1/2010
Koheesio- ja kilpailukykyohjelman verkostojulkaisu 1/2010 Luovien alojen verkosto Ideone Oy Liina Kangas Jari Myllymäki Suunnittelu ja taitto: Kiira Käkönen, Mediapaja/Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry Kansi: Mediapaja Paino: Pk-paino Oy
Yrittäjille on Suomessa tarjolla hyvin toimiva yrityspalvelujärjestelmä: uudistuva elinkeinorakenne tuo kuitenkin mukanaan uudentyyppisiä haasteita myös yrityspalveluille. Luovan alan yrittäjällä on usein erityiskysymyksiä yrityksensä kehittämiseen: sormi menee suuhun paitsi yrittäjältä myös usein yritysneuvojalta. Toivomme, että Neuvoa antavaa! – opas luovien alojen yritysneuvontaan vahvistaa osaamista luovien alojen yrittäjien tarpeiden tunnistamisessa. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman Luovien alojen verkosto kiittää Ideone Oy:tä oppaan laadinnasta. Kiitokset osoitamme myös Diges ry:lle asiantuntevista sisältöehdotuksista.
LUOVAN TALOUDEN POTENTIAALI Luovat alat? * • Animaatiotuotanto • Arkkitehtipalvelut • Elokuva- ja tv-tuotanto • Kuvataide ja taidegalleriat • Käsityö • Liikunta- ja elämyspalvelut • Mainonta ja markkinointiviestintä • Muotoilupalvelut • Musiikki ja ohjelmapalvelut • Peliala • Radio- ja äänituotanto • Taide- ja antiikkikauppa • Tanssi ja teatteri • Viestintäala * Työ- ja elinkeinoministeriön luokitus Luovien alojen potentiaali perustuu yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuviin muutoksiin. Kuluttajat haluavat yhä räätälöidympiä, elämyksellisimpiä sekä yksilöllisempiä palveluita ja tuotteita: uuden kokeminen on tärkeää. Kuluttajat arvostavat myös tuotteiden ja palveluiden vastuullisuutta. Rajat yritysten, kuluttajien ja tuottajien välillä hämärtyvät, kun käyttäjät osallistuvat entistä enemmän tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun (co-creation). Toisaalta luovilla aloilla, kuten musiikissa sävellykset ja sanoitukset tehdään taiteellisista lähtökohdista ja kuluttajat kuulevat lopullisen tuotteen valmiina. Erilaiset verkostomaiset toimintamallit lisääntyvät yritystoiminnassa ja ne auttavat yrityksiä sopeutumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Luovien alojen yritysten kasvumahdollisuudet perustuvatkin usein yksin yrittämisen sijaan verkostoitumiseen. Luovien alojen tuotteet ovat usein immateriaalisia, jolloin tekijänoikeuskysymykset korostuvat.
Luovien alojen merkitys kasvaa • Kulttuurin ja luovan toimialan arvo on kasvanut vuosina 1999-2003 EU:n alueella 12,3 % ** • Kasvun vaikutukset yltävät muihin teollisuus- ja palvelutoimialoihin • Luovien alojen yrittäjyys voi lisätä muiden alojen kilpailukykyä ja siten koko Suomen kansantalouden kilpailukykyä • Luovat alat muodostavat noin 7 % maailman bruttokansantuotteesta ja niiden ennustetaan kasvavan yleistä talouskasvua nopeammin • Suomessa kulttuurialat tuottivat 4,6 miljardin arvonlisäyksen vuonna 2006 *** • Luovat alat ovat työvoimaintensiivisiä • Kaikessa taloudellisessa toiminnassa lisääntyy designin, estetiikan, kulttuurin ja kokemuksen merkitys ** Economy of Culture -raportti, 2009 *** Tilastokeskus, 2009
VALOA design Oy www.valoa.com VALOA design Oy on sisä- ja ulkovalaistukseen erikoistunut suunnittelutoimisto, jonka suunnittelupalvelut kattavat yksityiset, julkiset ja kaupalliset kohteet. Yrityksen on perustanut vuonna 1996 Roope Siiroinen, joka on valmistunut Teatterikorkeakoulusta Valo- ja äänisuunnittelun laitokselta. Yritys työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkilöä ja sen liikevaihto on yli 600 000 euroa. Valoa Designin liikevaihdosta noin 25-30% muodostuu viennistä. Yrityksen tärkein tuote, valaistussuunnitelma, toimitetaan vaiheittain asiakkaan tarpeiden mukaan alkaen konseptisuunnittelusta päätyen valaistavan kohteen käyttöönottoon. Yrityksen toiminnot jakautuvat seuraavasti: infrasuunnittelu (35%), yksityisten kiinteistöjen suunnittelu (35%) ja tuotekehitys (30%). Valoa Design on voittanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja mm. valaistussuunnittelun Oscarpalkinnon, eli GE Edison Award -palkinnon, jonka toi Tampereen Naistenlahden voimalaitoksen dynaaminen julkisivuvalaistus. Lisäksi yritys on saavuttanut kansainväliset kaupunkivalaistuspalkinnot Tampereen keskustan ja Jyväskylän kaupungin valaistuksista. Näillä palkinnoilla on merkittävä rooli yrityksen myyntityössä. Valoa design Oy on kehitystoimissaan hyödyntänyt ELY-keskuksen kansainvälistymistukea, Finpron kansainvälistymismatkoja ja kansainvälistymiskonsortioita ja yhtiön omistajan DEP designin kautta TEKESin tuotekehitystukea.
ANSAINTAMALLIT Ansaintamalli, eli miten liikeidealla ansaitaan rahaa. Luovan alan yrityksen ansaintamallit voivat erota muiden toimialojen ansaintamalleista ja olla esimerkiksi seuraavanlaisia: Lähde: Sisältötuotannon liiketoimintamallit (LTT-tutkimus Oy, 2002) • Pääsylipputulot. Lisäksi ansaintalogiikkaan voivat kuulua oheistuotteet, ravintolatoiminta, autoparkki, lastenhoito, jne. • Lisenssitulot. Yritys eli tekijänoikeuden omistaja myy asiakkaalleen eli lisenssinhaltijalle oikeuden hyödyntää tavaramerkkiä kaupallisesti. Lisenssinhaltija maksaa oikeuden omistajalle osuuden myyntituloistaan (prosenttiosuus myyntivolyymista, kiinteä korvaus myytyä yksikköä kohti), eli osuuden omien asiakkaidensa suorittamista maksuista. Esim. TV:n osalta 1) televisiomaksut 2) mainostulot 3) sponsoritulot 4) maksu-tv -tulot 5) on demand – tulot. • Oheistuotteet. Mikäli sisällön osalta on myönnetty lisenssejä esimerkiksi tv-sarjoihin, elokuviin, teattereihin, kirjoihin ja muihin av-tuotteisiin, saa yritys myös niistä lisenssituloja. Esimerkiksi Jurassic Park -elokuvan tiimoilta myönnettiin 690 lisenssiä yli 5000 tuotteelle. • Projektirahoitus. Projektirahoitukselle on ominaista, että tuottaja toteuttaa sisältötuotannon asiakkaan kanssa läheisessä yhteistyössä, ts. asiakas rahoittaa tuotannon kokonaan tai merkittävän osan siitä. • Sponsoritulot. Tuottajayritys hyödyntää joko saatuna rahallisena korvauksena tai rahanarvoisina palveluksina. • Tuottojen jakaminen. Esimerkiksi kuluttajamaksuina elokuvateatterien pääsylipputulojen jakaminen, puhelimella suoritettujen sisältötuotteeseen liittyvien maksujen jakaminen ja oheistuotteen ostaminen vähittäiskaupasta. • Hybridi. Useat tulonlähteet, jotka muodostuvat eri jakelukanavia ja ansaintamalleja yhdistelemällä. • Luovan alan yritysten rahoituksessa tärkeitä tulonlähteitä ovat myös julkinen sektori ja erilaisten yhteisöjen tarjoamat rahoitusinstrumentit.
TEKIJÄNOIKEUDET Lähde: www.kopiraitti.fi Mitä tekijänoikeus on?
Tekijänoikeudella tarkoitetaan laissa säädettyjä määräämisoikeuksia, jotka kuuluvat luovan työn tekijälle. Toisaalta tekijänoikeus on yleisnimi oikeuden alalle, jonka tehtävänä on suojata luovaa työtä ja siihen kohdistuvia investointeja. Miten suoja syntyy?
Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomishetkellä. Tekijän ei tarvitse esimerkiksi rekisteröidä teosta. Oikeus teokseen syntyy, kun taulu maalataan, sävellys sävelletään tai kun tietokoneohjelma luodaan. Tekijän ei tarvitse julkaista tai julkistaa teostaan, joten "pöytälaatikkoteoskin" on suojattu. Myöskään ©-merkin käyttöä ei edellytetä. Myös lähioikeudet ovat voimassa suoraan lain nojalla. Esitystä, äänitettä tai valokuvaa ei esimerkiksi tarvitse rekisteröidä mitenkään. Lähioikeuksienkin suoja alkaa yleensä kun suojan kohde syntyy - musiikkiesitys tallennetaan, valokuva otetaan jne. Mitä suoja tarkoittaa, mitä tilanteita se koskee?
Lain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseensa. Tekijä voi yksin määrätä teoksestaan, esimerkiksi kieltää muita käyttämästä teostaan. Tekijällä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväkseen sekä oikeus määrätä miten ja missä tilanteissa muut saavat sitä käyttää. Tekijän taloudelliset oikeudet
Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu yksinoikeus määrätä a) Teoksen kappaleen valmistamisesta eli kopioinnista b) Teoksen saattamisesta yleisön saataviin muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Suoja-aika
Tekijänoikeus ei jatku ikuisesti, vaan se on ajallisesti rajattu siten, että suojaajan kuluttua teosta voi vapaasti käyttää ilman minkäänlaista lupaa. Kansainvälinen ulottuvuus
Tekijänoikeuslainsäädäntö on luonteeltaan kansainvälistä. Alalla on solmittu useita kansainvälisiä yleissopimuksia, jotka ulottavat suojan myös toisista sopimusvaltioista peräisin oleviin teoksiin ja lähioikeussuojan kohteisiin.
Tekijänoikeusjärjestöt Teosto kerää korvaukset säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille live- ja äänitemusiikista. www.teosto.fi Gramex kerää korvaukset esittäville taiteilijoille ja äänitetuottajille äänitemusiikin käytöstä ja musiikkivideoiden käytöstä. www.gramex.fi Kopiosto kerää korvaukset valokopioinnista ja tv-ohjelman jälkikäytöstä tekijöille ja kustantajille. www.kopiosto.fi Kuvasto kerää korvaukset taiteilijoille visuaalisten taideteosten käytöstä. www.kuvasto.fi Tuotos kerää korvaukset TV-ohjelmien jälkikäytöstä tv-yhtiöiden ulkopuolisille, riippumattomille av-tuottajille. www.tuotos.fi Sanasto on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. www.sanasto.fi
Fullsteam www.fullsteamrecords.com Fullsteam Records Oy on vuonna 2003 harrastuspohjalta perustettu musiikin monitoimitalo, joka sittemmin on kasvanut usean yrityksen ryppääksi muodostaen liikevaihdoltaan n. 10 miljoonan euron kokonaisuuden. Nykyään yritysperheen toimintaan kuuluu esimerkiksi konserttien ja festivaalien järjestämistä, ohjelmatoimisto, levy-yhtiö, kustannusyhtiö, keikkapaikkoja, treenikämppien vuokrausta ja manageritoimintaa. Yhden miehen nyrkkipajana aloittanut Fullsteam on tullut tunnetuksi erityisesti sadoista Suomeen tuomistaan ulkomaisista esiintyjistä ja edustaa myös joukkoa suomalaisia artisteja, joista tunnetuimpia ovat Ismo Alanko ja Disco Ensemble. Yhtiö on jalkauttanut toimintojaan aktiivisesti ulkomailla ja saanut tukea kansainvälistymiseen mm. opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Musiikkialan ansaintamallit ovat kokeneet rajuja muutoksia ja liiketoiminnan volyymi on kasvussa. Alalle on syntynyt niin sanottu 360-malli, jossa yksi yritys hoitaa useita toimintoja ja näin tulovirtoja pystytään kasvattamaan. Musiikkiteollisuus on viime vuosina integroitunut muuhun viihdeteollisuuteen. Esimerkiksi artistien brändäämisestä on tullut arkipäivää. Toisaalta live-tuotannon merkitys on kasvanut. Musiikki hahmotetaankin nykyään yhä enemmän kuluttajille tarjottavina palveluina.
Disco Ensemble
Archeus Oy - tulevaisuuden arvorakennuksia vuodesta 1999 www.archeus.fi Archeus tuottaa asiakkailleen oivaltavia tilakokemuksia – lisäarvoa, jota he eivät tilausta tehdessään osaa odottaa. Archeuksen monipuolinen osaaminen rohkaisee ennakkoluulottomiin kokeellisiin ratkaisuihin, joista useista on muodostumassa tavoiteltuja esikuvia rakentamiseen. Monipuolisuus näkyy asemakaavoissa, rakennussuunnittelussa, sisustussuunnittelussa sekä tuotteistamisessa. Kun näitä kaikkia yhdistetään samaan projektiin, saadaan aikaan ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa tilaajan vaatimukset saadaan hallittua parhaalla mahdollisella tavalla. Kun idean keksijä – arkkitehti – toimii todellisena pääsuunnittelijana, saadaan aikaan eheä ratkaisu, jonka kaikki osaset tukevat toisiaan. Archeuksen arkkitehtuuri on saanut tunnustusta ympäri maailmaan. Kunnianhimon ja määrätietoisuuden lisäksi kustannustehokkuus ja toteutettavuus ovat toimintaamme ohjaavia tekijöitä. Arkkitehtuuria voidaan arvostella vain valmiista rakennuksista ja tämän vuoksi tehtävänämme on huolehtia, että suunnitelmamme saadaan todella valmiiksi rakennukseksi. Tähän antaa apua myös laaja yhteistyöverkostomme. Archeuksen kotipaikka on Oulussa – työmaamme ovat ympäri Suomea. Olemme valmiita toimimaan myös Suomen rajojen ulkopuolella, kaikkialla missä valistuneet asiakkaammekin ovat.
LISÄNEUVONTAA Erilaisten selvitysten mukaan etenkin pienet luovien alojen yritykset nostavat sparraus- ja asiantuntija-neuvontapalvelut yhtä tärkeiksi kuin rahallisen tuen. Asiantuntijapalveluilla pienet yritykset voivat nopeuttaa ideointivaihettaan ja näin saada nopeammin markkinoille uusia tuotteita tai palveluja. Jalostamossa neuvontaa saavat luovien alojen pk-yritykset sekä luoville aloille yrityksen perustamista suunnittelevat yksityishenkilöt, yhdistykset ja yhteisöt. Jalostamo-toiminta on luovan alan yritykselle ja yrittäjälle tavoitteellinen, joustava ja ratkaisukeskeinen palvelu oman yrityksen ja sen liiketoiminnan kehittämiseksi. Toiminnan keskeinen tavoite on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Jalostamo tarjoaa yrityksille apua ja neuvoja mm. liiketoiminnan suunnitteluun, tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen, rahoitukseen ja verkostoitumiseen.
PALVELUT Jalostamo-tapaaminen, 1-2h on asiakkaalle maksuton, luottamuksellinen ja avoimessa hengessä käytävä sparraava keskustelu. Tavoitteena on kartoittaa asiakkaan tilanne ja tarpeet sekä arvioida yrityksen liikeidea ja sen markkinakelpoisuus. Jalostamo-neuvonta, 1 pv on Jalostamo-tapaamisen jälkeen tarvittaessa erikseen myönnettävä yhden päivän mittainen syvemmälle yrityksen (tai yhdistyksen joka suunnittelee yritystoiminnan käynnistämistä) liiketoimintaan ja prosesseihin menevä sparraava neuvonta. Neuvontaa haetaan erikseen ja hinta on subventoitu. Paikalliset ELY-keskukset myöntävät Jalostamo-neuvonnan. Jalostamo-klinikka on päivä, joka koostuu yrityskohtaisista Jalostamotapaamisista (1 h/ asiakas). Klinikan teemana voi esimerkiksi olla jokin tietty toimiala tai liiketoiminnan osa-alue kuten musiikki tai peliala sekä markkinointi, tekijänoikeudet jne. Jalostamo-asiantuntijat ovat työ- ja elinkeinoministeriön kilpailuttamia luovien alojen liiketoiminnan kehittäjiä. Jalostamoiden asiantuntijat tuntevat alan verkostot, valtionhallinnon ja alueorganisaatiot ja he tekevät yhteistyötä muun muassa ELY-keskuksen, Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa. Jalostamoissa on vankka ammattitaito, kokemus ja ymmärtämys luovien alojen yrittäjistä. Jalostamo-asiantuntijat: Hahmo Design Oy, Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry/ Taito Uusimaa ry, Ideone Oy, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Luovien toimialojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry, Meri-Lapin Startti Oy, Music Export Finland Association ry, Neogames, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Taito Häme ry, TKI-HUMAK Meri, Yrittäjyyden Valmennuskeskus Intotalo
Lisätietoja: www.luotu.fi
ALUEELLISET LUOVIEN ALOJEN PALVELUT Monilla paikkakunnilla Suomessa panostetaan luovien alojen kehittämiseen ja alueilta löytyy omia luovien toimialojen kenttää tuntevia organisaatioita ja henkilöitä. Alla olevat organisaatiot ovat jo mukana luovien alojen kehittämisessä. Lista päivittyy jatkuvasti. Ajantasaiset tiedot löydät verkkosivulta www.luovatalueet.fi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu Hämeenlinna, Suomen Yrittäjäopisto Häme, Kehittämiskeskus Oy Häme Itä-Uusimaa, Posintra Oy Kehitysyhtiö Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy Kajaani, Yrittäjyyden valmennuskeskus Intotalo Kaustisen seutukunta Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Kokkolanseudun Kehitys Oy Kotkan-Haminan seutu, Cursor Oy Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Lahden ammattikorkeakoulu Lappeenranta-Imatran seutu, HUMAK Lappeenrannan kampus Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Oulun Eteläinen (Ylivieskan seutu, Nivala-Haapajärven ja HaapavedenSiikalatvan seudut), Haapaveden Teknologiakylä Oy Ouluseutu yrityspalvelut Pietarsaaren seutu, Oy Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Raahen seudun yrityspalvelut Rauman kaupunki Rovaniemen Kehitys Oy Savonlinnan seudun kuntayhtymä Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Rytmikorjaamo Suupohjan / Kauhajoen seutu, Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä Tampereen seutu, Luova Tampere Turun Seudun Kehittämiskeskus, TKI HUMAK-Meri Uusikaarlepyy, Juthbacka kulttuurikeskus, Juthbacka kulturcentrum Vaasanseudun Kehitys Oy ja MediaCity Vaasa Ylä-Savon Kehitys Oy
Tuotantoyhtiö Energia Oy www.energiaproductions.fi Tuotantoyhtiö Energia on tamperelainen AV-alan yritys, joka perustettiin vuonna 2006. Yrityksen erityistä osaamista ovat elokuvatuotannot, tuotevisualisoinnit, 3d-animaatiotuotanto sekä erikoistehosteet koko illan elokuviin. Yritykset juuret ovat omakustanteisessa Star Trek -parodiassa nimeltään Star Wreck. Lähes nollabudjetilla toteutettu Star Wreck on Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva maailmalla. Sen jakelu tapahtui aluksi poikkeuksellisesti vain Internetissä, jossa sen on nähnyt jo noin 8 000 000 miljoonaa ihmistä. Internet -jakelun lisäksi Star Wreck on sittemmin saavuttanut jakelusopimuksia eri puolille maailmaa ja päätynyt kauppojen hyllyille. Yrityksen toinen elokuva on perinteisellä elokuvarahoituksella toteutettava natsiparodia Iron Sky, joka tulee ensi-iltaan vuoden 2012 alussa. Elokuvan budjetti on 6,6 miljoonaa euroa ja sen tuottavat yhdessä Blindspot Pictures ja Energia. Elokuvan alkuperäisestä ideasta sekä erikoistehosteiden toteutuksesta vastaa Energia. Iron Sky on yhteistuotanto Suomen, Saksan ja Australian kanssa. Yrityksen asiakkaita ovat mm. Yle TV2, Nokia, AAC Global, Blind Spot Pictures ja tuotantoyhtiö Fu Works. Tuotantoyhtiö Energia on saanut toimintaansa tukea Luova Tampere -ohjelmalta sekä vientitukea ELY-keskukselta. Lisäksi Iron Sky sai täyden elokuvatuen Suomen elokuvasäätiöltä. Yritys tavoittelee vahvaa asemaa erikoistehostetalona kansainvälisillä markkinoilla.
Elina Ahlbäck Literary Agency Oy Ltd www.ahlbackagency.com Suomen ensimmäisen, kansainvälisen ja itsenäisen kirjallisuusagentuurin Elina Ahlbäck Literary Agency Oy Ltd, perusti KTM Elina Ahlbäck kesäkuussa 2009. Yritys on kasvanut 1,5 vuoden aikana merkittäväksi suomalaisen kirjallisuuden kansainvälistäjäksi. Yritys myy kirjallisuuden käännösoikeuksia kustantajille ympäri maailman tavoitteenaan kirjailijan teosten mahdollisimman laaja kansainvälinen myynti. Asiakkaina ovat kirjailijat ja kustantajat ja liiketoimintaympäristönä toimii koko maailma. Agentuurissa työskentelee kolme henkilöä. Yritys on saanut vauhdikkaan alun ja on mm. myynyt kirjailija Leena Lehtolaisen käännösoikeudet kuuteen uuteen maahan kuudessa kuukaudessa. Toiminnan haasteena on nopean kansainvälisen kasvun resursointi sekä uuden ammattikunnan eli kirjallisuusagentuurin lanseeraaminen. Elina Ahlbäck Literary Agency on saanut yrityksen kehittämisavustusta ELYkeskukselta sekä käännösnäytteiden rahoitusavustusta FILI:ltä (Finnish Literature Exchange). Yrityksen tulevaisuuden suunnitelmana on suomalaisen kirjallisuuden rohkea ja innovatiivinen kansainvälistäminen vuoteen 2014 mennessä. Elina Ahlbäck uskoo, että intohimo kirjallisuuteen ratkaisee myynnin kasvun maailmalla. Tavoitteena on suomalaisten menestyskirjailijoiden agentointi Suomessa ja ulkomailla.
TOIMIALAJÄRJESTÖJÄ Muutamia esimerkkejä luovien toimialojen järjestöistä: Animaatio:
Finnanimation ry, www.finnanimation.fi Arkkitehtuuri:
Arkkitehtitoimistojen liitto, www.atl.fi SAFA – Suomen arkkitehtiliitto. www.safa.fi Digitaaliset pelit:
Neogames, www.neogames.fi Suomen pelinkehittäjät ry, www.pelinkehittajat.fi Elokuva ja TV:
Suomen Elokuvasäätiö SES, www.ses.fi Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX ry, www.favex.fi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, www.kopiosto.fi/avek Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat, www.satu.fi Suomen elokuvatuottajien keskusliitto, www.filmikamari.fi Tuotos ry, www.tuotos.fi Kirjallisuus:
FILI, www.finlit.fi/fili Suomen Kustannusyhdistys ry, www.kustantajat.fi Suomen Kirjailijaliitto, www.suomenkirjailijaliitto.fi Suomen tietokirjailijat ry, www.suomentietokirjailijat.fi Kuvataide ja taidegalleriat:
Suomen taiteilijaseura, www.artists.fi Galleristit ry, www.galleriat.net/galleristit Näyttelyvaihtokeskus FRAME, www.frame-fund.fi AV-arkki, www.av-arkki.fi Finnfoto ry, www.finnfoto.fi Kuvasto ry, www.kuvasto.fi Käsityö:
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, www.taito.fi Liikunta- ja elämyspalvelut:
Suomen liikunta ja urheilu ry, www.slu.fi Suomen ohjelmatoimistot ja agentit ry, www.ohjelmatoimistot.fi Markkinointiviestintä:
Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, www.mtl.fi Grafia ry, www.grafia.fi
Muotoilu:
Design Forum Finland, www.designforumfinland.fi, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry, www.ornamo.fi Musiikki:
Music Export Finland Musex, www.musex.fi Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus, www.esek.fi Gramex ry, www.gramex.fi Suomen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys IndieCo ry, www.indieco.fi Luovan säveltaiteen edistämissäätiö, www.luses.fi Musiikkituottajat – IFPI Finland ry, www.ifpi.fi/ifpi Teosto ry, www.teosto.fi Taide- ja antiikkikauppa:
Suomen antiikkikauppiaat ry, www.suomenantiikkikauppiaat.fi Tanssi:
Tanssin tiedotuskeskus, www.danceinfo.fi Teatteri ja sirkus:
Sirkuksen tiedotuskeskus, www.sirkusinfo.fi Teatterin tiedotuskeskus TINFO, www.teatteri.org Suomen teatterit ry, www.teatteriliitto.fi Luovan talouden agentit ja managerit ry, www.sillanrakentajat.fi Suomen Arts and Business Ammattilaiset SABA ry, www.sabary.fi
Hanna Korvela Design Oy www.hannakorveladesign.fi Inhimilliset aistimukset ja niiden kunnioittaminen synnyttivät Hanna Korvelan nimeä kantavan yrityksen viisitoista vuotta sitten. Jo tuolloin pienen tekstiilisuunnitteluyrityksen ensimmäiseen tuotteeseen, Duetto-mattoon, liittyi voimakas tietoisuus skandinaavisen sisustamisen perinteistä, korkeasta laadusta, ekologisuudesta ja modernista muotokielestä. Tänään Hanna Korvela on yksi Suomen suurimmista ja arvostetuimmista mattojen suunnittelijoista. Kudotut paperinaru-puuvillatrikoomatot, ylelliset tuftatut villamatot sekä kevyemmät ryijymatot muodostavat tuotannon kansainvälisesti arvostetun perustan. Tuotteita myydään yli 15 maassa. Hanna Korvelan kantava ajatus asiakkaan tarpeiden aistimisesta määrittelee koko toimintatapaa. Siksi kaikkien tuotteiden koot voidaan räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Merkittäviä menestystekijöitä Hanna Korvela Design Oy:n kehittymisessä ovat olleet verkostot. Tuotekehitys, markkinointi, koti- ja ulkomaisen jälleenmyyntiverkoston ylläpito ja kehittäminen sekä brändin rakentaminen on keskitetty veturiyritykseen ja yksityiset tekstiilialan yrittäjät hoitavat tuotannon. Näin yritys on voinut keskittyä ydinosaamiseensa ja luonut joustavan organisaation. Tarpeiden mukaan muokkaantuvat verkostot auttavat merkittävästi alentamaan mm. kiinteitä kustannuksia. Yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli noin miljoona euroa ja työntekijöitä oli seitsemän.
kuvassa Hanna Korvela
Yritysneuvoja Heikki Tunkkari OuluSeutu Yrityspalvelut FolkJam -konseptin liiketoimintamalli on syntymässä. Voiko suomalaisen kansantanssiperinteen pohjalta kehittää kilpailija Zumballe ja Bailatinolle? Sitä pohtivat luovien alojen yritysneuvoja Heikki Tunkkari sekä tanssinopettaja Milla Korja ja osastonjohtaja Anssi Kirkonpelto.
Luovien alojen yrityskehittäjänä pääsääntöinen työni on jo toiminnassa olevien luovien alojen yritysten tukeminen kehityshankkeissa, kansainvälistymisessä, markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä, sopimusjuridiikassa, toimintaympäristön hahmottamisessa, kumppaneiden etsimisessä jne. Lisäksi avustan aloittavien luovien alojen yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisessa. En työskentele yksin, tukenani on toisia yritysneuvojia tai ulkopuolisia konsultteja tarpeen mukaan. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta asiakkaat löytävät minut. ELY-keskus, TE-toimisto, muut yritysneuvojat, oppilaitokset ovat tietoisia toiminnastani ja ohjaavat minulle asiakkaita. Lisäksi entiset asiakkaat ohjaavat joskus kohtalotovereitaan luokseni. Kartoitimme lisäksi toimintani alussa kaikki luovien alojen yritykset Oulun seudulta - yrityksiä lienee 800 – 900, ja noin kuuden sadan yrityksen osoitteet ovat tiedossa. Toimitan 3-5 kertaa vuodessa luovien alojen uutiskirjettä. Minulta kysytään usein, mitä erityistä on luovien alojen yrityksissä. Tapaan pääsääntöisesti vain luovien alojen yrittäjiä, joten vertailu muiden alojen yrittäjiin on vaikeaa. Mutta joitain piirteitä voi toki mainita. Yrittäjäksi alkavat ovat ehkä keskimääräistä nuorempia, suuri joukko on itsensä työllistäjiä, mutta liikeideoissa on myös sellaisia, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Palvelun tai konseptin määrittelyyn menee monesti huomattavan paljon aikaa ja yrittäjän on vaikea nähdä asiakasta ja hänen tarvettaan, eli monesti käsitteet asiakas ja loppukäyttäjä ovat sekaisin. Erityisesti tämä korostuu digitaalisen median alueella, mutta muillakin luovilla aloilla. Lisäksi monilta luovien alojen yrittäjiltä puuttuu taustaltaan kyky projektinomaiseen toimintaan, joka hankaloittaa esimerkiksi kehittämishankkeeseen osallistumista. Tämän takia myös rahoituksen hakeminen näille yrityksille vaatii enemmän panostusta. Olen erittäin säännöllisesti tekemisissä immateriaalioikeuden ja sopimusasioiden kanssa: en tiedä yhtään kollegaa, joka joutuisi työskentelemään samalla tavoin näiden kysymysten parissa.
Koska olen entinen teatterintekijä, ollut toimittaja useissa eri tiedotusvälineissä, opettanut reilut kymmenen vuotta oppilaitoksissa ja ollut kolme vuotta yrittäjänä mm. tapahtumatuotannossa, erilaisissa mediatuotannoissa ja suunnittelussa, tunnen luovia aloja monipuolisesti ja samalla tunnistan yrittäjän ongelmia. Oma luovuuteni ilmenee lähinnä uusien työ- ja toimintatapojen kehittämisessä. Vapaa-aikana luovuus keskittyy enemmän mm. puutarhapalstan hoitoon ja lasten purjehdusharrastuksen ympärillä tapahtuvaan ideointiin ja puuhasteluun.
ED-Design Oy www.ed-design.fi ED-Design Oy on vuonna 1990 perustettu muotoilutoimisto. Toimipaikkamme sijaitsevat Turussa ja Helsingissä. Tarjoamme strategisia muotoilupalveluja seuraavien toimialojen yrityksille: hyötyajoneuvot, ice-laitteet, kodin ja rakennetun ympäristön tuotteet, terveyden ja hyvinvoinnin alan valmistajat. Ydinosaamistamme on teollinen muotoilu, käyttöliittymäsuunnittelu, mekaniikkasuunnittelu ja mallinvalmistus. Meille on tyypillistä, että tuotamme teollisen muotoilun ja käyttöliittymäsuunnittelun projektit luottamuksellisesti oman katon alla, ensimmäisestä ideasta lopullisiin mallinnuksiin ja prototyyppeihin asti. Noin 25 % liikevaihdostamme tulee viennistä, ja tärkeimmät asiakkaamme ovat kansainvälisesti tunnettuja kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä valitsemiltamme toimialoilta. Eri asiakkaillemme tehdystä työstä ovat oivia esimerkkejä Valtra-traktorit sekä amerikkalaiset Hyster- ja Yale-trukit. Muotoilemamme Valtran traktorit on palkittu parhaasta traktorimuotoilusta (Golden Tractor, Italia) vuosina 2003 ja 2005. Historiamme ICT-toimialalla ulottuu aina legendaariseen Mobira Cityman NMT-puhelimeen asti. Tärkeimpiä asiakkaitamme vuosien varrelta ovat Nokia, Elcoteq ja Elektrobit. Kodin ja rakennetun ympäristön toimialojen esimerkkejä ovat mm. Oras, Lumon ja Molok. Merkittävimpiä terveystoimialan asiakkaita on ollut GE Healthcare, jolle olemme suunnitelleet potilasmonitoreita, anestesiatyöasemia ja laboratoriolaitteita.
Projektipäällikkö Reino Koho Uudenmaan ELY-keskus Luovuudellakin elää, kunhan muistaa businesspuolen Tarjoan uusmaalaisille pk-yrityksille asiantuntija- ja kehittämispalveluja, kun ne haluavat kehittää toimintaansa. Sellaisissa tilanteissa tarvitaan usein apua, etenkin liiketoimintasuunnitelman tekemiseen: kun keksitään jotain uutta, on katsottava, mihin se johtaa ja miten se istuu vanhaan toimintaan. Palveluistamme etenkin liiketoimintasuunnitelmia (PKLTS-palvelu) on tehty luovilla aloilla toimiville yrityksille. Luovien alojen yrittäjien haasteena pidän monesti business-ajattelun vierastamista. Oivallusta siitä, että myös businesspuolta tarvitaan, jos luovuudella aikoo oikeasti elää yrittäjänä. Täytyy muistaa, että alalla toimivien yritysten ja ihmisten skaala on laaja, joten tämä ei tietenkään päde kaikkiin. Mutta oman luovuuden muuttaminen myytäväksi tuotteeksi, ja vieläpä kannattavasti, on usein osoittautunut kompastuskiveksi. Mitä taiteellisempaan suuntaan mennään, sen suurempi haaste on saada yritys toimimaan. Luova ihminen saattaa keskittyä mielellään vain tuotteensa tekemiseen, luovaan työhön, mutta yritystä ei voi pyörittää pelkästään siten. Jos haluaa elättää itsensä tekemällä luovaa työtä, on ajateltava myös businesta. Silloin voi saada ammatin ja elannon. Kokemukseni luovista yrittäjistä ovat hyvin monipuolisia ja positiivisia. Osa asiakkaistani ymmärtää businesspuolen tärkeyden, osa ei edes halua, osa toimii harrastuspohjalta. Pidän haastavimpana ryhmänä heitä, jotka haluavat tehdä omaa juttuaan – ja ovat siinä erinomaisia - mutta eivät halua keskittyä talousasioihin. Kuinka heidät saa ymmärtämään asian tärkeyden? Jos yritys pyörii hyvin, se antaa enemmän tilaa myös luovuudelle. Tätä monetkaan eivät tule ajatelleeksi. Olen itsekin luova – ainakin omasta mielestäni. Etenkin visuaalisuus on minulle tärkeä asia. Työssäni käytän luovuutta yhdistelemällä olemassa olevista keinoista jokaiselle asiakkaalle juuri hänelle parhaiten sopivan palvelun. Ratkaisua ei ole missään valmiina, se on luotava itse yhdistelemällä olemassa olevia osia.
Musiikkiteatteri Palatsi Oy www.palatsiteatteri.fi Musiikkiteatteri Palatsi on vuonna 2008 perustettu yksityinen ravintolateatteri, joka sijaitsee Tampereen keskustassa entisessä Kinopalatsin kiinteistössä. Musiikkiteatteri Palatsi on Suomen ensimmäinen laajamittainen ravintolateatteri, jossa teatteriesitykseen pystyy yhdistämään ruokailun. Ruokailu ja teatteriesityksen seuraaminen tapahtuvat samoilta paikoilta. Musiikkiteatteri Palatsin ensimmäisen vuoden liikevaihto ylitti kaksi miljoonaa euroa ja yritys työllisti keskimäärin yli 30 henkilöä. Toisen toimintavuoden liikevaihto oli lähes neljä miljoonaa euroa ja tulos lähes 300 000 euroa voitollinen. Palatsiteatterin esitykset tavoittivat lähes 65 000 katsojaa. Yrityksen taloudellisen toiminnan perusta ovat omaa tuotantoa olevat teatteriesitykset sekä niitä täydentävät vierailuesitykset. Ruoka ja juomamyynnin määrä on yllättänyt myös positiivisesti. Lisäksi Palatsiteatterissa järjestetään yritystilaisuuksia, joko suuressa salissa tai pienemmässä mittakaavassa tilan lämpiöissä. Palatsiteatterista on tullut myös suosittu seminaarien, konferenssien ja kokousten pitopaikka. Syyskuussa toimintansa aloitti myös Palatsin Musiikkiteatterikoulu Stage. Yritys on laajentamassa toimintaansa vuoden 2010 aikana jolloin aukeaa Musiikkibaari Palatsi, jossa tarjotaan myös ruokaa sekä pienimuotoisempia esityksiä. Yrityksen tavoitteena on myös lisätä kesäajan toimintaansa ja hyödyntää brändiänsä laajemmin tulevaisuudessa. Musiikkiteatteri Palatsi ei saa toimintaansa tukea valtiolta eikä Tampereen kaupungilta. Luova Tampere –ohjelma tuki Palatsiteatteri toiminnan käynnistämistä mm. yritysneuvonnan, tilajärjestelyiden ja oikeiden kontaktien solmimisessa.
Luovien alojen yritysneuvonnan erityiskysymyksiä • luovan työn toimintatapojen ymmärtäminen ja toimialatuntemus • aineettomiin oikeuksiin perustuvan liiketoiminnan tunnistaminen • kyky hahmottaa eri liiketoimintoihin liittyviä arvoverkkoja • tuotekehitystoiminnan tuntemus yleisellä tasolla • yritysten rahoitustarpeiden ja -kanavien tunnistaminen yleisellä tasolla • “oikea kemia” – valmius ja halukkuus toimia luovien kehittäjien kanssa • kontaktiverkostot luovilla aloilla • ymmärrys luovien alojen lisäarvosta ns. perinteisille toimialoille
Yrittäjille on Suomessa tarjolla hyvin toimiva yrityspalvelujärjestelmä: uudistuva elinkeinorakenne tuo kuitenkin mukanaan uudentyyppisiä haasteita myös yrityspalveluille. Luovan alan yrittäjällä on usein erityiskysymyksiä yrityksensä kehittämiseen: sormi menee suuhun paitsi yrittäjältä myös usein yritysneuvojalta. Tähän oppaaseen on koottu tiivistetysti sisältöä, joita kaikki luovien alojen yrittäjien kanssa työskentelevät tarvitsevat. Luovien alojen yritysneuvontaan liittyy omia haasteita, joista luovan työn toimintatapojen ymmärtäminen, tuntemus ja ennen kaikkea arvostus eivät ole vähäisimpiä. Neuvoa antavaa! – opas luovien alojen yritysneuvontaan vahvistaa osaamista luovien alojen yrittäjien tarpeiden tunnistamisessa.