MUUTTUVA
ILMASTO
Tiilijulkisivujen uudet tuuletussuositukset
Vielä 1950-luvulla, kun rakennuksen ulkoseinät muurattiin ilman eristeitä puolentoista tai kahden kiven umpimuurauksina, tiiliseiniä ei tarvinnut tuulettaa. Puhuttiin kosteuden suhteen läpihengittävistä ulkoseinärakenteista. Sen sijaan 1960-luvulta lähtien siirryttäessä umpimuureista ns. sandwich-rakenteisiin, julkisivumuurien taakse on pitänyt jättää tuuletusväli.
Aluksi tuulettuvuuteen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota, koska ulkoseinä rakenne oli totuttu tekemään toisin. Julkisivumuuraukset muurattiinkin vielä pitkään kiinni eristeisiin. Vähitellen vakiintui kuitenkin käytäntö, jossa tiiliseinän taakse, eristeen ja julkisivumuurin väliin, jätettiin ilmarako tuuletusta varten. Aluksi raon leveys oli lähtökohtaisesti noin 20 mm, jolloin muurauslaastin ”purseet” ulottuivat useimmiten eristeisiin asti, eikä tuuletuksen toimintaa voinut pitää millään tavalla hyvänä. Myös tiiliseinän juureen jätettävien tuuletusaukkojen tekeminen oli melko harvinaista. Tiilijulkisivun taustan tuulettuvuuteen alettiin aiempien vuosien rakennusvirheiden myötä kiinnittää enemmän huomiota vasta 1990-luvulla.
TUULETUSAUKKOJEN TARVE TIILIVERHOTUISSA RAKENNUKSISSA Julkisivuverhouksen korkeus m
Tuuletusaukkojen min. pinta-ala mm2/jm
Tuuletusaukkojen min. pinta-ala mm2/jm
Tuuletusväli 45 mm
Tuuletusväli 25 mm
7 (2 krs)
1450
1500
18 (5 krs)
2800
3000
32 (9 krs)
4600
5900
56 (15 krs)
8600
Taulukon arvot = tiiliverhouksen minimituuletustarve julkisivun alaosassa. Julkisivuverhouksen yläpää on avoin ja tuulettuva.
Tiiliverhouksen tuuletusaukkojen minimipinta-ala julkisivun alaosassa eri korkuisissa rakennuksissa (mm2/jm)
KIVESTÄ MUURAAMALLA 2/2021 21