BODY TALK - Finnish by Kinnarps Group

KINNARPSIN AJATUKSIA ERGONOMIASTA, TERVEYDESTÄ JA HYVINVOINNISTA

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

YOUR BODY. OUR CONCERN. Sinulla on vain yksi keho. Me pid채mme siit채 huolta.

KINNARPS ERGONOMY

Kyse on ihmisestä. ERGONOMIA MÄÄRITELLÄÄN YLEENSÄ opiksi työvälineiden ja työympäristön vaikutuksesta ihmiseen. Jos määritelmästä kannattaa muistaa yksi ainoa sana, se on silloin ihminen. Sillä me — sinä, minä ja meidän ainutlaatuiset tarpeemme — olemme lähtökohta kaikessa Kinnarpsin ergonomiatyössä. Kehittämämme, valmistamamme ja myymämme kalusteet auttavat meitä luomaan harkittuja, hyviä sisustusratkaisuja sekä viihtyisämpiä työpisteitä. Mutta kaikkein tärkeintä on, että työmme auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja viihtymään työssään. Elämme jatkuvien muutosten, nopean teknisen kehityksen ja uusien suoritusvaatimusten aikaa. Siksi on tärkeämpää kuin koskaan pysähtyä ajattelemaan, miten teemme työtä ja mitä se tarkoittaa meille. Juuri se oli lähtökohtamme tässä suunnitteluprojektissa, joka alkoi esitteestä, mutta kasvoi julkaisuksi, joka on täynnä terveysasiaa. Lehdessä käsitellään työhyvinvointia ja Kinnarpsia. Ergonomia on syvällä Kinnarpsin olemuksessa ja toiminnassa. Mutta se ei riitä. Lukiessani kirjoittamiamme artikkeleita huomaan, että niissä käsitellään paljon muutakin kuin vain sitä, miten istumme, seisomme, toimimme ja kohtaamme toisemme työssä. Kyse on yhteiskunnasta. Kyse on elämästä. Kyse on ihmisestä. Mukavia lukuhetkiä!

Per-Arne Andersson TOIMITUSJOHTAJA, KINNARPS AB

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

SI SÄLTÖ

6–7 KOKONAISERGONOMIAAN PANOSTAVA FILOSOFIAMME Näin täytämme neliöt hyvinvoinnilla.

8–11

KESKIPISTEESSÄ IHMINEN

18–21

TUTKIMUSTA TULEVAISUUDEN ERGONOMIASTA

Ergonomi Lena Lehmann ja ihmisen uskomaton keho. Rob Stuthridge puhuu työpaikkojen muutoksen puolesta.

22–23 OLET MITÄ SYÖT Terveysvalmentaja opastaa meidät funktionaalisten elintarvikkeiden perusteisiin.

32–35 ARAM SEDDIGHIN UUSI TUTKIMUS Tutkija kertoo toimistotyypin ja suoriutumisen välisestä yhteydestä.

36-39

NEXT OFFICETM – ABW

Tulevaisuuden työpiste edistää liikkumista ja vaihtelua asentojen välillä.

40–41 TÄRKEITÄ VISIOITA, HAASTATTELUSSA GIUSEPPE BOSCHERINI Ergonomian ja arkkitehtuurin vuorovaikutuksesta.

LISÄKSI VOIT LUKEA NÄISTÄ: 12. NÄISTÄ ME PIDÄMME Esineitä ja ilmiöitä, jotka saavat meidät voimaan hyvin. 16. KUNTOILE ITSESI TERVEEMMÄKSI Aktiiviset valinnat arjessa parantavat terveyttä. 26. TRENDIHÄLYTYS Trendien etsijä Stefan Nilsson katsoo eteenpäin. 30. TYÖPÖYDÄN ÄÄRESTÄ SÄKKITUOLIIN. Täydellinen toimisto muotoutuu uudelleen. 54. ERGONOMIAN HISTORIAA Merkkipaaluja Kinnarpsin ergonomiakehityksessä. 64. VUODEN SUURI KALUSTEUUTUUS – FIELDS Tärkeä kulmakivi tulevaisuuden tehtävien mukaiseen toimistoon. 66. YHTEENVETO Elisbeth Slunge tekee yhteenvedon panoksestamme ergonomiaan.

Tämän painotuotteen tiedoista vastaa Anna-Lisa Osvalder. Hän toimii Göteborgissa sijaitsevan Chalmersin teknillisen korkeakoulun ihminenkonejärjestelmien professorina ja ergonomian luennoitsijana. Lisäksi hän on ruotsalaisen Ergonomi & Human Factors -seuran varapuheenjohtaja.

42–45

HILJAINEN VALLANKUMOUS

46–51

INSPIROIVIA SISUSTUKSIA

56–57

ELÄÄ KUTEN OPETTAA

58–59

ERGONOMIA KÄYTÄNNÖSSÄ

62–63

VALOISAMPIA AIKOJA TÖISSÄ

Näin ääni vaikuttaa työympäristöömme. Tuomme etualalle värikoodattua inspiraatiota. Suuria tavoitteita Kinnarpsilla. Viisi vinkkiä parempaan työasentoon. Uusinta tietoa biologisesta valaistuksesta.

KOKONAISERGONOMIA

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

Nykyään Kinnarpsin ergonomiatyö käsittelee

Tiedämme kokemuksesta, että tarpeita on

TÄYTETÄÄN NELIÖT TERVEYDELLÄ

enemmän hyvinvointia ja terveytettä kuin ka-

yhtä paljon kuin työntekijöitä työpaikalla.

Olemme asiantuntijoita luotaessa ympäris-

lusteita. Se käsittää kaikki välineet, joita tar-

töjä, jotka edistävät hyvinvointia kaikista näkö-

vitaan työpisteen yksilöllisiin mukauttamis-

HUOMIO KOKONAISERGONOMIAAN

kulmista. Samasta on kyse myös suuressa

vaihtoehtoihin eri lähtökohtien ja tarpeiden

Joustavilla ratkaisuilla, innovatiivisella teknii-

panostuksessamme ergonomiaan: Täytämme

sekä erilaisten kehojen mukaan. Kinnarpsilla

kalla ja älykkäillä tuolien, pöytien, valaistuksen,

asiakkaidemme neliöt hyvinvoinnilla!

ergonomiassa on kyse ihmisestä.

värien ja ääntä vaimentavien ratkaisujen yhdistelmillä luomme ergono-

Edistääksemme pyrkimyksiä parempaan hy-

Ergonomia on paljon enemmän kuin se, miten

mian, joka huomioi ihmisen kokonaisuute-

vinvointiin, olemme toimittaneet lehden, joka

seisomme, kannamme taakkoja tai istumme

na. Tarkkailemme miten ihmiset toimivat

on täynnä asiantuntevia juttuja kiinnostavista

oikein. Kinnarpsille ergonomia merkitsee ensi-

vuorovaikutuksessa työvälineiden, ympäristön,

tutkimuksista, mielenkiintoisista trendeistä,

sijaisesti hyvinvointia, korvien välissä, kehossa

työtehtävien ja toisten henkilöiden kanssa. Sen

ravinnosta sekä kuntoilusta. Mukana on myös

ja mielessä. Tavoite on ennemmin täyttää

pohjalta räätälöimme yksilöllisesti suunniteltu-

inspiroivien henkilöiden haastatteluja inspiroi-

toimisto hyvinvoinnilla kuin huonekaluilla.

ja ja stimuloivia ympäristöjä, joissa joustavuus,

ville ihmisille. Riippumatta siitä kuka olet, me

Siksi lähdemme jokaisen yksilön mahdolli-

liikkuvuus ja vaihtelu ovat avainsanoja kaikkein

Kinnarpsilla haluamme että voit entistäkin

suudesta terveyteen työympäristössä.

tärkeimmälle: hyvälle terveydelle työssä.

paremmin työssäsi.

NÄIN KEHO TOIMII

Keho on tärkein väline Olet kotona. Puhelin soi ja vilkas keskustelu alkaa. Pidät puhelinta kädessäsi, korvaasi vasten ja kävelet ympäriinsä samalla, kun puhut. Hetken kuluttua otat käyttöön kuulokemikrofonin ja laitat puhelimen taskuusi. Nyt voit keskittää keskusteluun kaiken huomiosi. Liikut, elehdit ja tehostat puhetta kehonkielellä tavalla, jota keskustelukumppanisi ei koskaan näe, mutta voi hyvin aistia. Monet nykyajan työpisteet hyödyntävät kotiympäristön tarjoamat hyvät työtilanteet. Ergonomia on parhaimmillaan silloin, kun voimme mukauttaa työympäristömme siten, että saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen itsemme ja tehtävän kannalta. Sen saavuttamiseksi meidän on ymmärrettävä jotain uskomattomasta kehostamme.

Annamme puheenvuoron Lena Lehmannille, ergonomille ja rekisteröidylle fysioterapeutille, jolla on laaja kokemus hyvän työympäristön ja hyvinvoivan kehon yhdistämisestä.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

NÄIN KEHO TOIMII

LIIKE

istumisen on oltava laadukasta ja terveellistä. Istuessaan on siis

Me ihmiset olemme kaikista näkökulmista katsottuna luotuja liikku-

istuttava oikein. Siihen tarvitsemme joustavia työvälineitä ja kalusteita,

maan ja toimintomme — hermostosta ruoansulatukseen — edellyt-

jotka on helppo mukauttaa yksilöiden erilaisten tarpeiden mukaisesti.

tävät liikkumista. Siksi tarvitaan tehokkaita ergonomisia ympäristöjä, joissa on hyvät edellytykset fyysiselle aktiivisuudelle. Siitä huolimatta

PALAUTUMINEN

ajattelu asetetaan yleensä etusijalle. Olemme yhä suuremmassa

Samalla tavoin kuin tarvitsemme liikettä ja aktiviteettejä, tarvitsemme

määrin antaneet aivoille etusijan ja mukauttaneet ympäristömme

tasaantumista ja palautumista. Ei riitä että pitää vapaata muutaman

istuen tehtäviin töihin, joista esimerkkejä ovat tietokoneen käyttö,

viikon vuodessa — myös aktiivista lepoa tarvitaan. Ponnisteluista

TV:n katselu ja vaativien asiakirjojen lukeminen. Koska ihminen on

syntyy jännitteitä ja päinvastoin.

tapoihinsa pinttynyt, olemme totuttautuneet siihen, että asioiden pitää olla niin ja käyttäneet paljon voimia, aikaa ja rahaa pyrkiessämme

Stressi on voima, joka yleensä on meille hyväksi ja stimuloi luovuut-

mukauttamaan ihmiskehon pitkäkestoiseen istumiseen.

tamme – edellyttäen, että siihen yhdistetään palautuminen. Emme yleensä sairastu itse stressistä, vaan juuri palautumisen puutteesta.

Nykyiset tutkimustulokset tukevat vahvaa liikkumisen ja hyvinvoinnin

Hyvä työympäristö luo edellytyksiä palautumiselle työn aikana. >>

välistä yhteyttä. Se tarkoittaa, että meidän on istuttava vähemmän ja

EMME YLEENSÄ SAIRASTU S T R E SS I S TÄ, VA A N PALAUTUMISEN P U U T T E E S TA.

KINNARPS ERGONOMY

Ergonomia on oppi työstä. Se tarkoittaa, että meidän on ymmärrettävä mitä työtilanne vaatii ja miten voidaan varustautua hyvillä työtiloilla, oikeilla työvälineillä, vaihtelulla ja harjoittelulla, joita vaaditaan terveeseen työelämään.

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

SELKÄ

Jos lisäämme tähän vielä heikon valaistuksen, vetoa jostain ikkunasta

Selkämme on yksi kehon heikoista lenkeistä, ja sitä on käsiteltävä

tai heikon näön ja kohonneen stressin, jotka kaikki johtavat niskan ja

kunnioituksella. Siinä on 32–35 nikamaa, joista jokaisella on oma

hartioiden jännityksen lisääntymiseen, on happikato lihaksistossamme

paikkansa ja tehtävänsä. Selkärangan anatominen rakenne on

sata varma.

muodoltaan S-kirjaimen muotoinen. Meidän pitäisi pyrkiä istuessamme säilyttämään se samassa muodossa. Se onnistuu ergonomisesti

Niska-hartiaseudun hyvä ergonomia tarkoittaa sellaisen ympäristön

muotoiltujen tuolien ja selkärankaa ympäröivien lihasten avulla.

luomista, jossa voimme työskennellä niska ja hartiat rentoutuneita, pitää säännöllisesti taukoja ja vaihdella työasentoamme, jotta veri

Koska kokonaiset paikallaan istutut päivät johtavat siihen, ettemme

pääsee kiertämään. Tarvitsemme siis hyvää sisustusta ja valaistusta.

enää kuormita kehoamme arjessamme luonnollisesti, meidän on

Kalusteiden muotoilu ja yksilöllinen mukauttaminen tarjoaa mahdolli-

harjoitettava kehomme lihaskorsettia. Oikein suoritettu voimahar-

suudet turvalliselle kuormitukselle.

joittelu voi ehkäistä ongelmia, koska lihakset voimistuvat. Tärkeää on ajatella että istuva asento, hyvistä tuoleista huolimatta, on selälle

KÄDET JA KÄSIVARRET

epäluonnollinen, mikä on yksi lisäsyy miksi työasentoa pitää vaihdella

Kehon ylikuormitus tarkoittaa, että se altistuu jollekin liian raskaalle

istumisen ja seisomisen välillä.

rasitukselle tai joutuu toistamaan jotain liian pitkään tai liian monta kertaa. Toimistotyö ei yleensä ole raskasta, mutta siinä toistetaan

NISKA JA HARTIAT

samoja pieniä käden ja käsivarsien liikkeitä useita kertoja työrupea-

Kehomme on kuin soliseva kevätpuro. Voimme hyvin jatkuvasta

man aikana. Kaksi yleistä kivuliasta seurausta tietokoneen käytön

virtauksesta, keskeytymättömästä kierrosta. Jos se pysähtyy, vaarana

monotonisista liikkeistä ovat hiirikäsi ja rannekanavaoireyhtymä.

on että virtaus estyy. Toimistotyö merkitsee pitkäkestoista staattista

Nämä vaivat saadaan ehkäistyä hyvillä työvälineillä ja vaihtamalla aika

työtä hartioille ja niskalle. Verisuonet, jota kautta veren pitäisi virrata

ajoin työasentoa.

antamaan happea ”datalihaksillemme”, ovat kovin ahtaita. Ne ovat niin ahtaita, että täynnä happea olevan verisolun on taivuttava

Haasta tapojasi ja siirrä hiiri kädestä toiseen, käytä näppäinkomentoja

kulkeakseen läpi. Silloin myös jännittyneet työasennot, joissa

ja varmista työasento, joka on mukautettu pituutesi ja kokosi mukaan.

kuormitus on matala, aiheuttavat lihaksissa happikatoa joista on

Myös kaikki yksitoikkoiset työtehtävät on keskeytettävä säännöllisesti,

seurauksena vaurioita.

jotta soliseva puro – upeassa kehossamme – pääsee virtaamaan.

KINNARPS ERGONOMY

NÄISTÄ ME PIDÄMME

PYÖRÄILE KAUNIISTI Brompton on yhtä tyylikäs kuin näppärä kokoontaitettava polkupyörä.

Tietyt asiat ympärillämme kiinnittävät huomiomme ja herättävät uteliai-

Runko, joka valmistetaan käsin Englannissa, taitetaan kokoon - tai

suutemme ja tiedonhalumme. Ohessa on muutama asia ajan hengessä,

auki - 20 sekunnissa. Varustat pyöräsi helposti tarpeidesi mukaan

joihin mielestämme kannattaa paneutua vähän enemmän. Asioita joista

valitsemalla erilaisista kokoonpanoista ja lisävarusteista, ennen

pidämme, joilla arkemme on vähän kauniimpi, hauskempi ja ehkä jopa

kuin teet tilauksen. Kaikki on saatavissa pyörän mukauttamiseksi

aavistuksen verran ergonomisempi.

edellytystesi ja mukavuutesi parhaaksi.

MONITOIMIEVÄSRASIA Tyylikäs, kätevä ja kokoonrullattava Compleat-eväsrasia on valmistettu elintarvikekäyttöön hyväksytystä silikonista ilman muovikemikaaleja. Varustamalla rasian fiksusti, voit säilyttää energiasi huipussa koko työpäivän. Rasia vie vain vähän tilaa, kun sitä ei käytetä ja tietysti sen voi pestä astianpesukoneessa. Se sopii toki yhtä hyvin rahakukkaroksi, meikkipussiksi tai laturin johdon säilytykseen.

HYÖNTEISIÄ TÄYNNÄ Ne ovat runsaasti proteiineja sisältäviä, helppohoitoisia, elävät jätteillä ja niitä voi kasvattaa melkein kaikkialla. Hyönteisten ennustetaan olevan tulevaisuuden trendiruokaa ja ilmastoystävällisempi vaihtoehto lihalle. Huolimatta siitä, että yli 2 miljardia ihmistä syö säännöllisesti hyönteisiä, eivät kaikki ole

Tilan värillä on ratkaiseva osa kokonaiselämyksessä. Väripsyko-

veria suuhunsa. Aloita silloin

logia on oma alueensa, jonka useimmat ergonomit ja arkkitehdit

pienemmässä mittakaavassa,

tuntevat hyvin. Innostavan Milanon designviikolla vierailun jälkeen

kuten NutriBugs Pro Pastalla, joka on valmistettu ruskeasta riisistä ja hyönteisjauhosta.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

KOROSTA ENEMMÄN

valmiita laittamaan rapeaa ka-

voimme todeta, että väriasteikko kulkee nyt mattapastelleista kohti pirteämpiä värejä. Pidä erityisesti silmät auki tulevan kauden punaisen, keltaisen ja Kinnarpsin sinisen osalta.

TYYLIKÄSTÄ KUUNTELUA Kuulokevalmistaja Aëdle valmistaa markkinoiden tyylikkäimpiä kuulokkeita. Mallin Valkyrie VK-1:n alumiinin ja nahan yhdistelmä muodostaa kestävän ja keveän kuulokkeen, joka istuu mukavasti päässä ja korvilla koko päivän. Malli palkittiin 2015 Red Dot -palkinnolla, tuotesuunnittelun arvostelulla huomionosoituksella esteettisen ulkonäkönsä, rakenteensa ja upean äänenlaadun yhdistelmästään.

YHTÄ LUONNON KANSSA MOVNAT, MOVE NATURALLY, on uusi kuntoilukonsepti, jossa poimit itsestäsi esiin primitiivisen ihmisen. Sen ennustetaan olevan fitnesstaivaan seuraava suuri tähti. Treenaamalla ulkona, paljasjaloin ja liikkeillä joita

RÄÄTÄLÖIDYT TENNARIT Jalassa hyvin istuva kenkä on terveellinen ja keholle ergonomisesti oikea. Kun jalkineet tukevat oikein, keho voi

meillä oli muinoin, etsiydymme takaisin evoluution ja

hyvin. Niken NIKEiD-palvelussa

biologisen alkuperän lähteelle. Laitteiden tai juoksu-

suunnittelet itsellesi juuri

maton sijaan käytämme haasteina puiden, kivien ja maastonmuotojen muodostamia esteitä.

sellaiset kengät kuin haluat. Suunnittelet arki- ja harjoittelukenkäsi alusta alkaen, ja valitset niiden materiaalin, pohjan ja värit. Päätä itse räätälöidäänkö ne suorituskyvyn vai muotoilun mukaan - vai molempien.

MUUNNELTAVAA VALAISTUSTA Valo on meille elintärkeä ja lisäksi tärkeä elementti hyvässä työympäristössä. Me pidämme Arend Groosmanin Transformable Lampista, joka toimitetaan rakennussarjana, ja jonka itse rakennat ja muotoilet täysin omien toiveidesi, makusi ja luovuutesi mukaan. Lamppu on käsinvalmistettua koivua ja jokainen nauha on tarkkaan laskettu, jotta hävikki minimoidaan.

KINNARPS ERGONOMY

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

KINNARPS ERGONOMY

ARKIPÄIVÄN KUNTOILUA

KUNTOILE ITSESI TERVEEKSI ERGONOMISET KALUSTEET SAAVAT SINUT ISTUMAAN JA SEISOMAAN HYVIN TÖISSÄ, MUTTA KEHOSI TARVITSEE VIELÄ ENEMMÄN, JA FYYSINEN KUNTOILU ON PARAS TIE SEKÄ KEHON ETTÄ MIELEN HYVINVOINNIN KOHENTAMISEEN. ERIKOISSAIRAANHOITAJA JA HIMOKUNTOILIJA ANGELICA BAUERILLA ON HALLUSSA ARKILIIKUNTA, JOLLA ON MERKITYSTÄ.

PIENET MUUTOKSET ARJESSA mahdollistavat suuret muutokset,

nouse seisomaan, venyttele, verryttele tai tee helppoja liikeharjoituksia.

sanoo Angelica Bauer joka puhuu tehokkaan arkiliikunnan puolesta. Se

Niille, jotka haluavat puhdistaa pään kohottamalla sykkeen lounasaikaan,

tarkoittaa, että elämään vähän kerrallaan lisätään uusia, yksinkertaisia

Angelica suosittelee intervalli- ja circuit-treeniä eri muodoissa.

rutiineja, jotka jatkuvuudella ja suunnittelulla muuttuvat aktiivisiksi

parempaa terveyttä edistäviksi valinnoiksi. Tehokasta kuten ”suuri teho,

– Lyhyt ja intensiivinen treeni, mutta toimii silti hyvänä yleistreeninä.

vähän ponnisteluja”, mutta myös ajallisesti. Sillä arkiliikunta on ja sen

Nopea intervalliharjoittelu potkaisee kehon liikkeelle ja antaa nopeita

pitää olla yksinkertaista - sekä tehdä että ehtiä.

tuloksia, mutta edellyttää sinulta että todella ajat itsesi loppuun.

– Mene polkupyörällä töihin, poistu linja-autosta yhtä pysäkkiä aikaisem-

LEPO ON TÄRKEÄÄ

min tai käy nopealla kävelyllä lounastauolla. Jätä iltapäiväkahvi väliin,

Aivan kuten harjoittelu, myös lepo on tärkeää, painottaa Angelica. Nykyajan

haukkaa sen sijaan ilmaa ja valitse portaat hissin asemesta. Hyödynnä

stressaava yhteiskunta vaikuttaa meihin negatiivisesti fyysisesti ja psyykki-

jokainen pieni tilaisuus ja toteuta suuri ja pitkävaikutteinen muutos, joka

sesti. Stressi lisää kortisolin muodostumista kehossa, mikä pienentää insu-

sekä näkyy että tuntuu. Jos teet istumatyötä, pidä säännöllisesti taukoja,

liinituotantoamme, nostaa verensokeria, ja aiheuttaa ylipainoa ja lihavuutta.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

ARKIPÄIVÄN KUNTOILUA

KUN OLET OPETELLUT RENTOUTUMAAN, TUNNET ELÄÄ KUTEN OPETTAA. Angelica Bauer elää samoin

ITSESI RAUHALLISEMMAKSI,

kuin opettaa. Mieluummin nopea kierros kahvakuulien kanssa lounastauolla kuin pitkä lounas ja lihapullat. Angelica on lisäksi Kinnarpsin kehomallina mustavalkoisissa kampanjakuvissamme.

LIHASTUNTOSI ON PAREMPI

Nimi: ANGELICA BAUER Ikä: 33 vuotta

JA HENGITÄT VAPAAMMIN.

Asuinpaikka: Linköping AMMATTI: Erikoissairaanhoitaja, itsenäinen yrittäjä VOIDAKSENI HYVIN: Syön terveellisesti ja kuntoilen noin 4 kertaa viikossa. Koetan ylläpitää hyvän tasapainon aktiivisuuden ja palautumisen välillä. SIKSI HARJOITTELEN MIELUITEN SEURAAVASTI: Yhdistän voimaharjoittelun ja ryhmäliikunnan jonkin laiseen kardiotreeniin. Rakastan myös aamukävelyjä!

Suuri stressikuorma aiheuttaa myös sen, että kuntoilumme tulokset jäävät

LÖYDÄ JATKUVUUS

saavuttamatta eikä silloin ole merkitystä sillä miten paljon kuntoilemme

Riippumatta siitä mille tasolle tähtäät, parasta kuntoilua on sellainen,

tai hyvin syömme, sillä kortisoli hajottaa kehoamme, sen sijaan että se

joka toteutuu. Jotta uudet rutiinisi muuttuvat jokapäiväisiksi, on tärkeää,

vahvistaisi sitä.

että ne antavat energiaa ja voit kuntoilla jatkuvasti.

”MIKROTAUKOJEN JA LYHYIDEN

PALAUTUMISHETKIEN PITÄMINEN PÄIVÄN AIKANA OVAT MERKITYKSELLISIÄ HYVINVOINNILLESI.”

– Kokeile erilaisia liikesarjoja tai kuntoilumuotoja, jotka ovat mielestäsi hauskoja ja jotka sopivat arkirutiineihisi. Kokeile kaikkea matalan

– Hetken meditointi tai rentoutuminen on positiivinen asia, johon kannattaa

intensiteetin aamukävelystä työpaikallesi korkean intensiteetin juoksu-

panostaa aikaa ihan terveydellisestä näkökulmasta. Mikrotauot ja lyhyet

lenkkiin työryhmän kanssa lounaalla. Mitä sitten valitsetkin, sen on oltava

palautumisjaksot päivän aikana ovat tärkeitä sille miten voit. Kun olet

sellaista, jota odotat. Jos olet vasta-alkaja, ota rauhallisesti mutta älä

opetellut rentoutumaan, tunnet itsesi rauhallisemmaksi, tunnet kehosi

pelkää haastaa itseäsi. Vasta silloin vahvistut, tulet kestävämmäksi ja saa-

paremmin ja hengität vapautuneemmin. Kyky rentoutua on edellytys levolle,

vutat näkyviä tuloksia. Muut aktiivisemman arjen edut tulet huomaamaan

palautumiselle ja syvälle unelle, jotka kaikki parantavat suorituskykyäsi.

paljon myöhemmin.

KINNARPS ERGONOMY

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

TULEVAISUUDESSA

IHMINEN ON KESKIPISTEESSÄ NOPEASTI MUUTTUVASSA TYÖELÄMÄSSÄ K Y K Y M M E O L L A LU O VA J A I N N O VAT I I V I N E N O N AVA I N M E N E S T Y K S E E N . M U T TA M I K Ä T E H TÄVÄ T YÖY M PÄ R I S TÖ N M U OTO I LU L L A O N LU OV U U D E L L E M M E? E N TÄ M I T E N E R G O N O M I A J A I N N O VA AT I O S O P I VAT Y H T E E N ? E R G O N O M I AT U T K I J A R O B S T U T H R I D G E O N S I TÄ M I E LTÄ , E T TÄ K A I K E SS A O N K Y S E I H M I S E S TÄ K E S K I P I S T E E SS Ä .

TYÖELÄMÄN EDELLYTYKSET, mahdol-

Eivät mitenkään erityisen hyvin, jos on usko-

EPÄVARMUUS ON HYVÄ KEHITYKSELLE

lisuudet ja vaatimukset muuttuvat nopeas-

minen käyttäytymistieteilijä ja ergonomiatut-

Robert Stuthridge on sitä mieltä, että fyysi-

ti. Siitä tutkijat ja muut asiantuntijat ovat

kija Robert Stuthridgea.

nen ympäristö peilaa ja vahvistaa usein

yhtä mieltä. Lyhyesti sanottuna siirrymme

työpaikalla vallitsevaa kulttuuria.

ennustettavasta ja ohjatusta työelämästä

– Me ihmiset olemme luontaisesti luovia ja

Se voi estää tai stimuloida henkilön luovuutta,

kohti työarkea, jota leimaa yhä enemmän

innovatiivisia mutta työelämässä meillä on

ja auttaa tai ehkäistä organisaatiota kehitty-

muutos. Menestyäkseen uudessa, vähemmän

mahdollisuus toteuttaa niitä ominaisuuksia

mästä täyteen potentiaaliinsa.

ennustettavassa - mutta myös vapaammassa

vaihtelevin määrin. Vähiten mahdollisuuksia on

Menestyvimmät organisaatiot tavoittelevat

- työelämässä, täytyy yksilöiden, organisaa-

työpaikoilla, joita leimaavat valvonta, rutiinit ja

muutosta, kannustavat muuntautumista ja

tioiden ja koko yhteiskunnan olla luova ja

muutoksen pelko. Työpaikat, joissa henkilöstö

käyttävät muotoilua stimuloimaan keskuste-

innovatiivinen.

nähdään ennemmin tuotantoyksikkönä kuin

luja, innovointia ja kehitystä. Jotkin organi-

ihmisinä. Valitettavasti sellaisia työpaikkoja on

saatiot rakentavat sen sijaan ohjaukselle ja

Kysymys onkin miten nykyiset työpaikat

vielä runsaasti, mutta niiden on tulevaisuudes-

rajanvedolle ja eliminoivat mieluiten kaiken

auttavat meitä vastaamaan vaatimuksiin.

sa vaikeampaa puolustaa paikkaansa.

epävarmuuden säännöillä ja rutiineilla, joilla

KINNARPS ERGONOMY

pelotellaan työntekijät pois innovatiivisista

asettavat ihmisen keskipisteeseen. Työ

ulkopuolella. Vaikka työntekijöillä on erilaisia

ajatuksista ja toimista.

mukautetaan ennemmin ihmisen mukaan

tehtäviä, työympäristö ei saa olla fyysisesti

kuin päinvastoin.

jaettu. Robert Stuthridge on sitä mieltä, että

– Yliampuva ohjausajattelu tappaa ihmisten

fyysiset rajoitukset edistävät sirpaloitumista

luovuuden ja tekee organisaatiosta hitaan,

Tarkoittaako se, että ergonomisimmat

tiimien ja osastojen välillä, ja sen sijaan pitäisi

raskaan ja jossain määrin epäinhimillisen.

työpaikat ovat myös luovimpia ja

organisaation toimintaan luoda yhteisen osal-

Kehitys syntyy sen sijaan positiivisesta suh-

innovatiivisimpia?

listumisen tunnetta.

tautumisesta epävarmuuteen ja muutokseen.

– Aivan niin yksinkertaista se ei tietenkään

– Myyntiedustaja voi esimerkiksi valita paikan

Nopeasti ajatteleva ja toimiva, jo syntymästä

ole. Tai oikeammin - se riippuu siitä miten

talousosastolla työskentelevän kanssa, koska

saakka joustava organisaatio paitsi selviää

ergonomia nähdään. Jos käsitettä käytetään

he viihtyvät yhdessä tai koska molemmat pitävät

kaikista muutoksista, jopa lisäksi hyötyy niistä.

ylätasona ja vain merkitsemään työympäris-

juuri siitä kohdasta toimistossa. Tarkoitus on

tön fyysistä muotoilua, ergonomialla on silloin

tarjota osallistava ympäristö, jonka yksilöt

SYDÄMELLE JA AIVOILLE

hyvin vähän tekemistä luovuuden kanssa.

voivat muokata sekä toiveidensa että työtehtä-

Robert Stuthridgen sanoma sisältää myös

Mutta kun ymmärrämme, että ergonomia on

viensä mukaan.

sen, että työ pitää suunnitella, organisoida

muutakin kuin miten istumme, seisomme

ja toteuttaa tavalla, joka hyödyntää yksi-

ja kannamme taakkoja, että se on ihmisen,

Konkreettisemmalla ja yksityiskohtaisemmalla

lön muuntautumispotentiaalia. Työpisteen

organisaation ja tekniikan ympärillä toimiva

tasolla se voi tarkoittaa joustavia kalusteita

fyysinen muotoilu on tärkeä väline tavoitteen

kokonaisajattelu – kyllä, silloin ergonomialla

ja kaikille soveltuvia mobiiliratkaisuja, iästä

toteuttamisessa.

on suuri vaikutus innovaatiokykyyn.

tai fyysisestä kapasiteetista riippumatta, ja tiloja jotka voidaan nopeasti muuntaa uutta

– Aluksi on pyrittävä luomaan työympäristö,

INNOSTA MUUNTAUTUVUUTEEN

tekniikkaa ja uusia yhdessä työskentelyn

joka tuntuu kodikkaalta ja miellyttää sekä

Miten sellainen henkilö- tai ihmiskeskeinen

vaatimuksia vastaaviksi.

sydäntä että aivoja. Toimintojen suhteen ei saa

työympäristö muotoillaan? Ehdoton edel-

tehdä kompromisseja, mutta työympäristöjen

lytys on, että fyysisessä muotoiluissa ei ole

Kaikki Robert Stuthridgen mainitsemat asiat

pitää olla ihmislähtöisiä – millaisia he ovat ja

hierarkioita. Sen tulee heijastaa vaakasuun-

asettavat luonnollisesti suuria vaatimuksia

mihin pystyvät sekä yksilöinä että yhteisönä.

taista organisaatiomallia, jossa innovaatiota

johtajuudelle:

Meidän on luotava henkilökeskeisiä mieluum-

ja kehitystä voi syntyä kaikkialla, ja vahvistaa

– Näen tilanteen siten, että johtajan tehtävä

min kuin prosessikeskeisiä työympäristöjä.

yksilön merkitystä siinä, jotta organisaatio

on yhä suuremmassa määrin raivata esteet

voi hyvin ja menestyy. Innovatiivinen työpiste

työntekijöiden innovaatiovoiman tieltä. Älä ole

Onko luovuuden ja ergonomian välillä joitain

vaikuttaa positiivisesti organisaation toimintaan

tiellä tai estä ihmisten luonnollisia taipumuksia

yhtymäkohtia?

ja kykyyn saavuttaa tavoitteensa, esimerkiksi

muuntautumiseen. Epävarmuus ja muutos

– Ehdottomasti, niillä on vahva ja selkeä

voittoa, ja lisäksi se on miellyttävä paikka olla.

ovat väistämätön osa työelämää, ja organisaa-

yhteys. Sen voi helpommin ilmaista siten,

Se helpottaa ihmisten mahdollisuuksia tavata

tion, joka haluaa menestyä tulevaisuudessa

että sekä luovuus että ergonomia molemmat

luonnollisella tavalla, samalla tavoin kuin työn

tulee hyödyntää ihmisten kykyä olla luova.

”... sekä luovuudessa että ergonomiassa on kyse ihmisestä keskipisteessä. Sovitetaan työ ihmisen mukaan ennemmin kuin päinvastoin.”

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

”Jos käsitettä ergonomia käytetään ylätasona ja vain merkitsemään työpisteen fyysistä muotoilua, sillä on silloin hyvin vähän tekemistä luovuuden kanssa. Mutta kun ymmärrämme, että ergonomia on muutakin kuin miten istumme, seisomme tai kannamme taakkoja, että se on ihmisen, organisaation ja tekniikan ympärillä toimiva kokonaisajattelu – kyllä, silloin ergonomialla on suuri vaikutus innovaatiokykyyn.”

Robert Stuthridge Ph.D., CPE, on yhteiskuntatieteiden tutkija ja ergonomi. Tutkimuksessaan hän tarkasteli työsuunnittelun virheiden syitä. Dr. Stuthridge on toiminut ergonomian parissa yli 20 vuoden ajan. Hän toimii konsulttina IsoBritanniassa ja Yhdysvalloissa.

KINNARPS ERGONOMY

SYÖ ITSESI TERVEEMMÄKSI

FUNKTIONAALINEN RUOKA

Kiinnostus funktionaalisiin elintarvikkeisiin, eli ruokaan joka optimoi kehon toimintoja, kasvaa kohisten. Otimme yhteyttä Anneli Hallbergiin, kokkiin, terveysvalmentajaan ja personal traineriin, joka kertoo, miten voimme paremmin.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

SYÖ ITSESI TERVEEMMÄKSI

FUNKTIONAALINEN ELINTARVIKE ehkä

keista. Näkisin mielelläni, että hedelmät ja

päivällisellä syödään enemmän tai kotimat-

kuulostaa uudelta käsitteeltä, mutta ilmiönä

kasvikset luokiteltaisiin funktionaalisiin elin-

kalla ostetaan jotain tarpeetonta, koska silloin

se juontaa 1980-luvulle, kun Japanissa aloi-

tarvikkeisiin ja kasvisosastolla olisi luettelo,

ollaan jo liian nälkäisiä ja väsyneitä suunnitte-

tettiin tutkimusohjelma, jolla kartoitettiin eri

josta voisi tarkistaa mitä kaikkea kasvikset

lemaan. Se rasittaa kehoa.

ravintoaineiden terveysvaikutuksia. Aasiassa

tekevät keholle. Kasvisten syönnin lisääminen

– Eväät ovat kätevät, mutta vaativat jonkin

on perinteisesti täysin normaalia tarkastella

on kestävää sekä terveydellemme että koko

verran paneutumista ja suunnittelua, jotta ne

ruokaa lääkkeenä ja päinvastoin. Vatsaa pide-

planeetallemme.

todella täyttävät tehtävänsä. Jos eväsrasiassa

tään keskeisenä, siellä asuu sielu ja siksi on

on liikaa kaikkea, se ei ehkä herätä ruokahalua.

tärkeää mitä ihmisen suuhunsa laittaa.

SUUNNITTELE RUOKASI

Silloin käy helposti niin, että mennäänkin ulos

Lisäksi Aasiassa on tärkeää ehkäistä sairauksia

Funktionaaliset elintarvikkeet eivät ole ruoka-

syömään tai syödään jotain aivan muuta, mikä

niiden parantamisen sijaan.

valio tai ihmekuuri. Hyvän ruokavalion kulma-

on huonompi vaihtoehto.

kiviä ovat Anneli Hallbergin mukaan sään– Emme aina ajattele, että kaiken syömämme

nöllinen ruokailu, hedelmien syönti, runsas

KUUNTELE KEHOASI

pitää auttaa kehon kaikkia soluja, lihaksia,

vihannesten syönti ja veden juonti. Kannattaa

Anneli uskoo kohtuullisen tiedonhankinnan

sydäntä ja aivoja toimimaan optimaalisella

vähentää mahdollisimman paljon sokerin,

internetin tiedesivuilta tai ravitsemustera-

tavalla ilman komplikaatioita, kertoo Anneli

puolivalmisteiden ja alkoholin käyttöä. Sen

peutin tai ravintoneuvojan tuen riittävän.

Hallberg. Haluamme olla terveitä ja virkeitä,

sijaan lisätä kasvisten osuutta ja vähentää

Hän kehottaa sitäkin vahvemmin jokaista

mutta täytämme kehomme ruoalla, joka ei

lihan ja nopeiden hiilihydraattien määrää.

opettelemaan paremmin kehonsa signaalien

anna meille tarvitsemiamme eväitä. Kun

kuuntelemisen.

lisätietoja terveysvaikutteisista elintarvikkeis-

– Hyvä ruokavalio vaatii runsaasti suunnittelua.

ta saadaan, voimme parantaa elämäämme

On tavallista että jokin ateria jää väliin tai

– Uskon, että ihminen yksilönä usein tietää

syömällä ruokia, joilla on tarkoitus.

aamiaista ei ehditä syödä kiireen vuoksi. Kun

parhaiten mitkä ruoat tuovat hyvän olon – kun

käytät 30 sekuntia siihen, että käyt mieles-

sen opettelee tunnistamaan. Olemme kaikki

Tunnetuimpia funktionaalisista elintarvik-

säsi läpi huomisen ”syömiset”, on helpompi

erilaisia ja voimme hyvin eri ruoka-aineista.

keista ovat meijerituotteet, jotka sisältävät

pysyä suunnitelmassa. Onko minulla kaikki

Ota tavaksi seurata miten suolistosi toimii,

hyödyllisiä bakteerikasvustoja, runsaskui-

huomenna tarvitsemani? Jos ei, mitä sitten

mikä ruoka saa mielialasi pysymään kunnossa

tuiset leipä- ja pastatuotteet sekä hyödyllisiä

teen? Käynkö kaupassa matkalla töihin vai

ja pohdi omia ruokailutapojasi. Vasta, kun

rasvoja, esimerkiksi omega-3-rasvahappoja

lounaalla? Ainoa, jolla on vastaukset siihen

tiedät, miksi himoat karamelleja, voit tehdä

sisältävät margariinit.

mitä elämäsi palapelien kokoamisessa tarvi-

sille jotain. Tarkkaile kunnolla millaiseksi

– Niistä on apua, mutta ”lisätty funktionaa-

taan, olet sinä itse.

tunnet olosi, kun olet syönyt liikaa sokeria,

lisuus” on myös hyvä keino markkinoida

verrattuna funktionaalisia vaikutuksia sisäl-

tuotteita ja myydä niitä enemmän. Pavut,

Työaikana käy helposti, että lounas jätetään

tävää ruokaan. Totta kai leivoksillekin pitää

pähkinät ja kasvikset ovat loistava esimerkki

väliin tai syödään vain jotain pientä, jotta aikaa

jättää tilaa, mutta ne eivät saa olla ruoan

luonnollisesti funktionaalisista elintarvik-

säästyy. Siitä seurauksena on usein, että

korvikkeita.

“EMME AINA TULE AJATELLEEKSI, ETTÄ SE MITÄ SYÖMME ON SE MITÄ OLEMME.”

NIMI: Anneli Hallberg

KUN EN OLE TÖISSÄ: Ulkoilen luonnossa koirieni

IKÄ: 41

kanssa, pelaan rantalentopalloa tai laiskottelen

ASUINPAIKKA: Göteborg

sisällä nojatuolissa.

AMMATTI: Toimin kymmenen vuotta kokkina, jonka

LEMPIRUOKANI: Turskaa, munakastiketta ja

jälkeen kouluttauduin terveyspedagogiksi. Nykyään

perunoita, vihreitä herneitä ja parsakaalia.

minulla on oma yritys, jossa toimin terveysvalmentajana

SAA MINUT VOIMAAN HYVIN: Seurustelu

ja henkilökohtaisena kunto-ohjaajana. Painopiste

rakkaiden kanssa, työskentely henkilökohtaisen

ohjauksessa on painonpudotuksessa ja kestävien,

kehitykseni parissa ja oleskelu ulkona luonnossa.

terveellisten elämäntapojen opettelussa.

Paina kaasua ja jarruta!

KINNARPS ERGONOMY

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

KINNARPS ERGONOMY

YMPÄRILLÄ OLEVIA TRENDEJÄ

A HEALTHY PERSONAL UNIQUE FUTURE

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

YMPÄRILLÄ OLEVIA TRENDEJÄ

STEFAN NILSSON ON RUOTSIN JOHTAVIA TRENDIASIANTUNTIJOITA SEKÄ HYVIN SUOSITTU LUENNOITSIJA JA TIEDOTTAJA. HÄNELLÄ ON JATKUVASTI TUNTOSARVET KOHOLLA JA HÄN TUNTEE UUDET SUUNTAUKSET USEIMPIA AIKAISEMMIN. ME KINNARPSILLA HALUSIMME TIETÄÄ MILLAISENA STEFAN NÄKEE ERGONOMIAN JA TYÖPAIKAN TERVEYDEN KEHITYKSEN.

TRENDIT JA ERGONOMIA eivät ehkä tunnu

täyttyivät kalusteilla, joiden verhoilumateriaalit muistuttivat urheilu-

niin itsestään selville yhdessä. Usein trendit

vaatteita, ja neuvottelupöydästä tuli tilapäinen pingispöytä.

nähdään lyhytkestoisina ratkaisuina, esimerkiksi määrättynä värivalintana jonain vuonna,

Trendinä kasvoivat 2015 myös ympäristökysymykset ja oma osallistu-

ja ergonomiaa pidetään toimiston tehokkuuden

minen. Siitä on kymmenen vuotta, kun Al Goren elokuva ”An Inconvi-

ja hyvinvoinnin takeena. Mutta ergonomia

nient Truth” sai ensiesityksensä, ja vuonna 2015 Milanon designvii-

seuraa myös ajan henkeä.

kolla annettiin julkilausuma, jossa todettiin nykyään tuotettavan liikaa tarpeettomia uusia esineitä. Kulutusvastaisuus löi itsensä läpi täysillä

Historiallisesti katsottuna toimisto on muuttunut. Ensimmäisen

2015. Yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä muotoilun

maailmansodan jälkeen käyttöön tulivat ensimmäiset ihmisten ja

maailmassa, Daniel Charny, on sitä mieltä, että menemme kohti

koneiden väliset ratkaisut. 1970-luvulla tulivat ergonomiset tuolit.

maailmaa, jossa haluamme olla enemmän mukana tuotteen valmis-

1990-luvulla uutta olivat tietokoneet ja paperiton toimisto. Vuositu-

tuksessa. Haluamme tuntea olevamme enemmän osallisia – mielel-

hannen vaihteessa mahdollisuudet moninkertaistuivat mobiiliso-

lään kierrättämällä. Hän kutsuu liikettä nimellä ”makers & fixers” ja

vellusten ansiosta ja saatoimme työskennellä muualla. Kun koti tai

sisällyttää siihen kaiken tavallisista kotitekoisista tuotteista edisty-

odotusaula houkutteli meidät pois työpisteestä, uusi työpiste muuttui

neisiin 3D-tulostettuihin esineisiin. Mutta kaikki on itse valmistettua,

enemmän kotia muistuttavaksi, tarjosi kauniita kotisohvia, tavallisia

vastakohta massatuotannolle ja ”quick fix” -tuotteille.

keittiölamppuja jne. Tämän liikkeen voi selvästi yhdistää personointitrendiin, jossa kaiken Ajankohtaisia trendejä on useita. Ensimmäinen koskee terveyttä ja

on oltava persoonallista ja ympäristöystävällistä. Niinpä toimistossa,

hyvinvointia. Toinen liike koskee henkilökohtaista ilmaisua, ja sillä on

joihin ”makers & fixers” -toimijat antavat leimansa, näemme

oma alakulttuuri nimeltä makers & fixers.

kierrätettyjä toimistokalusteita jatkuvassa muutoksessa. Jotta saat tarkemman kuvan - ajattele valkoista toimistoa - ja ajattele sitten sen

Terveystrendit tulivat täydellä voimalla tietoisuuteen 2015. Yhtäkkiä

vastakohtaa. Lisää tilaan outoja tuoleja, yksilöllisiä pöytiä, uniikkeja

kaikki halusivat juoksulenkille lounasaikaan ja pomot puhuivat kuntoi-

lamppuja; itsesi näköisiä kalusteita. Kun olet osallisena työympä-

lun tärkeydestä. Toimistoja suunniteltiin tukemaan enemmän liikku-

ristössä, hyvinvointisi lisääntyy ja suorituskykysi paranee. Jollet tee

mista. Kahvinkeittimen ei ehkä tarvitse olla niin lähellä? Ympäristöt

mitään muuta, voit lähteä lenkille lounasaikaan.

KINNARPS ERGONOMY

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

KINNARPS ERGONOMY

SUKUPOLVIEN ERILAINEN SUHDE TYÖHÖN

TYÖPÖYDÄN ÄÄRESTÄ SÄKKITUOLIIN

Useimmat toimistotyöntekijät pitävät parhaana etuna kuntosalia hyvään keittiöön, espressokoneeseen tai vaikkapa kauniiseen maisemaan verrattuna. Tosiasia on, että peräti 27 % työntekijöistä haluaa työpaikalle kuntosalin, mikä tekee siitä kolmanneksi toivotuimman työpaikkaedun. Ainoastaan nykyaikaiset ja ergonomiset työvälineet ovat tärkeämpiä. Nämä tiedot käyvät ilmi Kinnarpsin ja United Mindsin syksyllä 2015 toteuttamasta tutkimuksesta.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

SUKUPOLVIEN ERILAINEN SUHDE TYÖHÖN

LOPUTTOMAT SOHVARYHMÄT JA HYVÄ WI-FI TAI ERGONOMISESTI TÄYDELLINEN TYÖPÖYTÄ JA PÖYTÄTIETOKONEET? NYKYÄÄN ON YHTÄ MONTA TAPAA TYÖSKENNELLÄ KUIN ON TYÖNTEKIJÖITÄ, JA ERI SUKUPOLVET ASETTAVAT ERILAISIA VAATIMUKSIA TYÖYMPÄRISTÖLLEEN. TÄYDELLISEN TYÖYMPÄRISTÖN PITÄÄ SIKSI STIMULOIDA SEKÄ LUOVUUTTA ETTÄ JOUSTAVUUTTA - ERGONOMIAA RAJOITTAMATTA.

ENNEN TYÖPÖYTÄ, vankat työtuolit ja soikeat neuvottelupöydät

On kuitenkin tärkeää, ettei trendikkäässä työpaikassa mennä toiseen

olivat itsestään selvä tapa sisustaa toimisto. Edelleenkin ne ovat osia,

ääripäähän ja poisteta työpöytää tyynyhuoneen ja pallomeren tieltä.

jotka kuuluvat useimpiin työympäristöihin – monet meistä työsken-

Vaikka luovat ympäristöt ovat arvostettuja, neljä viidestä toimistotyön-

televät nykyään kuitenkin yhtä hyvin sohvalla tai säkkituolissa kuin

tekijästä haluaa silti käyttää ergonomisia kalusteita, selviää Kinnarpsin

työpöydän ääressä.

ja United Mindsin toteuttamasta tutkimuksesta. Neljä kymmenestä työntekijästä työskentelee seisoaltaan joka viikko, ja joka toinen toivoo

– Teen niin itsekin usein kun työskentelen paljon kotona ja minusta se

apua ergonomia-asioissa.

toimii hienosti, sanoo Jane Ahlin, Ergo@Workin ergonomi ja Ruotsin Ergonomi & Human Factors -yhdistyksen puheenjohta-

– Työpöytiä tarvitaan, mutta mielestäni kaikkien

ja. Hän jatkaa:

työpöytien pitää olla nostettavia ja laskettavia.

– Monet löytävät hyvän työasennon sohvalla, koska kädet saa laskettua alas, kun kannettava tietokone on polvillasi. Ongelmia voi tulla, jos sinulla on pitkä selkä ja kipeä niska, sillä sohvalla istuessasi taivutat helposti niskaa.

”Työpöytiä tarvitaan, mutta mielestäni kaikkien työpöytien pitää olla nostettavia ja laskettavia. Nykyään ei ole mitään syytä hankkia muunlaista.”

TÄYDELLINEN TOIMISTO ON MUUTOKSESSA

Nykyään ei ole mitään syytä hankkia muunlaista, sanoo Jane Ahlin. Käsitys työympäristöstä on sukupolvien välillä erilainen. Näistä vanhimmat ikäryhmät ovat perinteisempiä ja painottavat ergonomiaa ja rauhaa. 76 prosenttia 51-69-vuotiaista toimistotyöntekijöistä piti tärkeänä

JANE AHLIN

omaa toimistohuonetta, kun taas 15 - 35-vuotiaista

Nykyään tärkeä asiakasesitys voi yhtä hyvin tapahtua

vain alle puolet piti sitä tärkeänä, selviää Kinnarpsin

Skypen välityksellä sohvalta kuin paikan päällä yrityksen

tutkimuksesta.

neuvotteluhuoneessa. Useimmat ovat myös samaa mieltä siinä, että vaihteleva toimistoympäristö tekee ihmeitä luovuudelle. Muutamat

Tietoisuus lisääntyy kuitenkin myös tässä, arvelee Jane Ahlin:

maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista yrityksistä, kuten

–Mielestäni ero oli aiemmin suurempi. Olen luennoinut lukioissa

Google, Microsoft ja Spotify, ovat saaneet myös kehuja hulluista toimis-

ja CAD-ohjelmien parissa työskenteleville nuorille miehille. Ennen

toista, joissa riippumatot, TV-pelit ja pingispöydät ovat yhtä tärkeitä kuin

he olivat ”kuolemattomia”, mutta nykyään ollaan tiedostavampia.

työtuolit.

Monilla on itsellä ollut lihasväsymyksestä aiheutuneita vaivoja, tai ympäristössä on sellaisia henkilöitä joilla on oireita, ja silloin muuttuu

– Täydellisessä toimistossa on erilaisia työasemia eri tarpeisiin.

tarkemmaksi.

Kaikki voivat hyvin voidessaan vaihdella rutiineja, sanoo Jane Ahlin.

JANE AHLIN Ergo£@work-yrityksen ergonomi, Ergonomi & Human Factors -yhdistyksen puheenjohtaja.

KINNARPS ERGONOMY

HAASTATTELUSSA ARAM SEDDIGH

Aram Seddigh esittelee tutkimuksensa toimistotyyppien,

TERVEYDEN JA SUORIUTUMIS Olemme kaikki kokeneet miten työympäristö vaikuttaa mielialaan, työssä viihtymiseen ja tekemämme työn laatuun. Mutta mikä on totta ja mikä tarua? Tutkimuksessaan Aram Seddigh tutkii miten toimistotyyppi, terveys ja suoriutumiskyky riippuvat toisistaan – eikä vastaus ole aina odotettu.

YHÄ USEAMPI MEISTÄ viettää päivänsä toimistoympäristössä, mikä tarkoittaa myös että yhä useammalla meistä on kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten voimme ja toimimme erityyppisissä toimistoissa. Joidenkin mielestä oma huone on paras, toiset viihtyvät parhaiten avoimessa tilassa, kun taas kolmas ryhmä on omaksunut joustavan toimiston. On kuitenkin eri asia pitää hyvänä ja arvailla, ja toinen mitata millaisissa ympäristöissä me todella voimme ja toimimme parhaiten. Viimeksi mainittua Aram Seddigh on tutkinut tohtorinväitöskirjassaan ”Office type, performance and well-being”, joka esitettiin Tukholman yliopiston psykologian laitoksella. Väitöskirjassa hän selvitti vaikuttavatko toimistotyypit työntekijän terveyteen ja suorituskykyyn, ja vaikuttaako siihen vuorostaan työntekijän persoonallisuus ja tyyppi. – Tulos osoittaa, että erot siinä miten voimme ja suoriudumme eri toimistotyypeissä vaihtelevat ja tietyissä tapauksissa erot ovat pienempiä kuin monet ajattelevat, sanoo Aram Seddigh.

MYYTTI OMAN HUONEEN PAREMMUUDESTA Tutkimus perustuu tiedoille kuudesta organisaatiosta sekä yksittäistoimistoissa, avotoimistoissa ja joustavissa toimistoissa työskentelevästä 3 000 henkilöstä. Se on suurempi ja laajempi tutkimus kuin mitä aiheesta on aiemmin tehty.

– Siinä käsitellään kyselylomakevastauksia ja kognitiivisia testejä, joiden avulla olen voinut tutkia, miten henkilöt kokevat työympäristönsä ja testata miten ympäristöt todella vaikuttavat ihmisiin. Työskentely objektiivisten tosiasioiden parissa, kuten olen tutkimuksessani tehnyt, vaikuttaa siihen, että tulokset eroavat jonkin verran niistä mitä aiemmissa tutkimuksissa on saatu selville, sanoo Aram Seddigh.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

HAASTATTELUSSA ARAM SEDDIGH

KYVYN VÄLISESTÄ YHTEYDESTÄ

KUVA: KLARA LEO

KINNARPS ERGONOMY

HAASTATTELUSSA ARAM SEDDIGH

Entä mitkä ovat tulokset? Kun ihmiset saavat itse kertoa miltä heistä tuntuu, oman työhuoneen omaavat kokevat useimmiten terveytensä hyväksi, seuraavaksi terveimpiä ovat joustavien toimistojen työntekijät ja avotoimistoissa työskentelevät raportoivat useammin ongelmista. Mutta kun materiaaliin perehdytään syvemmin, osoittautuu etteivät asiat ole aivan niin yksinkertaisia. Tarkasteltaessa objektiivisia tietoja ei ole aina niin selvää, että omissa toimistohuoneissa istuvat suoriutuisivat aina parhaiten. – Monet ihmiset uskovat, että oma huone on heille aina kaikkein hyödyllisin, mutta kun mittaamme tosiasiallista tilannetta, ero muiden toimistotyyppien kanssa ei ole niin suuri. Muistamiseen liittyvät kognitiiviset testit osoittavat esimerkiksi, että omissa työhuoneissa istuvat työntekijät häiriintyvät eniten häiriöistä, kun taas pienten ja keskisuurten avotoimistojen henkilöstö selviää niistä huomattavasti paremmin. Ehkä se johtuu siitä, että he ovat opetelleet keskittymään, vaikka heitä häiritään tai koska omaa toimistohuonetta ei käytetä oikealla tavalla. TOIVEENA LISÄÄ JOUSTAVUUTTA Me yksiselitteisiä vastauksia toivovat joudumme siis hyväksymään, ettei todellisuus aina ole niin yksinkertaista. Vaikka tiettyjä malleja on nähtävissä, ei ole toimistotyyppiä, joka on aina paras. Erilaisilla ratkaisuilla on erilaisia haasteita, ja Aram Seddighin neuvo on, että työpisteet pitää suunnitella kunkin organisaation omista edellytyksistä käsin. – Nykyään toimiston kalustaminen tarkoittaa vähemmän itse kalustamista ja enemmän organisaation prosessien ja työtavan kokonaisperspektiivin hahmottamista. Kinnarpsin kaltaiselle yritykselle se voi tarkoittaa selvitystä siitä, miten sen tuotteita todella käytetään, ja työskentelyn jatkamista tiiviisti asiakkaiden kanssa. Aram Seddighin jatkotutkimus keskittyy nyt tarkastelemaan, miten joustava ja tehtäviin perustuva toimisto vaikuttaa meihin. Hän toteaa, että suuret, historialliset trendit ovat jo pitkään siirtyneet kohti sitä, että elämme ja työskentelemme joustavammin. Sama kehitys tulee myös jatkumaan. – Tehtävien mukaisten toimistojen luomat valintamahdollisuudet voivat vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin. Ne voivat antaa tunteen hallinnasta, joka vuorostaan voi johtaa suurempaan viihtyvyyteen ja tehokkaampaan työhön. Mutta suurempi valinnanvapaus asettaa organisaatiossa myös uusia vaatimuksia itsensä johtamiselle. Esimerkiksi siirtymisvaiheessa omasta työhuoneesta monitilatoimistoon pitää johdon luoda hyvä muutosprosessi, johon työntekijät voivat osallistua ja olla osallisina. Se on varma tapa edistää sekä terveyttä että suorituskykyä.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

ESIMERKIKSI SIIRTYMISVAIHEESSA OMASTA TYÖHUONEESTA TEHTÄVIEN MUKAISEEN TOIMISTOON PITÄÄ JOHDON LUODA HYVÄ MUUTOSPROSESSI, JOHON TYÖNTEKIJÄT VOIVAT OSALLISTUA JA OLLA OSALLISINA. SE ON VARMA TAPA EDISTÄÄ SEKÄ TERVEYTTÄ ETTÄ SUORITUSKYKYÄ.

HAASTATTELUSSA ARAM SEDDIGH

FAKTAA Väitöskirjassaan ”Office type, performance and wellbeing: A study of how personality and work tasks interact with contemporary office environments and ways of working” (2015) Aram Seddigh tarkasteli miten eri toimistotyypit, omat toimistohuoneet, jaetut toimistohuoneet, pienet, suuret ja keskisuuret avotoimistot sekä joustavat toimistot vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja suoriutumiseen. Aram Seddigh työskentelee Tukholman yliopiston stressintutkimuksen laitoksella ja pyörittää myös omaa yritystään WeOffice, joka tarjoaa muutosjohtamisen palveluita – lue lisää osoitteessa www.weoffice.se. Hän pitää myös blogia osoitteessa www.kontorsforskning.se, josta voit myös ladata hänen väitöskirjansa.

KINNARPS ERGONOMY

NEXT OFFICE

™

Tehtävien mukainen työympäristö

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

KINNARPS ERGONOMY

Tehtävien mukainen työympäristö

Next OfficeTM – ABW monitilatoimisto antaa paljon tilaa yksilölliselle sisustukselle, joissa liikkuminen on keskiössä.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

Nykyään työ ei ole paikka jonne menet, nykyään työ on mitä teet. Työmenetelmät muuttuvat tekniikan kehityksen myötä ja perinteiset työpisteet antavat tilaa uusille ratkaisuille. Kinnarps Next OfficeTM– Activity Based Working on paikasta riippumaton sisustuskonsepti, joka edistää liikkuvuutta tarjoten ergonomisia työympäristöjä, jotka on mukautettu työtehtävien vaatimusten mukaisesti.

TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ merkitsee useimmille toimistotyöntekijöille

ETUNA HYVINVOINTI

monia eri työtehtäviä. Tekniikka – mobiililaitteet, taulutietokoneet,

Tehtäviin perustuvan Next OfficeTM -ratkaisun edut ovat moninaiset.

kannettavat tietokoneet ja langaton verkko – mahdollistaa tänään,

Tilakustannukset pienenevät, koska tiloja käytetään tehokkaasti.

aiempaan verrattuna, työn suorittamisen erilaisissa ympäristöissä,

Tuloksena on kestävämpi toimisto, jonka voi mukauttaa tulevien vuosien

sekä toimistossa että sen ulkopuolella. Aiemmin me menimme töihin,

henkilöstövahvuuden muutosten mukaan. Luovuus kasvaa, kun raken-

nykyään otamme työn mukaan sinne minne menemme.

netaan tiloja spontaaneille kohtaamisille. Viimeisenä muttei vähäisimpänä etuna työntekijöiden hyvinvointi kasvaa, kun heille tarjotaan mah-

Uutta työnteon tapaa varten Kinnarps on kehittänyt käsitteen Next

dollisuus siirtyä useamman ergonomisesti oikean ympäristön välillä

Office

– ympäristöjen, jotka on mukautettu tehtävän edellyttämällä tavalla.

– Activity Based Working. Se on liikkuvuutta edistävän, tehtä-

vään perustuvan ergonomisen työympäristön konsepti. Oma työpöytä poistuu ja tilalle tulee useita erilaisia paikasta riippumattomia työtiloja

Ainoa ohjaava asia Next OfficeTM – ABW -käsitteessä on tarve.

saman katon alla. Pieniä, keskittyneeseen työhön soveltuvia huoneita

Ja mielikuvitus.

voidaan sijoittaa suuren keskusteluille soveltuvan tilan viereen. Erilaisia suuria kokoustiloja voidaan sijoittaa aulan yhteyteen luomaan rennompaa ilmapiiriä ja näiden välille muodostuu tilaa spontaaneille kohtaamisille.

”NYKYÄÄN ON FIKSUMPAA LÄHTEÄ SIITÄ KUINKA MONTA TYÖNTEKIJÄÄ ON PAIKALLA, KUN TOIMISTOTILAA SUUNNITELLAAN. SIITÄ LÄHTÖKOHDASTA VOIMME

Henkilökohtaisia työvälineitä säilytetään kaapissa ja työntekijät valitsevat joka päivä työtilan, jossa työt tehdään. Next OfficeTM -filosofia lähtee kokonaisperspektiivistä, joka käsittää kaiken kalusteista ääneen, valaistukseen ja värivalintaan, jossa jokainen komponentti on merkittävä osa onnistunutta kokonaisuutta.

SUUNNITELLA YHDESSÄ YRITYKSEN KANSSA JOUSTAVAN TOIMISTON, JOSSA TYÖNTEKIJÄT VOIVAT VALITA PAIKAN, JOKA PARHAITEN VASTAA KULLOISTAKIN TEHTÄVÄÄ.” HENRIK AXELL, KINNARPS

KINNARPS ERGONOMY

TARKOITUKSEN MUKAISUUS, KAUNEUS JA KESTÄVYYS Arkkitehdit pitävät ergonomiaa usein välttämättömänä pahana, ennemmin kuin inspiroivana, luovana mahdollisuutena. Tätä mieltä on arkkitehti Giuseppe Boscherini, jolle soitimme Lontooseen. Hän haluaa solmia arkkitehtuurin selkeämmin ihmisten arkeen ja antaa ergonomiaperspektiivin läpäistä arkkitehtien ja suunnittelijoiden visiot.

ROOMALAINEN ARKKITEHTI ja insinööri Vitruvius kirjoitti

HALAAVAA ARKKITEHTUURIA

”Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista”, jota pidetään vanhimpana

Giuseppe Boscherini on arkkitehti, sisustusarkkitehti ja teollisuus-

säilyneenä arkkitehtuuria käsittelevänä teoksena. Siinä arkkitehtuuri

muotoilija, joka työskentelee lisäksi työpaikkastrategina ja opettajana

määritellään tarkoituksenmukaisuuden, kauneuden ja kestävyyden

mm. Lontoon KLC School of Designissa. Hän toivoo, että useammat

yhteistyöksi.

arkkitehdit loisivat rakennuksia ja sisätiloja, jotka on selkeästi ankkuroitu siihen, miten ihmiset todella elävät, liikkuvat ja työskentelevät.

Keskustelu siitä, missä painopisteen tulee sijaita, on vähintään 2 000

Arkkitehtuuriin, joka halaa meitä, eikä taputtele päähän, kuten hän

vuotta vanha, mutta yhä ajankohtainen. Kun yhtälöön lisätään ergono-

siteeraa arkkitehtuurin teoreetikkoa Charles Jencksiä.

miaperspektiivi, asia saa uutta painoa. Onko arkkitehtuurin annettava periksi ergonomialle, ohjaako ergonomia arkkitehtuuria – vai voivatko

– Arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun pitää tehdä ihmisten arjesta

erilaiset alueet toimia yhteistyössä, ehkä jopa saada voimaa toisistaan?

parempaa. Saada meidät kasvamaan ja tuntemaan itsemme vahvemmiksi. Valitettavasti painopiste nykyään on enemmän merkkirakennuk-

– Ehdottomasti, mielestäni vastakkainasettelua ”hyvän arkkitehtuurin”

sissa ja maamerkeissä, joissa ei huomioida niitä käyttäviä ihmisiä.

ja ”hyvän ergonomian” välillä ei ole. Päinvastoin, sanoisin että ne liittyvät

tiiviisti yhteen, esimerkiksi niin, että molemmat lähtevät ihmisestä ja

Eikä silloin ole tilaa myöskään ergonomialle?

näkemyksestä, jonka mukaan luotujen fyysisten ympäristöjen pitää

– Ei, nykypäivänä ergonomia on monien arkkitehtien mielestä jotain

pyrkiä tasapainoon tarkoituksenmukaisuuden, kauneuden ja kestävyyden

sellaista, joka heidän on huomioitava lakien ja toimeksiantajien sitä

välillä. Joten pohjimmiltaan arkkitehtuuri ja ergonomia käsittelevät

vaatiessa, eikä niinkään luovaa inspiraatiota tai mahdollisuus tutkia

samaa asiaa, kyse on vain mittakaavasta, sanoo Giuseppe Boscherini.

uusia alueita.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

Ergonomianäkökulma ei voi kuitenkaan koskaan olla vain jotain joka

työskentelemme. Hän mainitsee hyvänä esimerkkinä Googlen pääkont-

lisätään lopuksi. Sen pitää sen sijaan olla johtavana ajatuksena mukana

torin Kaliforniassa.

koko arkkitehtonisessa visiossa siitä, miten rakennusta ja sisustusta käytetään ja kuinka ne suunnitellaan.

– Siinä projektissa ytimessä on visio täydellisestä joustavuudesta, mikä perustuu näkemykseen, ettemme todellakaan tiedä miten tulemme

MUISTA IHMINEN

työskentelemään 10 tai 20 vuoden päästä. Siksi on luotu arkkitehtuuria,

Arkkitehtuurin ja suunnittelun pitää siis, samoin kun ergonomian,

joka toimii kuin ohjelmisto ja jonka voi päivittää melkein kuin sovelluk-

edistää ihmisen kehon ja mielen hyvinvointia. Tavoitteena pitää olla tilat

sen. Kevyitä, liikuteltavia lohkoja kiinteän ja staattisen betonirakennuk-

ja tuotteet, jotka ovat kauniita katsella sekä miellyttäviä ja hauskoja

sen asemesta.

käyttää, joka päivä, monien vuosien ajan. Esimerkkinä Giuseppe Boscherini mainitsee kokoontaitettavan Brompton-polkupyöränsä, jota

ANNA AISTIEN OLLA MUKANA

hän on käyttänyt 15 vuotta kyllästymättä siihen.

Samaan hengenvetoon Giuseppe Boscherini haluaa rohkaista opiskelijoitaan käyttämään ja tutkimaan aistejaan projektien edetessä. Tarkoituksena

– Salaisuus on pitää aina mielessä ihmiset, elämämme ja mitä teemme.

on, että he muodostavat kokonaisperspektiivin työskennellessään.

Itseltään voi kysyä esimerkiksi miten lapsi käsittää sen mitä suunnitellaan. Tai vanhempi henkilö. Tai liikuntarajoitteinen henkilö. Sillä

– Minulla on tapana puhua suunnittelusta prosessina, jonka pitää olla

tavoin sekä hyvä muotoilu että ergonominen ajattelu ovat synonyymeinä

avointa ja aistivaikutelmille vastaanottavaista. Vain ymmärtämällä viittä

mukana työssä.

aistiamme me arkkitehdit ja suunnittelijat voimme luoda ympäristöjä, jotka noudattavat ihmisten tarpeita. Sellaiset ympäristöt tulevat lisäksi

Giuseppe Boscherini puhuu myös ergonomiapalautteesta, joka on

automaattisesti olemaan hyviä myös ergonomisesta näkökulmasta.

tapa hahmottaa miten ihmiset käyttävät ympäristöä ja toimivat siinä pitkällä aikavälillä. Silloin voidaan työympäristöön tehdä parannuksia

Tai toisin sanoen – on tasapainotettava tarkoituksenmukaisuus,

sen pohjalta, miten todella toimimme, olemme vuorovaikutuksessa ja

kauneus ja kestävyys.

FAKTAT, GIUSEPPE BOSCHERINI Giuseppe Boscherini on arkkitehti (Dip Arch UCL/RIBA) sekä teollisuus- (MDes RCA) ja sisustusarkkitehti. Hänellä on 30 vuoden kokemus globaalien asiakkaiden monialaprojektien suunnittelutiimien johtamisessa ja sparraamisessa kansainvälisesti tunnetuissa toimistoissa, kuten Foster and Partners, Gensler, IBI, Woods Bagot ja CBRE. Viimeksi hän on toiminut luovana johtajana CBRE Workplace Consulting Groupissa, järjestänyt asiakastyöpajoja, toiminut projektisisältöjen tehostuksessa ja johtavissa tutkimushankkeissa. Hänellä on nyt oma studio Lontoossa.

KINNARPS ERGONOMY

HILJAINEN

VALLANKUMOUS

ÄÄNEN JA MELUN VÄLINEN RAJA EI AINA OLE ITSESTÄÄN SELVÄ. MIKÄ HÄIRITSEE, STRESSAA TAI VÄSYTTÄÄ VAIHTELEE IHMISTEN KESKEN JA RIIPPUU MYÖS PÄIVÄSTÄMME. SITÄ TÄRKEÄMPÄÄ ON PUHUA EIKÄ VAIETA SIITÄ MITEN KOEMME KESKUSTELUN, NAURUN JA PUHEEN SORINAN TYÖPAIKALLA. MEIDÄN ON PUHUTTAVA ÄÄNESTÄ.

LISBETH FORSBERG, Kinnarpsin akustiikkaja ympäristömerkkivas-

– Uskon, että tekninen kehitys, jonka ansiosta työskentelemme jousta-

taava on sitä mieltä, että ääniergonomia on jossain määrin unohduksiin

vammin ja avoimessa ympäristössä, on vaikuttanut siihen että ääniym-

jäänyt alue. Se koskee työympäristöjämme mutta myös koko yhteis-

päristö on otettu mukaan suunnitteluun. Me Kinnarpsilla olemme mm.

kuntaa. Vaikka uuden rakennuksen arkkitehtuurin ja sisustuksen eteen

yhdessä alan kollegoiden kanssa kehittäneet yhteisiä sääntöjä siitä,

nähdään paljon vaivaa, ei ole tavatonta, että kokemus häiriintyy loppuun

miten tuotteidemme äänenvaimennuskykyä mitataan.

asti ajattelemattoman ja häiritsevän äänimaailman vuoksi.

Lisbeth Forsberg huomauttaa, että kuuloa vahingoittavasta melusta on lakeja, mutta kun kyse on äänestä, joka on ”vain” häiritsevä, rajat ovat

– Ääni on äärimmäisen monimutkainen ja hankala alue. Ensiksikin se

vähemmän tarkkoja.

käsittelee edistynyttä fysiikkaa. Toiseksi ääntä ei voi käsitellä tai nähdä, minkä vuoksi sen on helppo unohtaa. Useimmat eivät tarkemmin

– Tiedämme, että ääni vaikuttaa suorituskykyymme. Tiedämme, että

ajattele ympäröivää äänimaailmaa, mutta tiedämme että se vaikuttaa

se voi aiheuttaa stressiä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia, mutta

kuitenkin terveyteen, viihtymiseen ja suorituskykyyn.

voi olla myös fyysisten hartia- ja niskakipujen takana. Samanaikaisesti on väistämätöntä, että ääniä kuuluu työpaikallamme. Voidaan kokea

ÄÄNI VAIKUTTAA SUORITUKSEEN

myös positiivisena asiana, että työkaverit keskustelevat, nauravat tai

Kinnarps oli varhain liikkeellä ääniergonomian suhteen, esimerkiksi

soittavat musiikkia.

mittaamalla ääntä, jotta sillä tavoin voitaisiin luoda parempia ääniym-

Täydellisen hiljaisuuden ei aina tarvitse olla paras vaihtoehto. Kaikki

päristöjä. Kehitys pääsi vauhtiin 1990-luvulla ja viime vuosina on tietoi-

äänet eivät ole melua. Tiettyjä ääniä me haluamme ja meidän täytyisi

suus äänestä kaikesta huolimatta lisääntynyt valtavasti.

kuulla ne mahdollisimman hyvin. >>

LISBETH FORSBERG Kinnarpsin akustiikkaja ympäristömerkkivastaava

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

”Useimmat eivät tarkemmin ajattele ympäröivää äänimaailmaa, mutta tiedämme että se vaikuttaa kuitenkin terveyteen, viihtymiseen ja suorituskykyyn.”

KINNARPS ERGONOMY

– Häiritseväksi koettu ääni on erittäin subjektiivista. Jokainen on eri

koneita tai äänekkäitä laitteita kuten tulostimet sekä äänekkäät tilat,

tavalla herkkä. Herkkyys voi myös vaihdella päivästä toiseen. Jos

hissit, käytävät, kahvihuoneet ja vastaanotto. Eri työpisteiden väliset

olemme väsyneitä, stressaantuneita tai käsillä oleva työtehtävä vaatii

seinäkkeet vaimentavat melua toimistoympäristössä, ilman että

epätavallisen paljon keskittymistä, voi kollegan nauru tai puhelinkes-

menetetään lisääntyneen läheisyyden ja viestinnän etuja. Erilliset tilat

kustelu häiritä meitä enemmän kuin muulloin, sanoo Lisbeth Forsberg.

lyhyemmille tai pidemmille tapaamisille edistävät myös parempaa ääniympäristöä.

AITAA MELU POIS SEINÄKKEELLÄ Kuinka sitten luodaan hyvä ääniympäristö? Koska ääniherkkyys voi

– Joihinkin asioihin voi vaikuttaa myös omalla toiminnalla. Jos aikoo

vaihdella ihmisten, päivien ja työtehtävien välillä, kaikkein paras on

keskustella pidempään puhelimessa, voi mennä sivuun. Muista myös,

joustava ympäristö, jossa on erilaisia äänitiloja.

että meillä on taipumus puhua voimakkaammalla äänellä puhelimeen kuin on tarpeen. Matalaääninen puhe häiritsee ymmärrettävästi vähem-

Aluksi voi pyytää apua asiantuntijalta, joka analysoi työprosessien ja

män kuin kovaääninen, sanoo Lisbeth.

ympäristön yhteyden ja ehdottaa miten turhat häiriöt voidaan eliminoida ja mitä erilaisia ääntä vaimentavia elementtejä tarvitaan. Silloin kyseessä

HILJAINEN VALLANKUMOUS

ovat erikoissuunnitellut tuotteet, kuten erilaiset pöytäseinäkkeet,

Ääniympäristölle voi tehdä paljon, jos se huomataan ja sen vaikutuksesta

seinäkkeet ja kiskojärjestelmät, ja kokonaisuuden hahmottaminen ja

tullaan tietoisiksi. Ihanne on, jos arkkitehti on perehtynyt akustiikkaan ja

tasapainon löytäminen luonnollisten äänenvaimentajien kuten verhojen,

suunnittelee ääniympäristön jo silloin kun talo tai huoneisto piirretään.

mattojen ja kalusteiden käytöllä. – Olen kohdannut paljon ympäristöjä, joissa akustiikka on täysin unoh– Neuvoni on, että aina tehdään peruskalustus, jonka jälkeen sitä voidaan

dettu rakennettaessa ja silloin sitä voi olla vaikea jälkikäteen paikata.

mukauttaa, kun paikka on otettu käyttöön. Silloin vasta oikeastaan tiede-

Siksi on tärkeää lisätä tietoisuutta äänestä ja siitä miten se vaikuttaa

tään millaiseksi tilan äänet muotoutuvat. Etuina seinäkkeillä on paitsi se,

meihin, sanoo Lisbeth Forsberg ja lisää:

että ne toimivat äänenvaimentajina, myös se, että ne tekevät toimistosta joustavan ja uusien tarpeiden mukaan muokattavan, sanoo Lisbeth

– Huomaan monia positiivisia merkkejä siitä, että kehitys kulkee

Forsberg. Erityisen tarkkaan pitää rajata sellaiset alueet, joissa sijaitsee

oikeaan suuntaan. Käynnissä on eräänlainen hiljainen vallankumous.

” N E U V O N I O N , E T TÄ A I N A T E H D Ä Ä N P E R U S K A L U S T U S , J O TA V O I D A A N M U K A U T TA A , K U N T I L A O N OT E T T U K ÄY T TÖ Ö N.”

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

LYHYESTI ÄÄNESTÄ

MITEN HÄIRITSEVÄ ÄÄNI VAIKUTTAA MINUUN? Se vaikuttaa terveyteesi ja suorituskykyysi. Se voi aiheuttaa stressiä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia, mutta se voi olla myös fyysisten hartia- ja niskakipujen takana.

TULOSTIMEN JA HISSIN ÄÄNET HÄIRITSEVÄT MINUA. VOINKO TEHDÄ JOTAIN? Ehdota että rajaatte meluisan tilan seinäkkeiden avulla. Siitä on kaikille iloa. Seinäkkeet voivat myös luoda erillisiä tiloja toimistomaisemaan.

MIKSI MELU HÄIRITSEE MINUA JOINAIN PÄIVINÄ? Ääniherkkyys on yksilöllistä ja se voi myös vaihdella päivästä toiseen, esimerkiksi sen mukaan miten väsynyt tai stressaantunut olet. Paljon keskittymistä vaativat työtehtävät voivat myös aiheuttaa sen, että koet äänen häiritsevänä.

MITÄ VOIN ITSE TEHDÄ, ETTÄ ÄÄNIYMPÄRISTÖ PARANEE? Puhu puhelimessa hiljempaa, sinut kyllä kuullaan. Siirry sivummalle, jos tiedossa on pidempi keskustelu. Ole huomaavainen ja ota huomioon kollegasi ääniympäristö. Käänny keskustelukumppaniisi päin, niin sinut on helpompi kuulla.

KUINKA ERILAISET MATERIAALIT VAIKUTTAVAT ÄÄNEEN? Pehmeät ja huokoiset materiaalit, kuten verhot, tekstiiliverhoillut kalusteet ja matot vaimentavat ääntä. Kovat pinnat, kuten puulattia, sen sijaan heijastavat ääntä. Huoneessa, jossa on erittäin kovia pintoja, ääni muuttuu häiritsevämmäksi ja se voi aiheuttaa kaikuefektin.

KINNARPS ERGONOMY

AKUSTIIKKASUUNNITTELULLA LUOT HYVÄN ÄÄNIYMPÄRISTÖN TOIMISTOON.

ERILAISET TEHTÄVÄT VAATIVAT ERILAISEN VALAISTUKSEN. SISUSTA YLEISVALAISTUKSELLA, TYÖVALAISTUKSELLA JA TUNNELMAVALAISTUKSELLA.

LUOMALLA TYÖYMPÄRISTÖÖN ERI TUNNELMAISIA PAIKKOJA TEET TILAA ERILAISILLE TEHTÄVILLE.

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

TYÖASENNON VAIHTELUA VARTEN VOIT VARATA TYÖYMPÄRISTÖÖN USEITA ISTUINVAIHTOEHTOJA.

Trendibarometri kohoaa suoraan ylös yksilöllisesti suunniteltujen toimistojen kohdalla. Niistä on etua mm. luovuudellemme ja tehokkuudellemme. Ne lisäävät myös työhyvinvointiamme. Mahdollisuudet persoonallisempiin työtiloihin ovat loppumattomat – rajana ovat vain tarve ja mielikuvitus. Inspiroimme sinua Kinnarpsin laajan ja ergonomisen kalustevalikoiman avulla aistillisiin sisustuksiin – kohti hyvää tekevää muutosta. ERGONOMISESSA TYÖTUOLISSA ON USEITA TOIMINTOJA, JOITA MUKAUTETAAN KEHOSI OPTIMAALISTA ERGONOMIAA VARTEN NOSTETTAVALLA JA LASKETTAVALLA PÖYDÄLLÄ VOI VAIHDELLA TYÖASENTOA TEHTÄVÄN JA MIELIALAN MUKAAN.

Seinäke: Oktav, Kinnarps Lattiaseinäke: Prim, Kinnarps Sohva: Pio, Kinnarps Kumollaan oleva jakkara: Frisbee, Kinnarps Korkea jakkara: Rialto, NC Nordic Care Peter Andersson Pöytä: Oberon, Kinnarps, Työtuolit: Capella, Kinnarps Jakkara: Fields, Kinnarps Nojaava seinäke: Oktav, Kinnarps Sohvapöytä Combine, Kinnarps Nojatuoli: Bone, Materia Steinar Hindenes, Lars Tornøe, Atle Tveit Pallo: Boullée, Materia Anders Johnsson

KINNARPS ERGONOMY

Tuoli: Papa, Skandiform Jonas Lindvall Sohva: Avec, Materia Birgitta Lööf Jakkara: Fields, Kinnarps Sohvapöytä: Fields, Kinnarps Äänieriste: Oktav, Kinnarps Sohva: Fields, Kinnarps Kannettavan työpöytä: Slitz, Skandiform Mattias Ljunggren Nojatuoli: Coat, Materia Fredrik Färg Seinän vieressä olevat tuolit: Chip, Kinnarps Palloistuin: Boullée, Materia Anders Johnsson

TEKSTIILIT VAIMENTAVAT ÄÄNTÄ JA EDISTÄVÄT RAUHALLISEMMAN YMPÄRISTÖN LUOMISTA.

KÄYTÄ MONITOIMIKALUSTEITA, JOIDEN KÄYTTÖTARKOITUSTA VOIDAAN MUKAUTTAA TARPEEN MUKAAN.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

ÄÄNENVAIMENTIMET TEKEVÄT TYÖYMPÄRISTÖSTÄ MIELLYTTÄVÄMMÄN.

KÄYTÄ SEINIÄ SÄILYTYKSEEN, NIIN SÄÄSTÄT LATTIA-ALAA.

TYÖPISTEVALAISTUS ON TYÖTILASSASI TÄRKEÄ.

PYÖREÄ JAKKARA EDISTÄÄ TYÖTILAN AKTIIVISUUTTA JA PAREMPAA RYHTIÄ.

MUKAVAT ISTUINKALUSTEET LUOVAT RENTOA TUNNELMAA.

KINNARPS ERGONOMY

Pöydällä oleva tuoli: Neo Lite, Materia Fredrik Mattson Keltainen nojatuoli: Cosa, Martin Stoll Pöytä: Modulor, Skandiform Claesson Koivisto Rune Pöydällä oleva tuoli: Neo, Materia Fredrik Mattson Riippuva tuoli: Jackie, NC Nordic Care Peter Andersson Pinotut tuolit: Chip, Kinnarps Pyörillä varustetut tuolit: Deli, Skandiform Thomas Pedersen Työtuolit: Capella, Kinnarps

KEHOMME OVAT ERILAISIA. VARAAMALLA ERILAISIA TUOLEJA PÖYDÄN ÄÄREEN ANNAT JOKAISELLE MAHDOLLISUUDEN ISTUA HYVIN. VALAISTUS ON TÄRKEÄ TYÖHYVINVOINTISI KANNALTA.

PYÖRÄT LUOVAT JOUSTAVUUTTA.

PEHMUSTETUT KALUSTEET OVAT HYVÄKSI MUKAVUUDELLE. SÄÄDETTÄVÄT TUOLIT TARJOAVAT PARHAAN ERGONOMIAN.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

IKKUNA JA LUONNONVALON PÄÄSEMINEN SISÄÄN ON EHDOTTOMASTI PARAS VALONLÄHDE, JOKA SINULLA VOI OLLA TOIMISTOSSASI.

ERILAISET PÖYTÄKORKEUDET MAHDOLLISTAVAT TYÖASENNON NOPEAN JA HELPON

SUUNNATTAVALLA

MUUTTAMISEN.

TYÖVALOLLA OHJAAT VALON ITSESI MUKAAN EIKÄ PÄINVASTOIN.

PINOTTAVAT KALUSTEET ANTAVAT TILAA USEAMMALLE.

LATTIALTA NOSTETTAVAT KALUSTEET ANTAVAT SIIVOUKSEN TEKEVÄLLE PAREMMAN TYÖPÄIVÄN.

Jalusta Materia, Sandin & Bülow Pyöreä pöytä: Cone, Materia, Carl Öjerstam Jakkara: Platon Lite, Materia Lucas E Hinnerud Tuolit: Jackie, NC Nordic Care Peter Andersson Pehmustettu tuoli: Primo, Skandiform Stefan Borselius Jakkaralla oleva tuoli: Oak, Skandiform Jonas Lindvall Jakkara: Plockepinn, NC Nordic Care Helena Svensson

Pöydällä oleva tuoli: Neo, Materia Fredrik Mattson Pyörillä varustettu tuoli pöydällä: Deli, Skandiform Thomas Pedersen Riippuva tuoli: Oval, Skandiform Claesson Koivisto Rune Tuoli: Deli, Skandiform Thomas Pedersen Nojaava tuoli: Bone, Materia Steinar Hindenes, Lars Tornøe, Atle Tveit Pöytä: Modulor, Skandiform Claesson Koivisto Rune

KINNARPS ERGONOMY

I H M I S E T O VAT E R I L A I S I A . R AT K A I S U T O VAT Y K S I LÖ L L I S I Ä .

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

KINNARPS ERGONOMY

PIENIN ASKELIN SUU Ergonomia on ollut jo alusta 1942 Kinnarpsin sydäntä lähellä. Se sisältää kaiken aina käyttäjäystävällisistä rakenteista takuuvarmoihin kokonaisratkaisuihin. Toinen perustajista, Jarl Andersson, oli ergonomisen ajattelun puolesta puhuja. Keksijänä hän kehitti jatkuvasti pieniä yksityiskohtia, joilla saatiin aikaan suuri muutos. Hänen ansiostaan Kinnarps, yhtenä alan ensimmäisistä toimijoista, aloitti yhteistyön ergonomien kanssa 1950-luvun alkuvuosina. Seuraavassa olemme listanneet muutamia tärkeimpiä vuosia Kinnarpsin ergonomisessa kehityksessä.

1950-LUVULLA ergonomiassa oli kyse

lähinnä siitä, miten tuolilla istuttiin. Nimenomaan tuoli oli kaluste, johon ergonominen katse keskittyi.

1975 myyntiin tuli työtuoli 510, joka oli ensimmäinen suurempi, ergonominen tuoli, jota voitiin mukauttaa yksilöllisesti säädetKIRJOITUSPÖYDÄN TUOLI

tävällä istuimella ja selkänojalla.

K 1538 oli yksi työtuoleista, joka näki päivänvalon

1989 markkinoille tuotiin Decade- kalustesarja, joka perustui uusiin ergonomiavirtauksiin. Sarjaan kuuluivat mm. integroitu kaapelointi ja valaistus sekä istuma-seisomapöytä.

1950-luvulla Kinnarpsilla 1987 tuotiin markkinoille Vip Matic -toiminto, joka seuraa kehon liikeratoja.

1963 Ero-tuoli tuli myyntiin. Siinä oli säädettävä istuin ja selkänoja, ja se oli lähtölaukaus uusajattelulle Kinnarpsin kalustesuunnittelussa.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

RTA KEHITYSTÄ

2016 Fields ja sen lukuisat yhdistämismahdollisuudet joustaviin työympäristöihin tulee myyntiin. Voit lukea lisää Fieldsistä sivuilta 64-65.

2011 Uutuutena monitilatoimisto – Next OfficeTM-ABW.

1993 myyntiin tuli 6000-tuolisarja jossa on Free float -toiminto, ainutlaatuinen mekanismi, jossa keho määrää tuolin liikkeet.

2015 Vallankumouksellinen FreeMotion-tuoli Capella lanseerattiin. 1997 markkinoille tuotiin pieneen tilaan sopiva ”kaappityöpiste” Zapp – ergonomisesti muotoiltu kotitoimisto. Se sai runsaasti huomiota.

Viime vuosina ergonomisten ratkaisujen kehitys ja tarjonta on lähes räjähtänyt. Nykyään Kinnarpsilta 1991 moottorikäyttöinen istuma-

voi löytää sopivan ratkaisun useimpiin työympäristöihin. Sekä nykyinen että tulevaisuuden työ tarjoaa

ja seisomapöytä tuli myyntiin.

monia haasteita, mutta tiedämme että suunnittelu ja ergonomia kulkevat yhä suuremmassa määrin

Se on nykyisten nostettavien ja

käsi kädessä. Sen ansiosta on helpompi valita ergonomisia tuotteita, jotka edistävät työhyvinvointia.

laskettavien pöytien edeltäjä.

Tiedämme myös että Jarl Anderssonin perintö ja kiinnostus toiminnallisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä kohtaan elää yhä Kinnarpsin nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

KINNARPS ERGONOMY

ERGONOMIA KINNARPSILLA

Materiaalinsyöttö tapahtuu automaattisesti, joten työntekijöiden ei tarvitse nostaa käsin raskaita materiaaleja.

Tuolin jalusta asetetaan kulmaan, jotta hienomotorinen liike on helpommin suoritettavissa. Erikoisvalmisteiset työkalut ja niiden sijoittelu varmistavat, että työ sujuu ilman stressiä.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

ERGONOMIA KINNARPSILLA

ELÄMME KUTEN OPETAMME ERGONOMIASSA ON KYSE KOKO IHMISESTÄ – JA KOKO YRITYKSESTÄ. AINAKIN, KUN KYSE ON KINNARPSISTA. SAMALLA, KUN YRITYS KEHITTÄÄ, VALMISTAA JA MYY KALUSTEITA MUILLE ORGANISAATIOILLE, SE ON MYÖS ITSE SUURI TYÖYMPÄRISTÖ. JOLLA ON YHTÄ SUURET VAATIMUKSET ERGONOMIALLE KUIN MUILLA TAI JOPA KORKEAMMAT.

– KYLLÄ, USKON ETTÄ MEILLÄ ON SUUREMMAT TAVOITTEET

kulmassa asennettavaksi, sen sijaan että työntekijän pitäisi

kuin muilla yrityksillä ergonomian suhteen, olisi outoa, jollei niin olisi,

työskennellä luonnottomissa ja rasittavissa asennoissa.

sanoo tuotantojohtaja Anders Hermansson. Tiedämme ensinnäkin miten tärkeää ergonomia on ihmisten hyvinvoinnille ja suoriutu-

– Käytössä on myös nostettava ja laskettava lattia, jotta työkorkeus

miselle. Toiseksi meillä on jo yrityksessä tarvittava kompetenssi,

on oikea riippumatta siitä kuinka pitkä ihminen on, ja työntekijät

joten asia on vähän yksinkertaisempi, toisaalta on myös itsestään-

voivat valita istuvatko vai seisovatko he asemallaan.

selvyys, että meillä on hyvät, omat ergonomiset ratkaisut. KEHITYS JATKUU ERGONOMIAA ALUSTA ALKAEN

Anders Lundahl kertoo lisää linjasta, kun kiertelemme katselemassa.

Korkea tavoitetaso koskee tietysti paitsi omaa toimistoympäristöä,

Hän osoittaa joustavaa lattiaa, ja huomauttaa, ettei valo aiheuta varjoja

myös koko prosessia tuotannosta toimitukseen. Koska monet

tai häikäise, ja työkalut ovat helposti saatavilla ja työtehtäviin mukau-

Kinnarpsin tuotteet ovat teknisesti edistyneitä, niiden asennus on

tettuja. Jokainen pieni yksityiskohta on harkittu, voimme todeta.

yksi suurista haasteista. Kinnarpsin tehtaalla Jönköpingissä on otettu juuri käyttöön uusi tuolin jalustojen asennuslinja. Kävimme

– Huomaat varmasti myös, että voin puhua normaalilla puheäänellä,

siellä vierailemassa ja keskustelimme ergonomi ja fysioterapeutti

koska melutaso on niin matala, sanoo hän.

Anders Lundahlin kanssa. Hän on pitkään työskennellyt ergonomia-

Turvallisuus on luonnollisesti itsestään selvä näkökulma, josta

kysymysten parissa Kinnarpsilla.

huolehditaan mm. kaksoiskomennoilla, joissa vaaditaan käyttäjän molempien käsien käyttämistä, millä estetään puristuksiin joutumi-

– Järjestelmällinen työmme ergonomian parissa vaikuttaa kaikkeen

sesta aiheutuvat loukkaantumiset. Aivan yhtä itsestään selvää on,

mitä teemme ja uusi linja on siitä hyvä esimerkki. Ergonomia-ajattelu

että materiaalinsyöttö ei vaadi työntekijöiltä raskaiden kuormien

alkoi jo piirustusvaiheessa ja sen jälkeen meillä on ollut testityöpiste,

nostoa käsin. Anders Lundahlilla on suuri syy olla tyytyväinen.

jonka arvioimme ennen kuin rakensimme valmiin linjan, sanoo Anders Lundahl, kun olemme siirtyneet pois tehtaalta.

– Kyllä, olen tyytyväinen siinä mielessä että tuotantoympäristö on

Yksi suurista haasteista asennuksessa ovat monet hienomotoriset

onnistunut hyvin, mutta edelleenkin on asioita, joita voidaan parantaa,

ja tarkkuutta vaativat vaiheet, joita jalustaa työstettäessä on tehtävä.

sekä täällä että muualla organisaatiossa. Jatkamme ergonomisten

Linja huolehtii, että tuolin jalusta siirtyy automaattisesti oikeassa

ratkaisujemme kehittämistä ja elämme kuten opetamme.

Anders Lundahl on koulutettu ergonomi ja fysioterapeutti, joka työskentelee Kinnarpsilla. Ergonomisen tuotekehityksen lisäksi Anders tarkastaa kaikki työpisteet ja huolehtii että kaikki työntekijät saavat ergonomisen työnteon koulutuksen ja opastuksen.

KINNARPS ERGONOMY

ERGONOMIA KÄYTÄNNÖSSÄ 5 vihjettä parempaan työterveyteen

SANOTAAN, ETTÄ PARASTA KUNTOILUA ON SELLAINEN, JOKA TOTEUTUU. Sama koskee myös ergonomiaa. Tutkimus ja teoria ovat välttämätön perusta sekä tuotteidemme että koko työympäristön suunnittelussa, mutta kyse on oikeasti siitä, että toimit käytännössä itsellesi hyvällä tavalla. Nouse eisomaan osaksi työpäivää. Liiku myös silloin, kun istut. Älä laiminlyö näyttöasetuksia ja näppäimistöä. Huomioi valo ja ääni, sekä itsesi että muiden vuoksi. Ja viimeiseksi, vaan ei vähäisimpänä – muista että kehosi on tarkoitettu liikkumaan, kuormitukseen ja vaihteluun.

NOUSE SEISOMAAN TERVEYTESI VUOKSI Useimmat istuvat aivan liian paljon. Ei vain töissä. Lisäksi autossa. Bussissa. Aamiaispöydän ääressä ja TV:tä katsellessa. Aikuisten lasketaan nykypäivänä istuvan 9 tuntia vuorokauden 16 hereillä vietetystä tunnista. Mieti - kuinka monta tuntia päivässä istut paikallaan, kuinka monta tuntia liikut ja mitä voit tehdä liikkuaksesi enemmän? Nostettava ja laskettava pöytä on hyvä alku liikkuvammalle ja terveellisemmälle elämälle. Mutta muista käyttää pöytää ja vuorotella istumisen ja seisomisen välillä säännöllisesti, jotta siitä on hyötyä. Seisomaan nouseminen kymmeneksi minuutiksi aika ajoin ei ehkä kuulosta paljolta, mutta sillä on suuri ero keholle. Parasta on tietysti, jos nouset seisomaan terveytesi puolesta ennen kuin niska, hartiat ja selkä muistuttavat sinua siitä miten tärkeää se on.

PIDÄ AKTIIVINEN TAUKO

myös esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien

Lyhyt tauko silloin tällöin on ensimmäinen

vaaraa. Useat uudet tutkimukset osoittavat

askel kohti terveellisempää elämää. Mutta

miten tärkeää on liikkua työpäivän aikana,

tauon pitäminen ei ole sama asia kuin

kun kuntoilu ja muu fyysinen aktiivisuus

passiivinen lepo. Päin vastoin. Liiku tauon

eivät kokonaan kompensoi pitkäkestoisen

aikana. Kevyt lihaskuormitus käynnistää

päivittäisen istumisen sisältämiä terveys-

lukuisia positiivisia prosesseja kehossa ja on

haittoja. Liiallinen istuminen on myös riski-

terveydelle todellinen piristysruiske.

käyttäytymistä painon, veren rasva-arvojen

Työympäristö jossa on sisäänrakennettu-

ja diabeteksen osalta.

na liike ja vaihtelu, on hyvä sekä selälle,

Pidä tauko suunnilleen puolen tunnin välein,

olkapäille ja niskalle ja lisäksi vähentää

ei lepoa, vaan aktiivista toimintaa varten.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

PIDÄ PÄÄ PYSTYSSÄ Aikamme ergonominen haaste on, että me vietämme niin monta tuntia päivittäin näytön ääressä. Eikä pelkästään töissä. Teemme samoin myös työmatkoilla, kauppareissulla, kahvitauolla, kotona keittiössä ja sängyssä - istumme nenä kiinni näytössä. Kirjaimellisesti. Näyttö ei ole itsessään ongelma, vaan taipumuksemme nojata eteenpäin ja kohti sitä. Erityisesti silloin, kun käytämme mobiililaitteita, kuten älypuhelimia, tabletteja tai kannettavia tietokoneita. Niska menee jumiin. Voimakas kuormitus, jolle altistamme niskamme sitä taivuttaessamme, voi aiheuttaa kipuja niska- ja hartiaseudulla. Se aiheuttaa myös sen, että väsymme, jännitymme ja saamme päänsärkyä. Kun ei käytettävissä ole muita apukeinoja, meidän pitää luottaa itseemme. Paras vinkki on laittaa näyttö pois ja tehdä jotain muuta. Jos sinun pitää käyttää näyttöä, teet suuren eron nostamalla katsettasi ja pitämällä päätäsi pystymmässä. Silloin kehosi on paremmassa asennossa ja niskan kuormitus vähenee. Pienet yksityiskohdat voivat tehdä suuren eron:

ISTU, MUTTA ÄLÄ PAIKALLAAN Onko sinun vaikea istua paikallaan? Onneksi olkoon! Paras tapa istua on nimittäin liikkua samalla. Unohda kaikki puheet siitä, että on vain yksi oikea istuma-asento, johon kaikkien pitää pyrkiä. Tai ettet missään nimessä saa istua tuolille hetkeksi ja lepuuttaa jalkojasi. On ihan sallittua istua osa päivästä, erityisesi jos istumiseen sisältyy vaihtelua, liikettä ja toimintaa. Siksi on hyvä, jos sinulla on työtuoli, joka seuraa kehosi liikettä mieluummin kuin päinvastoin. Mielellään sellainen tuoli, joka on helppo säätää, ja jossa sinulla on mahdollisuus istua mahdollisimman monella eri tavalla.

NE TEKIJÄT JOTKA EIVÄT NÄY

suunnittelua, johon yksilö ei aina voi juurikaan

On helppo ymmärtää, että tuolit ja pöydät ovat

vaikuttaa. Muutama käyttökelpoinen vinkki auttaa

tärkeitä hyvän ergonomian saavuttamisessa. Ne

kuitenkin parantamaan sekä sinun että kollegoi-

voidaan nähdä ja niitä voidaan koskettaa. Valon

desi ääni- ja valoympäristöä.

ja äänen osalta se on vaikeampaa. Sillä vaikka

Huomaavaisuus on hyvä äänenkäytön lähtökohta.

tiedämme, että ne vaikuttavat ihmisiin, ovat ne

Matalaääninen puhe häiritsee ymmärrettävästi

unohdettuja, näkymättömiä alueita.

vähemmän kuin kovaääninen. Meillä on taipumus

Haitallista melua koskien on lakeja ja asetuksia,

puhua puhelimessa voimakkaammalla äänellä

mutta ääni voi olla häiritsevää olematta suoraan

kuin mitä tarvitaan. Ehkä voit mennä sivuun

haitallista. Ääni on subjektiivinen asia. Jokainen

pidemmän keskustelun tai kokouksen ajaksi.

kokee äänen eri tavoin, riippuen siitä millainen on,

Entä tiesitkö, että liian vähän valoa aiheuttaa sen,

minkä parissa työskentelee ja kuinka stressaan-

että keho hajottaa melatoniinia, mikä puolestaan

tunut on. Sama asia koskee valaistusta. Kannattaa

saa olon tuntumaan uniselta? Hyvä valaistus on

muistaa sellainen yksinkertainen asia, että meillä

siis loistava idea, jos haluat olla varma, että jaksat

on erilainen valontarve eri ikäisinä.

koko päivän. Huolehdi, että voit itse säätää valais-

Sekä ääni että valo vaativat paljon työympäristön

tustasi, tarvittaessa täydentävillä valaisimilla.

KINNARPS ERGONOMY

”Suunnittelun salaisuus on pitää aina mielessä ihmiset, elämämme ja tekemisemme. Itseltään voi kysyä esimerkiksi miten lapsi käsittää sen mitä suunnitellaan. Tai vanhempi henkilö.” GIUSEPPE BOSCHERINI

Y O U R B O D Y.

OUR CONCERN

KINNARPS ERGONOMY

ANNA VALON

HOITAA TYÖNSÄ IHMISEN KOKO KEHOA OHJAA BIOLOGINEN KELLO, JOTA VUOROSTAAN OHJAA, AIVAN OIKEIN – VALO. TIEDÄMME, ETTÄ VIETÄMME KESKIMÄÄRIN 90 % HEREILLÄOLOAJASTAMME SISÄLLÄ, EIKÄ OLE IHME, ETTÄ VALAISTUS JA VALOSUUNNITTELU OVAT MEILLE NIIN TÄRKEITÄ. ERITYISESTI TYÖYMPÄRISTÖSSÄ.

VALOLLA ON VALTAVA VAIKUTUS meihin ihmisiin. Se tarkoittaa kykyämme nähdä, mutta se vaikuttaa myös paljon mielialaamme ja aktiivisuuteemme. Ihmisen vuorokausirytmi on mukautunut aurinkoon. Olemme virkeämpiä ja suoriudumme paremmin päivällä, kun taas keho palautuu yöllä, kun nukumme.

muuttuu valoksi (verrattuna hehkulamppuun, jossa noin 5 % muuttuu valoksi ja loput lämmöksi). Niiden värintoisto on lisäksi erinomainen ja ne aiheuttavat vähän subliminaalista välkettä. Niiden haittapuolena on, että valonlaatu voi vaihdella paljon eri LED-valaisimien välillä. Siksi on tärkeää olla tarkka valinnoissaan ja huolehtia, että todella saa hyvää laatua.

HEHKULAMPPU, LOISTEPUTKI VAI LED-VALO?

HUMAN CENTRIC LIGHTING – BIOLOGISESTI TEHOKAS VALO

Koska fysiologinen reaktiomme valoon riippuu valon voimakkuudesta

Olemme entistä enemmän tietoisia siitä, että valaistuksella on myös

ja värilämpötilasta, on ympäristömme keinotekoisen valon ominai-

näkymättömiä vaikutuksia. Human Centric Lighting on ns. dynaami-

suuksilla ja laadulla suuri merkitys, koska moderni ihminen viettää

nen valo, jossa sekä valaistusvoimakkuutta että valon väriä voidaan

niin paljon aikaa sisällä.

vaihdella päivän aikana, jotta käyttäjät olisivat virkeämpiä. Se voi tukea ihmisen vuorokausirytmiä, lisätä keskittymistä, ehkäistä union-

Vanhanaikaisessa hehkulampussa on koko valoaaltojen spektri, sama

gelmia ja parantaa yleistä hyvinvointia.

kuin päivänvalolla, mutta se on tehoton valonlähde. Loisteputkivalossa ei ole samaa määrää valoaaltoja, eikä sillä siksi ole samaa vaikutusta

Human Centric Lighting -ratkaisut kouluissa, toimistoissa ja sairaa-

eikä se tyydytä valontarvettamme samalla tavoin.

loissa voivat lisätä oppilaiden, henkilökunnan ja potilaiden energiaa

Lisäksi eräät valonlähteet ovat herkempiä vaihtovirralle, mikä

ja motivaatiota. Esimerkiksi voimakas kylmä valkoinen valo työpäivän

aiheuttaa niin sanottua subliminaalista välkettä*, joka voi aiheuttaa

alussa voi siirtää univaihetta eteenpäin ja auttaa biologisen kellon

päänsärkyä ja jopa stressin tunnetta.

säätämisessä. Maissa joissa talvikuukausina on vähän päivänvaloa,

Uudet LED**-valot ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne ovat erittäin energia-

voivat värilämpötilaltaan säädettävät valaisimet vähentää talvimasen-

tehokkaita, energiakertoimen ollessa noin 70–80 % energiasta, joka

nusta ja muita vuodenaikaan liittyviä sairauksia.

* (Välke, jota emme havaitse silmin, noin 100 kertaa sekunnissa) ** Valoa säteilevät diodit

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

THORBJÖRN LAIKE ANTAA MUUTAMIA HYVIÄ NEUVOJA HYVÄN VALAISTUKSEN LUOMISEEN TYÖYMPÄRISTÖSSÄ. PÄIVÄNVALO ON PARAS VALONLÄHDE Ikkuna on ehdottomasti paras mahdollinen valonlähde. Mikään muu valo ei korvaa kokonaan päivänvaloa, vaikka tutkimus on edennyt suurin askelin kohti parempaa valaistussuunnittelua. PALJON VALOA, MUTTA EI HÄIKÄISYÄ Parasta valoa on epäsuora valo, joka tulee seinien ja katon kautta. Häikäisevällä valaisimella voi olla suora negatiivinen vaikutus kehoomme, koska me ihmiset mielellämme mukaudumme ympäristöömme. Jos valonlähde häikäisee, reagoimme väistämällä väärin sijoitettua valoa, joka vuorostaan johtaa väärään työasentoon, joka kuormittaa salaa kehoamme ja on haitallista pitkällä aikavälillä. YHDISTELE VALONLÄHTEITÄ Loisteputki voi olla hyvä yleisvalo, mutta yksinään se muodostaa yleensä ikävän vaikutelman. Uudentyyppinen led-valo on kapeampisäteinen, mikä lisää häikäisyvaaraa, mutta jota voi toisaalta käyttää tilan muotoilussa luomaan varjoja ja valoisia kohtia. VALAISE OIKEIN Hyvässä valaisimessa pitää olla heijastimia, jotka kumoavat häikäisyn. Jotta ne eivät aiheuta välkyntää ja heijastuksia seinäkkeisiin, ne pitää sijoittaa kattoon ripustettuina epäsuorana valaistuksena juuri varsinaisen työpisteen taakse. TÄYDENNÄ OMALLA VALAISTUKSELLA Kaikilla on erilaiset valontarpeet. Tutkimus on osoittanut, että ihmisille on tärkeää voida täydentää valaistusta, jotta saamme oman valontarpeemme tyydytettyä. Tavallinen työpöytävalaisin THORBJÖRN LAIKE on ympäristöpsykologian dosentti, varaprofessori sekä psykologian

voi olla ratkaisu.

tohtori Lundin yliopistossa. Hän tutkii miten sisätilojen valaistus vaikuttaa ihmisiin ja millaisia vaikutuksia keinovalolla voi olla meihin. Tutkimus on erityisesti suunnattu valon

IKÄ VAIKUTTAA MEIHIN

ja värien ei-visuaalisiin vaikutuksiin, ts. siihen, miten nämä ympäristötekijät vaikuttavat

Lasten ja nuorten näkö voi heikon valon vuoksi

vointiimme ja oloomme Hyvinvoinnillamme on merkitystä sekä käyttäytymiseemme

kehittyä negatiivisesti ja johtaa likinäköisyyteen.

että suorituskykyymme. Thorbjörn on myös vastuuhenkilö CEEBEL:issä, kansallisessa

Siksi valo on heille tärkeää. Valon tarve kasvaa

energiatehokkaan valaistuksen keskusjärjestössä, jonka tehtävä on koordinoida, levittää

yli 40-vuotiaana ja lisäämällä valonmäärää

tietoa ja käynnistää Ruotsissa valoa ja valaistusta koskevia tutkimuksia.

voidaan esimerkiksi välttää lukulasien tarve.

KINNARPS ERGONOMY

FIELDS Modulaarinen ja joustava kalustesarja Fields on Kinnarpsin uusin

löytävät tarvittavan tilan. Konsepti koostuu siksi useista moduuleista

tuote ja yksi Next Office -monitilakonseptin kulmakivistä. Fields

ja toiminnoista. Kaikki osat on mahdollista yhdistää räätälöidyiksi

luo mahdollisuuksia työympäristön mukauttamiseen yksilöllisiin

kalusteiksi ja sisustukseksi asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan.

vaatimuksiin ja tarpeisiin. Vaihdoimme muutaman sanan Olle

Idea oli löytää ilmaisu, jossa nämä kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia

Gyllangin, suunnittelusta vastanneen arkkitehdin kanssa.

ja toimivat muotoilultaan yhtenäisesti. Hain tasapainoa pehmeiden,

orgaanisten istuinosien ja kulmikkaampien tietokonenäyttöjen välillä, KUINKA FIELDSIN IDEA SYNTYI?

jotka ovat tärkeä osa toimistoa.

– Fields-konsepti perustuu tarkkoihin analyyseihin ja ja strategioihin, jotka Kinnarps on toteuttanut. Jo silloin kun tulin mukaan projektiin,

MITEN FIELDS PARHAITEN TAIPUU KALUSTAMISEEN?

tiedettiin mitä haluttiin ja minun tehtäväkseni muodostui – yhdessä

– Näen luomamme tuotteen rakennuspalikoina. Arkkitehdin on

Kinnarpsin tiimin kanssa – löytää ratkaisu jo tunnistettuun tarpeeseen.

mahdollista muotoilla tarpeen ja asiayhteyden mukainen hyvä ja toiminnallinen tila. Ympäristö, jossa on paljon vaihtelua sekä ilmeen

MIKÄ ON SUUNNITTELUIDEA?

että käytön kannalta.

– Suuri osa Fieldsin kehittämistyöstä oli luoda hyvät edellytykset

erilaisille työtarpeille ja tehtävätyypeille. Lähtökohtia olivat itsenäi-

MIHIN OLET TYYTYVÄISIN?

nen, keskittynyt työskentely, hiljaiset tauot tai pienempien ryhmien

– Kokonaisuuteen ja yksityiskohtiin. Mielestäni Fields on hyvä

kokoukset. Yksityisestä yhteisölliseen, jossa sekä yksilö että ryhmä

edustaja uudelle Kinnarpsille.

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

”Muotoilua on tasapainotettu asettamalla lähtökohdaksi, että arkkitehti voi yhdistää eri osat, luoda useita erilaisia toiminta-alueita ja säilyttää yhtenevän ilmaisun.”

Olle Gyllang on designstrategi ja osakas Propeller Designissa, joka on yhteistyössä Kinnarpsin kanssa kehittänyt uuden Fieldsmoduulikalustesarjan.

KINNARPS ERGONOMY

Y O U R B O D Y. O U R C O N C E R N

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. MEILLE KINNARPSILLA kokonaisnäkemys ergonomiasta on selviö suurista linjoista aina pieniin yksityiskohtiin. Miten työ suunnitellaan ja organisoidaan. Miten työympäristö muotoutuu. Ja kuinka hyvin työvälineet toimivat ja mukautuvat käyttäjille. Tuotteemme ja palvelumme ovat työkalu, joilla voidaan luoda työympäristöjä, jotka edistävät sekä yksilöiden että organisaatioiden terveyttä ja suorituskykyä. Intensiivinen kehitystyö, testit, tekniset innovaatiot ja muuntautuva muotoiluajattelu – kaikki ovat tarpeellisia, jotta olemme suurten tavoitteidemme mukaisia. Sana ergonomia tulee kreikan sanoista ”ergon”, joka merkitsee työtä ja ”nomos”, joka merkitsee lakia. Se merkitsee, että tarvitaan objektiivisia ja ikuisia lakeja siitä mikä on hyvää ergonomiaa. Näen mieluummin ergonomian kuitenkin subjektiivisena ja muuttuvana. Ihmisen keho on sama kuin ennenkin mutta työelämämme muuttuu jatkuvasti ja ehkä nykyään nopeammin kuin koskaan. Sitä kehitystä me Kinnarpsilla seuraamme tarkkaan, jotta meillä on koko ajan kalusteet, tieto ja ratkaisut, joita tarvitaan, jotta ihmisten keho ja mieli voivat hyvin. Jos onnistumme siinä, tiedämme että yksilöt ja myös organisaatiot suoriutuvat paremmin. Siten hyvä ergonomia on myös hyvää taloutta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Elisabeth Slunge Tuotesuunnittelun johtaja, Kinnarps AB

KINNARPS ERGONOMY

KINNARPS M ARKET ING & COM M UNICAT IONS / FIREWATER / 8603105503/1603

YOUR BODY. OUR CONCERN.