Puun käytöllä pienemmät rakentamisen päästöt

Kohti hiilineutraalia rakentamista

Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulu valitsi yhdeksi painopistealueekseen puurakentamisen osaamisen kehittämisen. Maakunnallisen elinkeinorakenteen lisäksi painopistealueen valintaan vaikuttivat ilmastonmuutoksen hillintä potentiaalisten teknologioiden edistämisen kautta.

TEKSTI MIKKO MATVEINEN, TIMO PAKARINEN, VILLE MERTANEN

Euroopan tasolla rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia energiasta ja tuottavat 36 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Rakennusmateriaalien ja rakentamisen prosessien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä nykyisellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta.

Ympäristöministeriö on parhaillaan laatimassa arviointityökalua ja raja-arvoja uudisrakennusten elinkaaren hiilidioksidipäästöille. Raja-arvojen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Säädöskehityksen perimmäisenä tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten materiaalien sekä energian kulutuksen käytön vähentämiseen rakentamisessa. Puun käyttö rakentamisessa onkin yksi helpoimmista tavoista pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä rakennetun ympäristön hiilivarastoja.

PUURAKENTAMISEN KEHITTÄJÄ

Karelia-ammattikorkeakoulu valitsi puurakentamisen painopisteisiinsä vuonna 2014. Systemaattista kehittämistyötä on tehty osana rakennustekniikan koulutusvastuun (Insinööri AMK) toimintaa lukuisien

Puun käyttö rakentamisessa onkin yksi helpoimmista tavoista pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä rakennetun ympäristön hiilivarastoja.

tutkimus- ja kehittämisprojektien puitteissa kiinteässä yhteistyössä yritysten ja alueen kuntien kanssa. Opetus, tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi on myös käynnistetty monipuolista testaus- ja tuotekehitystoimintaa.

Karelia-ammattikorkeakoulun rakentamiseen liittyvän osaamisen ydin on rakennustekniikan, rakennusfysiikan ja talotekniikan ratkaisujen soveltaminen rakentamiseen. Näiden lisäksi puumateriaaliin, ympäristövaikutuksien arviointiin ja digitalisaatioon liittyvät osaamiset täydentävät ydinosaamisia.

Tänä päivänä Joensuun alue tunnetaankin puurakentamiseen liittyvästä suunnitteluosaamisesta sekä useista merkittävistä rakennuskohteista, mukaan lukien Suomen korkein puukerrostalo Joensuu Lighthouse.

Voidaankin todeta, että alueen puurakentamisen kehittämisessä Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijuudella on ollut keskeinen rooli. Tänä päivänä tälle monipuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta vuosien varrella kertyneelle asiantuntijuudelle on kysyntää sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ TUKEMASSA

Rakennusten päästöjä voidaan tarkastella elinkaariarvioinnin avulla. Elinkaariarviointi käsittelee rakennuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajan.

Puhuttaessa vähähiilisestä rakentamisesta puu- ja puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden käytön maksimoinnin lisäksi avainroolissa ovat eri materiaaleista syntyvän hukan vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen kehittäminen. Työmaatoimintojen suhteen vähennyspotentiaalia on rakennusaikaisen energian käytössä sekä käytettävien koneiden ja logistiikan kehittämisessä.

Meneillään oleva vähähiilisen rakentamisen säädöskehitys ja sitä kautta syntynyt tarve ymmärtää paremmin rakentamisessa käytettävien eri materiaalien päästöjä antoivat alkusysäyksen myös aihealueeseen liittyvälle tutkimus ja kehittämistoiminnalle Kareliassa.

Viime vuosina rakennusten elinkaaren päästöjen hallinta on tullut kiinteäksi osaksi rakennustekniikkaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa puurakentamisen rinnalle.

Puurakentamisen kasvu tukee koko puutuotteiden toimialaa

TEKSTI MIKKO MATVEINEN, TIMO PAKARINEN, VILLE MERTANEN

Euroopan Unionin tasolla luonnonvarojen kestävää käyttöä pyritään lisäämään, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin. Biotalous onkin noussut yhdeksi EU:n strategisista kulmakivistä.

Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnan näkökulmasta kestävästi hoidetuista metsistä saatu puumateriaali ja siitä saatavat moninaiset tuotteet vastaavat tähän tarpeeseen.

Perinteinen mekaaninen puunjalostus on biotalouden moottori, jonka avulla puuraaka-aine saadaan kiertoon metsistä. Sahatavaran tuotannosta käytetään noin neljä viidesosaa rakentamiseen, joko suoraan tai välillisesti jalostamisen kautta.

Ympäristöministeriö asetti syksyllä 2020 tavoitteet puurakentamisen kasvulle Suomessa. Tavoitteena on, että vuonna 2022 kaikesta julkisesta rakentamisesta puurakentamisen osuus on 22 prosenttia ja vuonna 2025 45 prosenttia myönnetyistä rakennusluvista. Vuonna 2019 puurakentamisen osuus oli 15 prosenttia. Puurakentamisen kasvu onkin vahvasti sidoksissa puutuotetoimialan yritysten kehittymiseen ja siksi alaan liittyvän kehityksen tukeminen on elintärkeää.

KIRJOITTANEET ASIANTUNTIJAMME

Mikko Matveinen toimii Kareliassa projektipäällikkönä. Hänen erityisalaansa on mm. puurakentaminen.

Timo Pakarinen toimii Karelia-ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan lehtorina.

Ville Mertanen työskentelee Kareliaammattikorkeakoulussa projektiasiantuntijana. Hänen erityisalaansa on mm. puurakentaminen.