tämän kirjan omistaa:
Aku ja mikki ahkerat
ahertajat
© 2024 Disney Enterprises, Inc. Tammi, 2024
Tammi on osa Werner Söderström Osakeyhtiötä.
Alkuteokset:
Mickey’s Day at the Circus. Ruotsinkielisestä laitoksesta Musse Pigg på Circus suomentanut Heljä Walamies 1989. Goofy the Gardener Makes up his Mind. Ruotsinkielisestä laitoksesta
Långben byter jobb suomentanut Eeva Kalaja 1980.
Kalle Anka som kock ruotsinkielisestä laitoksesta suomentanut Eeva Kalaja 1989.
Tarinat on julkaistu aikaisemmin suomeksi erillislaitoksina Lasten Oman Kirjakerhon sarjassa vuosina 1980–1989. Suomennokset tarkistettu 2024 / Tammi.
Kansi: Laura Lyytinen
Painettu EU:ssa.
ISBN 978-952-04-6455-4
Aku ja mikki
ahkerat ahertajat
TAMMI • HELSINKI
Mikki Hiiri sirkuksessa
Mikki Hiiri ja hänen ystävänsä Minni olivat kaupungilla kävelyllä. Mikki oli pollealla päällä: – Minä en pelkää mitään, hän kerskui. Minni hymyili itsekseen.
Äkkiä kulman takaa näytti syöksyvän esiin valtava tiikeri.
– Apua! Mikki huusi. – Älä anna tiikerin syödä minua, Minni!
– Oletpa sinä hupsu, Minni nauroi. – Sehän on vain juliste! Sirkus on saapunut kaupunkiin.
Mikkiä nolotti vähäsen.
– Mentäisiinkö illalla sirkukseen? Minni kysyi.
– Minä en piittaa sirkushuveista! Enkä ehtisikään lähteä, koska minulla on paljon tekemistä kotona, Mikki tokaisi.
Oikeastaan hänen teki kovasti mieli sirkukseen, mutta hänellä ei ollut rahaa pääsylippuihin.
Mikki ei kuitenkaan mennyt kotiinsa.
Sen sijaan hän kiiruhti sirkuksen johtajan puheille.
– Olisiko teillä minulle töitä? Haluan ansaita kaksi pääsylippua tämäniltaiseen näytökseen, Mikki selitti johtajalle.
– Töistä ei ole pulaa, johtaja sanoi ja käski Mikin ensiksi ruokkia eläimet.
Apinat mokomat heittelivät Mikin tuomia rypäleitä ympäriinsä.
– Ei ruoalla saa leikkiä, Mikki torui.
Hylkeille Mikki kantoi kilokaupalla tuoretta kalaa. Eläimet hotkaisivat nopeasti kalat ja esittivät Mikille temppujaan saadakseen lisää herkkupaloja.
Kun virtahepo oli aterioinut, Mikki pesi sen suuret, valkoiset hampaat.
– Huh sentään, hän sanoi kurkistaessaan virtahevon nieluun. – Toivottavasti en putoa tuohon luolaan!
Norsujen juottaminen oli aikamoinen urakka. Kyllä niillä olikin kova jano! – Olen kantanut teille jo ainakin 50 sangollista vettä, Mikki puuskutti.
Suurin norsu töräytti Mikille kärsällään komean kiitoksen.
