Paavo Kärnästä Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja

PORINPRIKAATI

Pohjanmaan jääkäripataljoonan ohimarssi Kuortaneella.

Puolustusvoimat

Paavo Kärnästä Pohjanmaan jääkäripataljoonan komentaja

Everstiluutnantti Paavo Kärnä otti elokuussa Pohjanmaan jääkäripatalvoonan komentoonsa Niinisalossa. Karhu-lehti tiedusteli hänen taustojaan sekä ensivaikutelmia uudessa tehtävässä – samalla kyselimme ajankohtaisia kokemuksia asiantuntevalta taholta.

Kerro taustoistasi/sotilasurastasi – miten päädyit sotilaaksi? – Vaikka olenkin kotoisin Haminasta, en ole ”kapiaisen kakara”. Lähisuvussani ei ole yhtään ammattisotilasta. Kuitenkin keskellä kaupunkia sijaitseva varuskunta ja päivittäin katukuvassa näkyvät sotilaat tekivät Puolustusvoimista jo lapsena minulle helposti lähestyttävän.

Isäni on innokas sotahistorian harrastaja, joten lennokkaat kertomukset talvi- ja jatkosodasta tulivat minulle tutuiksi isäni kautta. Muistan hänen puhuneen sotilaista aina kunnioittavaan sävyyn. Uskon tällä olleen ainakin alitajuista vaikutusta uravalintaani.

Lopullisen herätyksen koin Hamina Tattoon yhteydessä vuonna 1994. Muistan katselleeni, kun silloinen Puolustusvoimain komentaja amiraali Jan Klenberg piti Haminan raatihuoneelta avajaispuheen sotilassoittokuntien ja tattookansan ympäröimänä. Ajattelin, että tuossa olisi tavoittelemisen arvoinen hetki. Toistaiseksi lähimmäs tuota hetkeä pääsin kesällä 2018, jolloin Pääesikunnan päällikön avustajana toimiessani, pääsin silloisen Puolustusvoimain komentajan kenraali Jarmo Lindbergin taakse seisomaan samaisella Haminan raatihuoneella avajaispuheen aikana. Vielä on siis matkaa tavoitteeseen.

Porin prikaatin komentaja prikaatikenraali Vesa Valtonen ja everstiluutnantti Paavo Kärna

alikersantti Jyri-Petteri Haapala

Onko Porin prikaati/Niinisalo ennestään tuttu? – vaikutelmia palvelusympäristöstä? – Olen koko tähänastisen palvelusurani palvellut joko pääkaupungissa tai siitä itään sijaitsevissa varuskunnissa. Luonnollisesti olen yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen sotilasurani aikana ehtinyt vierailemaan joitakin kertoja Porin prikaatissa niin Säkylässä kuin Niinisalossakin. Kranaatinheitinkoulutuksen saaneena upseerina olen kadettina, joskus viime vuosituhannella, ollut harjoittelemassa kranaatinheitinammuntojen johtamista Pohjankankaalla. Voidaan siis sanoa, että Porin prikaati ja laajemmin koko Länsi-Suomi oli ja on edelleenkin minulle suuri tuntematon.

Ensivaikutelmat ympäristöstä ovat positiivisia. Niinisalon varuskunta on kaunis ja sijaitsee toiminnallisesti erinomaisella paikalla. Koulutuksen kannalta ensiarvoisen tärkeät harjoitusmaastot Hämeenkankaalla ja ampumakenttä Pohjankankaalla ovat lähellä ja siten helposti saavutettavissa.

Perheeni asuu Helsingissä, joten vuokrasin pienen asunnon Kankaanpäästä. Kaupunki muistuttaa suuresti kotikaupunkiani Haminaa niin kokonsa puolesta kuin intohimoisesta suhteestaan pesäpalloon. Huomaan myös, että maastopukuinen sotilas on Kankaanpään keskustassa yhtä luonnollinen näky kuin Haminassa.

Onko koronan aiheuttama poikkeusaika jo ohi? Mitä se opetti? Jäikö siitä pysyviä käytäntöjä? – Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pandemia on hyvin hallinnassa ja sen kanssa on opittu elämään. Varuskunnan arki on näiltä osin palannut normaaliin päiväjärjestykseen, vaikka terveystilannetta seurataan edelleen tarkasti. Koska aloitin tehtävässäni vasta elokuun alussa, en varsinaista korona-aikaa ehtinyt asevelvollisten koulutusta antavassa joukossa kokemaan. Kuitenkin mielenkiintoinen havainto on, että johtuen kouluttajien varsin nuoresta iästä, on varuskunnassa paljon sotilaita, jotka ovat työskennelleet enemmän korona-aikana kuin niin sanotuissa normaalioloissa. Paljon rutiineja on päässyt unohtumaan, joka ei tietysti aina ole pelkästään negatiivinen asia.

Puolustusvoimat on ennen kaikkea poikkeusolojen organisaatio ja mielestäni pandemia osoitti Puolustusvoimien kyvyn tehokkaaseen toimintaan poikkeusoloissa. Erityisesti pandemian alussa selvisimme tilanteesta jopa kiitettävästi. Vasta omikron -variantti toi varuskuntiin laajamittaisia sairastumisia, joskin oireet pandemian siinä vaiheessa olivat pääosin varsin lieviä. Samalla on kuitenkin myönnettävä, että pandemia oli erittäin raskasta aikaa niin asevelvollisille kuin henkilökunnallekin. Asevelvollisten jakaminen kolmeen kohorttiin esti tehokkaasti tartuntaketjut, mutta samalla henkilökunnalta normaalin perhe-elämän. Uskon, että pandemian aiheuttamaa kuormaa tasoitellaan vielä pitkään.

Normaalista poikkeava toimintaympäristö pakotti myös Puolustusvoimat poikkeaviin toimintamalleihin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita teknisten välineiden käytön johtamisessa. Vaikka pataljoonan komentajana oikea paikkani onkin joukkojeni luona, olen perheestäni erillään asuvana upseerina iloinen satunnaisista toimistopäivistä, jotka pystyn tekemään kotoani käsin Helsingistä.

Vaikuttaako Euroopan muuttunut turvallisuustilanne varusmieskoulutukseen? Vaikuttaako varusmiehiin? – Suomessa maanpuolustustahto on aina ollut korkealla etenkin verrokkimaihin verrattuna eikä maanpuolustusvelvollisuutta ole vakavasti haastettu. Ymmärrettävästi aiheen tiimoilta on käyty lähinnä tasa-arvoon liittyviä keskusteluja, mutta perusratkaisu on ollut yleisesti hyväksytty. Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan on viimeisetkin kyseenalaistavat äänet vaienneet. Jokainen kansalainen ymmärtää Puolustusvoimien merkityksen ja arvon. Tämä näkyy tietysti myös asevelvollisissa. Asepalvelus ei ole enää pelkästään velvollisuus, joka on suoritettava, koska niin on säädetty, vaan se asettuu oikeaan kontekstiin.

Euroopassa käytävä sota on tietysti ennen kaikkea suuri tragedia inhimillisellä tasolla, mutta sotilaalle se on myös ehtymätön havaintojen lähde, joka ilman muuta vaikuttaa myös varusmieskoulutukseen vaikutuksia tarkemmin yksilöimättä. Samalla ammattisotilaana on kuitenkin muistettava, että tilanne herättää asevelvollisissa paljon kysymyksiä, jopa pelkojakin, joihin kouluttajilla on oltava valmius vastata.

Onko aselajissasi tapahtunut viime vuosina kehitystä/muutosta? Onko muutospaineita? Onko kehitystä varustuksessa/taktiikassa? – Edellisen kerran urallani olin kouluttamassa asevelvollisia yli viisitoista vuotta sitten. Kun peilaan muistojani nykypäivään, on muutos ollut valtava, joka näkyy kaikilla osa-alueilla alkaen taistelijan henkilökohtaisesta varustuksesta. Hieman kärjistävänä kuvaksena voisin sanoa, että kun sotilasurani alkaessa 90-luvun lopulla yövyttiin vuotavissa teltoissa huopaan kääriytyneinä ja pimeys käytännössä pysäytti kaiken toiminnan, on tämän päivän taistelijalla aivan erilainen kalustollinen valmius toimia vaativissa olosuhteissa. Toki aselajien perusmissiot ovat ennallaan, mutta keinovalikoima on monipuolistunut.

Aseteollisuus on jatkuvaa kilpajuoksua; kehitetään uusia asejärjestelmiä ja niille vasta-asejärjestelmiä. Asevoimien kannalta tämä johtaa jatkuvaan tasapainoiluun; materiaalia on oltava riittävästi, mutta ei liikaa, joka voisi estää ketterän uudistumisen. Samalla uudet suorituskyvyt pakottavat tarkastelemaan taktiikkaa ja taistelutekniikkaa.

Ukrainan sodasta on saatu runsaasti havaintoja erilaisten asejärjestelmien merkityksestä taistelukentällä, esimerkkinä miehittämättömät ilma-alukset. Luonnollisesti Puolustusvoimissa seuraamme havaintoja ja teemme niistä omia johtopäätöksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikä toimii Ukrainassa, ei välttämättä toimi Suomessa. Meidän keli- ja maasto-olosuhteisiin ei verrokkia löydy Ukrainasta, joten johtopäätökset on tehtävä kansallisista lähtökohdista.

Porin prikaatin esikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Honko luovuttaa Pohjanmaan jääkäripataljoonan lipun uudelle komentajalla everstiluutnantti Paavo Kärnälle 29.7.2022 Niinisalossa.

Mitä kuuluu vapaa-aikaasi? Tarjoaako Niinisalo/Pohjois-Satakunta harrastusmahdollisuuksia? – Ensimmäiset kaksi kuukautta komentajana ovat olleet varsin työn täyteisiä, enkä rehellisesti sanottuna näe sen muuttuvan. Jäljelle jäävän vapaa-ajan käytän lukemiseen sekä kuntoliikuntaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Liikuntaan Niinisalo ja Kankaanpää tarjoavat loistavat mahdollisuudet. Varuskunnan liikuntapaikat ovat erinomaiset. Tämän lisäksi Kankaanpään asuntoni takaovelta on matkaa liikuntahallille kaikkine fasiliteetteineen noin 50 metriä, joten sohvalla makoiluun voi etsiä syyllistä vain itsestään. Kuten moni muukin ikäiseni upseeri, asun viikot perheestäni erillään, joten viikonloput on pyhitetty perheelleni. Aktiiviteeteistä huolehtivat kaksi upeaa naista, vaimoni ja esikouluikäinen tyttäreni.

Ehkä hieman erikoisempana harrastuksenani voisin mainita viskit. Toimin Suomen suurimman viskiseuran, Viskin Ystävien Seuran puheenjohtajana. Myös viskiharrastukselle on Satakunnassa erinomaiset mahdollisuudet, onhan Suomen ensimmäinen Single Malt viski tislattu Porissa ravintola Beer Huntersissa, jonka omistaja Mika Tuhkanen on alan todellisia suomalaisia pioneereja.

Turpotietäjä-kilpailu saavutti ennätyssuosion

Perjantaina 7.10. kisataan Turpotietäjän 2022 alkukilpailu ympäri maata. Kyseessä on lukiolaisten turvallisuuspolitiikan ja kokonaisturvallisuuden tietämystä mittaava tietokilpailu. Tänä vuonna kilpailuun osallistuu ennätysmäärä lukioita, kun 76 lukiota ja noin 600 lukiolaista on ilmoittautunut mukaan. Kilpailun toteuttavat Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Kadettikunta sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry.

Ensimmäistä kertaa kilpailun historiassa pääpalkintona on suora yliopistopaikka, kun Turun yliopisto tarjoaa kilpailun voittajalle yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan poliittisen historian oppiaineeseen. Lisäksi kilpailun kolme parasta palkitaan stipedein. Loppukilpailu järjestetään Helsingissä talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2022.

Kilpailu toteutetaan lukioissa käytössä olevalla Abitti-koealustalla. Maakunnalliset reservipiirit vastaavat alkukilpailun arviointien tekemisestä valtakunnallisen arviointiraadin laatimien arviointiperusteiden mukaisesti. Tämän jälkeen valtakunnallinen arviointiraati käy uudelleen läpi maakuntien parhaimmat vastaukset ja kutsuu kahdeksan parasta loppukilpailuun. Valtakunnallisessa arviointiraadissa on edustajat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:stä, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Turvallisuuskomiteasta sekä Turun yliopistosta.

Podcast Ukrainan sodasta

Maanpuolustuskorkeakoulun tuottamassa Sotataidon ytimessä -podcastissa on ammennettu seitsemän jakson verran keskustelua Ukrainan sodasta. Erikoisjaksoissa käsitellään niin informaatiovaikuttamista kuin sodankäynnin yksityistämistäkin Venäjän Ukrainaan keväällä 2022 aloittaman hyökkäyssodan kontekstissa. Havainnot Ukrainassa toteutetusta sodankäynnistä ovat tuoneet arvokasta tutkimusdataa Maanpuolustuskorkeakoulun toimijoille ja sotatieteelliselle tutkimukselle. Tämän lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon osaaminen ja asiantuntijuus on ollut ensisijaisessa roolissa Ukrainan sodasta käydyssä media- ja kansalaiskeskustelussa. Nyt on mahdollisuus uppoutua ajankohtaiseen keskusteluun sotatieteiden ja sotataidon huippuammattilaisten luotsaamana. Jaksot on kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa ja Anchorissa. Jaksojen tekstiversiot on myös luettavissa julkaisupalvelu Doriassa.