– kättä pidempää kaupantekoon

Pääkirjoitus

Tuottavuuden kasvu ainoa lääke talouden näivetystautiin

AUTOT JA LIIKENNE 17

Suomen bruttokansantuote kasvoi 1990-luvun lamasta toivuttua kymmenen vuoden ajan yli kolme prosenttia vuodessa, vaihtotaseen vuotuinen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli kahdeksan prosentin luokkaa, budjetti oli tasapainossa ja työllisyysaste hyvä. Nousua siivittivät kansainvälinen korkeasuhdanne ja Nokian menestys. Vuosien 2008-2010 jälkeen Suomen talous alkoi kuitenkin kehittyä huonompaan suuntaan, ja maa alkoi elää yli varojensa. Varoitukset jäykistä työmarkkinoista sekä taloushistorian opetukset unohdettiin. Nokia-huumassa ei havahduttu, että kansantaloutta oli liiaksi rakennettu yhden kortin varaan. Hyvinvointivaltion suojeleminen on kaikkien puolueiden lupaama tahtotila, mutta taloudelliset realiteetit lupausten lunastamiseksi rapautuvat. Suomen talouden suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, kun samassa ikärakenteestamme johtuen huoltosuhde koko ajan heikkenee. Jatkuva velanoton lisääminen on keinotekoinen ja tulevaisuuden kannalta vastuuton tie. Jotain täytyy uskaltaa tehdä toisin.

Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan yli kymmeneen vuoteen. Monissa yrityksissä on menty säästöliekillä, tulosta on tehty säästämällä, ei liiketoimintaa kasvattamalla. Suomalaiset ovat hanakoita myymään menestyviä kasvuyrityksiä, ja usein ostaja löytyy ulkomailta. Tuottavuus syntyy yrityksissä, mutta valtiovalta määrittää, erityisesti veropolitiikalla, yritysten toimintaympäristön: edesauttaa tai torpedoi toiminta- ja kasvumahdollisuuksia. Samalla, kun on yrityksissä on tehtävä työtä, investoitava ja pidettävä huoli korkeasta osaamisen tasosta, kansantaloudellisessa yhteistyössä poliitikkojen sekä muiden yritysten ja talousajattelijoiden kanssa historia- ja kulttuuritietämyksellä rikastettuna olisi pyrittävä löytämään ne tuotannon ja palvelutoiminnan alueet, joissa suomalaisilla yrityksillä on etu kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. On myös innostettava yrittäjiä hyödyntämään kotimarkkinoiden valtavaa synergiaa, esimerkiksi elintarviketeollisuuden koko ketjua pelloilta erilaisiin pöytiin. Uudet ideat ovat tuottavuuden kasvun lähde. Idea on kuin resepti. Mitä parempi resepti, sen parempi lopputulos. Kaikkea ideoita ei tarvitse keksiä itse, mutta innovoida pitää itse - viedä uudet ideat käytäntöön. Suomi on osannut innovoida, esimerkiksi paperinvalmistuksen idean 1860-luvulla Saksasta.

Talouskasvu syntyy siitä, että käytettävissä olevia tuotannontekijöitä, työvoimaa, koneita ja laitteita opitaan käyttämään tehokkaammin. Kasvun aikaansaamisessa kunkin tuotantopanoksen tuottavuus, kyky tuottaa lisäarvoa on olennaisen tärkeä asia. Työntekijä- ja osaajapulaa esitetään hanakasti merkittäväksi Suomen huonon tuottavuuskehityksen syyksi. Työpaikkapulasta ei juuri puhuta.

Suomalaisessa yritys- ja työelämässä sekä valtiontaloudessa pitää uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla. Tämä vaatii rohkeutta, paneutumista ja sitoutumista sekä kansainvälistä verkostoitumista. Leikkauslistojen esittely ja niiden kritisoiminen on helppo tie. Merkittävä, vaikka kiistelty yhdysvaltalainen diplomaatti ja entinen ulkoministeri Henry Kissinger on todennut kansoille olevan vaarallista, mikäli poliitikkojen kaliiperista tulee liian kapea, sama pätee yritysmaailmaan, ja meihin jokaiseen. Laaja-alainen sivistys on talouskasvunkin kivijalka – sisäisestä motivaatiosta voimansa saava vapaus ja vastuu, sivistyskolikon kaksi puolta, joissa olennaista halu ja kyky vaatia itseltään, luova ongelmanratkaisukyky ja sitoutuva heittäytyminen kuhunkin tehtävään. Luovuus kurottaa korkealle innostavassa ja hoksauttavassa, ilon ilmapiirissä.

Reetta Reinman

Aineiston toimitus Aineisto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen ilmoitukset@kauppasuomi.fi. Aineistovaatimukset valmiille aineistolle: PDF “Kärkimedia”. Aineistovaatimuksiin liittyviä lisätietoja voit kysyä numerosta 010 430 3390 (arkisin klo 9-16) tai verkkosivuillamme osoitteessa www.kauppasuomi.fi. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoittaja vastaa siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta ja ilmoitus on lakien ja asetusten mukainen.

Oy, Lahti Keski-Suomi, Lehtisepät Oy, Jyväskylä Keski-Pohjanmaa, Lehtisepät Oy, Jyväskylä Pohjoinen, Kaleva Oy, Oulu

Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Peruutukset on tehtävä kirjallisesti (joko sähköpostilla, postitse tai faksilla) viimeistään mediakorttiin merkittynä aineistopäivänä. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista tai aineiston toimittamatta jättämisestä veloitetaan koko ilmoitushinta. Vuosisopimuksen purkaantuessa veloitamme sopimuksen mukaan. Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei vastaa ilmoitukseen tulleesta virheestä, joka johtuu puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksestä. Suurin vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisemisessa tapahtuneessa virheessä on enintään ilmoituksen hinta.

Kärkkäinen Oy:n yhteystiedot löydät mainosliitteen kakkossivulta!

Markkinointi ja myynti Eteläinen, Risto Isohanni 044 530 1834, risto.isohanni@kauppasuomi.fi

Keski-Suomi, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Keski-Pohjanmaa, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Pohjoinen, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Valtakunnallinen, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Sivunvalmistus Kärkkäinen Oy / Mainostoimisto Jakelu KauppaSuomen jakelusta vastaa Suomen Suoramainonta ja Posti. Palautetta jakelusta voi antaa numeroon 02 9001 0045 (Pohjoisen ja Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen painokset) sekä 02 9001 0043 (Eteläinen painos).