Betoni 3 2020 - 90 vuotta

Page 11

Pääkirjoitus Preface

Edessä energiatehokkaita ja hiilineutraaleja vuosia Betonilla materiaalina ja Betoni -lehdellä on monia yhteisiä vaiherikkaita vuosia takanaan. Lehti on historiansa aikana ilmestynyt neljällä eri nimellä: Sementti­valmiste-Cementprodukt (1930 alkaen), Sementtituote (1949–1962), Betonituote (1962–1991) ja vuodesta 1992 alkaen nykyisellä nimellään Betoni. Sementtiyhdistyksen asiamies ja teknillisen osaston päällikkö, dipl. ins Aulis Junttila kertasi yhdistyksen ja tiedonantolehden tehtävää heti sodan jälkeen helmikuussa 1946 näin: ”Maamme sementtiteollisuus on määrätietoisella ja sitkeällä työllään halunnut osaltaan saattaa kotoisen maaperämme antimet valtakuntamme rakennustoiminnan käytettäväksi, kansamme hyvinvoinnin ja kulttuurin edistämiseksi. Tähän menestymiseen ovat vaikuttaneet molemminpuolin sekä kuluttajan että valmistajan taholta avarakatseisesti johdetun ja suoritetun valtakunnan rakennustoiminnan hyväksi tarkoitetun yhteistyön tulokset.”

1 Maritta Koivisto

Looking forward to energy-efficient and carbon neutral years Concrete the material and Concrete the magazine have years full of events and happenings spent together behind them. The magazine has been published under four different names during its history: Sementtivalmiste-Cementprodukt (starting in 1930), Sementtituote (1949–1962), Betonituote (1962–1991) and the current name Betoni (Concrete) since 1992. In February 1946, right after the war, Mr. Aulis Junttila, MSc. (Eng), who worked as the agent for the Finnish Cement Association and Head of the Technical Department, described the task of the Association and the Newsletter as follows: “The cement industry in Finland wishes through determined and persevering work to con-

Tämä tehtävä jatkuu Betoni-lehden toimesta edelleen – entistäkin monipuolisempana ja laajempana. Betonilla ja sementillä – niin materiaaleina kuin lehdellä – on jatkossakin tavoitteena tuoda esiin betonin laajat mahdollisuudet ja vahvuudet, esitellä uusimmat kehitys- ja tutkimushankkeet ja uusimmat rakennus- ja infrakohteet niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Mukana on entistä laajemmin esillä korjaaminen, kierrätys ja uudet materiaalit sekä hiilineutraaliin rakentamiseen tähtääminen. Rakentamisen laatu, ekologisuus, kestävyys, muunneltavuus ja energiatehokkuus määrittävät rakennuksen jälleenkäyttöarvon ja säätelevät rakentamista myös tulevaisuudessa. Rakennetun ympäristön osuus maailman hiilen kokonaispäästöistä on merkittävä. Siksi siihen liittyvillä ympäristöteoilla on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy sen käytön aikana, mutta rakennusmateriaaleilla, rakentamistavoilla ja purettavien rakennusten kierrättämisellä on merkitystä. Energian säästö ei yksin riitä. Rakentamisen hiilijalanjälki on saatava pienemmäksi myös muilla tavoilla. Kiertotalous astuu kuvaan mukaan erityisesti siinä vaiheessa, kun vanhoja rakennuksia puretaan. Paljon voidaan kierrättää jo rakennusjätteestä, mutta myös monien muiden teollisuusalojen sivuvirtoja voidaan hyödyntää rakentamisessa. Monet uudet rakennukset suunnitellaan jo valmiiksi siten, että niiden kierrättäminen on rakennuksen elinkaaren lopussa mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Purku voidaan tehdä hallitusti ja vähähiilisesti, jolloin entistä suurempi osa rakennusjätteestä saadaan hyötykiertoon. Materiaalineutraalisuus on oikea lähtökohta kaikessa rakentamisessa: valitaan aina parhaiten kuhunkin rakennuskohteeseen sopiva rakennusmateriaali. Betoni on paljon mainettaan parempi rakennusaine. Betonissa olevan sementin polttaminen tuottaa kyllä paljon CO2-päästöjä, mutta toisaalta betoni on pitkäikäinen ja kierrätettävä materiaali, joltain osin lähes ikuinen. Ilmastonmuutos vaatii rakennusmateriaaleja, joiden säänkestokyky on hyvä. Samoin äänieristys ja palosuojaus ovat käyttäjille tärkeitä asioita. Näistä aiheista on luettavissa useita mielenkiintoisia artikkeleita tässäkin lehdessä. Kun koko elinkaari otetaan huomioon, on se ympäristönkin kannalta kestävä vaihtoehto. Betoni edustaa rakentamisessa kestävyyttä ja pitkää käyttöikää – ekologista luonnonmateriaalia, jolla on oikein käytettynä pitkä elinkaari.

tribute to making the resources from our national soil available to construction activities, in order to promote the wellbeing and culture of our nation.” The Concrete Magazine still continues to fulfil this mission – more versatile and comprehensive than ever before. Our goal will also in the future be to highlight the extensive possibilities and strengths of concrete, introduce the latest development and research campaigns and the most recent building and infrastructure projects, both in Finland and internationally. Research in the sector, renovation, recycling and new materials, as well as the pursuit for carbon neutral construction will take an increasingly bigger role. The built-up environment accounts for a significant part of the total emissions globally. For that reason, environmental actions related to it have a great impact on the fight against the climate change. The majority of the emissions produced by a building occur during its service life, but building materials, construction methods and the recycling of demolished buildings also play a part. Energy savings alone are not enough. We must be able to reduce the carbon footprint of construction also through other means. Much of the building waste is already recyclable, but residues from many other industries can also be utilised in construction. New buildings are already often designed with the aim of making their recycling as easy and simple as possible at the end of their lifecycle. An ever greater part of building waste is re-utilised. Material neutrality is the correct starting point in all types of construction: always selecting the building material best suited for each construction project. Concrete is a much better building material than its reputation suggests. The burning of the cement contained in concrete produces high amounts of CO2 emissions, but on the other hand, concrete is a long-lived and recyclable material,

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

Maritta Koivisto, editor-in-chief of Betoni Magazine, architect SAFA

3 2020

almost everlasting. The fight against climate change calls for building materials with good weather resistance, sound insulation and fire protection properties. Concrete is a sustainable alternative also for the environment, when we consider the entire lifecycle. It represents strength and longevity in construction – an ecological natural material with a long lifecycle, when correctly used.

9


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook

Articles inside

Neuraaliverkkomallit auttavat korvaamaan luonnonhiekkaa murskeella

9min
pages 90-95

Tikkurilan päiväkodissa voi laskea krokotiilin kyydissä

4min
pages 70-75

Eristerapattujen julkisivujen korjaaminen

11min
pages 82-89

Eckertstraße 1 Berliinissä – Oivallisesti kenkälusikoitu asuintaloBetoni 3 2020 - 90 vuotta

9min
pages 18-27

Betonia ja puuta Villa Hero – huoneeton koti

1min
pages 12-17

Paalutuskonekuskit saivat oman tutkinnon

4min
pages 106-107

Kolumni – Asiantuntijan saappaissa – on aina kasvunvaraa

2min
page 111

Betonialan uutisia, julkaisuja, kursseja

7min
pages 112-115

Hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä – tämä on tavoitteemme

5min
pages 102-105

Henkilökuvassa Mirja Illikainen

4min
pages 108-110

DeConcrete-hankkeessa tutkitaan rakennus- ja purkujätteen kierrätystä arktisilla alueilla

6min
pages 96-101

Lendager Group käytti kierrätysmateriaaleja 20 huoneiston kaupunkirivitalon rakentamisessa Kööpenhaminassa

5min
pages 28-39

Meilahden raitiotieliikenteen sähkönsyöttöasema

3min
pages 56-59

Uusi leikkipaikka ja taideteos Joensuun keskustassa – Rupimanteri

6min
pages 76-81

Valo leikkii uudella Länsisalmen sähköasemalla Länsisalmen sähköasema on näyttävä maamerkki

7min
pages 48-55

Helsingin Jätkäsaaressa uusi puisto – Hyväntoivonpuisto Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston silta ja betoniset taidemuurit

8min
pages 60-69

Paikallavalettuja julkisivuja betonista– Kalasataman sähköasema

7min
pages 40-47

Pääkirjoitus – Edessä energiatehokkaita ja hiilineutraaleja vuosia

4min
page 11
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.