Yrittajalehti 4 2015 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

4/2015

”Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa nousevat vain yrittäjyydellä” Sivu 3

Yrittäjät tyytyväisiä ydinvoimalahankkeen etenemiseen Sivu 4

Kuntakeskukset vireämmiksi Sivu 6-7

Halu kasvaa suurin este viennille Sivu 11

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta:

Alueen energiapotentiaalin tuhlaus on lopetettava

Lukuisia syitä kuulua yrittäjäjärjestöön

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on näkyvästi tukenut Pyhäjoen Hanhikivi1 voimalahanketta. Kyseessä onkin käynnistyessään koko Pohjois-Euroopan suurin työmaa, joka tarjoaa alueellemme valtavasti mahdollisuuksia ja toimeentuloa. Järjestömme energialinjaukset eivät kuitenkaan rajoitu ydinvoimaan. Itseasiassa se on vain yksi osa sitä. Energialinjauksemme rakentuu kolmelle tavoitteelle: energiaomavaraisuuden lisäämiselle, päästöttömyydelle ja alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksien tukemiselle. Tavoitteenamme on, että alueemme mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti. On energian tuhlausta olla hyödyntämättä sitä potentiaalia mitä alueellamme on vesivoiman, turpeen, uusiutuvien energiamahdollisuuksien ja teollisuuden sivutuotteiden käyttöönottamiselle. Tarvitaan uusia päätöksiä ja linjauksia. Ne edellyttävät päättäjiltä uskallusta hyödyntää vanhaa ja samalla luoda uutta. Päätöksiä tehdessä ei saa olla tunteet pelissä vaan niiden pitää pohjautua tietoon. Osaaminen, teknologiat ja tietämys ovat lisääntyneet koko ajan. Tämä näkyy muun muassa Kollajan hankkeessa. Tärkeä hanke, joka vastaa kaikkiin kolmeen tavoitteiseemme. Hankkeen toteutuminen vaatisi lakiin muutoksen. Muutosehdotus, joka mahdollistaisi vesivoiman rakentamisen jos koskiluonnon ominaispiirteet säilyvät ja kalojen vaellus ei esty, pitää hyväksyä. Kollaja-allas on hanke, jossa edellä mainitut luonnonsuojelun tärkeät näkökohdat täyttyy. Lisäksi se tuo 150 miljoonan investointina 1250 henkilötyövuotta Koillismaalle. Kollaja ei vastaa Pyhäjoen 25000 henkilötyövuotta, mutta Pyhäjoki ei anna oikeutta missään nimessä vähätellä muiden hank-

keiden elinkeinopoliittisia vaikutuksia. 1250 henkilötyövuotta työtä on parempi kuin sama määrä työttömyyttä. Noin 100 kuorma-autoa ja 20 kaivinkonetta työmaalla viiden vuoden ajan on upea mahdollisuus rakennusteollisuuden ja kuljetusalan pitkään jatkuneelle hiljaiselolle. Uusiutuvien energiamuotojen osalta alueellamme on kehitteillä muutamia mielenkiintoisia yrityslähtöisiä tuotteita. Niiden ja perässä satojen muiden tuotteiden lentoon lähtemiseen ei riitä julkisuudessa ilmaistu myönteinen tahtotila ja nyt luvatut euromääräiset resurssit. Myös energialinjausten on muututtava selkeämmäksi sekä tukien että muun resursoinnin osalta. Linjausten selkiyttämisellä ja tasapuolisemmalla tukipolitiikalla on myös merkittävä vaikutus turpeen sekä teollisuuden sivutuotteiden käytölle. Resursoinnin paremmalla kohdistamisella ja energiapotentiaalimme mahdollistavilla linjaselkeytyksillä Pohjois-Pohjanmaalla on mahdollisuus olla Suomen energiaomavarisuuden turvaamisessa kärkikastissa tulevaisuudessa. Täällä on osaamista ja täällä on luonnonvaroja. MARJO KOLEHMAINEN

aloussuhdanteet on laahanneet alamaissa vuosia, melkoinen osa yrittäjistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. On tarvittu nokkeluutta, sitkeyttä ja rohkeita päätöksiä selviytyäkseen vaikeiden aikojen yli. Yrittäjien tukena toimii yrittäjäjärjestö. Jo kahden vuosikymmenen ajan Suomen Yrittäjät nykymuodossaan on ponnistellut yrittäjyyden yleisten edellytyksien ja yksittäisen yrittäjän aseman parantamisen eteen. Yrittäjäjärjestön maine yrittäjien asioiden edunvalvojana on vahvistunut. Useat edunvalvonnan tulokset ja viime kevään eduskuntavaalit ovat yksi osoitus onnistumisesta. Jäsenyrittäjille yrittäjäjärjestö tarjoaa merkittäviä etuja, esimerkiksi maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. Jäsenyrittäjän käytössä on kaikki Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut ja- palvelut. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien alueelliset jäsenedut ja päivystyspalvelut ovat jäsenyrittäjille

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva Oy Paino Kalevan Sanomalehtipaino

maksuttomia ja vieläpä alueellisen tarpeen pohjalta räätälöityjä. Alueemme jäsenyrittäjillä on pelkästään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntijaverkostossa yli 60 asiantuntijaa käytettävissä ja kun mukaan lasketaan jäsenetuja tarjoavat asiantuntijat, verkosto kasvaa lähes sataan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien visio 2020 on olla alueen vaikuttavin yrittäjyysverkosto, tavoitteen saavuttamisen eteen tehdään jatkuvasti töitä ja vision toteutuminen näyttää edelleen mahdolliselta. Aktiivinen työ alueen kuntien, elinkeinoyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa luo hyvän pohjan yrittäjien toiminnalle. Laaja yhteistyökumppaneiden verkosto tukee toimintaa. Edunvalvontatyötä tehdään tiiviisti yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Lähiviikkona käynnistetään jäsenhankintakampanja yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ja tuon kampanjan voimin toivotamme uudet jäsenyrittäjät tervetulleeksi järjestöön! Yrittäjyysviikko lähenee. Pohjois-

Pohjanmaan Yrittäjät järjestää lukuisia tilaisuuksia viikon aikana. Yrittäjyysviikon huipentuma on Suomalaisen Yrittäjän päivänä järjestettävä Yrittäjägaala. Viihdeohjelmasta vastaa Pohjan Laulu, Johanna Pakonen ja Lauri Tähkä. Juhlapuheen pitää Pääministeri Juha Sipilä. Toivotan Yrittäjät, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät tervetulleeksi juhlistamaan Suomalaisen Yrittäjän päivää. Aurinkoisia syyskesän päiviä toivottaen, Lauri Mikkonen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy.

Taitto Kaleva Oy

Sisältöä: 5

Ensimmäiset pk-yritykset Valkeaan

Vertaistuki voi auttaa yrittäjää

14-15 Jussi Järventaus: Toivoa on

17 8-9

Yritysidea löytyi rakkaudesta eläimiin Pieni yrityskin voi voittaa tarjouskilpailun

12-13

14-15

Y-tilin juuret ulottuvat 1940-luvulle Oulun yliopistossa vastataan yrittäjyyden lisääntymiseen

Finnveran vilkas alkuvuosi antaa viitteitä paremmasta

Kassa tiukoilla mistä rahoitusta?

Terveysiikuntaa vai tehokuureja?

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Pääministeri Juha Sipilä:

”Vain silloin voimme pärjätä kun yhteinen etu menee oman edelle” Pääministeri Juha Sipilä sanoo, ettei hän aikaisemmin oikein uskonut, että Suomen etu ei olekaan kaikille ykkösasia päätöksiä tehtäessä. ”Yrittäjänä näin, että juuri tällaisessa ajattelussa syntyy myös suuret erot yritysten menestymisen välillä. Yhteisen edun täytyy aina mennä oman edun edelle, vain silloin voimme pärjätä”, hän sanoo. ANTTI NISKANEN

n helppo yhdistää Sipilän toteamus kahdesti kariutuneisiin neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta. Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kaavailtu sopimus jäi syntymättä ensin toukokuussa ja uudelleen viime viikolla, kun tämä haastattelu oli jo tehty. Kolmen pääministerikuukautensa aikana Sipilä kertoo myös yllättyneensä päätöksenteon aikajänteestä verrattuna aikaisempiin töihinsä. Se on paljon pidempi. Meidän kysymyksemme pääministerille olivat yhteiskuntasopimuksen sisältöä helpompia ja keskittyivät luonnollisesti yrittämiseen ja sen edellytyksiin. Ne hän tuntee, entinen yrittäjä kun on, ollut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenkin. On syytä mainita, että pääministerin kiireiden vuoksi haastattelu tehtiin sähköpostin välityksellä, ilman debattia.

”Meidän on rohkeasti uudistuttava”

Miten hallituksesi huomioi pienet ja keskisuuret yritykset ohjelmassaan? ”Niillä on iso merkitys. Suomen talous ja työllisyys kääntyvät kasvuun vain yrittäjyyden ja työn tekemisen kautta. Tässä keskeisessä roolissa ovat luonnollisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Hallitus lähtee siitä, että elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettava kaikessa päätöksenteossa. ”

Mitä hyvää pk-yrityksille on luvassa valtiovallalta? ”Muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Mahdollistetaan pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys. Sukupolvenvaihdoksia edistetään perintöveroa keventäen ja arvioiden myös muut kehittämistarpeet. Investointien edistämiseksi selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus. ” ”Kannustamme työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja. Hallitus itse huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein. Toteutamme erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuutta lisääviä uudistuksia.” ”Taloudellisissa ulkosuhteissa korostamme vienninedistämistä ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta, eikä Suomen kokonaisveroastetta nosteta vaalikauden aikana.”

Tarkoituksenanne on purkaa yritystoimintaa jarruttavaa sääntelyä ja normeja; mitä sellaista, mikä koskee pk-yrityksiä? ”Turhat normit ja byrokratia nakertavat kilpailukykyä, eivätkä kannusta yrittäjyyteen ja työntekoon. Tähän meillä ei ole varaa. Meidän on rohkeasti uudistuttava, uskallettava luopua vanhoista toimintalinjoista ja muutettava ajattelutapaamme.” ”Työ- ja elinkeinoministeriö on kartoittanut yritysten lupa-, ilmoitusja tiedonantovelvoitteet. Syksyn jatkovalmistelussa tullaan esimerkiksi vähentämään vaadittavia paperisia liitteitä ja varmistamaan että viranomaiset eivät kysy yrityksiltä samaa tietoa kahta kertaa, käymään kriittisesti läpi kaikki yrityksiin kohdistuvat lupa- ja ilmoitusvelvoitteet, tiivistämään Team Finland -verkoston yhteistyötä sekä pidättäytymään EUsäännösten toimeenpanossa kansallisesta lisäsääntelystä.”

Tavoitteenanne on sujuvoittaa myös lupa ja valitusprosesseja; mitä yritystoimintaa koskevia lupa- ja valitusprosessej, ja millä aikataululla? ”Esimerkiksi yrityskauppaan sähkömarkkinoilla ei jatkossa tarvittaisi lupaa. Isojen teollisten hankkeiden osalta otetaan käyttöön lupaprosessien kiirehtimismenettely ja rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn.” ”Normien purku on hallituksen yksi keskeinen tavoite koko vaalikauden ajan ja se koskee kaikkia hallinnonaloja. Turhaa normitusta yrittäjyyden ja työnteon tieltä on poistet-

tava. Normien purkamista on johdettava määrätietoisesti. Seuraamme strategisten tavoitteiden toteutumista kahden viikon välein strategiaistunnoissamme.”

”Suomen talous ja työllisyys kääntyvät kasvuun vain yrittäjyyden ja työn tekemisen kautta. Tässä keskeisessä roolissa ovat luonnollisesti pienet ja keskisuuret yritykset”, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

Onko sote-uudistuksessa tarkoitus turvata yksityisten palvelujen tuottajien tasa-arvoisuus julkisten palveluntuottajien rinnalla? ”Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia.”

Minkälainen rooli yksinyrittäjällä on tulevaisuudessa kasvun mahdollistajana ja mitä se vaatii yrittäjältä ja yhteiskunnalta? ”Tärkeä rooli. Yrittäjiltä se vaatii rohkeutta ottaa riskejä ja kantaa vastuuta. Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollistaa yrittäjyyden edellytykset muun muassa verotuksen ja turhan byrokratian purkamisen avulla.”

Miten yritysrahoituksen pitäisi kehittyä, jotta se parhaiten tukisi yritysten kasvua ja edellytyksiä säilyttää yritystoiminta Suomessa? ”Tavoittelemme yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistamista esimerkiksi välirahoitusinstrumentteja kehittämällä. ” Mitä haluat sanoa etenkin PohjoisPohjanmaalla toimiville yrityksille? ”Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa nousevat vain yrittäjyydellä. Tsemppiä ja jaksamista teidän jokaisen arkeenne.”

”Normien purku on yksi keskeinen tavoite”

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen edistyminen ilahduttaa yrittäjiä Kotimaisuusasteen varmistuminen ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeen edistyminen Pyhäjoella ilahduttavat hankkeen puolesta puhuneita ja toimineita yrittäjiä. ANTTI NISKANEN

ululaisen KymppiGroupkonsernin hallituksen puheenjohtaja Eero Koskelainen uskaltaa olla jo varma Fennovoiman ydinvoimalahankkeen toteutumisesta. ”Kyllähän tämä kotimaisuusaste oli viimeinen virstanpylväs. Nyt, kun asia on kunnossa, niin ei tätä enää mikään voi kaataa.” ”Pitäähän meidän voida luottaa pääministerin ja teollisuusministerin sanaan”, hän lisää. Koskelainen sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että maakuntaan saadaan töitä ja kaivattuja investointeja. Sillä on merkitystä koko maalle. ”Vain työllä Pohjois-Pohjanmaa ja Suomi saadaan nousuun, ei millään muulla.” Koskelainen haluaa ja jaksaa edelleen muistuttaa, miten tärkeästä hankkeesta ydinvoimalan rakentamisessa on kysymys. ”Sen vaikutukset ovat mielettömät, niin suuret, ettei sitä oikein ymmärrä ellei ole ollut isojen projektien kanssa tekemisissä. Se virittää elinkeinoelämän parturikampaajasta kukkakauppiaisiin ja kaikkiin siltä väliltä.” ”Ja myönteiset työllisyysvaikutukset ulottuvat 100 kilometrin säteelle, siis helposti Oulun seudulle asti ja pohjoisemmaksikin.”

Ay-liike mukaan Koskelainen pitää todennäköisenä, että kotimaisuusaste Fennovoimassa vielä vahvistuu. Niin moni yritys on ollut kiinnostunut sijoittamaan siihen. ”Jospa ne nyt saisivat päätöksiä tehtyä, kun tilanne on selkiytynyt.” Koskelainen on myös peräänkuuluttanut ammattiyhdistysliikkeen mukaan tuloa Fennovoiman hankkeeseen. Sitä hän toivoo edelleen. ”Olisihan se mukavaa, jos se pitäisi suurhanketta niin tärkeänä ja tarpeellisena, että siihen kannattaa osallistua.” ”Jospa Fennovoiman tekemä työmaasopimus helpottaisi osaltaan Asian etenemistä; siinähän sovittiin, että kaikille maksetaan se palkka, mikä kuuluu. Suomalaiset ja ulkolaiset työntekijät ovat samalla viivalla.”

Hanhivikentien rakentamistyöt etenevät hyvää vauhtia. Kuva: Heidi Laikari.

Hyvältä näyttää

Positiivinen haaste

Hyvältähän tämä nyt näyttää, kun pienet epävarmuustekijät ovat poistuneet, raahelaisen E.Helaakoski Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Helaakoski sanoo. ”Vähitelleen alkaa varmaan alueellisesti investointeja tulemaan. Kaikki haluavat kehittää palvelujaan.” Helaakoski kuuluu Koskelaisen tapaan suurhankkeen puolestapuhujiin ja tukijoihin. Molempien edustamat yritykset ooimistavat Fennovoimaa Yrittäjän Voima Oy:n kautta. ”Meille oli helppo päätös lähteä mukaan, halusimme paikallisena toimijana edesauttaa hanketta”, hän sanoo. Helaakosken mukaan ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset alkavat toden teolla näkymään kahdenkolmen vuoden kuluttua. Hän arvioi E.Helaakosi Oy:n tarvitsevan hankkeen edistyessä kymmeniä uusia työntekijöitä. E.Helaakoski Oy on yksi Suomen suurimmista nostopalveluyrityksistä.

”Olemme oikein tyytyväisiä voimalahankkeeseen liittyvistä uutisista”, Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Jaana Pehkonen sanoo. ”Hyvät uutiset ovat saaneet ihmisiä liikkeelle. Liike-elämän suunnitelmien kanssa uskalletaan lähteä liikkeelle, kun ydinvoimalan rakennushankkeen toteutuminen varmistuu.” Jo tällä hetkellä käynnissä olevat työt ovat Pehkosen mukaan vilkastuttaneet Pyhäjokea jonkin verran. ”En osaa sanoa, miten hyvin pystymme vastaamaan tulevaan palvelutarpeeseen, mutta näen sen positiivisena haasteena, jonka ratkaisemiseksi tarvitsemme osaavat sekä innostuneet tekijät ja yrittäjät.” Pehkonen lisää, että hankkeen eteneminen luo toiveikkaita ajatuksia ennen kaikkea Pyhäjoen kuntakeskuksen kehittymisen ja työllisyysnäkymien suhteen koko pohjoisessa Suomessa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät hyvillään suurhankkeen etenemisestä

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on hyvillään Fennovoiman hakkeen etenemisestä Pyhäjoella. ”Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus on jo vuosia sitten sitoutunut hankkeeseen ja uskonut sen toteutumiseen. Alueellemme tarvitaan juuri tällainen suurinvestointi ja kansainvälinen suurhanke, jotta alueen taloustilanne ja työllisyys kohentuisivat, PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. ”Ydinvoimalan rakentamisvaikutukset ovat kymmeniätuhansia työvuosia ja aluetaloudelliset vaikutukset merkittäviä. Näiden lisäksi hanke lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja auttaa pääsemään Suomea ilmastotavoitteisiin.” ”Tulevina vuosina tämä hanke käynnistää laajamittaisesti muita investointeja alueellamme”, Kolehmainen sanoo.

Koulutusta hankkeeseen Kolehmaisen mukaan nyt viimeistään alueen yrittäjien kannattaa lähteä tutkailemaan mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen suurhankkeeseen ja saada urakoita ja töitä kotimaisille toimijoille. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää Yrittäjyysviikolla suurhankkeeseen liittyvät infotilaisuudet Raahessa 1.9., Pyhäjoella 2.9., ja Oulaisissa 3.9. Lisätietoja ja ilmoittautumiset maksuttomiin tilaisuuksiin löytyvät nettisivuilta ppy.fi > etusivun Tapahtuma- ja koulutuskalenterista.

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

70 toimijaa ja 500 työntekijää Kun Osuuskauppa Arina osti Citytalon ja Gallerian, laajenevat uuden Kauppakeskus Valkean palvelut entisestään; myyntipinta-ala lisääntyy kolmanneksen ja työntekijämäärä nousee yli viiteensataan. Laajentuminen myös mahdollistaa kesäkadun rakentamisen alkuperäisen suunnitelman mukaiseen pituuteen.

Kahteen kortteliin ja viiteen kerrokseen sijoittuvassa n. 25 000 neliömetrin kokonaisuudessa palvelee n. 70 eri toimijaa saman katon alla. Kauppakeskuksen johtajan Anu Junnikkala-Alhon mukaan Valkean rakentaminen etenee suunnitellusti, avaus on keväällä 2016.

Osuuskauppa Arina kehittää Galleria ja City -tavaratalojen kiinteistöjä remontoimalla ne osaksi kauppakeskusta. Kauppakeskuksen laajentuminen mahdollistaa kesäkadun rakentamisen alkuperäisen suunnitelman mukaiseen pituuteen. Laajennus parantaa tilojen energiataloutta ja lisää kesäkadun ympärivuotista käytettävyyttä. Kehittämiseen investoidaan noin 10 miljoonaa euroa.

Valkea tuo Ouluun uusia toimijoita sekä kesäkadun myötä kohtaamis- ja tapahtumapaikan. Katutasossa korostuvat nopea asiointi, kosmetiikka, korut, asusteet ja pienelektroniikka sekä terveys. Muotia on toisessa ja kolmannessa kerroksessa, jossa sijaitsee myös ravintolamaailma. Kahvilat lisäävät viihtyvyyttä useassa kerroksessa.

Kansainvälisiä muotiliikkeitä Kauppakeskuksen ankkuri Sokos palvelee kaikissa viidessä eri kerroksessa. Neljännessä kerroksessa sijaitsee muita palveluja sekä kokous- ja toimistotiloja.

Katettu kesäkatu on kohtaamis- ja viihtymispaikka sekä erilaisten tapahtumien järjestämispaikka.

Valkea tuo Pohjois-Suomeen Indiskan, ruotsalaisen muodin ja sisustamisen ketjun. Toiseen kerrokseen sijoittuvat myös kansainväliset muotiliikkeet Bik Bok, Carlings ja Cubus.

Valkean noin 50 eri toimijasta osa on Junnikkala-Alhon mukaan allekirjoittanut vuokrasopimuksen.

”Kaikki muut tilat ovat yhden tai useamman toimijan neuvottelujen kohteena.”

”Tuolla ne teidän uudet tilat valmistuvat”, tavaratalonjohtaja Anu Junnikkala-Alho näyttää Petra Niskaselle (vasemmalla) ja Hilkka Eskeliselle.

Ensimmäiset paikalliset pk-yritykset Valkeaan Oulun ydinkeskustaan valmistuvaan Kauppakeskus Valkeaan sijoittuu Sokoksen lisäksi noin 70 toimijaa, joista osa on paikallisia pk-yrityksiä. ANTTI NISKANEN

nsimmäiset paikallisista toimijoista ovat jo vuokrasopimuksen tehneet. Lastenvaateliike Jasminin omistaja Hilkka Eskelinen kertoo odottavansa innolla Valkean valmistumista ensi keväänä. ”Yritykseni viettää silloin 25-vuotisjuhlaa, ja uusi liike antaa oivan mahdollisuuden uudistumiseen ja liikeidean hiomiseen.” Eskelinen arvelee, että Jasmin passaa tarjonnallaan hyvin Valkean monipuoliseen konseptiin. ”Tarjoamme kansainvälisiä lasten merkkivaatteita ja muodikkaita äitiysvaatteita. Täydennämme siten loistavasti Valkean tarjontaa”, hän jatkaa.

Jasmin muuttaa kaupungin sisällä, nykyiset toimitilat ovat Stockmanin 4.kerroksessa. ”Liiketila on samansuurinen kuin nyt, noin 120 neliötä, ja liikeideaan on kehitteillä on uusia ideoita ja valikoimaan uusia brändejä.” Eskelinen sanoo, että pidennetyt aukioloajat antavat tarvetta palkata lisää henkilökuntaa. ”Mahtava juttu, kun Oulu saa uuden vetovoimaisen kauppakeskuksen.”

Uutta virtaa yrittäjälle Samoilla linjoilla on yrittäjä Petra Niskanen. Hän muuttaa Galle-

riassa toimivan Life-myymälänsä Valkeaan. Niskanen sanoo olevansa hyvillä mielillä siitä, että Oulun keskustaan saadaan uutta elämää. ”Uskon, että kauppapaikasta tulee erittäin suosittu. Voin sanoa myös sen, että kyllä tätä on odotettukin.” Valkeassa Lifellä on vajaa 100 neliötä, hieman vähemmän kuin nykyisissä tiloissa. Mitä Valkean liikkeeseen tulee uutta, se on Niskasen mukaan vielä mietinnässä. ”Jotain uutta varmasti tulee, mutta ainakin muutto tuo uutta virtaa yrittäjälle ja henkilökunnalle”, hän sanoo. Petra Niskanen on luontaistuo-

tealan kauppias toisessa polvessa; hänen äitinsä perusti yrityksen Ouluun 30 vuotta sitten. Luontaistuote Oulun Natural Oy:llä on Life-liikkeet myös Raksilan ja Limingantullin Prismoissa.

Tuplasti asiakaspaikkoja Hallituskadulla toimiva Fitwok muuttaa Valkeaan yhdeksi kauppakeskuksen ravintomaailman seitsemästä ravintolasta. Yrittäjä Jarno Pistokosken odotukset ovat korkealla. Tarkoitus on tuplata nykyiset 30 asiakaspaikkaa. ”Pääsemme toteuttamaan ne ke-

hittämistoimet, joita olemme suunnitelleet, mutta emme nykyisessä paikassa ole voineet tehdä.” Yrittäjä luottaa uuden kauppakeskuksen ja sen ravintolamaailman vetovoimaan. ”Odotan, että se houkuttelee myös meille paljon uusia asiakkaita, entisten lisäksi.” Pistokoski sanoo, että Fitwok säilyy terveellisen ruuan pikaruokapaikkana, mutta ruokalistaa on tarkoitus monipuolistaa. ”Otamme listalle myös alkuruuat ja jälkiruuat.” Henkilöstön määräänkin muutto isompiin tiloihin vaikuttaa. ”Todennäköisesti tarvitsemme kaksi uutta työntekijää lisää.”

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Raahen ”helmi” halutaan herättää eloon Raahessa KAAPOhankkeen toivotaan auttavan herättämään vanha kaupunki uuteen eloon.

Hannele Meskus, Tuija Patana ja Kirsi Asunmaa

tutkivat Patanan laatimaa alustavaa toimenpidekarttaa huvimajassa Vanhan kaupungin läheisellä historiallisella seminaarikampuksella. Viimeksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun käytössä ollutta aluetta kehitetään nyt erilaisia yritys- ja yhdistystoimintoja varten.

ANTTI NISKANEN

”

Haluamme löytää yhdessä menestystekijät tälle meidän helmelle ja sen kehittämiselle”, johtaja Hannele Meskus Raahen kaupungin hanketoiminnan ja kehittämisen yksiköstä maalailee. ”Sillä helmestähän Vanhassa Raahessa on kysymys, se on yksi pohjoisen Suomen merkittävimmistä puukaupunkialueista.” Meskus korostaa alueen kehittämisessä yhteistyön merkitystä. Mitä laajempi yksimielisyys asioista on, sitä paremmat mahdollisuudet suunnitelmia on toteuttaa. ” Erityisenä tavoitteena on yhdessä kaupunkilaisten, yrittäjien ja eri toimijatahojen kanssa kehittää kaupunkiamme yhä viihtyisämmäksi niin asukkaille kuin matkailijoille.” ”Haluamme tuoda esiin oman kaupunkimme erityislaatuisuuden. Esimerkiksi uusien tapahtumien myötä Pooki Flakkaa – Raahen Meripäivillä voi sukeltaa suoraan purjelaiva-aikaan, ja Pekan Pimiät -tapahtuma vie loppukesän omaperäiseen huipennukseen.”

Vanhan Raahen asukkaat mukaan Projektin puitteissa ja on järjestetty ja järjestetään tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, joihin Vanhan Raahen asukkaiden toivotaan osallistuvan.

KAAPO

Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessakehittämishanke

”Niissä on tullut esille hyviä ehdotuksia, joista osa on jo johtanut toimenpiteisiin”, Meskus kertoo. Lisäksi arkkitehtiopiskelija Tuija Patana on selvittänyt alueen asukkaiden toiveita keskustelutilaisuuksissa ja haastatteluin. Patana on koonnut analyysikartan ja sen pohjalta toimenpidekartan (viereisellä sivulla), jossa arkkitehdin silmin esittää, mitä vanhan Raahen virkistämiseksi voidaan tehdä. ”Mielestäni täällä on lähdettävä pienin askelin likkeelle, aluksi ympäristöä kohentamalla.” Suunnitteluun haetaan vinkkejä myös muualta. Meskuksen mukaan tarkoitus on käydä katsomassa, mitä Loviisassa, Raumalla ja Kokkolas-

sa on tehty puutaloalueiden elinvoimaisuuden hyväksi.

Yrittämiselle mahdollisuuksia Raahen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Asunmaa odottaa, että hankkeen avulla Vanha kaupunki lisäisi viihtyisyyttään ja viehätystään. ”Se on tehtävissä pienillä parannuksilla, siistimisellä ja lisäämällä aikakaudelle ominaisia yksityiskohtia, rakennusten historiasta kertovilla kylteillä.” Yhteisöllisyyden lisääminen yhteisillä kokoontumispaikoilla elävöittäisi Asunmaan mielestä Vanhaa kau-

punkia. Samalla se voisi parantaa myös yrittämisen mahdollisuuksia kyseisessä kaupunginosassa. ”Kun asukkaat tapaavat toisiaan ja ovat enemmän kanssakäymisissä, voi syntyä myös asukaslähtöisiä liikeideoita, jotka voivat olla ihan toteutuskelpoisia.” Hankkeessa pitää Asunmaan mukaan selvittää, mitkä ovat mahdollisia liiketoiminnan esteitä tuolla alueella, ja onko keinoja joilla niitä voitaisiin poistaa. ”Tällä hetkellä ehkä toteuttamiskelpoisin olisi sellainen yritysidea, jota alueen asukkaat voisivat toteuttaa oman kotinsa yhteydessä.”

Kaupunki- ja kuntakeskuksille vireämmät ympäristöt Yrittäjyyden lisääminen on keskeisenä tavoitteena KAAPOssa, PohjoisPohjanmaalla 11 kunnan alueella toteutettavassa taajamaympäristöjen kehittämishankkeessa. ANTTI NISKANEN

iralliselta nimeltään Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa-kehittämishankkeessa on tarkoitus parantaa alueen kuntien vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. ”Tämä tapahtuu muun muassa palvelujen sisältöä ja saatavuutta parantamalla”, projektikoordinaattori Kaisa Savela Pohjois-Pohjanmaan Liitosta kertoo.

”Hankkeen tavoitteena on yrittäjyyden lisääminen kuntakeskuksissa tarkastellen keskustojen palveluja, yrittäjien yhteistyötä ja muun muassa yrityspuistoja. Osatavoitteina on paikkaperusteisuus, energiaomavaraisuus, puurakentaminen ja rakennetun ympäristön eheyttäminen. Vuosien 2014-17 aikana hankekunnissa laaditaan alueiden omista tavoitteista lähtien esimerkiksi kuntakeskuksen kehittämiseksi toiminta- ja yhteistyömalli.

Monenlaisia suunnitelmia KAAPO –hankkeessa ovat mukana Haapajärvi, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Nivala, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe, Siikalatva, Utajärvi, Ylivieska. Hankkeen tuloksena saadaan kuntakohtaisia kehittämissuunnitelmia, jotka voivat olla esimerkiksi keskustojen parantamissuunnitelmia, tieympäristön parantamissuunnitelmia,

taajamaympäristön detaljisuunnittelua. ”Tai ne voivat olla rakennusten korjaussuunnitelmia tai kuntoarvioita, vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta tai yrityspuistojen kehittämistä”, Savela jatkaa.

Vähitellen liikkeelle Hanketta on päästy aloittelemaan jo Raahessa, Kalajoella ja Merijärvellä, Pyhäjoella ja Kempeleessä. Niissä on palkatut arkkitehtiopiskelijat olleet kesän aikana selvittämässä kehitettäviä kohteita. Syksyllä alkavat uudet harjoittelujaksot, ja arkkitehtiopiskelijat vaihtuvat. Hanke etenee myös muissa kunnissa. Toisilta paikkakunnilta saadaan virikkeitä muun muassa yhteisten seminaarien ja tapaamisten avulla. Esimerkiksi Kalajoella syksyllä järjestettävässä seminaarissa aiheina ovat puurakentaminen kaupunki-

keskustoissa sekä käyttäjälähtöinen kaupunkien kehittäminen.

Tavoite: Parantaa alueen kuntien vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta

Mukana: Haapajärvi, Kalajoki Kempele Kärsämäki Nivala Merijärvi Pyhäjoki Raahe Siikalatva Utajärvi Ylivieska

Ajankohta: 2015-2017

Pyhäjoella mietitään vanhaa kasitietä Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Jaana Pehkonen tervehtii ilolla keskustaajaman kehittämistä. ”Pyhäjoen keskusta on kaivannut jo pitempään kasvojen kohotusta.” Pehkonen myös myöntää alueen haasteellisuuden kasvaa ja kehittyä, keskustaa kun halkoo iso joki sekä valtatie. Hän toivoo, että Kasitien kehittämisen lisäksi keskustan alueen pysäköintiin voitaisiin saada toimivampia ratkaisuja. Kempeleessä tavoitteena on keskeisten yritysalueiden ulkoisen ilmeen kohentaminen ja vetovoimaisuuden ja opastuksen kehittäminen. Yhteistyössä mietitään Riihivainion ja Kempeleen logistiikkakeskuksen, Paiturin, Hakamaan ja Ollakan alueiden kehittämistä.

Yhteisöllistä kehittämistä Savela korostaa KAAPO-hankkeen yhteisöllistä ja keskustelevaa luonnetta. Kehittämissuunnitelmat tehdään yhdessä kuntien viranomaisten, liike-elämän edustajien ja asukkaiden sekä asukas- ja kotiseutuyhdistysten kanssa ”Toimintaa ohjaavina periaatteina ovat kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallistuvan suunnittelu periaate.” Kuntien kehittämissuunnitelmia ohjaavat paikalliset työryhmät ja asiantuntijaohjaus tulee PohjoisPohjanmaan liiton kautta.

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

MERKINNÄT

Toimenpidekartan selitystä rakennettava korotettu tai muuten ajoradasta erotettu jalkakäytävä sorapäällysteellä tai kiveyksellä

kadun valaisin ri uusittava tahojen kanssa käytyihin taaliaukiolle. Liian leveä ajokaista keskusteluihin perustuen toi- ja pollareilla erotettu jalkakäytävä rakennettava aita menpidekarttaan on sijoitet- kannustavat liian suuriin nopeuktu erilaisia korjausehdotuksia Van- siin. Pekkapatsaan arvolle sopii, etrakennettava uusi levähdyspaikka han Raahen alueelle. Osa niistä on tä aukio ohitetaan joko maltillisella nopeudella tai kävellen. Siksi Pekhelppojakadun ja edullisia toteutettavakmuuttaminen kaksisuuntaiseksi si vaikka heti, kun taas osa ehdo- katoria ehdotetaan suljettavaksi liiläpikulku estettävä tuksistaliikenteen kaipaa tarkempaa suun- kenteeltä kokonaan. Yksisuuntaisia katuja koskevaa nittelua ja investointeja. rakennus kunnostettava Vihreä vinoviivoitus kuvaa vir- negatiivista palautetta tuli projekkistyskäyttöön kehitettävää aluet- tin aikana paljon. Osa haastatelpaikka uudisrakennukselle ta. Pikkulahden rantaa tulisi paran- luista henkilöistä piti katujen kaktaa lisäämällä rannan kävelyreitin sisuuntaisuutta jopa edellytyksenä valaistava kohde varteen levähdyspaikkoja istuma- liiketoiminnalle. Sen vuoksi kartassa on esitetty Kauppakadun, Koupaikkojen, pöytäryhmien ja ylei- alue virkistyskäyttöön kehitettävä sen grillin muodossa. Kauneuska- lukadun, Brahenkadun ja Reiponnavan ranta-alue on erittäin pel- kadun muuttamista kokonaisuukistetty itä-länsi-suuntaisesti ko- dessaan kaksisuuntaisiksi. Vakava häiriö vanhan kaupunrostuva nurmikenttä. Satunnaisia puistoaktiviteetteja kuten pi- gin rakenteessa löytyy Kauppakahapelejä alueella tulisi tukea, jot- dun ja Cortenkadun risteyksestä. ta alue saataisiin kaupunkilaisten Alueelle on tyypillistä korttelien ja hyötykäyttöön. Jotta puistotoimin- myös tonttien reunoille ja erityinoille saataisiin riittävästi tilaa, on sesti kulmiin rakentaminen. AluKirkkolahdenkatu suljettava liiken- een yhtenäisyyden saavuttamiseksi teeltä ja yhdistettävä osaksi nurmi- kyseisessä kohdassa on täydennetkenttää. Alueen kehittäminen puis- tävä kahdella vierekkäisellä tontilla tomaiseksi vaatii lisää yksityiskoh- kadunvarren rakentamista. Koko Vanhan Raahen alueella taista suunnittelua. Rakennettavia korotettuja tai ja sen ympäristössä on panostetmuuten ajoradasta erotettuja jal- tava riittävän opastusjärjestelmän kakäytäviä löytyy Reiponkadulta kehittämiseen erityisesti omatoija Ämmänkadulta. Korotus tai ki- mimatkailijan näkökulmasta. Täveyksellä erottaminen sekä jalka- hän liittyvät esimerkiksi kadunnikäytävän materiaali riippuvat lä- mikyltit, opasteet, talojen ja katuhialueen tai kadun nykyisestä to- jen brändäys ja QR-koodisto. teutustavasta. Tavoitteena on katukohtainen yhtenäinen ilme. Tuija Patana Vaikka Pekkatori on remontoi- Arkkitehtiopiskelija tu äskettäin, se ei nykymuotoisena ole paras vaihtoehto monumen-

MERKINNÄT

YRITTÄJÄ käy tutustumassa

rakennettava korotettu tai muuten ajoradasta erotettu jalkakäytävä sorapäällysteellä tai kiveyksellä

tarjouspyyntöihin www.kaupantekopaiva.fi ja JÄTÄ OMA TARJOUS.

uusittava kadun valaisin rakennettava aita

e l l i s e dot i a t i t n

rakennettava uusi levähdyspaikka kadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi liikenteen läpikulku estettävä rakennus kunnostettava paikka uudisrakennukselle

y y iin 1.9. r a m a n , i jä ä n sem ä t v i t ä i p r o Y tek Kaupan Tule

valaistava kohde virkistyskäyttöön kehitettävä alue

Pirjo Karhu

Petri Rajaniemi

Seminaaripaikka: Pohto • Klo 9–17 • (Ulea kokoustila, Vellamontie 12, Oulu)

Vuoden Kaupantekopäivän ostajayritysten esittely Omien kaupantekokykyjen arviointi Asiakasratkaisupäällikkö ANTTI VASELA, Rastor Oy Mitä yrittäjän pitää tietää ja osata, jos mielii kv-markkinoille? Yrittäjäneuvos, CEO PIRJO KARHU, Centre d’ Expertise Oy Kuka muu muka? Kolumnisti PETRI RAJANIEMI, Future Works Oy Verkostosta voimaa! Kehityspäällikkö JUHA MIIKKULAINEN, Fennovoima Somesta businesta! Toimitusjohtaja JONNA MUURINEN, Kuulu Oy Uudenlainen kassajärjestelmä kaupanteon tukena MARKUS MÄKINEN, Elisa Oyj

OMISTAUTUNUT SINULLE

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Jope-kissa saa paijaukset Vililtä, joka on tullut äitinsä kanssa tutustumaan kotieläinpihan asukkaisiin.

Omien töittensä herraksi

vol.4

Rakkaudesta Puitteet olivat valmiina, kun Jenna Ratilainen, 23, ryhtyi yrittäjäksi toukokuussa. Vanhempien tilalle WillaHillalle perustetun kotieläinpihan pyörittämisessä riittää kuitenkin haasteita. ANTTI NISKANEN

M ”Kyllä tällä on tarkoitus saada leipä itselle. Tai ainakin eläimille”

Asiantuntijat vauhdittavat yrityskauppoja

Suomen Yrittäjät yhteiskuntasopimusneuvottelujen päättymisestä:

Katse eteenpäin – hallituksella on keinot kilpailukyvyn palauttamiseen

uomen Yrittäjät pettyi monen muun kanssa yhteiskuntasopimusneuvottelujen keskeytymiseen viime viikolla. ”Suomi olisi tarvinnut nopean kilpailukykyloikan, joka oli hallituksen tavoite neuvotteluissa, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen sanoo. Mäkysen mukaan yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutuminen osoittaa sen, että kolmikantaneuvotteluilla ei pystytä reagoimaan maailman muutokseen riittävän nopeasti ja vaikuttavasti. Eläkeuudistus oli tässä poikkeus. ”Nyt hallituksen pitää tehdä päätöksiä, jotka auttavat yrityksiä palauttamaan kilpailukykynsä ja luomaan lisää uusia työpaikkoja”, Mäkynen sanoo.

Rakennemuutos toteutettava Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että keskeistä on toteuttaa nopeasti hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä työelämän rakennemuutos. ”Tärkeintä on antaa laajemmat mahdollisuudet sopia asioista työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajien kesken työehdoista.” ”Työmarkkinoiden kehittämiseen tarvittavat ratkaisut löydetään parhaiten työpaikoilla, työntekijöiden ja yrittäjän kesken”, yrittäjä Mäkynen sanoo. Mäkynen ja Järventaus kertovat, että Suomen Yrittäjät on valmis tukemaan hallitusta työpaikkojen kannalta ratkaisevan tärkeissä uudistuksissa.

”Pikaisilla ohjelman toimeenpanoilla on mahdollisuus siihen, että veronkorotuksia ja leikkauksia voidaan välttää”, Järventaus huomauttaa.

keskisuuria yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät oli mukana neuvotteluissa keväällä ja olisi ollut hyvä olla mukana myös nyt loppukesästä. Tälle toiselle kierrokselle järjestöä ei kuitenkaan kutsuttu.

SY ei ollut neuvottelemassa Suomen Yrittäjät oli keväällä mukana neuvotteluissa, kun yhteiskuntasopimusta yritettiin ensimmäisen kerran solmia. Se oli uutta, sillä perinteisiin neuvotteluihin tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta järjestö ei ole edes pyrkinyt. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan ollut kysymys perinteisestä tuposta vaan maan kilpailukykyä ja työelämän rakenteita oleellisesti koskettavasta prosessista. Siksi oli tärkeää, että pieniä ja

ahdollisuuksista liiketoiminta ei ole kiinni. Oulun laidalla Kiimingissä sijaitsevan WillaHillan tapaisilla kotieläinpihoilla luulisi riittävän potentiaalisia asiakkaita; eläinten ystävät ja harrastajat, kaupunkilaistuneet perheet ja lapset. Siis valtaosa suomalaisista. Kaarinalainen Kirsi Lindholm on huomannut opasteviitan tien laidassa ja kurvannut pihaan. Poikansa Vili Heikkisen, 8, kanssa on katsottu ja hellitty kaksi- ja nelijalkaiset eläimet ja siivekkäät, joiden luonteista ja elintavoista Jenna on heille tarinoinut. Kierros päättyy koirien häkille, jonka edessä Jope-kissa kehrää ja saa paijauksia Vililtä. Lindholm kertoo eläinten kiinnostavan heitä niin paljon, että niitä käydään katsomassa aina, kun mahdollisuus avautuu. Hän kiittää WillaHillan monipuolisuutta ja paikkojen siisteyttä. ”Täällä on nähtävillä monia erilaisia kotija muita hyötyeläimiä, enemmän kuin monissa muissa vastaavissa paikoissa. Ja niillä on selvästi ammattitaitoinen hoitaja ja hyvät oltavat.”

Jyrki Mäkynen.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdoshanke on ollut aktiivinen. Asiantuntijapalveluita on käytetty lähes puolet hankkeen budjetista. Asiantuntijat tekevät yrittäjien apuna suunnitelmia, jossa tarkastellaan muun muassa liiketoiminta- ja osakekaupan eroja. Toimeksiannoissa kartoitetaan useasti myös arvonmäärityksen kautta, myydäänkö ulkopuoliselle vai jatkaako joku perheenjäsenistä. Kehityspäällikkö Tommi Sirviön mukaan tämä viittaa siihen, että lähitulevaisuudessa on tulossa uusia yrityksiä myyntiin.

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

T:mi Kotieläinpiha WillaHilla Omistaja: Jenna Ratilainen Perustettu: 2015

eläimiin

Eläimiä: mm. hevosia, lehmiä, lampaita, koiria, kissoja, kaneja, ankkoja, kanoja, kalkkunoita.

Meranti auttaa rakentamaan puhtaasti

Laadukkaat siivouspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan Laadukkaat siivouspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan Suunnittelu, neuvonta, valvonta ja kehittäminen Suunnittelu, neuvonta, valvonta ja kehittäminen

TyömaaYlläpitoRakennusTyömaaLoppu- KäyttöönottoKäyttöönotto- YlläpitoRakennus-Loppupalvelut siivous siivous siivous siivous siivous palvelut siivous siivous siivous Laadukkaat siivouspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan

Asiakkaita on riittänyt Satunnaiset asiakkaat eivät kuitenkaan ole ensisijaisena tavoitteena siksi, että WillaHilla ei ole aina avoinna. Eläimet asuvat rauhallisessa kotipihassa, eikä niitä voi milloin tahansa häiritä. Vierailuista on sovittava erikseen. Jenna on yrityksen alkuun tyytyväinen. Ponityttöjä ja ratsastajia on riittänyt, samoin päiväkotiryhmiä sekä päiväleireillä ja -retkillä kävijöitä. Ja kaikenlaisia eläinten ystäviä. ”Moni tulee ihan vain rentoutumaan ja nauttimaan eläinten seurasta, harjaamaan hevosia tai vaikka rapsuttelemaan koiria ja kissoja. Kodassa voi paistaa omia makkaroita”, Jenna kertoo.

Suunnitelmia riittää Nuori yrittäjä tietää liikeidean olevan kuitenkin haasteellinen. Kesällä on helpompaa, mutta asiakkai-

ta olisi oltava ympäri vuoden, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Mietittävää riittää. ”Markkinoida pitäisi, mutta kun ei oikein tiedä, miten sitä kannattaisi tehdä. Toistaiseksi se tapahtuu facebookin ja blogin avulla.” Paikkaa ja aluetta pitäisi kehittää ja pitää kunnossa. Hankkia uusia eläimiä, kehittää tuotteita. ”Vasikalle saimme jo kaverin, mutta aasin haluaisin vielä laittaa”, Jenna miettii. Eläintarhaksi rinnastettavalta kotieläinpihalta edellytetään melkoisia rakenteita ja kohtuullisia investointeja. Esimerkiksi kaneille jouduttiin rakentamaan 50 neliön häkki. Syksyksi on tarkoitus suunnitella kerhoja ja kursseja lapsille ja nuorille. ”Hevoshommille on kysyntää, joten täytynee panostaa niihin”, hän jatkaa.

Yrittäjäksi tosimielellä

lellä. Saa asettaa tavoitteet aiKysy lisätietoja ja pyydäjatarjous! Suunnittelu, neuvonta,ja valvonta Kysy lisätietoja pyydäkehittäminen tarjous! van itse ja toteuttaa suunnitelmia. Olla omien töittensä herra, vieläpä koulutusta vastaavalla alalla. Jenna on hevostenTyömaa- Rakennus- Loppu- Käyttöönotto- Ylläpitohoitaja. palvelut siivous siivous siivous siivous ”Kyllä tällä on tarkoitus saaHaaransuonkuja 10, 90240 OULU, p. 020 833 3150, www.meranti.fi da leipä itselle”. ”Tai ainakin eläimille”, hän lisätietoja tarjous! Haaransuonkuja 10,Kysy 90240 OULU, ja p. pyydä 020 833 3150, www.meranti.fi lisää naurahtaen. Finnveran laina mahdollistaa Haarasuonkuja 10, 90240 OULU pienet investoinnit, ja starttirap. 020 833 3150 ha antaa hänelle itselleen turvaa vielä ainakin muutamaksi www.meranti.fi kuukaudeksi. Haaransuonkuja 10, 90240 OULU, p. 020 833 3150, www.meranti.fi Jenna saa sivutuloja lomituksista, joita hän tekee lähialueen hevostalleilla. ”Tarkoitus on kokeilla ainakin viisi vuotta, että mitä tästä tulee”, hän lisää. Omien töittensä herraksijuttusarjassamme olemme aiemmin esitelleet uudet yritykset Vexatec Oy:n, Kirppis-Kamu Oy:n ja Mainos-Mipe Oy:n.

Halu menestyä on kova. Jenna kertoo lähteneensä yrittäjäksi tosimie-

Vuoden parhaat yritykset haussa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtuma Oulaisissa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät palkitsee perinteisesti vuoden parhaat yritykset. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksia palkintojen arvoisista yrityksistä syyskuun loppuun mennessä Ppy.fi- etusivulta löytyvän linkin Kilpailut kautta. Sekä yhdistyksen korkein palkinto Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto että Vuoden Yksinyrittäjä-palkinto luovutetaan PPY:n vuosikokoustapahtumassa Oulaisissa lokakuun lopulla. Vuoden Yksinyrittäjäpalkinnon saajan pitää olla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjä ja hänen pitää toimia PPY:n toimintaalueella. Palkittavan yksinyrittäjän toiminta tulee olla päätoimi ja toiminnan on oltava vakiintunutta. Palkinnon saajan tulee osoittaa myös muuta aktiivisuutta yrittäjyyden lisäksi.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtuma järjestään tänä vuonna Oulaisissa ja samalla Oulaisten Yrittäjäyhdistys juhlii 50-vuotista taivaltaan. Juhlaviikonloppu on 30.-31. lokakuuta. Ohjelma alkaa perjantaina ohjelmallisella illanvietolla sekä keskustelutilaisuudella alkaen klo 18.00. Mukaan ovat tervetulleita maakunnan alueella toimivien paikallisyhdistysten luottamushenkilöt.. Lauantaina iltapäivällä pidetään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokous elokuvateatteri Kinokulmassa. Oulaisten Yrittäjäyhdistyksen 50-vuotisjuhlavastaanotto yläasteen liikuntasalissa käynnistyy klo 18.00. Maakunnallinen Yrittäjäjuhla alkaa klo 19.00 samassa paikassa. ”Yrittäjäjuhlassa jaetaan muun muassa Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto, Vuoden Yksinyrittäjäpalkinto sekä Oulaisten kaupun-

gin elinkeinotoimikunnan valitsema Oulaisten vuoden yrittäjä sekä vuoden nuori yrittäjä”, Oulaisten yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Raetsaari kertoo. Oulaisten Yrittäjien työryhmä vastaa juhlaviikonlopun paikallisista järjestelyistä. Yrittäjien puheenjohtaja Ritva Raetsaaren lisäksi toimikuntaan kuuluvat Pekka Jyrinki, Martti Sorvoja, Jorma Kortesoja, Eero Simunaniemi, Sirpa Vuoti, Oulaisten kaupungin kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari sekä seniorijäsen Paavo J. Erkkilä.

VALMENNUKSET

ALKAVAT OULUSSA ! Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Poimi alta sopiva työkalu vauhdittamaan yrityksesi etenemistä:

TULEVIA VALMENNUKSIA OULUSSA

•Johtamisen Tehovalmennus, 4 pv •Yksinyrittäjien Tehovalmennus, 4 pv •Yrittäjävalmennus + YAT, 12 pv • Myynnin ja markkinoinnin Tehovalmennus, 4 pv •Yritysjohtamisen valmennus + YJEAT, 12 pv

15.9.2015 16.9.2015 17.9.2015 18.9.2015 16.10.2015

Valmennukset ovat osallistujalle maksuttomia. Tutkinto syntyy liiketoiminnan ja johtamisen kehittämistyöskentelystä. Hakeminen ja lisätietoja Pekka Pirnes / p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi www.tjkoulu.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Oulun kaupungin päätös osoittaa:

Paikallinen yritys voi voittaa julkisen tarjouskilpailun

Netplaza on kuvassa olevien avainhenkilöidensä omistama yritys. Tommi Linna on neljäs vasemmalta vierellään taloushallinosta vastaava Teija Skants.

Netplaza Oy:n valinta Oulun kaupungin internetoperaattoriksi osoitti, että paikallinen pk-yrityskin voi voittaa julkisen tarjouskilpailun. ANTTI NISKANEN

”

Hinnallahan nämä ratkaistaan, meillä oli edullisin tarjous. Mutta myös palvelun laadun ja toimintavarmuuden on oltava tietysti kunnossa”, toimitusjohtaja Tommi Linna sanoo. Oulun kaupungin kanssa tehty sopimus on kolmevuotinen ja sen kokonaisarvo on lähes neljä miljoonaa euroa. ”Mahtavaa, että meidän kaltainen firma saa tällaisen mahdollisuuden. Että saa tällaisessa muutoksessa olla mukana”, hän iloitsee. Tarjouskilpailun voitto tarjoaa Linnan mukaan Netplazalle ”valtavan mahdollisuuden näyttää osaamista tietoliikenneyhteyksien rakentajana”. Hän kertoo, että sopimuksen täyttäminen edellyttää Netplazalta jopa kahden miljoonan investointeja. ”Työnkekijämäärä on kasvanut keväästä jo kymmenellä 21:een, ja lisää voidaan hyvinkin vielä palkata.”

Netplaza Oy: Nopeasti kasvava oululainen internetpalveluntarjoaja, joka kehittää ja tarjoaa huippunopeita laajakaistaratkaisuja yrityksille, alueellisille seutuverkoille ja taloyhtiöille.

Toimintakulttuuri muuttumassa?

Kolmevuotinen sooimus

Linna sanoo, ettei tiedä, että Suomessa olisi tehty vastaavan mittakaavan operaattorivaihtoa yhdessäkään kaupungissa. ”Ainakaan sitä ei ole siirretty tällaiselle pienelle toimijalle kuten me.” Hänen mukaan sopimus kertoo paitsi teknologian, myös toimintakulttuurin muutoksesta. ”Teknologia on siinä mielessä arkipäiväistynyt, että verkkoyhteydet ovat digiyhteiskunnan perusinfraa.” ”Pienikin yritys pystyy toimimaan tässä kentässä uskottavasti isojen toimijoiden kanssa, kun sillä on tarjota huippuluokan asiakaspalvelu ja kustannustehokas hinnoittelu.”

Ihan yksin Netplaza ei tarjouskilpailua voittanut, vaan sen mahdollisti yhteenliittymä valtakunnallisen runkoverkkoyhtiön FNE Finland Oy:n kanssa. Netplaza tuottaa sopimukseen kuuluvat alueverkkoyhteydet ja FNE Finland runkoverkkoyhteydet. Palvelut tähän saakka toimittanut DNA siirtyy sivuun ja palvelut siirtyvät yhteenliittymän tuottamiksi kahdeksan kuukauden siirtymäajan kuluessa.

Yhtiö on perustettu vuonna 1996

Netplazan liikevaihto vuonna 2014 oli 1,6 miljoonaa euroa ja arvio kuluvan vuoden liikevaihdosta on noin 2,5 miljoonaa euroa

usten tekemisessä, liitebyrokratiassa, yhteistyökumppanihaussa, tarjouskilpailuiden etenemisessä ja mahdollisissa oikaisupyynnöissä. Hankinta-asiamiespalvelu tuo käyttöön testattuja työkaluja ja hyväksi todettuja käytäntöjä, joita yrittäjä voi hyödyntää myynnissä. Yrittäjien kannattaa tutustua myös hankinta-asiamies.fi-palveluun, josta löytyy helposti kaikki julkiset hankintailmoitukset ja linkit tarjouspyyntöihin. Palvelussa voi valjastaa vahti-palvelun etsimään yritykselle sopivat tarjouspyynnöt. Palvelua on nyt mahdollista kokeilla veloituksetta 90 päivää.

Hankinta-asiamies auttaa Hankinta-asiamies Tiina Talala neuvoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäseniä julkisissa hankinnoissa; tarjo-

FNE-Finland Oy: Finnet-ryhmään kuuluva valtakunnallisia runkoverkkoyhteyksiä tarjoava operaattori

FNE-Finlandin viime vuoden liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Halu kasvaa ja kansainvälistyä suurimmat esteet viennille

Pohjois-Pohjanmaalla on 13000 yritystä, vientiyrityksiä niistä on 200. Luku voisi olla roimasti suurempi, sillä tuotteista vienti on harvoin kiinni.

”Pitää mennä ulkomaille”

ANTTI NISKANEN

istä vienti sitten kiikastaa; mitkä siinä ovat suurimmat haasteet ja miten ne ylitetään? ”Puuttuu halu ja tahto kansainvälistyä, valmius satsata aikaa ja euroja pitkäjänteisesti. Kysymys on myös resursseista ja kielitaidosta”, kiteyttää yrityksiä valmentavan ja kouluttavan Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n toimitusjohtaja Antti Karjula. Kansainvälistymisen esteet löytyvät Karjulan mukaan organisaation sisältä. ”Asiakashankinnan johtaminen ja rakenteet sekä prosessit ovat puutteellisia. Tarkoittaa sitä, että uusien asiakkaiden hankkimista ei osata sen paremmin kotimaassa kuin ulkomaillakaan.”

Vienti vaatii pitkäjänteisyyttä Palaamme jutun alkuun. Myös Karppanen tähdentää pitkäjänteisyyden merkitystä. Erämiehenä hän vertaa tilannetta kalastajaan. ”Jos hän käy vain kerran kalassa ja jää kotiin kun ei saanut saalista, niin kalat jää takuulla saamatta.” Karppanen tietää lukuisia esimerkkejä, että on tehty vain yksi myyntikierros ulkomailla ja todettu, että kun kukaan ei osta meidän tuotteita, niin mitäpä se hyvejää. Usein jää myös selvittämättä, minkälaisia tuotteita yritykset siellä haluavat. Että tiedettäisiin tehdä sellaisia kamppeita, että ne kiinnostavat.

olme vuotta sitten perustettu Indoor Atlas on oululainen ohjelmistoyritys, joka elää viennistä. Käytännöllisesti katsoen yrityksen kaikki tuotteet menevät ulkomaille. Toimitusjohtaja Janne Haverinen sanookin, että hänen yrityksensä on ollut ikään kuin etuoikeutetussa asemassa viennin osalta. ”Olemme toimineet alusta alkaen ulkomailla, joten meillä ei ehkä ole samoja ongelmia kuin kotimaan markkinoilla toimivilla yrityksillä.” Tärkeintä Haverisen mielestä viennissä on se, että tuote on sellainen, että sillä on globaalia kysyntää. Jokin innovatiivinen juttu, joka kiinnostaa.

Riittävät kannustimet

Kasvu löytyy Aasiasta

Haverinen sanoo, että yrityksellä pitää olla rohkeutta kurottaa ulkomaan markkinoille. On mentävä paikan päälle ja houkuteltava sieltä mahdollisimman pätevät työntekijät. ”Ja varmistettava heille riittävät kannustimet, bonukset tai jopa pieni omistus yrityksestä.” Tämän yritys oppi kantapään kautta. Indoor Atlas yritti maailmalle aluksi kotimaisen julkisen vienninedistäjän avulla. ”Siitä ei ollut paljon hyötyä. Perusongelmana oli se, että heillä ei ollut oma lehmä ojassa”, yrittäjä sanoo.

Sisätilojen paikannusta kehittävällä Indoor Atlaksella on noin 40 työntekijää. Parikymmentä heistä on Oulussa, kymmenkunta Helsingissä ja vaajat 10 Kaliforniassa. Lisäksi on muutama konsultti Aasiassa, missä yrityksen suurin kasvu tapahtuu. ”Juuri saimme yhteistyösoipimuksen Etelä-Koreassa, ja käymme neuvotteluja isoista kaupoista Japanissa”, Haverinen vinkkaa.

Verkostoista apua Yhtenä keskeisenä ratkaisuna Karjula näkee verkostoitumisen, sillä myös kilpailijat verkostoituvat. ”Se edellyttää sitä, että pitää olla valmis jakamaan hyötyjä, siis jättämään itsekkyyden pois.” Viennin kynnyksen ylittämiseen Karjula esittää yksinkertaisen ratkaisun: ”Aletaan tekemään töitä työaikana.”

Markkinoita riittää Vientimyyjänä toiminut ja heitä kouluttanut Lauri Karppanen on Karjulan kanssa samoilla linjoilla. ”Suurin ongelma on se, että tuotteita ei kaupata aktiivisesti. Ja jos myydään, niin miksi tyydytään kauppaamaan vaikkapa vain yhdelle Metsolle. Maailmalla riittää metsoja ja muita asiakkaita?”, Osaaamisesta ja kielitaidosta viennin ei tarvitse olla kiinni. ”Ne yritys voi ostaa, ja vientiapua löytyy niin julkisilta kuin yksityisiltä toimijoiltakin.”

Vesivahinko? Työmatka? KALUSTETTUJA ASUNTOJA väliaikaiseen tarpeeseen Oulussa, Raahessa ja Kemi-Tornion alueella! Kysy lisää 050 377 6983 tai oulu@kotimaailma.com

Asu kuin kotonasi remontin tai työmatkan ajan.

www.kotimaailma.com

OULULAINEN valtuutettu lukkoliike

Lisätietoja tuotteista ja palveluista: www.abloy.fi www.amsecurity.fi www.polar-lukitus.fi Torikatu 64, 90120 Oulu • puh. (08) 3112 441• fax (08) 3120 713 • lukituspalvelut@polar-lukitus.fi

• Kattava tuotevalikoima

• Kattava tuotevalikoima • Edulliset kokonaisratkaisut, itseasennuksena tai • Edulliset kokonaisratkaisut, asennuspalveluna itseasennuksena tai asennuspalveluna • Nopea toimitus• Nopea toimitus • Pinnoitetakuu • Pinnoitetakuu jopa 20 vuotta jopa 20 vuotta

TIL A A PE LTIK AT TO TÄY TTÄ M Ä TA RJOUSP LL Ä YYN K ÄTEVÄST TÖ I N ETISSÄ TA I SOITA ME ILLE (08) 5634 70 0

www.profiilikeskus.fi www.profiilikeskus.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Vertaistuki voi auttaa yrittäjää ahdingossa Taloudellisen taantuman pitkittyminen voi koetella ketä tahansa, mutta ennen kaikkea yrittäjiä. Voimien vähetessä ongelmat saattavat kasautua. Vertaistuki voi silloin auttaa ja helpottaa. ANTTI NISKANEN

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien avaamassa vertaistukipuhelimessa yrittäjän on helppo jutella ongelmistaan ja jakaa kokemuksia kokeneen yrittäjän kanssa. Käytännössä vertaistuki tarkoittaa keskustelu- ja kuunteluapua. Kun vain siltä tuntuu, tukipuhelimeen voi soittaa kaikenlaisissa elämäntilanteissa, johtuivatpa ne sitten mistä tahansa, kuten esimerkiksi talousvaikeuksista tai kavereiden puutteesta. Keskustelu- ja kuunteluapua antavat Matti Harila ja Jorma Ketola ovat kokeneita yrittäjiä. Ketolalla on 35 vuoden yrittäjätausta ja vielä pitempään jatkunut kokemus vapaaehtois- ja auttamistyöstä. 22 vuotta yrittäjänä toimineelle Harilalle ovat erilaiset ihmiset tulleet tutuiksi myös koulutusja vapaaehtoistehtävissä. He osaavat keskustella ja kuunnella ja tarvittaessa ohjata asiantuntijoiden luo. Luonnollisesti keskustelut ovat luottamuksellisia. ”Vertaistuki tarkoittaa kannustusta ja kokemusten jakamista, ei konstultointia, joka on ammattilaisten asia”, Jorma Ketola tähdentää.

Jorma Ketola ja Matti Harila ovat valmiit antamaan keskustelu- ja kuunteluapua yrittäjäkollegoilleen.

Kesällä ollut hiljaista Kesän aikana tukipuhelimet ovat olleet hiljaa. Harila on yhden soiton saanut, Ketolalle niitä ei ole tullut vielä yhtään. ”Yrittäjä halusi jutella, kun koki kilpailutilanteen kiristymisen ahdistavaksi. Keskustelimme asiasta ja opastin sitten häntä, minne kannattaa ottaa yhteyttä”, Harila kertoo. ”Tekstiviestillä tuli perässä kiitos, mikä tuntui hyvältä”. Palvelua ei ehkä vielä tiedosteta, tukipuhelimet otettiin käyttöön vasta juhannusviikolla. Miehet arvelevat, että syksyllä vertaistuelle voi olla enemmän tarvetta. Varsinkin, jos yritysten näkymät eivät tästä parane.

Jäsenpalveluja riittää Vertaistukipalvelun lisäksi PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenpalveluihin kuuluu lukuisia neuvoa-antavia asiantuntijoita sekä myös terveydenhuollon ammattilaisia. Kaikki palvelut ovat jäsenyrittäjien käytössä maksutta. ”Emmekä me nyt ensimmäisenä ole kysymässä jäsenyyden perään, vaan pyrimme auttamaan kaikkia yrittäjiö, jotka apua tarvitsevat,” Ketola sanoo.

Perinteinen nuor nykyaikainen 50Kun kauppatieteiden maisteri Teuvo Välikangas valittiin pankki- ja koulumaailmasta Tilitoimisto Y-Tili Oy:n johtoon 2007, tilitoimisto muutti samalla strategiaansa kasvu- ja kehittämispainotteiseksi. ANTTI NISKANEN

ahdeksassa vuodessa liikevaihto on sen jälkeen kolminkertaistunut ja työntekijämääräkin kaksinkertaistunut. Hallittu kasvu perustui strategiaan, jonka laativat tilitoimiston suurimman omistajan PohjoisPohjanmaan Yrittäjät ry:n valitsemat Y-Tilin hallituksen jäsenet yhdessä toimitusjohtaja Välikankaan kanssa. Y-Tili kasvoi muutaman yrityskaupan siivittämänä ja asiakkaiden lisääntyessä keskisuureksi, 12 hengen, tilitoimistoksi.

PPO: n vertaistukipuhelin Keskustelu- ja kuunteluapua missä tahansa yrittäjän elämäntilanteessa. Matti Harila p. 046 923 7955 Jorma Ketola p. 046 923 7956

Ideaalia toimintaa Y-tilin toiminta on Välikankaan mukaan nyt tietyssä mielessä ihanteellista. Toimitilat ovat yhdessä paikassa ja ne on suunniteltu hyvin toimiviksi. ”Ja kun henkilöstö työskentelee pääosin työhuoneidensa ovet avoimina, tiimityö ja me-henki

ovat kehittyneet erinomaiseksi vuosien mittaan.” Nykyisistä työntekijöistä pisimpään Y-Tili Oy:ssä on toiminut KLT Marketta Rantanen, 20 vuotta. Yli 12 vuotta toimistossa ovat olleet KLT, HTM Riitta-Liisa Lehtonen, palkanlaskija Merja Roppola ja KLT Pirjo Jämsä. Heidän lisäksi on nuorempia työntekijöitä, kaksi nuorinta ammattitaitoista kirjanpitäjää ovat syntyneet 1990-luvulla. ”Tilitoimistomme on perinteinen, nuorekas ja nykyaikainen”, toimitusjohtaja toteaa. Asiakaskunta koostuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä, yksinyrittäjien osuus on lähes kolmannes. Suuria, liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron yrityksiä, on vain muutama. ”Asiakkaista noin 80 prosenttia on 100 kilometrin säteeltä Oulusta. Sen lisäksi asiakkaita on eri puolilta Pohjois-Suomea, pohjoisinta Lappia myöten.”

Juuret 40-luvulla Y-Tili on yksi Oulun läänin vanhimmista tilitoimistoista. Juuret ulottuvat aina vuoteen 1944, jolloin Yksityisyrittäjien Oulun Aluetoimisto, nykyinen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry, alkoi tarjota jäsenilleen kirjanpitopalveluja. Toiminta yhtiöitettiin 1965, minkä ansiosta Y-Tili Oy viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Y-Tili Oy:n perustajina olivat Yksityisyrittäjien Oulun Aluejärjestön edustajina Paavo Toivonen ja Viljo Lantto, Oulun kauppiasyhdistystä edustivat Aarno Vartiainen, Kalle Ohukainen ja Eero Miettunen. Välikangas kertoo yrityksen historiasta, että kirjanpito tehtiin aluksi käsin, ns. parannetulla amerikkalaisella menetelmällä. ”Menetelmä oli hidas. Vuonna 1971 siirryttiin atk-aikaan ja hankittiin reikänauhalävistin. ” Vuonna 1977 tietojen tallennus tehtiin OCR-magneettinauhalle ja vuonna 1982 hankittiin kasettitallennin. Laitteiden tallentamat tiedot tulostettiin Helsingissä, ensin HOP:n ja sitten Tietotehtaan atkkeskuksessa. ”Aineiston käyttäminen Helsingissä kesti kahdesta kolmeen päivään. Ensimmäiset omat tulostavat laitteet hankittiin Tietotehtaalta 1985. Tämä nopeutti kirjanpidon valmistumista ja raportointia huomattavasti.”

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015 Osa Y-Tili Oy:n kirjanpitäjistä on kerääntynyt palaveriin KLT Riitta-Liisa Lehtosen (istumassa) työaseman ympärille. Toimitusjohtaja Teuvo Välikangas havainnollistaa tutkittavia lukuja tulostamallaan kaaviolla.

OULUN LÄMPÖKAIVONPORAUS OY

Pohjois-Suomen kokenein nykyporari! 040 418 5736 juhani.malo@elisanet.fi

Y-Tili Oy on nuorekas, k viisikymppinen ii ik i til tilitoimisto, perinteinen ja samalla nykyaikainen. Toimimme osoitteessa Uusikatu 64, Oulu! Pyydä taloushallintopalveluista tarjous!

www.y-tili.fi

ekas ja vuotias Nousuja ja laskuja Puoleen vuosisataan mahtuu monta talouden nousua ja laskua. Tilitoimistoissa suhdanteiden vaihteluja huomataan kuukausittain, kun eri toimialoita olevien asiakkaiden tuloja ja menoja seurataan työkseen. Meneillään olevaa taantumaa Teuvo Välikangas kuvaa poikkeuksellisen pitkäksi ja sitkeäksi. Konkurssit eivät ole juurikaan lisääntyneet, mutta uutena ilmiönä on toimintansa lopettavien, yleensä kannattavien osakeyhtiöitten purkaminen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Syynä on yleensä kannattavan ja kehittyvän toiminnan jatkumisen puute.

”Kirjanpitäjä on yrittäjän kumppani, opastaja ja myös toiminnan kontrolloija.”

”Yrittäjä on ikääntynyt, yritykselle ei ole perhepiiristä jatkajaa, eikä sille ole löytynyt myöskään ulkopuolista ostajaa.”

Digitalisointi ei korvaa ihmistä Digitalisointi on tuonut helpotusta ja tehokkuutta tilitoimistojen työhön. Tietotekniikan käyttäminen on myös tuonut taloushallintoon ja yhteydenpitoon riippumattomuutta ajasta ja paikasta. Se on myös mahdollistanut eri taloushallinnon tehtävien jakamista aiempaa sujuvammin tilitoimiston ja asiakkaiden välillä. Esimerkkeinä Välikangas mainitsee ostolaskujen käsittelyn, myyntilaskujen laatimisen sekä maksuliikenteen hoitamisen.

Hän on kuitenkin varma siitä, ettei tietotekniikka pysty koskaan korvaamaan kirjanpitoon liittyvää inhimillistä kanssakäymistä. ”Kirjanpitäjä on yrittäjän kumppani, opastaja ja myös toiminnan kontrolloija.” Se kokemusperäinen tieto, joka kirjanpitäjälle on karttunut ja jota hän jakaa asiakkaille, on Välikankaan mukaan erittäin arvokasta ja merkityksellistä asiakkaiden yritystoiminnan sujumisen ja kehittämisen kannalta. ”Arvokkaampaa kuin mikään tietotekniikan uusimpienkaan ohjelmapäivitysten tuottama yksisuuntainen raportti.” Y-Tili juhlistaa 50-vuotista toimintaansa Avoimilla ovilla toimitiloissaan Uusikatu 64:ssä perjantaina 4.9 klo 12-16.

Parhaat voimat päättämässä

e, että tilitoimiston pääomistajana on alueellinen yrittäjäjärjestö, on Teuvo Välikankaan mukaan taannut sen, että yrityksen hallituksessa on ollut aina käytettävissä alueen asiantuntevin ja aktiivisin yrittäjäosaaminen. Tilitoimiston hallinnossa ovat pisimpään toimineet Vesa Lipponen 15 vuotta, Jorma Heikkilä 13 vuotta, Sirkka Arola 12 vuotta, Ahvo Ruuska ja Jorma Ketola 10 vuotta sekä Jorma Kortesoja, Esko Kurvinen ja Harry Hammar kahdeksan vuotta.

Tällä hetkellä Y-Tili Oy:n hallitukseen kuuluvat Jorma Ketola puheenjohtajana sekä Tiina Eriksson, Jussi Miilukangas, Lauri Mikkonen ja Jussi Riikonen jäseninä.

Yhdeksän toimaria Tilitoimiston toimistonhoitajina ja vuodesta 1982 alkaen toimitusjohtajina on toiminut yhdeksän henkilöä. Pisimpään johtajana on ollut

Seppo Marttila, lähes 25 vuotta. Muita johtajia ennen Välikangasta ovat olleet Riitta-Liisa Lehtonen, Voitto Kukkamaa, Seppo Marttila, Pirjo Mikkola, Kaisu Perälä, Lasse Lassila, Eemeli Annola ja Eero Miettunen.

Kodin Laaturemontit & Rakentaminen Puh. 0207 410 980 www.nilax.fi

Säävälät Oy Maanrakennus- ja kuljetuspalvelut www.saavalat.fi p. (08) 5540 912 | posti@saavalat.fi

• Kaivinkoneidenkauhat • Pikaliittimet • Pyörittäjät

TOPI-KONEET OY puh. 0400 687 987

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Oulun yliopistossa vastataan yrittäjyyden lisääntymiseen Oulun yliopistossa tiedostetaan ja valmistaudutaan yrittäjyyden kasvuun. Rehtori Jouko Niinimäen mukaan yrittäjyyttä pidetään esillä ja se huomioidaan kaikessa toiminnassa. ANTTI NISKANEN

rittäjyyttä on tehty tunnetuksi meneillään olevalla teemavuodella. Tarkoitus kuitenkin on integroida yrittäjyys osaksi yliopiston kaikkea toimintaa; koulutusta, tutkimusta, johtamista, Niinimäki sanoo. Yliopisto vastaa nän tulevaisuuden haasteeseen, kun rakennemuutoksen seurauksena yrittäjyys lisääntyy ja yhä useampi suomalainen työllistää itse itsensä. ”Erityisesti perinteisen valmistavan teollisuuden väheneviä työpaikkoja täydentämään on syntymässä kasvava määrä uusia yrityksiä.” Niinimäen mukaan yhä useammat opiskelijat tulevat opiskelemaan ajatuksenaan perustaa oma yritys. ”Tulevaisuudessa yhä useammasta yliopisto-opiskelijasta ja tutkijakoulutettavasta tulee yrittäjä tai asiantuntija pieneen tai keskisuureen yritykseen.” ”Tätä kehitystä yliopisto haluaa tukea tarjoamalla yliopistokoulutuksen kautta valmiuksia yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan.”

Yrityksille kiitosta Niinimäki kiittää alueen yrityksiä, jotka ovat hienosti mukana yrittäjyyden kehittämisessä Oulun yliopistossa. ”Yhteistyö yritysten kanssa auttaa yliopistoa, ja myös yliopiston tehtävä on auttaa yrityksiä.” Hän toivoo, että yhteisöt ja yritykset ostaisivat aloittavien yritysten tuotteita, vaikka vain kokeeksi. ”Se auttaisi yrityksiä tulemaan uskottavaksi, mikä olisi niille hyvin tärkeää.” ”Aloittavat yritykset ovat varmaan myös valmiita myymään tuotteitaan kohtuulliseen hintaan, kun saavat hyviä referenssejä.”

Monenlaista yrittäjyyskoulutusta Oulun yliopiston tarjoama yrittäjyyskoulutus koostuu viidestä moduulista, joita on mahdollista valita yksittäisinä tai 25 opintopisteen sivuai-

nekokonaisuutena. Koulutuksen kieli on englanti, ja opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: Working Life and Studies, Toward Entrepreneurial Mindsets, Building Business through Creativity and Collaboration, Turning Opportunities to Business ja Entrepre-

neurial Field Project (Demola project). Ideakiihdyttämö on polku yrittäjyydestä kiinnostuneelle henkilölle tai tiimille. Toiminta tähtää yksittäisten yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden tai tiimien ideoiden kaupallistamiseen ja yrittäjyy-

den edistämiseen. ”Toiminnan tavoitteena on edistää elinvoimaisten, uusien yritysten syntyä sekä kansainväliselle tasolle tähtäävää liiketoimintaa.” Liiketoiminta-aihioita työstetään tiimeissä keskittyen ”ideasta tuotteeseen” kehitysvaiheeseen.

rakentamisen ja palvelualan yrityksistä saa lisää töitä ja tilauksia.

laisessa työmarkkinapöydässä ei ole milloinkaan kyetty vähäiseenkään sisäiseen devalvaatioon.

teilijät, viimeksi professori Bengt Holmström. Antamalla yrittäjille ja työntekijöille laajemmat mahdollisuudet sopia työehdoista suomalaisen työn kustannuskilpailukyky palautuu muutamassa vuodessa. Toivoa siis on. Tarvitaan vain hyvien poliittisten linjausten rivakkaa ja rohkeaa täytäntöönpanoa. Tähän panostamme voimakkaasti.

KOLUMNI

Toivoa on Oulun seutu on – vaikeuksista huolimatta – hyvä esimerkki yrittäjyyden voimasta rakennemuutoksen hallinnassa. Nokian lähdön seurauksena maakunnasta hävisi kolmisen tuhatta työpaikkaa, joista lienee saatu takaisin lähes puolet. Työpaikat ovat syntyneet jäljelle jääneisiin yrityksiin ja niihin satoihin uusiin yrityksiin, joita syntyi alueelle Nokian lähdön jälkeen. Silti haastetta riittää. Oulun työttömyysprosentti on tällä hetkellä peräti 19. Rakennemuutoksesta toipumista on vaikeuttanut monivuotinen kotimainen taantuma ja päämarkkina-alueittemme vaisuhko kysyntä. Maakunnan kannattaa jatkossakin panostaa yrittäjyyden vahvistamiseen. Se on ainoa keino palauttaa myös työllisyysaste säälliselle tasolle. Merkittävää vetoapua on saatavissa Fennovoiman ydinvoimalainvestoinnista, kun se saadaan toteutusvaiheeseen. Suuri määrä teollisuuden, urakoinnin,

Myös Pohjois-Pohjanmaan elpymisen kannalta on keskeistä, että maamme kilpailukyky saadaan kuntoon. Tarvitsemme tuotteita, joista saadaan enemmän euroja, ja tarvitsemme parempaa kustannuskilpailukykyä. Korkea kustannustasomme johtuu monesta seikasta. Työvoimakustannukset ovat vain osa kokonaisuudesta, joskin tärkeä osa. Tehtävää on, sillä yksikkötyökustannuksemme ovat keskeisiä kilpailijamaitamme, Ruotsia ja Saksaa ainakin kymmenisen prosenttia korkeammat. Niinpä maan hallitus on aivan oikein lähtenyt tavoittelemaan kilpailukykyhyppyä siten, että alennettaisiin yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Tähän tavoitteeseen pyritään paljon puhutulla yhteiskuntasopimuksella. Haaste on todella kova, sillä suoma-

Vaikka yhteiskuntasopimukselle on syytä toivoa menestystä, on hyvä todeta, että Suomen kilpailukyky ei nouse tai kaadu yksin tämän sopimuksen seurauksena. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on näet pitkään tavoittelemiamme lainsäädännön kehittämissuunnitelmia, jotka toteutuessaan muuttavat työelämän rakenteita oleellisesti joustavammiksi. Tärkein on tavoite lisätä mahdollisuuksia sopia paikallisesti työsuhteen ehdoista, kuten palkoista, työajoista, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä. Hallitus lupaa käynnistää tarvittavat lainsäädännön muutostoimet. Joustavuuden lisäämistä työmarkkinoillamme ovat järjestömme lisäksi jo pitkään suosittaneet keskeiset kansainväliset talousinstituutiot ja eturivin taloustie-

Jussi Järventaus Toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Tutkimustieto käyttöön yritysten avulla ”Tarkoitus on integroida yrittäjyys osaksi Oulun yliopiston kaikkea toimintaa; koulutusta, tutkimusta, johtamista”, rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

Verkostojen avulla eteenpäin

Ohjelma kestää noin kolme kuukautta ja tiimit toimivat keskenään saaden myös vertaistukea. Ohjelmaan voi tulla mukaan valmiina tiiminä tai yksittäin, myös ilman ideaa. Ideasta tuotteeksi- ohjelman pilottivaihe alkaa syksyllä 2015.

Palkittua yritystoimintaa

liopistossa tehtävä tutkimus tuottaa monenlaisia tuloksia: uutta tietoa, biologisia materiaaleja, tietokoneohjelmia, tietokantoja, keksintöjä ja uusia liikeideoita, rehtori Jouko Niinimäki luettelee. ”Ne luovat pohjan lukuisille julkaisuille ja yhteistyöprojekteille, mutta myös uuden liiketoiminnan synnyttämiselle.” Vuosittain yliopiston työntekijät tekevät noin 60 keksintöilmoitusta. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyy kahdesta neljään, mikä on osa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttamista, Niinimäki sanoo. ”Oulun yliopisto rohkaisee henkilökuntaansa ja opiskelijoitaan osallistumaan yritystoimintaan ja hyödyntämään osaamistaan akateemisen maailman ulkopuolella.” ”Yritystoiminta synnyttää työpaikkoja, joiden kautta uuden tutkimustiedon siirto tapahtuu tehokkaimmin.”

Verkostojen rakentamiselle erinomaiset puitteet tarjoaa Niinimäen mukaan Business Kitchen, joka on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen yrittäjyyden toiminta-alusta keskustassa. ”Siellä kohtaavat niin opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät sekä yritystä suunnittelevat.” Oman osaamisen kokeileminen eri alojen opiskelijoita yhdistävissä yritysprojekteissa tarjoaa mahdol-

Tuloksia on tullut. Oulun yliopistosta on viimeisten 10 vuoden aikana syntynyt yli 40 tutkimuslähtöistä yritystä ”Osa niistä on saanut arvostettua tunnustusta maailmalla. Esimerkiksi yliopiston patentoimaan teknologiaan perustuva vuonna 2007 perustettu start up-yritys BioSilta Oy palkittiin vuonna 2009 Suomen Bioteollisuus ry:n myöntämällä BioFinland-palkinnolla. 20134 yritys sai 2,5 miljoonan euron rahoituksen.” Codenomicon on palkittu useilla palkinnoilla. IndoorAtlas Oy herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta tuotelanseerauksen yhteydessä kesällä 2013. Syksyllä 2014 yritys sai 10 miljoonan dollarin rahoituksen Kiinan suurimmalta hakukoneyhtiöltä. Kyynel ja Sapotech saivat 2014 siemenrahapotin oululaiselta riskirahoittajalta Butterfly Venturelta.

lisuuden näyttää taitojaan ja saada työkokemusta kampuksen ulkopuolelta. ”Verkostojen kautta pystymme tarjoamaan jokaiselle idealle yhteyksiä juuri niihin tahoihin, jotka voivat auttaa eteenpäin.” Oamk:n lisäksi Oulun yliopisto toteuttaa yrittäjyyden toimintoja BusinessOulun kanssa. ”Lisäksi teemme läheisesti yhteistyötä muun muassa seminaarien ja tapahtumien muodossa muiden yrittäjyyden ja elinkeinoelämän sidosryhmiemme kanssa niin Oulun alueella kuin kansainvälisestikin.”

Tarjoamme kaikenkattavaa kuljetuspalvelua asiakkaalle sopivana ajankohtana.

Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy • Lavettikuljetukset • Konepajatuotteiden kuljetukset ja asennusnostot Nosto ja kuljetus Matti Salin Oy Pulkkisentie 3, 90440 Kempele Puh. 040 5288 307/24 h

• Erikoiskuljetukset • Kuormausnosturilla tehtävät asennukset www.mattisalin.com mattisalin@msn.com

30 v TERVEYTTÄ, ILOA JA HYVÄÄ OLOA!

TERVEYTTÄ, ILOA JA HYVÄÄ OLOA! www.beautycenteroulu.com

www.beautycenteroulu.com

Tapahtumakalenteri ELOKUU 19.8.2015 Yrittäjien aamiainen -hankinta-asiat, Siikalatva 19.8.2015 Hankintayksikkö Info - Pienhankinnat 19.8.2015 Myynti Facebookissa 19.8.2015 25.8.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Yrittäjien aamiainen -hankinta-asiat, Haapavesi 26.-27.8.2015 V Valtakunnallinen yrityskummikonferenssi Oulussa 28.8.2015 - 29.8.2015 SM Golf Siilinjärvellä 28.8.2015 Yrittäjien aamiainen -hankinta-asiat, Oulainen 28.8.2015 Tuloslaskelman ja taseen perusteet

29.8.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien otteluisännyys AC Oulu - TPS neljä maksutta SY:n jäsenkorttia näyttämällä otteluun!

SYYSKUU 1.9.2015 Kaupantekopäivä 1.9.2015 #keskustelunpaikka - Kaupanja palvelualan pk-yrittäjä suurhankkeessa Raahe 1.9. 2.9.2015 Google Analytics 2.9.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Lakimiespäivystys 2.9.2015 #keskustelunpaikka - Kaupanja palvelualan pk-yrittäjä suurhankkeessa Pyhäjoki 2.9.

3.9.2015 Lisää liikettä työpaikoille 3.9.2015 Kuusamossa kaupungin ja yrittäjien yhteistyöllä parhaaseen tulokseen hankinnoissa 3.9.2015 Kuusamon Kaupungintalo #keskustelunpaikka - Kaupanja palvelualan pk-yrittäjä suurhankkeessa Oulainen 3.9. 4.9.2015 Kirjanpitolainsäädäntö uudistuu 5.9.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Yrittäjägaala 7.9.2015 Alueellisen pk-barometrin tulosten julkistaminen Keskustelun paikka suhdanteista!

LIIKETILAVUOKRAUS.fi

VUOKRATTAVANA toimisto-, varasto- ja tuotantotilaa 050 597 9329 / Koivisto 0400 683 588 / Koivisto www.liiketilavuokraus.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Ydinvoimahanke jatkaa kasvuaan Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen infrastruktuurityöt ja tukirakennusten rakennustyöt etenevät uuteen vaiheeseen syksyn aikana.

ennovoiman ydinvoimahankkeen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset näkyvät jälleen syksyn aikana Pohjois-Pohjanmaan arjessa. Kotimaisen omistuspohjan vahvistuminen elokuun alussa varmisti, että miljardiluokan investointi täyttää valtioneuvoston ja eduskunnan asettaman kotimaisuusehdon. Tämänhetkiset rakennustyöt valmistelevat aluetta tulevaa voimalaitoksen rakentamista varten. Voimalaa voidaan alkaa rakentaa, kun valtioneuvosto on myöntänyt ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan. Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle kesäkuussa. Koska luvan kä-

sittely kestää noin kaksi vuotta, on ydinvoimalaitoksen ensimmäiset betonityöt aikataulutettu vuodelle 2018.

Suurhankeinfo ensi kuussa Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen pääurakoitsija Titan-2 kertoo PohjoisPohjanmaan, erityisesti Oulun alueen, yrittäjille mahdollisuudesta osallistua ydinvoimalaurakoihin syyskuussa Oulussa järjestettävässä suurhankeinfossa. Esimerkiksi rakennusalan osaajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Fennovoima ja laitostoimittaja Rosatom haluavat suomalaisen teollisuuden hyötyvän hankkeesta mahdollisimman paljon.

Rekrytointiaalto uusille osaajille Konkreettisten urakoiden ja uusien urakkasopimusten ohella Fennovoima käynnistää syyskuussa uuden rekrytointiaallon, jonka tavoitteena on vahvistaa organisaatiota noin 20 työntekijällä. Tällä hetkellä yrityksen palveluksessa työskentelee noin 200

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen vierailee laitosalueella useita kertoja viikossa. Suoria työpaikkoja laitos tarjoaa rakentamisvaiheessa enimmillään noin 4 000 työntekijälle.

henkilöä. Pohjois-Suomessa Fennovoima työllistää 11 työntekijää, joista kymmenen työskentelee Pyhäjoella ja yksi Oulussa. Pyhäjoen toimiston työntekijät työskentelevät pääasiassa työmaan valmisteluun ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Fennovoiman henkilöstöpäällikkö Irene Toivolan mukaan yritys solmii uusia työsopimuksia miltei viikoittain. ”Olemme tällä hetkellä sopimusvaiheessa noin kymmenen uuden työntekijän kanssa. Tavoitteemme on, että työllistämme tämän vuoden loppuun mennessä lähes 300 henkilöä”, hän sanoo.

Laitosalue rakentuu päivä päivältä Hanhikiven niemen laitosalueelle rakenteilla oleva yhdystie on tällä hetkellä konkreettinen maamerkki ja näky, joka pysäyttää osan niin paikkakuntalaisista kuin satunnaisista ohikulkijoistakin valtatie 8:n varrella. Yhdystie valmistuu kokonaisuudessaan lokakuussa. ”Yhdystien rakentaminen on hyvin aikataulussa, sillä sekä tien että kevyen liikenteen väylän asfalttipäällysteet ovat valmiit. Parhail-

laan käynnissä ovat turvakaiteiden ja katuvalaistuksen asennustyöt sekä tieväylien maisemointi”, sanoo Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen. Ydinvoimalaitoksen työmaatukikohdan rakentaminen alkaa elosyyskuun vaihteessa. Sipiläinen arvioi, että yhtiö jättää elokuun aikana koulutusja palvelukeskuksen rakennuslupahakemuksen. Fennovoima pyrkii saamaan

laitosalueen uloimman turva-aidan valmiiksi myös elokuun aikana. Koko laitosalue on tarkoitus aidata vuoden loppuun mennessä. Syyskuuhun 2016 mennessä valmistuvat esimerkiksi laitos- ja työpaikka-alueen sekä majoituskylän maa- ja tienrakennustyöt. Heidi Laikari Aluetiedottaja Fennovoima

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Finnveran alkuvuosi Pohjois-Suomessa vilkas - antaa lupauksia paremmasta Yritysten rahoituskysyntä on ollut alkuvuonna ilahduttavan vahvaa ja hankkeitten rakenne on monipuolistunut muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna.

ahoitusta on alkuvuonna myönnetty enenevässä määrin uusiin investointeihin , alkavien yritysten rahoitukseen sekä kotimaisten ja ulkomaisten toimitusten rahoitukseen. Muutos viimeisten vuosien käyttöpääomapainotteiseen rahoituskysyntään on selvä. Rahoitushankkeitten sekä määrä että laatu ovat parantuneet. Erilaisia yrityskauppoja ja järjestelyjä rahoitettiin 109. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana rahoitusta myönnettiin Pohjois-Suomeen 95 miljoonaa, kun vuotta aiemmin määrä oli 73,0 miljoonaa. Euromääräisen lähes 30 prosentin kasvun lisäksi hankkeitten kappalemääräinen kasvu oli yli 10 prosenttia.

Taantuma ei näy Finnveran alkavien yritysten rahoitusluvuissa alkuvuonna, vaikka kaupparekisteriin merkittyjen alkavien yritysten kokonaismäärä olikin lievässä laskussa Pohjois-Suomessa. Finnveran rahoittamissa investoinneissa syntyi alkuvuonna Pohjois-Suomessa 857 uutta työpaikkaa , edellisen vuoden vastaava luku oli 786. Tällä hetkellä onkin nähtävissä, että uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja syntyy kyllä, mutta rakennemuutoksessa vanhaa häviää myös nopeasti. Julkisena yritysrahoittajana Finnvera pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että uutta kilpailukykyistä kasvavaa ja kannattavaa yritystoimintaa syntyy nopeammin kuin vanhaa häviää.

Finnveran rahoitus kasvanut vahvasti

Uusissa tiloissa

Uusi entistä mahdollistavampi luottopolitiikka ja tuoteuudistukset ovat kasvattaneet vahvasti Finnveran rahoitusta PohjoisSuomessa. Huhtikuun alussa käyttöön otettu Alkutakaus (Finnveran takaus pankin lainalle max 80 prosenttia ja enintään 80 000 euroa alle kolme vuotta vanhalle yritykselle ) on lähtenyt liikkeelle PohjoisSuomessa hyvin eli noin 30 takauksen kuukausivauhdilla. Pienrahoitusta on kehitetty edelleen siten, että seudullisten yhteistyökumppaneidemme lausuntoihin perustuvat alkavien yritysten lainahankkeet voivat saada Finnverasta rahoitusta 50 000 euroa aiemman 35 000 euron sijaan. Uudistuksen myötä Finnveran rahoittamien alkavien yritysten lukumäärä on alkuvuonna kasvanut Pohjois-Suomessa. Alkavia yrityksiä rahoitettiin 348, kun edellisenä vuonna luku oli 274.

Oulussa toimipisteemme muutti keväällä keskustan Technopoliksen tiloihin Sepänkadulla . Uusilla toimitiloilla haemme tehokkuutta ja myös toimivuutta asiakaspalveluun. Tiloihimme kulku tapahtuu Technopoliksen aulavastaanoton kautta ja auton saa parkkeerattua alakerran parkkihalliin.

• Siivouspalvelut • Asiointi- ja avustamispalvelut Meiltä myös ARVONLISÄVEROTON kotityöpalvelu

Pauli Piilma aluejohtaja Finnvera Pohjois-Suomi

• Ikkunan ja parvekelasien pesut • Ruokapalvelut • Tekstiili- ja vaatehuolto Kotityöpalvelut • Oulu

Puh. 0440 861 120

www.prokaks.fi

Kuljetuspalvelu OTP Travel työllistää 60 henkilöä. Toimitusjohtaja Juhani Romppainen pitää henkilöstönsä kouluttamista erittäin tärkeänä.

Käytännönläheinen koulutus on parasta Kuljetuspalvelu OTP Travel haluaa satsata henkilöstönsä kouluttamiseen. Toimivaksi kanavaksi on muodostunut yhteistyö OSAOn kanssa.

TP Travelin toimitusjohtaja Juhani Romppainen pitää henkilöstönsä kouluttamista erittäin tärkeänä. OTP Travelsissa koulutuksesta on huolehdittu kuluneen kevään aikana tilaamalla koulutuksia OSAOn Kempeleen yksiköstä. ”Kouluttaminen on yhtiön kehittymisen kannalta tärkeää. Se on olennainen asia meidän työkenttäämme. Vanhan ajatusmallin mukaan kuljetusalalla riittää, että on auto ja kuljettaja, mutta eihän se niin ole”, Romppainen kertoo. Koulutukset ovat solahtaneet luontevasti työvuorojärjestelyihin, sillä niitä on pidetty viikonloppuisin. Käytännön järjestelyjen sujuvuus on tärkeää ison henkilökunnan kanssa. ”Pakollisiin koulutuksiin menee jo tietty määrä resursseja ja se tietenkin syö muusta vapaaehtoisesta kouluttautumisesta. Onneksi näitä ”direktiivikoulutuksiakin” voi räätälöidä omiin tarpeisiin sopivaksi. Kunhan ne hyväksyttää ensin Trafilla.”

Kuljetusala on murroksessa Romppainen on tyytyväinen, että OSAOn koulutuksissa on pyritty lähestymään käsiteltäviä asioita työelämän näkökulmasta. Näin ollaan saavutettu aitoa vuoro-

puhelua ja -vaikutusta. Romppainen on saanut kuljettajilta palautetta, että hyvillä kouluttajilla on hallussaan alan ajankohtaiset tiedot ja taidot. ”Alalla eletään voimakasta murroksen aikaa. Työvoimapula on todellinen ja kustannuspaineet ovat arkea. Tässä täytyy olla todella hereillä ja pystyä suhtautumaan markkinamuutoksiin.” Tulevaisuudessa yhteistyö jatkuu samoilla perusperiaatteilla. Näkökulma halutaan pitää työelämästä ja käsiteltävät aiheet ovat päivänpolttavia. ”Pitää kouluttaa niistä asioista, mistä niin henkilökunta kuin johtoporras tarvitsevat lisää tietoa. Aiheiden tulee olla ajankohtaisia ja alan sen hetkiseen tilanteeseen liittyviä.”

OSAO on Suomen suurin OSAOn Kempeleen yksikkö on Suomen suurin logistiikka-alan kouluttaja. Tarjonnassa ovat muun muassa seuraavat logistiikan perustutkinnot: autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, varastonhoitaja ja lentoasemahuoltaja. Tällä hetkellä yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutusta toteutetaan myös näyttötutkintoperusteisena aikuisille. Logistiikan ammattitutkinnoista OSAO tarjoaa linja- autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Tutkintoihin johtavien koulutusten lisäksi valikoimaan kuuluvat myös erilaiset lyhytkoulutukset sekä ammattipätevyyden jatkokoulutukset eli niin sanotut direktiivipäivät. Teksti Saara Kärki Kuva Jouni Ylisuutari

Verovähennys kolmesta koulutuspäivästä • Henkilöstösi osaamisen kehittämisen mahdollistaa laki kolmen päivän koulutusoikeudesta. • Työnantajana voit saada verovähennyksen kolmesta koulutuspäivästä vuodessa jokaista työntekijääsi kohden.

• Vähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista.

• Verovähennykseen ovat oikeutettuja kaikki työllistävät yritykset koosta riippumatta, mutta verovähennyksen saaminen edellyttää koulutussuunnitelman laatimista yrityksesi kaikille työntekijöille.

• Ota yhteyttä, tehdään yhdessä suunnitelma työntekijöidesi ammattitaidon kehittymiseen. Timo Kivelä, timo.kivela@osao.fi, p. 050 3174 586

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

LIIKUNTAPIIRAKKA

n tavallista, että kasvuuralla olevan yrityksen kassavarat ovat aika ajoin vähissä. Useimmiten kyse on käyttöpääoman kausivaihtelusta tai kasvun aiheuttamasta käyttöpääoman kasvusta. Merkittävimmät käyttöpääomaan vaikuttavat tekijät ovat varasto, myyntisaamiset ja ostovelat. Yksinkertainen suuntaa antava kaava käyttöpääoman muutosten arviointiin on seuraava: Kahden eri ajankohdan eli esimerkiksi 31.12.2014 ja 30.6.2015 osalta verrataan toisiinsa summaa varaston arvo + myyntisaatavien arvo – ostovelkojen arvo = käyttöpääoma. Mikäli varasto on kasvanut 50 tuhatta euroa ja myyntisaatavat 20 tuhatta euroa ja ostovelat 10 tuhatta euroa edellisestä ajankohdasta, on myös käyttöpääoman kokonaismäärä kasvanut 60 tuhatta euroa. Samassa ajassa olisi yrityksen nettokassavirran tullut kasvaa vastaava määrä, jotta kassa olisi pysynyt ennallaan. Kasvu siis syö kassaa ja käyttöpääomarahoituksen tarve on olemassa. Huomattava on, että kassavaje käyttöpääoman pienentyessä kertoo useimmiten heikosta kannattavuudesta. Pankit ovat rahoittaneet yritysten käyttöpääomantarpeita ja investointeja koko ajan riippumatta taantumasta. Haastavaksi tilanne yleensä muuttuu, jos kassavaje johtuu kannattamattomasta liiketoiminnasta.

Tällöin kassanvahvistamisen ohella tärkeässä roolissa on yrityksen kannattavuuden parantaminen joko myyntiä kasvattamalla tai kulurakenteeseen puuttumalla. Kausittaista käyttöpääoman tarvetta on perinteisesti rahoitettu luotollisella tililimiitillä. Tällöin asiakas maksaa vuosittaisin palkkion limiitistä ja luottokoron vain käytetyn luoton osalta päiväkorkoperiaatteella laskettuna. Myyntivarasto kannattaa tyypillisesti rahoittaa vaikkapa lyhytaikaisella luotolla mukaillen varastonkiertonopeutta. Rahoitustarpeet ovat yrityskohtaiset, ja niistä kannattaakin käydä keskustelemassa omassa pankissa. Luottolimiitin ohella on suosiotaan nostanut laskusaatavarahoitus eli factoring. Siinä laskukanta toimii vakuutena ja yritys saa heti laskun määrästä 80 prosenttia käyttöönsä. Rahoitus toimii yritysten välisessä kaupassa ja tehostaa huomattavasti yrityksen rahavirtoja. Kun investoi, on tärkeää arvioida kassan riittävyyttä. Investoinnin rahoittaminen esimerkiksi osamaksurahoituksella säästää kassaa, jota vastaavasti voidaan tarvita kasvun rahoittamiseen. Erityisesti kaikki ajoneuvot kannattaa rahoittaa osamaksulla tai vuokrata (rahoitus- tai huoltoleasing.) Kaikki lähtee siis liikkeelle siitä, että yritys tunnistaa oman käyttöpääomatarpeensa. Neuvottelemalla asiakkaan maksuajan lyhyeksi, ostovelkojen maksuajan pitkäksi ja varaston kiertoajan pitäminen mahdollisimman lyhyenä mahdollistaa yrityksen kassavarojen riittävyyden mahdollisimman pitkään. Tämän ohella hyvä harkinta investointien rahoitustavasta vaikuttaa. Hyvällä suunnittelulla mahdollisen käyttöpääoman rahoituksen kustannukset voidaan pitää mahdollisimman edullisina. Toivotan loistavaa syksyä kaikille yrittäjille. Sami Heikkilä Aluejohtaja Nordea Pohjois-Pohjanmaan yritysalue

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti.

marjastus kalastus metsästys

ys Kestävy kuntoa kävely sauvakävely

pyöräily (alle 20 km/t)

raskaat kotija pihatyöt

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

Terveysliikunnan suositus 18–64-vuotiaille

kuntopiiri kuntosali jumpat

2 t 30 min viikossa

pallopelit luistelu

arki-, hyötyja työmatkaliikunta

Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa

vauhdikkaat liikuntaleikit

venyttely tasapainoharjoittelu tanssi sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic

1 t 15 min

pyöräily viikossa juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit

ra s i t t ava s t i 2009

Liikuntapiirakka havainnollistaa terveysliikunnan suosituksen. Lähde: www.ukkinstituutti.fi

Terveysliikuntaa vai tehokuureja?

esäloma saattoi houkutella lenkkeilyn sijasta löhöilyyn, grillaillen hankitut kilot painavat vyötäröllä ja vaatteet kiristää. Sosiaalinen media tarjoaa avuksi superdieettejä ja tehokuureja, joilla luvataan kesäkilot pois kuukaudessa. Teholiikuntaan tottumattoman ihmisen haastaessaan itsensä kuukauden rääkkiin, on tuloksena lähes poikkeuksetta liian kova aloitus, täydellinen väsähtäminen ja liikuntakipinän kadottaminen.

Säännöllisyyttä ja jatkuvuutta Liikunta tulisi nähdä pidempiaikaisena sijoituksena omaan terveyteen, sillä pysyviä muutoksia voidaan saavuttaa vain, kun säännöllisestä liikunnasta tulee osa arkea. UKK-instituutin kehittämään Liikuntapiirakkaan on kiteytetty terveysliikunnan suositus: Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla viikossa vähintään 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

Paranna kestävyyskuntoa Kestävyysliikunnan kuormittavuus valitaan kuntotason mukaan. Liikunnan harrastamista aloittelevalle henkilölle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Samoin terveysliikkujalle, jonka tavoitteena on ylläpitää jo saavutettu kuntotaso.

www.ppy.fi

s aa

Viikoittainen

Kassa tiukoilla – mistä rahoitusta?

Tottunut liikunnan harrastaja tarvitsee kuntonsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi rasittavampaa liikuntaa vähintään tunnin ja 15 minuuttia viikossa. Terveyshyödyt lisääntyvät ja kunto kasvaa, kun liikunnan kestoa ja kuormittavuutta nostetaan asteittain minimisuosituksia korkeammiksi. Viikoittainen liikunta-annos on hyvä jakaa vähintään kolmelle päivälle, ja yksittäisen hengästyttävän liikuntasuorituksen tulisi kestää vähintään 10 minuuttia. Reippaaseen kestävyysliikuntaan soveltuvia liikuntamuotoja ovat muun muassa kävely, pyöräily sekä raskaat pihatyöt. Rasittavampaa liikuntaa harrastava voi valita lajeikseen esimerkiksi juoksun, pallopelin tai sykettä nostavan ryhmäliikunnan.

Kehitä lihasvoimaa ja liikehallintaa Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kehon suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8—10, ja kutakin liikettä kohden tulee kertyä 8—12 toistoa. Harjoittelusta kannattaa tehdä nousujohteista, jolloin harjoittelun edetessä 8—12 toiston sarjoja toistetaan 2-3 kertaa. Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat hyvin lihasvoiman kehittämiseen. Vastaavasti tanssi ja monet itämaiset lajit tai-chistä joogaan kehittävät liikehallintaa. Nivelten liikkuvuutta ja lihasten joustavuutta ylläpidetään venyttelyllä.

Huomio myös istumiseen Päivittäisen istumisen on todettu lisäävän terveysongelmia riippumatta siitä, harrastaako muutoin liikuntaa vai ei. Ei siis riitä, että harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa suositusten mukaisesti, jos päivä muuten kuluu istuen. Toki säännöllinen kuntoliikunta vähentää istumisen aiheuttamia terveyshaittoja, mutta ei poista niitä kokonaan. Työskentele mahdollisuuksien mukaan seisten, pidä jaloittelutauko kerran tunnissa ja virkistävä taukoliikuntatuokio päivittäin. Juokaa työryhmän kanssa pystykahvit ja pitäkää kävelykokous tai –palaveri. Terveyden kannalta kaikki säännöllinen liikkuminen on parempi kuin paikallaan oleminen. Tärkeintä on omaksua aktiivinen elämäntapa, joka sisältää vähän istumista ja riittävästi terveyttä edistävää liikuntaa. Jaana Karjalainen Työfysioterapeutti Caritas Lääkärit Oy

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

KEMPELE

seppala-mustonen.fi Palo-/vesivahinkosaneeraukset

Parhaat Palvelut

OULU

Maa- ja Vesirakennus Tuohimaa Oy p. 0400 687 850 • Kiiminki

Puh. 0400 527 609 • • • • • • •

OULU

• Maarakennuspalvelut • • Kaivospalvelut •

15 vuoden kokemuksella

Monipuolinen palveleva kirjapaino Kempeleessä

Parhaat Palvelut

käyntikortit esitteet lomakkeet painetut kuoret tarrat, kutsut omakustannekirjat ym. alan työt

• Rakennusten määrälaskenta • Kustannusarviointia ja kustannuslaskentaa • Toteutus- ja suunnitteluvaiheet • ym. alan palvelut

Parasta palvelua jo vuodesta 1928

Tarjusojantie 10, Kempele • Puh. 08 562 1900 toimisto@mattilankirjapaino.fi • www.mattilankirjapaino.fi

Parhaat Palvelut

voitto.lausmaa@lausmaa.fi

MUHOS

www.ktc-group.ﬁ

tel. +358 45 344 3326 fax. +358 8 342 212 Sepänkatu 20 FIN-90100 Oulu, pirjo.vaarala@verojalaki.fi, www.verojalaki.fi Parhaat Palvelut

PYHÄJOKI

Kodin kaikki kiintokalusteet suoraan valmistajalta! Kuiva-Kaluste Oy Muovitehtaantie 5, 95100 Kuivaniemi | p. 041 4605 414 myynti@kuivakaluste.fi | www.kuivakaluste.fi

Parhaat Palvelut

OULAINEN

Suomalaista lihaa pieneen ja suureen tarpeeseen

LIHAKAUPPA

• UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET

OULAINEN

TOIMISTO (08) 540 0409 Sepäntie 18, 90850 Martinniemi • www.sr-kiinteistohuolto.ﬁ

Parhaat Palvelut

OULU

- K A N S A I N VÄ L I S E T K U L J E T U K S E T -

Mikko Niskala Oy Kirkkotie 4 A 11 90830 Haukipudas Finland

Timo Impola p. 0400 668 758

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

Parhaat Palvelut

Mikko Niskala Oy Kirkkotie 4 A 11 90830 Haukipudas Finland

tel. +358 400 282 000 fax: +358 8 5555 674 info@kuljetusniskala.fi www.kuljetusniskala.fi

PYHÄJÄRVI

KIINTEISTÖHUOLTO

Harry Pönkkö ky • Kiinteistöhuolto • Talonmiespalvelut • Koneurakointi • Viherrakentaminen• Minikaivurityöt ja vuokraus • Iisi jätevesipuhdistamot asennettuna

24 H P. 0400 681 074 Parhaat Palvelut

Uudisrakentaminen, remontit, suunnittelu. P. 0400 690 555

”lautapoikien

RAAHE

Puusepän palvelut yksityisille ja yrityksille

aatelia”

Puh. 040 727 1871

www.ajoneuvolasitus.ﬁ

Mestarinkatu 21, Raahe, p. 045 270 2424

www.rakennusrautio.fi

www.puuduuni.fi

Erikoishammasteknikko

Yksilölliset kantoharat mittatilaustyönä •kauhat ja kiinnikkeet •routapiikit ym. tarvikkeet

PETRI HEIKKINEN Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset Implanttiprotetiikka

Rautatienkatu 10 • 90100 Oulu • puh. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Luotettavaa ja ihmisläheistä palvelua Tervetuloa! Kauppiaantie 1 90460 OULUNSALO

Uusikatu 57-59 90120 OULU

Tuira Myllytie 11 90500 OULU

www.osfysio.fi • p. 08 521 1991

www.albomet.fi 044 275 6676 / Ahonen myynti@albomet.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Myyntitaidot esiin Kaupantekopäivässä Yrittäjyysviikolla 1.9. järjestettävä Kaupantekopäivä on myyntiin, markkinointiin ja kaupantekoon keskittyvä tapahtuma yrittäjille, työntekijöille sekä yksityisille ja julkisille toimijoille.

Petri Rajaniemi

Pirjo Karhu

ESSI PULKKINEN

äivä koostuu seminaarista ja kaupantekokisasta, jossa yrityksiä kannustetaan innovoimaan uutta ja haastamaan myyntitaitojaan. Kaupantekopäivä on sekä seminaarivieraille että kilpailijoille loistava mahdollisuus verkostoitua ja saada yhteistyökumppaneita. Kisassa ostajayritykset kilpailuttavat jonkin tuotteensa tai palvelunsa, joihin myyjäyritykset tekevät tarjouksia. Kilpailijat pääsevät testaamaan ja hiomaan myyntitaitojaan turvallisessa ympäristössä. ”Tämä olisi hieno tilaisuus pienillekin yrityksille nousta esiin taitoineen. Moni jätetyistä tarjouspyynnöistä on sellainen, ettei tarvitse olla iso talo pystyäkseen tarjoamaan palveluita”, kertoo Kuulu Oy:n toimitusjohtaja Jonna Muurinen. Hän on Kaupantekopäivässä mukana seminaaripuhujana.

Omien kaupantekokykyjen arviointi Kaupantekopäivä tarjoaa monipuolisia näkökulmia yrittäjyyteen ja kaupantekokisa mahdollisuuden tehdä kauppaa uudella tavalla. Seminaariosiossa sekä kilpailijat että seminaarivieraat pääsevät kuuntelemaan kuutta kokenutta yrittäjäpuhujaa, jotka jakavat omaa kokemustaan ja osaamistaan yrittäjänä. Seminaariosion avaa Rastor Oy:n asiakkuusratkaisupäällikkö Antti Vasela, joka on toiminut kuusitoista vuotta kaupallisissa tehtä-

vissä. Vasela kertoo puheenvuorossaan myyntiosaamisesta ja omien kaupantekokykyjen arvioinnista. ”Oulun alueella on hyvin pärjääviä yrityksiä ja myyntiosaaminen on monella alalla asiantuntevaa. Osa oululaisista yrityksistä kipuilee murroksessa, ja osalle markkinat ovat puolestaan liian pienet”, hän tiivistää.

”Hyvä myyjä ei ajattele vain kauppaa ja omaa yritystään, vaan on innostava ja luotettava ammattilainen. Lopputuloksena on pitkäaikainen asiakassuhde ja win-winwin-tilanne.”

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Petri Rajaniemi Future Works Oy:stä kertoo seminaaripuheenvuorossaan yrittäjille, miten kyvyt otetaan käyttöön. Yksi Rajaniemen puheenvuoron teemoista on kyseenalaistaminen. ”Onnistunut myynti lähtee siitä, että ymmärtää, minkälaisille ihmisille myy ja minkälaisessa maailmassa myy”, Rajaniemi kertoo. Hän haluaa kannustaa yrityksiä kyseenalaistamaan toimintaansa. Tämä tarkoittaa, että yritysten pitäisi pysähtyä miettimään tarkemmin ympäröivää maailmaa: ”Myynti perustuu siihen, millaisessa maailmassa eletään. Kyseenalaistaminen puolestaan lähtee siitä, että ymmärtää maailman muuttuneen ja on valmis muuttumaan sen mukana.” Rajaniemi on harrastanut yritystoimintaa koko ikänsä ja vaihtanut myyntikenttää usein, joten hän on nähnyt yrittäjyyttä monen eri ryhmän kantilta. Kaupantekopäivään mukaan lähteminen sai Rajaniemen miettimään myös Oulun alueen tärkeyttä hänelle itselleen.

Tilaisuutta jatkaa yrittäjäneuvos ja Centre d’ Expertise Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Karhu. Hän lähti mukaan Kaupantekopäivään halustaan innostaa yrityksiä rohkeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. ”Kerron puheenvuorossani, mitä yrittäjän pitää tietää ja osata, jos mielii kansainvälisille markkinoille”, Karhu täsmentää aihettaan. Hänen oman yrityksensä tarina on hyvä esimerkki menestyksellisestä kv-toiminnasta. Menestykseen johtaneiden tekijöiden lisäksi Karhu jakaa puheenvuorossaan tämän hetken kuumimmat vinkit kansainvälistymiseen. Karhu on myös luottavainen Oulun alueen myyntiosaamisen suhteen. Hänen mukaansa alueella on yritteliästä porukkaa, joka ei jää surkuttelemaan ongelmia vaan ratkaisee ne pohjalaisella päättäväisyydellä. Näin Karhu tiivistää hyvän myyjän ominaisuudet:

Kuka muu muka?

”Innostuin Kaupantekopäivästä, sillä halusin olla mukana kehittämässä Oulun alueen yrittäjyyttä”, hän kertoo.

Verkostosta voimaa Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen tulee puhumaan Kaupantekopäivän seminaariin verkoston voimasta. Miikkulainen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä varsinkin kansainvälisessä yritystoiminnassa. ”Tuoreinta tietoa pitää aktiivisesti jakaa, jotta hyödyt voidaan kaikilla osapuolilla maksimoida”, hän kertoo. Miikkulainen odottaakin Kaupantekopäivältä ennen kaikkea tiedonvaihtoa ydinvoimahankkeesta kaikkien osallistuvien osapuolten kesken.

Somesta bisnestä Yrittäjäperheestä lähtöisin oleva ja tällä hetkellä itsekin yrittäjänä toimiva Jonna Muurinen innostui lähtemään mukaan Kaupantekopäivään, sillä yksi hänen tavoitteistaan on nostattaa Oulun alueen digi- ja someosaamista. ”Aiheeni on sosiaalinen media myynnin tukena. Se on varmasti toivotuin aihe minulta. Koulutan viikoittain yrityksiä ja tämä on se

aihe, mitä eniten pyydetään”, Muurinen kertoo. Muurisen mukaan on huolestuttavaa, että yhä edelleen yksi ainut sosiaalisen median vastainen johtaja hidastaa kokonaisen yrityksen verkkonäkyvyyttä ja asiantuntijanäkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. ”Nyt kun somemarkkinoinnilla alkaa olla suuri vaikutus yritysten liiketoimintaan ja kun digitaalisuus häivyttää maantieteelliset rajat, on tämän alueen yrityksillä valtava potentiaali lähteä suuremmille vesille kalastamaan”, hän kannustaa.

Kassajärjestelmä kaupanteon tukena Elisa Oyj:n kehityspäällikkö Markus Mäkinen kertoo seminaarissa Elisan uudesta Kassa-palvelusta, jolla PK-yritykset voivat tehostaa kaupantekoaan. ”Elisa Kassan avulla yritys voi laittaa kassapisteen pystyyn helposti vaikka pop-up-tapahtumaan. Palvelumme avulla yritys voi myös toteuttaa ns. omnichannel-ratkaisun, jossa samalla toiminnanohjausjärjestelmällä voi hoitaa sekä kivijalka- että verkkokauppamyynnin”, hän kuvailee. Mäkinen kertoo, että Kassan ansiosta yritykset saavat lisää aikaa keskittyä tärkeimpään eli kaupan tekemiseen, jolloin myyntityöstä ei tuhraudu aikaa järjestelmien ja teknisten laitteiden ylläpitämiseen.

k Parhaat Palvelut k Parhaat Palvelut

RAAHE

EROKUJA P A N N PÄIVÄKOTI Artturintie 7 • 92140 Pattijoki • p. 040 570 5258 Vapaita hoitopaikkoja, ota yhteyttä!

Parhaat Palvelut

SIIKAJOKI

METSÄKONEIDEN HUOLLOT JA KORJAUKSET – hydrauliletkut ja liittimet – myös muut työkoneet

PAAVOLA, PUH. 040 5570 418/040 5865 053 Parhaat Palvelut

UTAJÄRVI

toivottaa asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2015! Varaa aika huoltoon: p. 044 5622 701 tai p. 040 5633 346 Lämpötie 6, 91600 Utajärvi

www.ppy.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Kysymys ja vastaus -palsta

Olen sopinut työntekijäni kanssa koeajasta. Voinko päättää työsuhteen koeajan aikana millä perusteella tahansa?

yösopimusta ei saa koeajan aikana purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Syrjivinä perusteina voidaan pitää esimerkiksi iän, terveydentilan, etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai uskonnon perusteella tapahtuvaa purkamista. Epäasiallisena perusteina voidaan pitää esimerkiksi aiheettoman epäilyn, työnantajan erehdyksen tai virhearvioinnin johdosta tapahtuvaa purkamista. Hyväk-

VASTAUS HARRI lämsä Asianajaja Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy

syttäviä purkuperusteita ovat esimerkiksi työntekijän yleinen sopimattomuus tai sopeutumattomuus työhön tai työn suorittamiseen ja tuloksellisuuteen liittyvät puutteellisuudet. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti koeaikapurun perusteet. Koeajan soveltamisen osalta on hyvä aina muistaa tarkastaa sovellettavan työehtosopimuksen määräykset ja sopia koeaikaehdon noudattamisesta kirjallisesti.

Hakemistofirmat jatkuvana kiusana VASTAUS ilpo koskela Yrittäjä GST Graafinen Studio

lämme harhaanjohtavan markkinoinnin aikaa. Yritykset saavat aiheettomia laskuja hakemistopalveluista. Kun summat ovat pieniä – kymmenistä euroista pariin sataan ¬ – menevät nämä helposti maksuun. Näin yrittäjä joutuu maksukoukkuun epämääräisen palveluntarjoajan kanssa. Tästä koukusta on vaikea päästä pois.

Useimmin kyseiset toimijat lähestyvät puhelimitse ja kysyvät ”tietojen tarkastamista”. Siinä sivussa kerrotaan, että ”jo voimassa olevaa maksullista sopimusta jatketaan” seuraavan vuoden ajan. Soittajayrityksen nimi on mahdollisimman lähellä alan suuria toimijoita, mikä aiheuttaa sekaannusta. Vuosittain tällaisia puheluja tulee kymmeniä. Myytävälle palvelulle on pystytetty verkkosivusto, jonne on kerätty tietty määrä eri alojen yritysten tietoja. Tämä ei ammattilaiselta monen tunnin työtä vaadi. Kyseessä on oikea nettihakemisto, mutta tällaiset yritykset eivät mainosta sitä, koska se maksaa. Näin tiedon hakija ei tiedä hakemiston olemassaolosta, joten ostettu palvelu on hyödytön.

Mitä kannattaisi tehdä? Tallentaa kaikki mainossopimukset vuosittain yhteen tiedostoon työpöydälle, tai kopioida maksetut laskut helposti käsillä olevaan kansioon. Näin puhelun kuluessa on helppo tarkastaa, onko voimassaolevaa sopimusta olemassa, kuten väitetään. Olisi suotavaa saada tällaiset firmat kuriin lain keinoin. Edellisen hallitus lupasi puuttua asiaan elokuussa 2011, mutta mitään ei tapahtunut. Toivottavasti nykyinen hallitus ottaa ongelman vakavasti, ja näin helpottaa yrittäjän arkea.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2015 Haapaveden Yrittäjät ry Peter Eriksson p. 050 017 0768 peter@sporttimesta.fi haapaveden@yrittajat.fi Hailuodon Yrittäjät ry Hannu Karvosenoja Hannu Karvosenoja p. 044 544 7799 karvosenoja.hannu@gmail.com hailuodon@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Jyrki Drushinin p. 040 709 6558 drusjy@gmail.com haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 markku.koskela@ii.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Jouni Tervonen p. 040 581 2750 jouni.tervonen@powerplay.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Matti Pohjola p. 0400 451126 matti.pohjola@nordicholidays.com kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Anu Kallio p. 040 912 1665 anuk.kallio@gmail.com karsamaen@yrittajat.fi

SUHDANNENÄKYMISTÄ 7.9. OULU Julkistamme ma 7.9. Oulussa Valtakunnallisen pk-barometrin alueelliset tulokset! Mitä taloudessa tapahtuu ja miltä näyttävät suhdanteet meillä ja muualla? Julkistamme pk-barometrin alueelliset tulokset. Tule kuulemaan ja keskustelemaan pk-yritysten suhdanteista! Ma 7.9. klo 9.00–10.30 Paikka: Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Ilmoittautuminen ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton.

Suhdanteita analysoimassa: Marjo Kolehmainen, PPY Pauli Piilma, Finnerva Oyj Leila Helaakoski, Ely-Pohjois-Pohjanmaa Aki Kangasharju, Nordea Keskustelua ja ajatusten vaihtoa, onko taantuma jo yritysmaailmassa selätetty vai vieläkö niukkuutta luvassa? Miten eri toimialoilla? Miltä talous näyttää maailmalla ja täällä meillä?

Limingan Yrittajat ry Tarja Kontio p. 040 726 6316 tarja@tuposvilla.fi limingan@yrittajat.fi Lumijoen Yrittäjät ry Kalevi Lämsä p 0400 383 600 kalevi.lamsa@lumian.fi lumijoen@yrittajat.fi Muhoksen Yrittäjät ry Raimo Klasila p. 050 567 9757 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi muhoksen@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Ritva Raetsaari p. 0440 730 100 ritva.raetsaari@raetsaari.fi Oulaisten@yrittajat.fi Oulun Yrittäjät ry Jussi Riikonen p. 040 310 0501 jussi@videcam.com oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Katriina Ruonio p. 045 13 906 31 kk.ruonio@konttoripalvelu.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Startup-yrittäjät ry Ykä Marjanen p. 040 590 4048 yka.marjanen@gmail.com www.starttaamo.fi Pudasjärven Yrittäjät ry Marko Rautio 93100 Pudasjärvi p. 050 501 9090 marko@rautioky.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Jaana Pehkonen p. 050 911 0591 idejaana@icloud.com pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Raija Leppäharju p. 0400 280 790 raija@pjtili.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Seudun Yrittäjät ry Kirsi Asunmaa p. 040 834 4328 kirsi.asunmaa@coocos.com raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Tuomas Parttimaa p. 041 549 8324 arttim@arttim.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja.heikkonen@k-market.com siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi Vaalan Yrittäjät ry Mika Alakurtti p. 040 532 3923 mika.alakurtti@k-supermarket.fi vaalan@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Rauno Pitkänen p. 0400 894 134 rauno.pitkanen@hotmail.fi vihannin@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry yli-iin@yrittajat.fi Ylikiimingin Yrittäjät ry Tero Parkkinen p. 040 528 9405 metsatyo.pako@gmail.com ylikiimingin@yrittajat.fi

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

PALVELUT YRITTÄJILLE 2015

Yrittäjän palvelusivusto

Marjo kolehmainen toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA projektiassistentti milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877 010 322 1980

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat neuvontapalvelut Pohjois-pohjanmaan yrittäjät Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi

Lakiasiat ja yritysjuridiikka Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Isoluoma p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. Asianajotoimisto Krogeus Oy p. 029 000 6400 www.krogeus.com Työoikeus, rakentamisoikeus ja sopimusoikeus. KPMG Oy Ab p. 020 760 3205 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi Sopimukset, yrityskaupat ja oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistöja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit.

Asianajotoimisto Kurikka & Lämsä Oy  Kuusamo  puh. 040 737 9546 puh. 08 8512519  harri.lamsa@kurikkalamsa.fi  www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimusja työoikeus. Myynti, mainonta ja markkinointi, kansainvälistyminen, patenttiasiat, teollinen muotoilu ja järjestelmät Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

CoCom KielipalvelutCoCom Corporate Communications Oy p. 010 439 3830 f. 010 439 3839 www.cocom.fi Täyden palvelun kielitoimisto: käännöspalvelu, tulkkaus, kielentarkistus, kielikoulutusja konsultointi. Kansainvälistymisen aloittamiseen ja kehittymiseen liittyvät neuvontapalvelut. PPY:n jäsenille veloitukseton alkukartoitus ja 10% alennus toimeksiannosta. Berggren Oy Ab  p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimusja riidanratkaisuasiat. Teollinen muotoilu, myymäläsuunnittelu ja konsultointipalvelut Muotoiluasema Oy Oulu  info@muotoiluasema.fi  www.muotoiluasema.fi  p. 0207 345 201  Jäsenneuvonta, jäsenalennus – 10 % toimeksiannosta. www-järjestelmät ja ratkaisut Softers Oy  p. 08 2379 9330  softers@softers.net  www.softers.net  Internetsivut, verkkokauppa,  julkaisujärjestelmät ja  visuaalinen suunnittelu. Omistajanvaihdokset Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät Tommi Sirviö, projektipäällikkö p. 050 320 2092 Omistajanvaihdospäivystykset varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Omistajanvaihdospalvelut: yrityksen myynti ja osto, sukupolvenvaihdokset.

Tommi Sirviö kehityspäällikkö omistajanvaihdokset tommi.sirvio@yrittajat.fi 050 320 2092

Tiina Talala

Hankinta-asiamies tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

Paula Kustula Hankinta-asiat ja omistajanvaihdospalvelut Projektiassistentti paula.kustula@yrittajat.fi 050 4399 808

Jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton LAKIMIESPÄIVYSTYS Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. VARAA AIKA ppy@yrittajat.fi ja maksuton OMISTAJANVAIHDOSPÄIVYSTYS varaa aika tommi.sirvio@yrittajat.fi Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät joka toinen keskiviikko. Päivystyksistä lisää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsentiedotteesta. Maksuton puhelinneuvonta jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijoita ma-pe toimistoaikana.

Sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt ja -kaupat, verokysymykset ja yritysten arvonmääritykset Ernst & Young Oy Pirkko Hiltunen p. 040 770 7088 www.ey.com/fi KPMG Oy Ab p. 020 760 3205, www.kpmg.fi Verotus, yritysjärjestelyt ja arvonmääritykset. MCon Partners Oy p. 040 528 5383 sirpa.kovaniemi@ mconpartners.com www.mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja avustaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyissä kokonaisvaltainen DD, arvionti ja suunnittelu. Sopimusjuridiikka ja omistajanvaihdokset sekä kansainvälistyminen. PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Perttu Ervasti, p. 040 538 2692

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yrityskaupat, omistusja rakennejärjestelyt, veropalvelut, talous-, rahoitus- ja sopimusasiat. Tilitoimistojen yleisneuvonta Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi  www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta.  Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen  p. 0207 525 212  matti.eilonen@talenom.fi  www.talemo.fi  Talouden ja verotuksen hallintaan liittyvä neuvonta.  Työnohjaus, päihdetyö ja perheterapia Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  kuntoutuksen ohjaaja (yamk), perheterapian psykoterapeutti (teo) Ensimmäinen tapaaminen (kesto 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi YRITTÄJIEN TUKIPUHELIN p. 050 4625 460 Yrittäjä, jos tarvitset keskus teluapua asioihisi, soita.

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus

10 % – toimeksiannosta

Pääyhteistyökumppanit 2015

MAANANTAI 24. ELOKUUTA 2015

Uudet Jäsenet Haapaveden yrittäjät ry Th Mehtälä Oy Timo Mehtälä

kuusamon yrittäjät ry Karismax Kalastustarvike Ky Kari Mäkinen Kuusamon Sähköpalvelu Oy Tero Mäkelä T:mi Kunnossapitopalvelu Timo Määttä Timo Määttä

Kärsämäen yrittäjät ry Jyrkkäkoski Oy Katrin Kopa Kettumäki Oy Mika Keskitalo Koodiahjo Antti Wilenius Sambody Fysiotest Oy Sampo Laakkonen Tmi Marjo Siurua Marjo Kokko

Yli-iin yrittäjät ry Tapsan Kuljetuspalvelu Tapio Luokkanen

Siikalatvan yrittäjät ry APPH-Yhtymä Oy Pertti Hyytinen

vihannin yrittäjät ry Tieisännöintipalvelu Leena Alakangas Leena Alakangas

utajärven yrittäjät ry Tervantien Lämpö Oy Jukka Koistinen

oulun yrittäjät ry Koulutettu Hieroja Tuohimaa Tmi Mikko Tuohimaa 1251 Mervi Haahti Oy Mervi Haahti Adiuto Consulta Oy Petri Juujärvi Ahonen Jenna Piia Maria Jenna Ahonen alnobit Kimmo Leppälä AO-Markkinointi Oy Ari Ala-Opas AZORTEC OY Jorma Hopia CC-Agentuuri Oy Krister Ruonala Ceres psykologipalvelut Matti Rantanen CoolTraining Janne-Pekka Nykänen Creoir Oy Jaakko Mattila GAMLA sisustus Miia Kivilahti Glamour Joy Oy Meri Haapala HJL Media Henri Lehikoinen Investment Intelligence Oy Hannu Huuskonen Jenna Lempinen Jenna Lempinen Jouni Talvinen Ky Jouni Talvinen JuVel Infra Avoin yhtiö Veli-Matti Sillankorva Jäälin Maansiirto oy Matias Schönberg Kajeri Oy Kari Erho Kielipalvelu Sana Sanna Annala Kiinteistöpalvelut PJ-Huolto Oy Risto Heikkilä Kuvaja Motors Oy Kari Kuvaja KylmäCenter Oy Kimmo Pisilä Käännös- ja kielipalvelu Sanankantaja Sanna Teperi

Lääkäripalvelu Vatjus Oy Heikki Vatjus Maalauspalvelu Esa Määttä Esa-Matti Määttä Maija Pohjolainen Maija Pohjolainen Martti Siika-aho Martti Siika-aho Masth Welfare Innovation Group, W.I.G. Group Timo Latomaa Mesens Oy Esko Tahkola Mika Kurkela Ky Mika Kurkela NeuroTeam Oy, neuropsykologija erikoispuheterapeuttipalvelut Leena Ervast Nivial Niklas Pikkarainen NordSec Timo Koivisto Ollikainen Automotive Oy Mika Ollikainen Ordinatrum Oy Pertti Heikkilä Oulun As-invest Oy Ari Karjalainen Oulun Hierontakeskus Hannu Karvonen Oulun Lasermerkintä Avoin Yhtiö Timo Karsikas Oulun Tehotyö Antti Perätalo Oulun Uusihammas Oy Toni Korkala Oulun Vadelmaiset oy Kirsti Juhonsalo Oulun Vesi-Piste Petteri Kauppi Pajule Oy Pasi Lepistö Pec Oy Jukka Annala Pihlafix tmi Miika Pihlajaniemi Miika Pihlajaniemi Poden Paratiisi Oy Jari Pajula POHJOLAN TIMANTTITYÖ OY Jari Kumpulainen Pomona Consulting Ky Jarmo Savenius Psykoterapia- ja työnohjauspalvelut Mailis Karlsson Mailis Karlsson Psykoterapia Maarit Rakennuskoski Maarit Rakennuskoski Rapico Ay Marjo Jokelainen-Jäntti Ruffix Oy Jorma Jolma SeniorKunto Oy Leena Lång Sepän Kulma Ky Mikko Sadinmäki Suomen kuulotuki ky Esa Kantola Suzukikoulu Oktaavia Ky Greta Hovi-Pietilä T:mi Hannu Korhonen Hannu Korhonen T:mi Rainer Koirikivi Rainer Koirikivi Team Power Oulu Terttu Tolonen Tikkanen & Immonen avoin yhtiö Teemu Tikkanen Tmi Jakke Murtovaara Jakke Murtovaara Tmi Miika Heinonen Miika Heinonen tmi Noora pärssinen Noora Pärssinen Tmi R. Juola Rauli Juola Tmi Studio Olohuone tommi kostekivi YsiKoti Oy Heikki Ylisirniö

haukiputaan yrittäjät ry Haukiputaan Kotihoivapalvelut Oy Johanna Kuivala Haukiputaan Maalaus- ja Remontointipalvelu Ky Mikko Tienhaara Kotihoito Minerva Sirpa Pietilä Nila Baby Irja Niskanen-Laitala Onlog Oy Pasi Krankka Päivin Ravintolat Päivi Salenius Rakennuspalvelu R. Niemelä Reima Niemelä Tmi Jessesamuli Jesse Savolainen

kempeleen yrittäjät ry JK-viherurakointi Joni Kovalainen Volter Oy Jarno Haapakoski

Jarkimo Oy Jari Jurmu Koti- ja sairaanhoito Serafiina Riina Järvinen Kuljetus Timo Laamanen Timo Laamanen Kuva-Apu Matti Matti Vuorma Laukan Talli Oy Liisa Laukka Toiminimi Annika Jaakola Annika Jaakola

Raahen seudun yrittäjät ry 1329 Sinikka Bäckman Oy / R-kioski Raahe Laivuri Sinikka Bäckman Arlia Oy Esa Ylisirniö Ompelutyö Pelkonen Kaisa Pelkonen Raahen Turvallisuus-Vartiointi Ky Mirjami Ojanlatva

iin yrittäjät ry

muhoksen yrittäjät ry

Metsätoimisto Kuukkeli Oy Jani Maalismaa

Koneurakointi PMK Oy Pekka Kurimus Leipomo-konditoria Mimmin Pulla Oy Aila Marttila LuWia Oy Marika Kumpulainen OS Retkipalvelut Pasi Nurmikumpu

Kulukuri Boat Oy Lauri Helanen Maalin aika Elias Koskela Pub Kunnantalo Juha Härkönen Team Kajava Oy Ari Kajava

siikajoen yrittäjät ry MainosDraivi Kirsi Heino Tmi Oulun Ase / Risto Kangastalo Risto Kangastalo Velj. Knuutinen Oy Marko Knuutinen

kiimingin yrittäjät ry AcoNet Oy Jouni Orre Ikkuna Saukot Oy Tapio Saukko

oulunsalon yrittäjät ry

oulaisten yrittäjät ry Hair & Nails Hende Henna Kuorilehto Parturi PoikaMies Mirva Saari R-kioski Oulainen / 1381 Arto Hintsala Oy Arto Hintsala SSV Maarakennus Oy Hannu Saukko Team-Control Oy Tommi Mäkelä

Törmänhovi / Elina Törmälä Elina Törmälä

tyrnävän yrittäjät ry PKT-Kiinteistöt Oy Tommi Tölli Suomen taloperustus Oy Ilpo Väyrynen

lumijoen yrittäjät ry 1378 Marko Pernu Oy / R-kioski Liminka Marko Pernu Nahka Pekka Oy Pekka Pietilä Putki-Balanssi Oy Juho Viinikka

taivalkosken yrittäjät ry Jalkahoitola Kianna Anni Kivinen Kaaporest Oy Kari Karjalainen LEA SORONEN KY Lea Ruunu

pyhäjoen yrittäjät ry AnaStone Antti Vuoti Antero Jussila Antero Jussila Ari Pirkola Ari Pirkola Länsi-Väri Oy Arto Tuomi Pauli Pirkola Pauli Pirkola Tmi Jumppa Jussi Vesa Mikkonen

ylikiimingin yrittäjät ry KotiKaveri Jussi Kaverinen

Pohjois-pohjanmaan start-up yrittäjät Social Guide Oy Marko Keskitalo Tmi Mika Höyhtyä Mika Höyhtyä

Kaupan- ja palvelualan pk-yrittäjä suurhankkeessa! #keskustelunpaikka Miten pk-yrittäjä valmistautuu ja toimii suurhankkeissa? Mitä tulee ottaa huomioon ja voiko etukäteen valmistautua? Kiertuepaikkakunnat: Nyt loistava tilaisuus saada muutama €-arvoinen vinkki! Ti 1.9. Raahe, Raahen Kauppaporvarifregattisali, Kirkkokatu 28, Raahe Ke 2.9. Pyhäjoki, Pyhäjoen Lukion auditorio, Koulutie 8, Pyhäjoki To 3.9. Oulainen, Yritystalo, Revonkatu 1, Oulainen Aika: 18.00–20.00

Ilmottautuminen ppy.fi> tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton jäsenyrittäjille! Pyhäjoen tilaisuudessa esittäytyy Suomen Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunta pj. Paula Aikio-Tallgrenin johdolla! Mukana rahoituksen asiantuntijat: Anne Karjalainen, Raahe ja Pauli Piilma, Pyhäjoki ja Oulainen, Finnvera Oyj. Kati Peltomaa Osuuskunta PPO kaikki paikkakunnat. Juontajat: Raahen Yrittäjät hallituksen jäsen Sanna Salo, Pyhäjoen Yrittäjien pj. Jaana Pehkonen ja Oulaisten Yrittäjien hallituksen jäsen Jorma Kortesoja.

18.05 Fennovoiman ajankohtaiskatsaus alueviestipäällikkö Heli Haikola 18.35 Kuinka toimia onnistuneesti venäläisten kanssa – käytännön näkymyksiä ja kokemuksia! Yrittäjäneuvos, kv-liiketoiminnan asiantuntija, SY:n kansainvälistymisvaliokunnan jäsen ja toimitusjohtaja Centre d’ Expertise Oy Pirjo Karhu # 22 vuoden kokemus yritystoiminnasta Venäjällä 19.20 Kulttuurien välinen yhteistyö Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima Oy:n maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev Kysymyksiä, verkostoitumista ja kiitokset! Tilaisuus päätty 20.00

ENERGIALLA

MAANANTAI 1. KESÄKUUTA 2015

Uusiutuvaa energiaa + vastuullisuutta

TEHTY

Kalevan painotalon katolle kesällä valmistuva Suomen suurin aurinkovoimala tuottaa Kalevan painotalon katolle kesällä valmistuva Suomen suurin energiaa kirkkaana kesäpäivänä noin 90 prosenttia koko painotalon sähköstä. Uusiutuvaa hyödyntävä uusi Kaleva on suurempi sisällöltään, pienempinoin hiilijalanjäljeltään. aurinkovoimala tuottaa kirkkaana kesäpäivänä 90 prosenttia koko

painotalon sähköstä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä uusi Kaleva on suurempi sisällöltään, pienempi hiilijalanjäljeltään.

3200 neliömetriä Telineineen aurinkovoimala peittää 3200 m² alan.

1600 paneelia Teholtaan 400 kW aurinkosähköjärjestelmässä on 1 600 aurinkopaneelia.

90 prosenttia Aurinkovoimala tuottaa kesäpäivänä jopa 90 % Kalevan painotalon sähköstä.

ENERGIALLA

Yhteistyössä:

Uusiutuvaa energiaa + vastuullisuutta

Aurinkoa aamuusi.

Kalevan painotalon katolle kesällä valmistuva Suomen suurin aurinkovoimala tuottaa kirkkaana kesäpäivänä noin 90 prosenttia koko painotalon sähköstä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä uusi Kaleva on suurempi sisällöltään, pienempi hiilijalanjäljeltään.

PAIKALLISTUNTEMUSTA, TAVOITETTAVUUTTA JA ASIANTUNTEMUSTA – Sinun yrityksesi parhaaksi.

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

KEMPELE

Hannu Suorsa rahoituspäällikkö 029 041 2648 044 732 2639

PYHÄSALMI

KUUSAMO

Merja Kemppainen rahoitusneuvoja 029 041 2568 044 732 1018

Mari-Anne Mankinen konttorinjohtaja 029 041 2567, 044 544 2567

Martti Koponen yritysrahoitus päällikkö 029 041 2627 044 732 2627

Sari KoskelaKeskitalo rahoituspäällikkö 029 041 2632 044 348 2632

Kyösti Haasanen lakimies 029 041 2628

Erja Bergman konttorinjohtaja 029 041 2631 044 508 2631

Ville Pekkala konttorinjohtaja 029 041 2601 044 732 2601

OULU

Eija Kiviluoma rahoituspäällikkö 029 041 2635 050 523 2684

Zeppelinintie 1, 90450 KEMPELE, puh. 029 041 2637 Kitkantie 15, 93600 KUUSAMO, puh. 029 041 2565 Kirkkokatu 10, 90100 OULU, puh. 029 041 2630 Ollintie 11, 86800 PYHÄSALMI, puh. 029 041 2620