Leppänen, Helena: Keräilijän aarteet. Muumilaakso Arabiassa (WSOY) by Kirja.fi

Helena Lepp채nen

Muum il

Ker채ilij채n aarteet

W SOY

o s k a

ARA

BIA

Helena Leppänen

K e räil ij ä n a a r teet

Muumi laakso ARABIASSA

Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki

© Helena Leppänen ja WSOY 2014 Sitaatit ja piirrokset © Moomin Characters Ltd™ Tekijä on saanut tukea WSOY:n kirjallisuussäätiöltä tämän kirjan tekemiseen. Kuvalähteet sivulla 150 Graafinen suunnittelu Sinikka Jönsson / Vinttikonttori Oy Toimitus Elsi Saariaho ISBN 978-951-0-40204-7 Painettu EU:ssa

Sisällys Aluksi 7 Aito, autenttinen ja ankara Tove Jansson 11 Tovet ja Muumit 15 Muumimukin pitkä matka 23 Keräilijän muumifilosofiaa 29 Hulluna Muumeihin 33 Mokoman hevit Muumit 34 Esi-isien kaipuu 38 Järjetön muumimukiaddiktio 42 Rauhan asialla 46 Pakatkaa MUKIT – lähdemme retkelle 49 KULHOT pöytään, soppa saapuu 73 Kas LAUTANEN, kaksi- vai yksipuolinen? 91 Pienimmille PIKKU KIPOT 103 Tuo LASIT, KANNUSSA on mehua 109 KATTILAT ja TUOTESARJAT 115 VEITSET, HAARUKAT, LUSIKAT, onko niitä tusina? 123 Yksillä, kaksilla SAKSILLA leikkaa 131 Paljastuiko paketista LAUTASMUISTO, MINIMUUMI

vai jotain ihan MUUTA? 135

Lopuksi 146 Kirjallisuutta ja lähteet 149

Aluksi Me ihmiset säilytämme ja keräilemme esi-

teet sekä pieneen mukiin että syvään ja ma-

neitä, jotka muistuttavat meitä menneistä ta-

talaan lautaseen. Nykyisin Arabian valmis-

pahtumista tai ihmisistä. Annamme toisil-

tuksessa oleva muumisarja tuli markkinoille

lemme lahjoja muistuttamaan tärkeistä tilan-

1990 laajentuen lastenastioista seinälaattoi-

teista ja niihin liittyvistä henkilöistä. Muumi-

hin, Teeman mukeihin, lautasiin, kulhoihin ja

hahmoilla kuvioidut astiat ovat nykykulttuuris-

kannuihin sekä 2000-luvulla myös Iittalan la-

samme muodostuneet esineiksi, jotka sopivat

seihin, Hackmanin aterimiin ja Fiskarsin sak-

moniin elämänvaiheisiin ja -tilanteisiin. Muumi-

siin. Nykyään kaikki mainitut valmistajat kuu-

mukin voi antaa lahjaksi melkein milloin vain,

luvat Fiskars-konserniin.

oli sitten kyse lapsen syntymästä tai henkilön

Tähän kirjaan on koottu yhteen nämä ke-

myöhemmistä syntymäpäivistä, aikuistumi-

räilijöiden rakastamat muumiaiheiset kodin

sesta, ammattiin valmistumisesta, kihlautumi-

käyttöesineet sekä koriste-esineistöä Ara-

sesta, häistä tai eläkkeelle jäämisestä.

bian tuotannosta. Muumituotteiden luojina

Muumimukien avulla voimme muistaa,

esitellään kaksi Tovea, alkuperäisten muu-

muistella ja kertoa jotain merkitsevää toisil-

mikuvien piirtäjä, kansainvälisesti tunnet-

lemme. Niihin liittyy paljon tunteita ja tarinoita

tu taiteilija, kirjailija ja kuvittaja Tove Jansson

omasta elämästämme. Mukien kuva-aiheet

sekä keraamikko, astiamuotoilija Tove Slot-

vaikuttavat tunteisiimme myös muumitarinoi-

te, joka 25 vuotta sitten sai tehtäväkseen

den ansiosta, jotka saattavat vaikuttaa mei-

sovittaa Janssonin kuvituskuvat keraami-

hin voimakkaasti. Muumimukeja on melkein

siin muotoihin. Muumimukin matka Arabian

kaikissa kodeissa, mutta jotkut meistä kerää-

tuolloisen tuotepäällikön Christel Vaener-

vät niitä muita intohimoisemmin, he ovat hul-

bergin syksyllä 1988 syntyneestä ideasta

luna muumeihin.

nykypäivään on pitkä ja menestyksekäs.

Muumihahmot tulivat Arabian tehtaan

Idean äiti ansaitsee oman lukunsa, jossa

posliinisten lastenastioiden koristeaiheeksi

myös tuotantopäällikkö Minna Mertsalmi ja

hetkiseksi jo 1950-luvun loppupuolella, kun

viestintäpäällikkö Nina Colliander kertovat

Tove Jansson (1914–2001) suunnitteli koris-

muumituotteiden nykypäivästä.

Tove Jansson on muumiteoksissaan ku-

lapsuudessa käytetyt astiat, samoin kuin lue-

vannut sitä kaipuuta ja etsintää, jota löytyy

tut sadut ja tarinat voivat säilyä alitajunnassa

jokaisen lapsuutensa taakseen jättäneen ai-

ja pulpahtaa pintaan myöhemmissä kohtaa-

kuisen sisimmästä. Janssonin luomat tari-

misissa. Monen nykypäivän muumiharrasta-

nat ja niiden kuvitukset eivät kuitenkaan ole

jan keräilyinto juontaa juurensa omasta lap-

vain rikkumattoman perheonnen, rakkau-

suudesta tai on syttynyt oman lapsen kautta.

den ja turvallisuuden kuvauksia, vaan mieli-

Muumiastioiden keräilijät ovat kuitenkin

kuvitushahmot joutuvat vaikeisiin haasteisiin

yhtä sekalaista joukkoa kuin Muumilaakson

paitsi ulkoisten uhkien takia myös oman va-

asukkaatkin. Keräilijän ja keräilyesineen vä-

paudennälkänsä ja seikkailunhalunsa johdat-

linen suhde koostuu pitkälti ihmisen omis-

tamina.

ta kokemuksista, mielikuvista ja tuntemuk-

Muumihahmojen inhimilliset ominaisuu-

sista. Keräilymotiivit ovat siten hyvin yksilöl-

det ja ongelmatilanteet pysähdyttävät, ne

lisiä ja vaikeasti luokiteltavissa. Tämän vuok-

saavat meidät peilaamaan omaa itseämme,

si on aina kiinnostavaa kuulla, mikä ketäkin

identiteettiämme, arvojamme ja elämänva-

muumimukissa kiehtoo. Tässä kirjassa keräi-

lintojamme niihin. Muumifilosofiasta on tul-

lijän ääni tulee esiin neljän henkilön, Marko

lut oma tutkimusalueensa ja se avaa kiintoi-

Annalan, Eva Monthénin, Minna Jääskelän ja

sia näkökulmia myös keräilyyn. Muumimukin

Mervi Hongiston, kautta. He kertoivat, miksi

kohdalla ei siis ole kyse mistä tahansa kupis-

ovat hulluina juuri muumeihin.

ta, vaan maagisesta taika-astiasta, joka kan-

Keräilijöiden iloksi kirjan pääosassa ovat

taa mukanaan olemassaolon problematiik-

esinekuvat, joita tuotetiedot täydentävät. Tä-

kaa ja sen myötä jokaista askarruttavaa ky-

mä on kirja muumiastioiden tarpeellisuudesta.

symystä: kuka minä olen? Muumiaiheisissa kodin käyttöastioissa yhdistyy Janssonin tarinoiden kiehtova maailma, muumihahmojen symbolisuus ja astioiden ikiaikainen tehtävä olla hiljaisina todistajina mukana käyttäjiensä elämässä. Astiat ovat läsnä ihmisten jakamissa yhteisissä hetkissä niin arjen kiireisissä aamiaispöydissä kuin sukujuhlien kahvikekkereissä. Varsinkin

- Antakaa juhlien jatkua. Minä näytän teille taikoja. Jokainen saa oman taikatemppunsa. Olkaa hyvä ja toivokaa! Muumiherrasväki ensin. Muumimamma epäröi hieman. - Pitääkö sen olla näkyviä esineitä, hän kysyi, – vai ajatuksia? Jos herra käsittää mitä tarkoitan. - Totta kai, Taikuri sanoi. – Tavarat ovat tietenkin helpompia, mutta kyllä ajatuksetkin käyvät laatuun. - Siinä tapauksessa minä toivoisin, ettei Muumipeikko surisi enää Nuuskamuikkusta, Muumimamma sanoi. - Minä en tiennyt, että se näkyy minusta, Muumipeikko sanoi kuono punastuen. Mutta Taikuri heilautti viittaansa, ja heti suru lennähti pois Muumipeikon sydämestä. Kaipaus muuttui vain odotukseksi, ja se tuntui paljon paremmalta. - Minulla on aate! Muumipeikko huusi. – Kiltti Taikuri, anna koko ruokapöydän kaikkine herkkuineen lentää sinne,missä Nuuskamuikkunen juuri tällä hetkellä lieneekin! Samassa silmänräpäyksessä pöytä kohosi puunlatvojen välitse ja alkoi lepattaa kohti etelää pannukakkuineen, hilloineen, hedelmineen ja kukkineen ja juomineen ja karamelleineen. Siinä meni Piisamirotan kirjakin, jonka hän oli laskenut pöydänkulmalle. - Voi sentään, sanoi Piisamirotta. – Minä pyydän

- Tehty mikä tehty! Taikuri sanoi. – Mutta herra saa uuden kirjan. Olkaa hyvä! - ”Kaiken tarpeellisuudesta”, Piisamirotta luki. – Mutta tämähän on aivan väärin! Minun kirjani käsitteli kaiken tarpeettomuutta! Mutta Taikuri vain nauroi.

aluksi

saada kirjani taiotuksi takaisin heti paikalla!

Taikurin hattu (s. 134–135)

Aito, autenttinen

ja ankara Tove Jansson Helsingissä 9. elokuuta 1914 syntyneestä

mäkerta Tove Jansson, Tee työtä ja rakasta

Tove Janssonista on jo hänen elinaikanaan

antavat kohteestaan monipuolisen ja toisiaan

kirjoitettu paljon. Hänen kuvitustöitään, maa-

täydentävän kokonaiskuvan.

lauksiaan ja kirjallista tuotantoaan on ana-

Nyt 2014, käsillä olevan kirjan julkaisu-

lysoitu eri näkökulmista ja tutkittu useam-

vuonna, on kulunut sata vuotta Janssonin

man väitöskirjan verran. Tove Jansson kuoli

syntymästä ja siinä jälleen syy juhlateoksiin,

87-vuotiaana vuonna 2001, mutta yhä vie-

muisteluun, uudelleen arviointiin. Yhtenä juh-

lä hänestä tehdään tutkimuksia ja hänes-

lavuoden kirjoittajista uppouduin viikkokau-

tä kirjoitetaan. Vuonna 2008 ilmestynyt Tuk-

siksi taustatyötä varten hankkimaani Jans-

holman yliopiston kirjallisuustieteen profes-

son-aineistoon. Kun sitten vihdoin istuin tieto-

sori Boel Westinin kirjoittama teos Tove Jans-

koneen ääreen, en pystynyt kirjoittamaan

son, Sanat, kuvat, elämä ja 2013 ilmestynyt

kuuluisasta kohteestani yhtään mitään. Mi-

Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytai-

tä sellaista voisi Tove Janssonista vielä sa-

teen museon Kiasman entisen johtajan, tai-

noa, mitä ei olisi jo sanottu?! Päätin lopul-

dehistorioitsija Tuula Karjalaisen laatima elä-

ta hyväksyä sen, että paljon jo sanottua on

pakko lainata ja toistaa tässäkin teoksessa,

kodissa antoi riittävästi sekä turvaa että hen-

mutta päätin hyväksyä myös omien tulkinto-

kistä ja fyysistä liikkumatilaa, vapautta.

jeni mahdollisuuden.

sä, että taiteilijan ammatti oli hänelle itsestään

le välittyy voimakkaasti hänen kykynsä olla

selvyys. Taiteilijaksi kasvamista tuki se, et-

aidosti se, mikä on. Ajattelen, että hänet on

tä koko perhe, vanhemmat, Tove ja nuorem-

lapsena todella nähty, kuultu ja hyväksytty

mat veljet Per Olof (s. 1920) ja Lars (1926–

juuri sellaisena kuin hän oli. Hänen olemas-

2000), keskustelivat aina toistensa töistä.

sa olemisen tapaansa on arvostettu ja hän-

Vaikka teini-ikäisen Toven kuvituksia, pilapiir-

tä on kannustettu luotta-

roksia ja kertomuksia jo jul-

maan omiin kykyihinsä ja

kaistiin lehdissä, lähti hän

omaan

kokemukseensa

määrätietoisesti opiskele-

varmimpana tietona todel-

maan taidealaa ensin Tuk-

lisuudesta.

holmaan, sitten Helsinkiin

Autenttisuus – Tove

ja lopulta Pariisiin.

uskollinen

Ankaruus – tarve il-

omalle persoonalleen. Ul-

maista omia tunteitaan ko-

koisen maailman paineet

ko inhimillisen tunneskaa-

eivät vieneet hänen omaa

lan mitalla näkyy Jansso-

sisäistä voimaansa. Vain

nin ankarassa sisäisessä

itseensä ja omaan koke-

rehellisyydessä ja vastuul-

mukseensa luottavalle luo-

lisuudessa.

oli

töissään

vuus mahdollistuu siinä

Tove Jansson kertoi monessa yhteydes-

Aitous – Tove Janssonin töistä minul-

suunnatuissa

Lapsillekaan tarinoissa

mitassa ja monimuotoisuudessa, mitä Jans-

hän ei ilmennä vain helposti nieltäviä positiivi-

sonin tuotanto osoittaa. Tove-lapsi ei ollut

sia tunteita ja siloteltuja ongelmanratkaisuja.

taiteilijavanhempiensa, Faffanin ja Hamin eli

Keskenään hyvin erilaisten ja usein toisiaan

kuvanveistäjä Victor Janssonin (1886–1958)

ymmärtämättömien otusten kautta paljastuu

ja kuvittaja Signe Hammarsten Janssonin

sekä hankalia kohtaamisia että otusten sisäi-

(1882–1970) jatke, vaan yksilö, oma itse. Elä-

siä pelkoja, häpeää ja syyllisyyttä, niitä tun-

mä boheemin ja seikkailunhaluisen isän sekä

teista ikävimpiä, joiden kanssa nuo otukset –

ymmärtävän ja läsnä olevan äidin luomassa

ja lukija – joutuvat elämään.

Myös Janssonin aikuisille suunnatuis-

yhä vaikuttava ja lahjakas ”personal trainer”,

sa novelleissa hyvin arkisten asioiden avul-

joka harjoituttaa ja liikuttaa säälimättömäs-

la lukija samastaa itsensä nopeasti kuvat-

ti tunnelihaksiamme, niitä syvimpiäkin, jotka

tuun henkilöhahmoon ja hänen tunnetilaan-

helposti piilotetaan ainakin muilta.

sa. Esimerkiksi Kesäkirjassa (Sommarboken) Jansson puhuu tunteilematta vanhuudesta ja lapsuudesta, mutta lukija totisesti tuntee nahoissaan kaiken sen harmin, surun ja voimattomuuden, mitä raihnaistuminen ja liikkumisen vaikeutuminen tuovat vanhalle ihmiselle tai muistaa miten hämmentävältä tuntui, kun lapsena joutui sisäiseen ristiriitaan joissain arjen valintatilanteissa. Boel Westinin mukaan Janssonilla oli erikoiskyky, joka teki hänestä kirjailijana kuolemattoman: hän kykeni luomaan henkilökohtaisen yhteyden lukijaansa. Nykypäivänäkin lukija kokee, että juuri hänet on valittu kuulemaan juuri tämä tarina. Sanallisesti Jansle elämän värejä, rajatiloja, liikettä, muutosta. Janssonin poikkitaiteellisuus tulee esiin varsinkin muumitarinoissa, joissa sanojen ja kuvien yhteisvaikutus on tärkeää. Kaikkea ei kuitenkaan kuvata, eikä selitetä puhki, lukijan mielikuvitukselle jää aina tilaa. Joskus kuvitus keventää tekstin pelottavuutta, joskus teksti kuvan. Jatkuva kiinnostus Tove Janssonia kohtaan ja hänen suosionsa salaisuus piilee mielestäni siinä, että hän on teostensa kautta

Tove Jansson

son pystyy maalaamaan mielemme kankaal-

Tovet

ja Muumit

Muumilaakson esikuva on oikeasti olemas-

Kovissa ukkosmyrskyissä tehdyt veneretket

sa Tukholman saaristossa saarella, jolla Tove

antoivat Tovelle voimakkaita elämyksiä. Saa-

Jansson vietti lapsuutensa kesiä. Toven äi-

rilla hän saattoi myös vaellella yksinään, kii-

din Tukholmassa asuneet vanhemmat olivat

peillä puissa ja etsiä rannoilta myrskyn kul-

hankkineet saarelta vapaa-ajan talon, joka oli

jettamia tavaroita. Rakkaus saaristoon säilyi

keskellä metsän ja mäennyppylöiden reunus-

myös aikuisiällä ja Tove Jansson rakennut-

tamaa vihreää niittyä. Isovanhempien huvilaa

ti kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa mö-

ympäröi rehevä puutarha. Tuosta Toven to-

kin kaukaiseen saareen, Klovharuun, jossa

dellisesta ja turvallisesta paratiisista kertoo

he viipyivät varhaisesta keväästä joskus jopa

ruotsalainen lastenkirjailija Christina Björk,

talven tuloon asti.

artikkelissaan ”Ruotsin Muumilaakso on yhä loistossaan” teoksessa Toven matkassa.

Materiaalia taiteeseensa Tove löysi läheltä, omasta elämästään ja lukemistaan kirjois-

meriseikkai-

ta. Lapsesta asti hän nautti lukemisesta ja ja-

lut ja majakkasaaret ovat puolestaan synty-

panilaisen tutkijan Mami Adaschin mukaan

neet Pellingin ulkosaariston ansiosta. Saaris-

maailmankirjallisuuden klassikkojen tuntemi-

to jännittävine säänvaihteluineen viehätti To-

nen näkyy Janssonin teksteissä (”Klassikko-

ven isää. Perhe vietti kesiään karuilla saarilla

jen lukemisesta”, teoksessa Toven matkas-

pikku mökeissä ja luonnonvoimien armoilla,

sa). Muumitarinoiden taustalta voidaan myös

olosuhteissa, joissa uimataito sekä veneen ja

tutkija-kirjailija Salme Aejmelaeuksen mieles-

kalastusvälineiden hallinta olivat arvossaan.

tä löytää esimerkiksi Tartzanin ja Huckleberry

Muumikirjoissa

kuvatut

Finnin seikkailuja, Ihmemaassa vieraillut Liisa

mellä Småtrollen och den stora översväm-

ja sanoilla leikittelevä Nalle Puh olivat Jans-

ningen (Pikkupeikko ja suuri tuhotulva, joka

sonille tuttuja samoin kuin Jules Vernen ja

suomennettiin vasta 1991 nimellä Muumit ja

Ray Brandburyn kuvaukset maailmanlopus-

suuri tuhotulva). Mumintrollet/Muumipeikko

ta (Kun lyhdyt syttyvät).

-nimeä pidettiin vieraana, se kuitenkin hyväkei

syttiin seuraavan kirjan, 1946 ilmestyneen

syntynyt hetkessä, vaan hitaasti 1930- ja

Kometjakten (suom. Muumipeikko ja pyrstö-

1940-lukujen mittaan erilaisista aineksista

tähti) myötä.

Muumipeikon

hahmo

yhdistyen. Siinä on mukana

Jansson oli sitä mieltä, että

sitä maailman ruminta oliota,

lapset tarvitsevat monia erilai-

jonka Tove Jansson piirsi ulko-

sia samastumiskohteita, ja sik-

huussin

(veljelleen

si muumikirjat vilisevät outo-

Immanuel Kantia koskevasta

ja otuksia ja erikoisia hahmoja

väittelystä vihastuneena), sii-

muumien ydinperheen lisäksi.

nä on viitteitä tukholmalais-

Hahmoista voi tunnistaa tutta-

enon kuvailemasta uunin ta-

vansa ja työnantajansa ja, mikä

kana asustavasta muumista,

parasta ja pahinta, itsensä sa-

joka vahtii ruokakomeroa, li-

noo muumeista väitellyt tohtori

säksi siinä on sekä valkois-

Sirke Happonen. Hänen laati-

visuaalinen

seinään

haamumaista

hattivattia

mansa Muumiopas esittelee yli

että mustaa snork-otusta, jotka ilmestyivät

sata Janssonin kirjoista ja piirroksista tuttua

Toven päiväkirjoihin. Vuodesta 1944 lähtien

hahmoa ja hahmotyyppiä.

Tove Jansson piirsi Garm-lehdelle tekemiin-

Vuosina 1945–1980 Tove Jansson kir-

sä pilakuviin muumipeikkoa muistuttavan

joitti kahdeksan muumiromaania ja yhden

nimimerkkihahmon.

muuminovellikokoelman sekä neljä kuvakir-

Hahmo haki paitsi muotoaan myös ni-

jaa. Muumikirjoja on käännetty tähän men-

meään. Kun talvi- ja jatkosodan kauhut sai-

nessä 43 eri kielelle. Muumisarjakuvat alkoi-

vat Janssonin pakeneman fantasian maail-

vat ilmestyä Englannissa The Evening News

maan ja kirjoittamaan ensimmäisen muumi-

-lehdessä 1954 Toven tehtyä kuusivuotisen

kirjan, halusi kustantaja nimetä pääosan esit-

sopimuksen lehden kanssa. Pitkäaikaisessa

täjän pikkupeikoksi. Kirja ilmestyi 1945 ni-

urakassa Tovea alkoi avustaa hänen nuorin

veljensä Lars, joka ensin käänsi ruotsinkie-

jo tuolloin liian monissa yhteyksissä ja hän

liset tekstit englanniksi, sitten käsikirjoitti ja

pelkäsi yleisön kyllästymistä. Liikekirjeenvaih-

1950-luvun lopusta vuoteen 1975 asti myös

don lisäksi menestys synnytti myös suuren

piirsi sarjakuvat. Ruotsalaisen kirjallisuuden

määrän fanipostia ja valtavasti työtä; Jans-

professorin Boel Westinin teos Familjen i da-

son pyrki lähettämään jokaiselle häntä lähes-

len, Tove Janssons muminvärld on ehkä pe-

tyneelle ihailijalleen käsin kirjoitetun kirjeen.

rusteellisin muumiromaanien tulkinta. Juhani jassaan Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson – Muumipeikko-sarjakuvan tarina.

Muumihahmot designtuotteisiin

Kuvittamiseen liittyy monia koristeelli-

Ensimmäisen muumibuumin aikana tulivat

suuden ja koristamisen elementtejä, joita on

myyntiin Janssonin Ham-äidin Arabia teh-

nähtävissä niin Janssonin suunnittelemissa

taalle muotoilemat yhdeksän keraamista fi-

kirjan kansissa kuin pilakuvissakin. Hänen

guuria sekä Kaj Franckin suunnittelema muki

muumiaiheisissa kuvakirjoissaan jopa henki-

ja tuotannosta valitut kaksi lautasta, joita ko-

löhahmot muodostavat toisinaan koristeelli-

ristivat Tove Janssonin piirtämät Muumipeik-

sia pintoja. Tätäkään taustaa vasten ei ole ih-

ko- ja Niiskuneiti-kuviot täydennettyinä Nip-

me, että muumihahmoista on kasvanut suo-

sulla, Pikku Myyllä ja Homssulla. Suurempi

sittu koristekavalkadi moniin eri materiaaleis-

buumi alkoi kuitenkin vasta 1990, kun Ara-

ta valmistettuihin tuotteisiin.

bian ”Tervetuloa Muumilaaksoon” -kokoelma

1950-luvun

puolivälissä

Helsingin

lanseerattiin syyskuussa Tukholmassa ja jou-

Stockmann ja Tukholman NK-tavaratalo jär-

lukuussa Helsingissä. Nostetta tähän buu-

jestivät näyttävät mainoskampanjat myyntiin

miin loi helsinkiläisen Dennis Livsonin tuot-

tulleista muumituotteista. Ne vaikuttivat osal-

tama ja Japanissa valmistettu piirrosanimaa-

taan ensimmäisen muumibuumin syntymi-

tiosarja Muumilaakson tarinoita. Animaation

seen. Stockmannin teemaviikko ”Muumipeikot

ensimmäinen jakso näytettiin Ylen televisio-

vapaalla” sai syksyllä 1956 liikkeelle 50 000

kanavalla syyskuussa 1991 ja uusinnat pyö-

ihmistä. Tove Jansson valvoi itse muumiai-

rivät edelleen eri kanavilla.

heiden käyttöä tuotteissa ja niiden taiteellista

Kaikki Arabian käyttämät muumiaiheet

laatua, mutta suosio oli välillä lähes uuvutta-

perustuvat alkuperäisiin Tove ja Lars Jans-

vaa. Muumipeikko esiintyi hänen mielestään

sonin piirtämiin kuviin. Idean niiden uudes-

Tovet ja muumit

Tolvanen taas on analysoinut sarjakuvia kir-

ta soveltamisesta keraamiseen tuotantoon keksi Arabian silloinen tuotepäällikkö Christel Vaenerberg. Häneltä Arabian tehtaan (nykyisin Fiskars-konsernin omistuksessa oleva Helsingin keramiikkatehdas) suunnittelija Tove Slotte sai ensimmäisen muumeihin liittyvän toimeksiantonsa 1989. Hän lähti etsimään romaani-, kuva- ja sarjakuvakirjoista astioihin sovitettavia aiheita ja tekemään niistä luonnoksia. Kirjassa Muumit Arabiassa. Keraamisia tarinoita 1957–2005 Tove Slotte kertoo elävästi muistojaan Tove Janssonin tapaamitantoa. Alkuvaiheessa ehdotetut aiheet hy-

tasta ja yksi vuosilautanen pakkauksineen

väksyi vielä Tove Jansson itse, mutta myö-

sekä Tuulikki Pietilän muotoilemat figuurit.

hemmin Lars Jansson. Nykyisin Erja Sandell

Isompana, 19 –12 cm korkeina valmistettiin

Moomin Charactersista tarkastaa tuotteisiin

ensin Muumipappa, Muumimamma, Muumi-

tulevat kuvat ja tarvittaessa keskustelee niis-

peikko ja Niiskuneiti ja pian joukkoon liittyivät

tä myös Sophia Janssonin kanssa, joka on

myös Pikku Myy ja Tuu-tikki. Ensin mainituis-

Larsin tytär ja Moomin Characters -yhtiön

ta tehtiin 1992 myös pienemmät miniversiot.

luova johtaja.

Muumituotteiden menestys on ollut

Vuoden 1990 ”Tervetuloa Muumilaak-

Suomessa huima, se on laajentunut Pohjois-

soon” -kokoelma sisälsi kannettavaan laa-

maissa ja Japanissa sen voi sanoa olevan

tikkoon pakatun lastenastiaston, johon kuu-

valtaisa. Tove Slotte on työstänyt muumi-

lui Richard Lindhin muotoilemat RL-muki ja

hahmoja

-lautanen (1983), oman kokonaisuutensa

Ainoastaan esikoisen syntymän aikaan hä-

muodostivat neljä Kaj Franckin Teema-mukia

nen sijaisenaan toimi muotoilija Camilla Mo-

(BAU-malli, 1979–1980), joissa seikkailivat

berg, joka luonnosteli kuuden kappaleen

mustavalkoiset muumihahmot. Kokoelman

kehyslaattasarjan, kuusi seinälautasta ja

koriste-esineinä lanseerattiin kuusi seinälau-

neljä mukia vuoden 1991 kokoelmaan.

neljännesvuosisadan

ajan.

Tovet ja muumit

sesta ja prosessin etenemisestä kohti tuo-

Käytännöksi on muodostunut 1–2 uuden mukikuvion suunnittelu vuodessa sekä kesän ja talven sesonkimukit, jotka ovat myynnissä vain rajatun ajan. Näiden lisäksi tulevat lisäesineet, kuten lautaset, kulhot, kannut, piparipurkit, kakkuvadit jne. Tove Slotte sommittelee myös juomalasien, aterimien ja saksien muumikuviot. Uudistusten ja uutuustuotteiden myötä valikoimasta saattaa poistua joitakin vanhimpia malleja. Tuotteiden valmistus tapahtuu Suomen lisäksi Fiskars-konsernin kumppanuusvalmistajien tehtailla, mutta suunnittelu ja laadunvalvonta ovat tiukasti kotimaassa. Tove Slotten pitkää kokemusta ja taiteellista näkemystä koristeaiheiden sijoittelusta, ymmärrystä seripainoprosessista ja teollisesta valmistuksesta tarvitaan laadun ylläpitämisessä. Yhä edelleen hän aloittaa jokaisen toimeksiantonsa selaamalla läpi muumikirjallisuutta, vaikka osaakin sen jo melkein ulkoa. Uuden kuva-aiheen luonnos valmistuu Toven piirustuspöydällä kaksi vuotta aikaisemmin kuin esine tulee myyntiin. Muotoilijalla on siten jatkuvasti useita varjeltavia muumisalaisuuksia hallussaan. Aluksi hän sai hyvin vapaasti ehdottaa uusia kuva-aiheita. Mitä suositumpia muumeista on tullut, sitä tiukemmaksi tuotantoon valittavien kuvien seula on Toven mielestä muuttunut. Toimeksiantojen sisältöjä mietitään nyt entistä

tarkemmin ja työjäljeltä vaaditaan enemmän, kertoo hän. Värien valinta taas oli aluksi vaikeaa jo pelkästään sen vuoksi, että alkuperäiset kuvat ovat pääosin mustavalkoisia. Myös paino tekniikka ja keraaminen polttoprosessi sanelivat rajansa värityksille. Sarjan edetessä värivalinnat ovat helpottuneet, koska jo olemassa oleva väriskaala on tuonut sekä teknistä kokemusta että visuaalista vertailupintaa. Fiskarsin viestintäpäällikkö Nina Collianderin mukaan vuorovaikutteisuus ja kaksisuuntainen viestintä kuluttajien ja valmistajan välillä perustuu pääosin sosiaaliseen mediaan ja erilaisten fokusryhmien kuulemiseen. Monet muumifanit lähettävät viestejä toiveistaan ja näitä halutaan kuulla ja huosopimukset kuitenkin sitovat tiettyihin ehtoihin ja niiden vuoksi esimerkiksi vain alkuperäisissä Tove ja Lars Janssonin kuvittamissa muumitarinoissa esiintyviä hahmoja voidaan ottaa mukaan.

Tove Slotte uudisti muumifiguurit vuonna 2010, vasemmalla luonnoksia, oikealla savisten hahmomallien valmistusta.

Tovet ja muumit

mioida mahdollisuuksien mukaan. Lisenssi-

Kirja-aarre muumiastioiden ystäville ja keräilijöille! Taiteilija Tove Janssonin (1914–2001) luoman Muumilaakson eriskummallinen väki asettui Arabian lastenastiaston koristeaiheeksi ja keraamisten pienoisfiguurien malliksi ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Huippumenestykseen muumiastiat nousivat 1990-luvulla, ja niistä on tullut myös monen intohimoinen keräilykohde. Tämä kirja esittelee Arabian, Iittalan, Hackmanin ja Fiskarsin brändien alla tuotetut astiat, aterimet, sakset ja koriste-esineet, jotka Muumilaakson väki on hahmoillaan valloittanut vuosina 1957–2014. Neljä keräilijätarinaa valottaa sitä, mikä tekee muumituotteista niin haluttavia.

76.3

www.wsoy.fi

ISBN 978-951-0-40204-7

9 789510 402047