EDUNVALVONTA Yhdistys mukana kuntoarvioitsijoiden pätevyysvalvonnassa

Edunvalvonta

JÄSENTEN EDUNVALVONTA KESKIÖSSÄ

Kiinteistöliitto Uusimaa on jäsentensä etuja valvova puolueeton yhdistys. Se on edustettuna monissa edunvalvontalautakunnissa ja työryhmissä. Näiden toiminnasta ja tuloksista tulemme kertomaan tällä uudella jäsenten edunvalvontapalstalla.

Ensimmäisenä edunvalvontapalstalla esitellään Pätevöitynyt rakennuksen kuntoarvioija (PKA). Rakennuksen kuntoarvioijan pätevyyslautakunnassa yhdistystä edustaa rakennustekninen kehityspäällikkö, tekniikan tohtori Jari Virta. Hän on toiminut lautakunnassa noin kymmenen vuotta ja toimii tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana.

Lautakunnan sihteerijärjestönä toimii Kiinteistöalan koulutussäätiö (Kiinko) ja henkilöpätevyyksiä ylläpitävänä tahona Fise Oy, joka on rakennus-, LVI- ja kiinteistöalalla toimiva henkilöpätevyyksiä toteava ja niiden kehittämiseen keskittyvä palveluntuottaja.

Pätevöitynyt rakennuksen kuntoarvioija (PKA)

Pätevöittämisen avulla pyritään varmistamaan, että kuntoarviota tekevä henkilö omaa riittävän pätevyyden (tiedot ja taidot) kuntoarvioiden laadintaan. Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus-, työkokemus- ja työnäytevaatimuksista.

Koulutusvaatimuksena edellytetään kyseiseen tehtävään soveltuvaa rakennus-, LVI-, sähkö- tai kiinteistöalalla suoritettua tutkintoa, joka on vähintään rakennusmestari (AMK) tai teknikko. Tutkinnon lisäksi edellytetään lisäkoulutusta, joka on FISEn hyväksymä rakennuksen kuntoarvioijan PKA pätevyyskoulutus. Ennen pätevyyden hakemista on myös läpäistävä valtakunnallinen FISEn pätevyystentti.

Rakennuksen kuntoarvioijalta edellytetään vähintään viisi vuotta työkokemusta päätoimisista tehtävistä kiinteistö- tai rakennusalalla. Työkokemukseksi lasketaan vain pätevyyteen vaadittavan tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu työkokemus.

Kuntoarvion tavoite

Kiinteistön kuntoarvion tavoitteena on kiinteistön nykytilan ja korjaustarpeen arviointi ja kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Kuntoarvio on työkalu, jonka avulla saadaan ajantasaiset tiedot kiinteistön kunnosta ja arvioidaan tulevia korjaus- ja kehitystarpeita. Ennakoiva lähestymistapa ja sen pohjalta laadittu kunnossapitosuunnitelma antavat hyvät lähtökohdat suunnitelmalliselle kiinteistönpidolle.

Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön tilojen, rakennusosien, järjestelmien, laitteiden ja ulkoalueiden nykykuntoa. Arviointi perustuu pääosin aistienvaraisiin asiantuntijahavaintoihin ja kohteen asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarvittaessa tehdään rakenteita rikkomattomia mittauksia. Kuntoarvioijat voivat suositella kuntotutkimuksia tai muita lisäselvityksiä.

Säännöllisin väliajoin tehtävän arvion avulla saadaan tilannekuva kiinteistön nykytilasta, teknisestä kunnosta ja energiataloudesta, jolloin kunnossapito- ja korjaustoimet voidaan mitoittaa ja ajoittaa oikein.

Kuntoarvio tehdään ensimmäisen kerran enintään kymmenen vuotta vanhalle kiinteistölle ja päivitetään noin viiden vuoden välein. Pätevöitynyt rakennuksen kuntoarvioija noudattaa kuntoarvion laadinnassa kuntoarvion laadintaan laadittua ohjetta Asuinkiinteistön kuntoarvio – kuntoarvioijan ohje (RT 103 003).

Asuinrakennuksen kuntoarvio tehdään käytännössä aina työryhmän voimin, jonka jäseninä ovat rakennustekninen-, LVI- ja sähköasiantuntija. Näistä vähintään yksi omaa rakennuksen kuntoarvioija PKA -pätevyyden.

TEKSTI: Jari Virta KUVA: Matts Almgrén

Näin toteutat onnistuneen kuntoarvion

l Valitse pätevät kuntoarvioijat (R, LVI, S). - Voit tarkistaa henkilön pätevyyden osoitteesta www.patevyyspalvelu.fi l Edellytä, että kuntoarvio suoritetaan kun-

toarvioijan ohjekortin mukaan.

- Ohjekortteja ylläpitää Rakennustieto Oy. l Huolehdi, että kuntoarvio tehdään ajallaan

ja että se päivitetään säännöllisesti.

- Ensimmäinen kuntoarvio tehdään enintään kymmenen vuotta vanhalle kiinteistölle ja se päivitetään noin viiden vuoden välein.

FISE-henkilöpätevyyksistä enemmän www.fise.fi tai fise@fise.fi

JARI VIRTA

rakennustekninen kehityspäällikkö Kiinteistöliitto Uusimaa