salo. ”On ollut suuri kunnia ja etu, että minulla on ollut tällainen rautainen ammattilainen tukena. Fularissa on myös aina ollut äärimmäisen hyvä henkilökunta ja heistä on tullut ystäviäni, joiden kanssa saan jakaa asioita.”

Kilpailemme ketjuja vastaan palvelulla.” Fularin yrittäjän, Marjo Hutun mukaan kivijalkakaupassa asioiminen on tietynlainen ekoteko.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

PoP

TULE MUKAAN TOIMINTAAMME Haemme forumeihin aktiivisia jäsenyrittäjiä. Voit hakea www.ppy.fi sivujen kautta. Hakuaika 14.10. – 8.11.2019.

• VaikuttajaForumin tehtävänä on osallistua

alueelliseen keskusteluun, kehittää pk-yritysten toimintamahdollisuuksia, organisaatioiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä sekä vaikuttaa myönteisesti alueen yrittäjyysilmapiiriin ja yrittäjyyden olosuhteisiin.

• JäsenpalveluForumin tehtävänä on seurata

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

ja parantaa jäsentyytyväisyyttä ja järjestäytymisastetta ja tukea paikallisyhdistystoimintaa.

• VerkostoForumin tehtävänä on kehittää

järjestön toimintaa siten, että se paremmin edistää yritysten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä.

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus

Yrittäjä! Hyvät kotisivut saavat asiakkaan kiinnostumaan ja ostamaan! Teemme yrityksellesi oikein suunnitellut ja toimivat kotisivut. Ota yhteyttä niin jutellaan lisää: Jani Kortesalmi 044 794 1288 jani.kortesalmi@kaleva.fi Tutustu palveluihimme: www.kalevamedia.fi/yrityspalvelut

Päivi Lappalainen Jari Uusinarkaus 0295023643 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Osakassopimus luo yhtiölle pelisäännöt ··

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuva

Uuden osakeyhtiön alkutaipaleella on helppoa olla samaa mieltä, kun päämäärä on kaikilla osakkailla sama. Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Mahdollisia ongelmatilanteita varten kannattaakin laatia osakassopimus. ”Osakassopimuksessa varaudutaan yritystoiminnan tulevaisuuteen omistajatahto ja -strategia huomioon ottaen sekä sovitaan yhteiset pelisäännöt mahdollisten vastaan tuleviin tilanteisiin”, Ernst & Youngin Oulun lakiyksikön vetäjä VT, KTM Antti Korkeakivi kertoo. Osakassopimus voi sisältää suoria ratkaisukeinoja erilaisten tilanteiden varalta. Tavoitteena on usein keskeytyksettömän yritystoiminnan varmistaminen ja erimielisyyksien välttäminen. Korkeakivi suosittelee osakassopimusta kaikille osakeyhtiöille, joissa on enemmän kuin yksi osakas. Tärkeää on tehdä sopimus jo yhtiön alkuvaiheessa tai viimeistään omistuspohjan vaihtuessa. ”Tällöin osakkailla on vielä yhtenevä näkemys tulevasta.”

Sopimus hankalien tilanteiden varalle Osakeyhtiön kohtaamia hankalia tilanteita voi syntyä esimerkiksi silloin, kun yksi osakas haluaa luovuttaa osakkeensa ulkopuoliselle henkilölle. Osakassopimuksessa voidaan määrittää, miten tällaisessa tilanteessa toimitaan. ”Osakkaiden työpanokseen perustuvassa liiketoiminnassa on tärkeää muistaa työntekovelvoite, koska laki ei siitä määrää. Jos velvoitetta ei ole, yksittäiset passiiviseksi jättäytyneet osakkaat voivat perusteettomasti päästä hyötymään toisten osakkaiden työpanoksesta”, Korkeakivi selittää. Sopimuksessa on hyvä miettiä myös kilpailukiellon tarpeellisuutta. Jos omistusosuudet menevät osakkaiden kesken puoliksi, kannattaa päätöksenteostakin sopia. ”Sopimuksella voidaan määrittää päätöksentekomenettelyä ja sitä, miten voimasuhteet osakkaiden välillä määräytyvät. Erimielisyydet eivät saisi halvaannuttaa päätöksentekoa”, Korkeakivi kertoo.

Antti Korkeakiven mielestä osakassopimuksessa on tärkeintä huomioida yritystoiminnan erityispiirteet, omistuspohja sekä tahtotila.

”Sisällön täytyy heijastaa osakkaiden ja yhtiön tahtotilaa. Jotta juristi saa toteutettua tämän, hän kyselee paljon ja tiivistää tahtotilan sopimuksen muotoon.” Juristin käyttäminen ei ole pakollista, mutta sitä suositellaan paremman lopputuloksen ja selkeämpien kirjausten muodostamiseksi.

Räätälöity sopimus toimii Korkeakivi on törmännyt useisiin harhaluuloihin osakassopimuksista. Yleisin kuvitelma on, että mallipohjat toimivat.

”Eivät ne toimi, mutta ovat usein tyhjää parempia. Mallipohjat eivät huomioi yritystoiminnan erityispiirteitä, omistuspohjaa tai tahtotilaa. Aina kannattaisi laatia räätälöity sopimus”, Korkeakivi kertoo. Liian usein osakassopimuksesta katsotaan vain hintalappua, jota saatetaan virheellisesti pitää kalliina verrattuna sillä saavutettavaan hyötyyn. Samoin sopimusta saatetaan pitää turhana, koska uskotaan, että ongelmat saadaan ratkaistua keskenään. ”Riitatilanteessa sopiminen ei olekaan enää niin helppoa”, Korkeakivi huomauttaa.

Keino luoda pelisäännöt Osakassopimus on ainoa keino tarkkojen pelisääntöjen luomiseen. ”Osakassopimus täyttää aukot, jotka osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys jättävät”, Korkeakivi tiivistää. Sopimuksella voidaan luoda yhtiöllekin oikeuksia, joita sillä ei muuten olisi. Näin saadaan suojattua yhtiön intressit. Osakassopimus voi olla kirjallinen tai suullinen. Suullisen sopimuksen hankaluus on se, voidaanko se näyttää toteen. Siksi Korkeakivi suosittelee kirjallista sopimusta.

Osakassopimus ratkoo erimielisyydet • Osakassopimus on sopimus osakkaiden

ja osakeyhtiön välillä. Siinä sovitaan pelisäännöt vastaan tulevien tilanteiden varalta.

• Osakassopimuksessa kannattaa sopia

esimerkiksi päätöksenteosta ja osakeluovutuksista sekä mahdollisesta työntekovelvoitteesta ja kilpailukiellosta. Myös yritystoiminnan erityispiirteet on hyvä ottaa huomioon.

• Osakassopimus tuo sen osapuolille selkeyttä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

• Osakassopimuksen laatimiseen suosi-

Osakassopimus täyttää aukot, jotka osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys jättävät.”

tellaan juristia. Mallipohjat toimivat harvoin käytännössä. Siksi sopimus kannattaa räätälöidä jokaiselle osakeyhtiölle omanlaisekseen.

• Osakassopimus laaditaan yleensä salaiseksi.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Pyyteetöntä työtä paikallisesti Neljä paikallisyhdistysaktiivia näkee yhdistystoiminnan hyvänä vastapainona omalle työlleen sekä mahdollisuutena verkostoitua ja vaikuttaa.

··

Mari Rytilahti, teksti

Leena Niemelä Haukiputaalta on ak-

tiivisesti mukana Haukiputaan Yrittäjien paikallisjärjestössä. Hän on ollut järjestötoiminnassa mukana yrittäjyyden alkutaipaleelta eli vuodesta 2001 lähtien, sihteerinä kahdeksan vuotta. Niemelä omistaa Revontien Kulta ja Kello -liikkeen. Seija Mäkinen on myös konkari yhdistystoiminnassa. Hän on Haapaveden Toimistopalvelu Oy:n yrittäjä. Haapaveden Yrittäjissä Mäkinen vastaa sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävistä. Mäkinen on toiminut yrittäjänä noin 20 vuotta ja ollut mukana yhdistyksen toiminnassa ainakin kymmenen vuotta. Leena Niemelän tehtäviin kuuluu muun muassa kokouslistojen laatiminen, tiedottaminen ja yhdistyksen järjestämien tapahtumien organisointi. Haukiputaan Yrittäjät täyttää tänä vuonna 40 vuotta. ”Teen myös jäsenhankintaa siten, että jos liikkeeseeni tulee asiakkaaksi toinen yrittäjä, suosittelen hänelle liittymistä yhdistykseen.” Jukka Kivelä on verrattain nuori toimija yhdistystoiminnassa. Kivelä on ollut mukana Taivalkosken Yrittäjissä hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana kaksi vuotta. Yrittäjänä hän on toiminut saman verran. Kivelä omistaa Autohuolto J. Kivelä Oy:n. Hän osallistuu kokouksiin ja muuhun yrittäjäjärjestön toimintaan muun muassa vuosittain järjestettäviin Elomarkkinoihin. Henna Parkkinen on puolestaan ollut mukana Ylikiimingin Yrittäjissä kuusi vuotta, joista vajaat viisi sihteerinä. Parkkinen omistaa pitopalveluyrityksen. Sihteerin töiden lisäksi Parkkinen on mukana joka kesä järjestettävässä Tervastiimaviikot -tapahtumassa, jossa yrittäjäyhdistys järjestää Toripäivän. Parkkinen laatii myös toimintasuunnitelmia ja toimintakertomusta sekä huolehtii jäsenrekisteristä ja facebook-sivujen päivittämisestä.

koulutusmahdollisuudet ovat toiminnan parasta antia. ”Näen kuitenkin tärkeinpänä sen, että ollaan yhteisellä asialla. Yhdistystoiminnan kautta pystyy myös osittain vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon”, Kivelä sanoo. Kivelää harmittaa se, ettei hän pysty nykyhetkellä panostamaan yhdistyksen toimintaan ja kehittämiseen siinä määrin, kuin haluaisi. Henna Parkkinen nauttii yhdistystoiminnasta ja tiiviistä yhteistyöstä kollegoiden kanssa. ”Olen saanut kokea paljon hienoja hetkiä. Tämä on hyvää vastapainoa omalle työlle.” Parkkinen kertoo saaneensa yhdistystoiminnan kautta ihania ystäviä ja tavanneensa paljon uusia ihmisiä. Hän kehoittaakin kaikkia yrittäjiä liittymään mukaan yhdistykseen juuri hyvän yhteishengen vuoksi. ”Toiset yrittäjät tietävät, miltä välillä voi tuntua ja heiltä saa vertaistukea.”

Tavoitteena jäsenmäärän kasvattaminen Seija Mäkinen toivoo, että yhdistystoiminta jatkuisi tulevaisuudessakin elävänä ja toimivana. ”Toivon, että jäsenistöä saadaan enemmän mukaan toimintaan. Uusiakin jäseniä olisi kiva saada yhdistykseen, koska uusia tuulia ja tekijöitä tarvitaan aina.” Mäkisen mielestä jatkossa yhteistyön tekeminen muun muassa kaupungin ja eri järjestöjen sekä lähialueen yrittäjäyhdistysten kesken on tärkeää. Leena Niemelä suosittelee yhdistyskonkarina kaikkia yrittäjiä liittymään paikallisyhdistyksiin, koska sieltä saa tukea ja neuvoa. ”Minulle yhdistyksen etu menee oman edun edelle. Yhteisöllisyys ja yhteistyö on tärkeää. Täällä Haukiputaalla täytyy

pitää palvelutaso korkealla.” Jukka Kivelä toivoo, että paikallisyhdistyksen toiminta palvelisi tulevaisuudessa entistä enemmän koko jäsenistöä. Henna Parkkinen näkee tulevai-

suuden tavoitteena yhdistyksen jäsenmäärän kasvattamisen. ”Varsinkin pienellä paikkakunnalla yhteistyön tekeminen, esimerkiksi ainoan ruokakaupan eli S-Marketin kanssa on helppoa.”

”Yhdistystoiminnan kautta pystyy myös osittain vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon.” Jukka Kivelä, Taivalkoski

KUVA: VELI-MATTI KARIKOSKI

KUVA: ESTER VAN DAM

”Uusiakin jäseniä olisi kiva saada yhdistykseen, koska uusia tuulia ja tekijöitä tarvitaan aina”, Seija Mäkinen sanoo.

”Olen saanut kokea paljon hienoja hetkiä. Tämä on hyvää vastapainoa omalle työlle”, Henna Parkkinen kehuu. KUVA: ESTER VAN DAM

Vertaistukea ja vaikuttamista Seija Mäkinen on oppinut yhdistystoiminnan kautta tuntemaan sekä paikallisia että lähialueen yrittäjiä. ”Olen verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa sekä saanut olla mukana alueellisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa.” Yhdistystoiminta on antanut Seija Mäkiselle myös mahdollisuuden kehittää paikallista toimintaa. Leena Niemelälle yhdistystoiminta on ennen kaikkea henkireikä. ”Toimin yksinyrittäjänä, joten toisten yrittäjien tuki ja verkostoituminen on tärkeää. Meistä on tullut todella hyviä ystäviä. Olen saanut toiminnasta myös potkua omaan yrittäjyyteeni. Yhdistyksen kautta olen päässyt osallistumaan PohjoisPohjanmaan Yrittäjien järjestämiin koulutuksiin aina, kun se on ollut mahdollista”, Niemelä kiittelee. Myös Jukka Kivelälle vertaistuki ja

”Minulle yhdistyksen etu menee oman edun edelle. Yhteisöllisyys ja yhteistyö on tärkeää”, Leena Niemelä pohtii.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Vapaus vetää yksinyrittäjäksi Yksinyrittäjiä on jo reilusti yli puolet Suomen yrittäjistä. Yksinyrittäjien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja samalla heidän merkityksensä on kasvanut koko yhteiskunnalle. Yli puolet Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä on yhden henkilön yrityksiä.

··

sOnPoP y jy ä – t it r Y # –

Anna-Tuulia Hautala, teksti

Yksinyrittäminen kiteytyy verkostojen tärkeyteen, itsenäisyyteen ja siihen, että on yksin vastuussa kaikesta. Yksin pärjää, kun osaa sopeutua. ”Yksinyrittäminen vaatii kovia hermoja, epävarmuuden sietokykyä, idearikkautta ja päämäärätietoisuutta. Pitää myös olla viisautta pitää hinnoittelu oikeana ja työmäärä kohtuullisena”, Ompelimo Kellon Anu Tuomaala kertoo. Omalla aktiivisuudella pääsee pitkälle. ”Yksinyrittäminen on paljon itsestä kiinni. Ei pidä lannistua saman tien, jos jokin ovi ei aukea. Siksi tämä vaatii tervettä hulluutta ja hurttia huumoria”, MainosDraivin Kirsi Kivioja nauraa. ”Tässä vastaa viime kädessä yksin kaikesta. On luotettava, että asiat järjestyvät. Pitää myös pystyä luomaan toimiva verkosto, koska kaikkea ei voi tehdä yksin”, kiinteistönvälittäjä ja kaupanvahvistaja Markku Jauhiainen sanoo. “Yksinyrittäminen on minulle positiivinen keino vaikuttaa omaan ja toisten tulevaisuuteen”, Jauhiainen tiivistää.

Hänestä onkin tärkeää osata luopua esimerkiksi kannattamattomista toimintatavoista. Hänen yrityksensä laajeni pariksi vuodeksi, mutta palasi yhteen toimipisteeseen kesän alussa. ”Toinen toimipiste tuotti nipin napin kulujen verran. Minulla on ollut hankaluuksia luopumisessa, mutta olen petrannut ja huomannut, että se onkin hyvä asia”, Tuomaala selittää.

Pitää pysyä kehityksen mukana Yksinyrittäjän arki ei ole pelkästään ruusuista vapautta. ”Tämä on toisinaan raskasta. Kuormittavuus vaihtelee päivien ja vuodenaikojen mukaan. Homma lähtee äkkiä vituralleen ilman sopivia kumppaneita”, Jauhiainen miettii. Tuomaalasta suurin haaste on ajan riittäminen kaikkeen. ”On tärkeää osata priorisoida ja karsia työmäärää oikeista paikoista. Työskentelyä suunnittelemalla on mahdollista säästää ajassa paljonkin.” Kiviojan valitsema ala taas kehittyy jatkuvasti. ”Pitää pysyä kehityksessä mukana, mutta pitää myös järki päässä siinä, mihin lähtee mukaan.”

Narut saa pitää omissa käsissä Vastuun kantaminen yksin ei hirvitä, kun vastapainona saa vapauden päättää kaikesta. ”Voin itse aamulla päättää, mitä teen ja milloin. Päätöksenteko ja aikataulutus on nopeaa ja helppoa”, Jauhiainen kertoo. ”Kukaan ei hengitä niskassa eikä asiakastapaamisissa tarvitse pyytää odottamaan, että kysyn ensin pomolta”, Kivioja lisää. ”Narut saa pitää omissa käsissä. Pitää muistaa säilyttää määränpää kirkkaana”, Tuomaala kertoo.

Yksinyrittäminen vaatii tervettä hulluutta ja hurttia huumoria.”

Työ on kiva jakaa muiden kanssa

Anu Tuomaala perusti Ompelimo Kellon kolmisen vuotta sitten. Yrittäjäkokemusta hänellä on pitkältä ajalta, sillä hän työskenteli 15 vuotta yhtiökumppanin kanssa.

Kirsi Kiviojalla on ollut oma mainostoimisto kohta 12 vuotta. Hän työskentelee kotoa käsin eikä halua kasvattaa yritystään.

Markku Jauhiainen on toiminut yksinyrittäjänä kuusi vuotta. Pieni asuinkunta vaikutti suurestisiihen, että hän ryhtyi yksinyrittäjäksi.

Kukaan ei ole innostunut vaihtamaan yksinyrittämistä isossa yrityksessä työskentelyyn. Isosta firmasta Jauhiainen kaipaisi ainoastaan byrokratian purkua. ”Yrittäjän on huomioitava valtava joukko eri lakeja ja säädöksiä. Siitä huolimatta sekä yksinyrittäjä että ison yrityksen työntekijä voivat tehdä tismalleen samaa työtä.” Tuomaala kaipaisi työyhteisöä. Vaikka asiakkaita käy jatkuvasti, on työ kiva jakaa muiden kanssa. Siksi hän ei ole täysin yksinyrittäjä. ”Minulla käy apulainen kerran viikossa töissä. Lisäksi pyydän kiireapulaisen töihin tarvittaessa”, Tuomaala kertoo. Kivioja ei kaipaa mitään isosta yrityksestä. Hän työskenteli aikoinaan isossa mainostoimistossa ja joutui aluksi totuttautumaan epävarmoihin tuloihin vakaan palkan sijasta. ”Nyt voin itse haalia verkostot, yhteistyökumppanit ja asiakkaat. Yhteisöllisyyttä saa, kun lähtee ulos kotoa. Keskityn hyvään.”

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Varusta toimistosi syksyn uraputkeen laadukkaasti, nopeasti ja huippuhalvalla! Päivitä toimistokalusteet syksyksi ergonomisella sähköpöydällä ja mukavilla työtuoleilla. Tilaa vaikka tältä istumalta verkosta, tai piipahda koeistumaan ja tutustu myös edullisiin poistotuotteisiimme Oulun ja Rovaniemen myymälöissämme.

Tuotteet ovat heti varastossa ja toimitetaan nopeasti.

Empire-sähköpöytä 140x80 cm ja 160x80 cm Musta runko, valkoinen laminaattikansi

-45%

Kaksi moottoria

One 7 -työtuoli Helppo All In One -säätö

476 € (ovh 793 €)

359 € (ovh 653 €)

-40%

Kulmasähköpöytä Musta runko, valkoinen laminaattikansi Kolme moottoria

Aktiivituoli W3 Aktiiviseen työasentoon Korkeuden säätö

-40%

729 € (ovh 1229 €)

235 € (ovh 295 €)

modeo.fi Modeo Oulu • Poratie 7 • p. 0207 920 267 Modeo Rovaniemi • Rovakatu 17 • p. 0207 920 268 Hinnat sisältävät alv. 24%. Tarjoukset voimassa 31.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Työntekijä vai yrittäjä? Verottajan tekemä rajanveto mietityttää edelleen yrittäjiä Vanhaa tietoa paljon liikkeellä

Tuomas Parttimaa kertoo, että yrittäjien keskuudessa liikkuu yhä paljon vanhaa tietoa.

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti Arkisto, kuva

Yrittäjien keskuudessa on yhä epätietoisuutta siitä, miten verotuksessa määritetään, onko kyse yritysten välisestä toimeksiantosuhteesta vai työsuhteesta. Tulkinnat ovat jonkin verran vaihdelleet vuosien saatossa. ”Tilanne on ollut haasteellinen. Asiaa on käsitelty niin verotus- kuin oikeuskäytännössä ja olemme keskustelleet myös Verohallinnon kanssa. Verohallinnon ohjeistusta työ- ja toimeksiantosuhteen välisestä rajanvedosta on viime vuosina muokattu yrittäjämyönteisempään suuntaan, eli nykyisin samaa työtä voidaan tehdä sekä palkansaajana että yrittäjänä”, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Ongelma keskittyi siihen, millä edellytyksillä voidaan katsoa, että kyse on yrittäjänä eikä työntekijänä toimimisesta. Näitä kriteereitä ovat esimerkiksi toimeksiantosopimuksen sisältö, työn johto, vastikkeen mää-

räytyminen sekä työsuhteelle tyypillisten luontoisetujen, kuten ylityökorvausten, puuttuminen.

Yrittäjän ei tarvitse käyttää omia koneita Ehkä eniten hämmennystä yrittäjien keskuudessa on herättänyt vaatimus käyttää toimeksiannoissa omia koneita tai laitteita, jotka etenkin tietyil-

Nykyisin samaa työtä voidaan tehdä sekä palkansaajana että yrittäjänä.”

Ilmalämpöpumput Minimoi lämmityskulut - maksimoi mukavuus

lä toimialoilla ovat isoja investointeja. ”Enää yrittäjän ei tarvitse omistaa työvälineitä, vaan hän voi hallita niitä myös leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella. Nykyisen Verohallinnon ohjeen mukaan kyseessä voi olla toimeksiantosuhde, kun yrittäjä joko vuokraa työkoneen tai käyttää toimeksiantajan konetta ja maksaa siitä käypää korvausta”, Linna-Aro selittää.

Moni yrittäjyydestä haaveileva tai alihankkijoita työllistävä yritys kuvittelee edelleen, että oman työkoneen hankkiminen on välttämätöntä, konepajayritys Arttim Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Parttimaa kertoo. ”Olen aktiivisesti mukana PohjoisPohjanmaan ja Siikajoen Yrittäjien toiminnassa, joten olen kuullut monien yrittäjien ihmettelevän tilannetta. Luulin itsekin, että edelleen vaaditaan oman koneen ostamista”, Parttimaa myöntää. Parttimaan mukaan pahimmat ongelmat vanhan ohjeen aikaan olivat maanrakennus-, kuljetus- ja metsäkonealoilla. Harvalla yrittäjäksi ryhtyvällä on saman tien varaa olla ostamassa oma kaivuri, metsäkone tai kuorma-auto. ”Vielä viime vuonna uudet yrittäjät kohtasivat ongelmia verottajan kanssa, kun oma kone puuttui. Moni puhuu edelleen aiheesta, joten vanhaa tietoa on paljon liikkeellä.” Yrittäjyys kiinnostaa monia perinteisen työpaikan sijaan, koska silloin on helppo vaihtaa työskentelypaikkaa seuraavaan, jos toimeksiantaja kohtaa hiljaisempia hetkiä. ”Tulkinta hankaloitti aiemmin toimintaa, koska monesti isoilla yrityksillä on työvoimapulaa. Alihankkijoille on tarvetta”, Parttimaa toteaa.

Tieto ei tavoita yrittäjiä Suomen Yrittäjien Linna-Aro toivoo, että verottaja ohjeistaisi yrittäjiä, kun keskustelee aiheesta heidän kanssaan. ”Ohjetta on päivitetty jo reilu vuosi sitten. Onkohan niin, ettei asiasta vielä tiedetä riittävästi”, Linna-Aro miettii. Verohallintoon ei ole juurikaan tullut kyselyitä aiheesta tämän vuoden puolella. ”Kun ohje muuttui, Verohallinto informoi Suomen Yrittäjiä muutoksista”, Verohallinnon ylitarkastaja Minna Palomäki kertoo.

PUHTAUTTA VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA Oululainen Tupla-Luuta Oy tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksille 30 vuoden kokemuksella.

MITSUBISHI ELECTRIC ja GREE UUTUUSMALLIT

Tiesitkö että...

nyt esittelyssä

Meiltä laitteet lämmitykseen ja viilennykseen. Tervetuloa tutustumaan!

Vastaamme joustavasti asiakkaidemme muuntuviin ja kehittyviin siivoustarpeisiin. Pitkäkestoiset ja tyytyväiset asiakassuhteet puhuvat puolestamme.

Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa Pyydä tarjous! Palolankuja 3, puh. 040 506 8945 myynti@kylmacenter.fi www.kylmacenter.fi

Gneissitie 22, 90620 Oulu | Puhelin: 050 518 2408

RAIKASwww.tuplaluuta.fi RATKAISU

YRITTÄJÄLEHDEN jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Mainos

”Siivoaminen on tehtävä niin vähän luontoa kuormittaen kuin mahdollista.”

Puhtausalasta kehittynyt entistä ammattimaisempi ja arvostetumpi – oululainen Meranti toiminut alalla jo 30 vuotta

Puhtausala on tätä nykyä jotain aivan muuta kuin muutama vuosikymmen sitten. Alan kehityksen on kokenut ja sitä on ollut osaltaan viemässä eteenpäin oululainen Meranti Siivouspalvelut Ky. Yritys täyttää nyt syyskuussa jo 30 vuotta. Merantin toimitusjohtajana ja yrittäjänä on toiminut alusta lähtien Antti Pietilä. Hän korostaa, että siivousmenetelmät ovat parantuneet ja tehostuneet, eikä pelkkä mopin heiluttelu ole enää riittänyt pitkään aikaan. ”Samalla alasta on tullut jatkuvasti enemmän ammattitaitoa vaativa. Erilaisten koneiden ja edistyneiden menetelmien käyttäminen vaatii paljon osaamista. Siivoaminen on nykyään ammattilaisten työtä”, hän korostaa. Osaamisvaatimusten kasvun myötä myös siivouksen arvostus on vähitellen noussut. ”Nykyisin ymmärretään entistä paremmin, mikä vaikutus laadukkaalla siivouksella on muun muassa sisäilman laatuun, viihtyvyyteen, työturvallisuuteen, pintojen kestävyyteen ja kiinteistön arvon sekä käyttökelpoisuuden säilymiseen sen elinkaaren kaikissa vaiheissa”, mainitsee toimitusjohtaja Pietilä. Siivousalan arvostuksen noususta huolimatta alan yritykset kärsivät edelleen työvoimapulasta. Merantikin olisi valmis palkkaamaan heti lisää työntekijöitä, jos näitä vain olisi saatavissa.

Ympäristöasiat vahvasti esillä Puhtausalan kehityksen Antti Pietilä uskoo jatkuvan vauhdikkaasti. Hän arvioi esimerkiksi kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden nousevan entistäkin vahvemmin esille: siivoamiYrittäjä työn touhussa.

nen on tehtävä niin vähän luontoa kuormittaen kuin mahdollista. Käytettävien menetelmien ja puhdistusaineiden on muun muassa oltava mahdollisimman luontoystävällisiä ja vettä on käytettävä säästeliäästi. ”Monet asiakkaatkin odottavat meiltä tätä”, hän huomauttaa. Yhtenä ensimmäisistä puhtausalan yrityksistä Suomessa Meranti on ottanut jo useita vuosia sitten käyttöönsä pohjoismaisen Insta 800 -standardin. Se auttaa puhtausalan palveluntuottajaa ja asiakasta määrittelemään ja arvioimaan siivouksen teknisen laadun yksiselitteisellä tavalla. ”Tämä helpottaa huomattavasti eri osapuolten välistä yhteydenpitoa – kaikilla on sama käsitys halutusta puhtaustasosta ja kuinka työn jälki sitten mitataan”, kuvailee Pietilä. Puhtausalan toimintakenttä myös laajenee koko ajan. Siksi Merantikin tarjoaa monenlaisten siivouspalvelujen lisäksi erilaisia erikoispalveluja sekä puhtauden- ja pölynhallinnan konsultointia. Yritys perustettiin aikoinaan kolmen hengen voimin. Vuosien mittaan se on kasvanut noin 90 työntekijän monipuoliseksi puhtausalan osaajaksi.

Lisätiedot Meranti Siivouspalvelut Ky Toimitusjohtaja Antti Pietilä 0400 683 813

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019 Kuvat: Tero Suutari

Oletko valmis pitchaamaan? Oulu Investor Day tarjoaa pohjoisen yrityksille mahdollisuuden päästä esittelemään liikeideansa eli pitchaamaan sijoittajille. Tämänsyksyinen tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Finnish Business Angels Networkin (FIBAN) kanssa. FIBANiin kuuluu noin 650 jäsentä, mikä tekee siitä yhden maailman suurimmista bisnesenkeliverkostoista. Bisnesenkeli on yksityishenkilö, joka innostuu liikeideastasi niin paljon, että on valmis sijoittamaan yritykseesi aikaa ja rahaa. Tyypillisesti hän on menestynyt yrit-

täjä, jonka kokemus ja verkostot ovat nekin rahanarvoisia resursseja nuorelle yritykselle. Oulu Investor Dayhin karsiutui 10 kilpaa pitchaavaa yritystä. Niistä parhaaksi valittiin Cerenion Oy, jonka tarina poikkeaa hieman tavanomaisesta rahoituksen suhteen: vasta kaksi vuotta sitten perustettu yritys sai jo varhaisessa vaiheessa mukaansa pääomasijoitusyhtiöt, ja luotto yrityksen tulevaisuuteen sijoittajien keskuudessa jatkuu. ”Oulu Investor Dayn tapaiseen tapahtumaan mukaan pääsy tarkoittaa muutakin

kuin mahdollista rahoitusta. Yritysidean pitchaaminen vie tietoa eteenpäin osallistujien verkostoissa – koskaan ei tiedä mihin tapaamiset johtavat”, sanoo Cerenionin perustajiin kuuluva Jukka Kortelainen. Sijoittajien kiinnostuminen yrityksestä jo tuotekehitysvaiheessa todistaa, miten loistava liikeidea ja sen ympärillä työskentelevä tiimi voi vakuuttaa rahoittajat. ”Pitchaamiseen kannattaa panostaa, rakentaa valmiiksi muutaman minuutin mittainen pitch deck eli myyntiesitys ja harjoitella sen esittämistä. Aiheen pitää avautua

MAINOS

Oulu Investor Dayn pitchauskilpailun tuomaristo työssään.

hetkessä myös aihetta ymmärtämättömälle”, Kortelainen kannustaa. Hän neuvoo rakentamaan esityksen NABC-kaavalle. Siinä kerrotaan tietyssä asiakasryhmässä havaittu tarve (need) ja tarjottava ratkaisu (approach), asiakkaan saamat hyödyt (benefits) sekä kilpailutilanne (competition) eli vastaus olennaiseen kysymykseen ”mikä tekee ratkaisusta paremman kuin muut olemassa olevat vaihtoehdot”. Cerenionin asiakkaita ovat aivosähkökäyrän mittalaitteita ja potilasmonitoreita valmistavat yritykset, loppuasiakkaita kaikki tehohoitoa tarjoavat sairaalat. Tällä hetkellä tehohoidossa seurataan enemmän sydämen ja keuhkojen toimintaa kuin aivo-

toiminnan häiriöitä, joita kuitenkin ilmenee jopa yli puolella potilaista. ”Yrityksemme kehittämän, koneoppimiseen perustuvan teknologian avulla lääkäri saa helposti tulkittavaa seurantatietoa potilaan aivojen tilasta ja pystyy reagoimaan hoitotarpeisiin ajoissa. Ensimmäinen C-TrendTM-teknologiaan perustuva tuote tulee markkinoille Bittiumilta vielä tämän vuoden puolella.” Seuraava investoritapahtuma tullaan järjestämään ensi maaliskuussa. Tapahtuman yhteyteen on suunnitteilla myös esiintymis- ja pitchausvalmennusta. Kysy lisää: laura.merilainen@businessoulu.com

Lähiruuan verkkokauppa lähti hyvin käyntiin Oulussa kehitetty Tilalta.fi on uudenlainen tapa ostaa lähiruokaa. Verkkopalvelu lanseerattiin käyttöön elokuussa, ja tulokset ovat jo lupaavia. Matias Koskelo koki lähiruuan ostamisen vaikeana ja halusi kohentaa tilannetta. Syntyi Tilalta.fi -verkkokauppa, josta kuluttaja voi hankkia kotiseudulla tuotettua, tuoretta ja laadukasta ruokaa vaikkapa kymmeniltä tuottajilta yhdellä ostokerralla. Ostamilleen tuotteille voi valita vaihtoehtoisia noutopisteitä, -tapoja ja -aikoja.

”Verkkokauppa-alustalla ja noutomahdollisuuksia lisäämällä haluamme tavoittaa esimerkiksi Oulun REKO-ryhmän passiivisia Facebook-jäseniä, joita on 16 000”, Koskelo kertoo. Palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin ja kaikki sekä sivuston että kaupanteon osalta toimii kuten pitää. Myös asiakkaat ovat löytäneet palvelun. ”Olemme saaneet vain hyvää palautetta ja mukaan on hakeutunut paljon uusia tuottajia. Sana on kiirinyt tuottajalta toi-

selle positiivisten kokemusten kautta”, Koskelo sanoo. ”On ilo huomata, että vaikka olemme toimineet vain hetken, monet tuottajat ovat saaneet aikaan jopa ennätysmyyntejä. Minulle paras palkinto on se, että voin tuottaa muille lisäarvoa.” Tilalta.fi-palvelun isä antaa tunnustusta BusinessOululle saamastaan avusta. ”Alkuun minulla oli vain raakaidea, jota lähdettiin kehittämään. BusinessOulu on auttanut muun muassa liiketoiminnan ja rahoituksen suunnittelussa.”

Tilalta.fi-palvelua markkinoidaan muun muassa omaperäisillä tienvarsimainoksilla Oulun seudulla. Kuva: Marko Pyhähuhta

Innovaatiokeskus palvelee yrityksiä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisen tutkijoita, opiskelijoita ja yrityksiä yhden luukun periaatteella palvelevan Innovaatiokeskuksen avajaisia vietettiin Linnanmaalla syyskuussa. Keskitettyjen palvelujen kautta kumppanit hyötyvät lähes 25 000 osaajan uusimmasta tietotaidosta. Myös muita palveluja on saatavilla - esimerkiksi BusinessOulun asiantuntijoita on joka viikko tavattavissa.

Asiakkuuspäällikkö Kaisa Still korostaa, että korkeakoulut ovat monipuolisia kumppaneita: ”Harjoitustyöt, gradut ja diplomityöt sekä tutkimuspalvelut, kuten laboratoriopalvelut, tuovat konkreettisesti tutkimuksen hyötyjä pienempienkin yritysten innovaatio- ja kehitystoimintaan.” Lisätiedot: kaisa.still@oulu.fi

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

– – PoP n O s y y j ä #Yritt

Katja Karimo on hankkinut liiketoimintaosaamista suorittamalla MBA-tutkinnon ja mieli tekisi opiskella vielä lisää.

Hampaidenhoitoa ilolla ja ammattitaidolla Kun oululainen Katja Karimo toteaa, että joka aamu on mukava lähteä töihin, siihen on jotenkin helppo uskoa

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

”Olen aina ollut työnarkomaani. Ihmisten kanssa on mahtava tehdä töitä”, Hammaslääkäriasema Kastellin Kruunun yrittäjänä sekä Hammaslääkärikeskus Furkan osakkaana toimiva Katja Karimo kertoo. Kun Imatralta lähtöisin oleva Karimo vuonna 1988 valmistui hammaslääkäriksi Helsingin yliopistosta, päätyi hän aluksi töihin julkiselle puolelle. Melko pian moni asia julkisen puolen hammashoidossa alkoi kuitenkin häiritä. Karimon mukaan esimerkiksi tavaraa tilattiin liikaa sen tarkemmin tarpeita miettimättä ja jos lääkäriä avustava hoitaja oli sairaana, potilaan ajat peruttiin. ”Hoitovälit tulivat potilaille niin pitkiksi, etteivät asiakkaiden tilanteet siinä välissä ainakaan parantuneet. Jos ollaan tekemässä esimerkiksi juurihoitoa, nyt pystyn tekemään sen nopeammalla tahdilla, vaikka se sitten maksaakin enemmän asiakkaalle.”

Pienet väistyivät isojen ketjujen tieltä 90-luvun alussa, äitiyslomansa aikana Karimo alkoi hakea taas töitä, mutta enää niitä ei ollutkaan tarjolla – ei

julkisella eikä yksityisellä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi työpaikan ostaminen, joten Karimo hankki osakkeen Hammaslääkärikeskus Furkasta. Vuosien varrella mielessä alkoi kyteä ajatus kokonaan oman yrityksen perustamisesta, ja niinpä kymmenisen vuotta myöhemmin Karimo perusti Kastellin Kruunun, joka työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä. Lisäksi Karimolla on yksi työntekijä Furkan puolella.

Perustyö on pysynyt kokeneen hammaslääkärin mukaan samana vuosikaudet, mutta digitaalisuuden käyttö hammashoidossakin on yleistynyt. Muutosta alalla on tapahtunut myös siinä, että yksityiset, paikalliset hammaslääkäriasemat ovat vähentyneet isojen ketjujen tieltä. Myös Karimon yrityksiä on lähestytty ostoaikeissa. ”Kun sote viime hallituksen aikana kaatui, seuraavana päivänä soi-

Kun sote viime hallituksen aikana kaatui, seuraavana päivänä soitettiin eräästä isosta ketjusta, että voisivatko tulla esittäytymään.”

tettiin eräästä isosta ketjusta, että voisivatko tulla esittäytymään. Jos olisi pakko myydä, mieluiten myisin jollekin kotimaiselle.”

Työkiireet unohtuvat Saimaan maisemissa Koko ajan lisääntyvät viranomaismääräykset väsyttävät Karimon mukaan monet pienyrittäjät, joista moni päätyy myymään yrityksensä. Moni pienyrittäjä uupuu myös työnantajavelvotteisiin. ”Osa määräyksistä alkaa mennä vähän överiksi. Vuosikymmenet on esimerkiksi steriloitu vanupallot, mutta nyt ne ovat yhtäkkiä tulleet muka kauhean vaarallisiksi ja ne pitäisi ostaa valmiina”, hän antaa esimerkin. Silloin kun Karimo haluaa unohtaa työkiireet, hän suuntaa kotiseuduilleen Saimaan maisemiin äitinsä mökille, jossa saa huhkia hieman toisenlaisia töitä. Vapaalla kiinnostaa myös lukeminen, golf ja taidenäyttelyt. Oulun seudun yrittäjänaisissa toimiminen on tälle naiselle yksi henkireikä ja parasta vertaistukea. ”Vaikka toimimme eri aloilla, monesti ongelmat ovat samanlaisia. Kiva rupatella sitä ja tätä samanhenkisten ihmisten kanssa.”

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

MITSUBISHI ELECTRIC ILMALÄMPÖPUMPULLA LÄMMITÄT EDULLISESTI - TERVETULOA TUTUSTUMAAN MALLISTOON LIIKKEESEEMME

Meiltä saat laadukkaiden laitteiden lisäksi myös asiantuntevan asennus- ja huoltopalvelun! Palolankuja 3 | puh. 040 506 8945 | myynti@kylmacenter.fi | www.kylmacenter.fi

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY

Videon katsojat muistavat noin 95% viestin sisällöstä.

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin.

Luetusta muistetaan noin 10%. Kaleva Mediasta saat koko paketin – videotuotannot ja mediatilat. 1 Ii/

Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, miten saamme yhdessä yrityksesi markinnoinnin uudelle tasolle.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti

Jani Kortesalmi 044 794 1288 jani.kortesalmi@kaleva.fi

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

Tutustu palveluihimme: www.kalevamedia.fi/yrityspalvelut

Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

1 1

juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

Varasto- ja teollisuuskalustamisen ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE Varasto- ja myymäläkalusteet Arkisto-PAIKALLISESTI ja toimistokalusteet sekä trukit

Kuorma- ja pientavarahyllyt, varastoautomaatit, materiaalinsiirto ja turvallisuusosat.

Siirtohyllyt, sähkösäätöpöydät, tuolit ja toimistokalusteet.

Teollisuus- ja säilytyskalusteet Palvelut Työpisteet, työympäristö ja pakkaaminen.

Suunnittelu, asennus, vuokraus, kuljetus ja tarkastukset. Myös rahoitusratkaisut.

10v. Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

m² 0 0 0 1 s e h Lä sto noutovara ssa la Takalaani isin. rk palvelee a

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Yrittäjä, oletko valmis?

Uudet jätehuollon käytännöt voimaan vuoden 2020 alusta alkaen Uudistunut jätelaki tuo tullessaan uusia käytäntöjä yrityksille. Uudistuksen myötä jätteen haltijan on itse etsittävä Materiaalitori.fi-tietoalustan avulla, onko hänen hallussaan olevalle jätteelle markkinaehtoista eli yksityistä jätehuoltopalvelua. Mikäli sitä ei ole saatavilla, yritys voi pyytää kunnan jätelaitokselta kunnan tuottamaa toissijaista jätehuoltopalvelua. Mikäli kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitaan alle 2 000 euron arvosta vuodessa, jätteen haltija voi pyytää jätehuoltopalvelua suoraan kunnan jätelaitokselta. Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun, Pudasjärven, Raahen, Siikajoen ja Simon alueella toimiva kunnan jätelaitos on Kiertokaari Oy.

Kiertokaaren ensisijainen vastuu on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kiertokaarella on lisäksi vaarallisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn liittyviä vastuita. Kiertokaari pystyy järjestämään jätehuollon toissijaisesti myös muulle jätteelle, kuten vaikkapa yritysten jätteelle, seuraavassa tapauksessa: 1) jos jätteen haltija tätä pyytää yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi (yrityksen on ensin varmistettava markkinaehtoisen palvelun puute materiaalitori.fi:n kautta ennen yhteydenottamista Kiertokaareen), ja 2) jos jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi Kiertokaaren jätehuoltojärjestelmässä.

Lisätietoja: www.materiaalitori.fi, www.motiva.fi/materiaalitori

www.pstoimitilat.fi

TOIMITILOJEN VÄLITYSTÄ AMMATTITAIDOLLA Myyminen s Vuokraaminen s Kehityshankkeet

Jari Veijoja (veve.kuvat.fi)

s s s s

Kaikki kohteeni löydät

Kauppalehti.fi Toimitilat.fi Oikotie.fi Businessoulu.fi

Tyytyväinen toimeksiantaja, mikäs sen parempaa! Pekka Valkola, puh. 044 311 0555 pekka.valkola@pstoimitilat.fi Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu

LIEDOSSA. OLEMME OSA Oulu 050 445 4005 RASKASSARJA-KETJUA. Lieto 050 445 4006

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Oulu 050 445 4005 info@pekant.fi Lieto 050 445 4006

www.pekant.fi

RASKAAN KALUSTON info@pekant.fi www.pekant.fi AMMATTILAINEN PEKANT

Hyvinvointiturva

PALVELEMME MYYMÄLÄSSÄ JA MYYMÄLÄ JA KORJAAMO KORJAAMOLLA OULUSSA JA LIEDOSSA. OLEMME OSA MYYMÄLÄ JA KORJAAMO ma-pe 6-22 RASKASSARJA-KETJUA

ma-pela 6-22 8-16 Oulu 050 445 4005 • Lieto 050 445 4006 la 8-16 • www.pekant.fi info@pekant.fi MYYMÄLÄ JA KORJAAMO ma–pe 6–22, la 8–16 ma-pe la

6-22 8-16

Pekant Oulu Pekant Oulu Pekant LietoPekant Lieto 050 445 050 4005445 4005 050 445 4006 050 445 4006 Pikkukiventie 5 Eteläkaari 2 Eteläkaari 2 Pikkukiventie 5 90620 Oulu 21420 Lieto 21420 Lieto 90620 Oulu Pekant Oulu 050 445 4005 Pikkukiventie 5 90620 Oulu

Pekant Lieto 050 445 4006 Eteläkaari 2 21420 Lieto

PIZZABUFFET

sis.salaatin ja juoman. Alle 12v lapset 6e

Tarjolla on runsaasta pizzavalikoimastamme aina 5 eri pizzaa sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Juomat ja salaatti tietysti kuuluvat hintaan.

PIZZABUFFET ON TARJOLLA MAANANTAISTA PERJANTAIHIN!

Baabel

Helppo palvelu

Hyvinvoiva henkilöstö

Tuottavuus kasvuun

Tervetuloa nauttimaan runsaasta ja maittavasta Pizzabuffetista!

RAVINTOLA

Oikea hoito nopeasti

KAIJONHARJUN BAABEL klo 10.30–14.00 Kalevalantie 3, 90570 Oulu p. (08) 552 2134

Kattava Hyvinvointiturva maksaa vähemmän kuin kaksi sairauspoissaolopäivää. Tutustu fennia.fi

RUSKON BAABEL ma–pe klo 10.00–16.00 Voimatie 1, 90620 Oulu p. 044 240 6733

TERASPALVELUKESKUS

KAIKKI TARVITTAVA KATOLLESI SUORAAN TEHTAALTA! ■ Lukkosaumapellit ja tiilikuvioprofiilit ■ Konesaumarivit ■ Sadevesijärjestelmät ■ Kattoturvatuotteet

■ Tikastuotteet ■ Listat ja piipunpellit ■ Tarvikkeet ja työkalut

Myynti ja tiedustelut: Puh. 040 686 9893, 040 556 9063 Janla Oy Oulun Teräspalvelukeskus Gneissikuja 10, 90620 OULU

www.janla.fi

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia työntekijöille Hyvinvointiturva on kattava työhyvinvoinnin palvelu, joka sisältää työntekijän työkyvyn ylläpitämiseksi tarvittavat palvelut. Työntekijä saa tarvitsemansa avun yhdestä puhelinnumerosta ja pääsee nopeasti hoitoon. Nyt palvelusta löytyy myös työkykyjohtamisen työkaluja. Sairasteluilla on taipumus lisääntyä syksyn kiireiden lisääntyessä ja kuten tapaturmatkin, ne eivät kysele ajankohdan sopivuutta. Eniten sairastumisesta ja loukkaantumisesta kärsii luonnollisesti sairastava itse, mutta on sillä vaikutusta myös työnantajalle. Työntekijän poissaolo tietää suorien kustannusten lisäksi kiireisempiä päiviä työkavereille, jolloin kiire lisääntyy entisestään ja kierre on valmis. – On tärkeää, että sairastunut saadaan nopeasti hoitoon. Hyvinvointiturvan keskiössä toimiva FenniaHoitaja-sairaanhoitajapalvelu antaa puhelimitse neuvoja työntekijöille sairauteen ja tapaturmaan liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa työntekijä ohjataan suoraan oikealle terveydenhuollon ammattilaiselle ja hänelle varataan aika lääkäriin, kertoo Fennian myyntijohtaja Esa Ikonen. Hyvinvointiturva helpottaa myös työtapaturmiin liittyvää hallinnollista työtä. FenniaHoitaja esitäyttää vahinkoilmoituksen työnantajan puolesta, ja työnantajan tarvitsee vain täydentää se Oma Fennia -verkkopalvelussa.

Työntekijät ja yrittäjät nopeasti hoitoon Auto-, vene- ja teollisuusmaalien erikoisliike Väri-Polar Oy:n arkeen kuuluu niin toimistotyötä, myyntiä, maalien kanssa työskentelyä ja niiden kuljettamista. – Meidän toimintamme on ennen kaikkea värien ja sävyjen etsimistä erikoistarpeisiin. Niitä voivat olla esimerkiksi arvokkaat ovet, astiat, autojen pinnat, metalliteollisuuden tuotteet. Ihan mitä asiakas vain tarvitsee, kertoo yrittäjä Harri Junnila. Oululaisen yrityksen toiminnassa on mukana kolme ammattilaista. Tiiviissä porukassa tuntuu nopeasti, jos joku joutuu jäämään sivuun sairauden tai loukkaantumisen vuoksi. – Työthän on joka tapauksessa tehtävä, koska asiakkaan omat työt ovat usein kiinni aikataulun pitämi-

sestä. Silloin poissaolot luonnollisesti lisäävät kiirettä, mikä taas lisää entisestään loukkaantumisen tai sairastumisen riskiä. Onkin tärkeää, että sairastuneet saadaan mahdollisimman pian takaisin terveeksi – ihan jo sairastuneenkin kannalta, Junnila sanoo. Väri-Polar on ollut tyytyväinen Hyvinvointiturvan asiakas. Erityisesti palvelun helppous saa kiitosta. – Koska palvelussa on vain yksi numero, johon otetaan yhteyttä ja saadaan heti sairaanhoitajan apua, säästää se paljon aikaa ja vaivaa. Palvelussa on todella hyvin mietitty työnantajan näkökulma ja hallinnollista työtä on helpotettu.

Hyvinvointiturva sisältää erikoislääkäritasoisen sairaanhoidon Hyvinvointiturva on kattava ja helppokäyttöinen hyvinvointipaketti. Siihen sisältyy Pihlajalinnan tuottama työterveyshuoltopalvelu, joka kattaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Fennian myöntämä Yrityksen sairausturva -vakuutus kattaa puolestaan erikoislääkäritasoisen sairaanhoidon. Lisäksi pakettiin kuuluu Fennian tarjoama Työtapaturmavakuutus. Palvelun kautta on mahdollista saada Elon asiakkaille myös Elon työkykyjohtamisen palvelut, kuten työriskikartoitus ja henkilöstötutkimus työkyvyttömyysriskin hallintaan. Hyvinvointiturvassa on myös helppo budjetoida työterveyshuollon ja sairauskuluvakuutuksen kiinteät kulut työntekijämäärän mukaisesti. Kattava työhyvinvointipalvelu on kilpailukykyinen työsuhde-etu, joka sitouttaa henkilöstöä. Turvallisuutta tuovalla lisävakuutuksella työnantaja osoittaa välittävänsä ja arvostavansa henkilöstöään. Henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtiva yritys parantaa myös houkuttelevuuttaan työnantajana.

Elo tuo Hyvinvointiturvaan työkykyjohtamisen palvelut Henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen yksi työnantajan keskeisiä tehtäviä. Pk-yrityksellä ei kuitenkaan useinkaan ole riittävästä aikaa ja resursseja siihen. Silloin toimiva yhteistyö työterveyspalvelujen tuottajan, vakuutusyhtiön ja eläkevakuutusyhtiön kanssa nousee tärkeään asemaan. Niiden tarjoamien palveluiden avulla yrityksen työkykyjohtamisen kokonaisuus saadaan kuntoon. – Työkykyjohtamisessa täytyy luonnollisesti huomioida yrityksen omat tarpeet ja resurssit. Työkykyjohtamisen kenttähän on hyvin laaja: siihen sisältyy esimerkiksi yrityksen henkilöstöjohtamisen prosessit, työntekijöiden osallistaminen, kuntoutus ja työhön paluu sekä työntekijöiden vakuuttaminen, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Heidi Tuohimaa-Niemelä. Elo tuo Hyvinvointiturvaan työkykyjohtamisen palvelut pk-yrityksille. Elo tarjoaa kuntouksen ja työkykyjohtamisen palveluita sekä verkkopalveluita, joilla työkykyjohtamista voidaan seurata ja mitata. Kuntoutuksen palvelumalli on osa työkyvyttömyysriskin hallintaa. – Hyvinvointiturva-palvelussa yrittäjä saa muun muassa riskinkartoituksen ja henkilöstötutkimuksen avukseen työkyvyttömyysriskin hallintaan, Elon asiakaspäällikkö Niko Lassila kertoo. Kun työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittu, on yrityksen menestykselle rakennettu kannattava pohja. Yrittäjä voi keskittyä yrityksensä johtamiseen.

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Erikoishammasteknikko

YRITTÄMINEN VAATII VAHVAA TAHTOA JA OSAAVAN TALOUDEN KUMPPANIN BISNEKSEN TUEKSI.

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

Säästöpankin asiakkaana saat aina henkilökohtaista palvelua, vahvaa asiantuntemusta ja sparrausta yrityksesi talousasioissa. Me tahdomme auttaa yritystäsi menestymään.

Tervetuloa asiakkaaksi paikalliseen Säästöpankkiin!

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Kysy lisää ja varaa mainostilasi!

Jani Kortesalmi puh. 044 794 1288, jani.kortesalmi@kaleva.fi

Eija Kiviluoma p. 050 523 2684

Sari Koskela-Keskitalo p. 044 348 2632

Henri Niemi p. 044 732 1011

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA Kirkkokatu 10, 90100 OULU saastopankki.fi/oulu

Tuiran Hautaustoimisto

Valtatie 59, 90500 Oulu puh: 0400 399 506 ANNA MEIDÄNMuhoksen AUTTAA Limingan Kukkakauppa Kukkakauppa HautauspalveluHautauspalvelu Da-Pu Hautauspalvelu Da-Pu Da-Pu Ammattitaitoista, kattavaa hautauspalvelua Oulun seudulla, Linnukkatie 2, 0400 399ja luotettavaa 697 Valtatie 9, 0400 399 486 kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Hautauspalvelu Sotaniemi Hautauspalvelu Da-Pu Kukkakauppa Revontie 2, Haukipudas kukat arkeen, juhlaan ja muistamiseen. JoonaantieKauniit 4 c ja1,näyttävät Tyrnävä 044 342 0341 0400 399 466 Pitopalvelu Muistotilaisuudet ja erinlaiset juhlatilaisuudet yli 25 vuoden kokemuksella.

Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) Perunkirjoitus Da-Pu

Ammattilainen tukenasi perunkirjoituksessa Oulun seudulla.

Tuiran Hautaustoimisto ValtatieTuiran 59, 90500 Oulu puh: 0400 399 506 Hautaustoimisto Tuiran Hautaustoimisto Limingan Kukkakauppa Kukkakauppa Valtatie 59, 90500 Oulu Muhoksen puh: 0400 399 506 Tuiran Hautaustoimisto Valtatie 59, 90500 Oulu puh: 0400 399 506 Hautauspalvelu Da-Pu Hautauspalvelu Da-Pu

Limingan Kukkakauppa Valtatie 59, 90500 Oulu Linnukkatie 2, 0400 399 697 Limingan Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu Limingan Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu Linnukkatie 2, 0400 399 697 Hautauspalvelu Da-Pu Hautauspalvelu Da-Pu Linnukkatie 2, 0400 399 697 Joonaantie 42,c0400 1, Tyrnävä Hautauspalvelu Da-Pu Linnukkatie 399 697 0400 399 466 Hautauspalvelu Da-Pu Joonaantie 4 c 1, Tyrnävä Hautauspalvelu Da-Pu Joonaantie 4 c 1, Tyrnävä Joonaantie 4 c 1, Tyrnävä

Muhoksen Kukkakauppa puh: 0400 399 506 Valtatie 9, 0400 399 486 Muhoksen Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu Muhoksen Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu Hautauspalvelu Valtatie 9, 0400Sotaniemi 399 486 Hautauspalvelu Da-Pu Valtatie 9, 0400 399 486 Revontie 2, Haukipudas Hautauspalvelu Valtatie 9, 0400 Sotaniemi 399 486 044 342 0341 Hautauspalvelu Sotaniemi Revontie 2, Haukipudas Hautauspalvelu Sotaniemi Revontie 2, Haukipudas Revontie 2, Haukipudas

Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h)

www.dapu.fi

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

KYSYMYS & VASTAUS

Mitä on otettava huomioon, kun työsopimus päätetään sopimalla? Mitä tulee ottaa huomioon työsopimusta päätettäessä sopimalla? Työsopimuslaissa ei ole erityisiä säännöksiä työsopimuksen päättämisestä sopimuksella. Päättämissopimuksen sitovuutta on tällöin arvioitava yleisten sopimusoikeudellisten säännösten mukaisesti. Päättämissopimus on syytä laatia kirjallisesti. Tyypillisesti sopimuksessa sovitaan työ-

Terhi Karjala Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy

VASTAUS

sopimuksen päättymispäivästä, työnantajan suorituksista (esim. palkka, lomakorvaukset, mahdolliset sopimusrahat) ja työntekovelvoitteesta. Yleensä myös sovitaan, ettei osapuolilla ole toisiaan kohtaan enää muita vaatimuksia. Huomioitavaa on, että työsuhteen - eli myös irtisanomisajan - aikana työntekijän työsopimuslain mukaisia oikeuksia ja etuja ei voida vähentää: työntekijän kanssa ei esimerkiksi voida pätevästi sopia siitä, että hänelle ei tarvitse tarjota työtä työnantajan takaisinottovelvollisuuden perusteella. Korkeimman oikeuden tuoreen ennakkoratkaisun (KKO 2019:76) perusteella on syytä kiinnittää huomiota myös itse menettelyyn: työntekijällä tulee olla riittävä harkinta-aika, jotta hän voi arvioida päättämissopimuksen hyväksymisen hyötyjä ja haittoja. Hänellä tulee myös olla tosiasiallinen mahdollisuus käyttää avustajaa tätä arviointia tehdessään.

Kannattaako firman olla somessa? Erilaisia maksuttomia sosiaalisen median palveluja on tarjolla pilvin pimein. Mihin kaikkiin kannattaa mennä mukaan ja mitä hyötyä niistä on? Nettisivut alkavat olla tänä päivänä jo välttämättömyys joka firmalle. Ilmainen markkinointikanava houkuttaa, mutta alusta saakka kannattaa harkita seuraavia asioita: – Onko kanavan seuraajissa potentiaalisia asiakkaita eli niitä, jotka tarvitsevat tai käyttävät tarjoamiasi palveluja? – Osataanko palvelujasi etsiä kyseisestä kanavasta, tehdäänkö siellä kauppaa? Vai onko kyseinen nettialusta vain käyttäjiensä henkilökohtainen ajatustenvaihto- ja viestipalvelu? – Minkälaisen päivittäisen, viikoittaisen, tai kuukausittaisen työmäärän kanavan ylläpito vaatii? Kuinka kauan tuotteen tai palvelun esillepanoon kuluu ja miten organisoit sen? Tekstin pitäisi olla markkinointihenkistä sekä sujuvaa, kuvien hienoja. – Myykö tuote tai palvelu itsensä vai kannattaako panostaa myös maksulliseen näkyvyyteen kanavassa, jolloin se ei ole enää ilmainen? Kuinka pal-

jon vaikkapa per kuukausi? – Jos kanavan seuraajat kommentoivat esillepanoa, esittävät kysymyksiä tai antavat palautetta, kuinka kauan vastaamiseen ja palautteiden läpikäymiseen kuluu aikaa? Somessa on oltava ymmärtävä ja ystävällinen, vaikka vastapuoli käyttäytyisi kuinka huonosti tahansa. – Ohjataanko kiinnostuneet verkkokauppaan – sen pystyttäminen – vai kutsutaanko kivijalkamyymälään? Onko some -markkinoinnin ylläpitoon resursseja? Jos uusin päivitys tai uutinen on kuukausia tai jopa vuosia vanha, ei se anna kovin uskottavaa kuvaa yrityksestä. Samaan tilanteeseen törmää aika-ajoin yritysten nettisivujen ajankohtais- tai uutisosiossa. Viimeinen merkintä saattaa olla kolmenkin vuoden takaa. Jos aikaa ei ole, tai tiedottamisel-

le ei yksinkertaisesti ole resursseja saati tarvetta, parempi tällaisessa tapauksessa on piilottaa nettisivujen uutisosio näkyvistä. Sen voi palauttaa näkyviin jälleen, kun resursseja ja kerrottavaa on.

Ilpo Koskela GST Graafinen Studio

VASTAUS

Milloin työntekijälle kilpailukieltosopimus? Työntekijän kilpailukieltosopimus – milloin kilpailukieltosopimus on syytä tehdä ja mitä sopimuksessa on huomioitava?

Johanna Teijonmaa Avustava lakimies Ernst & Young Oy

VASTAUS Työsuhteen aikana työntekijää koskee yleinen kilpailevan toiminnan kielto, joka on osa työntekijän yleistä lojaliteettivelvollisuutta. Erityisen painavasta syystä – esimerkiksi mikäli työntekijä saa haltuunsa tai kehittää työssään yritykselle kilpailullisesti tärkeää tietoa tai yrityksen asiakkaat ovat erityi-

sen sitoutuneita tiettyihin työntekijöihin – voidaan työnantajan suojaksi tehdä kilpailukieltosopimus, joka ulottaa vaikutuksensa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Sopimukselta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta solmia uusi työsopimus, edellytetään kohtuullisuutta ja oikeasuhtaisuutta sekä todellisen kilpailunrajoitustarpeen olemassaoloa. Asianmukaisesti laaditulla kilpailukieltoehdolla voidaan varmistaa, että työnantaja kykenee tehokkaasti suojaamaan olennaisia tietojaan, ja toisaalta, että ehto katsotaan asialliseksi, mikäli sen pätevyys myöhemmin riitautetaan. Kilpailukieltosopimuksiin liittyvän lainsäädännön toimivuutta ja muutostarpeita kartoitetaan parhaillaan. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle tulevat mahdollisesti tiukentumaan lakimuutosten myötä.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

VUOSIKOKOUS torstaina 31.10. alkaen kahvitarjoilulla klo 17.00 Lapland Hotels, Kirkkokatu 3, Oulu www.ppy.fi

➞

Ilmoittautuminen: palvelut ➞ koulutukset ja tilaisuudet

Tilaisuudessa jaetaan seuraavat palkinnot: Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Yksinyrittäjä

Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Puheenjohtaja

Kokouksen päätteeksi nautimme Oulan salaattibuffetin antimista!

Lämpimästi tervetuloa!

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

PARHAAT PALVELUT 60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

Lokakuussa 2019

Anita Care Mila 5797x proteesiliviit

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA

69€ (85€)

Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

Mila housut

-välitykset kaikkiin maihin.

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14, su 10–14

29€ (35€)

www.hautausjakukkapihlaja.fi

RINTAPROTEESIT maksusitoumuksella

KettuMäki Oy • Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit. • Kivikorit piha- ja maisemointirakentamiseen.

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Hallituskatu 25 OULU • www.sinikaarrekauppa.com

Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

Autopurkamo

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat

Autopurkamo

Laatumerkinnät Ammattitaidolla

Roi-Osa Oy Lampelankatu 34–36 Lampelankatu 34–36 96300 Rovaniemi 96300 Rovaniemi Puh. 0207 969 505 Puh. 0207 969 505 www.roi-osa.fi www.roi-osa.fi

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Tuokko Oulu Sepänkatu 20, 90100 Oulu

Talous on taitolaji

Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT!

2013

Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

UTACON OY

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

• Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-, hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

AMMATTITAITOINEN

KAIVINKONEEN KULJETTAJA

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

OULU Karhunkedontie 6 NIVALA Järvikyläntie 838, Ainastalo YLIVIESKA Pilaritie 3 B 3

www.ttc.fi Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810 www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Reilua varaosakauppaa Oulussa jo vuodesta 1976

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

10v.

AUTOJEN VARAOSAT JA TARVIKKEET

METSÄPESÄLÄ OY Puh. 040 036 1886

Ma–To 8.30–17, Pe 8.30–18, La Jukolantie 9–15

KESKUSTA Mäkelininkatu 020 743 0981

TUIRA Koskitie 020 743 0983

Varaa mainostilaa! Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Jani Kortesalmi 044 794 1288 jani.kortesalmi@kaleva.fi

OULUNLAHTI Jukolantie 020 743 0980 Tervetuloa!

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

Johanna Rahko jäi swimrun-koukkuun Tuore kesäharrastus on hyvä vastapaino kiireiselle arjelle ja antaa kestävyyttä pitkiin työpäiviin.

··

Yhdessä tekemistä ja paikkojen tutkimista Harrastajia löytyy Oulun alueelta joitain kymmeniä. Yhteyttä pidetään Facebook-ryhmän kautta, siellä sovitaan paikoista, minne kulloinkin mennään. Oulussa harrastetaan vaikkapa Kuivasjärvellä tai Valkiaisjärvellä. Myös Limingan Rantakylällä on sopivat puitteet swimrunille. Mukaan saavat tulla kaikki lajista kiinnostuneet. ”Ryhmään voivat tulla kaikki halukkaat kuntotasosta riippumatta. Kuljemme porukassa ja etenemme sen mukaan, että kaikki pysyvät tahdissa mukana”, Rahko painottaa. Jos nopein uimari on rannalla ennen muuta ryhmää, voi hän odottaessaan käydä pyrähtämässä vaikka pienen juoksulenkin. ”Swimrun on mukavaa yhdessä tekemistä ja paikkojen tutkimista. Vauhdin voi sovittaa mieleisekseen.” Matkat vaihtelevat ja kymmenen kilometrin reitti tuntuu tällä hetkellä sopivimmalta. ”Viiden kilometrin matka tuntuu loppuvan kesken”, kertoo aiemmin erikseen juoksua ja uintia harrastanut 36-vuotias yrittäjä. Uintityyli on vapaa, krooli eli vapaauinti on nopein ja helpoin tyyli märkäpuku päällä.

Kisoista tavoite harrastukselle Rahko on osallistunut jo kilpailuihin. Viime kesänä hän sijoittui neljänneksi naisten kymmenen kilometrin matkalla Saimaa swimrunissa, joka pidettiin Puu-

R IT

TÄ J Ä –

A A T S A HARR

– – SA RJA – –

Pihasuunnittelun ammattilainen Johanna Rahko löysi viime suvena itselleen lajin, jonka avulla pääsee hetkeksi irti yrittäjän hektisestä työstä. Harrastus antaa voimia ja kestävyyttä pitkiin työpäiviin. Harrastamaan ehtii pari kolme kertaa viikossa kesäisin. Swinrun on laji, jossa uiminen ja juoksuosuudet vuorottelevat. ”Lajia voi harrastaa paikoissa, missä järven tai meren lähellä on hyvä juoksumaasto. Samalla saa olla luonnossa ja pysähtyä vaikka ihastelemaan maisemia, jos siltä tuntuu”, luonnehtii Carmenia Oy:n osakas ja yrittäjä Johanna Rahko. Hän toimii myös Viherrakennus Pihakukkojen toimitusjohtajana. Rahko on harrastanut uintia jo pidemmän aikaa ja kuuli juoksua ja uimista yhdistävästä lajista uintikaveriltaan. ”Käyn Kempeleen Pyrinnön masters-ryhmässä, swimrunia on innostunut harrastamaan jo useampi uimari tiimistämme”, Johanna Rahko kertoo.

–Y

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

malassa. Naisten sprinttimatkaan otti osaa 20 kilpailijaa. ”On ollut mielenkiintoista lähteä kokeilemaan kilpailemista. Tuntemattomissa paikoissa maastossa saattaa olla yllätyksiä, siitäkin huolimatta, että kartasta ja ilmakuvista on tutustunut niihin etukäteen. Kaikkeen ei osaa aina varautua, ja se tekeekin lajista mielenkiintoisen.” Harrastusta motivoi, kun on tavoite, vaikka kilpailut ovatkin leikkimielistä kisailua. Mukaan pääsevät kaiken kuntoiset osanottajat eikä kilpailua tarvitse jännittää. Kuvauspäivänä syyskuussa Valkiaisjärven rannalla Johanna Rahkoa hytisyttää hieman. Päälleen hän on pukenut kylmän ilman vuoksi pidemmän märkäpuvun. Käsissä on lättärit, joista saa lisävauhtia uimavetoihin. Rahko on toipumassa parin viikon flunssasta. ”Aikomuksenani on osallistua Espoossa Nuuksion maisemissa järjestettäviin kisoihin. Käyn kokeilemassa, miten harjoittelu luonnistuu sairastelun jälkeen, etten mene kisaamaan kylmiltään”, hän toteaa.

Swimrunissa juoksuosuudet ja uiminen vaihtelevat, kertoo Johanna Rahko.

SWIMRUN eli uintijuoksu • Alkoi Ruotsissa vuonna 2002 Tukholman ulkosaaristossa • Vuonna 2006 Ruotsissa julkistettiin virallinen kilpailu ”Ö till Ö” eli saaresta saareen • Ö till Ö – kisaa pidetään yhtenä maailman rankimmista kestävyysurheilukilpailuista • Harrastetaan aina ulkona ja avovedessä • Ensimmäinen kisa Suomessa vuonna 2014, ”Solvalla swimrun” (nykyisin Folkhälsan swimrun Solvalla) Espoon Nuuksiossa

• Suomessa järjestetty tänä vuonna 10 tapahtumaa • Kilpailuihin ja harrastamaan pääsevät kaiken kuntoiset lajista innostuneet ihmiset • Oulun harrastajien Facebook ryhmä: Swimrun Oulu

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Sorannan Tila Oy

Bio-Välitys Oy

Sulkia&Solmuja

Haukiputaan Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry

Saneerausteho Oy Panimo Narri Oy Wanha Vasili MH-Reha A&R Karhula Oy

Iin Yrittäjät ry Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

Raktell Oy Rakennuspalvelu Puusta Oy Chuan Yi Pottu ja Poika Oy

Kempeleen Yrittäjät ry Automaalaamo Sami V Oy Huumola Nature Oy Lapin Laitehuolto Oy Professional Mechanics Finland Oy Viestintäpalvelu Kielikukkanen

Kiimingin Yrittäjät ry Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

Ellun Evväät Oulun Rakennus-Sähkö Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry JRV-Tekniikka

Kuusamon Yrittäjät ry Koillismaan Rengaspalvelu Oy

Paula Pihlajamaa

Siivouspalvelu Loiste Oy Oulun Kuivaustekniikka Oy SAAN Group Oy Kekäle Oy J.Y. All Round Service Tmi Jaana Kiviharju Saagasi Events Teknorakennus Oy Market4You Oy Valkea Pioni Oy J Rauma Oy Autovarustamo Van Center Oy Pintakosketus Digileaper Oy Päkä Rehu Oy Nortastic Oy Kure Finnaction Oy Toiminimi Leave O LA LA Nordic Oy Tmi Jaana Kiviharju TuumaKaltio Oy Jurotek Oy Sitema Oy Elo-idea Tyven Koulutuspalvelut

Koiviston Porotila Terapiapalvelut Birgitta Ojala

Pyhäjoen Yrittäjät ry Pyhäjoen apteekki

Raahen Yrittäjät ry Viksea Oy Maarit Joentakanen Organizi Ky Sisustusliike Kielo Ky Sepontytär Oy AJ-Talotekniikka Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry Revon Kaihdin avoin yhtiö Pökkylän Punanen Tupa Lauri Junttila

Siikalatvan Yrittäjät ry Sami Pinolehto

Tyrnävän Yrittäjät ry Kiwotsukemasu

Vaalan Yrittäjät ry Kauneus- ja jalkahoitola RR

Ylikiimingin Yrittäjät ry Holmin Taksit Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

www.yrittajat.fi/liity

kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

Milla Raappana

koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

Tiina Talala

hankintaneuvoja tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Mari Viirelä

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille mari.viirela@yrittajat.fi 050 4777 280

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut 2019 ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Joonas Heikkinen p. 050 4701 771. Elisa Myymälä, Isokatu 21, Johannes Laitila p. 050 3813 522, Gigantti Oulu, Kallisensuora 12, elisa.fi/yedut.

Haukiputaan Yrittäjät ry Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Marika Kumpulainen p. 044 591 2362 marika.kumpulainen@ouma.fi muhoksen@yrittajat.fi

Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

Kuivaniemen Yrittäjät ry Pudasjärven Yrittäjät ry

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 040 588 5704 pirkko.ruotsalainen@suomi24.fi pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

FENNIA Jäsenetu yrityksen ja kodin vakuutuksiin välillä -20% ja -50%. Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi FINNVERA Rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Ota yhteyttä: Aluejohtaja Pasi Vartiainen p. 050 356 0166 Sepänkatu 20, Oulu, pasi.vartiainen@finnvera.fi Yhteyspäällikkö Niko Lassila, niko.lassila@elo.fi p. 0406744460 Kauppurienkatu 8 A 2.krs, 90100 Oulu, www.elo.fi

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Myyntipäällikkö Jani Kortesalmi p. 044 7941 288 tai jani.kortesalmi@kaleva.fi NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin! Aktivoi etu! Markus Forsström p. +46 735 22 91 19 tai markus.forsstrom@norwegian.com

OSAO Työelämä- ja yrityspalvelut Virpi Spangar p. 040 141 5320, virpi.spangar@osao.fi, Pikisaarentie 13, Suolamakasiini, 90100 Oulu. www.osao.fi SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous kohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

MAANANTAINA 7. 7. LOKAKUUTA LOKAKUUTA 2019 2019

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab – Oulu

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo puh. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma – Oulu, Oulainen p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset,

työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

p. 010 227 2100 Oulu, oulu@berggren.fi. •Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540 nfo@graafinenstudio.com  • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com –

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi   • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Risto Luttinen p. 0400 689563, risto.luttinen@pp.inet.fi Alueen yrityskummi ja aluekummi.

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYSJÄRJESTELYT VEROKYSYMYKSET YRITYSKAUPAT ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Hanna-Leena Rissanen, 045 260 5946, hanna-leena.rissanen@fi.pwc.com •Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. – www.pwc.fi –

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

2019 Pääyhteistyökumppanit

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

– 10% TOIMEKSIANNOSTA !

JÄSENALENNUS

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

: :

MAANANTAINA 7. LOKAKUUTA 2019

yrittaja! ostaisitko sittenkin tietokoneesi vahan kaytettyna? SUOMEN SUURIN VALIKOIMA LEASING-KÄYTÖSSÄ OLLEITA YRITYSTIETOKONEITA TEHOKONEET ALK. 399€

YRITYSKANNETTAVAT ALK. 199€

Meiltä löytyvät pöytäkoneet niin toimistoon kuin vaativaan suunnittelukäyttöönkin! Peruskoneet alk. 199€, tehokoneet vaativaan käyttöön alk. 399€.

Tehokkaat ja kestävät 12” 17” yrityskannettavat monipuolisilla varusteluilla.

MYYNTI - LEASING - VUOKRAUS Krouvintie 5, 90400 Oulu Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15

044 984 2546 yritysmyynti@taitonetti.fi

ALTA N O T A K SAMAN T I K R E M PARHAAT

-16 8-18, la 10 . e p a m a kaan | avoinn uksen mu x.ﬁ im gantulli) p in o s im ja L ( ulu emre -16.30 ntie 20, O .ﬁ | www.t inna ke 9 lo x o a e v s r a ä | m ä e J e t : h | info@ Myymälä irkkokatu 28, Raa 20 8919 5 ) K 8 : 0 m ( . o P Showro