Karri Kokko
RIEMULLISTA
Aseemisia merkintöjä D. F. Wallacen
romaania kuunnellessa
L Y H Y T T A V A R A
Pari sanaa pelkistä viivoista
Kuuntelin David Foster Wallacen romaania Päättymätön riemu joulun aatonaatosta 2020 helmikuun puoliväliin 2021 tunnin pari joka päivä. Samalla tein hajamielisiä muistiinpanoja, jotka häilyivät piirroksen ja kirjoituksen rajoilla. Kutsun kynäni jälkiä aseemisiksi merkinnöiksi. Taltioin mielenliikkeitäni ja tuntemuksiani, jotka joko liittyvät romaaniin tai eivät liity. Lähes tuplanopeudella urakkaa kesti kokonaisen työviikon verran. Yhteensä merkintöjä syntyi kolmisensataa, ja ne löytyvät viittein varustettuna kahdesta erillisestä muistikirjasta.
Tässä vihkosessa julkaisemani kymmenen merkintää on laadittu muista poiketen pienille irrallisille korteille, ja ne muodostavat pääjoukon oheen omanlaisensa, tyylillisesti villin liitteen. Ei juuri esittävyyttä, muttei varsinkaan sanoja. Kyseessä on pikkuruinen myötä- ja vastateos kirjailijan palvotulle ja parjatulle, lähes päättymättömälle jättiläiselle. Romaanin suomensi Tero Valkonen ja äänikirjan luki Olavi Uusivirta.
Tätä vihkosta on painettu 20 kappaletta. Niistä kymmenen on tekijän numeroimia ja sisältää kukin yhden teokseen jäljennetyn originaalin.
Kiitokset Taikelle.
Lyhyttavara
Helsinki, 2021
@ facebook | instagram | tumblr | twitter
Runoilija ja äänikirja,
kynä ja paperia.
”Minulle romaanin ilot löytyvät juuri pinnalta.”