4
SISÄLLYS
Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Teoksen kirjoittajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 *Kansallismaisema
Uusimaa
1 2 3 4 5 6 7 8
Pohjan ruukit, Raasepori* | Kukka Kyrö . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fagervikin ruukki, Inkoo* | Karoliina Säkö. . . . . . . . . . . . . . . . Harakka & Merellinen Helsinki* | Mira Lainiola . . . . . . . . . . . . . . Tapiola, Espoo* | Antti Huttunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Porvoonjokilaakso & Vanha Porvoo* | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . Paikkarin torppa, Lohja | Antti Huttunen . . . . . . . . . . . . . . . . Tulliniemi, Hanko | Antti Huttunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuusulanjärvi, Tuusula/Järvenpää | Kukka Kyrö. . . . . . . . . . . . . .
10 12 14 17 18 20 22 24
Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa
9 Merikortteli, Maarianhamina | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . 10 Getavuori, Geta | Karoliina Säkö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Kastelholman linna, Sund* | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Köyliönjärvi, Säkylä* | Marja Kares-Oksman . . . . . . . . . . . . . . . 13 Saaristomeri* | Heli Heikkilä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Aurajokilaakso* | Karoliina Säkö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Teijo, Salo | Jonna Saari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Nurmes, Rauma | Piia Gustafsson. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Hämeenkangas, Kankaanpää/Jämijärvi | Hanna Hyvönen. . . . . . . .
28 30 32 33 34 36 38 39 40
Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa
18 Hämeenkyrön kulttuurimaisemat | Antti Kulmanen. . . . . . . . . . . 19 Tammerkoski, Tampere | Antti Kulmanen . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Rautaveden kulttuurimaisemat, Sastamala | Harri Leino, Jonna Saari . 21 Rapolan linnavuori, Valkeakoski | Johanna Valkama. . . . . . . . . . . 22 Torronsuo, Tammela | Johanna Suomela. . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Päijätsalo, Sysmä | Mika Markkanen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Aulanko, Hämeenlinna | Heli Heikkilä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Pulkkilanharju, Asikkala | Mika Markkanen . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Luutalammi & Komio, Loppi | Johanna Suomela. . . . . . . . . . . . . 27 Hiidenvuori, Iitti | Tanja Rautavirta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
44 45 46 48 50 52 54 56 58 60
Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
28 Kolovesi & Heinäveden reitti* | Mika Markkanen. . . . . . . . . . . . . 29 Imatrankoski, Imatra* | Antti Huttunen. . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Punkaharju, Savonlinna* | Antti Huttunen . . . . . . . . . . . . . . . 31 Olavinlinna & Pihlajavesi, Savonlinna* | Antti Kulmanen . . . . . . . . 32 Langinkoski, Kotka | Caj Koskinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Neitvuori, Mikkeli | Mia Sinisalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Heisanharju, Kouvola | Tanja Rautavirta . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Pieni ja Suuri Sarviniemi, Taipalsaari | Paula Savelius. . . . . . . . . . 36 Haukkavuori, Rautjärvi/Ruokolahti | Harri Leino. . . . . . . . . . . . .
64 66 68 70 71 72 74 76 78
Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
37 Pohjois-Karjalan vaarakylät* | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . 38 Koli, Joensuu/Kontiolahti/Lieksa* | Antti Huttunen. . . . . . . . . . . 39 Väisälänmäki, Lapinlahti* | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Puijo, Kuopio | Antti Huttunen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Patvinsuo, Lieksa/Ilomantsi | Terhi Ilosaari . . . . . . . . . . . . . . .
82 84 86 88 90
42 Puhoksen lehtikuusimetsä, Kitee | Jonna Saari . . . . . . . . . . . . . 92 43 Autuaanlampi & Lintuniemi, Kuopio | Antti Huttunen . . . . . . . . . . 94
Keski-Suomi
44 Koskelanpuisto, Äänekoski | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . . . . . . 98 45 Mäyrävuori, Jyväskylä | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 46 Isohiekka, Kannonkoski | Eetu Ekonen . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 47 Paljaspää, Jyväskylä | Jussi Judin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 48 Hyyppäänvuori, Laukaa | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 49 Keihärinkosken näkötorni, Viitasaari | Eetu Ekonen. . . . . . . . . . . 108
Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa
50 Oulankajoki, Kuusamo/Salla* | Jonna Saari . . . . . . . . . . . . . . . 112 51 Hailuoto* | Upe Nykänen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 52 Valassaaret & Merenkurkun saaristo* | Upe Nykänen. . . . . . . . . . 116 53 Eteläpohjalaiset lakeudet* | Tero Hintsa . . . . . . . . . . . . . . . . 118 54 Seljes- ja Salmenharju, Kruunupyy | Antti Kulmanen . . . . . . . . . . 120 55 Kupsonvaara, Pudasjärvi | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 56 Konttainen, Kuusamo | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 57 Vanha kalaranta & Myllykallio, Kaskinen | Elina Tarvainen. . . . . . . 126 58 Pyhävuori, Alajärvi | Pasi Talvitie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 59 Suokonmäen näkötorni, Alajärvi | Tero Hintsa. . . . . . . . . . . . . . 130 60 Julma-Ölkky, Kuusamo | Antti Huttunen . . . . . . . . . . . . . . . . 132 61 Pähkänänkallio, Kuusamo | Johanna Suomela. . . . . . . . . . . . . . 134 62 Neristan, Kokkola | Antti Kulmanen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
Kainuu
63 Hiukka, Sotkamo | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 64 Hiidenportti, Sotkamo | Elina Kämäräinen, Jarno Hämäläinen. . . . . 142 65 Hepoköngäs, Puolanka | Mika Markkanen. . . . . . . . . . . . . . . . 144 66 Ärjänsaari, Kajaani | Pasi Talvitie. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
Lappi
67 Aavasaksa & Tornionjokilaakso, Ylitornio* | Jonna Saari. . . . . . . . . 150 68 Pallastunturit, Muonio* | Antti Kulmanen. . . . . . . . . . . . . . . . 152 69 Kirkkotuvat & Utsjokilaakso, Utsjoki* | Anne-Marie Holm. . . . . . . . 154 70 Saivaara, Enontekiö | Karoliina Säkö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 71 Molkoköngäs, Rovaniemi | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 72 Jaurutunturi, Salla | Antti Kulmanen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 73 Isokuru, Pelkosenniemi | Antti Kulmanen . . . . . . . . . . . . . . . . 162 74 Korvatunturi, Savukoski | Johanna Suomela. . . . . . . . . . . . . . . 164 75 Kevon kanjoni, Utsjoki | Elina Kämäräinen, Jarno Hämäläinen. . . . . 166 76 Pieskänjupukka, Pello | Jonna Saari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 77 Kuninkaanlaavu, Rovaniemi | Karoliina Säkö . . . . . . . . . . . . . . 170 78 Livojärvi, Posio | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 79 Hietajärvi, Enontekiö | Jonna Saari. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 80 Linnunrata | Jonna Saari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
Näin käytät koordinaatteja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 Viisi kultaista vinkkiä jokaiselle luonnossa liikkuvalle . . . . . . . . . . . . . . 176 5
U usimaa
RAASEPORIN SULOISET RUUKIT 1
POHJAN RUUKIT, RAASEPORI FISKARS: PELTORIVI, RAASEPORI (N 6670906 E 307982)
RAASEPORISTA LÖYTYY joukko kuvauksellisia ruukkikyliä, jotka muodostavat Pohjan ruukeiksi nimetyn kansallismaiseman. Kylistä tunnetuin on Fiskars, mutta myös Billnäs, Antskog ja Åminnefors ovat vierailun arvoisia. Åminnefors on nelikon nuorin, se on perustettu vuonna 1875. Muut kolme ovat 1600-luvulta. Kaikki neljä ruukkikylää ovat saavutettavissa alle 20 kilometrin ajomatkalla, joten ne voi helposti kokea vaikka pyöräillen.
Fiskarsin ruukinraittia ja Könnin kello vuodelta 1842. Billnäsin seppien taloja.
10
Fiskarsin rautaruukki on perustettu 1600-luvulla.
KOE KANSALLISMAISEMA
KOHTEITA KANSALLISMAISEMASSA: Billnäs | Ruukintie, Raasepori (N 6665661 E 313220) Antskog | Harabackantie, Raasepori (N 6675486 E 311027) Åminnefors | Åminnentie, Raasepori (N 6666876 E 310312) Iso-Simi, Raasepori | N 6675318 E 309268
Pyöräretki Ratavallin reitillä Ratavallin 12 kilometriä pitkä reitti kulkee van haa rautatienpohjaa Karjaalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukkien kautta Fiskarsiin ja on sunnuntaipyöräilyreittien aatelia. Ensimmäinen pysähdys kannattaa tehdä heti Billnäsissä, jossa Mustionjoen molemmin puolin levittäytyvä ruukkikylä luo vaikuttavat puitteet tauolle. Mahtipontisen padon luona voi ihmetellä veden jylinää tulvaluukuista kohti merta. Sopivaan vuodenaikaan paikalle sattuessa on myös mah dollista nähdä kalojen ponnistelevan ylös voima laitoksen kalaportaita. Seuraavana vuorossa on Åminnefors, mutta Ratavallin kaunein osuus odottaa juuri ennen Fiskarsia. Borgbyträsketin rantaa pitkin kulke valla hiekkatiellä maisemaa kehystivät suuret, muhkeat lehtipuut, jotka ovat upeimmillaan kesällä. Fiskarsissa kulttuurimaisema ottaa oitis sylei lyynsä. Ruukkikylän jokainen yksityiskohta heh kuu tarkkaan harkittua kauneutta. Ruukin raitti
• Varaa Fiskarsiin tutustumiseen useita tunteja • Polkaise Ratavalli (12 km/suunta) tai Ruukkireitti (57–79 km) • Suo ajatus historialle – työ ruukeilla oli äärettömän raskasta • Luontolöytöretkeilyyn sopii Iso-Simi eli Simijärvi
on lyhyehkö, mutta sen tutkimiseen voi hujahtaa useita tunteja. Muuan ihana paikka löytyy kylän eteläpäässä kohoavan Makasiinirakennuksen luota. Siinä joki on erityisen lempeä, puiden leh västö levittäytyy katoksi veden päälle ja kirkas vesi paljastaa kullankeltaisen hiekkapohjan. Valtava, mustasta kuonatiilestä tehty Makasiini taas huokuu kontrastiksi teollisuushistoriaa, kolinaa, savua sekä pitkiä, raskaita työpäiviä. Fiskarsista matkaa voi halutessaan jatkaa vielä kuuden kilometrin päähän Antskogin ruukille, joka ei ole osa Ratavallia. Antskogissa luontoretkeilijän kannattaa lähteä tutkimaan kirkasvetisen Iso-Simin rantoja. Alue on osa sala peräistä Pohjan–Kiskon järviylänköä. Pohjan ruukeilla tunnelma elää voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Hiljaisuudesta nauttiva tutustuu kyliin talvella, mutta aluetta kannattaa harkita vakavasti myös syys- ja kevätretken koh teeksi. Kesällä etenkin Fiskars täyttyy elämästä. Kameraa ei ruukkireissulta kannata unohtaa – vanhat puiset sekä kiviset rakennukset muodos tavat todella kauniita miljöitä. (KK) 11
VA R SIN A IS-SU O M I, SATA KU NTA J A A H VE N A N M A A
MERENKULUN ROMANTIIKKAA AHVENANMAALLA 9
MERIKORTTELI, MAARIANHAMINA ÖSTERLEDEN 110, MAARIANHAMINA (N 6684260 E 108350)
MAARIANHAMINAN KAUNIISTA kaupungista muuan erityisen suloinen paikka löytyy itäsatamasta, jossa Merikortteli eli Sjökvarteret on elävä pala ahvenanmaalaista merenkulun historiaa. Punaiset, keltaiset ja harmaat puurakennukset sinisen meren äärellä luovat tunnelman ja maiseman, jota merimielinen ei voi kuin rakastaa. Alue kaiken lisäksi elää: täällä rakennetaan puusta laivoja ja veneitä yhä tänä päivänä.
KÄYNTIKOHTEITA YMPÄRISTÖSSÄ: Lilla Holmen | N 6683059 E 108444 Tullarns äng | Östernäsvägen, Maarianhamina (N 6682594 E 108380) Nabben | N 6684850 E 108638
VINKIT MAISEMAN ÄÄRELLE • Kulje aallonmurtajan päähän Merenkulkukappelille • Katsele maisemaa myös Nabbenilta • Vieraile kesällä Tullarns ängin puistossa • Maista Ahvenanmaan pannukakkua
Alueella on myös pieniä putiikkeja.
Merikorttelin näköaloja – valkoinen kappeli kruunaa maiseman. 28
Rakenteilla oleva alus (joulukuu 2019).
Joulukävelyllä Merikorttelissa Merikorttelin puurakennusten, veneiden sekä turkoosin meren yhdessä kutoma miljöö tarjoaa erittäin herkullisia kuvakulmia ja suorastaan pakottaa lähtemään pienelle kävelylle. Aluetta hiljalleen ympäri kuljes kelemalla voi tutkia sen eri kolkkia ja nähdä, mitä kaikkea merenkulusta ja laivanraken nuksesta kertovaa rakennusten ulkoseinille on ripustettu katseltavaksi. Täällä kannattaa pitää aistit avoinna korvia myöten – etelän suunnasta, Lilla Holmenista, saattaa joskus kuulemma kantautua riikinkukon merkillisiä huutoja. Merikortteli ei ole suuri – kiireetönkin on tutustunut siihen ainakin ulkoa käsin puoles sa tunnissa. Kujien ja rakennusten lisäksi kannattaa katse suunnata merelle perinteis ten purjealusten ja puuveneiden varalta. Saatat törmätä Merikorttelissa myös raken teilla olevaan laivaan. Merikorttelin aallonmurtajan päässä nö köttävä pikkuruinen, valkoinen merenkulku kappeli vangitsee katseen erikoisuudellaan sekä omaperäisellä sijainnillaan jo kaukaa. Oma retkeni ajoittui jouluun, jolloin kylmyys oli kirkastanut rantavedet heleiksi, ja näkyä oli ihana katsella aallonmurtajalta kappelille kulkiessa. Kappelin ovihakasen sai auki, mutta talven kosteus oli kenties turvottanut ovea niin, ettei se tällä kertaa laskenut minua sisälle. Lähellä on pari muutakin näkemisen ar voista paikkaa. Reittien halkoma luonnonsuo jelu- ja puistoalue Tullarns äng kukkii kesällä hehkeänä, ja lasten saareksi kutsutulta Lilla Holmenilta löytyy hiekkaranta. Merikorttelin pohjoispuolella Nabbenissa puolestaan on pitkosreitti sekä punaisten venevajojen idylli nen rypäs. Ahvenanmaata kannattaa ennakko luulottomasti harkita talvimatkan kohteeksi, sillä talven hiljaisuus ja iltapäivien purppura taivas yhdessä siniturkoosin meren kanssa tuovat tästä maakuntiemme upeasta kummajaisesta esiin jotakin niin kaunista, ettei se häviä kesäpäivien näkymille vähääkään. (JS) 29
KANTA -H Ä M E, PÄ IJÄT - H Ä M E J A P I R KA N M A A
KIRKKOJA JA PIRUJA RAUTAVEDEN RANNOILLA 20
RAUTAVEDEN KULTTUURIMAISEMA, SASTAMALA PYHÄN OLAVIN KIRKKO: KALLIALAN KIRKKOTIE 50, SASTAMALA (N 6808907 E 283029)
RAUTAVEDEN KULTTUURIMAISEMA tarjoaa laajan otannan maamme historiasta ja on olennainen palanen kansallismaisemiemme kirjossa. Lukuisat rautakautiset kalmistot ja asuinpaikat sekä keskiaikaiset kirkot värittävät tätä pirkanmaalaista seutua, josta luontoretkeilijäkin löytää useita kiinnostavia kohteita – muun muassa Pirunvuoren.
Pyhän Olavin kirkko kauniine paanukattoineen.
46
KOHTEITA KANSALLISMAISEMASSA: Pirunvuoren reitti | Ellivuorentie, Sastamala (N 6814046 E 289113)
Tyrvään uusi kirkko ja kivisilta | Kirkkokatu 1, Sastamala (N 6807983 E 280990)
Vehmaanniemen perinnemaisema-alue | Tampereentie, Sastamala (N 6807417 E 284163) Kuivaluoto, Sastamala | N 6813495 E 287570
Surun muisto kansallismaisemassa Rautavesi lainehtii nykyisen Sastamalan alueella läntisellä Pirkanmaalla. Rautaveden kulttuuri maisemaan olennaisesti kuuluvia pistemäisiä kohteita löytyy eri puolilta sen rantoja. Kuuluisin näistä on niemellä kohoava Tyrvään Pyhän Ola vin kirkko. 1500-luvulta peräisin oleva rakennus on kansallismaiseman keskeisin nähtävyys, ja siihen järjestetään myös opastuksia. Pyhän Olavin kirkko löytyy Kallialan kylästä, rauhoittavien järvi- ja maalaismaisemien keskel tä. Kirkkoon liittyy kuitenkin erittäin surullinen tarina. Siinä oli ainutlaatuisen hyvin säilynyt sisustus 1700-luvulta, ja katon keskiaikainen paanukuviointi oli ihmeellisen kaunis. Kivisen kirkon sisustus kattoineen menetettiin kuitenkin tuhopoltossa täysin vuonna 1997. Tapaus teki kirkosta maankuulun. Keräysten, lahjoitusten ja talkootyön voimin korjaustyöt aloitettiin pian, ja perinteisiä materiaaleja ja työmenetelmiä käyt täen kirkosta saatiin kattoa myöten entisen kal tainen.
Tyrvään uusi kirkko sijaitsee Vammalassa ja on hyvin omaleimaisen näköinen harvinaisine kaksoistorneineen. Kirkon vieressä on myös van ha kivisilta Vammaskosken yllä. Sillalta on erit täin komea näköala sekä kirkolle että järvelle laajaan kansallismaisemaan, ja se onkin ehdot tomasti kävelykierroksen arvoinen. Kirkkojen lisäksi Rautaveden rannalla kohoaa myös mahtava ja salaperäinen Pirunvuori, jonka Topelius aikoinaan kuvaili olevan “kappale pakanallista uhmaa keskellä kristillistä idylliä”. Vuori sijaitsee siltoja pitkin saavutettavassa Salonsaaressa, ja sen laelle johtaa noin kilo metrin mittainen reitti. Luontoretkeilijälle tämä lienee Rautaveden kulttuurimaiseman kohteista mielenkiintoisin, ja Pirunvuoren laelta avautuu kieltämättä hämmästyttävän jylhä maisema. Itse vuoren lisäksi reitin varrelta löytyy erikoinen kivilinna, Emil Danielssonin taiteilija-ateljee. Rautaveden kulttuurimaiseman lähistöllä Sastamalan alueella pujottelee myös retkeily reitistöjä, kuten Ritajärven luonnonsuojelualueen monipuoliset reitit sekä Otamuksen retkeilyreitis tö. (HL, JS; kuvat: HL)
KOE KANSALLISMAISEMA
Maisema Pirunvuorelta Rautavedelle.
• Kävele Vammaskosken sillalla • Vieraile Pyhän Olavin kirkolla sen ollessa auki • Näe auringonlasku Pirunvuorelta • Melojalle vinkiksi Kuivaluodon retkisaari
47
ETEL Ä -SAVO , ETEL Ä - KA R J AL A J A KY M E N L A A KS O
KOKOAAN SUUREMPI HARJUKAUNOTAR 34
HEISANHARJU, KOUVOLA LUONTOPOLKU: VIITASENTIE 345, KOUVOLA (N 6786666 E 472979)
TOISINAAN MITÄ rauhoittavin maisema voi löytyä hyvin salaperäisestä, jopa intiimiltä tuntuvasta paikasta. Kouvolan suuren luonnon uumenissa kaunis Heisanharjun alue kutsuu kulkemaan metsäisille rannoilleen. Astele polkuja
Alueella on monia polkuja, myös luontopolku. 74
pitkin, evästele kannaksen laavulla ja nauti kapeiden harjujen kauneudesta, joiden molemmin puolin levittäytyvät järvet ja lammet. Aamu varhaisen kulkija saattaa kokea aivan erityisen koskettavan elämyksen, kun lampien pintaa pitkin kiirii läpitunkeva kuikan huuto.
KOE KOUVOLASSA MYÖS NÄMÄ:
Kirkkaiden lampien valtakunta
Verlan tehdasmuseo | Verlantie 295
Heisanharju kohoaa Kymenlaaksossa, Jaalan Hartolan kylässä, ja on ehdottomasti yksi Kymenlaakson luonnon helmistä sekä helppo päiväretkikohde. Itse Heisanharjun virkistysja retkeilyalue sijaitsee luonnonsuojelualueel la, jossa on arvokasta kasvustoa ja eläimis töä. Luonnonsuojelualue koostuu kapeita ve sistöjä puhkovista harjuista ja kirkasvetisistä metsälammista. Täällä sielu lepää, ja Heisan harju sopiikin erityisen hienosti juuri rauhalli sen sunnuntairetken kohteeksi silloin, kun ei ole kiire mihinkään – tai silloin, kun haluaa, että ei ole kiire mihinkään. Täällä voi keskit tyä luonnon erämaiseen rauhaan. Heisanharju tarjoaa sekä helppoja, lähi maastossa sijaitsevia kulkureittejä että merki tyn luontopolun. Reitit ovat pituudeltaan muutaman kilometrin pituisia, kuten Iso Luotojärven ympäri kulkeva, helppokulkuinen luontopolku, joka on vajaan kolmen kilomet rin pituinen. Täällä astellessa voi miettiä vaik kapa sitä, että nämäkin soraharjut ovat muo dostuneet tänne jo jääkauden aikana. Miltä hän täällä näytti heti jäiden lähdettyä? Heisanharjua voi helposti verrata Saimaan Punkaharjun alueeseen, mutta Heisanharju on tunnelmaltaan erämaisempi ja sijaintinsa ansiosta myös rauhallisempi. Kalastus-, mar jastus-, sienestys- ja retkeilypuitteet ovat ihanteelliset. Lumiseen aikaan liikkuminen alueella onnistuu parhaiten lumikenkäillen, hiihtäen tai pitkävartisissa kengissä patikoi den, sillä alueelle kerääntyy runsaasti lunta. Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä Heisanharjun virkistysalue tarjoaa retkeilijöille mainiot palvelut. Kaikille avoimen kodan suojissa on mukava keittää kahvit ja nauttia eväitään tulipaikan lämmössä. Vir kistysalueelta löytyy myös muun muassa ulko pöytäryhmä, kaivo, kaksi käymälää, vene ja laituri sekä erillinen, yöpymiseenkin soveltuva varauskota, jonka voi vuokrata käyttöönsä virkistysalueyhdistykseltä. (TR)
(N 6769807 E 480473)
Niivermäen luontopolku (rengasreitti 2,5 km) | Kytöahontie 1 (N 6749455 E 481061)
Kammarmäen luontopolku (rengasreitti 4,6 km) | Kammarmäentie 80 (N 6744956 E 519412)
VINKIT MAISEMAN ÄÄRELLE • Herkuttele eväät kodalla ja pulahda uimaan laiturilta • Kierrä luontopolku (2,9 km) anivarhaisena aamuna • Kunnioita luonnonsuojelualueen rauhaa • Yöpymiseen sopii varauskota
Heisanharjun alue huokuu luonnonrauhaa. 75
POHJO IS-SAVO JA PO H J O I S - KA R J AL A
KOLMESTI KAUNIS AUTUAANKANNAS 43
AUTUAANLAMPI & LINTUNIEMI, KUOPIO AUTUAANLAMMENTIE 40, KUOPIO (N 6964336 E 502141) LINTUNIEMI: N 6965366 E 501275
UPEIMMAT PAIKAT eivät aina varoita itsestään – hetkeäkään ennen maasto ei anna pienintäkään vihjettä siitä, että seuraavan mutkan takaa aukeaa näkymä, joka loksauttaa leuat auki. Autuaankannas Kuopiossa on yksi näistä paikoista, ja sieltä löytyy peräti kolme erilaista ja kaunista maisemaelementtiä: lampi, kapea kannas sekä avovedelle työntyvä kapea ja pitkä niemi.
LÄHISEUDUN KOHTEITA: Mustolanmäki | Karttulantie, Suonenjoki (N 6954197 E 500801)
Suonenjoen jokipolku | Rautalammintie, Suonenjoki (N 6944013 E 506551) Simolanvuori | Karsikonmäentie, Suonenjoki (N 6948452 E 503051)
Autuaanlampi on hyvä ja kaunis kalapaikka – luvat saa osakaskunnalta. 94
VINKIT MAISEMAN ÄÄRELLE • Seikkaile Lintuniemen ohueen kärkeen saakka • Ongi tai pilki retkievääsi, tulistele vain kodalla • Pidä paikat siisteinä, noudata retkietikettiä • Pidempään patikointiin lähistöllä: Suonenjoen Jokipolku (5 km/suunta)
Retkipolkuja vesien välissä Autuaankannas on maakaistale, joka erottaa Autuaanlammen aavasta Virmasvedestä. Lyhyen, mutta sitäkin kauniimman pätkän Suonenjoentie kurvaa alas laaksoon, jatkaa kapealle kannak selle ja nousee siitä mäntykankaalle vain kado takseen taas havumetsiin. Tämä ei kuitenkaan ole paikan koko totuus: kannaksen luoteis reunasta lähtee Virmasvedelle mutkittelemaan 1,5 kilometriä pitkä Lintuniemi. Lintuniemen polkuja on ajoittaisista kivistä ja kaatuneista puista huolimatta nautinto kulkea: vettä oikealla ja vasemmalla, ja vesien sylissä kapea maa kelopuineen, honkineen ja käkkyrä mäntyineen. Kartan voi jättää autoon odotta maan – kapealla harjulla ei eksymistä tarvitse pelätä. Opasteita reitille ei ole, vaan se on löy dettävä omin neuvoin vanhan laiturin läheltä. Tuohon samaan laituriin onnistuu myös saapu minen veneellä Virmaalta. Huomaa, että Lintu niemi on luonnonsuojelualuetta, jossa ei saa lei riytyä eikä tehdä tulia.
Lintuniemen kivikkoisia rantoja on mielen kiintoista tutkia.
Autuaanlammen alue on tehty hyvin helposti saavutettavaksi kenelle tahansa, ja se onkin kaikkien yhteisesti käytettävissä päiväretkeilyyn, mutta ei yöpymiseen. Lammen rannalla on muun muassa muhkea avokota ja esteetön laitu ri. Lisäksi pitkospuut ja onkilaiturit kiertävät lampea. Onkiminen ja pilkkiminen on sallittua kaikille, mutta muuhun kalastukseen tulee hank kia asianmukaiset luvat osakaskunnalta. Paikalla toimii kesäaikaan kioski. Rannalta voi pulahtaa myös uimaan, mutta huomioida tulee, että ranta on yksityismaalla – jokamiehen velvollisuudet tulee -oikeuksien ohella muistaa. Ei häiriötä eikä sotkua siis. Ajo rannan murskealueelle on pidettävä vapaana, sillä se toimii pelastustienä järvelle. Jos suuntaat Autuaankankaalle Suonenjoen suunnasta, kannattaa hoksottimet pitää auki ja kuvauskalusto hollilla jo Mustolanmäen kohdal la. Mäen laelta avautuu kauaskantoinen maise ma, ja sen perään muhkeat vanhat lehtikuuset ihastuttavat aivan tien reunassa. (AH) 95
KESK I-SU O M I
KULTAINEN RANTA RIPAUKSELLA LAPPIA 46
ISOHIEKKA, KANNONKOSKI N 6994423 E 412143
KANNONKOSKELTA LÖYTYVÄ Isohiekka on hyvin kaunis retkikohde. Keskisuomalainen hiekkaranta levittäytyy kaarevana ja kullan keltaisena, jatkuen matalana pitkälle kohti Kivijärven Huhmarselkää. Rannan mataluus mahdollistaa myös saariseikkailun: läheiseen Kalliosaareen on mahdollista kävellä hiekkapohjaa pitkin kuivin repuin.
MUITA KANNONKOSKEN KOHTEITA: Öijänniemen hiekkaranta | N 6989908 E 408127 Kannonkoski | Saarijärventie (N 6980917 E 410197)
Hotakansaaren rauhoitettu mänty | N 6988215 E 419800
Kokoaan suurempi retkipaikka Kannonkosken alueella etenkin kesä- tai syysaikaan liikkuvan kannattaa ehdottomasti etsiä tiensä Isohiekan rannalle. Siniseen tiehen kuuluvalta kantatie 77:ltä kääntyy noin kuuden kilometrin mittainen hiekkatie, jonka loppuosuu delta löytyvät opasteet ”Isoon hiekkaan”. Pitkos puut jatkavat siitä mihin autotie päättyy, ja pian mäntyjen välistä näkyy jo Kivijärvi. Rantapenkan alta paljastuu pitkä luonnon hiekkaranta. Paikalla on myös laavu ja grilli katos. Keskisuomalaisittain varsin kirkas vesi houkuttelee kesällä uimaan, ja paikka onkin pai kallisten suosiossa. Suuri järvi ei aina ole niitä kaikkein lämpimimpiä, mutta jos helle on anka raa, voi käydä vilvoittelemassa rantaan tulevas sa purossa, jonka vesi on usein järvivettäkin vii leämpää. Kauas jatkuva hiekkapohja on lapsillekin mieleinen, täällä voi uida käsipohjaa pitkälle. Ranta syvenee hitaasti, joten kauan saa kahlata ennen kuin jalat eivät enää yllä pohjaan pään vielä jäädessä pinnalle. Yhtäkkiä pohja kuitenkin 102
syvenee hyvin nopeasti, kunhan on kulkenut tar peeksi pitkälle. Paikasta erityisen mielenkiintoisen tekee lä heisen niemen jatkona oleva Kalliosaari. Sinne nimittäin voi kahlata hiekkapohjaa pitkin, rep puaan kastelematta. Pitkäjalkainen pääsee jopa housujaan kastelematta perille, vaikka lähtisi kahlaamaan suorinta reittiä paikalla olevan grillikatoksen kohdalta. Matalin reitti löytyy nie men päästä. Jatkona on vielä pari pienempää saarta, mutta niihin päästäkseen joutunee hou sut ja ehkä repunkin jo kastelemaan. Matka ei tosin ole pitkä, kymmenkunta metriä. Kalliosaarella on nimensä mukaisesti kallioi set rannat ja muutama todella paksu mänty. Kallioilla kävely ja jäkälät luovat vähän Lapin tunnelmaa, samoin kuin kaukana näkyvä vasta ranta. Kartasta katsoen sinne onkin matkaa yli seitsemän kilometriä, joten rantaan saattaa jos kus tuuli muodostaa suuriakin aaltoja. Rantakivillä eväitä syödessä, järvelle katsel len, unohtuvat turhat arkiset asiat. Tämä on mu kavasti erilainen saariretkikohde, jonne päästäk seen ei tarvitse kuljettaa venettä mukana. (EE)
VINKIT MAISEMAN ÄÄRELLE • Valmista eväät rantalaavulla • Kesällä muista uikkarit – ranta on upea! • Valokuvaa auringonlaskua tai syysaamun usvaa • Seikkaile veden poikki Kalliosaarta tutkimaan
Kalliosaaren näköaloja.
Isohiekan kullankeltainen ranta ja takavasemmalla Kalliosaari. 103
POHJAN M AA, ETEL Ä -P OH J A N M A A , KE S KI - P OH J A N M A A J A P O HJO IS - P O HJANMAA
PERÄMEREN HURMAAVA KUMMAJAINEN 51
HAILUOTO MARJANIEMEN MAJAKKA: MARJANIEMENTIE 803, HAILUOTO (N 7215134 E 385198)
Perämeren pärskeiden keskellä levittäytyvä Hailuoto on omintakeinen saari, oma kuntansa ja yksi kansallismaisemistamme. Maankohoamisen ansiosta Hailuoto kasvaa jopa sentin vuodessa. Saareen pääsee
OULUN EDUSTALLA,
paitsi lautalla, talvella myös jäätietä pitkin. Hailuoto kannattaa kokea eri vuodenaikoina, sillä se antaa veneettömällekin upean katsauksen Perämeren omalaatuiseen luontoon.
Kesäinen Hailuoto vie ajatukset kaukomaille.
Toukokuun valossa Hailuodolla Hailuotoon päästäkseen on hoksattava katsoa lautta-aikataulut ja pitää olla myös tuuria, että mahtuu kyytiin. Mutta jos yksi lautta on täynnä, saattaa seuraava lähteä jo tunnin päästä, ja seikkailu pääsee alkamaan pienellä merimatkalla. Toukokuisella Hailuodolla alkukesän tuuli viuhuu mereltä melkoisen raikkaasti, mutta aurinko tekee parhaansa korjatakseen tilannetta lämmöllään. Pienen niemen kärjessä tähyää ula palle yksinäinen rantamökki, rantavedessä on kenties ankkurissa toinen yksinäinen: soutuvene. Näissä maisemissa ei ole turhaa vilskettä. Marjaniemi on saarta halkovan tien päässä. Valkoisen majakan helmoilla levittäytyy joukko idyllisen kalastajakylän punaisia puurakennuk sia, ja hiekkadyynien poikki pääsee tästä kulke maan esteetöntä reittiä pitkin. Nämä pitkos puiden jalostetut versiot suojaavat herkkää maastoa turhalta kulumiselta ja helpottavat kulkemista. Leveille lankkupoluille mahtuu hyvin kulkemaan vaikka lastenrattaiden kera, ja reu nukset estävät renkaita lipsahtamasta laidan yli. 114
Voi tätä valon määrää! Aurinkolasit ovat tarpeen, kun tähyää aavan meren aaltoihin vaalealta rantahiekalta. Kaltaiselleni sisämaan asukille meri on niin ihmeellinen näky, että sitä katsellessaan tuntee siirtyneensä lauttamatkan aikana ulkomaille saakka. Leveä lankkupolku päättyy Sumpun raken nusten kohdalla, jolloin dyyneiltä voi kääntyä sisämaahan ja jatkaa retkeilyreittiä vaikkapa etelään. Vehreä ja linnunlaulun somistama metsä kehystää pitkoskujaa kauniisti. Lintujen lisäksi voi Hailuodon luonnossa huomata isom piakin eläimiä, kuten hirviä, ainakin jos hetkeksi pysähtyy aistimaan ympäristöään. Hailuodon maasto on niin tasaista, että ylä mäet eivät rasita. Reittimerkkejä on kohtuullises ti, mutta myös kartta on hyvä olla matkassa. Reitit ovat polkuja, pitkosväyliä ja hiekkateitä, paikoin voi olla myös kosteaa. Jos mahdollista, saarella kannattaa ilman muuta yöpyä – lautan aikataulujen rajoissa tulee hieman turhan kiire nauttia tästä kansallismaisemasta vain yhdessä päivässä. (UN)
KOE KANSALLISMAISEMA • Varaa Hailuodolle aikaa vähintään kokonainen päivä • Nauti kesällä rantadyyneistä, tutki reittejä kartan avulla • Majoitu saarella syysmyrskyjen aikaan • Talvella koe jäätie ja jäätyneen meren hiljaisuus
Marjaniemen kalastussataman majakka on vuodelta 1871.
KOHTEITA KANSALLISMAISEMASSA: Kirkkosalmen lintutorni ja reitti | Viinikantie 143, Hailuoto (N 7210633 E 393769)
Hannuksenlammen laavu | N 7213733 E 386457 Hailuodon kirkko | Luovontie 52, Hailuoto (N 7211386 E 392278)
115
LAPPI
KOILLISKAIRAN TERHAKKA KORVAPARI 74
KORVATUNTURI, SAVUKOSKI KORVATUNTURI: N 7552915 E 595506 PYSÄKÖINTIALUE: KEMIHAARA, SAVUKOSKI (N 7539983 E 581841)
KEMIHAARAN ERÄMAASSA Savukoskella s ijaitseva Korvatunturi on yksi Suomen maagisimmista vaelluskohteista. Korvatunturin huipulla näköala suuren ja mahtavan Venäjän erämaahan sekä Suomen lumihuippuisille tuntureille kruunaa taianomaisen kesävaelluksen. Vaellus on vaativa, ja sille tarvitsee luvan Rajavartiostosta.
KOHTEITA REITILLÄ: Kemihaaran grillikatos | N 7539999 E 581965 Vieriharjun autiotupa | N 7547700 E 586040 Rakitsanojan kammi | N 7549645 E 591356
TÄRKEITÄ SEIKKOJA TÄLLE REISSULLE: • Hae tarvittava lupa oikealle ajankohdalle ajoissa • Lähde matkaan vain riittävällä kokemus-, taito- ja varustetasolla • Noudata Rajavartioston ohjeita sekä tupaetikettiä • Oma majoite tulee olla mukana • Muista, että puhelinverkkoa ei ole
Korvatunturin reitin päätepisteestä löytyy tuvan ja näköalan lisäksi pikkuruinen hyyskä. 164
Joulupukin mökki on todella kompakti.
Matka Joulupukin mökille Korvatunturille ylös asti ei niin vain mennä – vaellusreissu vaatii suunnittelua jo tunturin hy vin erityisen sijainnin takia. Korvatunturin Suo men-puoleinen huippu sijaitsee rajavyöhykkeellä, jolla liikkuminen on luvanvaraista rangaistuksen uhalla. Onneksi luvan haku onnistuu sujuvan sähköisesti. Luvan mukana tulee ohje, johon on tutustuttava huolella. Kesäkuun alkupuoli on houkuttelevaa ret keilyaikaa Lapissa, sillä maisema vihertää yleen sä jo, mutta hyvässä lykyssä hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä ehtineet valmistua lentokelpoisiksi. Toisaalta tällöin pitää varautua maaston mär kyyteen sekä kokemaan neljä vuodenaikaa yh dessä päivässä. 25 kilometriä pitkä reitti Kemihaarasta Korvatunturille on vaivoja säästämättä merkitty pyörein, puisin tonttunaamoin, joten kesäretkei lijäkin saa nauttia hieman joulun taiasta. Pian lähdön jälkeen metsätie vaihtuu tuplapitkoksiksi, ja erämaan silmiä hivelevä maisema imaisee mukaansa. Ilmoitus Rajavartiostolle pitää tehdä heti lähtiessä, sillä matkan edetessä puhelin verkko katoaa. Perinteisen kartan ja kompassin
käyttötaito on täällä tärkeää, tonttukiekkoja ei ole tuikitiheään. Lepo- ja yöpaikat kulkijoille tar joavat Vieriharjun autiotupa ja Rakitsanojan kammi, mutta tällaisella vaelluksella on aina tärkeää olla myös oma majoite mukana. Rajavyöhykkeelle saapumisen ja veräjästä läpi puikahtamisen jälkeen loppulähestyminen jyrkkenee, ja länteen aukeaa pysäyttävä tunturi maisema. Korvatunturilla on kaksi huippua – te räviä kuin koiran korvat. Joulupukin piilopirtti löytyy lännenpuoleisen “korvan” kärjestä, jonne reitti päättyy. Muutamaan neliöön on mahdutet tu laveri pötköttelyyn, pieni pöytätaso ja kamii na. Joku on tuonut tupaan lapsien joulupukille kirjoittamia kirjeitä. Huipulta löytyy myös kenties Suomen hie noimmassa maisemassa nököttävä hyyskä, joka on melkoinen nähtävyys jo paitsi sijaintinsa, myös pikkiriikkisen kokonsa vuoksi. Sen sijaan huipulla olevaan tähystystorniin meno on kielletty. Ennen paluumatkaa voi viimeiset silmäykset luoda vaikkapa lännen lumihuippuisille tuntu reille ja huokaista syvään. Joulupukin maasta on lähdettävä, tänne ei voi jäädä. (J. Suomela) 165