”Voin pukeutua niin kuin haluan”

Ella Ikonen on joskus kuullut ikävää huutelua pukeutumisestaan. Hän ei halua reagoida siihen mitenkään, vaikka juuri sitä huutelijat toivovat.

Huutelun ja ikävän kommentoinnin kohteeksi voi joutua jo siksi, että erottuu ihmismassasta.

Helsingin kuvataidelukiota käyvä 17-vuotias Ella Ikonen muistelee viimesyksyistä tilannetta, jolloin häntä nuoremmat tytöt ja pojat irvailivat kauppakeskuksessa Ikosen keltaiseksi värjättyjä hiuksia.

Huutelijat vertasivat Ikosen hiusten väriä virtsaan.

– Se lähinnä huvitti, koska olen tottunut erilaisiin kommentteihin. En välittänyt huuteluista millään tavalla, sillä reaktioita huutelijat juuri haluavat.

Ikosen mukaan sanojat joutuivat miettimään, miksi heidän ikävät sanansa eivät tehonneetkaan toivotusti.

– Olen itsevarma ja esimerkiksi pukeudun omien mieltymysteni mukaan. Kyse on vain minusta. Sen ymmärtäminen on ollut tärkeää. Lukiossani lähes kaikki opiskelijat ovat omia persooniaan ja ilmaisevat itseään pukeutumisella.

ELLA IKONEN on käynyt peruskoulun Helsingin saksalaisessa koulussa, jossa kiusaamista on hänen mukaansa ollut hyvin vähän ja siihen on puututtu. Vuosien varrella hän on kuitenkin törmännyt tilanteisiin, joita ei tapahtumahetkellä tunnistanut kiusaamiseksi, mutta jotka jälkeenpäin ovat avautuneet kiusaamisena.

– Ulkopuolinen saattaa nähdä tilanteen kaverusten leikkimisenä, vaikka todellisuudessa se voi olla kiusaamista, jossa toinen osapuoli vahingoittuu.

– En ole joutunut varsinaisen kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi, mutta monet kaverini ovat kertoneet omia kokemuksiaan.

Koko ikänsä Soukassa asunut Ella Ikonen liikkuu kotikulmillaan turvallisin mielin eikä välttele pimeällä yksin kulkemista. Osa hänen kavereistaan ei kävele mielellään yksin etenkään illalla, vaan pyytää Ikosta kulkemaan seurana.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TÄMÄN vuoden teema on Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Ella Ikonen pitää teemaa ehdottoman tarpeellisena.

Hänen mukaansa nuorten väkivalta toisia nuoria kohtaan on yleistynyt.

– Tämän päivän maailma asettaa nuorille paineita, mikä saa jotkut käyttäytymään tietyllä tavalla. Monet eivät tiedä, miten pitäisi toimia tilanteissa, joihin he ovat ehkä tahtomattaan joutuneet.

Tarpojavartiossa johtajana toimiva partiolainen Ella Ikonen on osallistunut usein Yhteisvastuukeräykseen lipaskerääjänä. Tänäkin vuonna hän suunnittelee lähtevänsä 14–15-vuotiaiden tarpojien kanssa keräämään varoja tärkeälle asialle. ■

Moni nuori kokee väkivallan uhkaa

Vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuoren kokeman väkivallan tekijä oli useimmiten oma veli tai sisar, ystävä tai muu nuori henkilö.

Neljä prosenttia nuorista oli viimeisen kahdentoista kuukauden aikana pahoinpidellyt toisen henkilön. Pahoinpitelyn kohteena oli vuoden aikana kymmenen prosenttia nuorista.

32 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli kokenut väkivallan uhkaa elämänsä aikana. Pojat olivat kokeneet väkivallalla uhkaamista tyttöjä enemmän. Tytöt sen sijaan olivat kokeneet seksuaalista häirintää useammin kuin pojat.

Nuorisorikollisuuskyselyyn vastasi 5 674 nuorta 74 koulusta. Tutkimus suunnattiin yhdeksännen luokkatason oppilaille.

Markus Kaakinen ja Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 2021.