KauppaSuomi 51/2022 (K-P)

Joulukuusi kestää pitkään, kun kastelet sitä riittävästi

– kättä pidempää kaupantekoon

Pääkirjoitus

Metsänkasvun merkitys kansakunnallemme on kirjoitettuna Kalevalassakin: Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi, kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi. Läksi puut ylenemähän, vesat nuoret nousemahan. Suomalaisista metsäjäteistä paperia tuottaa Suomessa enää UPM. Tuotannon huippuvuonna 2007 Suomessa tuotettiin paperia yli 11 miljoonaa tonnia, viime vuonna 4,4 miljoonaa tonnia, tänä vuonna vielä vähemmän. Digitalisaatio on romahduttanut paperin tarpeen. Suomi elää edelleen metsästä. Tänä vuonna kartongin tuotantomäärä ohitti Suomessa paperin tuotannon. Viennin arvossa se ohitti paperin jo vuonna 2021. Suomesta viedyn kartongin vientihinta on ollut jo 20 vuotta paperin hintaa korkeampi; tänä vuonna kartongin keskimääräinen vientihinta on noussut lähes tuhanteen euroon tonnilta. Tämän hetken trendit tukevat kartongin maailmanlaajuisesti kasvavaa kysyntää: verkkokaupan kasvu, kaupungistuminen ja muovien korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden pakkauksissa sekä take a way -ruokaketjuissa. Kasvava kartonkikysyntä on poikinut Suomessa kansantaloutta ylläpitäviä investointeja Stora Ensolta ja Metsä Boardilta. Kartonkitehdasinvestoinnit ilahduttavat kotimaista konepajateollisuutta: Stora Enson Oulun entisen paperitehtaan viime vuonna käynnistyneen aaltopahvin pintakartonkia valmistavan koneen rakensi Valmet.

Täysin muovittomasti elintarvikkeita ei vielä pystytä pakkaamaan kartonkiin. Esimerkiksi maito- ja mehutölkit päällystetään vesitiiviiksi ohuella polyeteeni-muovikalvolla. Sellussa on potentiaalia muovittomien pakkausmateriaalien raaka-aineena, esimerkiksi Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin ja Valmetin 3D-kuitutuotteen koetehdas valmistaa Äänekoskella sellusta Muoto®-tuotetta, josta odotetaan merkittävää vaihtoehtoa ruoka-

pakkauksiin. Kaiken kaikkiaan sellu, jota on tähän saakka puolivalmisteena vähätelty maailmanmarkkinoiden bulkkitavaraksi ja jonka hintaa suhdanteet ovat rajustikin heiluttaneet, on nykyaikaisen huippututkimuksen myötä nousemassa laaja-alaiseksi innovaatioiden mahdollistajaksi. Tekniikan ja talouden lisäksi sellun jalostusarvon nostamisessa tarvitaan tietämystä ihmisestä ja kulttuureista, koska samalla, kun tutkitaan, mitä sellusta voi tehdä, pitää osata ennustaa, mitä maailmassa tarvitaan ja mihin tulevaisuuden kuluttajat haluavat panostaa. Sellusta on moneksi. Esimerkiksi mäntyöljyä käytetään maaleissa, biopolttoaineissa ja kolesterolia alentavissa tuotteissa, koivusellun jalostetta ketsupin ja hammastahnan sidosaineena, tärpättiä parfyymiteollisuudessakin. Sellusta saadaan tekstiilikuitua, josta voidaan tehdä vaatteita. Vessapaperia tarvitaan aina.

Terveysmetsässä on ainesta kasvavaksi liikevaihdoksi. Terveysmetsän brändäyksessä tulee korostua suomalainen metsä vietynä laadukkaasti ulkomaisille markkinoille: oivaltavasti jalostettuja marjoja, sieniä, luonnon yrttejä, mahlaa, riistaa, pettuakin. Höystettynä tiedolla ja kiehtovilla tarinoilla suomalaisesta metsäluonnosta ja metsän väestä. Elämyksiäkin voi viedä, digiaikana reaaliaikaisesti. Kun mennään laatu edellä, hinta ei ole ratkaisevin tekijä. Pääroolissa on metsä itsessään, sen hiljaisuus, puhtaus ja tunnelma.

KauppaSuomi-lehti toivottaa lukijoille, ilmoittajille ja kaikille lehden yhteistyökumppaneille hyvää joulua ja onnea vuodelle 2023. Lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä. Se jatkuu! Uskoen ja luottaen suomalaisten haluun pysähtyä paperisen lehden äärellä. Olkaamme ylpeitä, että olemme lehdenlukijakansaa. Viisaus alkaa pokstaaveista, tietävät Jukolan veljekset kansalliskirjailija Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä.

Reetta Reinman

Aineiston toimitus Aineisto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen ilmoitukset@kauppasuomi.fi. Aineistovaatimukset valmiille aineistolle: PDF “Kärkimedia”. Aineistovaatimuksiin liittyviä lisätietoja voit kysyä numerosta 010 430 3390 (arkisin klo 9-16) tai verkkosivuillamme osoitteessa www.kauppasuomi.fi. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoittaja vastaa siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta ja ilmoitus on lakien ja asetusten mukainen.

Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Peruutukset on tehtävä kirjallisesti (joko sähköpostilla, postitse tai faksilla) viimeistään mediakorttiin merkittynä aineistopäivänä. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista tai aineiston toimittamatta jättämisestä veloitetaan koko ilmoitushinta. Vuosisopimuksen purkaantuessa veloitamme sopimuksen mukaan. Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehti ei vastaa ilmoitukseen tulleesta virheestä, joka johtuu puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksestä. Suurin vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisemisessa tapahtuneessa virheessä on enintään ilmoituksen hinta.

Kärkkäinen Oy:n yhteystiedot löydät mainosliitteen kakkossivulta! 

Markkinointi ja myynti

Eteläinen, Risto Isohanni 044 530 1834, risto.isohanni@kauppasuomi.fi

Keski-Suomi, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Keski-Pohjanmaa, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Pohjoinen, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Valtakunnallinen, Jaana Laakko 0500 797 322, jaana.laakko@kauppasuomi.fi

Sivunvalmistus Kärkkäinen Oy / Mainostoimisto Jakelu

KauppaSuomen jakelusta vastaa Suomen Suoramainonta ja Posti. Palautetta jakelusta voi antaa numeroon 02 9001 0045 (Pohjoisen ja Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen painokset) sekä 02 9001 0043 (Eteläinen painos).

Pulla sopii mainiosti myös joulupöytään

LEMMIKIT

Sisaruksilla kissaveljekset

Kissat pitivät navetassa hiiret kurissa. Kissarakkaus yhdistää koko sukua.

Teksti: Reetta Reinman Kuvat: Katja Ruha ja Hannele Myllymäki

Haapajärvellä asuvalla Katja Ruhalla, 31, oli pienenä kissoja pehmoleluina. Kun Katja oli ala-asteella, heidän perheeseensä tuli ensimmäinen kissa.

– Isosisko Hannele hankki, vähän salaa vanhemmiltamme! Meillä oli iso maatila, joten hyvin kissa sinne mahtui, Katja muistelee.

Katja ja Hannele ovat kotoisin Haapajärven naapurikunnasta Kärsämäeltä, jossa Hannele, 36, perheineen asuu. Hannele tuli vuonna 2007 emännäksi aviomiehensä perheen lypsykarjatilalle, jota pariskunta nyt isännöi. Lypsäviä on 30 ja nuorta karjaa reilu parikymmentä.

– Minulla oli parturi-kampaamoyritys vuoteen 2010 saakka. Äitiysloman jälkeen lopetin sen ja siirryin täysipäiväisesti maatilallemme töihin.

Perheessä on 12- ja 10-vuotiaat lapset.

– Pärjäämme mieheni kanssa tilan töissä pääsääntöisesti kaksistaan. Naapurissa meillä asuu onneksemme luottoihminen, ja tämä ”vakirenkimme” on ollut meillä jo kymmenen vuoden ajan aina tarvittaessa töissä.

Vanhempani asuvat lähellä, myös heitä saa kiireavuksi. Rehuntekoaikana tarvitaan muitakin lisäkäsiä, Hannele kertoo.

Aamun illoin navetta-askareisiin lähtevät myös Myllymäen perheen kolme kissaa, eivät joka kerta kaikki yhtä aikaa, mutta joku kolmikosta on aina mukana, samoin kuin ulkotouhuissa.

– Navetan ovella kissat leimaavat kellokorttinsa, ja askareiden lopussa rukkaset putoavat maahan! Hannele naurahtaa.

Hän nauttii, kun saa kissoilta paljon sytykettä jo muutoinkin vilkkaaseen mielikuvitukseensa.

– Mielikuvitus antaa paljon iloa arkiseen aherrukseen. Navetassakin mietiskelen, mitähän kukin lehmistämme mahtaa ajatella, Hannele sanoo.

MOLEMMILLA sisaruksilla on kolme kissaa. Hannelen perheen Killi ja Katjan perheen Sirius ovat seitsemänvuotiaat maatiaiskissaveljekset.

– Piukuli-kissamme emo on Killin ja Siriuksen siskopuoli, ja veljemme perheessä on Piukulin sisar. Killin ja viisivuotiaan Piukulin lisäksi meillä on kaksivuotias Frilla. Iäkäs Mutteri-kissamme ehti olla jonkin aikaa yhdessä

Killin kanssa. Kun Mutteri menehtyi vanhuuteen, ajattelimme, että Killi tarvitsee kaverikissan, ja hankimme Piukulin, Hannele kertoo.

Laivakissa Frillan seitsemän varvasta tekevät siitä hyvin ketterän.

– Frilla luulee itseään oravaksi! naurahtaa Hannele ja kertoo, että Frillan hännässä on hauskan näköinen vika. Se on pystykorvakiepillä kissan selässä kuten oravalla.

Vuonna 2013 Katjan ja hänen avomiehensä kotiin tulivat ensimmäiset kissat: emonsa hyljeksimät sisarukset. Pentujen emo taisi kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

– Neljästä pennusta kaksi kuoli, kun emokissa nukkui niiden päällä. Kaksi muuta se kantoi lähiojaan ja yritti hukuttaa ne. Siellä pennut huusivat hädissään.

Katjan pikkuveli kuuli pentujen avunhuudot, pelasti ne, ja Katja päätti ottaa pennut heille. Kissat saivat nimekseen Sinni ja Pantteri. Pantteri on nimensä näköinen: pikimusta, suurisilmäinen, isokorvainen, ujo kissa. Sinni-nimi kuvastaa kissan sinnikästä luonnetta.

Sinni ja Pantteri ovat molemmat leikattuja tyttökissoja. Ne ovat sisäkissoja.

– Sinni ja Pantteri ovat syntyjään villikissoja, siksi olemme päättäneet, että ne saavat olla sisäkissoja. Sinni ja Pantteri viihtyvätkin hyvin sisällä, 120 neliön omakotitalossamme on tilaa juosta. Erityisesti portaissa juokseminen on kissojen mieleen ja hoitaa samalla niiden niveliä. Lisäksi ne tykkäävät istua ikkunalaudalla ja katsella siitä ulos ja naukua linnuille. Kyntensä kissat teroittavat raapimisja kiipeilypuissa, joita heillä on sisällä useita. Sirius, joka tuli heille alkukesästä 2015, teroittaa kyntensä myös ulkoillessaan.

– Ajattelin, että kesykissa olisi hyväksi malliksi Sinnille ja Pantterille. – Televisiossa pyörivässä Harry Potterissa oli Sirius Musta. Sirius Pu-

nainen – sehän sopii hyvin toffeenpunaiselle poikakissalle, ja niin Sirius sai nimensä, hän kertoo.

Leikattu Sirius-kolli on Katjan sanojen mukaan ”kunnon möhkäle”: isokokoinen ja puolipitkäkarvainen, ja se nauttii laiskottelusta. Samoin kuvailee Hannele Siriuksen Killi-veljeä.

kää siitä, että juomakuppi on ruoan kanssa samassa paikassa. Luin myös, että kissat tykkäävät juoda korkeista kupeista, siten niiden viikset eivät kastu. Laitoin korkeita juoma-astioita kaakeliuunin eteen sekä portaikkoon. Kissat alkoivat heti juoda aivan valtavasti.

HANNELE iloitsee lasten ja kissan välille nopeasti syntyvästä vuorovaikutteisesta suhteesta.

– Kissojenkin luonne selvästi kasvaa lasten myötä.

Samaa mieltä on Katja.

SIRIUKSEN tulo oli hyväksi Sinnille ja Pantterille.

– Kun ne näkivät, miten Sirius leikki leikkihiiren kanssa, niiden silmissä välähti selkeä: Heureka! Ai näin pitää leikkiä!

Sinnin ja Pantterin emo ei ollut hoitanut, eikä myöskään opettanut pentujaan leikkimään, kuten emokissojen kuuluu tehdä, että kissamaiset tavat – ennen kaikkea selviytymisen kannalta olennaiset metsästystaidot – siirtyvät pennuille. Siriuksen myötä Katja havahtui, että myös kissa on sitä, mitä se syö. Viitisen vuotta sitten Sirius sairastui vakavasti.

– Yhtenä iltana, kun se tuli ulkoa sisälle, se yritti tapojensa vastaisesti pissata lattialle. Sitten se maukui kovaan ääneen. Muutamassa tunnissa Siriuksen tila romahti kokonaan. Se etsi paikkaa, mihin käpertyä, aivan kuin eläin tekee, kun kuolema lähestyy.

Eläinlääkäri totesi Siriuksella olevan isot virtsakivet, jotka olivat kokonaan tukkineet virtsan kulun. Katja antaakin nykyään kaikille kissoilleen vain sellaista kissan kuivaruokaa, joka ennaltaehkäisee virtsakivien syntymistä. Juominen on tärkeää virtsakivien ennaltaehkäisyssä.

– Luin netistä, että kissat eivät tyk-

– Tosin meillä vasta Sirius antaa 2-vuotiaan Silvia-tyttäremme silitellä ja helliä itseään, kaksi vanhempaa kissaamme eivät vielä päästä pirteää ja selvästi hyvin kissarakasta tyttöä lähelleen. Kun Sirius joskus hermostuu Silvian ”härkkimiseen”, niin se ei koskaan kuitenkaan raapaise tyttöä, ainoastaan kevyesti tassulla näpsäisee, että nyt saa riittää.

– Meidän koko kissakolmikkomme pakeni aluksi ovesta ulos, kun Katjan tyttö tuli ensimmäisiä kertoja hoitoon. Keskimmäistä Piukuli-tyttökissaa alkoi kuitenkin vähitellen kiinnostaa, mitä se pikkutyttö oikein puuhaa, Hannele sanoo.

Sekä Katjan että Hannelen perheissä on joulukuusi. Kissat antavat olla kuusen koristeineen rauhassa. Kissoille on omat joulupaketit.

– Herkkutikkuja ja leluja, erityisesti kissanminttua sisältäviä pehmoleluja, Katja sanoo. Kissojen lahjat kuin myös kaikki muut kissatarvikkeet Katja hankkii Kärkkäiseltä, jonka mainostoimistossa hän on töissä.

Joulupöytään Katja on paistanut noin 80 karjalanpiirakkaa.

– Itse leivotut karjalanpiirakat ja munavoi on lapsuudenkotini jouluruokaperinne, jonka olen ehdottomasti halunnut oman perheeni jouluun. Pitkulaisen mallisissa karjalanpiirakoissamme on hyvin ohueksi kaulittu ruiskuori, täytteen riisipuuroa on aika vähän. •

”– Mielikuvitus antaa paljon iloa arkiseen aherrukseen.”

Hannele Myllymäki ja Katja Ruha varttuivat maatilalla Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Hannele Myllymäen perheen Killi (vasemmalla) on sisarensa Katja Ruhan perheen Sirius-kissan (oikealla) veli.

Synttärisankari Piukuli (vasemmalla) nautiskelee lihakakkua. Sen emo on Killin ja Siriuksen sisko. Hannelen ja Katjan veljen perheessä on Piukulin sisar. Laivakissa Frillalla (oikealla) on kaksi ylimääräistä varvasta etutassuissaan.

Emonsa hyljeksimät Sinni ja Pantteri oppivat leikkimään vasta kaksivuotiaina, kun Sirius tuli taloon ja näytti, miten leikkihiiren kanssa kuuluu toimia.

Joululahjaidea hukassa?

Kärkkäisen lahjakortti pelastaa!

Vielä ehdit!

Voit ladata Kärkkäisen lahjakorttiin mieleisesi rahasumman. Lahjakorttia voi käyttää maksamiseen verkkokaupassa ja myymälöissä. Lahjakortin voit ostaa myymälöidemme Info-pisteeltä ja kassoilta, sekä verkosta osoitteesta: karkkainen.com/verkkokauppa/lahjakortti-karkkaiselle

Joulun ja pyhäpäivien poikkeusaukioloajat

La 24.12. Suljettu Su 25.12. Suljettu Ma 26.12. 10–18 La 31.12. 8–18 Su 1.1. 10–18 Pe 6.1. 10–18

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Liikunnan iloon välineet ulos ja sisälle Kärkkäiseltä

Kroppa ja mieli tarvitsevat liikettä pysyäkseen terveinä. Stressinhallintakeinona liikunta on mitä upein, vallankin kun siihen yhdistää Suomen kauniin luonnon. Mikä näistä on sinun tämän talven suosikkilajisi?

MURTOMAAHIIHTO vahvistaa verenkierto- ja hengityselimistöä. Hiihto ei kehitä pelkästään aerobista kestävyyskuntoa, vaan se vahvistaa myös lihaksia ja kehittää liikehallintaa. Hiihtäessä kehittyvät erityisesti reisi-, vatsa- ja selkälihakset sekä käsivarren lihakset.

CURLINGISSA on tarkoituksena liu’uttaa kivet lähemmäksi jäälle tehdyn kehän keskipistettä kuin vastustajat. Pelissä käytetään myös harjaajia, jotka voivat harjauksen avulla nopeuttaa tai hidastaa kiven liukumista. Curlingia on helppo pelata jäällä. Se on erittäin hauskaa puuhaa esimerkiksi kaveriporukan kesken.

FRISBEEGOLF on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta. Yhä useampi frisbeegolffaaja pelaa ympäri vuoden. Kun on tarpeeksi lämmintä päällä ja keli sopivan leuto, mikä olisikaan mukavampaa, kuin pakata kahvit termospulloon ja lähteä kavereiden kanssa metsäiselle radalle heittämään kiekkoa.

PULKKAILU mielletään enemmänkin hauskanpidoksi ja lasten leikiksi, mutta todellisuudessa se on erittäin raskas urheilumuoto. Mäkeä ylös juostessa kerta toisensa jälkeen pysyy varmasti lämpimänä!

MAASTOPYÖRÄILIJÄLLE luonto näyttäytyy pyörän selästä taianomaisena, varsinkin aurinkoisina pakkaspäivinä. Suojaa itsesi kerrospukeutuen alusvaatteista pipoon saakka viimalta ja mahdollisesti märältä. Kyljistä avattavat tuuletusaukot varmistavat vaatteiden hengittävyyden. Kunnon käsineet, sukat ja jalkineet, niin eivät sormet ja varpaat palele.

LUMILAUTAILU tarjoaa vauhtia hurjapäille, mutta myös aloitteleva lumilautailija voi kokeilla lajia ihan tavallisessa mäessä. Nykyisin on saatavilla lumilautoja kiinnikkeillä, joihin sopivat tavalliset talvikengät. Voit kokeilla lautailua ja kehittää tasapainoasi vaikkapa pulkkamäessä, ennen kuin lähdet kokeilemaan laskettelurinteeseen.

PATIKOINTI talvimaisemia ihaillessa on mieltä rauhoittava, mutta myös kropalle tehokas urheilumuoto. Pue lämpimät vaatteet ja tukevat vaelluskengät. Pakkaa makkarat mukaan paistoa varten ja suuntaa vaikkapa laavulle, josta löytyy tulentekovälineet valmiina.

RETKILUISTELUA luonnon jäillä on kiva harrastaa koko perheen voimin. Turvallisuuden vuoksi muista luistella retkiluisteluun tarkoitetuilla reiteillä ja varaa aina mukaan asiaankuuluvia varusteita, kuten jäänaskalit, jääsauva ja köysi. Samat turvatoimet korostuvat pilkillä. Pilkkikaikuluotain tuo lisää mielekkyyttä talvikalastukseen.

LUMIKENKÄILY kuluttaa energiaa 50 % enemmän kuin normaali lumessa tarpominen. Kylmä ei tässä lajissa pääse yllättämään. Jos haluat liikettä myös ylävartalolle, ota mukaan sauvat, jotka toimivat apuna hankalassa maastossa lumikenkäillessä.

POTKUKELKKAILU on erinomainen laji myös kestävyyden ja lihaskunnon harjoittamiseen.

GEOKÄTKÖILYSSÄ etsitään ja piilotetaan geokätköjä, joita sitten muut lajin harrastajat yrittävät luonnosta etsiä. Geokätköilijöitä on Suomessa jo kymmeniä tuhansia. Laji kasvattaa suosiotaan jatkuvasti myös talvella. Geokätkeily on erityisen jännittävä ja hauska harrastus koko perheelle.

SISÄLIIKUNTALAJEISTA perinteinen jumppa on mahtava laji monipuolisuudessaan: aerobinen kunto, lihasvoima, tasapaino ja notkeus kehittyvät samanaikaisesti. Oman kehon painolla harjoitteleminen on tehokasta. Kahvakuulat käteen ja treenaamaan – todella tuntuu, lihakset ovat kuin tulessa. Joogamatto kutsuu pitämään kehosta ja mielestä huolta. Kuntosalitreeni kohdentaa tehonsa juuri oikeisiin kohtiin.

Kärkkäisen viiden myymälän ja verkkokaupan Karkkainen.com urheiluvälineosastoilla on monipuolinen kattaus liikuntavälineitä ja -vaatteita talven ulko- ja sisäliikunnan motivaattoreiksi. Tehdäänkö uudenvuodenlupaus: Liikuntaan vähintään vartti joka päivä.

Reetta Reinman

Painopaikka Eteläinen Lehtisepät Oy, Lahti Keski-Suomi Lehtisepät Oy, Jyväskylä K-Pohjanmaa Lehtisepät Oy, Tuusula Pohjoinen Kaleva Oy, Oulu Valtakunnal. Lehtisepät Oy, Lahti, Jyväskylä, Tuusula, Kouvola

Jakelualueet ja painosmäärät Eteläinen 90 000 kpl Keski-Suomi 74 000 kpl K-Pohjanmaa 69 000 kpl Pohjoinen 136 000 kpl Valtakunnal. 1 550 000 kpl

Valtava valikoima!

HUIKEITA ALENNUKSIA pukeutumis-, ja urheilutekstiiliosastolla!

Lehden tarjoukset voimassa ke 21.12. – ti 17.1. niin kauan kuin tavaraa riittää. Osassa myymälöistä rajoitettu valikoima. Katso myymäläkohtainen saatavuus tuotetekstistä tai verkkokaupastamme karkkainen.com. .com = Karkkainen.com, Y = Ylivieska, L = Lahti, J = Jyväskylä, O = Oulu, I = Ii.

BFH-153 aktiivisuusranneke

ja Android - yhteensopiva. Ilmoitukset puheluista ja tekstiviesteistä rannekkeen näytölle.

Norm. 29,90

L33T Evolve pelituoli

Laadukas pohjoismaissa suunniteltu ja kehitetty pelituoli ammattitason yksityiskohdilla.

Lehden tarjoukset voimassa ke 21.12. – ti 17.1. niin kauan kuin tavaraa riittää. Osassa myymälöistä rajoitettu valikoima. Katso myymäläkohtainen saatavuus tuotetekstistä tai verkkokaupastamme karkkainen.com. .com = Karkkainen.com, Y = Ylivieska, L = Lahti, J = Jyväskylä, O = Oulu, I = Ii.

KOTI JA ASUMINEN

– Pullataikinan alustan aina käsin

muodostua enemmän aromia ja leivonnaisista tulee kauniimman värisiä. Suolaton taikina on vetelää ja kosteaa, ja se nousee nopeasti.

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Päivi Mattila

Keski-Pohjanmaalla Kannuksen Korpelan kylässä asuvan Sanna Herralan, 50, leipurin ura alkoi vadelma-mokkakääretortusta 1990-luvun lopulla.

– Se on ja pysyy valikoimissa, Sanna lupaa.

Suosikkikääretortussa on vaalean peruskääretortun täytteenä vadelmahilloa ja kahvikermakreemiä.

Sanna on pienestä pitäen tykännyt leipomisesta.

– Mummon kanssa leivoimme viikoittain, ja äiti oli mukana leivontapäivissämme heti, kun hän aamun navetta-askareiltaan ehti. Esimerkiksi omiin rippijuhliini tein voileipäkakut itse, Sanna muistelee.

Sannan lapsuudenkodissa leivinuuni lämmitettiin perjantaisin. Leivinuunin lisäksi leivonnaisia paistettiin puuhellan uunissa.

– Ensin leivinuunissa paistettiin nopeasti paistuvat perunarieskat, kauraja ohraleivät sekä pullat. Pidempään paistuvien ruislimppujen vuoro oli sitten, kun leivinuunin lämpö oli tasaantunut reilusti alle 200 asteen.

1990-luvun lopulla Sanna toimitti leivonnaisia 4H:n suoramyyntikahvilaan Kannuksessa ja tuli tutuksi paikallisen ruokakaupan myyjänä, jonne hän on jo vuosia toimittanut kotileipomo-

tuotteitaan. Kotileipomosta asiakkaat hakevat leivonnaiset tilauksesta.

LUKION jälkeen Sanna opiskeli Vaasan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa ravintolakokiksi. Kokin tiedoista ja taidoista on hyötyä, sillä Sannalla on kotileipomon ohella pitopalvelu. Pitopalvelutarjoiluja hän järjestää Kannuksessa ja lähialueen pitäjissä pääsääntöisesti perhejuhliin ristiäisistä hautajaisiin ja jonkin verran yritysten tilaisuuksiin.

– Pikkujoulut ja myös muut yritysten sekä kotien juhlat ovat ilahduttavasti elpyneet koronan jälkeen, Sanna sanoo.

– Pitopalvelussani valikoimiin kuuluvat ruoka- ja kahvitarjoilut sekä tarjoiluastiat. Ruoka- ja kahviastiat, ruokailuvälineet, lasit ja liinat asiakkaan täytyy hankkia muualta, jos ne eivät kuulu juhlapaikan varustukseen. Leipomossa Sannan kanssa työskentelevät Salla Kivioja ja Saija Keski-Petäjä ovat aktiivisesti mukana uusien tuotteiden kehittelyssä. Pitopalvelutoiminta etenkin pikkujouluaikana sekä kevään ja kesän juhlakaudella työllistää myös sesonkityöntekijöitä. Leipomo toimii Sannan perheen omakotitalon toisessa päädyssä, jonne on vuonna 2007 remontoitu modernit leipomotilat. Leivonnaiset paistuvat kolmessa kiertoilmauunissa.

– Sähköuunien lisäksi minulla ei ole kiviarinaleivinuunia, ja siksi en leivo

Valohoitoa huonekasveille

Lumio Lights Table -kasvivalolla turvaat huonekasvien kukoistuksen pimeänä talvikautena. Kasvivalon korkeuden voi säätää valaistavan kasvin mukaan aina puoleen metriin saakka. Valaisimen mukana on tarjotin, jolle voit laittaa kasvin valonlähteen eli kiinteän LED-lampun alle. Tässä Kärkkäisellä myynnissä olevassa tyylikkäässä kasvivalossa on miellyttävä valkoinen valo, joka edistää huonekasvien kasvua ja sopii valonsävynsä ansiosta erinomaisesti käytettäväksi sisällä kodeissa. •

Tarkat rajaukset

Metallikehyksisen Hollywood-meikkipeilin 12 LED-valoa takaavat, että meikin rajaukset, varjostukset ja valot tulevat otollisimmin kasvoillesi. Peilissä olevasta kosketusnäppäimestä voit säätää valojen lämpötilaa ja kirkkautta. Peilin pohjassa oleva pinnoite estää peilin liukumisen ja pitää sen paremmin paikallaan. Kätevä kaveri kampauspöydällä! •

hapanjuureen ruisleipää, kaikki muut onnistuvat.

HYVÄN pullan salaisuus on Sannan mukaan oikeassa voissa sekä riittävässä määrässä suolaa.

– Laitan litran pullataikinaan nelisen teelusikallista suolaa. Suolaa ei saa

olla liikaa, mutta riittävä määrä suolaa korostaa pullataikinan muita makuja.

Suolalla on leivonnassa useita tehtäviä. Maun ohella se vaikuttaa pullan ja leivän rakenteeseen: se vahvistaa sitkoa, hidastaa hiivan toimintaa ja lisää värin kehittymistä. Suolan ansiosta taikina nousee paremmin, siihen ehtii

– En koskaan alusta pullataikinaa koneella, vaan aina käsin. Kokeilepa kädessäsi koneella alustettua pullapitkoa ja käsin alustettua. Käsityönä tehty on huomattavasti painavampi, koneellisesti tehty höttöisempi, Sanna kertoo.

Pullataikinasta hän letittää perinteisiä pullapitkoja sekä leipoo kierrepullia.

JOULUPÖYTIIN Sanna, Salla ja Saija leipovat itsekaulitusta voitaikinasta valmistettuja joulutorttuja sekä pasteijoita kinkku-, lohi- ja jauhelihatäytteellä. Jouluksi leivotaan myös pullaa, pikkuleipiä, suolaisia ja makeita piirakoita sekä joululimppuja, kakuista muun muassa taatelikakkuja, hedelmäkakkuja ja juustokakkuja ja kahvipöydän kruunuksi voileipäkakkuja ja täytekakkuja.

– Hedelmäkakun teen perusmurotaikinapohjalle, eli ensin vatkataan voi ja sokeri, sitten lisätään kananmunat, tilkkanen kermaa ja jauho-leivinjauheseos sekä kuivatut hedelmäpalaset ja makua antamaan hasselpähkinärouhetta.

Hän leipoo kaiken voihin, maito ja kerma ovat laktoosittomia.

– Käytän mausteita lukuun ottamatta aina mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita.

Sannalla on leipomonsa tuotekehittelyä varten työntekijöidensä lisänä perheraati. Neljästä lapsesta kotona asuu 18-vuotias kuopus. Lastenlapsia on viisi. Miesystävä kuuluu myös perheeseen, vaikka hän ja Sanna eivät asukaan saman katon alla.

Sanna Herralan tavoitat, puh. 0500 163 366 •

Iltateehetken ainekset Kärkkäiseltä

Iltateelle saat Kärkkäiseltä nätit astiat ja kattaustekstiilit sekä aineet maukkaisiin sämpylöihin verkkokaupasta Karkkainen.com/Ruoka Kärkkäisen elintarvikkeiden tuotepäällikkö Tapio Kyllösen sämpyläohjeella pyöräytät 15-25 sämpylää.

Tarvitset: 5 dl vettä 50 g hiivaa 2 tl suolaa 1 rkl siirappia tai hunajaa 50 g voita, margariinia tai öljyä n.10 dl Myllyn Paras Sämpyläjauhoseosta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen nes -

teeseen. Lisää suola ja siirappi tai hunaja. Alusta taikinaksi sämpyläjauhoseoksella. Lisää alustuksen loppupuolella pehmeä rasva. Löysähköstä taikinasta saat kuohkeimmat sämpylät. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa. Leivo kohonnut taikina tangoiksi. Ota siitä palasia uunipellille joko sellaisenaan tai pyöritellen. Anna sämpylöiden kohota hyvin peitettynä. Paista sämpylöitä 225-asteisen uunin keskitasolla 10-15 minuuttia. Sämpylöihin voi oman maun mukaan lisätä pähkinöitä, leseitä, mausteita tai yrttejäkin. Myös juusto- tai porkkanaraaste auttaa viemään sämpylät uudelle tasolle.

Yhteiset leivontapäivät mummon ja äidin kanssa siivittivät Sanna Herralaa työuralleen leipuriksi ja pitopalveluyrittäjäksi.

Sanna Herrala kertoo maukkaan pullan salaisuuden olevan voin lisäksi riittävässä määrässä suolaa.

KUVA: JENNI RÄTTYÄ

KOTI JA ASUMINEN

Teksti: Reetta Reinman Kuva: Juhlapuu Oy

Kotimaisia joulukuusia myyvän Juhlapuun Olli

Ojala neuvoo laittamaan sulatettavan kuusen pakkausverkossaan muoviämpäriin tai muuhun isoon astiaan, jossa on kylmää vettä.

– Ennen tätä kuusen jalkaan tulee sen veden saannin varmistamiseksi sahata uusi, tuore imupinta, eli sahaa vähintään yksi sentti pois kuusen jalan pituudesta, sanoo Olli.

Mikäli kuusen sulattaa suihkutilassa, niin vesiämpärissä seisova kuusi suihkutetaan kylmällä vedellä kauttaaltaan märäksi. Tämä toistetaan muutaman kerran päivän aikana.

– Näin saadaan nopeutettua sulamista. Samalla lähtevät mahdolliset, metsästä mukaan tulleet lehdet ja roskat.

Kun kuusi seisoo jalassaan ensimmäistä päivää permannolla, on tärkeä huolehtia, että kuusenjalassa on koko ajan vettä.

– Ensimmäisenä päivänä joulukuusi on varsinainen ”juoppo”. Sitten sen juomishalut vähän laantuvat, mutta niin pitkään kuin

haluaa joulukuusen pysyvän kauniin tuuheana, on huolehdittava sen riittävästä veden saannista, korostaa Olli.

Hänen mukaansa raikas vesi riittää joulukuuselle, eikä se välttämättä kaipaa esimerkiksi sokerinpaloja tai Fairya, joita joulukuuselle joskus annetaan. Olli harmittelee, että nykyisin myynnissä olevat kuusenjalat ovat vesitilaltaan yleensä aivan liian pieniä, joten niihin pitää olla koko ajan lisäämässä vettä.

JUHLAPUUN valikoimissa on kotimaisia joulukuusia moneen kuusimakuun. Lajikkeista suosituin on perinteinen metsäkuusi, jonka lisäksi joulukuusivaihtoehdoksi on esimerkiksi omorika, mustakuusi ja pihta. Kokoja on isoja ja pieniä, pöytäkuusesta jopa viisimetrisiin puihin saakka. Yleisin kotijoulukuuseksi ostettava kuusi on noin 2,5-metrinen, jota voi kotona itse vielä sahata mieluisen pituiseksi. Hollolassa asuva Olli Ojala ja Kukkilassa asuva Kai Putkonen perustivat vuonna 2008 joulukuusia markkinoivan Juhlapuu Oy:n. Juhlapuun Ylitonttu Kai ja Päällikkötonttu Olli pyörittävät

yritystään kahdestaan, perheiden jäsenet toimivat apulaistonttuina. Muutamia tuttavia tarvitaan Kuusitonttuina sesonkina.

Juhlapuulla on sopimusviljelijöitä ympäri Suomen, joilta yritys ostaa osan myymistään joulukuusista. Olli ja Kaitsu käyvät leikkaamassa, merkkaamassa ja kaatamassa jokaisen myymänsä kuusen sopimusviljelijöidensä joulukuusipelloilla. Kuuset he kaatavat itse moottorisahalla. Kaatoaika on itsenäisyyspäivään mennessä.

He myös kasvattavat joulukuusia muutamalla peltohehtaarilla Hämeen alueella.

– Olemme istuttaneet joulukuusentaimet yhdeksän vuotta sitten. Pikkuhiljaa rupeamme saamaan itse kasvattamiamme joulukuusia myyntiin, ison osan jo tähän jouluun, Olli kertoo.

Joulukuusimittaan kuusentaimet kasvavat noin kymmenessä vuodessa.

OMAT Juhlapuun kuusentaimet Olli ja Kaitsu ovat istuttaneet käsipelillä istutusputken avulla. Kuusentaimet istutetaan noin 1,5 metrin välein. Ollin mukaan vanha pellonpohja on paras jou-

lukuusten kasvatusalusta. Kuuset saavat pellolla hyvin valoa. Myös ravinteita entisessä pellossa on yleensä runsaasti. Kuusten tarvitsemat ravintoaineet selviävät neulasnäytteestä. Harmia ja lisätöitä joulukuusen kasvattajille tuovat hirvet, peurat, metsäkauriit ja jänikset sekä rehevänä kasvava pintakasvillisuus. Metsän eläimiä pelotellaan pois esimerkiksi pellon ympärille asennetun, noin metrin korkealla olevan keltaisen muovinauhan avulla. Pintakasvillisuutta vastaan taistellaan ajamalla sitä kuusten välistä matalaksi ruohonleikkurilla. Joulukuusiviljelyksiä vaanii myös halla.

– Siinä ei auta kuin pyrkiä valitsemaan kuusentaimille sellaisia kasvualueita, jotka eivät olisi kovin hallanarkoja. Eritoten keväällä kasvuvaiheessa olevat nuoret kuuset ovat hyvin hallanarkoja. Paleltuessaan kuuseen tulee mustia kohtia, Olli kertoo.

JOULUKUUSISTA halutaan kartion muotoisia.

– Muotoleikkauksessa käsitellään kuusen viimeisintä vuosikasvua, puu kierretään leikkaamalla joka puolelta. Kesän ja syksyn mittaan leikkuujäljet katoavat kuusen kasvaessa. Jäljellä jää kaunis kartion muoto.

Kevät on monen joulukuusen viljelijän mielestä parasta leikkausaikaa. Kuusi on silloin lepotilassa ja on vähiten itiöitä. Syksyllä moni välttää leikkaamasta joulukuusia, koska itiöiden määrä on silloin suurimmillaan.

Kun Juhlapuun Päällikkötonttu ja Ylitonttu ovat kaataneet joulumyyntiin tarvittavat kuuset, he paketoivat ne sukituskoneen avulla ”sukkaan” eli pakkausverkkoon. Sukitetut kuuset viedään Ollin kotipihalla olevalle kentälle. Siellä ne odottavat taivasalla myyntiin lähtöä.

– Säilytämme kuuset siksi ulko-

na ilman katosta, että ne saavat ilmaa ja kosteutta. Talvella kuusi on lepotilassa, joten se ei ime maasta mitään, sanoo Olli.

Myyntipaikalla kuuset otetaan suojasukastaan pois ja laitetaan kuusenjalkatelineisiin seisomaan, josta asiakkaiden on niitä helppo katsella ja valita mieluinen. Kun ostopäätös on tehty, kuusi sujautetaan sukituskoneen avulla takaisin pakkausverkkoonsa kuljettamisen ja säilytyksen helpottamiseksi.

Juhlapuun joulukuusia on myynnissä Lahden Kärkkäisen edustalla myös jouluviikolla päivittäin aatonaattoiltaan 23. joulukuuta saakka.

* Vanhan uskomuksen mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Kotiin päästyään Luther kaatoi pienen kuusen ja toi sen koristamaan kotiaan. Joulukuusiperinteen uskotaan olevan lähtöisin Saksasta 1500-luvulta.

* Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytettyä joulukuusta pidetään Suomen ensimmäisenä ulkokuusena. Helsingin Senaatinorille nousi ensimmäinen sähkökynttilöin koristeltu kuusi Lucian päivänä 13.12.1930. •

VIIKKOAINEISTO

Kystä kyllä

Joulu on lahjojen ja joululaulujen aikaa. Toiset ilahduttavat kanssaihmisiään niin sanotuilla immateriaalisilla lahjoilla. Sellaisia ovat esimerkiksi jalkahoidot ja kuntosalin käyntikortti. Paketoidut lahjat ovat kuitenkin edelleen yleisimmät, ja niitä saa tilata myös nettikaupoista kotiin tai läheiseen pakettipisteeseen kuljetettuina. Tavaratalot, kivijalkakaupat ja erikoistavaroiden myyjät ovat nekin juhlatuulella tuulen voimasta riippumatta.. ***

Kolumni

m.h.huhtamaki@gmail.com

Harvinaisimpia lahjoja antavat valtio ja kunta. Yksi sellainen on veron alennus, mutta kaikkein harvinaisimpia lahjoja ovat jo saaneet espoolaiset, helsinkiläiset ja tamperelaiset. Tamperelaisille on lyhyen ajan sisällä annettu pikaraitiotie, espoolaisille jatkettu metro, jota myös turistit ja helsinkiläiset saavat käyttää. Ja Tampereella lahjojen jako on vielä kesken. Näsijärveen on 50 000 rekkakuorman avulla kasattu kokonaan uusi saari. Se antaa mahdollisuuden ulottaa raitiotiekiskoja Lentävänniemeen, kaupungin luoteisnurkkaan asti.

Monissa muissakin kunnissa mieluisia lahjoja on jaossa. Liikenneministeriö antoi ennen joulua lupauksen, jonka mukaan kyläteiden määrärahoja kasvatetaan. Maaseudun tyhjentäminen helpottuu.

***

Monet tänä vuonna suuria tekoja, hyviä tai pahoja, tehneet arvohenkilöt ovat myös lahjansa ansainneet, jos kohta niissä olisi viisauden alku. Esimerkiksi entinen ystäväni Vladimir Putin odotti ehkä jännittyneenä viime jouluna lähettämättä jäänyttä äänilevyä ”En kaipaa valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan...”. Nyt huomaan, ettei tämän vuoden lahjani ehkä ilahdutakaan. Lahja on lempivälineeni koripallo. En tullut ajatelleeksi, että Venäjän sentteri Vallu (näin meidän kesken) on puoli metriä

lyhyempi kuin Utah Jazzin lyhyt laitahyökkääjä Lauri Markkanen.

Turkista tuli viime joulun jälkeen lahjapaketti avaamattomana. Vaikka suuri osa sikäläisistä asukkaista ei voi syödä sianlihaa joulupöydässäkään, nyt huomaan, ettei myöskään tämän joulun kalkkunalahja (turkey) taida ilahduttaa. Suomi, Ruotsi ja Nato saavat odottaa. ***

Suomessa on koronatartuntoja torjuttu paremmin kuin niitä on tilastoitu. Yliopistollisiin keskussairaaloihin lähteekin lahjaksi vanhanaikainen helmitaulu.

Hallituksen nuori naiskaarti on ottanut mittaa toisistaan. Kun valtioneuvoston istunnoissa ei aina saada ratkaisua aikaan, Hämeentie 22:sta lähtevät lahjana mustat Everlast 1910 Classic-nyrkkeilyhanskat, alkuun kaksi paria.

Taloustutkimus-niminen Yleisradion tilastoyksikkö lahjotaan laatikollisella Fazerin sinisiä suklaalevyjä, jotta enemmän kuin 60 prosenttia vastaajista esittäisi mielipiteensä milloin mistäkin, eikä sulkisi heti puhelinta. ***

Helsinki antoi mainion esimerkin siitä, miten esimerkiksi päiväkotien talousahdinkoa voidaan jo joululahjana keventää. Jätetään 40 000 työntekijästä muutamalle tuhannelle pari kuukausipalkkaa maksamatta. Ylimmät virkamiehet sitä tuskin edes huomaisivat.

Hyvän joulumielen toivotus on hyvä esimerkki immateriaalisesta lahjasta.

P.S.

On syytä iloita siitä, että vaikeinakin aikoina tämän lehden lukijat, myymälöidemme asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta ovat kestäneet kovatkin paineet, sodan ja sairaudet. Jouluiloa!

Viel`on Suomi voimissaan!

Tiedätkö

nämä?

Kolmen sukupolven tietovisa P1 P1

P2 P2 P3 P3

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12.

1) Aleksis Kiven isä oli Nurmijärven Palojoella a) merimies b) lääkäri c) suutari d) räätäli?

2) Aleksis Kiven runoon on sävelletty a) Oravan laulu b) Kiurun laulu c) Leivosen laulu d) Maamme-laulu?

3) ”Sydämeeni joulun teen”-laulun sanoitti a) Juha Vainio b) Kassu Halonen c) Vexi Salmi d) Juice Leskinen?

4) Edson Arantes dos Nascimento tunnetaan paremmin nimellä a) Lula b) Pele c) Messi d) Ronaldo?

5) Cygnus cygnus on Suomen kielellä a) kansakoulu b) kyhmyjoutsen c) seminaari d) laulujoutsen

6) Symposium oli alkuaan a) kokous b) hallitus c) juomingit d) rapujuhla?

7) Tohtori Jussi Halla-aho on sotilasarvoltaan a) alikersantti b) vääpeli c) vänrikki d) kapteeni?

8) Television Selviytyjät-sarjan seitsemännen osan voittanut Sami Helenius on a) tanssinopettaja b) oopperalaulaja c) entinen NHL-jääkiekkoilija d) Keravan kaupunginvaltuuston jäsen?

9) Svitlava Savchenko suunnitteli Linnan juhliin a) tohtori Jenni Haukion b) kansanedustaja Eveliina Heinäluoman c) toimittaja Ella Kannisen d) europarlamentaarikko Heidi Hautalan juhlapuvun?

10) Ralliautoilun uusi MM-sarja alkaa a) Saksasta b) Sveitsistä c) Italiasta d) Monacosta?

11) Tänä syksynä julkaistun Pinocchio-elokuvan ensimmäinen versio esitettiin a) 82 b) 72 c) 62 d) 52 vuotta aikaisemmin?

12) Lapualla sijaitsevan Suomen suurimman tuulivoimalan korkeus on a) 110 b) 210 c) 266 d) 300 metriä?

Martti Huhtamäki