HYVÄT HARRASTUKSET

2

HYVÄT HARRASTUKSET – Puolustamme viime kesäistä MM-joukkuekultaa

Mikko Räsänen odottaa Espanjan perhokalastuskisoista vaativaa urakkaa. Matalissa, kirkasvetisissä joissa kalat ovat arkoja.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Mikko Räsänen

Jyväskylän Kärkkäisen ase ja eräosastolla työskentelevä Mikko Räsänen, 35, lähtee joukkuetovereidensa kanssa syyskuun lopulla Espanjan pohjoisrannikolle Biskajanlahden rantamaisemiin, Asturiaan perhokalastuksen MM-kisoihin puolustamaan viimekesäistä Kuusamon MM-kisojen joukkuekultaa. Räsänen luottaa, että yhtenäinen ja taitava Suomen joukkue tuo mitalin Asturian vesiltä. – Kilpailuun on tulossa 23 joukkuetta, kaukaisimmat Etelä-Afrikasta ja Japanista. Kalastajia kussakin joukkueessa on viisi, Räsänen kertoo. Suomen joukkueen miehistössä on viiden kisaajan lisäksi yksi varakalastaja. – Perhokalastuksen joukkuekilpailuissa palkitaan aina myös yksilösuorituksia, mutta kokonaisuudessaan joukkuekisa antaa tasaisemman kuvan tasosta. Mikäli noteerattaisiin ainoastaan yksilösuorituksia, tuurin osuus nousisi helposti liian merkittäväksi, Räsänen toteaa.

Kilpailut käydään yhteensä reilun 10 kilometrin vesistöosuudella. Saaliskohteena on taimen. – Yksi kilpailuvesistöistä on seisovan veden alue, joko järvi tai lampi, muut ovat virtaavia vesistöjä.

Räsänen odottaa kilpailusta vaativaa. – Kuuma ja vähäsateinen kesä on kuivattanut Espanjan vesistöjä. Silloin kun vesi on vähissä, vesistön paikallistuntemus korostuu. SUOMEN joukkueen jäseniä oli alkukesästä harjoittelemassa kilpailupaikoilla. Räsänen ei ollut mukana. – Vuonna 2008 osallistuin perhokalastuksen EM-kisoihin hyvin samantyylisillä Espanjan vesillä kuin Asturian vesistöt ovat, mutta tuolloin Cantabrian alueella, joten tiedän, että helppoa ei tule Espanjassa olemaan. – Kilpailualueiden joet ovat merkittävästi matalampia, pienimuotoisempia ja hidasvirtaisempia kuin Suomen joet, niissä ei ole kuohuvasti virtaavia koskipaikkoja. Matalissa joissa vedet ovat kristallinkirkkaita. Tämä kaikki tekee kaloista hyvin arkoja, Räsänen sanoo.

Hänen mukaansa matalissa, kirkkaissa vesistöissä arkojen kalojen kanssa toimivat parhaiten äärimmäisen pienet pintaperhot sekä perhokalastusmuotona nymfikalastus. Perhojen suhteen Suomen joukkueen kalastajat ovat saaneet oman tietämyksensä tueksi vinkkejä pitkäaikaiselta Espanjan maajoukkuekalastajalta.

MIKKO RÄSÄNEN on perhokalas-

Viime kesänä Mikko Räsänen voitti joukkuetovereidensa kanssa kultaa perhokalastuksen MM-kisoissa Kuusamossa.

tuksen kolminkertainen Suomen mestari vuosilta 2015, 2018 ja 2019. SM-pronssia hän perhokalasti 2021. Myös perhokalastuksen SM-joukkuekisoista hänellä on iso määrä mitalisijoituksia. Viimevuotiset Kuusamon MM-kilpailut olivat hänelle kuudennet. Räsänen on sijoittunut jokaisissa käymissään MM-kisoissaan 30 parhaan joukkoon. Henkilökohtaisessa sarjassa Kuusamon MM-kisoista tuli hänelle viime kesänä viides sija. Suomen EM-joukkueessa Räsänen on kilpaillut kolme kertaa.

Kalastusharrastuksestaan lempinimen ”Rysä” saanut Mikko Räisänen on erityisen tunnettu nymfikalastuksesta. Nymfikalastusta virtaavassa vedessä pidetään perhokalastuksen lajeista vaativimpana. – Nymfikalastuksessa syötteenä käytetään pieniä hyönteisjäljitelmiä, kuten esimerkiksi koskikorennon tai vesiperhosen toukan jäljitelmiä. Keveytensä vuoksi ne mahdollistavat kevyempien ja notkeampien vapojen käyttämisen, toteaa Räsänen. – Tulevissa Espanjan kisoissa varmasti hyödynnämmekin nymfikalastuksen mahdollisuuksia. •

Tutustu suomalaisen eränkäynnin ja retkeilyn laatumerkin valikoimiin: anar.fi

– kättä pidempää kaupantekoon

Viikon nostot

TYÖ JA TALOUS 4 Kärkkäisen uusi logistiikkakeskus Lahdessa olisi tukenut yhtiön logistiikan kehittämistä, Suomen suurinta vähittäiskaupan verkkokauppaa, useita Kärkkäisen sidosryhmätavarantoimittajia sekä Lahden alueen työllisyyttä. Lahden kaupunki torppasi perheyhtiön suunnitelmat.

TYÖ JA TALOUS 8 – Wellis-ulkoporeallas on parhaimmillaan pimeässä talvi-illassa

HYVÄT HARRASTUKSET 2 Mikko ”Rysä” Räsänen puolustaa syyskuun lopulla perhokalastuksen joukkueMM-kultaa

Pääkirjoitus

Kannetaan kukin kortemme kekoon!

Elinkustannusten kallistuminen hankaloittaa kaikkien suomalaisten elämää, eniten hintojen noususta kärsivät aina pienituloisimmat kansalaiset. Nyt on tärkeää, että kannamme kukin kortemme yhteisen hyvän eteen, ja mahdollisuuksien mukaan niin yksityiset, yritykset kuin julkinen sektori suosimme suomalaisia tuotteita, kauppoja ja suomalaisia palveluja. Suomalaisen yritystoiminnan, maatalouden ja suomalaisten ihmisten pärjääminen on kansallinen etu ja kaikkien yksittäisten ihmisten etu. Pärjäämättömyyden seurauksena kukin sektori joutuu veronmaksajana rahoittamaan lisäkustannuksia, ja julkiset menolisäykset lisälainalla heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Suomessa on vuosikaudet oltu sitä mieltä, että emme pärjää ilman ulkomaista työvoimaa.

Sitä myös tarvitaan, mutta olisiko aika ryhtyä reivaamaan rakenteita niin, että kaikesta työnteosta saataisiin suomalaisille kannattava. Työ on sekä kansallinen että yksittäisen kansalaisen etu, hänelle myös henkinen etu.

Monet laskelmat osoittavat, että jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä enemmän kotimaisia tuotteita tai palveluita kuukaudessa, se toisi vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosiminen tulisi olla johtotähtenä myös julkisissa hankinnoissa. Kuntien tekemien hankintojen arvo on yli 20 miljardia euroa vuosittain. Kansallisen edun nimissä se tulisi ensisijaisesti ohjata kotimaisiin hankintoihin. Monesti halvin hinta tuotteen tai palvelun ostohetkellä ei tarkoita halvinta kokonaishintaa. Usein kokonaishinta tulee halvemmaksi tuotteilla ja palveluilla, joissa on mietitty esimerkiksi huoltopalveluiden tai korvaavien palveluiden tarjoaminen sopimuksen aikana tai elinkaaren lopussa olevien tuotteiden kierrätys. Yksityiset palvelut työllistävät noin 1,3 miljoonaa suomalaista, joten niiden merkitys työllisyyteemme ja hyvinvointiimme on merkittävä. Joissain asioissa palvelut ovat helposti nähtävissä, kuten parturipalveluissa, kaupan kassalla, sairaanhoidossa ja ravintolassa. Palvelu on kuitenkin laajempi käsite, sillä palvelupanoksia käytetään arvoketjun jokaisessa vaiheessa: suunnittelussa, valmistuksessa, myynnissä ja jakelussa. Lisäksi palveluja on eri muodoissa integroituna sekä palvelutuottajia monitasoisesti verkostoituneina teollisuuden lopputuotteissa. Toisinaan palvelu ja tuote ovat sulautuneet niin saumattomasti yhteen, että erottelua niiden välillä voi olla vaikea tehdä.

Palvelut myös uudistavat ja muuttavat totuttuja tapojamme kuluttaa. Meillä Suomessa on vahva itse tekemisen kulttuuri. Kansallisen edun nimissä voisimme pohtia, miten merkittävä seurausvaikutus on, mikäli mahdollisuuksiemme rajoissa alkaisimme suosia esimerkiksi lähiseudun siivousyrittäjän ja ruohonleikkaajan palveluita ja hankkisimme juhlatarjoilut naapurin pitopalveluyrittäjältä. Seurausvaikutukset heijastuisivat myös palvelun ostajan fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin; itseään voi säästää ja samalla tarjota toisille mahdollisuuksia.

Suomessa on runsaasti osaamista, josta ei tiedetä riittävästi. Suomalaisyritysten, pienten ja suurten, niin menestystarinoiden kuin arjen aherruksen kertominen olisi medialta kädenojennus suomalaiselle työlle. Harvoin työnsä ääressä olevat suomalaiset yrittäjät ylittävät uutiskynnyksen. Menestystarinoiden kuuleminen toimisi sekä motivaattorina että aktivaattorina. Suomessa vietetään Yrittäjän päivää 2022 maanantaina 5. syyskuuta. Yritykset ovat yhteiskunnan perusta. Ne luovat uutta toimintaa, uutta työtä ja takaavat siten yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Suosimalla suomalaisten yrittäjien tuotteita ja palveluita voimme jokainen kulutustottumuksillamme vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Reetta Reinman

Julkaisutiedot

Julkaisija Kärkkäinen Oy Osoite Ollilanojankatu 2 84100 Ylivieska Faksi (08) 425 744 Päätoimittaja Reetta Reinman Email toimitus@kauppasuomi.fi Verkkolehti www.kauppasuomi.fi Painopaikka Eteläinen, Lehtisepät Oy, Lahti Keski-Suomi, Lehtisepät Oy, Jyväskylä Keski-Pohjanmaa, Lehtisepät Oy, Jyväskylä Pohjoinen, Kaleva Oy, Oulu

Aineiston toimitus

Aineisto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen ilmoitukset@kauppasuomi.fi. Aineistovaatimukset valmiille aineistolle: PDF “Kärkimedia”. Aineistovaatimuksiin liittyviä lisätietoja voit kysyä numerosta 010 430 3390 (arkisin klo 9-16) tai verkkosivuillamme osoitteessa www.kauppasuomi.fi.

Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoittaja vastaa siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta ja ilmoitus on lakien ja asetusten mukainen.

Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot

Peruutukset on tehtävä kirjallisesti (joko sähköpostilla, postitse tai faksilla) viimeistään mediakorttiin merkittynä aineistopäivänä.

Myöhemmin tehdyistä peruutuksista tai aineiston toimittamatta jättämisestä veloitetaan koko ilmoitushinta. Vuosisopimuksen purkaantuessa veloitamme sopimuksen mukaan. Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei vastaa ilmoitukseen tulleesta virheestä, joka johtuu puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksestä. Suurin vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisemisessa tapahtuneessa virheessä on enintään ilmoituksen hinta.

Kärkkäinen Oy:n yhteystiedot löydät mainosliitteen kakkossivulta!

Markkinointi ja myynti

Eteläinen, Risto Isohanni

044 530 1834, risto.isohanni@kauppasuomi.fi

Keski-Suomi, Jaana Laakko

0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Keski-Pohjanmaa, Jaana Laakko

0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Pohjoinen, Jaana Laakko

0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Valtakunnallinen, Jaana Laakko

0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi