Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje liite1 by Kivirakentaminen

HarkkokÃ¤sikirja 2016

MUURATTUJEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE (liite 1)

BETONITEOLLISUUS ry

Sisällysluettelo 3.1 Eurokoodin perusteet . . . . . . . . . . . . . . 3 3.1.1 Kansalliset liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3.1.2 Kuormat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3.2 Muurattujen rakenteiden perusteet eurokoodilla . . . . . . . . . . . . . 3 3.2.1 Yleistä mitoituksesta. . . . . . . . . . . . . . . . . 4 3.3 Materiaaliominaisuudet. . . . . . . . . . . . 5 3.3.1 CE-merkintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3.3.2 SFS 7001 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3.3.3 Materiaaliominaisuuksien mitoitusarvot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 3.3.4 Lujuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Muurin puristuslujuus. . . . . . . . . . . . . . . 6 Muuratun rakenteen leikkauslujuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Muuratun rakenteen taivutuslujuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Raudoituksen tartuntalujuus. . . . . . . . 9 3.3.5 Kimmokerroin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.4 Maanpaineseinän mitoitus . . . . . . . . 10 3.4.1 Taivutusmitoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 3.4.2 Leikkausmitoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Vetoterästen ankkurointi . . . . . . . . . . . . 12 3.4.4 Vetoterästen jatkospituus. . . . . . . . . . . . 14 3.5 Muuratun seinän mitoitus puristukselle ja taivutukselle . . . . . . 14 3.5.1 Seinän tehollinen korkeus. . . . . . . . . . . 14 3.5.2 Seinän tehollinen paksuus. . . . . . . . . . 16 3.5.3 Seinän hoikkuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.5.4 Kuorman alkuepäkeskisyys. . . . . . . . . . 16 3.5.5 Seinän kestävyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.6 Muuratun seinän mitoitus pääasiassa taivutukselle. . . . . . . . . . . 20 3.6.1 Seinän kestävyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.7 Jäykistävät seinät . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.8 Paikallinen puristuskestävyys. . . . . 23 3.9 Esimerkkitalon mitoitus. . . . . . . . . . . . 25 3.9.1 Kellarin maanpaineseinä . . . . . . . . . . . . 26 3.9.2 Alakerran kantavan seinän mitoitus puristukselle ja taivutukselle . . . . . . . . 29 3.9.3 Yläkerran päätyseinän mitoitus tuulenpaineelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.9.4 Yläkerran seinän mitoitus aukkojen kohdalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 3.4.3

3.1 Eurokoodin perusteet 3.1 Eurokoodin perusteet Harkkorakenteisen pientalon suunnittelussa tarvittavia EN-standardeja ovat: 3.1 Eurokoodin perusteet

Harkkorakenteisen pientalon suunnittelussa tarvittavia EN-standardeja ovat:

Harkkorakenteisen pientalon suunnittelussa tarvittavia EN-standardeja ovat: EN Rakenteiden suunnitteluperusteet • 1990 EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet EN Rakenteiden kuormat EN 1991 Rakenteiden kuormat • 1991 EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet EN 1996 Muurattujen rakenteiden suunnittelu • EN 1996 Muurattujen rakenteiden suunnittelu EN 1991 Rakenteiden kuormat EN 1997 Geotekninen suunnittelu • EN 1997 Geotekninen suunnittelu EN 1996 Muurattujen rakenteiden suunnittelu •

EN 1997 Geotekninen suunnittelu

3.1.1 Kansalliset liitteet 3.1.1 Kansalliset liitteet EN-standardeihin kuuluvat kansalliset liitteet joissa esitetään arvoja kansallisesti valittaville EN-standardeihin kuuluvat kansalliset liitteet joissa esitetään arvoja kansallisesti valittaville parametreille. 3.1.1 Kansalliset liitteet parametreille.

EN-standardeihin kuuluvat kansalliset liitteet joissa esitetään arvoja kansallisesti valittaville parametreille.

3.1.2 Kuormat 3.1.2 Kuormat Eurokoodin mukaiset kuormat esitetään standardin EN 1991 eri osissa ja niiden kansallisissa liitteissä. 3.1.2 Kuormat Eurokoodin mukaiset kuormat esitetään standardin EN 1991 eri osissa ja niiden kansallisissa Eurokoodin mukainen murtorajatilan määräävä kuormitusyhdistelmä Suomessa saadaan kaavoista: Eurokoodin mukaiset kuormat esitetään standardin EN 1991 eri osissa ja niiden kansallisissa liitteissä. liitteissä. Eurokoodin mukainen murtorajatilan määräävä kuormitusyhdistelmä Suomessa Eurokoodin mukainen murtorajatilan määräävä kuormitusyhdistelmä Suomessa saadaan kaavoista:

1saadaan ,15 K FI ⎫kaavoista: ⎬ Σ Gk , j + 1,5K FI Qk ,1 + 1,5K FI iΣ≥1ψ 0,i Qk ,i 10,15 ,9 K FI ⎫⎭ j ≥1 ⎬ jΣ≥1 Gk , j + 1,5K FI Qk ,1 + 1,5K FI iΣ≥1ψ 0,i Qk ,i 0,9 ⎭

(1)

(2)

kuitenkin vähintään

1,35 K FI ⎫ ⎬ Σ Gk , j 10,,35 9 K FI ⎫⎭ j ≥1 ⎬ jΣ≥1 Gk , j 0,9 Kaavoissa: ⎭

Kaavoissa:

KFI

on seuraamusluokasta riippuva kuormakerroin. Kuormakertoimen arvot löytyvät standardin EN1990 kansallisen liitteen taulukosta on seuraamusluokasta riippuva kuormakerroin. Kuormakertoimen arvot A1.2(B) (FI). Seuraamusluokat löytyvät saman kansallisen liitteen löytyvät standardin EN1990 kansallisen liitteen taulukosta A1.2(B) (FI). on seuraamusluokasta riippuva kuormakerroin. Kuormakertoimen arvot taulukosta B1 (FI). Pientalot kuuluvat seuraamusluokkaan Seuraamusluokat löytyvät saman kansallisen liitteen taulukosta B1 (FI). löytyvät standardin EN1990 kansallisen liitteen taulukosta A1.2(B) (FI). CC2 ja sitä vastaavan kuormakertoimen KFI arvo on 1,0

on rakenteen oman painon ominaisarvo

KFI

Kaavoissa:

KFI

Gk,j

Qk,1

Gk,j Qk,1

ψ0,i Q k,1 ψ0,i ψ0,i

3.2

Qk,i

(2)

Pientalot kuuluvat seuraamusluokkaan CC2 ja sitä vastaavan Seuraamusluokat löytyvät saman kansallisen liitteen taulukosta B1 (FI). kuormakertoimen KFI arvo on 1,0 Pientalot kuuluvat seuraamusluokkaan CC2 ja sitä vastaavan kuormakertoimen KFI arvo on 1,0 on rakenteen oman painon ominaisarvo

on määräävän muuttuvan kuorman ominaisarvo

on rakenteen oman painon ominaisarvo on määräävän muuttuvan kuorman ominaisarvo

on muuttuvan kuorman yhdistelykerroin. on määräävän muuttuvan kuorman ominaisarvo on muuttuvan kuorman yhdistelykerroin. Kertoimen arvot eri kuormille Kertoimen arvot eri kuormille löytyvät standardin EN 1990 löytyvät standardin EN 1990 kansallisen liitteen taulukosta A1.1 (FI) kansallisen liitteen taulukosta A1.1 (FI) on muuttuvan kuorman yhdistelykerroin. Kertoimen arvot eri kuormille

löytyvät standardin EN 1990 kansallisen liitteen taulukosta A1.1 (FI) on muiden samanaikaisten muuttuvien kuormien ominaisarvot

on muiden samanaikaisten muuttuvien kuormien ominaisarvot

Muurattujen rakenteiden perusteet eurokoodilla

Muurattuja rakenteita koskevat seuraavat eurokoodit: 3.2 Muurattujen rakenteiden perusteet eurokoodilla EN 1996-1-1: Raudoitettuja ja raudoittamattomia muurattuja rakenteita koskevat yleiset säännöt Muurattuja rakenteita koskevat seuraavat eurokoodit: 3.2 Muurattujen rakenteiden perusteet eurokoodilla EN 1996-1-2: Rakenteellinen palomitoitus

Muurattuja rakenteita koskevat seuraavat eurokoodit: EN Muurattujen rakenteiden suunnittelu, materiaalien valinta ja työnsuoritus • 1996-2: EN 1996-1-1: Raudoitettuja ja raudoittamattomia muurattuja rakenteita koskevat yleiset säännöt EN 1996-3: Muuratun rakenteen yksinkertaistetut laskentamenetelmät EN 1996-1-2: Rakenteellinen palomitoitus • EN 1996-1-1: Raudoitettuja ja raudoittamattomia muurattuja rakenteita koskevat yleiset säännöt •

EN 1996-1-2: Rakenteellinen palomitoitus

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 3

Näitä eurokoodeja sovelletaan raudoittamattomien, raudoitettujen, esijännitettyjen ja vahvis tettujen muurattujen rakenteiden suunnittelussa talonrakennuksessa ja maa- ja vesirakentamisessa. Ne käsittelevät ainoastaan rakenteiden kuormituskestävyys-, käyttökelpoisuus- ja säilyvyysvaatimuksia. Muita, esim. lämmön- ja ääneneristystä koskevia vaatimuksia, ei käsitellä. Standardissa EN 1996-1-1 esitetään yleiset perusteet rakennusten sekä maa- ja vesirakennus kohteiden suunnittelemiseksi raudoittamattomana ja raudoitettuna muurattuna rakenteena silloin, kun raudoitusta on käytetty rakenteessa sitkeyden tai kestävyyden saavuttamiseksi tai käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Kyseinen standardi ei käsittele muurattua rakennetta, jonka vaakapinta-ala on pienempi kuin 0,04 m2. Standardissa EN 1996-1-1 esitetään yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka soveltuvat pääasiassa tavanomaisiin rakennuksiin. Näiden sääntöjen soveltamis alaa on saatettu rajoittaa käytännön syiden tai yksinkertaistusten takia. Kaikki tarvittavat soveltamisalan rajoitukset on esitetty standardin tekstissä. 3.2.1 Yleistä mitoituksesta Eurokoodin mukainen mitoitus perustuu rajatilamitoitukseen osavarmuuslukumenetelmää käyttäen. Muuratut rakenteet mitoitetaan murtorajatilassa. Rakenteita ei mitoiteta käyttörajatilassa vaan tarkistetaan erilaisten taulukoiden tai mittasuhteiden perusteella se, että käyttörajatila ei tule määrääväksi. Muurauskappaleet kuuluvat eurokoodin mukaan joko kategoriaan I tai II. Jako kategorioiden välillä riippuu muurauskappaleen lujuuden määrittelytavasta. Kategoriassa I lujuus määritellään keskiarvona niin, että alitustodennäköisyys on enintään 5 %. Kategoriassa II lujuus määritellään keskiarvona. Eurokoodissa muurauskappaleet luokitellaan neljään aukkoryhmään. Ryhmittely tehdään aukkojen pinta-alan, aukkojen koon ja niiden lopullisessa rakenteessa olevan suunnan perusteella. Aukkoryhmityksen perustana olevat mittavaatimukset on esitetty standardin EN1996-1-1 taulukossa 3.1. Laastit jaetaan ominaisuus- ja reseptilaasteihin. Ominaisuuslaasti on valmistajan suhteuttama niin, että saavutetaan halutut ominaisuudet. Suomessa käytettävät laastit ovat ominaisuus laasteja. Tällöin valmistaja ilmoittaa laastin ominaisuudet. Suomessa harkkomuurauksessa käytettävä harkkolaasti M100/500 on eurokoodin mukaista yleislaastia ja merkinnästä huolimatta ominaisuuslaastia. Reseptilaasti tehdään työmaalla annettujen seossuhteiden mukaisesti. Ylityspalkit ovat valmistajan kokeellisesti mitoittamia aukkopalkkeja. Tällöin lujuus perustuu testien keskiarvoon. Myös muiden tuotestandardien mukaan laskennollisesti kohdekohtaisesti suunniteltuja palkkeja voidaan käyttää. Täydentävät tuotteet kuten muuraussiteet, konsolit, kannakkeet ja vanteet ovat valmistajan kokeellisesti mitoittamia tuotteita. Näiden lujuus perustuu testien keskiarvoon.

4 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

3.3 Materiaaliominaisuudet Suunnittelussa käytettävien materiaalien ja rakennustuotteiden ominaisuuksina tai mittoina käytetään kyseeseen tulevissa EN- ja hEN-standardeissa tai eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnöissä (ETA) esitettyjä arvoja, ellei standardissa EN1996-1-1 muuta esitetä. hEN-standardilla tarkoitetaan harmonisoitua tuotestandardia, jonka perusteella tuote voidaan CE-merkitä. 3.3.1 Suoritustasoilmoitus (DoP) Suunnittelun lähtötiedot on etsittävä tuotteiden suoritustasoilmoituksista (DoP). Suoritustaso ilmoitus on ainoa mahdollinen tapa ilmoittaa rakennustuotteen ominaisuuksien arvot ja luokat. Suomessa valmistajat laittavat DoPit kotisivuilleen, mutta jos asiakas vaatii, ne lähetetään (sähköisesti) tuotteen mukana. Lujuudet ovat valmistajan ilmoittamia ja tuotekohtaisia. Tämän takia suunnitelmiin on merkittävä riittävästi vaatimuksia jos määritystä ei tehdä tuotenimillä. Pelkkä vaatimus kevytsoraharkon ja laastin puristuslujuudelle ei riitä. Vaatimus on syytä esittää kevytsoraharkon tyypille, aukkoryhmälle, kategorialle, kevytsoraharkon normalisoidulle puristuslujuudelle ja taivutus vetolujuuden ominaisarvolle, laastin lujuusluokalle tai puristuslujuudelle ja laastin ominais leikkauslujuuden perusarvolle. Suoritustasoilmoituksesta on löydyttävä seuraavat tiedot: Kevytsoraharkon kategoria Mittatiedot ja mittapoikkeamat Kevytsoraharkon aukkoryhmä Puristuslujuus Puristuslujuuden keskiarvo Normalisoitu puristuslujuus Kosteusmuodonmuutos Tartuntalujuus Palokäyttäytyminen Kapillaarinen vedenimukyky Vesihöyryn läpäisevyys Ilmaääneneristävyys Lämpötekniset ominaisuudet Pitkäaikaiskestävyys 3.3.2 SFS 7001 Muurauskappaleille ja laasteille asetetut ominaisuudet ja vaatimustasot on esitetty kansallisessa soveltamisstandardissa ”SFS 7001 Muuratuille tuotteille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimukset”. CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet Euroopassa hyväksytyllä tavalla. Tuotteen kelvollisuus Suomessa käytettäväksi täytyy tarkastaa standardista SFS 7001. 3.3.3 Materiaaliominaisuuksien mitoitusarvot Materiaaliominaisuuden mitoitusarvo saadaan jakamalla ominaisarvo materiaalin osavarmuusluvulla γM. Suomessa käytettävät osavarmuusluvun γM arvot on esitetty standardin EN 1996-1-1 kansallisen liitteen kohdassa 2.4.3(1)P. Normaalisti vallitsevassa mitoitustilanteessa käytettävät arvot on annettu taulukossa 1. Onnettomuustilanteessa varmuuskertoimen arvo on 1,0.

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 5

Taulukko 1. Osavarmuusluvun γM arvoja a kategorian I muurauskappaleita ja ominaisuuslaastia 1,8 γM (normaalisti vallitseva mitoitustilanne) b muurattu rakenne, jossa käytetään: kategorian I muurauskappaleita ja muuta kuin ominaisuuslaastia 2,4 a,b,d a 1,8 2,5 kategorian I muurauskappaleita ja ominaisuuslaastia kategorian II muurauskappaleita ja mitä tahansa laastia 2,4 1,8 kategorian I muurauskappaleita ja muuta kuin ominaisuuslaastia b raudoituksen ankkurointi 2,51,15 kategorian II muurauskappaleita ja mitä tahansa laastia a,b,d raudoitus ja jänneteräs raudoituksen ankkurointi 1,8 3,2 standardin EN 845-1 mukaiset muuraussiteet, vanteet, kannattimet ja konsolit sekä c standardin EN 845-2 mukaiset ylityspalkit , valmistaja ei ilmoita murtotapaa raudoitus ja jänneteräs 1,15 standardin EN 845-1 mukaiset muuraussiteet, vanteet, kannattimet ja konsolit sekä standardin EN 845-2 3,2 mukaiset ylityspalkit c, valmistaja ei ilmoita murtotapaa Valmistaja voi ilmoittaa käytettävän varmuuskertoimen myös rakenteen murtumistavan mukaan seuraavasti. Murtuminen tapahtuu: Valmistaja voi ilmoittaa käytettävän varmuuskertoimen myös rakenteen murtumistavan mukaan 1,35γ - betonissa, puussa tai muurauksessa tai niiden rajapinnassa M1 seuraavasti. Murtuminen tapahtuu: - teräksessä, alumiinissa tai betoniteräksessä 1,10γ 1,35γM1 M1 • betonissa, puussa tai muurauksessa tai niiden rajapinnassa 1,10γM1 • teräksessä, alumiinissa tai betoniteräksessä γM1 on kyseessä olevaa materiaalia koskevan eurokoodiosan (osat EN 1992, EN 1993, γM1 on kyseessä olevaa materiaalia koskevan eurokoodiosan (osat EN 1992, EN 1993, EN 1995, EN 1996, EN 1999) EN 1995, EN 1996, EN 1999) kansallisen liitteen mukainen varmuuskerroin kansallisen liitteen mukainen varmuuskerroin a Ominaisuuslaastien vaatimukset on esitetty standardeissa EN 998-2 ja EN 1996-2. Suomessa käytettävät a Ominaisuuslaastien vaatimukset on esitetty standardeissa EN 998-2 ja EN 1996-2. Suomessa käytettävät laastit ovat laastit ovat ominaisuuslaasteja. Tällöin valmistaja ilmoittaa laastin ominaisuudet. b ominaisuuslaasteja. Tällöin valmistaja ilmoittaa laastin ominaisuudet. Reseptilaastin vaatimukset on esitetty standardeissa EN 998-2 ja EN 1996-2. cb Reseptilaastin vaatimukset on esitetty standardeissa EN 998-2 ja EN 1996-2. Ilmoitetut arvot ovat keskiarvoja. c d Ilmoitetut arvot ovat keskiarvoja. d Kun kategorian II muurauskappaleiden variaatiokerroin on enintään 25 %. Kun kategorian II muurauskappaleiden variaatiokerroin on enintään 25 %.

3.3.4 Lujuudet 3.3.4 Lujuudet

Muurin puristuslujuus Muurin puristuslujuus Muurin puristuslujuus määritetään standardin EN 1052-1 mukaisella testillä tai kaavalla: Muurin puristuslujuus määritetään standardin EN 1052-1 mukaisella testillä tai kaavalla:

f k = Kf bα f mβ

( 3)

(3)

on laastin missä f missä fb on valmistajan ilmoittama muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus ja f b on valmistajan ilmoittama muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuusmja fm on puristuslujuus. Termit K, α ja β ovat muurauskappaleen tyypistä ja aukkoryhmästä riippuvia kertoimia. laastin puristuslujuus. Termit K, α ja β ovat muurauskappaleen tyypistä ja aukkoryhmästä Kertoimen K arvot on esitetty taulukossa 2. Kertoimien α ja β arvot löytyvät taulukosta 3. riippuvia kertoimia. Kertoimen K arvot on esitetty taulukossa 2. Kertoimien α ja β arvot löytyvät taulukosta 3.

Taulukko 2. Kertoimen K arvot käytettäessä kevytsoraharkkoja ja yleislaastia Taulukko 2. Kertoimen K arvot käytettäessä kevytsoraharkkoja ja yleislaastia muurauskappale

yleislaasti

muurauskappale aukkoryhmä 1

0,65

aukkoryhmä 2

0,55

kevytsoraharkko

aukkoryhmä 1 kevytsoraharkko aukkoryhmä 2 Kevytsoraharkot kuuluvat yleensä aukkoryhmään 1.

yleislaasti 0,65 0,55

Taulukko 3. Kertoimien α ja β arvot käytettäessä yleislaastia Kevytsoraharkot kuuluvat yleensä aukkoryhmään 1. α Taulukko 3. Kertoimien α ja β arvot käytettäessä yleislaastia yleislaasti

yleislaasti

0,65

6 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

α 0,65

0,25

β 0,25

Muurin puristuslujuuden kaavaa (3) ja taulukoita 2 ja 3 voidaan käyttää edellyttäen, että: ää edellyttäen, että: muurin yksityiskohtainen suunnittelu on tehty standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti • •muurin yksityiskohtainen suunnittelu on tehty standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti • muurin yksityiskohtainen suunnittelu on tehty standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti kaikkia saumoja voidaan standardin EN 1996-1-1 kohtien 8.1.5(1) ja (3) vaatimusten mukaisesti • •kaikkia saumoja voidaan standardin EN 1996-1-1 kohtien 8.1.5(1) ja (3) vaatimusten mukaisesti 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti • pitää täysinä kaikkia saumoja voidaan standardin EN 1996-1-1 kohtien 8.1.5(1) ja (3) vaatimusten mukaisesti pitää täysinä .5(1) ja (3) vaatimusten mukaisesti pitää täysinä 2 2 •fb on enintään 75 N/mm fb on enintään 75 N/mm kun muurauksessa käytetään yleislaastia • Muurin kun muurauksessa käytetään yleislaastia puristuslujuuden kaavaa (3) ja taulukoita 2 ja 3 voidaan käyttää edellyttäen, että: 2 muurin • fb on enintään 75 N/mm kun muurauksessa käytetään yleislaastia yksityiskohtainen suunnittelu on tehty standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti 2 2 fb on enintään 50 N/mm kun muurauksessa käytetään ohutsaumalaastia • •fb on enintään 50 N/mm kun muurauksessa käytetään ohutsaumalaastia aastia kaikkia saumoja voidaan standardin EN 1996-1-1 kohtien 8.1.5(1) ja (3) vaatimusten mukaisesti 2 • fb on enintään 50 N/mm 2 kun muurauksessa käytetään ohutsaumalaastia 2 • f on enintään 20 N/mm sekä enintään 2f sekä enintään 2fb kun muurauksessa käytetään yleislaastia m täysinä b kun muurauksessa käytetään yleislaastia m on enintään 20 N/mm aumalaastia • fpitää 2 2 fb• onfmenintään 75 N/mm muurauksessa käytetään yleislaastia on enintään 20 N/mm 2 sekä enintään 2f b kun muurauksessa käytetään yleislaastia 2 kun fm on enintään 10 N/mm kun muurauksessa käytetään kevytlaastia • •fm on enintään 10 N/mm kun muurauksessa käytetään kevytlaastia 2 sa käytetään yleislaastia fb on enintään 50 N/mm kun2 muurauksessa käytetään ohutsaumalaastia • fm on enintään 10 N/mm kun muurauksessa käytetään kevytlaastia •muurin paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän koko • fmmuurin paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän koko on enintään 20 N/mm2 sekä enintään 2fb kun muurauksessa käytetään yleislaastia tlaastia pituudella tai osalla sitä ole pituussuuntaista laastisaumaa fm on enintään 10 N/mm2 kun muurauksessa käytetään kevytlaastia • pituudella tai osalla sitä ole pituussuuntaista laastisaumaa muurin paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän koko i pituus niin, ettei seinän koko muurin paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän koko pituudella tai osalla sitä ole pituussuuntaista laastisaumaa muurauskappaleiden lujuuden variaatiokerroin on enintään 25 % • •muurauskappaleiden lujuuden variaatiokerroin on enintään 25 % pituudella tai osalla sitä ole pituussuuntaista laastisaumaa • muurauskappaleiden lujuuden variaatiokerroin on enintään 25 % muurauskappaleiden lujuuden variaatiokerroin on enintään 25 % Raudoitetulla muuratulla rakenteella, jonka jännitysjakauma on standardin EN 1996-1-1 kuvan 6.4 Raudoitetulla muuratulla rakenteella, jonka jännitysjakauma on standardin EN 1996-1-1 kuvan 6.4 25 % mukainen, normalisoituna puristuslujuutena vaakasauman suunnassa voidaan käyttää puristetun osan Raudoitetulla muuratulla rakenteella, jonka jännitysjakauma on standardin EN 1996-1-1 kuvan 6.4 mukainen, normalisoituna puristuslujuutena vaakasauman suunnassa voidaan käyttää puristetun osan Raudoitetulla muuratulla rakenteella, jonka jännitysjakauma on standardin EN 1996-1-1 dardin EN 1996-1-1 kuvan 6.4 normalisoitua puristuslujuutta koko muurauskappaleen vaakasauman suuntaisen normalisoidun mukainen, normalisoituna puristuslujuutena vaakasauman suunnassa voidaan käyttää puristetun osan normalisoitua puristuslujuutta koko muurauskappaleen vaakasauman suuntaisen normalisoidun kuvan 6.4 mukainen, normalisoituna puristuslujuutena vaakasauman suunnassa voidaan a voidaan käyttää puristetun osan puristuslujuuden sijasta. Tällöin pystysaumoissa on oltava laastia koko puristetulla osalla. Valmistaja voi normalisoitua puristuslujuutta koko muurauskappaleen vaakasauman suuntaisen normalisoidun puristuslujuuden sijasta. Tällöin pystysaumoissa on oltava laastia koko puristetulla osalla. Valmistaja voi käyttää puristetun osan normalisoitua puristuslujuutta koko muurauskappaleen vaakasauman n suuntaisen normalisoidun tarvittaessa ilmoittaa edellä mainitun puristetun osan normalisoidun puristuslujuuden eli massan puristuslujuuden sijasta. Tällöin pystysaumoissa on oltava laastia koko puristetulla osalla. Valmistaja voi tarvittaessa ilmoittaa edellä mainitun puristetun osan normalisoidun puristuslujuuden eli massan suuntaisen normalisoidun puristuslujuuden sijasta. Tällöin pystysaumoissa on oltava laastia o puristetulla osalla. Valmistaja voi puristuslujuuden keskiarvon. tarvittaessa ilmoittaa edellä mainitun puristetun osan normalisoidun puristuslujuuden eli massan puristuslujuuden keskiarvon. koko puristetulla osalla. Valmistaja voi tarvittaessa ilmoittaa edellä mainitun puristetun osan puristuslujuuden eli massan puristuslujuuden keskiarvon. normalisoidun puristuslujuuden eli massan puristuslujuuden keskiarvon. Aukkoryhmän 2 ja 3 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo Aukkoryhmän 2 ja 3 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että yhtälöissä käytettävä muurauskappaleiden normalisoitu Aukkoryhmän 2 ja 3 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että yhtälöissä käytettävä muurauskappaleiden normalisoitu Aukkoryhmän 2 ja 3 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden n puristuslujuuden ominaisarvo puristuslujuuden keskiarvo f määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että yhtälöissä käytettävä muurauskappaleiden normalisoitu puristuslujuuden keskiarvo f b, on määritelty standardin EN 772-1 mukaisesti rakosaumamuuratuilla b, on määritelty standardin EN 772-1 mukaisesti rakosaumamuuratuilla ominaisarvo määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että yhtälöissä käytettävä muurauskappaleiden kappaleiden normalisoitu koekappaleilla. Myös aukkoryhmien 1 ja 4 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden keskiarvo fb, on määritelty standardin EN 772-1 mukaisesti rakosaumamuuratuilla koekappaleilla. Myös aukkoryhmien 1 ja 4 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin normalisoitu puristuslujuuden keskiarvo fb, on määritelty standardin EN 772-1 mukaisesti rako kaisesti rakosaumamuuratuilla puristuslujuuden ominaisarvo voidaan määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että: koekappaleilla. Myös aukkoryhmien 1 ja 4 muurauskappaleista muuratun rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo voidaan määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että: saumamuuratuilla koekappaleilla. Myös aukkoryhmien 1 ja 4 muurauskappaleista muuratun atun rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo voidaan määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että: rakosaumamuurin puristuslujuuden ominaisarvo voidaan määrittää kaavalla 3 edellyttäen, että: en, että: jokaisen laastikarheen leveys on vähintään 30 mm • •jokaisen laastikarheen leveys on vähintään 30 mm jokaisen laastikarheen leveys on vähintään 30 mm • jokaisen laastikarheen leveys on vähintään 30 mm muuratun rakenteen paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, muuratun rakenteen paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän • •muuratun rakenteen paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän ettei seinän koko pituudella tai osalla sitä ole seinän pituussuuntaista laastisaumaa • koko pituudella tai osalla sitä ole seinän pituussuuntaista laastisaumaa muuratun rakenteen paksuus on sama kuin muurauskappaleiden leveys tai pituus niin, ettei seinän koko pituudella tai osalla sitä ole seinän pituussuuntaista laastisaumaa iden leveys tai pituus niin, ettei seinän g gkoko pituudella tai osalla sitä ole seinän pituussuuntaista laastisaumaa 4 , missä g on laastikarheiden kokonaisleveys ja t on seinän paksuus ≥ 0≥ ,40, ,missä g on laastikarheiden kokonaisleveys ja t on seinän paksuus stisaumaa • • t t g , missä g on laastikarheiden kokonaisleveys ja t on seinän paksuus ≥ 0 , 4 , missä g on laastikarheiden kokonaisleveys ja t on seinän paksuus • g t K valitaan taulukon x mukaan kun g g einän paksuus kerroin ja K on puolet näistä arvoista, g ≥ 0≥ = 1 , 0 = 1 , 0 ,40,4 kerroin K valitaan taulukon x mukaan kun ja K on puolet näistä arvoista, kun • •kerroin K valitaan taulukon x mukaan kun t t g ja K on puolet näistä arvoista, kun t t g , , = 1,0 ja K on puolet näistä arvoista, kun ≥ 0,4 , g • kerroin K valitaan taulukon x mukaan kun väliarvot interpoloidaan lineaarisesti t t kunväliarvot interpoloidaan lineaarisesti ≥ 0,4 , , väliarvot interpoloidaan lineaarisesti uolet näistä arvoista, kun t väliarvot interpoloidaan lineaarisesti Muuratun rakenteen leikkauslujuus Muuratun rakenteen leikkauslujuus Kun pystysaumoissa käytetään laastia, saadaan leikkauslujuuden ominaisarvo kaavasta: Muuratun rakenteen leikkauslujuus Kun pystysaumoissa käytetään laastia, saadaan leikkauslujuuden ominaisarvo kaavasta: Muuratun rakenteen leikkauslujuus Kun pystysaumoissa käytetään laastia, saadaan leikkauslujuuden ominaisarvo kaavasta: Kun pystysaumoissa käytetään laastia, saadaan leikkauslujuuden ominaisarvo kaavasta: naisarvo kaavasta: f vk f=vk f=vko f+vko0,+4σ0,d4σ d (4) (4) f vk = f vko + 0,4σ d ( 4 ) (4) missä f missä f vko on ominaisleikkauslujuuden perusarvo. Lujuutena käytetään joka laastivalmistajan tai on ominaisleikkauslujuuden perusarvo. Lujuutena käytetään joka laastivalmistajan tai (4) vko muurauskappaleen valmistajan testaamalla saatua arvoa. Ohjeellinen arvo on taulukossa 4. on ominaisleikkauslujuuden perusarvo. Lujuutena käytetään joka laastivalmistajan tai missä f muurauskappaleen valmistajan testaamalla saatua arvoa. Ohjeellinen arvo on taulukossa 4. missä fvko vko on ominaisleikkauslujuuden perusarvo. Lujuutena käytetään joka laastivalmistajan tai n joka laastivalmistajan tai muurauskappaleen valmistajan testaamalla saatua arvoa. Ohjeellinen arvo on taulukossa 4. muurauskappaleen valmistajan testaamalla saatua arvoa. Ohjeellinen arvo on taulukossa 4. n arvo on taulukossa 4.

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 7

Taulukko 4. Muurin ominaisleikkauslujuuden perusarvot fvko Taulukko 4. Muurin ominaisleikkauslujuuden perusarvot fvko Taulukko 4. Muurin ominaisleikkauslujuuden perusarvot f vko 2

fvko (N/mm2) yleislaasti fvko (N/mm2) yleislaasti yleislaasti

Taulukko 4. Muurin ominaisleikkauslujuuden perusarvot fvko fvko (N/mm )

fm ≥ 7,5 N/mm22 fm ≥ 7,5 N/mm2 fm ≥ 7,5 N/mm

2 0,06f fvko (N/mm ) b

0,06fb yleislaasti 0,06fb 2 0,06fb fm ≥ 7,5 N/mm Muurin leikkauslujuuden ominaisarvon fvk yläraja fvlt lasketaan kaavalla 5, kun muurauskappaleen Muurin leikkauslujuuden ominaisarvon f2vk yläraja fvlt lasketaan kaavalla 5, kun muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus f . yläraja fvlt lasketaan kaavalla 5, kun muurauskappaleen Muurin leikkauslujuuden ominaisarvon f b ≤ 5 N/mm2vk normalisoitu puristuslujuus f b ≤ 5 N/mm2. fvk yläraja fvlt lasketaan kaavalla 5, kun muuraus Muurin leikkauslujuuden ominaisarvon normalisoitu puristuslujuus fb ≤ 5 N/mm . kappaleen normalisoitu σ puristuslujuus fb ≤ 5 N/mm2.

f vlt = 0,45 f bt 1 + σ dd ≤ f b − σ d f vlt = 0,45 f bt 1 + σf btd ≤ f b − σ d f vlt = 0,45 f bt 1 + f bt ≤ f b − σ d f bt

(5) (5) ( 5 ) (5) jossa σd on tarkasteltavassa rakenneosassa leikkaustasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa vaikuttava jossa σ jossa σd on tarkasteltavassa rakenneosassa leikkaustasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa d on tarkasteltavassa rakenneosassa leikkaustasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa vaikuttava (leikkaustarkastelua vastaavalla kuormitusyhdistelmällä laskettu) puristusjännityksen mitoitusarvo, joka jossa σd on tarkasteltavassa rakenneosassa leikkaustasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa vaikuttava (leikkaustarkastelua vastaavalla kuormitusyhdistelmällä laskettu) puristusjännityksen mitoitusarvo, joka vaikuttava (leikkaustarkastelua vastaavalla kuormitusyhdistelmällä laskettu) puristusjännitykperustuu rakenneosan puristetulla osalla olevaan keskimääräiseen pystyjännitykseen. Muurauskappaleen (leikkaustarkastelua vastaavalla kuormitusyhdistelmällä laskettu) puristusjännityksen mitoitusarvo, joka sen mitoitusarvo, joka perustuu rakenneosan puristetulla osalla olevaan keskimääräiseen perustuu rakenneosan puristetulla osalla olevaan keskimääräiseen pystyjännitykseen. Muurauskappaleen vetolujuus f perustuu rakenneosan puristetulla osalla olevaan keskimääräiseen pystyjännitykseen. Muurauskappaleen bt saadaan kaavasta: pystyjännitykseen. Muurauskappaleen vetolujuus fbt saadaan kaavasta: vetolujuus f bt saadaan kaavasta: vetolujuus fbt saadaan kaavasta: (6) f bt = 0,15 f b ct ( 6 ) (6) f bt = 0,15 f b ct (6) f bt = 0,15 f b ct missä ct on muurauskappaleen kannasten ja seinämien yhteenlasketun paksuuden suhde missä ct on muurauskappaleen kannasten ja seinämien yhteenlasketun paksuuden suhde missä ct on muurauskappaleen kannasten ja seinämien yhteenlasketun paksuuden suhde kokonaisleveyteen. Arvo on valmistajan ilmoittama tai se valitaan aukkoryhmän minimiarvon mukaan missä ct on muurauskappaleen kannasten ja seinämien yhteenlasketun paksuuden suhde kokonaisleveyteen. Arvo on valmistajan ilmoittama tai se valitaan aukkoryhmän minimiarvon mukaan kokonaisleveyteen. Arvo on valmistajan ilmoittama tai se valitaan aukkoryhmän minimiarvon standardin EN 1996-1-1 taulukosta 3.1. kokonaisleveyteen. Arvo on valmistajan ilmoittama tai se valitaan aukkoryhmän minimiarvon mukaan mukaan standardin EN 1996-1-1 taulukosta 3.1. standardin EN 1996-1-1 taulukosta 3.1. standardin EN 1996-1-1 taulukosta 3.1. Muurin, jonka pystysaumoissa ei ole laastia, leikkauslujuuden ominaisarvon yläraja lasketaan puolestaan Muurin, jonka pystysaumoissa ei ole laastia, leikkauslujuuden ominaisarvon yläraja lasketaan puolestaan 2 Muurin, jonka pystysaumoissa ei ole laastia, leikkauslujuuden ominaisarvon yläraja lasketaan kaavalla 7, kun muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus f Muurin, jonka pystysaumoissa ei ole laastia, leikkauslujuuden ominaisarvon yläraja lasketaan puolestaan b ≤ 5 N/mm2. kaavalla 7, kun muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus f ≤ 5 N/mm . b puolestaan kaavalla 7, kun muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus fb ≤ 5 N/mm2. kaavalla 7, kun muurauskappaleen normalisoitu puristuslujuus fb ≤ 5 N/mm2.

f vlt = 0,45 f bt 1 + σ dd ≤ 0,7( f b − σ d ) f vlt = 0,45 f bt 1 + σf btd ≤ 0,7( f b − σ d ) f vlt = 0,45 f bt 1 + f bt ≤ 0,7( f b − σ d ) f bt

(7 )

(7) (7) (7)

Muuratun rakenteen taivutuslujuus Muuratun rakenteen taivutuslujuus Muuratun rakenteen taivutuslujuus Kevytsoraharkoille käytetään harkko- tai laastivalmistajan ilmoittamaa arvoa. Taulukoissa 5 ja 6 olevia Muuratun rakenteen taivutuslujuus Kevytsoraharkoille käytetään harkko- tai laastivalmistajan ilmoittamaa arvoa. Taulukoissa 5 Kevytsoraharkoille käytetään harkko- tai laastivalmistajan ilmoittamaa arvoa. Taulukoissa 5 ja 6 olevia arvoja voidaan käyttää ohjeellisina. Muuratun rakenteen murtotasot on esitetty kuvassa 2. Kevytsoraharkoille käytetään harkko- tai laastivalmistajan ilmoittamaa arvoa. Taulukoissa 5 ja 6 olevia ja 6 olevia arvoja voidaan käyttää ohjeellisina. Muuratun rakenteen murtotasot on esitetty arvoja voidaan käyttää ohjeellisina. Muuratun rakenteen murtotasot on esitetty kuvassa 2. arvoja voidaan käyttää ohjeellisina. Muuratun rakenteen murtotasot on esitetty kuvassa 2. kuvassa 2. Kuva 2. Murtotasot taivutuksessa

Kuva 1. Murtotasot taivutuksessa Kuva 1. Murtotasot taivutuksessa (a) murtotaso vaakasaumojen suuntainen fxk1 Kuva 1. Murtotasot taivutuksessa

(b) murtotaso vaakasaumoja vastaan kohtisuorassa tasossa fxk2

8 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Taulukko 5. Taivutusvetolujuuden fxk1 arvot vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa

fxk1 (N/mm2) yleislaasti 2 2 Taulukko 5.fTaivutusvetolujuuden fxk1 arvot vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa ≤ 5 N/mm f = 7,5 N/mm m m - 0,26 fxk1 (N/mm2)

fm ≥ 10 N/mm2 0,26

yleislaasti

•

fm ≤ 5 N/mm

Väliarvot voidaan interpoloida

fm = 7,5 N/mm2

fm ≥ 10 N/mm2

0,26

Taulukko 6. Taivutusvetolujuuden fxk2 arvot vaakasaumoja vastaan kohtisuorassa murtotasossa

Väliarvot voidaan interpoloida

fxk2 (N/mm2) Taulukko 6. Taivutusvetolujuuden fxk2 arvot vaakasaumoja vastaan kohtisuorassa murtotasossa yleislaasti 2 fm ≤ 5 N/mm f = 7,5 N/mm2 fxk2m(N/mm2) - 0,1fb yleislaasti 2 2 fm ≤ 5 N/mm

fm = 7,5 N/mm

fm ≥ 10 N/mm2 0,1fb

fm ≥ 10 N/mm2

0,1fb 0,1fb • Väliarvot voidaan interpoloida • Reiällisten harkkojen taivutusvetolujuutta laskettaessa muurauskappaleen normalisoituna Väliarvot voidaan interpoloida puristuslujuutena f Reiällisten harkkojen taivutusvetolujuutta laskettaessa muurauskappaleen normalisoituna b voidaan käyttää myös puristetun osan normalisoitua puristuslujuutta eli massan puristuslujuuden keskiarvoa puristuslujuutena fb voidaan käyttää myös puristetun osan normalisoitua puristuslujuutta eli massan puristuslujuuden keskiarvoa • Jos pystysaumoissa ei käytetä laastia, kerrotaan taulukossa esitetyt arvot pienennyskertoimella 0,7

Jos pystysaumoissa ei käytetä laastia, kerrotaan taulukossa esitetyt arvot pienennys

Raudoituksen tartuntalujuus kertoimella 0,7 Suomessa käytettävät tartuntalujuuden ominaisarvot laastiin sijoitetuille betoniteräksille on esitetty Raudoituksen tartuntalujuus taulukossa 7. Suomessa käytettävät tartuntalujuuden ominaisarvot laastiin sijoitetuille betoniteräksille on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7. Muurauslaastissa olevan raudoituksen tartuntalujuuden ominaisarvo fbok Taulukko 7. Muurauslaastissa olevan raudoituksen tartuntalujuuden ominaisarvo fbok

laasti laasti fbok teräksisille harjatangoille fbok teräksisille harjatangoille (A500HW, B500K, B500B, (A500HW, B500K, B500B, B500C1) B500C1) ja ruostumattomille ja ruostumattomille harjatangoille 2 harjatangoille (B600KX) (N/mm ) (B600KX) (N/mm2)

M2-M7

M7,5-M20

M2-M7

1,8

M7,5-M20

1,8

2,7

3.3.5 Kimmokerroin 3.3.5 Kimmokerroin

Kimmokerroin lasketaan kaavalla:

E = KE fk

( 8)

(8)

Kimmokertoimen laskentaa varten on standardin EN 1996-1-1 kansallisessa liitteessä esitetty Kimmokertoimen laskentaa varten on standardin EN 1996-1-1 kansallisessa liitteessä esitetty kertoimelle K E kertoimelle KE kaksi = 700 käytetään eurokoodin liitteessä G tarvittavan kimmokertoimen laskentaan. arvoa. Arvoa KE = 700 käytetään eurokoodin liitteessä G tarvittavan kaksi arvoa. Arvoa K E kimmokertoimen laskentaan. Tämä kerroin sisältää viruman vaikutuksen. Suurempaa arvoa Tämä kerroin sisältää viruman vaikutuksen. Suurempaa arvoa K E = 1400 käytetään lyhytaikaisen KE = 1400 käytetään lyhytaikaisen sekanttikimmokertoimen laskentaan. sekanttikimmokertoimen laskentaan.

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 9

3.4 Maanpaineseinän mitoitus Maanpaine määritetään standardin EN1997-1 mukaan. Maanpaineena käytetään aktiivista maanpainetta. 3.4 Maanpaineseinän mitoitus Aktiivipainekerroin Ka yksinkertaistetussa mitoituksessa lasketaan yhtälöllä 9, kun täyttö on tehty Maanpaine määritetään standardin EN1997-1 mukaan. Maanpaineena käytetään aktiivista maanpainetta. 3.4 Maanpaineseinän mitoitus

3.4 Maanpaineseinän mitoitus kitkamaalajeilla. Yhtälö on yksinkertaistettu standardin EN1997-1 liitteen C mukaisesta kaavasta olettamalla Aktiivipainekerroin Ka yksinkertaistetussa mitoituksessa lasketaan yhtälöllä 9, kun täyttö on tehty Maanpaine määritetään standardin EN1997-1 mukaan. Maanpaineena käytetään aktiivista maanpainetta. Maanpaine määritetään standardin EN1997-1 mukaan. Maanpaineena käytetään aktiivista täytön yläpinta vaakasuoraksi ja seinän ja täytön välinen leikkauskestävyyskulma δ (”seinäkitkakulma”) kitkamaalajeilla. Yhtälö on yksinkertaistettu standardin EN1997-1 liitteen C mukaisesta kaavasta olettamalla Aktiivipainekerroin Ka yksinkertaistetussa mitoituksessa lasketaan yhtälöllä 9, kun täyttö on tehty maanpainetta. Aktiivipainekerroin Ka yksinkertaistetussa mitoituksessa lasketaan yhtälöllä 9, nollaksi. täytön yläpinta vaakasuoraksi ja seinän ja täytön välinen leikkauskestävyyskulma δ (”seinäkitkakulma”) kitkamaalajeilla. Yhtälö on yksinkertaistettu standardin EN1997-1 liitteen C mukaisesta kaavasta olettamalla kun täyttö on tehty kitkamaalajeilla. Yhtälö on yksinkertaistettu standardin EN1997-1 liitteen nollaksi. täytön yläpinta vaakasuoraksi ja seinän ja täytön välinen leikkauskestävyyskulma δ (”seinäkitkakulma”) C mukaisesta olettamalla täytön yläpinta vaakasuoraksi ja seinän ja täytön välinen 1 − sin ϕkaavasta ' (9) Ka = nollaksi. leikkauskestävyyskulma δ (”seinäkitkakulma”) nollaksi. 1+ − sin ϕ '

(9) Ka = − sin ϕ ' 1+ 3 ( 8) ja (9) Ka = Käytännön suunnittelussa voidaan kuitenkin kitkamaatäytölle käyttää tilavuuspainona γ=18 kN/m 1 + sin ϕ ' 3

leikkauskestävyyskulmana φ’=32°. Tällöin aktiivipainekertoimeksi saadaan K a=0,31. Vaakaraudoitetussa Käytännön suunnittelussa voidaan kuitenkin kitkamaatäytölle käyttää tilavuuspainona γ=18 kN/m ja Käytännön suunnittelussa voidaan kuitenkin kitkamaatäytölle käyttää tilavuuspainona γ=18 3 seinässä maanpaineen huippuarvot tasoittuvat ja laskennassa voidaan kolmiokuorman sijasta käyttää leikkauskestävyyskulmana φ’=32°. Tällöin aktiivipainekertoimeksi saadaan K a=0,31. Vaakaraudoitetussa Käytännön suunnittelussa voidaan kuitenkin kitkamaatäytölle käyttää tilavuuspainona γ=18 kN/m ja kN/m3 ja leikkauskestävyyskulmana φ’=32°. Tällöin aktiivipainekertoimeksi saadaan Ka=0,31. tasanjakautunutta kuormaa. Näillä oletuksilla täytön aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan seinässä maanpaineen huippuarvot tasoittuvat ja laskennassa voidaan kolmiokuorman sijasta käyttää leikkauskestävyyskulmana φ’=32°. Tällöin aktiivipainekertoimeksi saadaan K a=0,31. Vaakaraudoitetussa Vaakaraudoitetussa seinässä maanpaineen huippuarvot tasoittuvat ja laskennassa voidaan yhtälöstä 10 ja täytön päällä olevan pintakuorman aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan tasanjakautunutta kuormaa. Näillä oletuksilla täytön aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan seinässä maanpaineen huippuarvot tasoittuvat ja laskennassa voidaan kolmiokuorman sijasta käyttää kolmiokuorman sijasta käyttää tasanjakautunutta kuormaa. Näillä oletuksilla täytön aiheutyhtälöstä 11. yhtälöstä 10 ja täytön päällä olevan pintakuorman aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan tasanjakautunutta kuormaa. Näillä oletuksilla täytön aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan tama maanpaineen ominaisarvo saadaan yhtälöstä 10 ja täytön päällä olevan pintakuorman

yhtälöstä 11. yhtälöstä 10 ja täytön päällä olevan pintakuorman aiheuttama maanpaineen ominaisarvo saadaan aiheuttama kN maanpaineen ominaisarvo saadaan yhtälöstä 11. p a.mp = 2,8 3 * z mp yhtälöstä 11.

(10)

m kN ( 10) (10) p a.mp = 2,8 3 * z mp kN m (10) (11) 2,31 8 q k3 * z mp p a.mp pk = 0 m ( 11) (11) p a. pk = 0,31q k Kaavoissa zmp on täyttökorkeus ja qk on täytön päällä olevan pintakuorman ominaisarvo. Kellarin seinissä (11) p a. pk = 0,31q k

Kaavoissa zmp on täyttökorkeus ja qk on täytön päällä olevan pintakuorman ominaisarvo. Kellaeristeharkot jatkuvat maanpinnan alapuolelle noin kaksi varvia. Tasanjakautuneen kuorman katsotaan Kaavoissa z mp on täyttökorkeus ja qk on täytön päällä olevan pintakuorman ominaisarvo. Kellarin seinissä rin seinissä eristeharkot jatkuvat maanpinnan alapuolelle noin kaksi varvia. Tasanjakautuneen alkavan vasta eristeharkkojen alapuolelta. Täyttökorkeus lasketaan kuitenkin maanpinnasta. Tämän jälkeen eristeharkot jatkuvat maanpinnan alapuolelle noin kaksi varvia. Tasanjakautuneen kuorman katsotaan Kaavoissa z mp on täyttökorkeus ja qk on täytön päällä olevan pintakuorman ominaisarvo. Kellarin seinissä kuorman katsotaan alkavan vasta eristeharkkojen alapuolelta. Täyttökorkeus lasketaan kuitenlasketaan maanpaineen suurin mitoituskuorma käyttäen kuormitusyhdistelmien osavarmuuskertoimia. alkavan vasta eristeharkkojen alapuolelta. Täyttökorkeus lasketaan kuitenkin maanpinnasta. Tämän jälkeen eristeharkot jatkuvat maanpinnan alapuolelle noin kaksi varvia. Tasanjakautuneen kuorman katsotaan kin maanpinnasta. Tämän jälkeen lasketaan maanpaineen suurin mitoituskuorma käyttäen Suurin mitoituskuorma on joko pelkän maanpainon kuormitus tai maanpainon ja pintakuorman lasketaan maanpaineen suurin mitoituskuorma käyttäen kuormitusyhdistelmien osavarmuuskertoimia. alkavan vasta eristeharkkojen alapuolelta. Täyttökorkeus lasketaan kuitenkin maanpinnasta. Tämän jälkeen kuormitusyhdistelmien osavarmuuskertoimia. Suurin mitoituskuorma on joko pelkän maan aiheuttaman maanpaineen yhdistelmä. Suurin mitoituskuorma on joko pelkän maanpainon kuormitus tai maanpainon ja pintakuorman lasketaan maanpaineen suurin mitoituskuorma käyttäen kuormitusyhdistelmien osavarmuuskertoimia. painon kuormitus tai maanpainon ja pintakuorman aiheuttaman maanpaineen yhdistelmä.

aiheuttaman maanpaineen yhdistelmä. Suurin mitoituskuorma on joko pelkän maanpainon kuormitus tai maanpainon ja pintakuorman Muuratun rakenteen taivutuslujuutta fxk1 ei käytetä hyväksi vaakasuoran maanpaineen kuormittamaa aiheuttaman maanpaineen yhdistelmä. Muuratun rakenteen taivutuslujuutta fxk1 ei käytetä hyväksi vaakasuoran maanpaineen kuorseinää mitoitettaessa. Muuratun rakenteen taivutuslujuutta f xk1 ei käytetä hyväksi vaakasuoran maanpaineen kuormittamaa mittamaa seinää mitoitettaessa.

seinää mitoitettaessa. Muuratun rakenteen taivutuslujuutta f xk1 ei käytetä hyväksi vaakasuoran maanpaineen kuormittamaa Puristuslujuutena käytetään massan puristuslujuuden keskiarvoa. seinää mitoitettaessa. Puristuslujuutena käytetään massan puristuslujuuden keskiarvoa. Puristuslujuutena käytetään massan puristuslujuuden keskiarvoa. Vaakaraudoitetuilla maanpaineseinillä suositellaan, että seinän jännemitan ja seinän paksuuden suhde on Vaakaraudoitetuilla maanpaineseinillä suositellaan, että seinän jännemitan ja seinän paksuuden Puristuslujuutena käytetään massan puristuslujuuden keskiarvoa. pienempi kuin 25. Vaakaraudoitetuilla maanpaineseinillä suositellaan, että seinän jännemitan ja seinän paksuuden suhde on suhde on pienempi kuin 25. pienempi kuin 25. Vaakaraudoitetuilla maanpaineseinillä suositellaan, että seinän jännemitan ja seinän paksuuden suhde on

3.4.1 Taivutusmitoitus 3.4.1 Taivutusmitoitus pienempi kuin 25. Taivutusmitoitus aloitetaan määrittämällä mitoittava momentti. Tämän jälkeen seinän vaatima 3.4.1 Taivutusmitoitus Taivutusmitoitus aloitetaan määrittämällä mitoittava momentti. Tämän jälkeen seinän vaatima vetoraudoituksen pinta-ala voidaan laskea seuraavilla kaavoilla: Taivutusmitoitus aloitetaan määrittämällä mitoittava momentti. Tämän jälkeen seinän vaatima vetoraudoituksen pinta-ala voidaan laskea seuraavilla kaavoilla: 3.4.1 Taivutusmitoitus

vetoraudoituksen pinta-ala voidaan laskea seuraavilla kaavoilla: Taivutusmitoitus aloitetaan määrittämällä mitoittava momentti. Tämän jälkeen seinän vaatima M ( 12 ) µ = 2d vetoraudoituksen pinta-ala voidaan laskea seuraavilla kaavoilla:

bdM f µ = 2d d bdM df d µ= β = 1bd − 2 f1 − 2µ d β = 1 − 1 − 2µ β = 1 − ⎧⎪1d −⎛⎜12−µβ ⎞⎟ z = min⎨ ⎝ 2 ⎠ ⎪0,95d ⎩ As ,vaad =

Md zf yd

(12)

(15)

(16)

( 13 )

(12) (13) (13)

( 14 )

(13) (14)

10 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

As ,min =

0,0003bd

⎧ ⎛ β⎞ ⎪d ⎜1 − ⎟ z = min⎨ ⎝ 2 ⎠ ⎪0,95d ⎩

(14)

As ,vaad =

Md zf yd

( 15)

(15)

As ,min =

0,0003bd 2

( 16)

(16)

missä: missä:

μ μ Md b M d d fd b β d z As,fvdaad fyd β As,min

on suhteellinen momentti. Suhteellinen momentti ei saa ylittää on suhteellinen momentti. Suhteellinen momentti ei saa ylittää yläraja-arvoa yläraja-arvoa μamx. Arvot löytyvät taulukosta 8. . Arvot löytyvät taulukosta 8. μ amx on laskentakuormien aiheuttama mitoitusmomentti on poikkileikkauksen leveys on laskentakuormien aiheuttama mitoitusmomentti on poikkileikkauksen tehollinen korkeus on puristusjännityksen suuntainen muurin puristuslujuuden on poikkileikkauksen leveys mitoitusarvo on puristuspinnan suhteellinen korkeus on poikkileikkauksen tehollinen korkeus on sisäinen momenttivarsi on puristusjännityksen suuntainen muurin puristuslujuuden mitoitusarvo on vaadittava vetoraudoituksen pinta-ala on teräksen lujuuden mitoitusarvo on puristuspinnan suhteellinen korkeus on minimiteräsmäärä

on sisäinen momenttivarsi

fyd

on teräksen lujuuden mitoitusarvo

Suhteellisen momentin yläraja-arvo riippuu teräksen lujuudesta, kevytsoraharkon runkoaineen aukkoryhmästä. Suomessa käytettävien teräslujuuksien suhteellisen momentin on vaadittava vetoraudoituksen pinta-ala tiheydestä sekä As,vaad yläraja-arvot on esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8. Suhteellisen momentin alaraja-arvot μmax

As,min

Teräksen lujuus

on minimiteräsmäärä fyk=500 N/mm2

fyk=600 N/mm2

Suhteellisen momentin yläraja-arvo riippuu teräksen lujuudesta, kevytsoraharkon runkoaineen tiheydestä μamx=0,300 Aukkoryhmä 1 μamx=0,300 sekä aukkoryhmästä. Suomessa käytettävien teräslujuuksien suhteellisen momentin yläraja-arvot on μamx=0,269 Aukkoryhmä 2 μamx=0,292 esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Suhteellisen momentin alaraja-arvot μ Seinän vaakasaumoissa raudoituksen kokonaispinta-alan on oltava vähintään 0,03 % seinän max

bruttopoikkipinta-alasta eli 0,15 % kummassakin pinnassa.

Teräksen lujuus fyk=500 N/mm2 fyk=600 N/mm2 Standardissa EN 1996-1-1 on esitetty seuraavat ehdot raudoituksen tankokoon valintaan: Aukkoryhmä 1 μamx=0,300 μamx=0,300 Raudoitusteräksen enimmäiskoon tulee olla sellainen, että se mahdollistaa kunnollisen Aukkoryhmä 2 μamx=0,292 μamx=0,269 laasti- tai betonipeitteen Raudoitustankojen vähimmäispaksuuden tulee olla 5 mm Raudoitusteräksen enimmäiskoon tulee olla sellainen, että standardin EN 1996-1-1 Seinän vaakasaumoissa raudoituksen kokonaispinta-alan on oltava vähintään 0,03 % seinän kohdan 8.2.5 mukaisia ankkurointijännityksiä ei ylitetä, ja että kohdan 8.2.2 mukainen bruttopoikkipinta-alasta eli 0,15 % kummassakin pinnassa. raudoituksen vähimmäispeitevaatimus täyttyy

Standardissa EN 1996-1-1 on esitetty seuraavat ehdot raudoituksen tankokoon valintaan: •

Raudoitusteräksen enimmäiskoon tulee olla sellainen, että se mahdollistaa kunnollisen laasti- tai betonipeitteen

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 11

Raudoitustankojen vähimmäispaksuuden tulee olla 5 mm Raudoitusteräksen enimmäiskoon tulee olla sellainen, että standardin EN 1996-1-1 kohdan 8.2.5 mukaisia ankkurointijännityksiä ei ylitetä, ja että kohdan 8.2.2 mukainen raudoituksen vähimmäispeitevaatimus täyttyy

• •

Jos rakenteeseen kohdistuu kloridirasitusta, tulee käyttää ruostumatonta raudoitusta. NormaaJos rakenteeseen kohdistuu kloridirasitusta, tulee käyttää ruostumatonta raudoitusta. Normaaleissa leissa olosuhteissa käytetään perinteistä suojaamatonta betoniterästä. Suojaetäisyyksien tulee olosuhteissa käytetään perinteistä suojaamatonta betoniterästä. Suojaetäisyyksien tulee täyttää kuvan 3 täyttää kuvan 3 vaatimukset. vaatimukset. Kuva 3. Raudoituksen sijoittaminen harkkomuurauksessa

Kuva 2. Raudoituksen sijoittaminen harkkomuurauksessa

3.4.2 Leikkausmitoitus 3.4.2 Leikkausmitoitus Leikkausraudoittamattoman maanpaineseinän leikkauskestävyys ja mitoittava leikkausvoima lasketaan d:n Leikkausraudoittamattoman maanpaineseinän leikkauskestävyys ja mitoittava leikkausvoima etäisyydellä tuen reunasta. Mitoituksessa tarkastetaan, että seinän leikkauskestävyys on suurempi kuin lasketaan d:n etäisyydellä tuen reunasta. Mitoituksessa tarkastetaan, että seinän leikkauskestämitoittava leikkausvoima. Leikkauskestävyys saadaan laskettua kaavalla: vyys on suurempi kuin mitoittava leikkausvoima. Leikkauskestävyys saadaan laskettua kaavalla:

VRd = β1 f xd 2 bd

( 17 )

(17)

missä: missä: β 1 β 1 fxd2 f xd2 b d

on pienennyskerroin (pysty- ja vaakasaumoissa laastia); on pienennyskerroin (pysty- ja vaakasaumoissa laastia); umpiharkot β1=1, umpiharkot β1=1, reikäharkot β1=0,4 reikäharkot β1=0,4 on muurin taivutuslujuuden mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan kohtisuorassa murtotasossa on muurin taivutuslujuuden mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan kohtisuorassa on palkin pienin leveys tehollisen korkeuden osalla murtotasossa on palkin tehollinen korkeus

on palkin pienin leveys tehollisen korkeuden osalla

3.4.3 Vetoterästen ankkurointi d on palkin tehollinen korkeus Raudoitustankojen ankkurointia nurkissa ei yleensä tarvitse erikseen tarkastaa kun niiden

3.4.3 Vetoterästen ankkurointi jatkospituus on vähintään 900 mm.

Raudoitustankojen ankkurointia nurkissa ei yleensä tarvitse erikseen tarkastaa kun niiden jatkospituus on vähintään 900 mm. Raudoitustangoilla tulee olla riittävä ankkurointipituus niin, että tangoissa vaikuttavat sisäiset voimat siirtyvät laastiin, ja että seinän pituussuuntaista halkeilua tai lohkeilua ei esiinny.

Raudoitustangoilla tulee olla riittävä ankkurointipituus niin, että tangoissa vaikuttavat sisäiset voimat Ankkurointi voidaan tehdä suorana ankkurointina sekä koukun, taivutuksen tai lenkin avulla. siirtyvät laastiin, ja että seinän pituussuuntaista halkeilua tai lohkeilua ei esiinny. Ankkurointi voidaan tehdä Oletettaessa tartuntajännitys vakioksi, saadaan vaadittu suoran tangon ankkurointipituus suorana ankkurointina sekä koukun, taivutuksen tai lenkin avulla. Oletettaessa tartuntajännitys vakioksi, täydelle vetovoimalle kaavalla: saadaan vaadittu suoran tangon ankkurointipituus täydelle vetovoimalle kaavalla:

lb =

φf yd

4 f bod

( 18)

(18)

missä: missä:

Φ fydΦ fbob

fyd

fbob

on raudoitustangon tehollinen halkaisija on raudoitustangon tehollinen halkaisija on teräksen lujuuden mitoitusarvo on ankkurointilujuuden mitoitusarvo

on teräksen lujuuden mitoitusarvo

on ankkurointilujuuden mitoitusarvo

12 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Taivutukseen (ks. kuva 4) päättyvien vedettyjen tankojen ankkurointipituus voidaan pienentää arvoon 0,7lb.

on raudoitustangon tehollinen halkaisija

fyd

on teräksen lujuuden mitoitusarvo

fbob

on ankkurointilujuuden mitoitusarvo

Taivutukseen (ks. kuva 4) päättyvien vedettyjen tankojen ankkurointipituus voidaan pienentää

Taivutukseen (ks. kuva 4) päättyvien vedettyjen tankojen ankkurointipituus voidaan pienentää arvoon 0,7l b. arvoon 0,7lb. Käytettäessä suurempaa raudoitus pinta-alaa kuin laskemien mukaan vaaditaan, voidaan Käytettäessä suurempaa raudoitus pinta-alaa kuin laskemien mukaan vaaditaan, voidaan ankkurointipituutta vastaavasti pienentää pinta-alojen suhteessa. Vedetyn tangon ankkurointipituuden ankkurointipituutta vastaavasti pienentää pinta-alojen suhteessa. Vedetyn tangon ankkurointi tulee kuitenkin olla vähintään: pituuden tulee kuitenkin olla vähintään:

⎧0,3Lb ⎪ lb = max ⎨10φ ⎪100mm ⎩

(19)

( 19)

Raudoituksen ankkurointia tuelle ei yleensä tarvitse tarkistaa, jos seinän kumpaankin pintaan Raudoituksen ankkurointia tuelle ei yleensä tarvitse tarkistaa, jos seinän kumpaankin pintaan sijoitetaan sijoitetaan sama raudoitus. Tällöin ulkonurkkaan syntyvän tukimomentin takia sisäpinnan sama raudoitus. Tällöin ulkonurkkaan syntyvän tukimomentin takia sisäpinnan teräksessä ei ole teräksessä ei ole merkittävää vetoa. merkittävää vetoa. Kuva 4. Ankkuroinnin yksityiskohtia

a) suora ankkurointi

b) taivutus

Kuva 3. Ankkuroinnin yksityiskohtia Taulukko 9. Ankkurointipituus lb teräksen täydelle vetolujuudelle eri laastilujuuksilla

Ankkurointipituus lb eri laastilujuuksilla (mm) Teräslaatu Tangon halkaisija (mm) Taulukko 9. Ankkurointipituus lb teräksen täydelle vetolujuudelle eri laastilujuuksilla Teräslaatu

Tangon halkaisija (mm)

A500HW, B500K A500HW, B500K

B600KX B600KX

M2-M7

M7,5-M20

fbok = 1,8 N/mm

fbok = 2,78 N/mm

Ankkurointipituus lb eri 2 laastilujuuksilla (mm) M2-M7 650 fbok = 1,8 N/mm2

6 8 8 10 10 12 12

650 860 1080 1300

5 7 9

650 910 1170

5 7 9

860 1080 1300 650 910 1170

M7,5-M20 430 fbok = 2,78 N/mm2 430 570 720 860

570

430 600 780

430

720 860 600 780

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 13

3.4.4 Vetoterästen jatkospituus Jatkosten pituuden tulee olla riittävä mitoituskuormista laskettujen voimien siirtämiseen. Kahden raudoitustangon jatkospituus lasketaan kaavan 18 ja seuraavan luettelon avulla käyttäen lähtökohtana pienempää jatkettavista tangoista. Kahden raudoitustangon jatkospituus on: lb vetotangoille kun vähemmän kuin 30 % poikkileikkauksessa olevista tangoista jatketaan ja jossa jatkettavien tankojen vapaa väli poikittaissuunnassa on vähintään 10 kertaa tangon halkaisija ja laastipeite on vähintään 5 kertaa tangon halkaisija. 1,4lb kun joko vähintään 30 % poikkileikkauksessa olevista tangoista jatketaan tai kun jatkettavien tankojen vapaa väli poikittaissuunnassa on vähemmän kuin 10 kertaa tangon halkaisija tai laastipeite on pienempi kuin 5 kertaa tangon halkaisija. 2lb kun sekä vähintään 30 % poikkileikkauksessa olevista tangoista jatketaan että jatkettavien tankojen vapaa väli on vähemmän kuin 10 kertaa tankojen halkaisija tai laastipeite on vähemmän kuin 5 kertaa tangon halkaisija. Raudoitustankojen jatkoksia ei sijoiteta suurten jännitysten alueelle tai paikkoihin, joissa raken teen mitat esimerkiksi seinän paksuus muuttuvat. Kahden vierekkäisen jatkoksen vapaaksi väliksi valitaan vähintään kaksi kertaa tangon halkaisija, kuitenkin vähintään 20 mm. Käytettäessä esivalmistettuja saumaraudoitteita jatkospituus perustuu standardin EN 846-2 mukaisin testein määritettyyn ankkurointilujuuden ominaisarvoon.

3.5 Muuratun seinän mitoitus puristukselle ja taivutukselle Seinän mitoituksessa voimasuureet ulkoisesta kuormituksesta määritetään seinän päissä ja korkeuden puolessavälissä. Kuormat vaikuttavat tukipinnan keskellä. Normaalivoiman kuormittamien muurattujen seinien kestävyyttä laskettaessa voidaan olettaa, että muuratun rakenteen vetolujuus kohtisuoraan saumaa vasten on nolla. 3.5.1 Seinän tehollinen korkeus Kantavan seinän tehollinen korkeus määritetään seinän todellisten tukiehtojen perusteella. Seinät voivat olla tuettuja ylä- ja alareunasta sekä pystyreunoistaan. Sivutukena toimivien seinien pituus on oltava vähintään 1/5 vapaasta kerroskorkeudesta ja paksuus vähintään 0,3 kertaa tuettavan seinän tehollinen paksuus. Jos sivutukena toimivassa seinässä on aukkoja, tulee tukiseinän olla kuvan 5 mukainen ja seinän on ulotuttava vähintään matkan 1/5 kerroskorkeudesta jokaisen aukon taakse.

14 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Kuva 5. Sivutukena toimivan aukollisen seinän vähimmäispituus

Selite 1) tuettu seinä 2) sivutukena toimiva seinä 3) h2 (ikkuna) 4 ) h2 (ovi)

Kuva 4. Sivutukena toimivan aukollisen seinän vähimmäispituus Kuva 4. Sivutukena toimivan aukollisen seinän vähimmäispituus

Nivelmallia käytettäessä seinän tehollinen korkeus h on seinän korkeus. Poikittaisten seinien tukivaikutus Nivelmallia käytettäessä seinän tehollinen korkeusef efh ef on seinän korkeus. Poikittaisten seinien tukivaikutus voidaan ottaa huomioon. Seinän tehollinen korkeus lasketaan kaavalla: voidaan ottaa huomioon. Seinän tehollinen korkeus lasketaan kaavalla:

hefef = ρ nn h

( 20)

(20)

missä h on seinän vapaa kerroskorkeus. Pienennyskerroin ρ missä h on seinän vapaa kerroskorkeus. Pienennyskerroinnn, missä n = 2, 3 ta 4, riippuu seinän ρn, missä n = 2, 3 ta 4, riippuu seinän tuentatavasta. Luku n kuvaa seinän kiinnitettyjen sivujen lukumäärää. Termiä n = 2 käytetään kun seinä on tuentatavasta. Luku n kuvaa seinän kiinnitettyjen sivujen lukumäärää. Termiä n = 2 käytetään tuettu ylä- ja alareunasta. Termissä n = 3 seinä on tuettu myös yhdeltä pystysivulta ja termissä n = 4 seinä kun seinä on tuettu ylä- ja alareunasta. Termissä n = 3 seinä on tuettu myös yhdeltä pystysivulon tuettu kaikilta sivuilta. Termien ρ ja ρ44 arvot on esitetty graafisesti standardin EN 1996-1-1 liitteessä D. ta ja termissä n = 4 seinä on tuettu 33kaikilta sivuilta. Termien ρ3 ja ρ4 arvot on esitetty graafisesti Ne voidaan myös laskea kaavojen 21, 22, 23 ja 24 avulla. Termin ρ standardin EN 1996-1-1 liitteessä D. Ne voidaan myös laskea kaavojen 21, 22, 23 ja 24 avulla. 2 2 arvo on 1,0 kun mitoituksessa käytetään Termin ρ2 arvo on 1,0 kun mitoituksessa käytetään rakennemallina päistään nivelöityä sauvaa. rakennemallina päistään nivelöityä sauvaa. Termin ρ Termin ρ333 laskukaavat ovat: laskukaavat ovat:

ρ 33 =

2 ⎡ ρ 22 h ⎤ 1+ ⎢ ⎥ ⎣ 3l ⎦

ρ 22 ,

1,5l h

ρ 33 = 1,5l ≥ 0,3 ,

kun h ≤ 3,5l

( 21)

(21)

kun h > 3,5l

( 22)

(22)

Termin ρ44 laskukaavat ovat:

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 15

Termin ρ4 laskukaavat ovat:

1 kun h ≤ 1,15l = 11 2 ρ 2 , , kun h ρ = , kun 2 ρ h = h≤ ≤1 1,,15 15ll ⎡ 2 ⎤ 22 ρ 2 1 + ⎡⎡⎢ ρ ρ122 hh ⎤⎤⎥ + ⎣⎢ l ⎦⎥ 2 ρ 2 , kun h ≤ 1,15l = 11 + ⎢⎡⎣ ρll h ⎥⎤⎦ ⎣ 2 ⎦ 1+ ⎢ ⎥ 0,5l kun h > 1,15l ρ 4 = 00,,55ll⎣ , l ⎦ kun ρ , kun h h> >1 1,,15 15ll ρ 44 = = h , h5l 0,h , kun h > 1,15l ρ4 = kaavoissa l on seinän pituus. kaavoissa l on seinän pituus. h kaavoissa l on seinän pituus.

ρ4 ρ ρ 44 ρ4

kaavoissa l on seinän pituus.

( 23)

( 24)

(23) (23) (23) (23) (24) (24) (24) (24)

3.5.2 Seinän tehollinen paksuus 3.5.2 Seinän tehollinen paksuus kaavoissa l on seinän pituus. 3.5.2 Seinän tehollinen paksuus 3.5.2 Seinän tehollinen paksuus Yksinkertaisen rakosaumamuuratun seinän tehollisena paksuutena t Yksinkertaisen rakosaumamuuratun seinän tehollisena paksuutena tef käytetään seinän todel ef käytetään seinän todellista paksuutta Yksinkertaisen rakosaumamuuratun seinän tehollisena paksuutena t ef käytetään seinän todellista paksuutta Yksinkertaisen rakosaumamuuratun seinän tehollisena paksuutena t käytetään seinän todellista paksuutta ef 3.5.2 Seinän tehollinen paksuus t. Kantavan seinän minimipaksuus on 100 mm. lista paksuutta t. Kantavan seinän minimipaksuus on 100 mm.

t. Kantavan seinän minimipaksuus on 100 mm. t. Kantavan seinän minimipaksuus on 100 mm. Yksinkertaisen rakosaumamuuratun seinän tehollisena paksuutena tef käytetään seinän todellista paksuutta Rakoseinän, jossa molemmat seinäpuoliskot on sidottu toisiinsa muuraussitein standardin EN 1996-1-1 Rakoseinän, jossa molemmat seinäpuoliskot on sidottu toisiinsa muuraussitein standardin t. Kantavan seinän minimipaksuus on 100 mm. Rakoseinän, jossa molemmat seinäpuoliskot on sidottu toisiinsa muuraussitein standardin EN 1996-1-1 Rakoseinän, jossa molemmat seinäpuoliskot on sidottu toisiinsa muuraussitein standardin EN 1996-1-1 kohdan 6.5 mukaisesti, tehollinen paksuus t ef lasketaan eo. standardin kohdan 5.5.1.3 mukaan. EN 1996-1-1 kohdan 6.5 mukaisesti, tehollinen paksuus tef lasketaan eo. standardin kohdan kohdan 6.5 mukaisesti, tehollinen paksuus t ef kohdan 6.5 mukaisesti, tehollinen paksuus t lasketaan eo. standardin kohdan 5.5.1.3 mukaan. ef lasketaan eo. standardin kohdan 5.5.1.3 mukaan. Rakoseinän, jossa molemmat seinäpuoliskot on sidottu toisiinsa muuraussitein standardin EN 1996-1-1 5.5.1.3 mukaan. 3.5.3 Seinän hoikkuus kohdan 6.5 mukaisesti, tehollinen paksuus t ef lasketaan eo. standardin kohdan 5.5.1.3 mukaan. 3.5.3 Seinän hoikkuus 3.5.3 Seinän hoikkuus Muuratun seinän hoikkuus saadaan jakamalla tehollinen korkeus h 3.5.3 Seinän hoikkuus ef tehollisella paksuudella tef. Kun seinän Muuratun seinän hoikkuus saadaan jakamalla tehollinen korkeus h tehollisella paksuudella tef. Kun seinän ef Muuratun seinän hoikkuus saadaan jakamalla tehollinen korkeus h . Kun seinän ef tehollisella paksuudella tef 3.5.3 Seinän hoikkuus pääasiallisena kuormana on pystykuorma, rajoitetaan seinän hoikkuusluku arvoon 27. Muuratun seinän hoikkuus saadaan jakamalla tehollinen korkeus hef tehollisella paksuudella tef. pääasiallisena kuormana on pystykuorma, rajoitetaan seinän hoikkuusluku arvoon 27. pääasiallisena kuormana on pystykuorma, rajoitetaan seinän hoikkuusluku arvoon 27. Muuratun seinän hoikkuus saadaan jakamalla tehollinen korkeus h tehollisella paksuudella t ef. Kun seinän Kun seinän pääasiallisena kuormana on pystykuorma, rajoitetaanefseinän hoikkuusluku arvoon 27. h ef pääasiallisena kuormana on pystykuorma, rajoitetaan seinän hoikkuusluku arvoon 27. (25) λ = hhefef λ (25) ( 25) λ= = t ef

htt efefef

λ = ef t ef 3.5.4 Kuorman alkuepäkeskisyys 3.5.4 Kuorman alkuepäkeskisyys 3.5.4 Kuorman alkuepäkeskisyys

(25)

Rakennustyön epätarkkuudet otetaan huomioon alkuepäkeskisyyden einit avulla. Alkuepäkeskisyys vaikuttaa Rakennustyön epätarkkuudet otetaan huomioon alkuepäkeskisyyden e avulla. Alkuepäkeskisyys vaikuttaa Rakennustyön epätarkkuudet otetaan huomioon alkuepäkeskisyyden e inite avulla. Alkuepäkeskisyys vaikuttaa Rakennustyön epätarkkuudet otetaan huomioon alkuepäkeskisyydeninit 3.5.4 Kuorman alkuepäkeskisyys init avulla. Alkuepä koko seinän korkeudella ja se saadaan kaavasta: koko seinän korkeudella ja se saadaan kaavasta: koko seinän korkeudella ja se saadaan kaavasta: keskisyys vaikuttaa koko seinän korkeudella ja se saadaan kaavasta: init avulla. Alkuepäkeskisyys vaikuttaa Rakennustyön epätarkkuudet otetaan huomioon alkuepäkeskisyyden e hef koko seinän korkeudella ja se saadaan kaavasta: (26) einit = h hefef ( 26) eeinit = (26) = 450

450 hef 450 (26) einit = 3.5.5 Seinän kestävyys 450 3.5.5 Seinän kestävyys 3.5.5 Seinän kestävyys 3.5.5 Seinän kestävyys Murtorajatilassa muuratun seinän mitoituskuorman N Ed tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän Murtorajatilassa muuratun seinän mitoituskuorman N Ed Murtorajatilassa muuratun seinän mitoituskuorman N tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän Murtorajatilassa muuratun seinän mitoituskuorman N tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän Ed Ed tulee olla pienempi tai yhtä suuri 3.5.5 Seinän kestävyys normaalivoimakestävyyden mitoitusarvon N . Täytyy siis olla: Rd init

normaalivoimakestävyyden mitoitusarvon N . Täytyy siis olla: Rd kuin seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvon NRd. Täytyy siis olla: normaalivoimakestävyyden mitoitusarvon N Rd. Täytyy siis olla: Murtorajatilassa muuratun seinän mitoituskuorman N Ed tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän Rd. Täytyy siis olla: (27) N Ed ≤ N Rd normaalivoimakestävyyden mitoitusarvon N (27) N ≤ N ( 27) (27) Rd N Ed ≤ N Ed Rd Yksinkertaisen seinän pystykuormien mitoituskestävyys yksikköpituutta kohden N (27) Rd, saadaan yhtälöstä: N Ed ≤ N Rd Yksinkertaisen seinän pystykuormien mitoituskestävyys yksikköpituutta kohden N Rd Yksinkertaisen seinän pystykuormien mitoituskestävyys yksikköpituutta kohden N , saadaan yhtälöstä: Rd, saadaan yhtälöstä: Yksinkertaisen seinän pystykuormien mitoituskestävyys yksikköpituutta kohden NRd, (28) N Rd = Φyhtälöstä: tf d saadaan Yksinkertaisen seinän pystykuormien mitoituskestävyys yksikköpituutta kohden N Rd, saadaan yhtälöstä: (28) N = Φ tf (28) d N Rd = Φ tf Rd d

missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava kestävyyden ( 28) (28) N Rd = Φtf d missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava kestävyyden missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava kestävyyden pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- tai alapäässä Φi tai seinän korkeuden puolivälissä Φm. pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- tai alapäässä Φ tai seinän korkeuden puolivälissä Φm. pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- tai alapäässä Φ . ii tai seinän korkeuden puolivälissä Φm missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava kestävyyden missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava 2 muurin puristuslujuuden mitoitusarvo f kerrotaan Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m d 2 pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- tai alapäässä Φ m. kestävyyden pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- i tai seinän korkeuden puolivälissä Φ tai alapäässä Φi tai seinän 2 muurin puristuslujuuden mitoitusarvo f kerrotaan Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m d muurin puristuslujuuden mitoitusarvo f Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m d kerrotaan luvulla: korkeuden puolivälissä Φm. luvulla: luvulla: Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m2 muurin puristuslujuuden mitoitusarvo fd kerrotaan (29) (0,7 + 3A) luvulla: (29) (00,,77 ++ 33AA) (29)

(0,7 + 3A)

mitoitusohje (liite 1) 16 Muurattujen harkkorakenteiden

(29)

N Rd = Φtf d

(28)

missä Φ on hoikkuuden ja kuormituksen epäkeskisyyden vaikutuksen huomioon ottava kestävyyden pienennyskerroin tilanteen mukaan seinän ylä- tai alapäässä Φi tai seinän korkeuden puolivälissä Φm. 2 muurin puristuslujuuden mitoitusarvo f Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m Seinän poikkileikkauksen ollessa pienempi kuin 0,1 m2 muurin puristuslujuuden mitoitusarvo fd d kerrotaan kerrotaan luvulla: luvulla:

missä A on rakenneosan kuormitettu vaakasuora bruttopoikkipinta-ala neliömetreissä. (0,7 + 3A)

( 29)

(29)

Pienennyskerroin Φi saadaan kaavasta: missä A on rakenneosan kuormitettu vaakasuora bruttopoikkipinta-ala neliömetreissä. missä A on rakenneosan kuormitettu vaakasuora bruttopoikkipinta-ala neliömetreissä.

ei Φ = 1 − 2 i Pienennyskerroin Φ Pienennyskerroin Φi saadaan kaavasta: i saadaan kaavasta: t

M ei Φ ei i== 1 −id 2+ ehe + einit ≥ 0,05 t N id t

( 30)

(30) (31)

M kaavoissa: e = id + e

( 31)

(31)

N id

+ einit ≥ 0,05t

kaavoissa: kaavoissa:

ei id Meidi Nidid M Nid eheehe Nid

(30)

on seinän ylä- tai alapään mitoitusepäkeskisyys on seinän ylä- tai alapäässä oleva taivutusmomentin mitoitusarvo, joka johtuu

on seinän ylä- tai alapään mitoitusepäkeskisyys tuella olevan välipohjakuorman epäkeskisyydestä on seinän ylä- tai alapään mitoitusepäkeskisyys on seinän ylä- tai alapäässä oleva taivutusmomentin mitoitusarvo, joka johtuu tuella olevan välipohjakuorman epäkeskisyydestä on seinän ylä- tai alapään pystysuoran kuorman mitoitusarvo on seinän ylä- tai alapäässä oleva taivutusmomentin mitoitusarvo, joka johtuu on seinän ylä- tai alapään pystysuoran kuorman mitoitusarvo tuella olevan välipohjakuorman epäkeskisyydestä on mahdollisten vaakakuormien, kuten tuulen, aiheuttama seinän on mahdollisten vaakakuormien, kuten tuulen, aiheuttama seinän ylä- tai ylätai alapään epäkeskisyys alapään epäkeskisyys on seinän ylä- tai alapään pystysuoran kuorman mitoitusarvo

Pienennyskerroin Φ on mahdollisten vaakakuormien, kuten tuulen, aiheuttama seinän ylä- tai ehe Φmm voidaan määrittää kuvassa 6 olevista käyristä tai laskea kaavalla: Pienennyskerroin voidaan määrittää kuvassa 6 olevista käyristä tai laskea kaavalla: alapään epäkeskisyys 2 −u 2

Φ m = A1e Pienennyskerroin Φ m voidaan määrittää kuvassa 6 olevista käyristä tai laskea kaavalla:

e− umk 2 t

( 32)

(32)

A1m==1 −A12e Φ

( 33)

(33) (32)

( 34)

(33) (34)

( 35)

(35)

emk= = efem ≥ 0k ,05 t λ

f E

( 36)

(36) (35)

M eem == e md≥ +0,e05 hmt + einit mk Nmmd

( 37)

(37) (36)

M missä: em = md + ehm + einit

λ −e0mk,063 uA1== 1 − 2 t emk 0,73 − 1,17 t λ − 0,063 u= emk h f ef λ = 0,73 − 1k,17 t t E

(34)

t ef

N md

missä:

emk

on epäkeskisyys seinän korkeuden puolessavälissä

em emk

on kuormien aiheuttama epäkeskisyys on epäkeskisyys seinän korkeuden puolessavälissä

on kuormien aiheuttama epäkeskisyys Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

(37)

missä: emk em Mmd Nmd ehm

on epäkeskisyys seinän korkeuden puolessavälissä on kuormien aiheuttama epäkeskisyys on seinän korkeuden puolessavälissä oleva suurin mitoitusmomentti, joka aiheutuu seinän ylä- ja alapään momenteista, sisältäen pintaan kohdistuvien kuormien, kuten konsoleiden, aiheuttamat epäkeskisyydet on pystysuora mitoituskuorma seinän korkeuden puolessavälissä, sisältäen seinän pintaan kohdistuvat pystykuormat, kuten konsolit on vaakakuormien, kuten tuulen, aiheuttama epäkeskisyys seinän korkeuden puolessavälissä. Sen huomioon ottaminen riippuu käytettävästä kuormitusyhdistelmästä ja merkin tulee olla termin Mmd/Nmd kanssa johdonmukainen

Kuva 6. Pienennyskerroin Φm kevytsoraharkolle E=700fk

Rakoseinän kumpikin seinäpuolisko mitoitetaan erikseen ja hoikkuutena käytetään standardin EN 1996-1-1 kohdan 5.5.1.3 mukaisen rakoseinän tehollisen paksuuden mukaan määräytyvää hoikkuutta. Jos seinässä olevat roilot tai syvennykset eivät ole kuvien 7 tai 8 mukaisia, seinän kantavuus tarkistetaan seuraavasti: Pystysuoran roilon tai syvennyksen kohdalla seinän katsotaan päättyvän tai seinän kestävyyttä laskettaessa käytetään seinän paksuutena roilon tai syvennyksen kohdalla olevaa paksuutta. Vaakasuorien tai vinojen roilojen vaikutus kestävyyteen tarkastetaan roilon kohdalla. Tällöin roilosta aiheutuva kuorman epäkeskisyys otetaan huomioon.

18 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Kuva 7. Seinään ilman laskelmia tehtävien pystysuorien roilojen ja syvennysten sallitut mitat seinän paksuus

seinän pintaan tehtävät roilot

seinän sisään tehtävät roilot

suurin syvyys mm

suurin leveys mm

jäljelle jäävän seinän vähimmäispaksuus mm

suurin leveys mm

85 115 175 225 > 300

30 30 30 30 30

100 125 150 175 200

55 75 115 150 200

300 300 300 300 300

HUOM. 1. Raudoitettuihin rakenteisiin sekä kuormakeskittymien (esimerkiksi palkkien tukipinnat) alapuolelle tehtävien sekä vaakakuormalle ristiinkantavina mitoitettuihin seiniin tehtävien roilojen vaikutus seinän kantokykyyn on tarkistettava. HUOM. 2. Väliarvot eri seinäpaksuuksille interpoloidaan. HUOM. 3. Syvennyksen tai roilon enimmäissyvyys sisältää syvennystä tai roiloa tehtäessä esiin tulevan aukon syvyyden. HUOM. 4. Seiniin voidaan tehdä syvennyksiä sähköasennusrasioille ja LVI-asennuksia varten joiden korkeus x leveys on korkeintaan 300 mm x 120 mm. HUOM. 5. Pystysuorien roilojen, jotka eivät ulotu välipohjan yläpuolelle yli kolmannessa kerroskorkeudesta, syvyys voi olla enintään 80 mm ja leveys enintään 120 mm, jos seinän paksuus on vähintään 225 mm. HUOM. 6. Viereisten roilojen tai roilon ja syvennyksen tai aukon välinen vaakasuora etäisyys on vähintään 225 mm. HUOM. 7. Minkä tahansa viereisten roilojen, riippumatta siitä ovatko ne seinän samalla puolelle vai vastakkaisilla puolilla, tai roilon ja aukon välinen vaakasuora etäisyys on vähintään kaksi kertaa leveämmän roilon leveys. HUOM. 8. Pystysuorien roilojen ja syvennysten yhteenlaskettu leveys on enintään 0,13 kertaa seinän pituus.

Kuva 8. Seinään ilman laskelmia tehtävien vaakasuorien tai vinojen roilojen sallitut mitat seinän paksuus mm

suurin syvyys mm pituus ≤ 500 mm

85–115 116–175 176–225 226–300 yli 300

0 30 30 30 30

HUOM. 1. Raudoitettuihin rakenteisiin sekä kuormakeskittymien (esimerkiksi palkkien tukipinnat) alapuolelle tehtävien roilojen vaikutus seinän kantokykyyn tarkistettava. HUOM. 2. Roiloa tehtäessä esiin tulevan aukon mitta lasketaan mukaan roilon suurimpaan syvyyteen. HUOM. 3. Seiniin voidaan tehdä syvennyksiä sähköasennusrasioille ja LVI-asennuksia varten joiden korkeus x leveys on korkeintaan 120 mm x 300 mm. HUOM. 4. Roilon tai syvennyksen pään ja aukon välinen vaaksuora etäisyys on vähintään 500 mm. HUOM. 5. Minkä tahansa viereisten tietyn pituisten roilojen tai syvennuksen vaakasuora etäisyys toisistaan riippumatta siitä ovatko ne seinän samalla puolella vai vastakkaisilla puolilla on vähintään kaksi kertaa pitemmän roilon tai syven nyksen pituus. HUOM. 6. Seinissä joiden paksuus on yli 175 mm, sallitaan roilon syvyyttä lisättävän 10 mm, jos roilo tehdään koneellisesti tarkasti vaaditun syvyisenä. Jos käytetään koneellista jyrsintää, voidaan vähintään 225 mm levyisen seinän vastakkaisille puolille tehdä 10 mm syvät roilot. HUOM. 7. Roilon tai syvennyksen leveys on enintään puolet jäljelle jäävän seinäosan paksuudesta.

Yleisenä ohjeena voidaan otaksua pystykuormien kestävyyden pienentyvän suhteessa pystysuorien roilojen tai syvennysten aiheuttamaan poikkipinta-alan pienennykseen edellyttäen, että poikkipinta-alan pienennys ei ylitä 25 %.

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 19

3.6 Muuratun seinän mitoitus pääasiassa taivutukselle Seinä mitoitetaan pääasiassa taivutukselle ja puristusjännitystä hyödynnetään taivutuskestävyyttä laskettaessa. Seinän mitoituksessa tulee ottaa huomioon kapillaarikatkojen vaikutus sekä tukiehdot ja jatkuvuus tuen kohdalla. Mitoituskuormasta aiheutuvan tukireaktion seinän reunassa voidaan olettaa olevan tasaisesti jakautunut. Seinän vaakasuuntainen tuenta voidaan tehdä siteillä tai muurauksen limityksellä liittyviin rakenteisiin tai ala-, väli- tai yläpohjan avulla. Kun vaakakuormitettu seinä on limitetty pystykuormitettuihin seiniin tai seinä kannattaa raudoitettua betonilaattaa, seinää voidaan pitää jatkuvana rakenteena. Kapillaarikatkon kohdalla Kun vaakakuormitettu seinä on limitetty pystykuormitettuihin seiniin tai seinä kannattaa raudoitettua Kun vaakakuormitettu seinä on limitetty pystykuormitettuihin seiniin tai seinä kannattaa raudoitettua seinä on kuitenkin vapaasti tuettu. Jos seinä on kiinnitetty pystyreunoilta sitein kantavaan seibetonilaattaa, seinää voidaan pitää jatkuvana rakenteena. Kapillaarikatkon kohdalla seinä on kuitenkin betonilaattaa, seinää voidaan pitää jatkuvana rakenteena. Kapillaarikatkon kohdalla seinä on kuitenkin nään tai muuhun tukirakenteeseen, voidaan reuna olettaa osittain kiinnitetyksi edellyttäen, että vapaasti tuettu. Jos seinä on kiinnitetty pystyreunoilta sitein kantavaan seinään tai muuhun siteiden lujuus on osoitettu riittäväksi. Seinän limityksen ohjeet löytyvät standardin EN 1996-1-1 vapaasti tuettu. Jos seinä on kiinnitetty pystyreunoilta sitein kantavaan seinään tai muuhun tukirakenteeseen, voidaan reuna olettaa osittain kiinnitetyksi edellyttäen, että siteiden lujuus on osoitettu kohdasta 8.1.4. tukirakenteeseen, voidaan reuna olettaa osittain kiinnitetyksi edellyttäen, että siteiden lujuus on osoitettu

riittäväksi. Seinän limityksen ohjeet löytyvät standardin EN 1996-1-1 kohdasta 8.1.4. riittäväksi. Seinän limityksen ohjeet löytyvät standardin EN 1996-1-1 kohdasta 8.1.4.

Kapillaarikatkon kohdalla seinä voidaan olettaa jäykästi kiinnitetyksi, jos normaalivoiman

Kapillaarikatkon kohdalla seinä voidaan olettaa jäykästi kiinnitetyksi, jos normaalivoiman aiheuttama Kapillaarikatkon kohdalla seinä voidaan olettaa jäykästi kiinnitetyksi, jos normaalivoiman aiheuttama aiheuttama puristusjännityksen mitoitusarvo on suurempi kuin vaakavoimista aiheutuva puristusjännityksen mitoitusarvo on suurempi kuin vaakavoimista aiheutuva taivutusvetojännityksen puristusjännityksen mitoitusarvo on suurempi kuin vaakavoimista aiheutuva taivutusvetojännityksen taivutusvetojännityksen mitoitusarvo. mitoitusarvo. mitoitusarvo. Rakoseinän voidaan olettaa olevan jatkuva rakenne, vaikka vain toinen rakoseinän puolisko on

Rakoseinän voidaan olettaa olevan jatkuva rakenne, vaikka vain toinen rakoseinän puolisko on limitetty Rakoseinän voidaan olettaa olevan jatkuva rakenne, vaikka vain toinen rakoseinän puolisko on limitetty limitetty tuella, jos rakoseinän siteet ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 6.3.3 mukaisia. Seinästä tuella, jos rakoseinän siteet ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 6.3.3 mukaisia. Seinästä tuelle siteiden tuella, jos rakoseinän siteet ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 6.3.3 mukaisia. Seinästä tuelle siteiden tuelle siteiden välityksellä siirtyvä kuorma voi siirtyä toiselle seinäpuoliskolle edellyttäen, että välityksellä siirtyvä kuorma voi siirtyä toiselle seinäpuoliskolle edellyttäen, että puoliskot on riittävän hyvin välityksellä siirtyvä kuorma voi siirtyä toiselle seinäpuoliskolle edellyttäen, että puoliskot on riittävän hyvin puoliskot on riittävän hyvin liitetty toisiinsa (ks. EN 1996-1-1 kohta 6.3.3) erityisesti seinän pystyliitetty toisiinsa (ks. EN 1996-1-1 kohta 6.3.3) erityisesti seinän pystyreunoilla. Kaikissa muissa tapauksissa liitetty toisiinsa (ks. EN 1996-1-1 kohta 6.3.3) erityisesti seinän pystyreunoilla. Kaikissa muissa tapauksissa reunoilla. Kaikissa muissa tapauksissa voidaan olettaa vain osittainen kiinnitysaste ja osittainen voidaan olettaa vain osittainen kiinnitysaste ja osittainen jatkuvuus. voidaan olettaa vain osittainen kiinnitysaste ja osittainen jatkuvuus. jatkuvuus. Seinälle ei tarvitse tehdä käyttörajatilatarkastelua jos se täyttää standardin EN 1996-1-1 liitteessä F esitetyt Seinälle ei tarvitse tehdä käyttörajatilatarkastelua jos se täyttää standardin EN 1996-1-1 liitteessä F esitetyt Seinälle ei tarvitse tehdä käyttörajatilatarkastelua jos se täyttää standardin EN 1996-1-1 liitteessä ehdot. Liitteessä esitetyt kuvaajat rajoittavat seinän kokoa tuentatavasta riippuen. ehdot. Liitteessä esitetyt kuvaajat rajoittavat seinän kokoa tuentatavasta riippuen. F esitetyt ehdot. Liitteessä esitetyt kuvaajat rajoittavat seinän kokoa tuentatavasta riippuen. Seinässä olevaa liikuntasaumaa pidetään seinän vapaana reunana, jonka yli leikkausvoima tai Seinässä olevaa liikuntasaumaa pidetään seinän vapaana reunana, jonka yli leikkausvoima tai Seinässä olevaa liikuntasaumaa pidetään seinän vapaana reunana, jonka yli leikkausvoima tai taivutusmomentti ei siirry. taivutusmomentti ei siirry.

taivutusmomentti ei siirry.

Seinän minimipaksuus on 100 mm. Seinän minimipaksuus on 100 mm. Seinän minimipaksuus on 100 mm. 3.6.1 Seinän kestävyys 3.6.1 Seinän kestävyys 3.6.1 Seinän kestävyys

Murtorajatilassa seinän taivutusmomentin mitoitusarvon Ed M tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän Murtorajatilassa seinän taivutusmomentin mitoitusarvon M Ed tulee olla pienempi tai yhtä suuri Murtorajatilassa seinän taivutusmomentin mitoitusarvon M Ed tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin seinän kuin seinän momenttikestävyyden mitoitusarvon MRd. Täytyy siis olla: momenttikestävyyden mitoitusarvon M Rd. Täytyy siis olla: momenttikestävyyden mitoitusarvon M . Täytyy siis olla: Rd

M ≤ M M Ed Ed ≤ M Rd Rd

( 38)

(38) (38)

Momenttikestävyyden mitoitusarvo yksikköpituutta kohden saadaan kaavoilla: Momenttikestävyyden mitoitusarvo yksikköpituutta kohden saadaan kaavoilla: Momenttikestävyyden mitoitusarvo yksikköpituutta kohden saadaan kaavoilla: M = f Z M Rd Rd = f xd xd Z

( 39)

(39) (39)

M = f 1,app Z M Rd Rd = f xd xd 1, app Z

( 40)

(40) (40)

missä Z on poikkileikkauksen kimmoinen taivutusvastus seinän yksikköpituutta kohden. missä Z on poikkileikkauksen kimmoinen taivutusvastus seinän yksikköpituutta kohden. missä Z on poikkileikkauksen kimmoinen taivutusvastus seinän yksikköpituutta kohden.

Muuratun rakenteen taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde μ otetaan huomioon Muuratun rakenteen taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde μ otetaan huomioon suunnittelussa. Se saadaan laskettua jakamalla vaakasauman taivutuslujuuden mitoitusarvo f suunnittelussa. Se saadaan laskettua jakamalla vaakasauman taivutuslujuuden mitoitusarvo fxd1 xd1 pystysauman taivutuslujuuden mitoitusarvolla f : Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) xd2 pystysauman taivutuslujuuden mitoitusarvolla f xd2:

ff xd 1

M Rd = f xd 1,app Z

(40)

missä Z on poikkileikkauksen kimmoinen taivutusvastus seinän yksikköpituutta kohden. Muuratun rakenteen taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde μ otetaan huomioon Muuratun rakenteen taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde μ otetaan huomioon suunnittelussa. Se saadaan laskettua jakamalla vaakasauman taivutuslujuuden mitoitusarvo fxd1 suunnittelussa. Se saadaan laskettua jakamalla vaakasauman taivutuslujuuden mitoitusarvo pystysauman taivutuslujuuden mitoitusarvolla fxd2: fxd1 pystysauman taivutuslujuuden mitoitusarvolla fxd2:

µ=

f xd 1 f xd 2

( 41)

(41)

tai kun rakenteessa on pystykuormaa, voidaan pystysuoraa jännitystä käyttää hyväksi

tai kun rakenteessa on pystykuormaa, voidaan pystysuoraa jännitystä käyttää hyväksi käyttämällä käyttämällä korotettua taivutuslujuutta fxd1,app: korotettua taivutuslujuutta fxd1,app:

xd 1.app µ = ff xd 1.app xd 1.app µ = ff xd 2 µ=

f xd xd 22 f xd 1.app = f xd 1 + σ d ff xd 1.app = f 1+ σ xd 1.app = f xd xd 1 + σ dd σ d ≥ 0,2 f d σ σ dd ≥ ≥0 0,,2 2 ff dd

( 42)

(42) (42) (42)

( 43)

(43) (43) (43)

( 44) (44) (44) (44) missä σ missä σdd on seinän pystysuuntainen mitoitusjännitys. on seinän pystysuuntainen mitoitusjännitys. missä σ on seinän pystysuuntainen mitoitusjännitys. missä σdd on seinän pystysuuntainen mitoitusjännitys. Taivutusmomentit lasketaan myötöviivateorian mukaan. Kun seinä on tuettu ainoastaan ala- ja Taivutusmomentit lasketaan myötöviivateorian mukaan. Kun seinä on tuettu ainoastaan alaTaivutusmomentit lasketaan myötöviivateorian mukaan. Kun seinä on tuettu ainoastaan ala- ja Taivutusmomentit lasketaan myötöviivateorian mukaan. Kun seinä on tuettu ainoastaan ala- ja yläreunastaan, momentti voidaan laskea tavanomaisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti ottaen ja yläreunastaan, momentti voidaan laskea tavanomaisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti yläreunastaan, momentti voidaan laskea tavanomaisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti ottaen yläreunastaan, momentti voidaan laskea tavanomaisten suunnitteluperiaatteiden mukaisesti ottaen huomioon mahdollinen rakenteen jatkuvuus. Kolmelta tai neljältä reunalta tuetuille seinille momentin ottaen huomioon mahdollinen rakenteen jatkuvuus. Kolmelta tai neljältä reunalta tuetuille huomioon mahdollinen rakenteen jatkuvuus. Kolmelta tai neljältä reunalta tuetuille seinille momentin huomioon mahdollinen rakenteen jatkuvuus. Kolmelta tai neljältä reunalta tuetuille seinille momentin mitoitusarvo seinän pituusyksikköä kohden saadaan yhtälöistä: seinille momentin mitoitusarvo seinän pituusyksikköä kohden saadaan yhtälöistä: mitoitusarvo seinän pituusyksikköä kohden saadaan yhtälöistä: mitoitusarvo seinän pituusyksikköä kohden saadaan yhtälöistä: kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen eli lujuuden f M Ed 1 = α 1WEd l 22 (45), kun xd1 suunnassa murtotaso on vaakasaumojen suuntainen ( 45) kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen eli lujuuden f suunnassa M = α W ll 2 (45), xd1 1 1 Ed (45), kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen eli lujuuden f M Ed = α W xd1 suunnassa 1 Ed Ed 1 eli lujuuden fxd1 suunnassa tai tai tai tai kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan eli lujuuden fxd2 M Ed 2 = α 2WEd l 22 (46), kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan eli lujuuden f M = α W ll 2 (46), xd2 ( 46) 2 2 Ed (46), kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan eli lujuuden f M Ed = α W xd2 2 Ed Ed 2 vastaan eli lujuuden fxd2 suunnassa suunnassa suunnassa suunnassa Kaavoissa: Kaavoissa: Kaavoissa: l on seinän pituus Kaavoissa: Wl Ed on vaakakuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden on seinän pituus l on seinän pituus on seinän pituus α1l ja α2 ovat taivutusmomentin kertoimia, jotka riippuvat seinän reunojen on vaakakuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden W Ed kiinnitysasteesta ja seinän korkeuden suhteesta leveyteen. on vaakakuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden WEd on vaakakuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden WEd Kun seinän paksuus on enintään 250 mm, kertoimet saadaan ovat taivutusmomentin kertoimia, jotka riippuvat seinän reunojen α1 ja α2 α1 ja α2 standardin EN 1996-1-1 liitteen E kuvaajista ovat taivutusmomentin kertoimia, jotka riippuvat seinän reunojen ovat taivutusmomentin kertoimia, jotka riippuvat seinän reunojen α1 ja α2 kiinnitysasteesta ja seinän korkeuden suhteesta leveyteen. Kun seinän kiinnitysasteesta ja seinän korkeuden suhteesta leveyteen. Kun seinän kiinnitysasteesta ja seinän korkeuden suhteesta leveyteen. Kun seinän paksuus on enintään 250 mm, kertoimet saadaan standardin EN 1996-1-1 Rakoseinään kohdistuva vaakasuoran kuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden WEd voipaksuus on enintään 250 mm, kertoimet saadaan standardin EN 1996-1-1 paksuus on enintään 250 mm, kertoimet saadaan standardin EN 1996-1-1 liitteen E kuvaajista daan jakaa seinäpuoliskoille edellyttäen, että seinäpuoliskojen väliset siteet tai muut kiinnikkeet liitteen E kuvaajista liitteen E kuvaajista kykenevät siirtämään rakoseinälle kohdistuvat kuormat. Jako seinäpuoliskoille voidaan tehdä Rakoseinään kohdistuva vaakasuoran kuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden WEd voidaan jakaa joko niiden lujuuksien suhteessa käyttäen momenttikapasiteettia MRd tai niiden jäykkyyksien Rakoseinään kohdistuva vaakasuoran kuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden W voidaan jakaa Ed Rakoseinään kohdistuva vaakasuoran kuorman mitoitusarvo pinta-alayksikköä kohden W Ed voidaan jakaa seinäpuoliskoille edellyttäen, että seinäpuoliskojen väliset siteet tai muut kiinnikkeet kykenevät siirtämään suhteessa. Käytettäessä jäykkyyksien suhdetta kumpikin seinäpuolisko mitoitetaan siihen seinäpuoliskoille edellyttäen, että seinäpuoliskojen väliset siteet tai muut kiinnikkeet kykenevät siirtämään seinäpuoliskoille edellyttäen, että seinäpuoliskojen väliset siteet tai muut kiinnikkeet kykenevät siirtämään rakoseinälle kohdistuvat kuormat. Jako seinäpuoliskoille voidaan tehdä joko niiden lujuuksien suhteessa kohdistuvalle momentille MEd. rakoseinälle kohdistuvat kuormat. Jako seinäpuoliskoille voidaan tehdä joko niiden lujuuksien suhteessa rakoseinälle kohdistuvat kuormat. Jako seinäpuoliskoille voidaan tehdä joko niiden lujuuksien suhteessa käyttäen momenttikapasiteettia MRd tai niiden jäykkyyksien suhteessa. Käytettäessä jäykkyyksien suhdetta käyttäen momenttikapasiteettia M tai niiden jäykkyyksien suhteessa. Käytettäessä jäykkyyksien suhdetta Rd käyttäen momenttikapasiteettia M Rd tai niiden jäykkyyksien suhteessa. Käytettäessä jäykkyyksien suhdetta kumpikin seinäpuolisko mitoitetaan siihen kohdistuvalle momentille M Ed. Jos seinää heikentävien roilojen tai syvennysten mitat ovat standardin kumpikin seinäpuolisko mitoitetaan siihen kohdistuvalle momentille M . EN 1996-1-1 kohdan 8.6 kumpikin seinäpuolisko mitoitetaan siihen kohdistuvalle momentille MEd Ed. mukaisia raja-arvoja suuremmat, heikennys otetaan huomioon määritettäessä seinän kestä Jos seinää heikentävien roilojen tai syvennysten mitat ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 8.6 mukaisia vyyttä käyttämällä roilon tai syvennyksen kohdalla olevaa pienentynyttä seinäpaksuutta. Jos seinää heikentävien roilojen tai syvennysten mitat ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 8.6 mukaisia Jos seinää heikentävien roilojen tai syvennysten mitat ovat standardin EN 1996-1-1 kohdan 8.6 mukaisia raja-arvoja suuremmat, heikennys otetaan huomioon määritettäessä seinän kestävyyttä käyttämällä roilon raja-arvoja suuremmat, heikennys otetaan huomioon määritettäessä seinän kestävyyttä käyttämällä roilon raja-arvoja suuremmat, heikennys otetaan huomioon määritettäessä seinän kestävyyttä käyttämällä roilon tai syvennyksen kohdalla olevaa pienentynyttä seinäpaksuutta. tai syvennyksen kohdalla olevaa pienentynyttä seinäpaksuutta. tai syvennyksen kohdalla olevaa pienentynyttä seinäpaksuutta. Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 21

3.7 Jäykistävät seinät

3.7 Jäykistävät seinät Pientaloissa rakennuksen rungon jäykistämiseen riittävät yleensä normaalit rakenneratkaisut ilman erityistoimenpiteitä. Ulkoseinien raudoitus jatketaan nurkissa poikittaisille seinille ja jäykistävät väliseinät sidotaan ulkoseiniin jokaiseen saumaan asennettavalla siteellä. Seinän jäykkyytenä käytetään seinien kimmoista jäykkyyttä. Seinissä, joiden korkeus on yli kaksi kertaa niiden pituus, leikkausjäykkyyden vaikutusta kokonaisjäykkyyteen ei tarvitse ottaa huomioon. Mikäli välipohjat voidaan olettaa jäykiksi levyiksi, vaakavoimat jaetaan jäykistäville seinille niiden jäykkyyksien suhteessa. Jos jäykistävien seinien sijainti on epäsymmetrinen tai vaakavoima on epäsymmetrinen rakenteen jäykkyyspainopisteen suhteen, tulee rakennesysteemin kiertymisen vaikutus ottaa huomioon tarkasteltaessa yksittäisiä seiniä. Jos vaakarakenne ei ole riittävän jäykkä toimiakseen levynä, vaakavoimien oletetaan kohdis tuvan niihin jäykistäviin seiniin, joihin kyseiset välipohjien osat on suoraan kiinnitetty. Suurinta jäykistävään seinään kohdistuvaa vaakasuoraa kuormaa voidaan pienentää enintään 15 % edellyttäen, että samansuuntaisten jäykistävien seinien kuormaa vastaavasti lisätään. Vaakakuormien aiheuttamien leikkausjännitysten katsotaan jakautuvan tasaisesti seinän puristetulle osalle. Seinän puristetun osan pituus lasketaan olettamalla puristusjännitysten jakauma lineaariseksi. Mahdolliset aukot, roilot tai syvennykset on otettava laskennassa huomioon. Leikkauskestävyyden tarkastelu tehdään jäykistävässä suunnassa käyttäen minimipystykuormaa. Leikkauskestävyys tarkastetaan seinän ylä- ja alareunoissa. Seinän leikkauskestävyyden mitoitusarvo saadaan seinän leikkauslujuuden mitoitusarvon, puristetun osan pituuden ja seinän paksuuden tulona. Seinän puristetun osan puristuskestävyyden tarkastelu tehdään hoikemmassa suunnassa sekä minimi- että maksimipystykuormilla joihin lisätään vaakakuormista syntyvän taivutusmomentin aiheuttama lisäpuristus. Seinän kuormitustapaukset on esitetty kuvassa 9.

22 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Kuva 9. Jäykistävän seinän kuormitukset

Koko seinä puristettu

Osa seinästä puristettu

Kuva 8. Jäykistävän seinän kuormitukset Kuva 8. Jäykistävän seinän kuormitukset

3.8 Paikallinen puristuskestävyys 3.8 Paikallinen puristuskestävyys 3.8 Paikallinen puristuskestävyys Muurattua seinää kuormittavan pystysuoran paikallisen voimanEdcN tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin Muurattua seinää kuormittavan pystysuoran paikallisen voiman N Edc tulee olla pienempi tai

Muurattua seinää kuormittavan pystysuoran paikallisen voiman N Edc tulee olla pienempi tai yhtä suuri kuin yhtä suuri kuin seinän pystysuora paikallisen kestävyyden mitoitusarvo NRdc. Tulee siis olla: seinän pystysuora paikallisen kestävyyden mitoitusarvo N Rdc. Tulee siis olla: seinän pystysuora paikallisen kestävyyden mitoitusarvo NRdc. Tulee siis olla: ( 47) (47) N Edc ≤ N Rdc (47) N Edc ≤ N Rdc Kun aukkoryhmän 1 kevytsoraharkoista rakennettuun standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti Kun aukkoryhmän 1 kevytsoraharkoista rakennettuun standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukai Kun aukkoryhmän 1 kevytsoraharkoista rakennettuun standardin EN 1996-1-1 luvun 8 mukaisesti suunniteltuun tai muuhun kuin rakosaumamuurattuun seinään kohdistuu paikallinen kuorma, seinän sesti suunniteltuun tai muuhun kuin rakosaumamuurattuun seinään kohdistuu paikallinen suunniteltuun tai muuhun kuin rakosaumamuurattuun seinään kohdistuu paikallinen kuorma, seinän pystysuoran paikallisen kestävyyden mitoitusarvo saadaan yhtälöstä: kuorma, seinän pystysuoran paikallisen kestävyyden mitoitusarvo saadaan yhtälöstä: pystysuoran paikallisen kestävyyden mitoitusarvo saadaan yhtälöstä: (48) N Rdc = βAb f d ( 48) (48) N Rdc = βAb f d

⎛

a ⎞⎛

A ⎞⎟ ⎞⎟ ⎟⎠ Aef ⎟⎠

β = ⎜⎜⎛1 + 0,3 a1 ⎟⎞⎟⎜⎛⎜1,5 − 1,1 Ab β = ⎜⎝⎜1 + 0,3 hc1 ⎟⎠⎟⎜⎝⎜1,5 − 1,1 Aefb

( 49)

(49) (49)

( 50)

(50) (50)

( 51)

(51) (51)

hc ⎠⎝ a1 ⎧ ⎪⎧1,25 + a1 1,0 ≤ β ≤ min⎨⎪1,25 + 2hc 2hc 1,0 ≤ β ≤ min⎨⎪1,5 ⎩⎪ ⎩1,5 Aef = l efm t Aef = l efm t ⎝

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 23

Ab ≤ 0,45 Aef kaavoissa: kaavoissa:

β a1β hca 1 Ab hc Aef lefm Ab

Aef lefm

( 52)

(52)

on korotuskerroin paikallisessa kuormituksessa on korotuskerroin paikallisessa kuormituksessa on seinän pään ja kuormituspinnan lähimmän reunan etäisyys (ks. kuva 10) on seinän pään ja kuormituspinnan lähimmän reunan etäisyys (ks. kuva 10) on seinän korkeus kuorman vaikutustasoon saakka on kuormitusala on seinän korkeus kuorman vaikutustasoon saakka on tukipinnan tehollinen pinta-ala on seinän tai pilasterin korkeuden puolessavälissä määritetty tuen on kuormitusala tehollinen pituus (ks. kuva 10)

on tukipinnan tehollinen pinta-ala Seinän paksuudessa t otetaan huomioon 5 mm suuremmat on seinän tai pilasterin korkeuden puolessavälissä määritetty tuen tehollinen sisäänvedot saumoissa.

pituus (ks. kuva 10)

Aukkoryhmien 2, 3 ja 4 kevytsoraharkoille tai rakosaumamuurausta käytettäessä tarkastetaan, Seinän paksuudessa t otetaan huomioon 5 mm suuremmat sisään vedot saumoissa. ettei puristusjännityksen mitoitusarvo paikallisen kuorman alapuolella ylitä muuratun rakenteen puristuslujuuden mitoitusarvoa fd. Tällöin kertoimen β arvo on nolla. Aukkoryhmien 2, 3 ja 4 kevytsoraharkoille tai rakosaumamuurausta käytettäessä tarkastetaan, ettei

puristusjännityksen mitoitusarvo paikallisen kuorman alapuolella ylitä muuratun rakenteen Kuorman epäkeskisyys seinän keskilinjasta mitattuna saa olla enintään t/4 (ks. kuva 10). puristuslujuuden mitoitusarvoa f d. Tällöin kertoimen β arvo on nolla. Kuva 10. Paikallisesti kuormitetut seinät Kuorman epäkeskisyys seinän keskilinjasta mitattuna saa olla enintään t/4 (ks. kuva 10).

Selite 1) tasokuva 2) leikkaus

24 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Kaikissa tapauksissa on tarkastettava seinän puristuskestävyys korkeuden puolivälissä paikal lisen kuorman kohdalla, jolloin on otettava huomioon myös kaikki muut pystykuormat. TarkasKaikissa tapauksissa on tarkastettava seinän puristuskestävyys korkeuden puolivälissä paikallisen kuorman telu on erityisen tärkeää silloin kun paikalliset kuormat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden kohdalla, jolloin on otettava huomioon myös kaikki muut pystykuormat. Tarkastelu on erityisen tärkeää teholliset pituudet limittyvät. Kuva 9. Paikallisesti kuormitetut seinät

silloin kun paikalliset kuormat ovat niin lähellä toisiaan, että niiden teholliset pituudet limittyvät. Paikallisen kuorman tukipinta tehdään aukkoryhmän 1 kevytsoraharkoista tai muusta umpinai-

Paikallisen kuorman tukipinta tehdään aukkoryhmän 1 kevytsoraharkoista tai muusta umpinaisesta sesta materiaalista, jonka pituus on sama kuin vaadittava tukipinnan pituus lisättynä kummalmateriaalista, jonka pituus on sama kuin vaadittava tukipinnan pituus lisättynä kummallekin puolelle lekin puolelle mitalla, joka saadaan kun tukipinnan reunasta piirretään 60° kulmassa viiva tarmitalla, joka saadaan kun tukipinnan reunasta piirretään 60° kulmassa viiva tarkasteltavan kappaleen kasteltavan kappaleen alareunaan. Tukipinnan ollessa rakenteen reunassa lisäpituus vaaditaan alareunaan. Tukipinnan ollessa rakenteen reunassa lisäpituus vaaditaan vain toiselle puolelle. vain toiselle puolelle. Kun paikallinen kuorma vaikuttaa rakenteeseen seinän levyisen riittävän jäykän jakopalkin välityksellä, Kun paikallinen kuorma vaikuttaa rakenteeseen seinän levyisen riittävän jäykän jakopalkin jonka korkeus on yli 200 mm ja pituus yli kolme kertaa kuorman tukipituus seinän suunnassa, välityksellä, jonka korkeus on yli 200 mm ja pituus yli kolme kertaa kuorman tukipituus seinän puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla saan olla enintään: suunnassa, puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla saan olla enintään

1,5 f d

( 53)

(53)

3.9 Esimerkkitalon mitoitus Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat kuvan mukaisen kaksikerroksisen harkkotalon mitoituksesta. Laskelmat esitetään seuraavista rakenteista: 1. Kellarin maanpaineseinä 2. Alakerran kantavan seinän mitoitus puristukselle ja taivutukselle 3. Yläkerran päätyseinän mitoitus tuulenpaineelle 4. Yläkerran seinän mitoitus aukkojen kohdalla

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 25

3.9.1 Kellarin maanpaineseinä

Kevytsoraharkko RUH380, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Raudoitusteräs A500HW

Kevytsoraharkko RUH380, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Tarkastellaan metrin levyistä seinän kaistaa. Raudoitusteräs A500HW Pystysaumoissa on laastia. Tarkastellaan metrin levyistä seinän kaistaa. Pystysaumoissa on laastia. Maatäytön korkeus. Maatäytön korkeus.

z mp = 2400mm Pintakuormana kevyiden ajoneuvojen aiheuttama pintakuorma.

Pintakuormana kevyiden ajoneuvojen aiheuttama pintakuorma. q k = 2,5kN / m 22 q k = 2,5kN / m Maanpaineen mitoitusarvot. Maanpaineen mitoitusarvot. Maanpaineen mitoitusarvot.

pa.mp = 2,8kN / m33 * z mp = 2,8kN / m33 * 2,4m = 6,72kN / m 22 pa.mp = 2,8kN / m * z mp = 2,8kN / m * 2,4m = 6,72kN / m pa. pk = 0,31qk = 0,31 * 2,5kN / m 22 = 0,775kN / m 22 pa. pk = 0,31qk = 0,31 * 2,5kN / m = 0,775kN / m pa,mp,d = 1,35K FI pa,mp = 1,35 *1,0 * 6,72kN / m 22 = 9,072kN / m 22 pa,mp,d = 1,35K FI pa,mp = 1,35 *1,0 * 6,72kN / m = 9,072kN / m pa, pk ,d = 1,15K FI pa,mp + 1,5K FI pa, pk = 1,15 *1,0 * 6,72kN / m 22 + 1,5 *1,0 * 0,775kN / m 22 = 8,891kN / m 22 pa, pk ,d = 1,15K FI pa,mp + 1,5K FI pa, pk = 1,15 *1,0 * 6,72kN / m + 1,5 *1,0 * 0,775kN / m = 8,891kN / m ⎧⎪ p a ,mp ,d ⎫⎪ p Ed = max⎧⎪⎨ p a ,mp ,d ⎫⎪⎬ = 9,072kN / m 22 p Ed = max⎨⎪ p a , pk ,d ⎬⎪ = 9,072kN / m ⎪⎩⎩ p a , pk ,d ⎪⎭⎭ Tarkasteltavan seinän jänneväli. Tarkasteltavan seinän jänneväli. 26 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Lef = 5000mm Lef = 5000mm

ppaa,, pk K ppaa,,mp + p pk = + 11,,55 **11,,00 ** 00,,775 = 88,,891 = 11,,15 15 K FI + 11,,55K K FI = 11,,15 15 **11,,00 ** 66,,72 72kN kN // m m2 + 775kN kN // m m2 = 891kN kN // m m2 ,,dd = FI p aa ,, pk ⎧⎪⎧ p mpp , da⎫ pa, pk pKaaaFI ,,, mp ⎫⎪,mp pk ,d = 1,15 FI mp + 1,5K FI p a , pk222 = 1,15 *1,0 * 6,72kN / m + 1,5 *1,0 * 0,775kN / m = 8,891kN / m mp ,, d d⎪ ⎪ p max⎨⎧⎪⎧ p ⎬⎫⎪⎫ = Ed = p Ed =9 9,,072 072kN kN // m m 22 p a Ed = max⎨ a ,, mp mp ,, d d⎬ p ⎪ ⎪ ⎧ ⎫ a pk d , , p = max = 9 , 072 p ⎩ ⎭ a pk d , , mp p Ed = max⎪⎩⎨⎨ a , pk ,d ⎪⎭⎬⎬ = 9,072kN kN // m m2 Ed p Ed = max⎪⎪⎨⎩ p ⎪⎪⎬⎭ = 9,072kN / m a ,, pk ,, d a pk d ⎩⎪ p ⎭ ⎩ p a , pk ,d ⎪⎭

Tarkasteltavan seinän jänneväli. Tarkasteltavan seinän jänneväli. Tarkasteltavan seinän jänneväli. Tarkasteltavan seinän jänneväli. Tarkasteltavan seinän jänneväli. L Tarkasteltavan jänneväli. Lefefef = = 5000 5000mm mmseinän L Lefef = = 5000 5000mm mm Lef = 5000mm Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. Momentin ja leikkausvoiman mitoitusarvot. M = 26,351kNm M Ed Ed Ed = 26,351kNm M = M Ed = 26 26,,351 351kNm kNm M Ed Ed = 26,351kNm VEd Ed = 24,510kN Ed V = VEd = 24 24,,510 510kN kN VEd Ed = 24,510kN Seinän jännemitan raja-arvo. Seinän jännemitan raja-arvo. Seinän jännemitan raja-arvo. Seinän jännemitan raja-arvo. Seinän jännemitan raja-arvo. Seinän jännemitan raja-arvo. L Lefefef = 5000 5000mm mm = 13,158 < 25 OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. L OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. = 13,158 < 25 mm Ltefef = 5000 5000 mm 380 mm OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. Ltef = OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. = 13 , 158 < 25 380mm mm = 13,158 < 25 OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. = 5000 OK, käyttörajatilatarkastelua ei tarvitse tehdä. tt = 380 380mm mm = 13,158 < 25 t 380mm Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. tt = = 380 380mm mm tt = 380 = 380mm mm td =' =380 mm d ' = 50 50mm mm dd '' = = 50 50mm mm d ' = 50mm Osavarmuusluvut. Osavarmuusluvut. Osavarmuusluvut. Osavarmuusluvut. Osavarmuusluvut. Osavarmuusluvut. γ Mm Mm = 1,8 γγ Mm = 11,,88 Mm = γ Mm Mm = 1,8 γγ Ms = 1,15 Ms = 1,15 Ms γγ Ms = = 11,,15 15 γ Ms Ms = 1,15 γ Ma Ma = 1,8 γγ Ma = 11,,88 Ma = γ Ma Ma = 1,8 Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. 22 ff bbb = = 33,,55 N N // mm mm 222 ff bb = = 33,,55 N N // mm mm f b = 3,5 N / mm 2

f m = 10 N / mm 2

⎧ f m = 10 N / mm 2 ⎫ ⎪ ⎪ = min⎨2 f b = 2 * 3,5 N / mm 2 = 7,0 N / mm 2 ⎬ = 7,0 N / mm 2 ⎪ ⎪ 2 ⎩20 N / mm ⎭

f mred

K = 0,65

α = 0,65

β = 0,25 β f k = Kf bα f mred = 0,56 * 3,5 0,65 N / mm 2 * 7,0 0, 25 N / mm 2 = 2,387 N / mm 2

fd =

γ Mm

2,387 N / mm 2 = 1,326N / mm 2 1,8

Raudoitusteräksen lujuuden mitoitusarvo.

f yd =

f yk

γ Ms

500 N / mm 2 = 434,783N / mm 2 1,15

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 27

f k = Kf b ff k ff d = k = fk d f d = γγ Mm Mm

γ Mm

f mred = 0,56 * 3,5 N / mm * 7,0 2 2 2 ,,387 N // mm 2 2 387 N mm = = 2,3871N,8/ mm 2 = =1 1,,326 326N N // mm mm 22 1,8 = = 1,326N / mm 1,8

N / mm = 2,387 N / mm

Raudoitusteräksen lujuuden mitoitusarvo. Raudoitusteräksen lujuuden mitoitusarvo. Raudoitusteräksen lujuuden mitoitusarvo.

2 Raudoitusteräksen lujuuden mitoitusarvo. f 2

f ykyk = 500 500 N N // mm mm 2 = 434,783N / mm 22 ff yd = = = f 500 N / mm = 434,783N / mm 2 yd yk γ 1 , 15 1,15 f yd = γ Ms = 434,783N / mm Ms = γ Ms 1,15

Raudoituksen tartuntalujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Raudoituksen tartuntalujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Raudoituksen tartuntalujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Raudoituksen tartuntalujuuden ominais- ja mitoitusarvo. ff bok = 2,7 N / mm 22 bok = 2,7 N / mm 2 f bok = 2,7 N / mm

ff bok 2 ,7 N / mm 22 2 ff bod = bok = 2,7 N / mm 2 = 1,5 N / mm 2 bod = γf bok = 2,7 N1,/8mm = 1,5 N / mm 2 1,8 f bod = γ Ma = 1,5 N / mm Ma = 1,8 Ma Muurinγtaivutusvetolujuuden ominais- ja mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan olevassa

Muurin taivutusvetolujuuden ominais- ja mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan olevassa murtotasossa. Muurin taivutusvetolujuuden ominais- ja mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan olevassa murtotasossa. murtotasossa. Muurin taivutusvetolujuuden ominais- ja mitoitusarvo vaakasaumoja vastaan olevassa murtotasossa. ff xk 2 = 0,1 f b = 0,1 * 3,5 N / mm 22 = 0,35 N / mm 22 xk 2 = 0,1 f b = 0,1 * 3,5 N / mm 2 = 0,35 N / mm 2 f xk 2 = 0,1 f b = 0,1 * 3,5 N / mm = 0,35 N / mm 2 ff xk 2 00,,35 35 N N // mm mm 22 = 0,194 N / mm 22 ff xd 2 = xk 2 = 0,194 N / mm xd 2 = f xk 2 = 0,35 N 11,,88/ mm = f xd 2 = γγ Mm = 0,194 N / mm 2 Mm = γ Mm 1,8

Lasketaan vaadittava teräsmäärä metrin matkalle. Lasketaan vaadittava teräsmäärä metrin matkalle. Lasketaan vaadittava teräsmäärä metrin matkalle. Lasketaan vaadittava teräsmäärä metrin matkalle. dd = = tt − − dd '' = = 380 380mm mm − − 50 50mm mm = = 330 330mm mm d = t − d ' = 380mm − 50mm = 330mm bb = = 1000 1000mm mm b = 1000mm

6 M 6 Nmm 26 ,,351 **10 Ed M 26 351 10 Nmm µ = 0,182 Ed = 2 6 Nmm 2 = 0,182 µ= = bd M22Edf d = 1000mm *26 , 351 * 10 2 * 1,326 N / mm 2 ( ) 330 mm µ = bd 2 f d = 1000mm * (330mm)2 *1,326 N / mm 2 = 0,182 bd f d 1000mm * (330mm) *1,326 N / mm OK µ = 0,292 > µ OK µ max max = 0,292 > µ OK µ max = 0,292 > µ

β = 11 − 1 − 22µ = 11 − 1 − 22 ** 00,,182 = 00,,203 β β= = 1− − 11 − − 2µ µ= = 1− − 11 − − 2 * 0,182 182 = = 0,203 203

⎧⎧ ⎛⎛ β ⎫⎫ ⎛ 00,,203 ⎞ β β ⎞⎟⎞⎞⎟ = 203 ⎟⎞⎞⎟ = mm 296 ,,488 mm 330 ** ⎜⎛⎛⎜ − 11 0,203 ⎜⎛⎜11 − ⎪⎫ ⎪⎧⎪dd mm 296 488 mm 330 − = − = zz = 296,,488 mm min ⎪d ⎝⎜⎝1 − 22 ⎠⎟⎠ = 330mm * ⎝⎜⎝ − 1 22 ⎠⎟⎠ = 296,488mm⎬⎪⎪ = ⎨ min = ⎬⎬ = z = min⎨⎨ ⎝ 296,488 488mm mm = 296 2 ⎠ 2⎠ ⎝ ⎪⎪0,95d = 0,95 * 330mm = 313,5mm ⎪⎪ ⎩⎪⎩0 ⎭⎪⎭ 95d 0,,95 95 * * 330 330mm 313,,5 5mm d= mm = mm =0 = 313 ⎩0,,95 ⎭ A Asss,,,vaad A vaad vaad

6 66 Nmm M 26 ,,351 **10 2 Ed M 26 351 10 Nmm 22 M Ed metrin matkalle. Valitaan T8 26 , 351 * 10 Nmm = = = 204 ,,417 mm metrin matkalle. Valitaan T8 Ed metrin matkalle. Valitaan T8 2 = = zf = = 296,488mm * 434,783 = 204 417 mm metrin matkalle. Valitaan T8 = 204 , 417 mm 2 N / mm 2 yd zf 296 , 488 mm * 434 , 783 N / mm zf yd yd 296,488mm * 434,783N / mm

jokaiseen saumaan. jokaiseen saumaan. jokaiseen saumaan. jokaiseen saumaan.

2 2 A ,5mm Asss = = 555 *** 50 50,,,333mm mm 22 = = 251 251 mm 22 A = 50 mm = 251,,55mm

metrin matkalla metrin matkalla metrin matkalla

metrin matkalla

Minimiteräsmäärä. Minimiteräsmäärä. Minimiteräsmäärä. Minimiteräsmäärä.

00,,0003 bd 00,,0003 *1000 mm ** 330 mm 2 2 0,0003 0003bd bd = 0,0003 0003 * *1000 1000mm mm * 330 330mm mm = A 49 ,,55mm As OK 2 < s , min = A = = = 49 mm < OK Ass ,,min = = = 49 , 5 mm <A Ass OK 22 22 min 2 2 Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys. Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys. Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys.

=β f

bd = 0,4 * 0,194 N / mm 22 *1000mm * 330 mm = 25,,666 kN > VEd = = 25 25,666 666 kN kN > >V VEd Ed

2 Rd = β1 f xdharkkorakenteiden N 28 V Muurattujen (liite 1)mm V bd = = 00,,44 ** 00,,194 194mitoitusohje N // mm mm 2 **1000 1000 mm ** 330 330 mm mm Rd = β 11 f xd xd 22 bd Rd

Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi.

OK OK OK

Minimiteräsmäärä. Minimiteräsmäärä.

0,0003bd 0,0003 *1000mm * 330mm As ,min = 0,0003bd = 0,0003 *1000mm * 330mm = 49,5mm 22 < As OK As ,min = = = 49,5mm < As OK 2 2 2 2 Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys. Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys.

Tarkastetaan seinän leikkauskestävyys.

VRd = β1 f xd 2 bd = 0,4 * 0,194 N / mm 22 *1000mm * 330 mm = 25,666 kN > VEd VRd = β1 f xd 2 bd = 0,4 * 0,194 N / mm *1000mm * 330 mm = 25,666 kN > VEd

OK OK

Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi.

φf yd 8mm * 434,783N / mm 2 Lb = φf yd = 8mm * 434,783N /2mm 2 = 579,710mm Lb = 4 f bod = = 579,710mm 4 *1,5 N / mm 2 4 f bod 4 *1,5 N / mm As ,vaad 204,417mm 2 Lbred = As ,vaad Lb = 204,417mm2 2 * 579,710mm = 471,184mm Lbred = As Lb = 251,5mm 2 * 579,710mm = 471,184mm As 251,5mm Lbkenttä Lbkenttä

⎧0,3Lb = 0,3 * 579,710mm⎫ ⎧⎪0,3Lb = 0,3 * 579,710mm⎫⎪ = max ⎨⎪10φ = 10 * 8mm = 80mm ⎬⎪ = 173,913mm < Lbred = max ⎨10φ = 10 * 8mm = 80mm ⎬ = 173,913mm < Lbred ⎪100mm ⎪ ⎩⎪100mm ⎭⎪ ⎩ ⎭

OK OK

Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi. Vetoterästen ankkurointi.

L jatkos = 1,4 Lbred = 1,4 * 471,184 mm = 659,658 mm L jatkos = 1,4 Lbred = 1,4 * 471,184 mm = 659,658 mm

3.9.2 Alakerran kantavan seinän mitoitus puristukselle ja taivutukselle

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 29

Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10

Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Mitoitetaan seinä päistään nivelöitynä sauvana. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan 1 metrin levyistä seinän kaistaa.

Kuormat: Kuormat: Kuormat: Kuormat: Kuormat: Kuormat:

Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet n

= 7,0kN

kN grakenne Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet ==777,,0,00kN kN Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet grakenne = grakenne Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet nn Yläpuolinen seinä ja kattorakenteet nngrakenne grakenne = 7,0 kN Välipohja n

= 10,0kN

Välipohja nnngvp 10,,0,00kN kN gvp Välipohja ==10 10 kN Välipohja gvp = Välipohja Välipohja ngvp gvp = 10,0kN Seinän omapaino 3,0kN kN Seinän omapaino kN gomapaino Seinän omapaino == Seinän omapaino nnn Seinän omapaino gomapaino = gomapaino Seinän omapaino nngomapaino ==3333,,0,,000kN kN gomapaino

Välipohjan hyötykuorma nnqhyöty kN Välipohjan hyötykuorma kN Välipohjan hyötykuorma nn Välipohjan hyötykuorma ===5555,,6,,666kN kN Välipohjan hyötykuorma qhyöty = qhyöty Välipohjan hyötykuorma

nqhyöty qhyöty = 5,6kN

Katon lumikuorma nnqlumi kN Katon lumikuorma nn Katon lumikuorma kN Katon lumikuorma ===8888,,0,,000kN kN Katon lumikuorma qlumi = qlumi Katon lumikuorma nqlumi qlumi = 8,0kN

Seinän tuulikuorma q Seinän tuulikuorma Seinän tuulikuorma qtuuli Seinän tuulikuorma

kN m kN////m m ===0000,,5,,555kN kN m Seinän tuulikuorma tuuli = Seinän tuulikuorma qqqtuuli tuuli tuuli = 0,5kN / m Yhdistelykertoimet Yhdistelykertoimet Yhdistelykertoimet Yhdistelykertoimet Yhdistelykertoimet

30 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

ψ = 0,7 0 0 ,,lumi lumi Yhdistelykertoimet ψ 0 ,lumi = 0,7 ψ ψ 0,lumi = =0 0,,7 7 ψ 000,,,lumi = 0 ,7 hyöty ψ 0,hyöty = 0 ,7 hyöty ψ = 0 ,,77 ψ 00,,hyöty = 0 hyöty ψ 00,,tuuli = 0 , 6 ψ 0,tuuli tuuli = 0,6 ψ = 0,6 ψ 0 0 ,,tuuli tuuli = 0,6 Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm

Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm Välipohjan kuorman epäkeskisyys kun laatan tukipinta on 90 mm t 90mm 130mm 90mm evp = t − 90mm = 130mm − 90mm = 20mm vp 2 = 1302mm − 902mm = 20mm evp = 2tt − 90 902mm mm = 1302mm − 902mm = 20mm 2 eevp = − − = − = 20mm vp = 2 2 2 2 2 2 2 2 Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Seinän omapaino Seinän omapaino Seinän omapaino Seinän omapaino Seinän omapaino Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää N dd 11 = 1,35 K FI n grakenne + n gvp = 1,35 *1,0 * (7,0 + 10,0)kN = 22,95kN FI grakenne gvp N d 11 = 1 , 35 K n + n 11 FI grakenne gvp = 1,35 * 1,0 * (7,0 + 10,0 )kN = 22,95kN N = 1 , 35 K n + n = 1,35 *1,0 * (7,0 + 10,0)kN = 22,95kN N dd 11 = 1 , 35 K n + n FI grakenne gvp FI grakenne gvp = 1,35 * 1,0 * 7,0 + 10,0 kN = 22,95kN M dd1111 = 1 , 35 K n e = 1 , 35 * 1 ,0 *10,0kN * 0,02 m = 0,27 kNm FI FI gvp gvp vp vp M d 11 11 = 1,35 K FI n gvp evp = 1,35 * 1,0 * 10,0kN * 0,02 m = 0,27 kNm M = 1,35 K FI nn gvp evp = M dd 11 = 11,,35 35 **11,,00 **10 10,,00kN kN ** 00,,02 02 m m= = 00,,27 27 kNm kNm 11 = 1,35 K FI gvp evp Puoliväli Puoliväli Puoliväli Puoliväli Puoliväli ⎛n ⎞

( ( (

) ) )

⎛ ⎞ ⎛⎜ n gomapaino ⎞⎟ + n grakenne + n gvp N dm = 1,35 *1,0 * ⎜⎛ 33,,00 + 7,0 + 10,0 ⎟⎞kN = 24,975kN 1,35 K FI n gomapaino gomapaino dm11 = FI ⎛ grakenne gvp ⎞ ⎜ ⎟ 2 + n grakenne + n gvp ⎟⎠⎟⎞⎞ = 1,35 *1,0 * ⎝⎜⎛ 332,,00 + 7,0 + 10,0 ⎠⎟⎞kN = 24,975kN N dm1 = 1,35 K FI ⎜⎝⎜⎛⎛ nn gomapaino gomapaino ⎜ 2 = + + n gvp ⎠⎟⎟⎟ = N K 1 , 1,35 *1,0 * ⎛⎝⎜ 2 + 7,0 + 10,0 ⎞⎠⎟kN = 24,975kN 35 ⎜ ⎝ = + nn grakenne N dm K 1 , 35 FI dm11 FI ⎜ grakenne + n gvp ⎜⎝ ⎟⎠ = 1,35 *1,0 * ⎜⎝⎝ 22 + 7,0 + 10,0 ⎟⎠⎠kN = 24,975kN 22 ⎝ 0,27 kNm ⎠ M dd 11 11 = 0 , 135 kNm M dm = = M 0 , 27 kNm 1 1 2d 11 = 0,272kNm = 0,135kNm M dm dm1 = M M 11 0,272kNm = 0,135kNm M = 2dd 11 = M dm = = 0,135kNm dm11 = 2 22 2 Alapää Alapää

Alapää Alapää Alapää N = 1,35 K

(n gomapaino d 21 FI FI gomapaino N dd 21 21 = 1,35 K FI (n gomapaino (n N N d 21 = =1 1,,35 35 K K FI FI n gomapaino gomapaino Mddd2121 = 0 kNm M d 21 21 = 0kNm M = 0kNm M dd 21 21 = 0kNm Tapaus 2:

+ n grakenne + n grakenne grakenne + +n n grakenne grakenne

) = 1,35 *1,0 * (3,0 + 7,0 + 10,0)kN + n gvp + n gvp gvp ) = 1,35 * 1,0 * (3,0 + 7,0 + 10,0 )kN ) = 1,35 *1,0 * (3,0 + 7,0 + 10,0)kN + +n n gvp gvp = 1,35 * 1,0 * 3,0 + 7,0 + 10,0 kN

Tapaus 2: Tapaus 2: Tapaus 2: Hyötykuorma määräävä, lumi- ja tuulikuorma vaikuttavat Tapaus 2: Tapaus 2: Hyötykuorma määräävä, lumi- ja tuulikuorma vaikuttavat Hyötykuorma määräävä, lumi- ja tuulikuorma vaikuttavat Hyötykuorma määräävä, lumi- ja tuulikuorma vaikuttavat Yläpää Hyötykuorma määräävä, lumi- ja tuulikuorma vaikuttavat Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää N = 1,15 K n + n + 1,5K n + 1,5K ψ

( grakenne ) nqlumi d 12 FI gvp FI FI FI grakenne gvp FI qhyöty qhyöty FI o o ,,lumi lumi qlumi ( ) ψ N dd 12 = 1 , 15 K n + n + 1 , 5 K n + 1 , 5 K 12 FI grakenne gvp FI qhyöty FI o ,lumi n qlumi ( = 15= *1 0 *K 7FI,0(n +grakenne 10,0)kN + 1),5+ *1 1,,5 ,0K *FI5n ,6qhyöty kN ++ 11 ,,,55 *K 1FI ,0ψ ,7 *n ,0kN N , 15 + n ψ*o0,lumi N1dd,12 = 1 , 15 K n + n + 1 5 K n + 1 5 K n8qlumi gvp = 1,1215 *1,0 * (7FI,0 +grakenne 10,0)kN gvp + 1,5 *1,0 *FI5,6qhyöty kN + 1,5 *1FI ,0 *o0,lumi ,7 * 8qlumi ,0kN ( ) = 1 ,,15 * 1 ,,0 * 7 ,,0 + 10 ,,0 kN + 1 ,,5 * 1 ,,0 * 5 ,,6 kN + 1 ,,5 * 1 ,,0 * 0 ,,7 * 8 ,,0 = 1 15 * 1 0 * 7 0 + 10 0 kN + 1 5 * 1 0 * 5 6 kN + 1 5 * 1 0 * 0 7 * 8 0kN kN M dd 12 = (1,15 K FI n gvp + 1,5K FI nqhyöty )evp 12 FI gvp FI qhyöty vp M d 12 = (1,15 K FI n gvp + 1,5K FI nqhyöty )evp = ,15= 0 *K 10FI,0n *1,0n 5,6)kN M + 1,5K eevp ) * 0,02m = 0,398kNm M(d112 =*(11,,15 15 K nkN n*qhyöty gvp gvp + 1,5 K FI = (d112 ,15 *1,0 *10FI,0kN + 1,5 *1FI,0 *qhyöty 5,6kNvp ) * 0,02m = 0,398kNm = = (1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* *10 10,,0 0kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *5 5,,6 6kN kN ) * *0 0,,02 02m m= =0 0,,398 398kNm kNm

= 27,0kN = 27,0kN = = 27 27,,0 0kN kN

= 36,35kN = 36,35kN = = 36 36,,35 35kN kN

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 31

Puoliväli Puoliväli Puoliväli Puoliväli

⎞ ⎛ n gomapaino N dm 2 = 1,15 K FI ⎛⎜⎛⎜ n +n + n ⎞⎟⎟ + 1,5K FI nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi n gomapaino gomapaino + n grakenne + n gvp ⎞ N K nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi = 1 , 15 2 FI ⎜ gvp ⎟ + 2 N dm K FI +1 + n grakenne 1,,5 5K dm 2 = 1,15 K FI ⎝ grakenne + n gvp ⎠ FI n qhyöty + 1,5 K FIψ o ,lumi n qlumi 2 ⎟ ⎜⎝ ⎠⎠ ⎝ kN 2 3 , 0 ⎛ ,0kN ⎞ ⎞ = 1,15 *1,0 * ⎛⎜⎛ 3 7 , 0 + 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 5 , 6 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 8 , 0 kN = 38 , 075 kN ⎟ kN 3 , 0 ⎞ + 1,5 *1,0 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 8,0kN = 38,075kN = 7 =1 7,,0 0+ + 10 10,,0 0 ⎟⎠⎟⎠kN kN + 1,5 *1,0 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 8,0kN = 38,075kN 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ⎜⎝⎜⎝ 2 2 ⎝ 2 ⎠ M d 12 qtuuli h 22 q h2 M dm 2 = M + K ψ 1 , 5 d 12 0 ,tuuli q tuuli h M2d 12 + 1,5 K FI M tuuli FIψ 2 = 0 ,tuuli 8 M dm = + K ψ 1 , 5 dm 2 FI 0 ,tuuli 22 8 2 0,398kNm 0,58kN / m * (2,8m )22 ( ) kNm 0 , 5 kN / m * 2 , 8 m = 00,,398 + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 6 * = 0 , 64 kNm 3982kNm + 1,5 * 1,0 * 0,6 * 0,5kN / m8* (2,8m ) = 0,64 kNm = = + 1,5 * 1,0 * 0,6 * = 0,64 kNm 22 88

Alapää Alapää Alapää Alapää

N d 22 = 1,15 K FI (n gomapaino + n grakenne + n gvp ) + 1,5K FI nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi N ψ o,lumi nnqlumi N d 22 = =1 1,,15 15 K K FI ((n n gomapaino + +n n grakenne + +n n gvp )) + +1 1,,5 5K K FI n nqhyöty + +1 1,,5 5K K FIψ = 1d,22 15 *1,0 * (3FI,0 +gomapaino 7,0 + 10,0)grakenne kN + 1,5 *gvp 1,0 * 5,6kNFI +qhyöty 1,5 *1,0 * 0,FI7 * 8o,,lumi 0kNqlumi = 39,8kN = =1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ((3 3,,0 0+ +7 7,,0 0+ + 10 10,,0 0))kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *5 5,,6 6kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *8 8,,0 0kN kN = = 39 39,,8 8kN kN

M d 22 = 0kNm M = 0kNm M dd 22 22 = 0kNm

Tapaus 3: Tapaus 3: Tapaus 3: Tapaus 3: Lumikuorma määräävä, hyöty- ja tuulikuorma vaikuttavat Lumikuorma määräävä, hyöty- ja tuulikuorma vaikuttavat Lumikuorma määräävä, hyöty- ja tuulikuorma vaikuttavat Lumikuorma määräävä, hyöty- ja tuulikuorma vaikuttavat Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää

N d 13 = 1,15 K FI (n grakenne + n gvp ) + 1,5K FI nqlumi + 1,5K FIψ o,hyöty nqhyöty N = 1,15 K FI (n grakenne + n gvp ) + 1,5K FI nqlumi + 1,5K FIψ o,hyöty nqhyöty N dd 13 13 = 1,15 K FI (n grakenne + n gvp ) + 1,5 K FI n qlumi + 1,5 K FIψ o , hyöty n qhyöty = 1,15 *1,0 * (7,0 + 10,0)kN + 1,5 *1,0 * 8,0kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN = 37,43kN = =1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ((7 7,,0 0+ + 10 10,,0 0))kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *8 8,,0 0kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *5 5,,6 6kN kN = = 37 37,,43 43kN kN M d 13 = (1,15 K FI n gvp + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty )evp M = (1,15 K FI n gvp + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty )evp M dd 13 13 = (1,15 K FI n gvp + 1,5 K FIψ 0 , hyöty n qhyöty )evp = (1,15 *1,0 *10,0kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN ) * 0,02m = 0,348kNm = = ((1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* *10 10,,0 0kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *5 5,,6 6kN kN )) * *0 0,,02 02m m= =0 0,,348 348kNm kNm

Puoliväli Puoliväli Puoliväli

Puoliväli

⎞ ⎛ n gomapaino N dm3 = 1,15 K FI ⎛⎜⎛⎜ n +n + n ⎞⎟⎟ + 1,5K FI nqumi + 1,5K FIψ o ,hyöty nqhyöty n gomapaino gomapaino + n grakenne + n gvp ⎞ N K nqumi + 1,5K FIψ o ,hyöty nqhyöty = 1 , 15 3 FI ⎜ gvp ⎟ + 2 N dm K FI +1 + n grakenne 1,,5 5K dm 3 = 1,15 K FI ⎝ grakenne + n gvp ⎠ FI n qumi + 1,5 K FIψ o , hyöty n qhyöty 2 ⎟ ⎜⎝ ⎠⎠ ⎝0kN 2 3 , ⎛ ,0kN ⎞ ⎞ = 1,15 *1,0 * ⎛⎜⎛ 3 7 , 0 + 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 8 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 5 , 6 kN = 39 , 155 kN ⎟ kN 3 , 0 ⎞ + 1,5 *1,0 * 8,0kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN = 39,155kN = 7 =1 7,,0 0+ + 10 10,,0 0 ⎟⎟⎠⎠kN kN + 1,5 *1,0 * 8,0kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN = 39,155kN 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ⎜⎜⎝⎝ 2 2 ⎝ 2 ⎠ M d 13 qtuuli h 22 q h2 M dm3 = M + K ψ 1 , 5 d 13 0 ,tuuli q tuuli h M2d 13 + 1,5K FI M tuuli FIψ 3 = 0 ,tuuli 8 M dm = + K ψ 1 , 5 dm 3 FI 0 ,tuuli 22 8 2 0,348kNm 0,58kN / m * (2,8m )22 ( ) kNm 0 , 5 kN / m * 2 , 8 m = 00,,348 + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 6 * = 0 , 615 kNm 3482kNm + 1,5 * 1,0 * 0,6 * 0,5kN / m8* (2,8m ) = 0,615kNm = = + 1,5 * 1,0 * 0,6 * = 0,615kNm 22 88

Alapää Alapää Alapää

32 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Alapää

N d 23 = 1,15 K FI (n gomapaino + n grakenne + n gvp ) + 1,5K FI nqlumi + 1,5K FIψ o,hyöty nqhyöty N 23 = FI ( gomapaino + grakenne + gvp ) qlumi + FIψ hyöty n qhyöty ψ oo,,hyöty N dd 23 = 11,,15 15 K K FI + nn grakenne + nn gvp + 11,,55K K FI nqhyöty (nngomapaino ) ++ 11,,55KK FIFI nnqlumi = 1,15 *1,0 * (3,0 + 7,0 + 10,0)kN + 1,5 *1,0 * 8,0kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN = 40,88kN = = 11,,15 15 **11,,00 ** ((33,,00 + + 77,,00 + + 10 10,,00))kN kN + + 11,,55 **11,,00 ** 88,,00kN kN + + 11,,55 **11,,00 ** 00,,77 ** 55,,66kN kN = = 40 40,,88 88kN kN

M d 23 = 0kNm M = 0kNm M dd 23 23 = 0kNm

Tapaus 4: Tapaus 4: Tapaus 4: Tapaus 4: Tuulikuorma määräävä, hyöty- ja lumikuorma vaikuttavat Tuulikuorma määräävä, hyöty- ja lumikuorma vaikuttavat Tuulikuorma määräävä, hyöty- ja lumikuorma vaikuttavat Tuulikuorma määräävä, hyöty- ja lumikuorma vaikuttavat Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää

N d 14 = 1,15 K FI (n grakenne + n gvp ) + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi N + 1,5K ψ ψ 0,hyöty nnqhyöty ψ o,lumi nnqlumi N d 14 = = 11,,15 15 K K FI ((nn grakenne + + nn gvp )) + + 11,,55K K FIψ qhyöty + 1,5 K FI = 1d,1415 *1,0 * (7FI,0 +grakenne 10,0)kN gvp + 1,5 *1,0 *FI0,70*,hyöty 5,6kN + 1,5 *1,0FI* 0o,7,lumi * 8,qlumi 0kN ( ) = 1 , 15 * 1 , 0 * 7 , 0 + 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 5 , 6 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 = 1,15 *1,0 * (7,0 + 10,0)kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 ** 88,,00kN kN M d 14 = (1,15 K FI n gvp + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty )evp ))eevp M + 1,5K ψ ψ 0,hyöty nnqhyöty M d 14 = = ((1 1,,15 15 K K FI n n gvp gvp + 1,5 K FI = (1d 14 ,15 *1,0 *10FI,0kN + 1,5 *1FI,0 *0,0hyöty ,7 * qhyöty 5,6kN vp) * 0,02m = 0,348kNm = = ((1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* *10 10,,0 0kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *5 5,,6 6kN kN )) * *0 0,,02 02m m= =0 0,,348 348kNm kNm

= 33,83kN = = 33 33,,83 83kN kN

Puoliväli

Puoliväli Puoliväli Puoliväli

⎞ ⎛ n gomapaino ⎞⎟⎞ + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi n n = 1,15 K FI ⎛⎜⎛ n + + gomapaino n grakenne gvp ⎟⎟ + ⎜⎜ gomapaino n n n ψ ,hyöty nnqhyöty + = + + 1,5K ψ grakenne gvp 2 K FI n n K FI +1 =1 + + 1,,15 15 K 1,,5 5K FI ⎝ grakenne gvp ⎠ FIψ 0 0 , hyöty qhyöty + 1,5 K FI FIψ o o ,,lumi lumi n qlumi qlumi ⎟ ⎜⎝ 2 ⎠⎠ 2 ⎝ ⎛ 3,0kN ⎞ kN , 0 ⎞ ⎟ = 1,15 *1,0 * ⎛⎜⎛ 3 7 , 0 + 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 5 , 6 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 8 , 0 kN = 35 , 555 kN 3,0kN 7,0 + 10,0 ⎞⎟kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 8,0kN = 35,555kN = =1 7,0 + 10,0 ⎟⎠kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 8,0kN = 35,555kN 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ⎜⎜⎝ 2 ⎝⎝ 2 ⎠⎠ 2 22 M dd 14 qtuuli tuuli h 2 14 M dm d 14 + 1,5 K FI tuuli h dm 44 = M FI q M q h2 d tuuli 14 M = + K 1 , 5 2 8 dm FI 4 M dm 4 = 2 + 1,5 K FI 88 2 22 0,348kNm 0,5kN / m * (2,8m )22 348kNm kNm + 1,5 * 1,0 * 00,,55kN kN // m m ** ((22,,88m m )) = 0,909kNm = 00,,348 = + = 2 8 = + 11,,55 ** 11,,00 ** = 00,,909 909kNm kNm 22 88 N dm 4 N N dm dm 4 4

Alapää Alapää Alapää Alapää

N d 24 = 1,15 K FI (n gomapaino + n grakenne + n gvp ) + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty + 1,5K FIψ o,lumi nqlumi N = 1,15 K ((nn gomapaino + n + n )) + 1,5K ψ n + 1,5K ψ n N dd 24 24 = 1,15 K FI FI gomapaino + n grakenne grakenne + n gvp gvp + 1,5K FI FIψ 00 ,, hyöty hyöty n qhyöty qhyöty + 1,5 K FI FIψ oo ,,lumi lumi n qlumi qlumi = 1,15 *1,0 * (3,0 + 7,0 + 10,0)kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 8,0kN = 37,28kN = = 11,,15 15 **11,,00 ** ((33,,00 + + 77,,00 + + 10 10,,00))kN kN + + 11,,55 **11,,00 ** 00,,77 ** 55,,66kN kN + + 11,,55 **11,,00 ** 00,,77 ** 88,,00kN kN = = 37 37,,28 28kN kN

M d 24 = 0kNm M = 0kNm M dd 24 24 = 0kNm

Tapaus 5: Tapaus 5: Tapaus 5: Tapaus 5: Tuulikuorma määräävä, hyötykuorma vaikuttaa, ei lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, hyötykuorma vaikuttaa, ei lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, hyötykuorma vaikuttaa, ei lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, hyötykuorma vaikuttaa, ei lumikuormaa Yläpää Yläpää Yläpää Yläpää

N d 15 = 1,15 K FI (n grakenne + n gvp ) + 1,5K FIψ 0,hyöty nqhyöty N ψ 0,hyöty nnqhyöty N d 15 = =1 1,,15 15 K K FI ((n n grakenne + +n n gvp )) + +1 1,,5 5K K FIψ qhyöty = 1d,1515 *1,0 * (7FI,0 +grakenne 10,0)kN gvp + 1,5 *1,0 *FI0,70*,hyöty 5,6kN = 25,43kN = =1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ((7 7,,0 0+ + 10 10,,0 0))kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *5 5,,6 6kN kN = = 25 25,,43 43kN kN

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 33

)eevpvp ψ M = n + n ψ 000,,,,hyöty M dddd 15 = ((1 1,,,15 15 K K FI n gvp +1 1,,,5 5K K FI nqhyöty 15 = FI n gvp + FIψ hyöty n qhyöty )e M 1 15 K 1 5 K 15 FI FI hyöty 15 FI gvp gvp FI 0 hyöty qhyöty qhyöty vp vp ( ) = 1 , 15 * 1 , 0 * 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 5 , 6 kN * 0 , 02 m = 0 , 348 kNm = (1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* *10 10,,0 0kN kN + +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *0 0,,7 7* *5 5,,6 6kN kN ) * *0 0,,02 02m m= =0 0,,348 348kNm kNm = Puoliväli Puoliväli Puoliväli

⎞⎞ ⎛⎛ nn gomapaino n gomapaino gomapaino ⎞+ ⎜ ⎛ N K nnqhyöty ψ = 1 , 15 gomapaino + n grakenne + n gvp ⎟ dm 5 FI ⎜ N dm K FI K FI ψ 0000,,,,hyöty + 111,,,555K = 11,,15 + nn grakenne + nn gvp dm 55 = FI ⎜ grakenne + gvp ⎟ FIψ hyöty n qhyöty ⎟ N K + 15 K + FI hyöty qhyöty 2 ⎟ dm 5 FI ⎜ grakenne gvp FI hyöty qhyöty ⎠⎟⎠ 22 ⎝⎜⎝⎝ ⎠ ⎛⎛ 33,,00kN ⎞ kN ⎞⎟⎞kN + 1,5 *1,0 * 0,7 * 5,6kN = 27,155kN = 7 , 0 + 10 , 0 1 , 15 * 1 , 0 * kN 3 , 0 ⎛ ⎜ = 1,15 *1,0 * ⎜⎜⎝ 2 7,0 + 10,0 ⎟⎟⎠kN + + 11,,55 **11,,00 ** 00,,77 ** 55,,66kN kN = = 27 27,,155 155kN kN ⎝⎝ 22 ⎠⎠ M qqtuuli hh 2222 dd 15 M tuuli 15 tuuli h 15 + 1,5 K FI q tuuli M 5 = M dd 15 M dm M dm = 2 + + 11,,55 K K FI dm 555 = FI 88 dm FI 22 8 22 22 ( ) 00,,348 kNm 0 , 5 kN / m * 2 , 8 m 348kNm kNm + 1,5 * 1,0 * 00,,55kN kN // m m ** (22,,88m m ) = 0,909kNm = 0 , 348 = + 11,,55 ** 11,,00 ** = 00,,909 kNm = + = 909kNm 88 222 8 Alapää Alapää Alapää Alapää

(nngomapaino ) ++ 111,,,555KKK FIFIFIψψψ 000,,,hyöty N = 11,,15 K FI + nn grakenne + nn gvp nqhyöty N 25 gomapaino hyöty N dddd 25 = 1,15 15 K K FI + n grakenne + n gvp nqhyöty 25 = FI (n gomapaino + grakenne + gvp ) + hyöty n qhyöty 25 FI gomapaino grakenne gvp FI 0, hyöty qhyöty ( ) = 1 , 15 * 1 , 0 * 3 , 0 + 7 , 0 + 10 , 0 kN + 1 , 5 * 1 , 0 * 0 , 7 * 5 , 6 kN = 28 , 88 kN = = 11,,15 15 **11,,00 ** (33,,00 + + 77,,00 + + 10 10,,00)kN kN + + 11,,55 **11,,00 ** 00,,77 ** 55,,66kN kN = = 28 28,,88 88kN kN M = M = 00kNm kNm 25 M dddd 25 25 25 = kNm

Tapaus 6: Tapaus 6: Tapaus 6: Tuulikuorma määräävä, ei hyöty- eikä lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, ei hyöty- eikä lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, ei hyöty- eikä lumikuormaa Tuulikuorma määräävä, ei hyöty- eikä lumikuormaa Yläpää Yläpää Yläpää

(nn grakenne ) == 111,,,15 N = K + N dddd 16 =1 1,,,15 15 K FI +n n gvp 15 * *1 1,,,0 0* * ((7 7,,,0 0+ + 10 10,,,0 0))kN kN = = 19 19,,,55 55kN kN 16 = FI (n grakenne + gvp ) = N 1 15 K n 15 * 1 0 * 7 0 + 10 0 kN = 19 55 kN 16 FI grakenne gvp 16 FI grakenne gvp M = n gvp evp = 11,,15 M = 11,,15 15 K K FI 15 **11,,00 **10 10,,00 ** 00,,02 02 m m= = 00,,23 23kNm kNm 16 FI n gvp e vp = M dddd 16 16 16 = ,15 K FI FI n gvp gvp evp vp = ,15 * 1,0 * 10,0 * 0,02 m = 0,23kNm Puoliväli Puoliväli Puoliväli Puoliväli

⎛⎛ n ⎞⎞ ,0kN ⎛⎛ 3 ⎞⎞ n gomapaino n gomapaino gomapaino ⎛ ⎞⎟ = ⎜ = N K ,,0 + 10 ,,0 21,275kN 1 , 15 1 ,,15 * 1 ,,0 * kN 7 3,,0 0kN ⎜⎛⎜ 3 ⎟⎞kN = gomapaino + n grakenne + n gvp ⎟ dm 6 FI = + + N K = 7 + 10 0 , 15 1 15 * 1 0 * ⎜ dm 6 FI grakenne gvp n n 0 1 + grakenne N dm 7, + 10,0 ⎟⎠⎟kN kN = = 21,,275 275kN kN dm 6 6 = ,15 K FI FI ⎜ grakenne + gvp gvp ⎟ = 1,15 * 1,0 * ⎝ ⎜ 2 2 ⎟ ⎠ 2 2 ⎝⎜⎝⎝ 2 ⎠⎠ ⎝⎝ 2 ⎠⎠ qqtuuli hh 2222 M dd 16 M tuuli 16 M q d tuuli 16 M = + K 1 , 5 d 16 tuuli h 66 = M dm FI M dm + 11,,55 K K FI dm FI 22 + 88 dm 66 = FI 2 8 22 22 ( ) 00,,23 kNm 0 , 5 kN / m * 2 , 8 m ) 23 kNm 00,,55kN // m ** (22,,88m = + 1 , 5 * 1 , 0 * = 0 , 85 kNm 0 , 23 kNm kN m m = + = = + 11,,55 ** 11,,00 ** = 0,,85 85kNm kNm 88 22 2 8 Alapää Alapää Alapää Alapää

(n gomapaino ) = 11,,15 N = + nn grakenne + nn gvp N = 11,,15 15 K K FI 15 **11,,00 ** ((33,,00 + + 77,,00 + + 10 10,,00))kN kN = = 23 kN 26 FI (n gomapaino + grakenne + gvp ) = 23,,,000kN N dddd 26 kN 26 26 = ,15 K FI FI n gomapaino gomapaino + grakenne grakenne + gvp gvp = 1,15 * 1,0 * 3,0 + 7,0 + 10,0 kN =

M d 26 = 0kNm Lasketaan tapaus 3. 34 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Seinän mitoitus

M d 26 = 0kNm M dd 26 = 0kNm 26 Lasketaan tapaus 3. Lasketaan tapaus 3.

Lasketaan tapaus 3. Seinän mitoitus Seinän mitoitus

Seinän mitoitus Tarkasteltavan seinän korkeus. Tarkasteltavan seinän korkeus. Tarkasteltavan seinän korkeus.

h = 2800mm h = 2800mm

Harkon ja laastisauman mittatiedot. Harkon ja laastisauman mittatiedot. Harkon ja laastisauman mittatiedot.

t = 130mm t = 130mm g = 130mm g = 130mm

g min = 0,4t = 0,4 *130mm = 52mm < g g min = 0,4t = 0,4 *130mm = 52mm < g min

OK OK

Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku.

γ Mm = 1,8 γ Mm = 1,8 Mm

Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo.

f b = 4,0 N / mm 222 f bb = 4,0 N / mm f m = 10 N / mm 222 f mm = 10 N / mm

⎧ f m = 10 N / mm 222 ⎫ ⎧⎪ f mm = 10 N / mm ⎫⎪ f mred = min⎪⎨2 f b = 2 * 4,0 N / mm 222 = 8,0 N / mm 222 ⎪⎬ = 8,0 N / mm 222 f mred = min⎨2 f bb = 2 * 4,0 N / mm = 8,0 N / mm ⎬ = 8,0 N / mm mred ⎪ ⎪ ⎪⎩20 N / mm 222 ⎪⎭ ⎩20 N / mm ⎭ K = 0,65 K = 0,65

α α β β

= 0,65 = 0,65 = 0,25 = 0,25

β = 0,65 * 4,0 000,,, 65 f k = Kf bααα f mred / mm 222 * 8,0 000,,, 25 / mm 222 = 2,692 N / mm 222 β 65 25 β 65 N 25 N f kk = Kf bb f mred = , 65 * 4 , 0 N / mm * 8 , 0 N / mm = 2,692 N / mm 0 mred

fk 2,692 N / mm 222 f d = f kk = 2,692 N / mm = 1,495N / mm 222 = 1,495N / mm f dd = γ Mm = 1,8 γ Mm 1 , 8 Mm Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Seinän tehollinen korkeus ja leveys.

hef = ρ 2 h = 1,0 * 2800mm = 2800mm hefef = ρ 22 h = 1,0 * 2800mm = 2800mm t ef = t = 130 mm t efef = t = 130 mm

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 35

Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. hhef 2800mm Seinän hoikkuus. ef = 2800 mm = 21,538 λ = hλef = ht2800 mm 2800 mm = 21,538 = ef 130 mm λ = Seinän hoikkuus. λ == hht efefefef = 2800 =mm 21,538 = 21 ,538 130 mm 2800 mm λ = = 21,538 hoikkuus. tSeinän mm 130 mm λef = = htt ef130 = 2800 mm = 21,538 ef 130 mm ef t 130 mm λ = hef = = 21,538 Kuorman alkuepäkeskisyys. 2800 mm ef Kuorman alkuepäkeskisyys. t 130 mm λ = ef = = 21,538 Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. t 130 mm ef Kuorman alkuepäkeskisyys. hhef 2800mm Kuorman alkuepäkeskisyys. ef = 2800mm = 6,222mm eeinit = h h Kuorman alkuepäkeskisyys. 2800 mm = 6,222mm ef = 450 ef = mm hh2800 450 mm ef = 2800 einit =Kuorman alkuepäkeskisyys. einit =450 =mm 6,222 = 6mm ,222 450 init = mm ef = 2800 ee450 = = 66,,222 mm init = 450 450 450 = = 222 mm h 2800 mm init ef 450 450 Seinän yläpään mitoituskestävyys 450 = 6,222mm einit = 450 hef = 2800 Seinän yläpään mitoituskestävyys mm 450 Seinän yläpään mitoituskestävyys Seinän yläpään mitoituskestävyys einit = = 450 = 6,222mm Seinän yläpään mitoituskestävyys 450 450 Seinän yläpään mitoituskestävyys Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. Seinän yläpään mitoituskestävyys Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. Seinän yläpään mitoituskestävyys Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. Seinän yläpään mitoituskestävyys 6 Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. ⎧⎧ M ⎫ 0 ,,348 * 10 6 Nmm Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. d 13 M Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. 0 348 * 10 6 6 Nmm + 6,222mm = 15,509mm⎫ d 13 + einit = ⎪ ⎪⎫⎪ 3 ⎧ ⎧ ⎫ M M 0 , 348 0 * , 348 10 Nmm * 10 Nmm + = + = e 6 , 222 mm 15 , 509 mm 6 ⎪⎨⎧ M d 13 d 13 init max ee13 = N 37 , 43 * 10 3+N ⎬⎫⎪⎬⎫ = 0 , 348 * 10 6 Nmm Seinän yläpään mitoitusepäkeskisyys. de 13 + + = = + = = e 6 , 222 6 mm , 222 mm 15 , 509 15 mm , 509 mm d 13 = max = 15 15,,509 509mm mm ⎪ ⎪ ⎪ N ,43 *10Nmm init init = 0,37 ⎨⎧⎪ M 3N 348 *3 10 13 dd13 + = 6 , 222 mm 15 , 509 mm 13 + einit37 6 = max = 15 , 509 = 15 mm , 509 e13 = emax N N , 43 37 * 10 , 43 N * 10 N ⎪ 3 ⎨max ⎨⎪⎧0M ⎬ mm⎬⎪⎫ = 15,509mm + 0e,init =*130 + 6,222mm = 15,509 d 13 d 13t = 0,37 348 *10 = ,,05 05 mm 6 ,,Nmm 5 mm ee13 N ,,43 * 10 N 3 mm 13 ⎨ ⎬ ⎩ ⎭ 13 = dd13 = = 0 05 t 0 , 05 * 130 mm 6 5 mm = max = 15 , 509 mm N 37 43 * 10 N + = + = e 6 , 222 mm 15 , 509 mm 6 3 ⎪ ⎩⎪⎨⎪⎧t 0M ⎭⎪⎬⎪⎫ 13 ⎪ d 13 init = = = = 0 , 05 , 05 0 , t 05 * 0 130 , 05 mm * 130 mm 6 , 5 mm 6 , 5 mm 0 , 348 * 10 Nmm d 13 ⎭ ⎭ = 15 , 509 mm e13 =⎩max ⎩⎨⎪0N,05 37 , 43 * 10 N ⎬ = 05 mm 6 d 13t = + 6,222mm = 15,509mm⎭⎪⎪ ⎩⎪⎩0,05 = t =+ 0 0e,,init 05=* *130 130 mm 6,,5 53 mm mm ⎭ Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. ⎪ ⎪ = max = 15 , 509 mm e N 37 , 43 * 10 N ⎨⎩0,05 ⎬⎭ 13 d 13t = 0,05 * 130mm = 6,5mm Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. ⎪0,05t = 0,05 *130mm = 6,5mm ⎪ Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. ⎩ eja epäkeskisyyden ⎭ Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden pienennyskerroin. 15 , 509 mm 13 e13 = 1 − 2 * 15,509mm = 0,761 Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Φ = 1 − 2 13 ,509 mm = 0,761 Φ 13 = e113− 2 eet13 = 115 − 2,509 * 15mm 130 mm ,,509 Φ 13 =Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Φ113− 2= 1 − 2= e1t13− 2=*1 − 2 * 15 =mm 0,761 = 0 ,761 130 mm 15 509 mm Φ = 1 − 2 = 1 − 2 * = 13 t t 130 mm 130 mm Φ 13 = 1 − 2 = 1 − 2 * = 00,,761 761 e 15 , 509 mm 13 t 130 mm 13 Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Φ 13 = 1 − 2 et = 1 − 2 * 130mm = 0,761 Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. 15,509mm Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän Φ 13 = 1yläpään − 2 t13 =normaalivoimakestävyyden 1 − 2 * 130mm = 0,761 mitoitusarvo. Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. 2 t 130mm Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. N 13 = Φ 13 tf d * 1000 mm = 0,761 * 130 * 1,495 N / mm 2 * 1000mm = 148,016 kN < N d 13 N Rd Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Rd 13 = Φ 13 tf d * 1000 mm = 0,761 * 130 * 1,495 N 2/ mm 2 * 1000mm = 148,016 kN < N d 13 N Rd 13 N=RdΦ1313=tf dΦ*131000 tf d *mm 1000=mm 0,761 = 0*,130 761 *130 1,495 *1N,495 / mm N / *mm 1000 1000=mm 148=,016 148kN ,016 < kN N d 13< N d 13 2 *mm N Φ 1000 mm = 0 ,,761 * 130 * 1 ,,495 N // mm 2 * 1000mm = 148,016 kN < N d 13 Seinän yläpään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Rd 13 = 13 tf d * N = Φ tf * 1000 mm = 0 761 * 130 * 1 495 N mm * 1000 mm = 148 , 016 kN < N d 13 Rd 13 13 d Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä N Rd 13 = Φ 13tf d *1000mm = 0,761 *130 *1,495 N / mm 2 *1000mm = 148,016 kN < N d 13 Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä N Rd 13 = Φ 13tf d *1000mm = 0,761 *130 *1,495 N / mm 2 *1000mm = 148,016 kN < N d 13 Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Seinän mitoituskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä 6 Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. ⎧⎧ M ⎫ 0,615 **10 6 Nmm 3 M dm Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. 6 10 6 Nmm + 6,222mm = 21,924mm ⎫ dm 3 + einit = 0,615 ⎪ ⎪⎫⎪ 3 ⎧ ⎧ ⎫ M M 0 , 615 0 * , 10 615 Nmm * 10 Nmm + = + = e 6 , 222 mm 21 , 924 mm 6 dm⎪ dm 3 3M init max eem3 = N 39 , 155 * 10 3N ⎧ ⎨ 0 , 615 * 10 Nmm 6 Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. dm 3 + + = = + + = = e e 6 , 222 6 mm , 222 mm 21 , 924 21 mm , 924 mm dm 3 = 21 21,,924 924mm mm ⎪⎧ M ⎪ mm⎬⎫⎬⎪⎫ = N dm ,155 *10Nmm init 310 3 N + 6,222mm = 21,924 , 615 * m 3 =⎪max ⎨ 33 + einit = 039 dm ⎪ ⎪ 6 = max = 21 , 924 = 21 mm , 924 em3 =emax N dm⎨⎧3 0M N,05 39*=,155 *mm ,10 155 N *610 3 N + 6,222mm = 21,924 ⎨max ⎬ mm⎬⎪⎫ = 21,924mm +0e,init dmt3 = 039 ,615 *= 10 init 05 130 ,,55Nmm mm eemm33 = ⎪⎩⎨0N 39 , 155 * 10 N 3mm dm33 ⎬ ⎭ dm = = , 05 t 0 , 05 * 130 mm 6 mm = max = 21 , 924 mm N dm3 + einit = 39,155 *10 6 3 N + 6,222mm = 21,924 ⎪ mm⎭⎪⎬⎫ ⎩⎪⎨⎧⎪t 0M m3 ⎪ = = = = 0 , 05 , 05 0 , 05 t * 0 130 , 05 mm * 130 mm 6 , 5 mm 6 , 5 mm 0 , 615 * 10 Nmm ⎪ dm 3 ⎭ ⎭ = 21 , 924 mm em3 =⎩max ⎩⎨⎪0N,05 39 , 155 * 10 N ⎬ = 05 **=130 mm 66,,553mm dmt3 = +00e,,init + 6,222mm = 21,924mm⎪⎭⎪ ⎩⎪⎩0,05 = = t 05 130 mm mm Seinän kimmokerroin. ⎭ Seinän kimmokerroin. ⎪ ⎪ em3 = max ⎨0N,05 39,155 *10 N ⎬⎭ = 21,924mm Seinän kimmokerroin. ⎩ dmt3 = 0,05 *130mm = 6,5mm Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. ⎪0,05t = 0,05 *130mm = 6,5mm ⎪ Seinän kimmokerroin. ⎩ ⎭ Seinän kimmokerroin. K = 700 K EE = 700 Seinän kimmokerroin. 700 K E =K 700 E = K 700 Seinän kimmokerroin. E = 2 2 K = E= K700 E 700 ** 22,,692 N // mm 2 = 1884,182 N / mm 2 E ff k = K E= =K700 E = 700 692 N mm = 1884 , 182 N / mm 2 2 2 E = KEE =f k K=EE 700 f kk =*700 2,692 * 2N,692 / mm N / mm = 1884 1884N,182 / mm N / mm 22 2 =,182 E = K f = 700 * 2 , 692 N / mm = 1884 , 182 N / mm K = 700 2 2 E E= K EE f kk =pienennyskertoimen 700 * 2,692 N / mm = 1884,182 N / mm 2 Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. E = K E f k = 700 * 2,692 N / mm 2 laskentaan. = 1884,182 N / mm Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. 2 Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. E = K E f k = 700 * 2,692 N / mm = 1884,182 N2 / mm 2 Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. hhef f k 2800mm 22,,692 Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. 692 N N 2// mm mm 22 = 0,814 λ = k = 2800mm * hmmef33 = hfefefk ff2800 mm 2800 mm 2 , 692 2 N , 692 / mm N / mm λ = * 2 2 = 0,814 130 ,,182 N // mm ff kk = 2800 mm 22,,692 N // mm λm3 =Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. λ = hhtt efefefef = E *mm * 1884 = 2022,814 = 0 ,814 E 130 mm 1884 182 N mm 3 m 2 2800 mm 692 N mm λ ** ,1884 k =mm 2 2 = 130 130 mm 1884 182 N , 182 / mm N / mm λtmmef33 = = httEefef E = = 00,,814 814 f k 2800 mm 1884 2,692 NN/ mm E 130 mm , 182 / mm 2 ef 130mm * 1884,182 N / mm λm3 = ht ef E = 2 2 = 0,814 f 2800mm 1884 2,692 NN/ mm ef ,182 / mm = 0,814 λm3 =λt ef − 0E,k063 = 130mm 0*,814 0 , 063 − m 3 E 130 1884,182 N / mm=21,410 u = t ef = mm

0,73 − 1,17

A1 = 1 − 2

em 3 t ef

0,73 − 1,17 *

21,924mm 130mm

em 3 21,924mm = 1− 2* = 0,663 t ef 130mm

36 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin.

OK OK OK OK OK OK OK OK

0,,063 λ − 0 ,814 − 0,,063 λ − 0 − u = 1,,410 0,063 063 = λmmm,3333063 −0 0−,,814 814 0,063 063 −0 λm= 0 , 814 0 , 063 3 − 0m u = = = ,,924 =1 1 ,410 410 u = u = 0,73 − 1,17=eem3 = 0,73 − 1,17 * 21 =mm 1,410 21 924 mm emmm333 0,73 − 121 21mm ,924mm em,17 ,924 3 17 * * 130 01,,73 73 1,17 −1 mm tt ef0,73 −01,73 ,17−*1,,17 0,73 −0 ,17− 130 130mm 130mm mm tef t efefef

eem3 21 ,,924 mm 21 A − 2 1 − 2 * 0 ,,663 emmm333 = 21mm ,924 924mm mm = e1 21 , 924 1 = 3 m A = 1 − 2 = 1 − 2 * = 0 663 = 0 , 663 mm A1 = 1A−111 2= 1 − 2=tt1ef − 2= *1 − 2 * 130 = 0 , 663 130mm mm t ef t efefef 130mm 130 Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. 2 −u 2 − uu 222 − − 2u −u 22 m3 2 11 2 m 3 m 331 m 11

− u 22

Φ = Φ Φ m3 = Φ A e= =

2 −1, 4102 −11,, 410 410222 − −1, 410 −1, 410 2 22 2 2

−1, 41022

A ee = 0,663 ** ee = 0,245 A = = A= e 0,663 = 00*,,663 663 e * e = 0,245 = 00 ,,245 245

Seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä. OK N Rdm3 = Φ 1000 mm = 00,,245 **130 mm **11,,495 N / mm 22 *1000mm = 47,678 kN < N 3 m 3 tf d * 2/ mm 22 * 1000mm = 47,678 kN < N dm OK = Φ tf * 1000 mm = 245 130 mm 495 N 3 m 3 d N Rdm3N N=Rdm Φ = tf Φ * 1000 tf * mm 1000 = mm 0 , 245 = 0 * , 245 130 mm * 130 * mm 1 , 495 * 1 N , 495 / mm N / mm *1000*mm 1000=mm 47,= 678 47kN ,678 < kN N dm<3 N dm Rdm 33m 3 d m m 33 dd dm 333 OK OK Rdm dm Seinän alapään mitoituskestävyys Seinän alapään mitoituskestävyys Seinän alapään mitoituskestävyys Seinän alapään mitoituskestävyys Seinän alapään mitoituskestävyys Seinän alapään mitoitusepäkeskisyys. Seinän alapään mitoitusepäkeskisyys. Seinän alapään mitoitusepäkeskisyys. Seinän alapään mitoitusepäkeskisyys. Seinän alapään mitoitusepäkeskisyys.

0 Nmm ⎧ M d 23 ⎫ 0 Nmm mm⎫⎫⎪ + 6,222mm = 6,222 ⎧⎧⎪ M d M 23 + einit = d 23 0 Nmm 0 Nmm ⎧ M d 23 ⎫ 23 d 3 ,,222 ,,222 + = ⎪⎪⎨ N+ de23init + ,,88 *10+336N e23 = 6,,5 mm ,222 6mm 222=mm mm 6,222 6mm 222 mm⎪⎪⎬ = +=eeinit = 40 +6 =6 init = ⎪max ⎪ mm init 3 * 10 3 N 40 88 N max = 23 d 23 23 = N 40 , 88 * 10 N max =6 6,5 5 mm mm = ⎨ N d 40 , 88 * 10 N e23 = eemax = 6,⎬⎬⎪5mm 23 d 23 23 ⎨ ⎨⎪0,05 ⎬ d 23 t = 0,05 *130mm = 6,5mm ⎪⎭ ⎪ ⎪ ⎪0,05⎪⎪⎩⎩t 0 ,,05 * = ⎭⎭ 05 0,tt05= 0130 05 mm *130 130=mm mm 6,5mm 6,,5 5mm mm =*0 =6 ⎭ ⎩ ⎩0=,,05 Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin.

Φ 23

e 66,,55mm mm = 0,9 Φ 11e23− 22 ee23 11 − 23 6,225**mm 6,5mm 23 = 23 = 23 Φ = − = − =Φ123 −= 2 1 − 2= 1t − = 2 *1 − 2 * 130=mm 0,9= = 00,,99 23 23 t 130 mm t t 130mm 130mm

Seinän alapään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän alapään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän alapään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän alapään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. Seinän alapään normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo. 2 2 * 1000mm = 174 ,960 kN < N d 23 N Φ 1000 mm = 0 ,,9 * 130 * 1 ,,495 N // mm 2 Rd 23 = 23 tf d * 2 1000mm = 174 ,960 kN < N 2 N = Φ tf * 1000 mm = 0 9 * 130 * 1 495 N mm RdΦ 23 = 231000 d *mm 23 0,9 **130 *1N,495 N / mm *mm 1000=mm 174kN ,960 < N ddd 23 N Rd 23N=Rd =mm 0,9 =*130 1,495 / mm *1000* 174=,960 < kN N d 23 23 Rd 23 2323 tfΦ 23 tf d d 1000 23 d *

OK OK OK OK

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 37

3.9.3 Yläkerran päätyseinän mitoitus tuulenpaineelle

Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10

2 eikä muuraussiteiden vähimmäismäärää tarvitse Tartuntalujuus eristeen ja harkon välillä on yli 10kN/m Tartuntalujuus eristeen ja harkon välillä on yli 10kN/m2 eikä muuraussiteiden vähimmäis noudattaa kun seinää mitoitetaan tuulikuormalle. määrää tarvitse noudattaa kun seinää mitoitetaan tuulikuormalle.

Tarkastellaan metrin levyistä seinän kaistaa. Tarkastellaan metrin levyistä seinän kaistaa. Alaindeksi 1 tarkoittaa ulkokuorta ja alaindeksi 2 tarkoittaa sisäkuorta. Alaindeksi 1 tarkoittaa ulkokuorta ja alaindeksi 2 tarkoittaa sisäkuorta. Seinän tuulikuorma. Seinän tuulikuorma.

qtuuli = 0,5kN / m Tuulikuorman mitoitusarvo. Tuulikuorman mitoitusarvo.

WEd = 1,5K FI qtuuli = 1,5 *1,0 * 0,5kN / m = 0,75kN / m WEd = 1,5K FI qtuuli = 1,5 *1,0 * 0,5kN / m = 0,75kN / m Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus.

l = 5600mm l = 5600mm h = 2800mm h = 2800mm Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet.

t1 = 90mm t = 90mm

harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 38 Muurattujen 1

t 2 = 130mm t 2 = 130mm

WEd Ed = 1,5K FI FI qtuuli tuuli = 1,5 *1,0 * 0,5kN / m = 0,75kN / m Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. Tarkasteltavan seinän pituus ja korkeus. l = 5600mm = 5600 5600mm lll = = 5600mm mm lh ==5600 2800mm mm hh = 2800 mm 2800 mm hh = = 2800 mm = 2800 mm Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. Harkon ulkoja sisäkuoren paksuudet. tt1 = = 90 90mm mm tt11 = 90 mm = 90 mm t1111 = 90mm tt 2 = 130 mm 130 mm tt 22 = = 130 mm t 2222 = = 130 130mm mm Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Harkot muurataan täydellä laastisaumalla. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. γγ Mm = 1,8 = 111,,,888 Mm = γγγ Mm = Mm Mm = 1,8 Mm Mm Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. Muurin puristuslujuuden ominaisarvo. f b = 4,0 N / mm 222 ff b = 44,,00 N // mm 22 ff bbb = = 44,,00 N N // mm mm 22 = N mm bb Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. Muurin taivutusvetolujuuksien ominais- ja mitoitusarvot. f xk 1 = 0,26 N / mm 222 ff xk 1 = 0 ,,26 N // mm 2 0 N 2 1 = 2 ff xk 0 ,,26 26 N // mm mm 2 xk 1 = xk 1 = 0 26 N mm 1 xk 1 xk Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. Pystysaumoissa ei ole laastia joten taivutusvetolujuuden arvo vaakasaumaa vastaan kohtisuorassa murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. kohtisuorassa murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. murtotasossa kerrotaan luvulla 0,7. f xk 2 = 0,7 * 0,1 f b = 0,7 * 0,1 * 4,0 N / mm 222 = 0,28 N / mm 222 ff xk 2 = = 000,,,777 *** 000,,,111 fff bb = = 000,,,777 *** 000,,,111 *** 444,,,000 N N /// mm mm 222 = = 000,,,28 28 N N /// mm mm 222 f xkxkxk 222 = = N mm = 28 N mm f xkxk 22 = 0,7 * 0,1 f bbbb = 0,7 * 02,1 * 4,0 N / mm 2 = 0,28 N / mm 2 f xd 1 fff xd xd 111 xd 1 f xd xd 11 xd

f = fff xkxkxk 111 = γ xkxk 11 = = γγf Mm xk 11 xk = Mm

f xd 2 fff xd xd 222 xd 2 f xd

f = fff xkxkxk 222 = γ xkxk 22 = = γγf Mm xk 22 xk = Mm

xd 22 xd

Mm γγ Mm Mm Mm Mm

Mm γγ Mm Mm Mm

0,26 N / mm 22 26 N N // mm mm 22 000,,,26 26 N 22 1,8// mm 0,26 N 11,,88 mm 11,,88 0,28 N / mm 222 28 N // mm mm = 000,,,28 N / mm 222 = 28 N = = 0,28 N111,,,888/ mm 2 = 11,,88

= = = = =

= 0,144 N / mm 222 = 00,,144 144 N // mm mm = = 0,144 N N / mm 222 = 0,144 N / mm 2

= 0,155N / mm 222 = 00,,155 155N // mm mm = = 0,155N N / mm 222 = 0,155N / mm 2

Mm Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. Taivutuslujuuksien mitoitusarvojen ortogonaalisuhde. f xd 1 0,144 N / mm 222 ,,144 N // mm 2 = 0,929 µ = ff xd 1 = 0 N 1 22 2 = µ = =0 ,,929 ff xdxd ,,144 144 N // mm mm 2 xd µ = =0 0 155 12 = 0 xd 1 2 0 144 N mm 1 = 0,155 N / mm 2 µ 0 ,,929 929 xd 1 2 = 2 µ= = fff xd = = 0 929 0 , 155 N / mm 2 2 xd 0 , 155 N / mm 2 2 xd 2 2 f xd xd 2

0,155N / mm

xd 2 Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. Taivutusmomenttien kertoimien määrittäminen. h 2800mm h mm = 2800 = 0,5 h 2800 mm = h 2800 mm = 5600 =0 0,,,5 5 hll = 2800 mm = = 0 5 mm ll = 5600 5600 mm = 0 , 5 5600mm

5600mm

Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta. Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta.

α 2 == 0,019

α1 = µα2 = 0,929 * 0,019 = 0,018 Taivutusmomenttien mitoitusarvot. 2

M Ed1 = α1WEd l 2 = 0,018 * 0,75kN / m * (5,6m) = Muurattujen 0,415kNm harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta. Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta. α 22 == 0,019 Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta. Standardin EN 1996-1-1 liite E, taulukko E. Seinä on tuettu nivelellisesti kaikilta sivuilta. α α 2 == == 00,,019 019 α12 = µα2 = 0,929 * 0,019 = 0,018 α 2 ==α022 ,019 == 0 ,019 α α11 = = µα µα22 = =0 0,,929 929 * *0 0,,019 019 = =0 0,,018 018 Taivutusmomenttien mitoitusarvot. Taivutusmomenttien mitoitusarvot. α µα2929 = 0*,929 * 0=,019 = 0 ,018 α1 = Taivutusmomenttien mitoitusarvot. µα 0,019 0,018 1 = 1 2 = 0,2 Taivutusmomenttien mitoitusarvot. 2 M Ed1 = α1WEd l 22 = 0,018 * 0,75kN / m * (5,6m)2 = 0,415kNm Taivutusmomenttien mitoitusarvot. Taivutusmomenttien mitoitusarvot. 2 2 2 2 M 1 = α1WEd l = 0,018 * 0,75kN / m * (5,6m) = M Ed = 00,,415 415kNm kNm Ed 1 = α1WEd l 2 = 0,018 * 0,75kN / m * (5,6m) 2 22 2 2 2 2 2 M ) ==0kNm W ,0019 *00,75 ,/75 kN ,6mm 0,415 ,447 kNm ==ααl 2W ==0*0,018 **()5(5,6= Ed 2W kNm M M =α =Ed0l,l018 ,75*kN mkN * (/5/m ,6mm 0),415 Ed 1

Ed Ed111

Ed 11

Ed Ed

2 2 2 M α Ed ll = 2 = 2W M Ed = α W =0 0,,019 019 * *0 0,,75 75kN kN // m m* * ((5 5,,6 6m m)) = =0 0,,447 447kNm kNm Ed 2 2 Ed Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. 2 2 2 2 2 M Ed 2 M = Ed α 22W=Edαl222W=Ed = 0*,019 0,75*kN 0,75 / mkN * (/5m ,6*m()5,6=m0),447 = 0kNm ,447 kNm Ed Ed0l,019

Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. 2 2 t112 (90mm ) 2 2 Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. Poikkileikkausten kimmoiset taivutusvastukset ulkoja sisäkuorelle. Z11 = 2 = 2 = 1350mm

tt612 ((90 6 ))2 2 90mm mm Z Z211 = = 6122 = = 2 6 22 = = 1350 1350mm mm 2 t (t690 (90) mm 2 6 ) 22 1 mm 2 mm 2 Z1 = Z1 11 = t12222 = (130=mm = mm 1350 1350 ) 2 2 6 Z622 = 62 =6 2 = 2816,667mm 2 tt622 ((130 6 )) = 2816,667mm 22 130mm mm Z Z222 = = 6222 = = 2 = 2816,667mm 26 2 t130 ( ) 130 mm t ( ) mm 2 6 6 2 2 mitoitusarvo 2 2 Ulkokuoren kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Z 22 = = momenttikestävyyden = ,2816 ,667 mm 2 Z 2 = Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. = 2816 667mm 6 6 6 6 Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. 22 22 M Rd 11 = f xd Rd 11 xd 11 Z 11 * 1000 mm = 0,144 N / mm * 1350 mm * 1000 mm = 0,195 kNm Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. 2 2 M M Rd 11 = = ff xd 1 Z Z1 **1000 1000mm mm = = 00,,144 144 N N // mm mm 2 **1350 1350mm mm 2 **1000 1000mm mm = = 00,,195 195 kNm kNm

Rd 11 xd 1 1 Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan.

Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo on kohtisuorassa 22 22 2kun murtotaso M Rd 11M=Rd Z1f*xd 1000=mm 0,144 = 0N,144 / mm N 2/ *mm 1350 *mm 1350 *mm 1000 *mm 1000=mm 0,195 = kNm 0,195 kNm 11 Rdf11 xd1000 11 Z 11 *mm xd 1=

vaakasaumoja vastaan. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. 22 22 M Rd 21 = f xd Rd 21 xd 22 Z 11 * 1000mm = 0,155 N / mm * 1350mm * 1000mm = 0,210 kNm Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Ulkokuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. 2 2 2 2 M 21 = f xd 2 Z 1 * 1000mm = 0,155 N / mm * 1350mm * 1000mm = 0,210 kNm M Rd Rd 21 = f xd 2 Z 1 * 1000mm = 0,155 N / mm * 1350mm * 1000mm = 0,210 kNm Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. 2 22 2 2 M Rd 21M=Rd *1000 1000=mm 0,155 = 0N,155 / mm N 2/ *mm 1350 *mm 1350 *mm 1000 *mm 1000=mm 0,210 = 0kNm ,210 kNm 21 Rdf21 xd 22 Z 11 *mm xd 2=Z 1f xd Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. 22 22 M Rd 12 = f xd Rd 12 xd 11 Z 22 * 1000mm = 0,144 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,407 kNm Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on vaakasaumojen suuntainen. 2 2 2 2 M 12 = f xd 1 Z 2 * 1000mm = 0,144 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,407 kNm M Rd Rd 12 = f xd 1 Z 2 * 1000mm = 0,144 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,407 kNm Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. 22 2 22 M Rd 12M=Rd Z 2f *xd 1000=mm 0,144 = 0N,144 / mm N 2/ *mm 2816 *,2816 667 mm ,667 *mm 1000 *mm 1000=mm 0,407 = 0kNm ,407 kNm 12 Rdf12 xd1000 11 Z 22 *mm xd 1= Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa 2 2 2 2 M Rd 22 = f xd 2Z2 2 * 1000mm = 0,155 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,438 kNm Rd 22 xd 2 vaakasaumoja vastaan. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. Sisäkuoren momenttikestävyyden mitoitusarvo kun murtotaso on kohtisuorassa vaakasaumoja vastaan. 2 2 2 2 M 22 = f xd 2 Z 2 * 1000mm = 0,155 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,438 kNm M Rd Rd 22 = f xd 2 Z 2 * 1000mm = 0,155 N / mm * 2816,667 mm * 1000mm = 0,438 kNm Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. 2 2 2 2 2 M Rd 22M=Rd *221000 Z 22 *mm 1000=mm 0,155 = 0N,155 / mm N 2/ *mm 2816 *,2816 667 mm ,667 *mm 1000 *mm 1000=mm 0,438 = 0kNm ,438 kNm 22 Rdf22 xd xd 2=Z 2f xd Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. Kuormaa ulkokuorelle. Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. Kuormat jaetaan ulkoja sisäkuorelle niiden lujuuksien suhteessa. Kuormaa ulkokuorelle. Kuormaa ulkokuorelle. M Rd 0,195kNm Rd 11 11 Kuormaa ulkokuorelle. M Ed M Ed * 0,415kNm = 0,134kNm < M Rd OK Kuormaa ulkokuorelle. Ed 11 = Rd 11 11 Ed 11 11 = KuormaaM ulkokuorelle. M+ M

(0,19500,,195 M Rd M + 0,kNm 407)kNm * 0,415kNm = 0,134kNm < M 11 Rd 12 M+Rd 195 kNm Rd 11 11 12 M Rd 11 Rd M Ed 1 = 11 11 = M Ed = M = * 0,415kNm = 0,134kNm < M Rd Ed 1 Rd 11 Ed 11 ( ) M 00195 ,,195 + 00,,kNm 407 kNm M+ 0 , 195 MM Rd 11 Rd 12 0 , kNm ( ) Rd 11 M + M 195 + 407 kNm Rd 11 Rd 11 Rd 11 * 0kNm ,415=kNm = 0kNm ,134<kNm Rd M Ed11M=Ed MRd12 M = Ed * 0,415 0,134 M Rd<11M Ed 11 = Rd 11 11 Ed 11 11 = M Rd 0,210 kNm Rd 21 21 Ed 1 ( ( ) ) = M M + M + M 0 , 195 0 + , 195 0 , 407 + 0 kNm , 407 kNm Rd 11 Rd 12 M Ed M = * 0 , 447 kNm = 0 , 145 kNm < M Ed 22 Rd 21 21 Ed 21 21 Rd 11 Rd 11Rd 12 Rd 12 Ed Rd 00,,210 kNm ( ) M Rd M +Rd M 0 , 210 + 0 , 438 kNm 21 Rd 22 M 210 kNm 21 Rd 21 M M * 0,447kNm = 0,145kNm < M Rd 21 2 = 21 = M Ed M Ed Ed 2 = (0,210 + 0,438)kNm * 0,447kNm = 0,145kNm < M Rd 21 Ed 21 = M M + MMRdRd M 21 Rd 22 0 , 210 0 kNm , 210 kNm (0,210 + 0,438)*kNm RdM 21 Rd 22 2121 + Rd 21 Rd Rd M Ed 21Kuormaa sisäkuorelle. M=Ed M Ed 2 M = Ed 0,447 * 0kNm ,447=kNm 0,145 = kNm 0,145<kNm M Rd<21M Ed 22 = Rd 21 21 Ed 21 21 = ( ) M + M 0 , 210 + 0 , 438 kNm ( ) M Rd 21 +Rd M 0 , 210 + 0 , 438 kNm 21 Rd 22 Rd 21Rd 22 Rd 22

OK OK OK OK OK OK OK OK OK

Kuormaa sisäkuorelle. Kuormaa sisäkuorelle. Kuormaa sisäkuorelle. Kuormaa sisäkuorelle. Kuormaa sisäkuorelle.

Rd 12 M Ed12M=EdM =1 M −M =Ed011,415 = 0kNm ,415−kNm 0,134 − 0kNm ,134= kNm 0,281 = 0kNm ,281< kNm M Rd<12M 12 Ed Ed 1Ed−11M

OK OK

Rd 22 M Ed 22M=EdM22 Ed=2 M −M =Ed021 ,447 = 0kNm ,447−kNm 0,145 − kNm 0,145=kNm 0,302 = 0kNm ,302<kNm M Rd<22M Ed 2Ed−21M

OK OK

Käyttörajatilatarkastelu sisäkuorelle. Käyttörajatilatarkastelu sisäkuorelle.

h 40 2800 h mm 2800mm = Muurattujen = = harkkorakenteiden 21,538 = 21 ,538 mitoitusohje (liite 1) t 2 t130 mm 130mm 2

M Ed12 = M Ed1 − M Ed11 = 0,415kNm − 0,134kNm = 0,281kNm < M Rd12

M Ed 22 = M Ed 2 − M Ed 21 = 0,447kNm − 0,145kNm = 0,302kNm < M Rd 22

Käyttörajatilatarkastelu sisäkuorelle. Käyttörajatilatarkastelu sisäkuorelle.

h 2800mm = = 21,538 t2 130mm l 5600mm = = 43,077 t2 130mm Piste osuu standardin EN 1996-1-1 liitteen F kuvan F.3 rajakäyrän alapuolelle. Seinän mitat ovat Piste osuu standardin EN 1996-1-1 liitteen F kuvan F.3 rajakäyrän alapuolelle. Seinän mitat ovat kunnossa kunnossa eikä käyttörajatilatarkastelua tarvitse tehdä. eikä käyttörajatilatarkastelua tarvitse tehdä.

3.9.4 Yläkerran seinän mitoitus aukkojen kohdalla

Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Eristeharkko 380mm, aukkoryhmä 1, kategoria 1 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10 Harkkolaasti M100/500, lujuusluokka M10

Kuormat: Kuormat: Kuormat:

Kuormat:

kN ///m m Kattorakenteet nnngyp == 444,,,000kN kN m gyp = Kattorakenteet Kattorakenteet gyp gyp

Kattorakenteet

Palkin omapaino kN///m m Palkin omapaino ==444,,,000kN kN m gpalkki = Palkin omapaino nnngpalkki Palkin omapaino gpalkki gpalkki

Seinän omapaino kN///m m Seinän omapaino Seinän omapaino nnngomapaino ==333,,,000kN kN m gomapaino = Seinän omapaino gomapaino gomapaino

Katon lumikuorma Katon lumikuorma nnqlumi Katon lumikuorma qlumi Katon lumikuorma

kN // m m == 88,,00kN nqlumi qlumi = 8,0kN / m

Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Palkin ja kattorakenteiden omat painot Palkin ja kattorakenteiden omat painot Palkin ja kattorakenteiden omat painot

,35 35K KFIFI (nnngpalkki ,35 35***111,,,000***((444,,,000+++444,,,000))kN kN ///m m===10 10,,8,88kN kN /// K ++nnngyp ==111,,35 kN m 10 kN gpalkki + gyp )= nnndddd1111 ===111,,35 FI gpalkki gpalkki gyp FI gyp Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 41

Tapaus 2: Tapaus 2: Tapaus 2:

Seinän omapaino n gomapaino = 3,0kN / m Seinän omapaino n gomapaino = 3,0kN / m Seinän omapaino n gomapaino = 3,0kN / m Katon lumikuorma nqlumi = 8,0kN / m Katon lumikuorma nqlumi = 8,0kN / m Katon lumikuorma nqlumi = 8,0kN / m Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Kuormien mitoitusarvot ja kuormitusyhdistelmät: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Tapaus 1: Palkin ja kattorakenteiden omat painot Palkin ja kattorakenteiden omat painot Palkin ja kattorakenteiden omat painot Palkin ja kattorakenteiden omat painot

nd 1 = 1,35 K FI (n gpalkki + n gyp ) = 1,35 *1,0 * (4,0 + 4,0)kN / m = 10,8kN / m 1 K FI (n gpalkki + n gyp ) = 1,35 *1,0 * (4,0 + 4,0)kN / m = 10,8kN / m n ndd 11 = = 1,,35 35 K FI (n gpalkki + n gyp ) = 1,35 *1,0 * (4,0 + 4,0)kN / m = 10,8kN / m

Tapaus 2: Tapaus 2: Tapaus 2: Tapaus 2: Palkin ja kattorakenteiden omat painot ja lumikuorma Palkin ja kattorakenteiden omat painot ja lumikuorma Palkin ja kattorakenteiden omat painot ja lumikuorma Palkin ja kattorakenteiden omat painot ja lumikuorma

nd 2 = 1,15 K FI (n gpalkki + n gyp ) + 1,5K FI nqlumi )) +++11,,155,5KK*FIFI1nn,0qlumi n = K ((n +n ndd122,15 =1 1*,,15 15 n gyp (4,n0gpalkki FI gpalkki gyp/ m qlumi = 1,0K*FI + 4,0+)kN * 8,0kN / m = 21,2kN / m = =1 1,,15 15 * *1 1,,0 0* * ((4 4,,0 0+ +4 4,,0 0))kN kN // m m+ +1 1,,5 5* *1 1,,0 0* *8 8,,0 0kN kN // m m= = 21 21,,2 2kN kN // m m

Tapaus 2 on määräävä kuormitusyhdistelmä. Tapaus 2 on määräävä kuormitusyhdistelmä. Tapaus 2 on määräävä kuormitusyhdistelmä. Tapaus 2 on määräävä kuormitusyhdistelmä. Kuormitus on keskinen joten epäkeskisyys <t/4. Kuormitus on keskinen joten epäkeskisyys <t/4. Kuormitus on keskinen joten epäkeskisyys <t/4. Kuormitus on keskinen joten epäkeskisyys <t/4. Seinän ja aukkojen mittatiedot. Seinän ja aukkojen mittatiedot. Seinän ja aukkojen mittatiedot. Seinän ja aukkojen mittatiedot. h = 2800mm hh = = 2800 2800mm mm hc = 2100mm h hcc = = 2100 2100mm mm lcov i = 1200mm llcov i = 1200mm cov i = 1200mm l cikkuna = 1600mm ll cikkuna = 1600mm cikkuna = 1600mm b = 300mm bb = = 300 300mm mm Lseinä = 2000mm L = 2000mm Lseinä seinä = 2000mm Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. Harkon mittatiedot. t = 130mm t = 130mm t = 130mm Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku.

γ Mm = 1,8 γ Mm = 1,8 Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo.

f b = 4,0 N / mm 22 f b = 4,0 N / mm f m = 10 N / mm 22 f m = 10 N / mm

⎧ f m = 10 N / mm 22 ⎫ ⎧⎪ f m = 10 N / mm ⎫⎪ f mred = min⎪⎨2 f b = 2 * 4,0 N / mm 22 = 8,0 N / mm 22 ⎪⎬ = 8,0 N / mm 22 f mred = min⎨⎪2 f b = 2 * 42 ,0 N / mm = 8,0 N / mm ⎬⎪ = 8,0 N / mm ⎪⎩20 N / mm 2 ⎪⎭ ⎩20 N / mm ⎭ Muurattujen K = 0,65 harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) K = 0,65

α = 0,65

Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. Muuratun rakenteen osavarmuusluku. γ Mm = 1,8 γγ Mm = 1,8 Mm Mm = 1,8 Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. Muurin puristuslujuuden ominais- ja mitoitusarvo. f b = 4,0 N / mm 222 fff bb = = 44,,00 N N // mm mm 2 b = 4,0 N / mm

= 10 N / mm 222 = = 10 N mm = 10 10 N N /// mm mm 2 ⎧ f m = 10 N / mm 222 ⎧⎧⎪⎧ ff m = 10 N mm fm = = 10 10 N N /// mm mm 2 f mred = min⎪⎪⎨⎪2 mf b = 2 * 4,0 N / mm 222 fff mred = = min min⎨⎨⎪222 fff bbb = = N mm = 222 *** 4442 ,,,000 N N /// mm mm 2 mred mred = min ⎨ 20 N / mm ⎪⎪⎪⎩ 22 20 N mm 20 N N /// mm mm 2 ⎩⎩⎩20 K = 0,65 K K = 0 65 K= =0 0,,,65 65 α = 0,65 α = 65 α= = 000,,,65 65 β = 0,25 β = 000,,,25 25 β= = 25 fm fff mm m

⎫ ⎫⎫⎪⎫ = 8,0 N / mm 222 ⎪⎪⎬⎪ = 8,0 N / mm 222 = = N mm = N mm = 888,,,000 N N /// mm mm 2 ⎬⎬⎬⎪ = = 888,,,000 N N /// mm mm 2 ⎪⎪⎪⎭ ⎭⎭⎭

β f k = Kf bααα f mred = 0,65 * 4,0 000,,, 65 N / mm 222 * 8,0 000,,, 25 N / mm 222 = 2,692 N / mm 222 β 65 25 β 65 25 fff kk = Kf bα fff mred = 2 β = Kf =0 0,,65 65 * *4 4,,0 0 0, 65 N N mm * 8 0 N mm = 692 N mm N /// mm mm 2 * *8 8,,,0 0 0, 25 N N /// mm mm 2 = =2 2,,,692 692 N N /// mm mm 2 mred k = Kf b b mred = 0,65 * 4,0 f 2,692 N / mm 222 2 f d = fff kkk = 222,,,692 N /// mm 2 = 1,495N / mm 2 692 N mm 2 692 N mm fff dd = = = 1 , 495 N / mm k 1,8 = γ Mm = = = = 11,,495 495N N // mm mm 2 d = γ 1 , 8 1 , 8 Mm γ Mm 1,8 Mm

Paikallisen kuorman mitoitusarvo oviaukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo oviaukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo oviaukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo oviaukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo oviaukon pielessä.

⎛l i ⎞ ⎛ 1,2m ⎞ N Edc,ovi = nd 2 ⎛⎛⎜ lllcov + 0,3m ⎞⎟⎞ = 19,08kN ,,,2 m ⎟⎞ = 21,2kN / m * ⎛⎜⎛⎛ 1 1 2 m cov ii + b ⎞ ⎞ cov 1 2 m ⎛ ⎞ = 19 N nd 22 ⎜⎜⎝⎜ cov = + 2i + N =n + b 21 2 kN m * + 0 3 m 08 kN ,ovi = N Edc +b b ⎟⎟⎠⎟⎠ = = 21 21,,,2 2kN kN /// m m* * ⎜⎝⎜⎜⎝ 2 +0 0,,,3 3m m ⎟⎠⎟⎟⎠ = = 19 19,,,08 08kN kN Edc Edc ,,ovi ovi = nd d2⎝ 2 2 2 2 ⎝⎝ 2 ⎠⎠ ⎝⎝ 2 ⎠⎠

Paikallisen kuorman mitoitusarvo ikkuna-aukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo ikkuna-aukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo ikkuna-aukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo ikkuna-aukon pielessä. Paikallisen kuorman mitoitusarvo ikkuna-aukon pielessä.

⎛l ⎞ ⎛ 1,6m ⎞ N Edc,ikkuna = nd 2 ⎛⎜⎛ lll cikkuna + b ⎞⎟⎞ = 21,2kN / m * ⎛⎜⎛ 1 + 0,3m ⎞⎟⎞ = 23,32kN , 6 m 1 , 6 m cikkuna cikkuna 1 , 6 m N 2 + N Edc =n ndd 222 ⎜⎛⎜⎝⎜ cikkuna +b b ⎟⎞⎟⎠⎟ = = 21 21 2kN kN /// m m* * ⎜⎛⎜⎝⎜ 2 + +0 0,,,3 3m m ⎟⎞⎟⎠⎟ = = 23 23,,,32 32kN kN ,ikkuna = N + b = 21,,,2 2 kN m * + 0 3 m = 23 32 kN Edc Edc,,ikkuna ikkuna = n d 2 ⎝ ⎠ ⎝⎝⎝ 2 ⎠ 2 2 ⎝ ⎠ ⎠ 2 ⎝ 2 ⎠ ⎠

a1 = 0mm , kuormat aukkojen pielissä kuormat aukkojen pielissä aukkojen pielissä a , kuormat aukkojen pielissä , kuormat kuormat aukkojen pielissä a111 = =0 0mm mm , Ab A A Abbb

l efm lll efm efm efm

= 300 mm *130 mm = 39000 mm 222 = = 300 mm 130 mm = 39000 mm = 300 300 mm mm ***130 130 mm mm = = 39000 39000 mm mm 2 h 2100mm = b + tan 30° hhhccc = 300mm + tan 30° * 2100 ,218mm mm 2100 mm = 906 2100 = + tan 30 = 300 mm + tan 30 906 ,,,218 2 mm = = = 906 218 mm = bbb + + tan tan 30 30°°° 22c = = 300 300mm mm + + tan tan 30 30°°° *** = 906 218mm mm 222 22 = lefm t = 906,218mm *130mm = 117808,312mm 222 = t = 906,218mm *130mm = 117808,312mm 2 = llefm efm t = 906,218mm *130mm = 117808,312mm efm

= bt = = bt = bt bt

Aef A Aefefef Ab 39000 mm 222 A = = 0,331 < 0,45 OK 39000 mm 2 Ab 39000 mm 2 39000 mmmm = AAefbb = ,312 OK = 117808 =0 0,,331 331 < <0 0,,45 45 OK 2 = 2 = 0,331 < 0,45 OK A 117808 , 312 mm 2 A 117808 , 312 mm ef Aefef 117808,312mm ⎛ A a ⎞⎛ β = ⎜⎜1 + 0,3 1 ⎟⎟⎜⎜1,5 − 1,1 b hc ⎠⎝ Aef ⎝

2 ⎞ ⎛ ⎛ ⎞ ⎟ = ⎜1 + 0,3 * 0mm ⎞⎟ * ⎜1,5 − 1,1* 39000mm ⎟ = 1,136 2 ⎟ ⎜ ⎟ ⎝ 2100mm ⎠ ⎝ 117808,312mm ⎠ ⎠

a1 0mm ⎧ ⎫ = 1,25 + = 1,25⎪ ⎪1,25 + OK 2 * 2100mm 2hc 1,0 ≤ β ≤ min⎨ ⎬ = 1,25 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) ⎪1,5 ⎪ ⎩ ⎭

⎛

a ⎞⎛

A ⎞ ⎛

0mm ⎞ ⎛

39000mm 2

⎞

β = ⎜⎜1 + 0,3 1 ⎟⎟⎜⎜1,5 − 1,1 b ⎟⎟ = ⎜1 + 0,3 * ⎟ * ⎜⎜⎛1,5 − 1,1* 2 2 ⎟ 2 ⎟⎞ = 1,136 2 ⎞ ⎛⎝⎛ A aa⎛c11 ⎞⎠⎞⎛⎛⎛ ⎛ ⎞ 0 mm 39000 mm b ⎞ h A 2100 mm 117808 , 312 mm 2 2 ⎛ ⎝ ⎠ A 2 b 0 mm 39000 mm β ⎛= ⎜⎛1 + 0a,3 ⎞a1 ⎟⎞⎝⎜1,5 − 1A ,1 A⎞⎟efbbb ⎠⎟⎞⎟⎛== ⎜⎛⎛⎜11 ++ 00,,33**0mm 0mm⎞ ⎟⎞⎛⎞⎟ ** ⎝⎜⎛⎜11,,55 −−11,,11** 39000 39000 mmmm ⎞ 2 ⎠⎟⎞⎟⎞ == 11,,136 136 ⎜ ⎜ ⎟⎟ 22=⎟⎠⎟1= β =ββ⎜⎜==1 +⎜⎜⎝⎜110++,300,,331 ⎟⎟hh⎜⎜c111⎟⎟⎠⎟,5⎜⎜⎜⎜11−,,551,−−111,,11b A = = 1 + 1 0 + , 3 0 * , 3 * * 1 * , 5 1 − , 5 1 , − 1 1 * , 1 * , 136 1 , 136 ⎟ 2100 mm ⎜ ⎜ ⎟ ⎟ ⎟ 117808 , 312 mm 2 ⎝ ⎠ ⎜ ⎜ ⎝ ef A⎟ ⎠⎟ ⎝ 2100mm ⎠ 117808,312mm2 ⎝

hc ⎠h⎝ccc ⎠⎠⎝⎝ A Aef ⎠⎝ ⎝ 2100 2100 mmmm 117808 117808 ,312 ,312 mmmm⎠ ⎠⎠ ⎠ ⎠⎝ ⎝⎝ a1ef ⎠efef ⎠ 0mm ⎧ ⎫ = 1,25 + = 1,25⎪ ⎪1,25 + 00mm OK 2100 mm ⎫⎬⎫ = 1,25 1,0 ≤ β ≤ min⎧⎨⎧1,25 +a 2aaah11c = 1,25 + 20*mm mm == 11,,⎫25 0mm ⎧ ⎪⎧1,25 +1 11 = 1,25 + ⎫ ⎪ 25 ⎪ ⎪ ,25 1,⎪25⎬⎪ = 1,25 + + 22hh=c 1= ,25 1,25 + + 22 ** 2100 = 1= OK ⎪1,25 OK mm ⎨⎪11,,525 1,0 ≤ β ≤≤ min OK 2100 mm min 25 OK OK 2 *22100 * 2100 mmmm ,=25 11,,25 1,011≤,,00β≤≤ ≤ββ min ≤ min ⎨ ⎩⎪⎨⎨ 2hc2hcccc ⎬ =⎭⎪⎬⎬1= 1 , 5 ⎪1,5⎩⎪⎪⎩11,,55 ⎪ ⎭⎪⎪⎭ ⎩ ⎩ ⎭ ⎭ Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. ⎝ ⎝⎝

Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. Paikallisen kuorman mitoituskestävyys. Paikallisen kuorman mitoituskestävyys.

⎧ N Edc,ovi OK N Rdc = βAb f d = 1,136 * 39000mm 2 *1,495N / mm 2 = 86,177kN > ⎨ N ⎧⎧N Edc,ovi 2 2 2 2 ovi Edc , ikkuna N N ⎧Edc,Edc OK 2 *1,495N / mm 2 = 86,177kN ⎧> ⎩ ovi ,,ovi OK ⎨ βA ** 39000 N f == 11,,136 mm Edc ovi Rdc = 2 2 2 2 OK 136 39000 495 86 177 N Rdc A mm Nmm mm kN OK OK Rdc ,136 1,136 * 39000 * 39000 *21,**495 11,,495 // mm 177 ,,177 N Rdc N f dbbbbb ff=ddddd 1= mmmm N /N kNkN = β==Aββ =2 86 == ,86 > ⎨>> ⎩ ⎨⎨N Rdc bA Edc,ikkuna Rdc N Edc , ikkuna N N ikkuna ,,ikkuna ⎩ ⎩⎩Edc,Edc Edc ikkuna Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä.

Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. Puristusjännityksen mitoitusarvo kuormitetun kohdan alla ikkunan pielessä. N Edc,ikkuna 23320 N

OK = = 0,598N / mm 2 < 1,5 f d = 1,5 *1,495N / mm 2 = 2,243N / mm 2 2 2 2 2 23320 N 39000 mm 22 22 22 23320 N OK 23320 N N 22 == 00,,598 OK ==23320 N // mm << 11,,55 ff ddd == 11,,55 **11,,495 N // mm = 22,,243 N // mm 2 2 2 2 2 2 OK 598 Nmm mm 495 Nmm mm 243 Nmm mm 2 OK OK = 39000 =22 0=,598 0,598 N /N / mm <21< ,51f,5d f=dd 1=,51*,51,*495 1,495 N /N / mm =2 2==,243 2,243 N /N / mm mm 2 2 39000 mm b A A 39000 39000 mm mm b b Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. b

σ=N A,ikkuna N Edc Edc ,bikkuna N N σ == Edc ,Edc ,,ikkuna ikkuna Edc ikkuna σ σ =σ = A Abb =

Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. Seinän puristuskestävyys seinän korkeuden puolessa välissä. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. Mitoitus päistään nivelöitynä sauvana. Seinän tehollinen korkeus ja leveys. hef = ρ 2 h = 1,0 * 2800mm = 2800mm h = ρ h = 1,0 ** 2800 mm == 2800 mm 2800 mm 2800 mm hef hh=efefefefef ρ==2 hρρ22222=hh1=,=011*,,002800 * 2800 mmmm = 2800 = 2800 mmmm t ef = t = 130 mm ttefefef == tt == 130 mm 130 mm t ef Seinän hoikkuus. t=efef t==t130 = 130 mmmm Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. Seinän hoikkuus. hef 2800mm λ= = = 21,538 hht efefefef 2800 mm 130 mm 2800 mm λ h=ef hef 2800 = 2800 ,,538 mmmm == 21 21 538 λ =λλ == ttefef=ef == 130 = 21 = , 21 538 , 538 mm 130 mm t ef t efefef 130130 mmmm Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. Kuorman alkuepäkeskisyys. hef 2800mm einit = h = = 6,222mm 2800 mm 450 450 hefef 2800 2800 mm h h mmmm == 66,,222 einit =ef efef == 2800 mm 222 mm init einiteeinit = == 450 = = 450 = 6=,222 6,222 mmmm init init 450 450 450450 450450 Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. Pystykuorma on keskinen, jolloin momenttia ei ole. M dm = 0kNm M == 00kNm M dm kNm dm 0= M Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä M = kNm 0 kNm dm dm dm Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä Normaalivoiman mitoitusarvo seinän korkeuden puolessa välissä Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. Pistekuormat ehtivät jakautua koko leveydelle. n gomapaino

N dm = N Edc,ovi + N Edc,ikkuna + nd 2 (Lseinä − 2b ) + 1,15 K FI n Lseinä gomapaino 2 n gomapaino n gomapaino gomapaino N == N N n (Lseinä − 2b ) + 1,15 ,ovi + ,ikkuna + gomapaino L 15K Ndm N Edc N Edc KnFI dm Edc Edc FI seinä dm N Edc,,ovi ovi N Edc,,ikkuna ikkuna seinä FI seinä 15 N dmN = =Edc N ++ N + n++ nn(dddL222 (LLseinä − 2−−b )22+bb)1,++1511,,K LLseinä 22 Lseinä 3kN / m dm ,Edc ovi ,,+ ovi ikkuna ,,ikkuna FIK FI seinä dm Edc ovi Edc,Edc Edc ikkuna d 2 dd 22seinäseinä seinä FI seinä = 19,08kN + 23,32kN + 21,2kN / m * (2,0 − 2 * 0,3)m + 12,152*1,0 * * 2,0m = 75,53kN 33kN / m 2 // m kN m * 2,0m = 75,53kN 3 3 / kN kN m ( ) , 08 23 , 32 21 , 2 / * 2 , 0 2 * 0 , 3 1 , 15 * 1 , 0 * == 19 kN + kN + kN m − m + 19 08kN 23 32kN 21 kN kN kN m(2**,0(22−,,002−−*220*,*300)m m1,++1511,,15 m75 75 53kN kN 08,,kN 32,,kN 2kN / m//*m *151,**011*,,00 ** 22 * 2*,*022m,,00=m = 19 + 23 + 21 53,,kN 08 32 ,,22kN ,,33)+m = ,19 ++,23 ++,21 == ,75 53 2 2

44 Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1)

Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys. Kuormien aiheuttama epäkeskisyys.

0 Nmm ⎧⎧ M ⎫⎫ M dm 0 dm 0 Nmm Nmm3 + ⎧⎪ M ⎫⎪ eeinit = 6 ,,222 mm 6 ,,222 mm = dm + 6 222 mm 6 222 mm + = + = M M 0 Nmm 0 Nmm ⎧ ⎧ ⎫ ⎪ ⎪⎪⎬ = 6,5mm init = 75,53 * 10 3 N + 6,222mm = 6,222mm⎫ dm⎪ dm + einit N eem = max 36N ⎨ dm N e e , 222 6 mm , 222 mm 6 , 222 6 mm , 222 mm + + = = + + = = 75 , 53 * 10 max = ⎪ ⎪⎬⎬ = init init 75 , 53 * 10 N emm =⎪max ⎪⎨⎨ N dm =6 6,,5 5mm mm 3 3 dm N dm⎨⎪⎪0N,05 , 53 75 * 10 , 53 N * 10 N em = emax = 6 , 5 mm = 6 , 5 mm ⎪ ⎬ ⎬ dmt = 075 m =⎨max ,05 * 130mm ,5mm =6 ⎪⎩0,,05 ⎪⎪⎭⎭ 05tt = 0,,05 05 * *130 130mm mm = 6,,5 5mm mm =0 =6 ⎪0,05⎩⎪⎩t 0 ⎪ ⎪ ⎭ 0,t05=*0130 ,05 mm *130=mm 6,5mm = 6,5mm ⎩ ⎩0=,05 ⎭ ⎭

Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. Seinän kimmokerroin. K K EEE = = 700 700 K = 700 K E =K700 E = 700

2 2 E =K f = 700 * 2,692 N / mm 222 = 1884,,182 N // mm E E= =K K EEE ff kkk = = 700 700 ** 22,,692 692 N N 2// mm mm 2 = = 1884 1884,182 182 N N 2/ mm mm 22 E = KEE =f k K=E 700 f k =*700 2,692 * 2N,692 / mm N / mm = 1884 =,1884 182 N,182 / mm N / mm

Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan. Apusuureet pienennyskertoimen laskentaan.

2 hhef ff k 2800 22 mm 22,,692 N // mm 2800 mm 692 N mm ef h f k 2800 mm 2 , 692 N / mm λ = = * = 2 2 ef k m λhmef = = hfef f2800 = 2800 = 000,,,814 814 2 = mm 2**,692 2N,692 /,182 mm NN/ mm λ 814 k = mm 130 mm 1884 // mm 22,814 E 130 mm λm = λmm = ttt efefefk = E = * * = 0 = 0 , 814 1884 , 182 N mm E 130mm 1884,182 N 2/ mm 2 t ef tEef E130mm 130mm1884,1884 182 N,182 / mm N / mm λ 0 −0 0,,,063 063 = λmmm − 0,,,814 814 − −0 0,,,063 063 − 0 063 0 814 − 0 063 u = uλm= = − 0λ = =1 1,,,119 119 − 0,063 λ,m063 0 , 814 0 − , 814 0 , 063 − 0,6063 u = = = 1 119 e m mm 6,,,5 5=mm u = u = 0,73 − 1,17= eemm = 0,73 − 1,17 * 6 = 1 ,119 1,119 mm 5 0 * 0,,73 73 − −e1 1,,17 17 e ,5mm 0,,73 73 − −1 1,,617 17 * 6,5mm 0 mm 130 ,17−*1,17 * 130 0,73 −01,73 ,17− 1m,17 ttt0efefefm,73 −01,73 mm 130mm 130mm 130mm t ef t ef eem 6,5mm mm = 0,9 A ** 666,,,555mm A11 = = e111m− − 222 teemmm = = 111 − −6,2225mm = 00,,99 mm A = − = − * = 130 mm 1 A1 = 1A−1 2= 1 − = 2 1tt efefef− 2= *1 − 2 * 130 0,9 = 0,9 130=mm mm t ef t ef 130mm 130mm

Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. Hoikkuuden ja epäkeskisyyden pienennyskerroin. − u 22 − − uu 22 −u 2 − 22u 1 2 m m 2 11 2 m m1 1

Φ = Φ Φ = = Φ m =ΦA e=

−1,11922 − −11,,119 11922 2 −1,1192 −1,119 22 2 2

A e = 0,9 * e = 0,481 A = = A ee = 00,,99 ** ee = 00,,481 481 A =e 0,9 =* e0,9 * e = 0,481 = 0 ,481

N =Φ tf d L = 00,,481 *130 mm *1,495 N / mm 222 ** 2000 mm = 187 ,,199 kN < N dm N Rdm = seinä = N Rdm =Φ Φ mmm tf tf dd L Lseinä = 0,481 481 **130 130 mm mm **11,,495 495 N N 2// mm mm 2 * 2000 2000mm mm = = 187 187 ,199 199 kN kN < <N N dm Rdm seinä N Rdm N = Rdm Φ m= tf dΦLmseinä tf d L=seinä 0,481 = 0*,130 481mm *130*1mm ,495 *1N,495 / mm N / *mm 2000 *mm 2000=mm 187=,199 187kN ,199 < kN N dm< N dm dm

OK OK OK OK OK

Muurattujen harkkorakenteiden mitoitusohje (liite 1) 45