Yhteistä edunvalvontaa

Suomen Kiinteistöliiton liittokokoustapahtuma oli Jyväskylässä 31.3.-1.4. Tapahtuma tarjosi Kiinteistöliittoyhteisön edustajille mahdollisuuden tavata toisiaan sekä saada ajankohtaista tietoa edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta. Kaksipäiväinen ohjelma päättyi liittokokoukseen, joka on Kiinteistöliiton ylin päättävä elin.

Perjantaina 31.3. ennen kiinteistöseminaarin alkamista järjestetyssä mediatilaisuudessa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sekä Kiinteistöliitto Keski-Suomen puheenjohtaja Vesa Lensu, varapuheenjohtaja Jaakko Selin ja toiminnanjohtaja Hannu Mähönen tapasivat toimittajia ja keskustelivat suomalaisten asumiseen vaikuttavista ajankohtaisista asioista.

Huoli energiatehokkuusdirektiivistä ja kiinteistöverouudistuksesta

Tiiviissä tilaisuudessa Harri Hiltunen pääsi tuomaan esille Kiinteistöliiton näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä, kuten EU:n energiatehokkuusdirektiivistä ja kiinteistöveron kokonaisuudistuksesta.

- Energiadirektiivin toteuttaminen tämänhetkisten ehdotusten mukaisena merkitsisi kiinteistöjen omistajille todella suuria energiatehokkuuden parantamiseksi tehtäviä investointeja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia.

- Kiinteistöveron kokonaisuudistus on puolestaan ollut kahden edellisen hallituksena työlistalla, mutta eteenpäin sitä ei ole viety. Vaarana onkin, että siitä on tulossa uusi sote-uudistus, hän totesi.

Näin energiatehokkuusdirektiivin uudistus etenee

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen puolestaan valaisi, mitä energiatehokkuusdirektiivin osalta on tapahtunut ja tapahtumassa. Kovin ruusuista kuvaa hän ei antanut kiinteistönomistajien näkökulmasta.

- Useinhan direktiivit etenevät EU:ssa niin, että komission tehtyä esityksen parlamentti tekee siihen tiukennusehdotuksia sisältöön ja aikatauluun, kuten nytkin tapahtui. Tämän jälkeen Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto esittää direktiiviehdotukseen löysennyksiä. Tämän jälkeen käynnistyvät parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneu- vottelut. Niissä syntyvä kompromissi on yleensä varsin lähellä komission ehdotusta.

Tällä kertaa Virkkusen mielestä ongelmana on se, että komission ehdotus on aivan liian yksityiskohtainen ja kaavamainen eikä ota huomioon eri alueiden ja maiden erityisolosuhteita. Vaatimus kaikkien uusien rakennusten varustamisesta aurinkoenergiajärjestelmillä on tästä hyvä esimerkki. Jossakin ratkaisu voi olla järkevä, mutta toisella alueella muut ratkaisut saattavat olla järkevämpiä. Virkkunen ennustaa myös, että kompromissin syntymiseen menee vielä aikaa.

-En usko, että kesäkuun lopussa päättyvällä Ruotsin puheenjohtajakaudella päästään hirveän pitkälle. Trilogineuvottelut tosin käynnistyvät pääsiäisen jälkeen, mutta ensimmäisissä neuvotteluissa lähinnä esitetään omia kantoja ja sen jälkeen sovitetaan yhteen helpompia asioita. Uskoisin, että ensi syksynä alkaa tapahtua, ja lopulliset pykälät olisi saatu aikaan jouluun mennessä. Tarkkaa aikataulua on kuitenkin vaikea sanoa. Paljon riippuu siitä kuinka joustavia osapuolet ovat.

▶ Lisää energiatehokkuusdirektiivistä sivulla 12.