Blogi: Mitä taloyhtiön hallituksen jäsenen on syytä odottaa hyvältä isännöinniltä?

Hyvän isännöinnin ehdottomat edellytykset ovat luottamus, ammattitaito ja yhteistyö. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän välillä tulee olla luottamus. Luottamuksen jälkeen isännöitsijän tulee olla ammattitaitoinen. Ilman luottamusta ammattitaitokaan ei pelkästään riitä. Kun on luottamus ja isännöitsijä on ammattitaitoinen, niin yhteistyöllä taloyhtiön asiat hoidetaan mahdollisimman hyvin.

Hallituksen jäsen odottaa, että isännöitsijä on valmistautunut hyvin kokouksiin ja pystyy vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Edellisten kokousten tehtävät on tehty toivotulla tavalla. Hallitus odottaa, että taloyhtiön taloustilanne käydään säännöllisesti läpi, mahdollisia vastikerästejä seurataan aktiivisesti sekä tarpeellisiin toimiin ryhdytään. Pöytäkirja voisi myös valmistua kohtuullisessa ajassa.

Isännöitsijän tulee olla riippumaton yhteistyökumppaneista. Tarjouspyyntöjä jättäessään, hänen tulee toimia aina taloyhtiön edun mukaisesti.

Isännöitsijän tulee toimia ja valvoa, että kaikkia osakkeenomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Isännöinnin tulee pyrkiä vastaamaan taloyhtiön osakkaiden toiveisiin. Osakas odottaa, että taloyhtiö on hyvässä kunnossa kaikin puolin, tarvittavat isot korjaukset on tehty ajallaan, ei liian aikaisin eikä liian myöhään, vuosiylläpitokorjausta tehdään koko ajan, talous on hyvässä tilassa, taloyhtiön arvo nousee sekä taloyhtiö on houkutteleva. Isännöitsijä ei voi yksin täyttää osakkaan toivelistaa. Isännöitsijän tulee kuitenkin olla aktiivinen viemään päätettäväksi hallitukseen taloyhtiön kehittämisen kannalta tärkeitä asioita.

Yhtiökokouksessa tilinpäätös käydään liian usein vain ulkolukuna läpi. Tilinpäätöksestä tulisi kiinnittää erityistä huomiota sen tärkeisiin asioihin, esimerkiksi mikä on taloyhtiön taloudellinen tilanne. Moni taloyhtiön osakas ei tiedä, miten sen saa kohtuullisen helposti selville. Isännöitsijän tulisi kertoa yhtiökokouksessa, että vastikelaskelma on osakkaalle tärkein sivu tilinpäätöksessä. (Taloyhtiön hoitoylijäämän taso eli taloyhtiön puskurin suuruus saadaan selville jakamalla vuoden hoitovastikekertymä 12:lla ja näitä yhden kuukauden vastikekertymiä tulisi hoitoylijäämässä noin 3 kuukauden hoitovastikkeen määrä.) Taloustilanteen perusteella isännöitsijän tulisi esittää johtopäätös, onko taloyhtiön taloudellinen tilanne liian hyvä, erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono vai onko se kriisissä.

Taloustilanteen perusteella isännöitsijän tulee kyetä tehdä johtopäätöksiä ja esittää tarvittavia toimenpiteitä. Jokavuotinen hoitovastikkeen nostoehdotus ei kerro isännöitsijän taloudellisesta osaamisesta ilman sen hyviä perusteluja.

Isännöitsijän tulee tuntea taloyhtiön kiinteistön tekninen tila. Kiinteistön tekninen tuntemus on ensiarvoisen tärkeä. Sen perusteella tehdään suunnitelma tulevista korjauksista kunnossapitotarveselvitykseen. Isännöitsijän ja hallituksen tulee olla riittävän rohkeita esittämään kunnossapitotarveselvitys ajallisesti pidempänä kuin lain edellyttämää minimi 5 vuotta ja esittää tuleville korjauksille jokin arvio kustannuksista. Arvio remontin kustannuksista kertoo osakkeenomistajille tulevan remontin kustannuksen tason ja valmistaa heitä remonttiin.

Pasi Orava, hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi