Laiturilla 2015 by Mainostoimisto KIXIT Oy

LAITURILLA HIRVENSALMI • KANGASNIEMI • MIKKELI • MÄNTYHARJU • PERTUNMAA • PUUMALA

2015

L E H T I M I K K E L I N S E U D U N VA PA A - A J A N A S U K K A I L L E J A K A I K I L L E M Ö K K I E L Ä M Ä N Y S TÄV I L L E

RUOKAEXTRA 14 SIVUA!

HUIPPUKOKKIEN 10 OHJETTA huvilaherkutteluun RAPU JA MUIKKU palaa Mikkeliin LUOMUA pöytään

#HELLOMIKKELI

Tule apuun, MÖKKITALKKARI! VIHERPEUKALON kesäkalenteri Sotaa, rauhaa, kulttuuria… JOKO TUNNET NÄMÄ KOHTEET?

PÄÄKIRJOITUS

TÄHTITAIVAAN ALLA

”Puukasastamme on löytynyt matkamuistoiksi koivuklapeja”

Noteeraan aina japanilaiset turistiryhmät. Seuraan heitä kaupoissa ja torilla. Tuttumme, herra ja rouva Tsuboi Osakasta, voisivat olla hyvin jossakin näistä japanilaisryhmistä. Tunnen heidät. He ovat suuria Suomen ystäviä. Jos vain televisiosta tulee jotakin Suomesta, he takuuvarmasti istuvat kotonaan katsomassa ohjelmaa. Herra Tsuboi, miniämme isä, on kiinnostunut Suomen historiasta. Hän on käynyt Suomenlinnassa ja Astuvansalmen kalliomaalauksilla. Heillä on ruokahuoneessaan Marimekon sinivalkoiset verhot ja seinällä suomalaisen taiteilijan, Fotofinlandian voittaneen Jari Silomäen hieno valokuvateos, jossa 30 joutsenta kohoaa yhtä aikaa ilmaan jossakin erämaajärvellä, siivet havisten. Heille Suomea ovat lähinnä Helsinki ja Mikkeli. Tsuboit ovat viettäneet meidän luonamme Saimaan rannalla useita unohtumattomia viikonloppuja. Heidän kauttaan me olemme tajunneet, miten ihmeellistä luonto ympärillämme on. Ihmetyksen aiheita ovat olleet metsämansikat, mustikat ja puolukat, joita voi poimia talon vierestä, pehmeä metsäpolku, kallioiden harmaa jäkälä, puiden oksilla hyppelevät linnut ja oravat. Muhkeiden kivenlohkareiden pyhyys ja komeus ovat avautuneet meillekin vasta, kun olemme seuranneet japanilaisia vieraitamme. Puukasastamme on löytynyt matkamuistoiksi koivuklapeja, niin kauniita, niin täydellisiä, että Osakassa ne on kelpuutettu työpöydän koristeiksi! Vierailuissa on aina melkein sama ohjelma. Illalla saunomme ja käymme kastautumassa jääkylmässä vedessä. Vilvoittelemme saunan portailla, kuuntelemme hiljaisuutta. Yöllä yllemme syttyy huikea tähtitaivas. Näemme tähdenlentoja, pelkkää taikaa. Aamun sarastaessa Tsuboit ovat valveilla jo ennen meitä. Näemme ikkunasta, että vieraamme seisovat viltteihin kääriytyneinä äänettöminä rannassa ja katsovat lumoutuneina harmaata maisemaa. Sumu liikkuu mystisesti veden päällä. Sade on maagista. Saimaa yhdistää, meitäkin, eri kulttuurinen kasvatteja. Leena Karo

LAITURILLA Julkaisija: Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy / Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua -kehittämisohjelma • Päätoimittaja: Leena Karo Toimitusryhmä: Maisa Häkkinen, Jukka Kumpusalo, Leena Karo, Seppo Toivonen, Vesa Kärkkäinen Tekstit: Leena Karo ja Seppo Toivonen • Taitto: Kixit Oy Kannen kuva: VisitFinland • Kuvat: VisitFinland, Miset Oy, matkailuyritykset ja muut kuvalähteet 5/2015 • Paino: ESA Print Oy • Painosmäärä: 20.000 kpl • Osoitteellinen postitus n. 11.500 kpl Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Itä-Suomen maistraatti

LAITURI LLA • 2015

Sisältö 22

6 Huippukokki maailmalta katselee lähiruokaamme 9 Hyvä ruoka ei synny sattumalta 10 Luomua pöytään 13 Pastaa ja hanhea 14 Saimaan Charmantit - yhdessä näkyvämpiä 16 Kokeile näitä - keittiömestarien parhaat ohjeet kotikokeille 20 Sielunmaisemat 22 Sotaa, rauhaa, kulttuuria…Nämä on nähtävä! 25 Raakelin tärpit kotikaupungissa 26 Uuden teatterinjohtajan yllättävät avaukset 31 Herranjestas - I saw a norppa! 34 Päiväretki hurmaaviin puutarhoihin 36 Kesäpuutarhurin paratiisi 38 Kesähuoltoa ja hyvinvointia 40 Huvilaelämää Kesärannassa 44 Tule apuun, mökkitalkkari 46 Miksei rantaviivalle saa rakentaa? 49 Lempeitä Suomi-elämyksiä 50 Vuokraisinko mökkini? 52 Taitajien tuotteita

13 10 16

36 52

LAITURI LLA • 2015

Kuva: Anttolanhovi

LÄHIRUOAN AARREAITTA Puhdas luonto, kalaisat vedet, laadukkaat matkailuyritykset, pitkät ruokaperinteet… Hyvä ruoka ja gourmet-elämykset ovat Mikkelin seudun ykkösvaltteja. Lue lisää tekijöistä ja oman alueemme ruoasta.

LAITURI LLA • 2015

Parhaat raaka-aineet

Laatupaikat

Mestarikokit

Läheltä ja luomua

LAITURI LLA • 2015

Kuva: MTV

Helena Puolakka on tuomarina Subilla nähdyssä ohjelmassa Top Chef Suomi: Kaksintaistelu.

HELENA ON HUIPPUTEKIJÄ LONTOON RUOKAMAAILMASSA KESÄLLÄ ”MIKKELIN MINIÄ” NAUTTII TORISTA JA PAIKALLISISTA HERKUISTA.

HELENA PUOLAKKA on ”lomamikkeliläinen”. Aviomies Tuukka Puolakka on Mikkelistä. Kaksi tytärtä Sofia (8) ja Ella (5). Molemmat tytöt syntyivät Lontoossa ja perheen kotikieli on suomi.

LAITURI LLA • 2015

”Aina jää miettimään, miten monta asiaa Mikkelissä ehtii hoitaa aamupäivän aikana, kun kaikki on niin lähellä ja asiat toimivat.” Helena Puolakka

Huikeata kansainvälistä uraa tekevä keittiömestari Helena Puolakka on nykyään kulinaarinen johtaja Company of Cooks-nimisessä yrityksessä Lontoossa.Yritys pitää ravintoloita Lontoon merkittävimmissä kulttuurirakennuksissa, kuten Royal Opera Housessa, National Portrait Galleryssa ja Royal Festival Hallissa - kohteissa, joissa käy kymmeniä miljoonia ihmisiä vuodessa. Oma tarinansa on siinä, miten Helena siirtyi Lontooseen luomaan uraa. Hän oli töissä kymmenen vuotta sitten Oslossa yhden Michelin -tähden ravintolassa. Hän muistaa, miten siihen aikaan ”kaikki puhuivat Lontoosta”. Siksi Helenakin halusi sinne! Niinpä hän lähetti kaikkiin Lontoon tähtiravintoloihin kirjeet. Ensimmäinen vastaus tuli Gordon Ramsaylta, jonka Aubergine-ravintolaan Lontooseen hän sitten pian siirtyikin. ”Aluksi ajattelin olla vuoden ja tulla takaisin Suomeen perustamaan oman ravintolan. Ensimmäisen vuoden jälkeen hain kuitenkin töihin La Tante Claireen, joka oli Lontoon ainoa kolmen tähden ravintola. Aloitin siellä syksyllä 1996.” Edelleen hän on hyvä ystävä omistajan ja patronin Pierre Koffmannin kanssa. Tämä on ollut oppi-isänä monelle nykyiselle menestyneelle chefille, mukaan lukien Gordon Ramsay ja Marco Pierre White. Puolakat viihtyvät Lontoossa. Kevät tulee aikaisin ja syksy on pitkään lämmin. Lontoo on iso kaupunki, mutta koostuu pienistä kylistä ja on suurelta osin matalasti rakennettu. Heidän oma ”kylänsä”, Bayswater, lähellä Paddingtonin asemaa, on muuttunut vuosien aikana yhä mukavammaksi asuinalueeksi. Ravintolakaupunkina Lontoo on maailman huippuluokkaa ja se on tarjonnut Helenalle ammatillisesti paljon erilaisia tehtäviä. Pariisiinkiin Lontoosta pääsee junalla kahdessa tunnissa. Pariisi on Helenan suosikkikaupunkeja; hän myös työskenteli siellä vuonna 2000.

BistroVilee

MITEN LONTOON KEITTIÖMAAILMA JA RUOKA-AMMATTILAISEN MAAILMA EROAA SUOMALAISESTA?

”Yleiskommenttina voisi sanoa, että 20 vuoden aikana ero on pienentynyt huomattavasti. Oli mukava huomata Top Chef -kuvausten aikana, että Suomessa on paljon todella hyviä nuoria kokkeja. Lontoossa tehdään hyvin pitkää päivää, eikä työehtosopimuksia ole rajoittamassa tunteja. Monissa paikoissa on myös joka päivä kiire; asiakkaita riittää isossa kaupungissa maanantainakin lounaalle. Raaka-aineiden taso Lontoossa on korkea, koska vaativia kokkeja on kaupungissa paljon. Edelleen on raaka-aineita, joita ei ole helposti saatavilla Suomessa.” MITEN USEIN KÄYT MIKKELISSÄ?

”Vietämme kesällä ainakin viikon Mikkelissä. Lisäksi olemme yleensä hiihtolomaviikon. Tänä vuonna minulla jäi tämä väliin, koska tein Top Chef -kuvauksia kaksi viikkoa Helsingissä. Ohjelma tuli ulos lopputalven ja kevään aikana.”

Tertin Kartano

MITÄ PALVELUJA MIELELLÄSI KÄYTÄT MIKKELISSÄ KÄYDESSÄSI ?

”Tori, Vilee, yksi lempiravintoloistani Suomessa, Tertin kartano. Pääkirjaston lastenosastolla on mukava viettää lasten kanssa aikaa. Hieno, arkipäivän esimerkki lasten huomioimisesta! Mikkelin poliisiasemalla voi uusia passin ja vielä puoleen hintaan Lontoon lähetystöön verrattuna. Aina jää miettimään miten monta asiaa ehtii hoitaa aamupäivän aikana kun kaikki on niin lähellä ja asiat toimivat. Mikkelissä on aina ollut hyvä ravintola tai kaksi. Tällä hetkellä tilanne on aivan loistava. Tertin Kartano on tunnelmallinen paikka ja isäntä Matti todellinen savolainen. Vileen muuttaminen vanhoihin Holvin tiloihin oli loistouutinen. Viime kerralla huomasimme, että Vileen toinen omistaja on mieheni luokkakaveri lukiosta.”

LAITURI LLA • 2015

”Onhan ulkomaalaisille sauna aika erikoinen juttu ja se, että mennään alasti uimaan.” Helena Puolakka

MIKÄ RUOKAKAUPPA ON SUOSIKKISI?

MITÄ ULKOMAALAISET YSTÄVÄSI OVAT TÄÄLLÄ ENITEN IHMETELLEET?

”Kauppahallin kattaminen ja yhdistäminen alakerran S-marketiin on erittäin onnistunut kokonaisuus.”

”Onhan sauna aika erikoinen juttu ja se, että mennään alasti uimaan. Meidän amerikkalaisella ystävällä oli mielenkiintoinen näkökulma asiaan, kun sanoin, että nyt mennään uimaan. Hän oli huolissaan naapureiden reaktioista. Kesällä valo on ihmeellinen asia; voi mennä golfkentälle kahdeksalta illalla. Salmiakkia ei kannata tarjota, paitsi hollantilaisille...”

MISTÄ OSTAT KALAT? MISTÄ PERUNAT JA VIHANNEKSET?

”Käymme torilla. Torikauppias Ahonen on suosikkini.”

Helenan herkullinen resepti Laiturilla-lehden lukijoille:

GRILLATUT LAMPAANSYDÄMET 4-6 annosta

4 lampaan sydäntä 2 salaatin sydäntä 2 keitetettyä punajuurta 200g herneenpalkoja mintun lehtiä hienonnettuina maun mukaan vanhaa leipää krutongeiksi SOIJA-SHERRYVINAIGRETTE: 1 rkl soijaa 2 rkl sherryviinietikkaa 1 rkl hunajaa 3-4 rkl oliviiöljyä muutama lehti lipstikkaa (hienonnettuna) suolaa Leikkaa lampaansydämet kahtia pituussuunnassa ja grillaa 2-3 minuuttia keskilämmöllä. Sydänten tulee säilyä punertavina, jotta mehevyys säilyy. Lisää pippuri ja suola. Anna levätä hetki, jonka aikana valmista salaatti kasviksista. Mausta kevyesti tekemälläsi vinaigrettella. Leikkaa sydämet ohuiksi siivuiksi pituussuunnassa ja tarjoile salaattipedillä. Viimeistele revityillä leipäkrutongeilla, jotka on paistettu oliiviöljyssä.

LAITURI LLA • 2015

MIKÄ TÄKÄLÄINEN RUOKA SAA JOPA LONTOOSSA VEDEN KIELELLESI?

”Ravut. Mieheni isä on kotoisin Mikkelin läheltä Hietasen järven rannalta. Käymme edelleen hakemassa ravut samasta paikasta.” ONKO TÄÄLLÄ JOTAKIN SELLAISTA, MITÄ LONTOOSTA ET SAA?

”Salmiakki, Iivarin muikut ja Tertin näkkileipä.” MITÄ HALUAISIT TÄÄLLÄ NÄYTTÄÄ BRITTIYSTÄVILLESI?

”Ajaa autolla Mikkelistä Puumalaan.Yksi Suomen kauneimpia teitä! Matkalla voi pysähtyä syömään Sahanlahdessa. Meillä on haaveena rakentaa talo Lintusaloon Puumalan eteläpuolelle. Risteily Saimaalla, Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset. Usein nousen ylös vuoren päälle katsomaan maisemia. Se on harras paikka. Jos oikea vuodenaika sattuu kohdalle, niin hirvipeijaiset on hieno perinteinen tapahtuma. Talvella jäällä kävely ja pilkkionginta. Syksyllä sienimetsä.”

MITKÄ SINUN MIELESTÄSI OVAT MIKKELIN ALUEEN BRÄNDIN YKKÖSJUTUT?

”Ilman muuta luonto ja puhdas vesi. Jälkimmäinen ei ole enää merellä kesää viettäville itsestäänselvyys. Kannattaa korostaa, miten lähellä Mikkeli on esimerkiksi Helsinkiä ja monia muita isoja kaupunkeja. Mikkelin Musiikkijuhlat on hieno kulttuuritapahtuma, jonka tasoa ja merkitystä ei vieläkään Mikkelissä täysin ymmärretä.” MITEN NIITÄ TULISI MARKKINOIDA?

”Saimaan Charmantit on askel oikeaan suuntaan. Alueen markkinointi kokonaisuutena on parempi, kuin että yksittäiset yritykset toimisivat kukin omilla tahoillaan.” MINKÄ RUOKANÄKEMYKSEN HALUAISIT TUODA MIKKELILÄISIIN RUOKAPÖYTIIN?

”Hyvää ruokaa voi tehdä helposti, eikä sen tarvitse maksaa paljon. Muistan aina lampaan sydämet, joita ostin Mikkelin hallista. Kannattaa olla ylpeä omista perinteistään, eikä juosta viimeisten trendien perässä. Perheille yhteiset ruokahetket ovat tärkeä osa kasvatusta. Myös lapsia kannattaa ottaa mukaan ravintolaan pienestä pitäen. Meidän molemmat lapsemme ovat olleet ravintolassa ensimmäistä kertaa viikon ikäisinä.”

Luomututkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila on ollut lapsesta pitäen kesämikkeliläinen ja työnsä puolesta kiertänyt paljon suomalaisilla tiloilla. Opin hän kiteyttää tähän:

”HYVÄ RUOKA EI SYNNY SATTUMALTA!”

aakko Nuutila on tullut luomututkimukseen gastronomian kautta. Hän päätti kolmevuotiaana tulla kokiksi ja sai koulupoikana kokkaamalla stipendin, jolla pääsi tutustumaan ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on kokki ja toiselta elintarviketieteiden maisteri. Luomu on alkanut viedä Nuutilaa myös omassa elämässä. Hän muutti itsekin neljä vuotta sitten perheensä kanssa Saukkolaan pienelle maatilalle, jossa heillä on suomenhevosia, maatiaiskanoja ja -kukkoja sekä tietenkin mittavat kasvimaat. Uuttera matkailu maakunnissa on aikaisemman työpaikan peruja. “Olin vuosina 2007-10 MTK:n ruokakulttuuriasiamies ja kiersin yli sadalla maatilalla, paljon myös Etelä-Savossa.” MITEN MIKKELIN ALUE VOISI TARKEMMIN BRÄNDÄYTYÄ LAADUKKAIDEN RAAKA-AINEIDEN, VASTUULLISTEN TUOTTAJIEN JA HYVIEN RUOKAPAIKKOJEN ALUEEKSI? “Lähtisin luomu edellä. Koska luomun on joka paikassa oltava sertifioinnin täyttävää, tulee sen lisäksi löytää jotakin muuta. Etelä-Savossa väriä sille antaa pienimuotoinen toiminta; tuote saa helpommin tarinan, ja luonnon puhtaus takaa luomun turvallisuuden. Taistelua käydään ketjuruokapaikkojen ja yksityisten paikkojen välillä. Jotta yksityisyrittäjyys säilyisi, tulisi näitä hyviä, pieniä ruokapaikkoja suosia.” ONKO ITSELLÄSI JOKIN UNOHTUMATON RUOKAELÄMYS? “Suuret ruokaelämykset kuuluvat lapsuuteen ja mökkirantaan, jonne on vedetty muikkunuottaa ja kaloja on sitten savustettu ja syöty kuumina. Hienoja muistoja myös ravuista!” MISSÄ OLET SYÖNYT HYVIN MIKKELISSÄ? “Parhaat ateriat olen nauttinut Bistro Vileessä ja Tertin kartanossa. Kekkolan kartanon keittiö on aivan huippu, mutta käytössä vain tilausravintolana. “ ENTÄ LEIPÄ? MIKÄ TÄÄLLÄ ON PARASTA? “Etelä-Savossa parasta on rieska. Pidän myös riihitettyyn rukiiseen tehdystä ruislimpusta.”

LAITURI LLA • 2015

LUOMU MITEN LUOMU SAADAAN KAUPAKSI?

Etelä-Savo on luomun kärkimaakuntia. Peltoalasta 13,6% on

luomua, kun maan keskiarvo on 9,5%. Etelä-Savo on myös erityisen vahva muutamilla puutarhakasvisektoreilla.

Luomuherätys tuli 1980-luvulla. Mikkelin läänin maaherra Uki Voutilainen julisti 1980 lääninsä ekolääniksi. Juvan Partalaan perustettiin 80-luvun puolivälissä maaseudun kehittämisen ympärille tutkimusasema, joka teki paljon luomututkimusta, ja Mikkeliin tuli 80-luvun lopussa Helsingin yliopiston tutkimuslaitos, jonka yksi erikoisalue oli luonnonmukainen ruoantuotanto. ”Tämä historia oli taustana sille, että valtakunnallinen Luomuinstituutti vuonna 2011 päätettiin sijoittaa Mikkeliin,” kertoo Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen. Luomuinstituutti on asiantuntijaverkosto, joka tukee kotimaisen luomutuotannon vahvistamista koko ruokaketjussa. ”Etelä-Savossa on alkutuotanto monissa puutarhakasveissa vahvalla pohjalla. Myös jalostusta alkaa olla aiempaa enemmän. Kahdellakin leipomolla on jo luomuleipää. Kaikki marjajalosteet, hillot ja mehut, joita Vavesaaren tila tekee, ovat luomua. Nyt tässä luomuketjussa ollaan keskittymässä myyntiin. Ravintolat ovat tärkeitä, koska ne pystyvät ostamaan pieniäkin eriä ja toimivat sesonkiluontoisesti niin kuin tuottajatkin. Olemme rakentamassa myös yhteistyötä kunnan ruokapalvelujen kanssa Mikkelissä ja Pieksämäellä. Se edellyttää sellaisia tuotteita, joita on saatavilla suuria määriä ja suurkeittiöille sopivassa muodossa. Ei missään suurkeittiössä ole enää henkilökuntaa, joka pesisi porkkanoita. Suuret, valppaat luomutuottajat ovat jo menneet tähän suuntaan, tuotteet ovat valmiita kattilaan.” Siiskosen mukaan kunnissa tahtotila tähän on jo olemassa. ”Siihen motivoi aluetalous. Ymmärretään, että lähiympäristöstä ostaminen vahvistaa taloutta – raha jää pyörimään omalle alueelle.”

Etelä-Savossa oli vuonna 2014 yhteensä

256

luomualkutuottajaa.

Suomalaisten kaalikasvien luomutuotantoalasta

Suomalaisen sipulin luomutuotantoalasta

Suomalaisen porkkanan luomutuotantoalasta

on Etelä-Savossa

42%

31%

Lähde: Luonnonmukaisen tuotannon tilastot ja tietohaut. Evira.

LAITURI LLA • 2015

26%

KUMPPANUUS ON ELINEHTO LUOMUTILOILLA

alliolan luomutilalla Haukivuoressa vietetään kaalikeskiviikkoa pakkaamalla keräkaaleja. Agronomit Antti ja Elina Vauhkonen ja Antin vanhemmat Pekka ja Arja kuorivat keräkaaleista huonot lehdet pois, siistivät kaalien kannat ja pakkaavat ne kuluttajapakkauksiin valmiiksi kauppaan. Jossakin välissä Elina kirjoittaa Facebook-sivulle kaalikeskiviikon päivityksen, johon kuuluu kaaliresepti. Tällä viikolla se on lehtikaaliletut. Erikoistuminen kaaliin on tehnyt syrjäseudulla sijaitsevan pientilan elinkelpoiseksi. Kaalikasvien viljely vaatii erikoistaitoja, joita on vuosien mittaan opittu ja hiottu. Kun Antin vanhemmat aloittivat luomuviljelyn vuonna 1998, viljeltiin sipulia, selleriä, mansikkaa, vadelmaa, kesäkurpitsaa, kurkkua. ”Määrät olivat pieniä, kaalin kanssa päästiin semmoiseen, että pystyy elämään. Kun syrjässä asutaan, ei kotiostajia ole,” sanoo Pekka. Viime kesänä Antti ja Elina ottivat vastuun. ”Yhteistyö on tässä elinehto,” sanoo Elina. Antti jatkaa:”Pakkaamomme on Pulkkisen Paavon luomuporkkanatilan pakkaamon yhteydessä. Kuorintatähteet menevät luomukarjatilalle, jonka kanssa tehdään yhteistyötä myös peltojen vaihdossa. Pientilalla viljelykiertoa voidaan pidentää vaihtamalla peltoja muiden luomutilojen kanssa.”

Kasvuvoimaa peltoon saadaan välivuosien viherlannoitusnurmella. Typpeä sitova nurmikasvusto niitetään peltoon tuottamaan maahan elinvoimaa. ”Kaikki tehdään maan ehdoilla. Luomussa viljellään ensisijaisesti maata, eikä sitä kasvia. Maan hyvinvointi on lähtökohta.” Kahvitauolla Pulkkisen pakkaamon henkilökunnan kahviossa Paavo Pulkkinenkin ehtii paikalle: ”Yhteistyötä tarvitaan vaikka peltopintaa olisi enemmänkin.Tuholaisten hallinta on hankalaa porkkanoiden kanssa. On eduksi, jos pääsee vuodeksi tai pariksi kaverin pellolle kymmenen kilometrin päähän. Se on jo riittävä välimatka lentävien hyönteisten välttämiseksi.” Paavo taisi olla Haukivuoren ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä luomuviljelijöitä aloittaessaan 1994. ”Innostuin luomusta lukiossa ystäväni kautta. Samoihin aikoihin koulussa järjestettiin yleisötilaisuus johon Martti Talvela tuli kertomaan tehoviljelyn riskeistä ja luomusta. Se teki puolestaan isään suuren vaikutuksen.” Pulkkisen porkkanat ja Kalliolan kaalit menevät markkinoille pääosin keskusliikkeiden kautta. Molemmat ovat alansa suurten joukossa luomutuottajina. www.kalliolanluomu.fi www.lietlahti.fi

KAALIKESKIVIIKKO KEVÄÄLLÄ 2015 ”Perheemme herkuttelusuosikkia, lehtikaalilettuja, tuunattiin tänään luomuporkkanasoseella. Porkkanaa voi tietysti soseuttaa itse, mutta meillä oli mahdollisuus testata Pulkkisen Paavon luomuporkkanoista tehtyä valmissosetta. Sosepötköstä riitti lettujen lisäksi porkkanakakkujen leivontaankin. Kätevää!” LEHTIKAALIPORKKANALETUT

3 munaa 4 dl porkkanasosetta  100 g lehtikaalia (määrä on arvio, sillä reseptissä käytetty pakastettua lehtikaalia)  5 dl maitoa 1 dl grahamjauhoja 3 dl vehnäjauhoja 1 rkl rypsiöljyä suolaa ripaus muskottipähkinää ripaus viherpippuria Paistamiseen voita. Silppua lehtikaali. Vatkaa munat, lisää muut aineet ja anna taikinan turvota hieman. Paista lettupannulla ja herkuttele!

LAITURI LLA • 2015

RUOKAPIIRISTÄ SYNTYI TUOREPUOTI HYVÄÄ RUOKAA RAKASTAVAT MIIA TAIVALANTTI JA HELI URSIN OVAT OLLEET YSTÄVYKSIÄ SIITÄ LÄHTIEN, KUN PUUHASIVAT RUOKAPIIRISSÄ. MONI MUUKIN RUOKAPIIRIIN LIITTYNYT PERHE KAIPASI LÄHITUOTTEISIIN ERIKOISTUNUTTA RUOKAKAUPPAA. AIKANSA MIETITTYÄÄN MIA JA HELI PERUSTIVAT SELLAISEN. Mikkelin ainoan yksityisen ruokakaupan, Tuorepuodin, avajaisia vietettiin elokuussa 2013 Vilhonkadulla, hotelli Vaakunaa vastapäätä. Osa pientuottajista on tuttuja jo ruokapiirin ajoilta, osa on löydetty myöhemmin. Miia ja Heli tuntevat henkilökohtaisesti lähes kaikki tuottajat ja ovat vierailleet monen viljelijän ja karjankasvattajan tilalla. Asiakkaatkin ovat tulleet tutuiksi kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. ”Paljon lapsiperheiden äitejä, jotka haluavat jälkipolvelleen mahdollisimman hyvää ja puhdasta ruokaa, ikäihmisiä, jotka kaipaavat lapsuutensa makuja, ja gourmet-harrastajia, jotka ovat uteliaita ja kiinnostuneita laadusta ja raaka-aineiden alkuperästä.” ”Meidät ovat löytäneet myös allergikot ja ’terveysgurujen’ kuuntelijat, joiden olo on kohentunut sen jälkeen, kun he ovat saamiensa ohjeiden mukaan siirtyneet puhtaampaan ruokaan.” Tuorepuodista voi ostaa päivän kaikki ruoat, lihat, munat, juurekset, hedelmät, marjat, mehut, jauhot, leivät ja maitotuotteet. ”Myydyimmät tuotteet ovat hedelmät ja vihannekset sekä lihat. Järvikaloja meille tulee kolme kertaa viikossa Kerimäeltä ja Puumalasta.” ”Hinnoista olemme saaneet hyvää palautetta. Luomuomenatkin ovat Tuorepuodissa halvempia kuin marketissa, meille on kerrottu.” Miialla on vahva tuntuma, että tulevina vuosina yhä useammat kuluttajat heräävät ja lähiruoan kysyntä vain kasvaa. Se myös tuo Etelä-Savolle omavaraisuutta ja elinvoimaisuutta. Mutta on hänellä harras toivomuskin: ”Äitinä haluaisin, että päiväkodissa ja koulussa lapseni saisivat prosessoimatonta, lisäaineetonta ruokaa.” www.tuorepuoti.fi

"Viisi lähileipomoa toimittaa tuoretta leipää.Tämän päivän hittituore on vaikkapa vielä aivan lämmin Anttolanhovin maalaisleipä ja Aino Siitarin ruisleipä, jota tehdään sata vuotta vanhaan juureen!" kertovat Heli Ursin ja Mia Taivalantti

LAITURI LLA • 2015

MAKUJA MIKKELISTÄ BUON APPETITO MANNILAN TAPAAN!

LUKSUSHERKKU HAUHALASTA

Mannilan sukutilan viidettä sukupolvea edustava Johanna Branchicella pitää tilan päärakennuksessa Otavassa kauppaa, jossa myydään italialaisia naisten vaatteita, koruja ja Kalabrian alueen herkkutuotteita. Mannilaan voi pistäytyä myös nauttimaan kunnon espressot tai aidon italialaisen pizzan, jonka Johannan mies, italialaissyntyinen Riccardo Branchicella valmistaa oikeassa kiviarinauunissa. Pizzoista on tullutkin InStile MANNILAn hittituote.

Helsingin huippuravintoloissa syödään hanhenlihaa, joka tulee Anttolasta Virpi ja Antti Rantalaisen isännöimältä Hauhalan hanhifarmilta.

Pääsemme kurkistamaan myös Johannan ja Riccardon oman keittiön puolelle. Johanna antaa meille Branchicellan perheen suosikkipastan ohjeen. PARSAKAALIPASTAA MANNILAN TAPAAN

ohje 4 hengelle: 400 g parsakaalin kukintoja oliiviöljyä valkosipulinkynsi chilipaprikaa 2 öljyyn säilöttyä sardellifilettä 100 g pinjansiemeniä 2 rkl rusinoita suolaa 400 g orecchiette-pastaa tai penne rigate -pastaa pecorinojuustoa raasteena Laita rusinat likoamaan pieneen määrään vettä. Pane pastavesi kiehumaan. Erottele parsakaalin kukinnot varsista. Huuhtele ja kypsennä parsakaalit al dente höyryttämällä tai keittämällä pienessä määrässä vettä. Laita pannulle reilusti oliiviöljyä ja kuullota siinä valkosipulinkynsi, makusi mukaan chilipaprikaa sekä sardellifileet. Sekoittele niin, että sardellifileet hajoavat öljyseokseen. Ota valkosipulinkynsi pois pannulta. Lisää pannulle kypsä parsakaali, lionneet kuiviksi puristellut rusinat sekä pinjansiemenet ja sekoita ainekset. Mausta suolalla, mutta huomaa että suolaa tulee vielä pecorinostakin. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Tarkista kypsyys, kaada lävikköön ja siitä heti suoraan pannulle parsakaaliseokseen. Kuumenna, lisää pecorinoraaste, sekoita ja tarjoile välittömästi. www.instile.fi

”Tämän ohjeen olemme työstäneet yhdessä Anttolan koulun kotitalousopettaja Minna Laihon kanssa. Päätimme vuosi sitten ryhtyä sponsoroimaan kotitalousluokalle sen verran hanhenfilettä, että Anttolan yläkoululaisten kotitalousryhmät pääsevät harjoittelemaan oman kylän tuotteen valmistamista ja tietysti myös maistamaan sitä”, kertoo Virpi Rantalainen. HANHEN RINTAFILETTÄ BALSAMICOKASTIKKEESSA

1 hanhen rintafile 2 valkosipulinkynttä 1 chilipaprika 2 rkl balsamicoetikkaa 2-3 rkl hunajaa 3 rkl ketsuppia suolaa pippuria Poista hanhen rintafileestä nahka ja mahdolliset kalvot ja ripottele pintaan suolaa. Kypsennä 80–100 asteisessa uunissa, kunnes sisälämpötila on 63 astetta. Jätä file hetkeksi folion alle vetäytymään. Leikkaa nahka ohuiksi siivuiksi. Laita nahkapalat pannulle ja ruskista miedolla lämmöllä kunnes ne ovat kullanruskeita ja rapeita. Valuta nahkasiivut, laita talouspaperin päälle ja suolaa. Ota hanhenrasva talteen. Kastike: Käristä hanhenrasvassa (2 rkl) hetki valkosipuliviipaleita ja chilipaprikaviipaleita. Lisää joukkoon balsamicoetikkaa, hunajaa, ketsuppia ja vettä. Mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa kypsä rintafile poikkisyin siivuiksi ja ripottele rapeita nahkachipsejä päälle. Hanhen lisäkkeeksi sopivat rosmariinilla maustetut uuniperunat, joille valellaan öljyn sijasta hanhen rasvaa! Hauhalan hanhitilan tuotteita saa mm. Mikkelin kauppahallin Maalaispuodista, Tuorepuodista ja Sale Hurissalosta. www.hanhifarmi.fi

RAPU JA MUIKKU MIKKELI 31.7.-1.8.2015

RAPU JA MUIKKU PALAA KIRKKOPUISTOON VANHA, SUOSITTU KESÄJUHLA, MIKKELIN RAPU JA MUIKKU, PALAA PITKÄN TAUON JÄLKEEN KATUKUVAAN. RUOKAA JA KOKO PERHEEN OHJELMAA ON TARJOLLA KIRKKOPUISTOSSA 31.7.-1.8. Katujuhlaperinne katkesi 80-luvun alkuvuosina. Nyt se modernisoidaan ja elvytetään. Heinä-elokuun vaihteessa rapukauden päästyä vauhtiin paikalliset ruokayrittäjät valmistavat Kirkkopuistossa tuoretta muikkua ja rapuruokaa. Ruoan lisäksi puistossa nautitaan rennosta ja viihdyttävästä koko perheen ohjelmasta. Rapua ja Muikkua elvyttämässä on yhdistys, jossa ovat mukana paikalliset ruoka-alan yrittäjät: Tuorepuodin Miia Taivalantti, Bistro Vileen Ilkka Arvola sekä Ravintola Hukkatilan ja Kulttuurikeittiön Jyrki Tsutsunen. Jyrki Tsutsusella oli tammikuun puolessa välissä Mikkelin asemalla Ravintola Hukkatila. Sen suosio yllätti hänet. “Sisään mahtui 60 ihmistä, sata jäi jonoon. Mikkelissä on selvästi kysyntää toiminnalle, missä hyvä ruoka kohtaa taiteen ja musiikin!” MIKÄ LIITTÄÄ SINUT MIKKELIIN?

“Olen kotoisin Mikkelistä ja vanhempani ja sisarukseni asuvat täällä edelleenkin. Voin sanoa, että minä olen päässyt Mikkelistä, mutta Mikkeli ei ole päässyt minusta...” “Oma ruokafilosofiani on sesonkiajattelua, eettistä ja ekologista. Varmaan sen verran maailmanparantajaa ja puunhalaajaa minussa on, että nämä arvot ovat minulle itsestäänselvyyksiä. Käytän paljon raaka-aineita, joita käyn itse metsistä poimimassa. Olen myös huomannut, että ruoka, jolla on tarina, myy paremmin.” “Muikku on paikallisista raaka-aineista aivan huippukala. Meillä on tullut perinteeksi 3-vuotiaan poikani kanssa mennä Mikkelin hallista hakemaan muikkuja, jotka paistamme sitten mummolassa.” LAITURI LLA • 2015

Yhdessä näkyvämpiä! NELJÄNTOISTA PIENEN MATKAILUYRITYKSEN VAHVUUKSIA OVAT HIENO TARINA, KIINNOSTAVA MILJÖÖ JA HUIPPUKEITTIÖ, JOKA PERUSTUU LUOMUJA LÄHIRUOKAAN. SAIMAAN CHARMANTIT ANTTOLANHOVI ART&DESIGN VILLAS PANIMORAVINTOLA HUVILA KENKÄVERO S/S PUNKAHARJU JA S/S PAUL WAHL VIP CRUISE TERTIN KARTANO NEXT HOTEL SATULINNA BUTIKEN PÅ LANDET RAPION MYLLY SAHANLAHTI OLLINMÄEN VIINITILA TYNKKYLÄN LOMANIEMI KEKKOLAN KARTANO TEAHOUSE OF WEHMAIS KYYHKYLÄN KARTANO

TeaHouse of Wehmais sijaitsee Juvalla ja on englantilaiseen teeperinteeseen erikoistunut teehuone. “Valmistamme tuotteet itse ja käytämme mahdollisimman paljon lähialueen tuottajien luomutuotteita. Jokainen teen ystävä voi valita oman suosikkinsa noin 70 teelaadustamme”, kertoo teehuoneen vetäjä Anna Grotenfelt-Paunonen. TeaHousen naapurissa sijaitsee vaatekauppa Butiken på Landet, joka on erikoistunut korkealaatuisiin naisten ja miesten käyttövaatteisiin. www.teahouse.fi

LAITURI LLA • 2015

Sahanlahti on uusi jäsen Charmanttien verkostossa. Mitä jäsenyys teille merkitsee, Jaana ja Janne Kuivalainen? ”On hienoa olla mukana verkostossa, jossa kaikki tarjoavat laadukkaita elämyksiä, kukin omanlaisiaan. Meillä ainutlaatuista on historiallinen sahamiljöö upealla paikalla Saimaan rannalla ja nykytaiteen kesänäyttely Saha Art. Verkoston kautta Charmantit pystyvät tarjoamaan myös muita persoonallisia kohteita.”

Anne Ossi, Kenkävero

Charmantit naiset Tarina taustalla

MINKÄLAISIA KOKEMUKSIA TERTILLÄ JA KENKÄVEROLLA ON OLLUT MUKANAOLOSTA SAIMAAN CHARMANTEISSA? MITÄ LISÄARVOA SE ON TUONUT MARKKINOINTIINNE?

Saimaan Charmantit syntyi markkinointiyhtiöksi joukolle pieniä matkailuyrityksiä, joilla oli oma hieno tarinansa ja historiansa. Näin kuvaa alkua Charmanttien toimitusjohtaja ja savonlinnalaisen laivayhtiö Vip Cruisen markkinointijohtaja Janne Leinonen: ”Syntyi ajatus, että verkostoitumalla voisimme kasvattaa resursseja laajempaan markkinointiin. Moottoreina oli kaksi voimakastahtoista naista, Maisa Häkkinen, joka silloin veti Anttolanhovin kartanoa Mikkelin puolessa, ja Tuula Tegelberg Savonlinnan matkailusta.” Jäseneksi pääsee samoin kriteerein kuin kahdeksan vuotta sitten. ”Alunperin Charmantteja oli seitsemän, nyt niitä on 14. Kaikilla on paikalliseen kulttuuriin liittyvä historiallinen tarina, ne tarjoavat laadukasta ja persoonallista palvelua ja vaalivat luontoa.”

Pepita Pylkkänen: “Tässä brändissä on ollut ilo olla mukana! Saimaan Charmantit on laadukkaan yritysjoukon upea projekti, jossa laadun takeena ovat tasokkaat ja toimivat tuotteet. Charmanttien yhteismarkkinointi on tuonut kaikille meille lisää näkyvyyttä. Charmantteja yhdistää pääosin myös perheyrittäjyys ja samanhenkinen persoonallisuus. Olemme vuosien aikana tulleet tutuiksi.” Anne Ossi: “Olemme olleet alusta asti mukana Charmanteissa. Olemme oppineet tuntemaan tässä projektissa toisemme paremmin ja huomanneet, että muillakin on hyvin samantyyppisiä haasteita kuin meillä. Olemme Charmantteina saaneet paljon myönteistä näkyvyyttä ympäri Suomea.” TEILLÄ PISTÄYTYY PALJON ULKOMAALAISIA VIERAITA. MISTÄ VIERAAT KIITTELEVÄT KENKÄVEROA JA TERTTIÄ?

MISSÄ TEIDÄN KANNATTAA NÄKYÄ KUN MARKKINOITTE?

”Matkamessuilla ja mediassa. Asiakkaat ovat enimmäkseen kotimaisia, mutta kasvupotentiaali on ulkomailla.”

Anne Ossi: “Kenkäverossa kiitosta saavat hyvin hoidettu ja kaunis miljöö sekä omaleimaiset palvelut.” Pepita Pylkkänen: “Kiitosta tulee Tertin kartanon ruokapöydästä, jossa on sekä oman tilan että lähialueen tuotteita. Myös aito ja monipuolinen kartanomiljöö yrttitarhoineen ja puutarhoineen huomataan.”

MITÄ VIERAAT OVAT IHASTELLEET LAIVOILLANNE?

”Höyrylaivanostalgia viehättää. Meillä on käynyt paljon korkea-arvoisia vieraita, presidenttejä ja kuninkaallisia… Sydäntä lämmitti, kun upporikas englantilainen lordi kiitteli meidän upeita laivojamme!” Pepita Pylkkänen, Tertin kartano

LAITURI LLA • 2015

MESTARIEN OHJEILLA

SAVON GOURMETHERKUT OMAAN PÖYTÄÄN!

KENKÄVERON MUIKKUTERRIINI

JARI KANTANEN, keittiömestari, Kenkävero 1 kg päätöntä muikkua 500 g savupekonia 1 rkl puuroriisiä (nesteen poistamiseen) 2 tl suolaa mustapippuria myllystä 1 rkl voita (vuoan voiteluun) Voitele vuoka (noin 30 cm pitkä, suorakaidevuoka) kauttaaltaan, vuoraa pohja pekonilla. Lado muikkuja vuoan pohjalle, mausta suolalla, pippurilla ja lisää puolet puuroriisistä. Laita muikkujen päälle yksi kerros pekonia, lado taas toinen kerros muikkua ja laita siihen mausteet ja riisi. Lopuksi peitä muikut pekonilla. Laita vuoka isompaan uunivuokaan, jossa on noin 1 cm vettä pohjalla. Paista 150-asteisessa uunissa 1,5-2 h. Jos pekonit tummuvat liikaa, voit laittaa folion vuoan päälle. Tarjoa raikkaan salaatin ja varhaisperunoiden kanssa.

LAITURI LLA • 2015

KEKKOLAN KARTANON PUNAJUURILISUKE PAISTETULLE KUHALLE

KYYHKYLÄN KARTANON NOKKOSELLA MAUSTETUT MUURINPOHJALETUT

PETRI SIKSTUS, keittiömestari, Kekkolan Kartano

PIRJO VAUHKONEN, keittiömestari, Kyyhkylän Kartano

1 punajuuri/ruokailija 0,5 dl hyvää valkoviiniä 50 g voita 2 rkl sokeria suolaa 50 g voita maitoa 1 tl suolaa hyppysellinen valkopippuria

4 munaa 1 l maitoa 2 dl ryöpättyjä nokkosia 3 dl vehnäjauhoja 2 dl ohrajauhoja 1 tl suolaa ½ dl sulatettua voita

Keitä punajuuret puolikypsiksi, jotta saat ne kuorittua helposti. Leikkaa kuorituista punajuurista 3-4 kuutiota/per ruokailija. Kuution koko voi olla n. 1-2 cm/sivu. Laita ylijääneet punajuuren palat kattilaan voin ja mausteiden kera. Lisää maitoa niin, että juuret peittyvät. Keitä, kunnes ne ovat pehmenneet. Nostele kypsät punajuurenpalat reikäkauhalla tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi. Mikäli massa jää kovin paksuksi, lisää varovasti punajuurten keitinlientä sekaan, kunnes seos on sopivan paksua. Tarkista suola ja pippuri ja lisää tarpeen mukaan. Karamellisoi kuutiot paistinpannulla. Sulata voi pannulla ja lisää sokeri, suola ja valkoviini. Anna kiehahtaa ja lisää punajuurikuutiot. Pyörittele kunnes ovat saaneet kauniin kiiltävän pinnan. Kuutioita ei tarvitse enää kypsentää, vaan ne saavat jäädä pureskeltavan napakoiksi.

Hienonna ryöpätyt ja valutetut nokkoset. Riko munien rakenne rikki ja lisää joukkoon osa maidosta. Sekoita taikinaan jauhot ja loput maidosta. Lisää rasva ja mausta suolalla. Anna taikinan vetäytyä vähintään ½ tuntia. Kuumenna muurinpohjapannu, sipaise pannu rasvalla ja kaada kauhallinen taikinaa ulkoreunasta alkaen. Levitä taikina lastalla. Täyte 400 g savumuikkuja 2 kevätsipulia varsineen 2 dl raejuustoa 100 g ranskankermaa 0,5 dl tilliä mustapippuria (suolaa) Silppua ja sekoita kaikki ainekset keskenään, mausta ja tarkista maku.

ANTTOLANHOVIN KYLMÄSAVULOHITARTAR

TERTIN KARTANON SAVUMUIKKUPASTA KAHDELLE

ROOPE RASK, keittiömestari, Anttolanhovi

HELI PÖYRY, puodin ja kahvilan johtaja, Tertin Kartano

500 g kylmäsavulohta 1 punasipuli 3 rkl tilliä 3 rkl ruohosipulia ½ sitruunan mehu 5 rkl ranskankermaa rouhittua mustapippuria

1 prk Tertin Iivarin savumuikkuja 210 g spelttipastaa tai 250 g tavallista 1 prk smetanaa (noin 1 dl) nippu tuoretta tilliä 1/2 tl sitruunapippuria 1/2 tl mustapippuria 1 rkl sitruunamehua 1/2 tl suolaa 1,5 dl tuoretta fenkolia raasteena 2 dl raastettua parmesaania

Leikkaa lohi noin puolen sentin kuutioiksi. Silppua punasipuli ja yrtit.Yhdistä kaikki ainekset ja mausta tartar mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Tartarin voi maustaa myös esim. kuivatulla nokkosella tai paahdetulla valkosipulilla. Tartaria voi tarjoilla esimerkiksi uusien perunoiden, ruisleivän tai vaikkapa salaatin kanssa.

Kuumenna smetana kasarissa. Lisää savumuikut ja suola. Voit halutessasi hienontaa muikut kastikkeeseen tai jättää isommiksi paloiksi. Lisää pippurit ja sitruunamehu. Kiehauta hiljalleen. Keitä pasta al dente. Sekoita kastike, pasta, tuore tilli ja fenkoliraaste. Ripottele päälle parmesaaniraaste ja viimeistele savumuikkujen öljyllä, tarjoile. Savumuikkupastan juomasuositus: Tertin Karu Arki luomuolut

SAHANLAHDEN FIINIMPI JÄRVIKALAMUREKE

JUHO HÄNNINEN, keittiömestari, Sahanlahti Resort 0,5 kg vaaleata (ruodotonta) kalaa, esim. kuhaa tai haukea 0,35 dl kermaa (jääkaappikylmää) 1 kananmunan valkuainen 12 g suolaa 1/4 luomusitruunan kuorta valkopippuria Laita ruodottomat, sormenpaksuisiksi paloitellut fileen palat tehosekoittimeen (tai jauha sauvasekoittimella) ja jauha nopeasti hienoksi. Lisää munan valkuainen ja sekoita nopeasti. Pyöritä massaa hiukan hitaammalla teholla ja lisää kylmä kerma ohuena nauhana. Lisää suola, hienoksi raastettu sitruunan kuori ja muutama pyöräytys valkopippuria pippurimyllystä. Laita massa kelmutettuun vuokaan ja vuoka isompaan astiaan, jossa kiehuvaa vettä. Kypsennysaika riippuu vuoan koosta ja muodosta, sisälämpötilan tulisi kypsässä murekkeessa olla n. 48 astetta. Uunin lämpötila 120 astetta. Jäähdytä kylmässä, leikkaa sopiviksi annospaloiksi ja paista voissa pinta kauniin ruskeaksi, viimeistele lämmitys tarvittaessa uunissa. Tarjoile vastanostettujen luomu-siikliperunoiden ja ruskistetun voin kanssa, jossa on vähän kapriksia, kaltattuja tomaattikuutioita ja ruohosipulia. TEAHOUSEN SUKLAAFONDANTTI

TAIJA PUIKKONEN, keittiövastaava ja ANNA GROTENFELT-PAUNONEN, yrittäjä, TeaHouse of Wehmais 10-12 annosta 10 kananmunaa 5 1/2 dl sokeria 350 g tummaa suklaata 350 g voita 2 dl vehnäjauhoja Lämmitä uuni 200-asteiseksi. Sekoita munat ja sokeri kuohkeiksi. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa ja anna jäähtyä hetken. Sekoita suklaaseos muna-sokerivaahtoon. Lisää jauhot sekoittaen. Voitele pieniä uunivuokia ja täytä noin 2/3 kupista suklaataikinalla. Paista uunissa 9-11 minuuttia. Aika voi vaihdella uunista sekä vuokien koosta riippuen. Fondantin kuuluu olla reunoista kypsä, mutta keskeltä vielä kostea, melkein jopa juokseva. Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön ja marjojen kera.

LAITURI LLA • 2015

MITÄ! HIPSTERI-KAHVILA MIKKELISSÄ?

LAITURI LLA • 2015

Kahvila Nandan omistajat Marika Mayor (os. Tuhkalainen) ja Alberto Mayor Perez tapasivat vuonna 2012 Espanjan Alicantessa, jossa Marika oli yrittäjävaihdossa. Marika on koulutukseltaan tradenomi ja visualisti ja on aiemmin työskennellyt mm. Iittalalla Helsingissä myymäläpäällikkönä. Alberto on tehnyt markkinointialan töitä ja opiskellut mm. sähköalaa.

”Pöytiintarjoilu, henkilökohtainen palvelu, itse tehdyt leivonnaiset ja persoonallinen tyylimme, niistä meitä kiitetään”, kertovat kahvila Nandan pitäjät Marika Mayor ja Alberto Mayor Perez.

”KUN KATSON SALIA JA SE ON TÄYSI, OLEN HÄMILLÄNI, ONNELLINEN JA ÄÄRETTÖMÄN KIITOLLINEN”, SANOO MARIKA MAYOR, JOKA PALASI MUUTAMA VUOSI SITTEN MIEHENSÄ ALBERTON KANSSA MIKKELIIN JA PERUSTI PERSOONALLISEN KAHVILA NANDAN SAVILAHDENKADULLE. Marika Mayor muistaa vieläkin, kun hän löysi Espanjassa ollessaan ihanan cupcake-kahvilan ja lumoutui siitä jo ensimmäisellä käynnillä. Myöhemmin tavattuaan Alberton hän vei tämän sinne samaiseen paikkaan ja sanoi, että tällaisen kahvilan hänkin haluaisi joku päivä perustaa. ”Alberto otti tokaisuni vakavasti ja lähti määrätietoisesti puhumaan kahvilan perustamisesta.” Ensimmäinen kahvila perustettiin Mikkelin Kauppahalliin. ”Meillä oli hurjasti energiaa ja ihmeellinen usko siihen, että tänne voimme perustaa yrityksen, koska olen Mikkelistä kotoisin ja tällaista kahvilaa täällä ei vielä ole.” Totuus oli karumpi ja ensimmäinen vuosi Kauppahallin perällä kalakauppaa vastapäätä oli Marikan mukaan ”haastava”. Toiminta pääsi uuteen vauhtiin tammikuussa 2014, jolloin kahvila muutti nykyisiin tiloihinsa. Nyt kahvilassa työskentelee isäntäparin lisäksi kaksi tekijää, yksi osa-aikainen ja liuta harjoittelijoita. ”Asiakkaamme ovat kaikenikäisiä – on paljon työssäkäyviä, on opiskelijoita ja iäkkäämpää väkeä, mutta näyttää täällä käyvän ihan nuoriakin, ala-asteikäisiä neitokaisia.” Sisustus on Marikan käsialaa. ”Hankimme kaikki kalusteet kierrätettyinä ja maalasimme alkuun ne mustavalkoisiksi. Nyt joukossa on muutakin väriä. Pienet persoonalliset yksityiskohdat ovat meidän valttimme ja erottavat meidät muista. Kahvilassakäynti on kokonaisvaltainen kokemus, pelkästään hyvä tarjoilu ei riitä, vaan tarvitaan myös kaunis ympäristö!” ”Loma-aikaan meillä näkyy paljon turisteja. Koska monet heistä tulevat suurista kaupungeista, he haluavat lähteä muuallekin kuin toreille ja kauppakeskuksiin. Pienet liikkeet ja kahvilat löytyvät aina sivukatuja koluamalla.” Nandan koko väki lomailee kesäkuussa ja silloin kahvila on kiinni. ”Mutta heinäkuussa palaamme taas energisinä.” www.kahvilananda.fi facebook.com/nandamikkeli

LAITURI LLA • 2015

Kuva: Pystymetsä

TÄHDET TÄHDET! MANUELA BOSCO, ARJA SAIJONMAA, SAARA CANTELL, LEENA HARKIMO, ULLA-MAIJA PAAVILAINEN JA SASHA MÄKILÄ TUNTEVAT HYVIN MIKKELIN SEUDUN. LUE, MISSÄ OVAT HEIDÄN SUOSIKKIPAIKKANSA JA SIELUNMAISEMANSA.

LAITURI LLA • 2015

Tähtitaivas talon yllä, 2012, elokuvan ohjaaja Saara Cantell

”OLISIPA ÄITINI SAANUT NÄHDÄ STELLAN”

”Ehdottomasti jännittävin Mikkeli-kohde ruotsalaisten ja norjalaisten vieraitteni mielestä on Marskin Klubi! Myös vanhempani olivat Klubin jäseniä ja kävivät siellä ahkerasti syömässä ja tapaamassa ystäviään.Vien vieraani katsomaan entistä kouluani ja samassa rakennuksessa olevaa Päämajamuseota.” ”Mikkelin Musiikkijuhlien aikaan viihdyn Mikaelissa ja Tertin kartanoon menen aina mielelläni. Pepita ja Matti Pylkkänen ovat ylläpitäneet kartanossaan hienosti mikkeliläistä perinnettä ja historiaa! Ja Stella! Se on onnistunut. Voi, kun äitini olisi saanut nähdä uuden kauppakeskuksen! Kaikki liikkeet, ruuat ja palvelut saman katon alla, kaikki lähellä ja lämmintä ja valoisaa. ” Sasha Mäkilä, Mikkelin kaupunginorkesterin ylikapellimestari

KAPELLIMESTARI SYÖ AASIALAISTA JA HARRASTAA AIKIDOA

”Vietän Mikkelissä 10–12 viikkoa vuodessa. Vakituinen asuinpaikkani on Keravalla, josta tulen Mikkeliin junalla. Kaupunginorkesterin sopimushotelli on Cumulus, joten asun aina siellä. Olen myös testannut Huoneistohotelli Marjan vanhalla kasarmialueella. Mestarikurssioppilaani ovat yleensä Marjan hoteissa, koska paikka on persoonallinen ja kotoisa.” ”Ruokapaikoista tämänhetkinen suosikkini on nepalilainen ravintola Kumari, aivan Cumulusta vastapäätä. Ruoka on erinomaista ja palvelu aivan loistavaa. Tarjoilijalta saa aina hyviä suosituksia eikä asiakkaita hätistellä pois sulkemisajan lähestyessä...” ”Ravintolatilanne oli vuosi sitten parempi, koska silloin kaupungissa oli myös venäläisten perustama sushipaikka Angry Fish, edullinen thai-lounaspaikka sekä Orient Asian, jossa oli japanilainen kokki. Valitettavasti kaikki kolme suljettiin, mutta onneksi thai-paikka on avattu uudelleen.” ”Muita ruokapaikkoja, joissa

käyn, ovat ravintola Pruuvi, salaattipaikka Biella ja kaksi kaupungin kiinalaista ravintolaa King’s Chinese ja Dragon Sheng. ” ”Kulttuuririennoista suosittelen tietysti omaa orkesteria, joka esiintyy sekä Mikaelin loistavassa konserttisalissa että Mikkelin Tuomiokirkossa. Kesätapahtumista paras on Mikkelin musiikkijuhlat.” ”Kunnosta pidän huolta käymällä aikidotreeneissä Wisa-areenalla, jossa on paljon tatamipinta-alaa ja monen kamppailulajin aktiivista harrastustoimintaa. ” Saara Cantell, elokuvaohjaaja

MÄNTYHARJUN MUMMON TALON YLLÄ TÄHTITAIVAS

”Vietin lapsena aina osan kesälomista isovanhempien luona Kivelässä Paasolanmäellä (talo on nyt kummisetäni ja -tätini kesäpaikka). Isälläni ja hänen vaimollaan on myös mökki Mäntyharjulla, Vannekivessä, mutta siellä käyn vain vierailulla. Varsinaisesti vietän kesät äidin puolen suvun saaressa Savonlinnan lähellä.” ”Mutta kyllä Mäntyharjua ihanana kesäpaikkana voi suositella! Salmela, Linkkumylly ja Miekankoski! Talo elokuvassani Tähtitaivas talon yllä oli tavallaan yhdistelmä juuri isän puolen isovanhempien Kivelän taloa ja äidin puolen sukuhuvilaa.” Manuela Bosco, näyttelijä, kouluttaja

MILJOONA MUISTOA KOULUSTA JA URSKISTA

”Mikkeli on edelleen minulle hyvin läheinen. Siellä on kesämökkimme, joka on ollut suvullamme siitä kesästä alkaen kun synnyin. Vietän ja olen viettänyt siellä aina kesäni, vanhempieni, isovanhempien, serkkujeni ja enoni kanssa…. ”Mikkelissä on miljoona muistoa! Kävin siellä iki-ihanan Urpolan ala-asteen ja Kalevankankaan yläasteen, ne ovat lapsuuteni maisemia. Samoin Urski eli urheilupuisto, jossa kasvoin. Ja tietenkin Mikkelin Teatteri, jossa näyttelin joitakin vuosia sitten yhden komedian.” ”Ulkomaalaiset vieraat vien Tertin kartanoon, Mikkelin

torille ja Naisvuoren kesäteatteriin sekä tietysti Saimaalle. Herkkuina muussi, muikut ja ihanat lörtsyt. Ja kahvit torikahvilassa - aina!”

Arja Saijonmaa Kuva: Juha Seila

Arja Saijonmaa, taiteilija, kesämikkeliläinen

Ulla-Maija Paavilainen, kirjailija ja toimittaja, kesäpuumalalainen

KESÄLLÄ LETTUTELTTA, TALVELLA LUMI JA JÄÄ

”Kesällä ei pidä sivuuttaa Puumalan toria ja siellä Olavi Kietäväisen lettutelttaa. Siellä saa Suomen parhaat muurinpohjaletut ja kotitekoista luomumansikkahilloa!” ”Mikkelissä käyn aina Siiskosen kahvilassa kauppakeskus Stellassa kahvilla ja kylmäsavulohileivällä. Bistro Vileen lounaat ja à la carte lyövät laudalta useimmat pääkaupungin ravintolat.” ”Liehtalanniemen museotila, yksin asustaneen Jallun vaatimaton torppa, kiehtoo aina.” ”Kirjani olen kirjoittanut enimmäkseen Puumalan rauhassa. Kun pari talvea sitten kirjoitin talvikohtauksia seuraavaan kirjaani, ei tarvinnut kuin nostaa katse ikkunaan, ja siinähän sitä oli – lunta, jäätä ja pakkasta.”

Manuela Bosco

Leena Harkimo, kesämäntyharjulainen

VENEELLÄ LÄHELLE JA KAUAS

”Mäntyharjun helmeä, Salmelaa, tulee vieraille näytettyä yleensä useammankin kerran kesässä. Taidenäyttelyn lisäksi jäämme monesti myös lounaalle Kesäheinään. Samalla katsastetaan Mäntyharjun kirkko.” ”Veneily on myös must. Oma ohjelmanumeronsa on lähteä veneellä kauppareissulle ja torikahville. Koukkaus ”Kuninkaanlähteen” laituriin kuuluu veneretkeen, Kallavedellä kun ollaan. Jos aikaa on ja intoa, niin kivan mausteensa veneilyyn tuo ajo Pyhävedeltä sulun läpi Vihannanselän puolelle. Miekankoskella voi jo taas kahvitella tai tutustua paikalliseen käsityötaitoon.” ”Mäntyharjulla kannattaa katsella ilmoitustauluille. Niistä löytää paljon kivoja vinkkejä tekemiseen. Markkinat ja Köpsät-päivät ovat myös katsastamisen arvoiset. Tapaa paljon tuttuja!”

Ulla-Maija Paavilainen

Sasha Mäkilä

LAITURI LLA • 2015

SUO SIT TE LEN

MURHENÄYTELMÄ JOULUKIRKOSSA... MUSTAN OTSANAUHAN SALAISUUS... SAIMAAN GIBRALTAR... 4

LAITURI LLA • 2015

Mikkeliläinen Hannele Wirilander on Etelä-Savon johtavia paikallishistorian tuntijoita. Hän on kirjoittanut Mikkelin pitäjän ja Ristiinan historiat sekä Savon historian ajalta 1870–1918. Arvostetun historioitsijan kahdeksan kohdetta niille, jotka haluavat tuntea historiaa pintaa syvemmältä.

MITÄ VINKKEJÄ HANNELE WIRILANDER ANTAA MEILLE, JOTKA ETSIMME KIINNOSTAVIA TARINOITA MIKKELIN SEUDUN MENNEISYYDESTÄ? 1

KIRKKO JOLLA ON TARINA

Anttolan kirkko on Mikkelin seudun vanhin. Se rakennettiin alunperin Juvalle vuonna 1729. Kun Juva sai uuden kivikirkon 1863, vanha puukirkko lahjoitettiin anttolalaisille. Se purettiin talkoilla ja siirrettiin hevoskyydillä talvella 1869–70 jääteitä pitkin nykyiselle paikalleen, jonka Anttolan kartanon isäntä eversti Rosenberg oli lahjoittanut kirkkoa ja hautausmaata varten. Tällaiset työsuoritukset kuuluivat tuon ajan veronmaksutapoihin. Mukaan otettiin myös vanha saarnastuoli, mutta sen kannattajana ollut ja varsinkin lapsia kauhistuttanut puinen ”Simson”-patsas hävitettiin. Kirkon aikaisempaan historiaan liittyy järkyttävä tapahtuma. Jouluhartaudessa 1829 syntyi paniikki, kun joku huusi tulen olevan irti, ja 15 nuorta naista tallautui väärän hälytyksen vuoksi kuoliaaksi. Murhenäytelmä vaikutti osaltaan siihen, että seuraavana vuonna annettiin keisarillinen määräys, jonka mukaan kirkkojen ovet piti tehdä ulospäin aukeaviksi. Vuonna 1884 rakennus vuorattiin ja siihen lisättiin päätytorni lääninarkkitehti Axel Loenbomin piirustusten mukaan. Huomaa kellotapuli, joka oli niin heikkorakenteinen, että kellojen soitto heilahduksin oli lopetettava ja tyydyttävä läppäyksiin. Sisätilat uusittiin 1924–1926 arkkitehti Alvar Aallon suunnitelmien mukaisiksi. Kirkon alapuolella on seurakunnan ensimmäinen hautausmaa. Ruumishuoneena käytetty, hirsistä rakennettu vuoraamaton porttirakennus on ilmeisesti 1920-luvulta. Lähellä sijaitsee kivestä 1876 muurattu pitäjän entinen lainajyvästö, joka toimii museona. Mikkelintie 14, Anttola

JYHKEÄ MUISTOMERKKI

Kissakosken teollisuusalue rakennettiin Puulavedestä Mäntyharjun reittiin laskevan kanavan partaalle vuosina 1909–1910. Rakennuttajina oli helsinkiläisiä ja viipurilaisia liikemiehiä. Tehdas työllisti parhaimmillaan yli 200 henkilöä. Tuotteista 75–80 % meni Venäjälle. Tilauksista ei ollut puutetta, mutta toimitukset kangertelivat, koska Kissakoski ei ollut radan varrella. Niinpä tavarat oli kuljetettava kesällä Otavaan ja talvella rekikelillä Hietasen asemalle.

Hirsirakenteisen paperitehtaan toiminta loppui tulipaloon 1920. Hiomo säästyi palossa, mutta hiokkeen tuotanto lopetettiin kannattamattomana 1939. Vähän aikaisemmin rakennettu sähköä tuottava vesivoimala jatkoi kuitenkin energiantuottajana. Vanhat vesivoimalat korvattiin uudella 2012. Huomaa hyvin säilynyt kokonaisuus. Entisen puuhiomon jyhkeä tiilirakennus, tehtaan työväen asuintalot ja huvilat muodostavat yhtenäisen historiallisen miljöön. Päärakennuksessa on sähkönäyttely ja siellä on esillä myös vanhan voimalaitoksen laitteistoa. Rakennuksessa toimivat myös Ravintola Kissakoski ja kalasäilyketehdas. Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo, Vahvamäentie 42, Hirvensalmi

KARTANOSTA HOTELLIKSI

Kyyhkylän kartano sijaitsee Saimaan rannalla Ristiinaan johtavan Museotien varrella noin seitsemän kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Seudulla tiedetään asuneen ihmisiä jo kivikaudella lähes 6000 vuotta sitten. Kyyhkylän pihapiirissä on 1991 entisöity aseistetun miehen rautakautinen röykkiöhauta. Kartano syntyi 1640-luvulla, kun Pietari Brahen läänitysvouti Hans Bomgård hankki Kyyhkylän yksityisasunnokseen. Hänen jälkeensä Kyyhkylä oli pitkään von Fieandteilla. Heistä parhaiten tunnetaan Otto Carl von Fieandt, etevä tiedustelu-upseeri ja kartoittaja, joka ensin veljeili Anjalan liiton kanssa Suomen itsenäistämiseksi Ruotsin vallasta, mutta välttyi rangaistukselta ja jatkoi kuninkaan palveluksessa. Von Fieandteilta kartano siirtyi mikkeliläiselle kauppias Jaakko Manniselle, jonka aikana 1856 valmistui nykyinen vaaleaksi rapattu ja pylväin koristettu päärakennus. Yksityisomistuksen kausi päättyi, kun kauppaneuvos David Pulkkisen perikunta myi Kyyhkylän vuonna 1927 Vapaussodan Invaliidien Liitolle. Kyyhkylästä tuli Suomen ensimmäinen sotainvalidien hoitokoti. Sairaalapalvelujen lisäksi Kyyhkylässä on nykyään tarjolla kaikille avoimia hyvinvointi- ja matkailupalveluja. Kartanohotelli, Kyyhkyläntie 6A, Mikkeli

MITEN DÖBELN SAI MUSTAN OTSANAUHAN

Kyyhkylän maalla, lähellä olevalla harjulla, käytiin Kustavinsodan aikana vuonna 1789 Porrassalmen taistelu. Siinä suomalaiset voittivat noin 10-kertaisen vihollisjoukon hyvin valitun puolustusaseman ansiosta. Haavoittuneiden joukossa oli kapteeni Georg Carl von Döbeln, joka nousi pilkkaamaan venäläisten tulitusta. Hän sai luodin otsaansa ja joutui siitä lähtien pitämään otsassaan mustaa sidettä haavan suojana. Venäläisten puolella haavoittui Savon Prikaatin entinen komentaja Georg Magnus Sprengtporten. Huomaa komentopaikka. Sille pystytettiin 1923 Armas Lindgrenin suunnittelema muistopatsas ja sen vierelle vuonna 1996 paasi, johon on hakattu kaikkien taistelussa kaatuneiden suomalaisten rivimiesten nimet. Nimipaadella piti päästävän eroon seutua häirinneistä aaveratsastajista. Porrassalmentie, Mikkeli

PITÄJÄNTUVASTA TAIDEKESKUS

Mäntyharjun suureen pitäjään kuului aikoinaan kyliä kolmesta läänistä. Kun vanha kirkko purettiin 1822, sen hirsistä rakennettiin uudet pitäjäntuvat, jotta kirkolle tulevat sanankuulijat saattoivat majoittua ja pitää kokouksia. Savolaisten ja karjalaisten kylien tuvat aivan uuden kirkon vieressä yhdistettiin myöhemmin eteisellä yhdeksi suureksi taloksi, joka tunnetaan nykyään Salmelana. Pitäjäntupa oli pitkään 1900-luvulle yksi Mäntyharjun tärkeimmistä taloista. Siellä hoidettiin sekä kirkon että kunnan asioita. Kun Mäntyharjun keskusta vähitellen siirtyi kirkolta asemanseudulle, Salmela jäi joksikin aikaa virattomaksi. Vuodesta 1990 lähtien sillä on uusi elämä taidekeskuksena. Salmelan kesäisissä kulttuuritapahtumissa on tarjolla konsertteja, laulukilpailuja, kuvataidenäyttelyitä ja runotapahtumia. Lisäksi Salmelan tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön suojeleminen ja elävöittäminen. Huomaa arkkitehtien C.L.Engelin, Wivi Lönnin ja Aino Marsion suunnittelemat huvimajat rannalla. Taidekeskus Salmela, Mäntyharjuntie 25

LAITURI LLA • 2015

Kuva: Tuula Vainikka

LAITURI LLA • 2015

MARSKIN PÖYDÄSSÄ

kenraali Aleksander Suvorovin johdolla neljä avokanavaa. Parhaiten on säilynyt noin 800 metrin pituinen Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan rajalla. Kanavien lähelle upotettiin kiviesteitä, minkä vuoksi ainoastaan väylän tarkasti tunteva saattoi purjehtia kanavaan tai sieltä ulos. Kanavien kautta Venäjän laivasto saattoi ohittaa Puumalan. Museovirasto julkaisi Suvorovin kanavat -raportin keväällä 2012. Puumalassa on myös kuusi toisen maailmansodan aikaista Salpalinjaan kuulunutta betonibunkkeria Puumalansalmen rannalla. Huuhkalan Vuolteensalmen lähellä on myös Salpalinjaan kuuluneita tankkiesteitä.

Mikkelin klubin melkein huomaamaton sisäänkäynti Maaherrankatu 13 vie jatkosodan aikaisiin ylipäällikön edustustiloihin. Mikkelin Klubi perustettiin vuonna 1898 jäsentensä kokoontumispaikaksi, jossa voitiin lukea lehtiä, seurustella, pelata ja aterioida. Se sai syksyllä 1940 pysyvän, nykyisen sijoituspaikkansa juuri valmistuneen Suur-Savon liiketalon 3. kerroksen kulmahuoneistosta. Nimi Marskin Klubi otettiin käyttöön jatkosodan aikana. Kesäkuussa 1941 päämaja vuokrasi osan Klubin ravintolasalista ja eteisen ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin käyttöön. Kukonharjun kanava Puumalansillalta 26 km Ylipäällikkö lähimpine alaisineen söi Klubilla päi- Imatran suuntaan, vasemmalle Akkalantietä vittäisen lounaan ja päivällisen lähes neljän vuoden ja Kukonharjuntietä 15 km, viitoitus perille. ajan. Klubilla aterioi usein myös korkea-arvoisia Arkeologinen opaspolku. Venelaituri kanavieraita. Aterioihin kuului ruokaryyppy, Marskin van pohjoispäässä. ryyppy, joka entisten venäläisupseerien tapaan Salpalinjan konekiväärikorsu 4, Pappilantie 2, Puumala kaadettiin lasiin piripintaan. Seinillä on runsaasti sodanaikaisia valokuvia marskista, hänen esikunnastaan ja korkeista 8 TALONPOIKAISTA vieraista. Täällä kävi Himmlerkin vuonna 1942. KULTTUURIA Klubille pääsee käymään sopimalla vierailusta etu- Pien-Toijolan tila on ainutlaatuinen talonpoikaisen käteen. Käyntiin on mahdollista liittää ruokailu rakentamisen muistomerkki. Pihapiiriin kuuluu 28 alkuperäisessä asusmarsalkan hengessä. saan olevaa rakennusta. Huomaa rakennusten Suur-Savon myyntipalvelu, puhelin +358 152 0203, sijoittelu. Itäsuomalaiseen tapaan ne ovat lähes sales.suur-savo@sok.fi ”sikin sokin”. Vanhimmat aitat ja pihapiirin ulkolaidalla oleva savutupa ovat 1700-luvulta. Asuinra7 SAIMAAN GIBRALTAR kennus on vuodelta 1803 ja sitä on korjattu 1880. Pikkuvihan jälkeen 1743 uusi raja vedettiin Sai- Siinä on lautavuoraus, muut rakennukset ovat hirmaan läpi siten, että Savonlinna ja Lappeenranta sipintaisia. Aitoissa on paikallisen rakennustavan jäivät Venäjän puolelle, mutta vesiliikennettä näi- mukaiset malkakatot. Tuvissa ja aitoissa on alkupeden linnoitusten välillä hallitseva Puumalansalmi räistä esineistöä. Asuintalon edustalla on aittojen, jäi Ruotsille. Puumalan kirkonkylästä, joka sijaitsi savutuvan ja kivinavetan rajaama asuinpiha. Riihi korkealla mäellä salmen pohjoisrannalla, taisteltiin ja sauna ovat palovaaran taakia tuolloisen tavan kiivaasti Kustaa III:n aloittaman Kustavinsodan mukaisesti pihapiirin ulkopuolella. Pien-Toijola aikana 1788–90. Ensimmäisen kahakan tapahtu- on kuulunut Toijosen suvulle 1670-luvulta lähtien. mapaikalla Vuolteensalmen rannalla (kirkolta 11 Rakennuksissa asuttiin talvisotaan asti. Museoksi km Imatran suuntaan) on sodanaikaisten patte- talo muutettiin 1960-luvulla. Uusi talouskeskus rien jäännöksiä. Huomaa näkymä kirkonmäeltä on museoalueen vieressä. Pien-Toijolasta johtaa salmelle. Se kertoo, miksi kirkonkylä sai lempi- polku Yöveden rannalle ja Astuvansalmen kalliomaalauksille. nimen Saimaan Gibraltar. Raja ei sodan seurauksena enää siirtynyt, Pien-Toijola, Suurlahdentie 1982, Ristiina mutta Venäjän puolelle rakennettiin 1790-luvulla

RAAKELIN TÄRPIT Mihin Mikkelissä?

Kun muusikko, juontaja ja blogisti Raakel Lignell palaa Mikkeliin, hänestä tulee Honkasen Raakel, sillä suosikkikohteista moniin liittyy lapsuuden muistoja.

1 Tori, varsinkin kesäisin torikahvit ja munkki ovat ehdoton must!

2 Kauppahalli, joka on nyt entisöity ja katettu hienoksi kokonaisuudeksi.

3 Ravintola Vilee teatterin yhteydessä.

4 Naisvuori kesällä.

5 Porrassalmen taistelun muistomerkki, ajomatka sinne on kaunis ja siellä ovat nuoruuteni kotikonnut ja upea Saimaa!

6 Konserttitalo Mikael.

7 Kenkäveron pappilan buffet.

8 Harjun kaunis hautausmaa, jossa lepäävät itselleni rakkaat ihmiset ja lapsuusmuistot – isovanhemmat, isä, sisko...

LAITURI LLA • 2015

Mikkelin teatterin johtaja Katriina Honkanen

“KILPAILEMME TELEVISION JA KOTISOHVAN KANSSA!” ”KOTISOHVA ON TEATTERIN PAHIN KILPAILIJA”, SANOO MIKKELIN TEATTERIN JOHTAJA KATRIINA HONKANEN. MIKKELISSÄ TEATTERI ON ONNISTUNUT VOITTAMAAN SOHVAN HOUKUTUKSEN. TEATTERILLA ON VUODESSA YLI 58 000 KATSOJAA! 26

LAITURI LLA • 2015

Tuoreen johtajan kädenjälki on juuri alkanut näkyä teatterin toiminnassa. Ohjelmistossa se näkyy syksyllä. Kahden sukupolven parisuhteista kertova uusi brittinäytelmä Rakkauslaulu aloittaa sesongin ja Charles Dickensin klassikko Saiturin joulu alkaa pyöriä lokakuun lopussa. ”Rikon mielelläni rajoja. Haluan, että teatteri tekee uusia, yllättäviäkin avauksia. Se voi lähteä myös ulos tästä rakennuksesta tekemään tuotantoja muualla kaupungissa.” Honkanen on jo tehnyt tiedusteluretkiä kaupunkiin löytääkseen sopivia tiloja vähän isommillekin tuotannoille. Uutta teatterissa on Teatteriklubi, jossa yleisö pääsee näkemään ja kuulemaan pienimuotoisia esityksiä, improvisaatioteatteria ja musiikkia rennossa baariympäristössä. Kevään klubiesityksiin kuului mm. Mikkelin Poikateatterin esitys. Teatterin yhteistyö nuorisotyötä tekevien Poikateatterin ja Tyttöteatterin kanssa etsii vielä muotoaan.

MOOTTORINA PROJEKTISSA TYTTÖJEN HYVÄKSI

TEATTERI ON VERISSÄ

KOTI VANTAALLA, TOINEN MIKKELISSÄ

Katriina Honkasen vanhemmat olivat molemmat näyttelijöitä ja siirtyivät kaupungista toiseen muutaman vuoden välein. Katriina teki debyyttinsä 4-vuotiaana Turussa Samppalinnan kesäteatterissa. Teatterialalle ryhtyessään hän ei ajatellut koskaan ryhtyvänsä teatterinjohtajaksi. Miksi ei? Vaikuttiko työ niin epäkiinnostavalta ja vähän palkitsevalta? ”No ei, mutta olen tullut tähän pitkää ja mutkikasta polkua pitkin. Alunperin opiskelin Jouko Turkan aikana näyttelijäksi Teatterikorkeakoulussa. Turkka sanoi, että näyttelemällä te ette tule elämään, teidän täytyy tehdä muutakin. Ja hyvin pian aloin tehdä omaa musiikkia ja kirjoittaa käsikirjoituksia, jotta pääsin näyttelemään.”

Mikkelissä Honkanen on vieraspaikkakuntalainen. Koti on Vantaalla ja täällä on vuokra-asunto. Vapaa-aikaa jää tosi vähän. ”Kun tänne tulee vieraita, vietämme paljon aikaa asunnossani jutellen ja käymme kävelylenkillä. Halusin nimenomaan oikean kodin myös Mikkeliin, ettei ole tunne, että on koko ajan jalka oven välissä.”

MUSIIKIN JA TEATTERIN MONIOTTELIJA

”Olen tehnyt yhdeksän levyä omista lauluistani ja samalla käsikirjoittanut, ohjannut ja näytellyt. Mikkelin teatterille olen ohjannut viisi näytelmää seitsemän viime vuoden aikana. Niinpä minulla oli taloon jo aika hyvä tuntuma.” Läheisin ohjaustöistä Mikkelin teatterille on ollut sotaorvoista kertova Tilkkuenkelit. Tuorein työ Jos helmiä kyyneleet ois tuli ohjelmistoon pari päivää ennen johtajakauden alkua. ”Olen tykännyt tästä työstä. Itse itseäni työllistävänä freelancerina haasteet ovat olleet aika samantyyppisiä kuin teatterin johtamisessa. Uutta on se, että ensimmäistä kertaa minulle maksetaan kuukausipalkkaa.”

Tammikuussa vuosi sitten Honkanen näki Helsingin Sanomissa Meeri Koutaniemen valokuvasarjan afrikkalaisten tyttöjen ympärileikkauksista. Se järkytti niin paljon, että hän ryhtyi miettimään miten voisi auttaa tyttöjen suojelemista väkivallalta. Hän keräsi eri alojen taiteilijoita hankkeen taakse. Tuloksena on yhteistyössä Planin kanssa toteutettava kampanja Wings to Fly, jossa eri alojen taiteilijat järjestävät naistenpäivästä 2015 naistenpäivään 2016 tapahtumia, joiden tuotto annetaan Planin työhön kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. ”Mukana on nyt teattereita, sirkuslaisia, muusikoita, kuvataiteilijoita.” Tammikuussa Honkanen kävi Etiopiassa. ”Ajattelin etukäteen, että olisi ahdistavaa nähdä silvottuja ja pahoinpideltyjä tyttöjä. Oli toivoa antavaa kun näki, että monet ihmiset olivat alkaneet toimia tyttöjen puolustamiseksi, ja kun tapasi onnellisia kouluun päässeitä tyttöjä.”

KESÄTEATTERISSA OLAVI VIRTA

Katriina Honkasella on monipuolista kokemusta kesäteattereiden maailmasta. Hän näytteli Samppalinnassa Myrskyluodon Maijana 90-luvulla ja Nurmijärven Kivi-juhlille hän ohjasi kaksi näytelmää viitenä kesänä, Kivimyrskyn ja Seitsemän koiraveljestä. Kesäteattereihin hän ehtii harvoin, mutta pitää luonnollisena, että ohjelmiston tulee sopia lomanvieton keveisiin tunnelmiin. Paikalliset aiheet ja henkilöt ovat suosittuja. Mikkelin Teatterille kesäteatteri on tärkeä talouden ja yleisösuhteen kannalta. ”Naisvuorella on reilusti isompi katsomo kuin teatterissa. Kesäteatterissa tavoitamme sellaistakin yleisöä, joka muuten käy harvakseltaan teatterissa. Sääkään ei näytä vaikuttavan kovin paljon katsojalukuihin, koska katsomo on katettu.” Viime kesän Aatamin puvussa sai 16400 katsojaa. Tänä kesänä Naisvuorella nähdään Tähti ja meripoika, kunnianosoitus iskelmämusiikin virtuoosille Olavi Virralle, jonka syntymästä on 100 vuotta.

Teatteriklubilla on iloisia yllätyksiä myös sisustuksessa. LAITURI LLA • 2015

Kuva: Jere Lauha

Mikkelin Poikateatterin Likinäkökulmia

ASENTEELLA POIKIEN TEATTERIA

MIKKELIN POIKATEATTERI SYNTYI VUONNA 2008 SUOMEN KULTTUURIRAHASTON MYRSKY-HANKKEEN TUELLA. ÄIDINKIELEN OPETTAJA KATI KINNUNEN OLI ILMAISUTAIDON RYHMISSÄ KIINNOSTUNUT POIKIEN TAVASTA ILMAISTA ITSEÄÄN FYYSISESTI.

“Alku ei ollut ihan helppo. Kiersin aika paljon kouluja, jotta sain kymmenen poikaa mukaan ensimmäiseen ryhmään. Sitten alkoi sana kiertää ja nyt olisi poikia tulossa ovista ja ikkunoista.” Miten sait pojat avautumaan? “Se onkin henkimaailman asioita. Keskusteltiin paljon, pojat kirjoittivat nimettöminä ja minä luin niitä ääneen koko joukolle. Rohkeus kasvoi vähitellen. Alusta pitäen tehtiin käsikirjoitusta, jossa oli poikien todellisia tuntoja ja kokemuksia, usein vähän peiteltyinä ja sekoitettuina. Mutta nykyään jo aika suoraan.” Poikateatterille on ropissut palkintoja festivaaleilta näytelmistä, joissa pohditaan suomalaisen miehen identiteettiä ja poikien rooleja koulussa. Teatteri on tunnettu rohkeasta asenteesta ja reippaasta poikahuumorista. Sitä tukevat Mikkelin lukio ja edelleen Myrsky-hanke.

LAITURI LLA • 2015

Miten pojat ovat muuttuneet? “Näkee että itsetunto on kasvanut. Porukasta on tullut myös kuin veljiä keskenään. Voi puhua ihan mistä vain. Minusta pojat tarvitsevat lauman, täällä on syntynyt varmaan elinikäisiä kaveruuksia.”

Miten Poikateatteri on muuttanut sinua? “Juhlavasti sanoen olen nähnyt tässä elämäntehtävän. Koen että pojat tarvitsevat tunnekasvatusta ja tässä he saavat sitä. Eikä siinä pelkästään itketä kurjuutta, vaan meillä on äärettömän hauskaa.” Kasperi Hulkkonen, mitä kolme vuotta Poikateatterissa ovat tehneet sinulle? “Itseluottamus on ainakin kasvanut. Sitä oli tosi ujo ja epäili kaikessa itseään. Nyt on aivan toisella asenteella liikkeellä ja luottaa siihen, että oma tuotos voi olla yhtä arvokas kuin jonkun muun. Sitten sitä on nyt ulospäinsuuntautuneempi. On helpompi olla tekemisissä tuntemattomienkin kanssa.” Entä nyt? “Kirjoitin tänä keväänä. Olen mukana Pimprossa, joka on Poikateattterin improvisaatioryhmä. Tehdään keikkoja erilaisten yleisöjen edessä. Menen sivariksi Mikkelin Teatteriin ja pyrin sitten teatterikoulutukseen.”

Pikkukylän suuri teatteri Pienen Koirakiven kylän kesäteatteri Mäntyharjun ja Pertunmaan rajalla on vuosien mittaan saanut maineen maakunnallisena kesäteatterina, johon tullaan kauempaakin. Sitä verrataan ammattiteattereihin Heinolassa ja Mikkelissä, vaikka kaikki näyttelijät ovat harrastajia. Menestys on seurausta yhteisestä intohimosta. Teatterin vetäjä ja ohjaaja Auli Eskola muistaa, että 2000-luvun alussa Nuorisoseuran talo alkoi olla liian ahdas näytöksille, ja päätettiin kokeilla, miten näytelmä voitaisiin toteuttaa pihamaalla. Euroopan unionin avustuksella ja talkootyöllä rakennettiin katsomo ja kyläläisiltä saatiin vanha aitta näyttämöksi. Katsomoa laajennettiin ja se katettiin menestyksen kasvaessa. ”Mieleenpainuvin tuotanto on ollut Kirka Babitsinin elämäntarinaan nojaava musiikkinäytelmä Hetki lyö vuosina 2008 ja 2009. Kirka oli menehtynyt vuotta aikaisemmin. Katsomossa on 450 paikkaa, mutta tulijoita oli paljon enemmän. Kun monet olivat pitkämatkalaisia, he halusivat päästä seuraamaan näytöstä katsomon vieriltä tai istuen käytävillä. Meillä oli silloin jopa 550 katsojaa jonakin iltana. Koskaan ennen ei koko katsomo ollut noussut seisomaan ja taputtamaan näytöksen päättyessä. Se veti meidät kyllä hiljaisiksi.” Musiikkinäytelmiin on laulajia tulossa naapurikunnista ja kauempaakin. ”Tämän kesän näytelmä Aikuinen nainen on rakennettu Paula Koivuniemen hittien ympärille – pääosassa Ida Raekorpi, joka tuli teatteriin lukiolaistyttönä ja on nyt kasvanut niin, että voi ottaa tällaisen ison pääroolin.” Kestotähtenä näytelmissä on oman kylän kansanedustaja Jari Leppä Pertunmaan puolelta rajaa.

KUN RAKENNETTIIN KIRKKO Kangasniemellä harrastajateatteri Ilona muistaa tämän kesän näytelmässään Kangasniemen kirkon rakentamista 200 vuotta sitten. Reijo Paukun kirjoittamaa ja ohjaamaa Herran huonetta esitetään Kangasniemen kirkossa.

KESÄ ON TEATTERIA Musiikkia ja tanssia, komediaa ja tragediaa, katon alla ja taivasalla – Mikkelin seutu on tänäkin vuonna täynnä kesäteatteria. Tähän olemme poimineet muutamia tärppejä. HURISSALON HARRASTAJATEATTERI Mummon mökki www.hurissalo.fi JALKAPUUTEATTERI, PUUMALA Ulvova mylläri www.jalkapuuteatteri.com KOIRAKIVEN KESÄTEATTERI Aikuinen nainen www.koirakivi.net MIKKELIN KESÄTEATTERI Tähti ja meripoika www.mikkelinkesateatteri.fi MÄNTYHARJUN KESÄTEATTERI Kielletyt tunteet www.mantyharjunkesateatteri.net PERTUNMAAN NUORISOSEURA Johtajavalssi REVYYTEATTERI, MIKAELI Hiotut timantit www.mikkelinrevyyteatteri.fi SAIMAAN TEATTERI, JUVA Sankarit valloittavat Saimaan www.saimaanteatteri.fi SUOMENNIEMEN NUORISOSEURA Kätkäläinen ja musta koira TEATTERI HENKIREIKÄ, HAUKIVUORI Mooses Viinasen elämä vaipoista verkkareihin TEATTERI ILONA, KANGASNIEMI Herran huone -kirkkonäytelmä

Katso Mikkelin seudun kesäteatterit osoitteesta www.visitmikkeli.fi/tapahtumat

TUUVA TEATTERI, RISTIINA Jos sä tahdot niin www.tuuvateatteri.net

LAITURI LLA • 2015

Kuva: Juha Taskinen

NORPPIEN

SALAPERÄINEN ELÄMÄ KIEHTOO YHÄ JUHA TASKISTA MITÄ NORPILLE KUULUU KESÄLLÄ 2015, NORPPIEN ELÄMÄÄ PITKÄÄN SEURANNUT LUONTOKUVAAJA JA KIRJAILIJA JUHA TASKINEN?

ANTAISITKO JONKUN NEUVON, MITEN MÖKKILÄINEN PARHAITEN VOISI ELÄÄ NORPPIEN VESILLÄ JA KUNNIOITTAA NIITÄ?

“Norppakanta ei ole kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Syynä lienevät leudot talvet ja se, että verkkoihin hukkuu edelleen paljon norppia.”

”Ensi kesän paras teko on jättää vielä heinäkuuksi verkot pois vedestä ja ostaa kalaa ammattikalastajilta. Valitettavasti valtaosa verkkoihin menehtyneistä kuuteista kuolee mökkiläisten verkkoihin. Viestini siis on: jättäkää verkot pois ja kalastakaa nielurajoittimella varustetulla katiskalla. Näin voitte pelastaa maailman vähälukuisimman hylkeen.”

MITÄ HALUAISIT KERTOA NORPISTA MÖKKILÄISILLE?

“Saimaan kesäasukkaista moni on nähnyt saimaannorpan, mutta paljon on niitä jotka eivät ole sitä nähneet, vaikka asuvat kesät norppavesien äärellä. Parhaiten norppia näkee tyyninä kesäiltoina auringonlaskun aikaan, kun ne lähtevät ruokailusukelluksilleen. Kannattaa siis olla liikkeellä yhtä aikaa!”

LAITURI LLA • 2015

ONKO NORPPIA MAHDOLLISTA NÄHDÄ JOSSAKIN MIKKELIN ALUEILLA?

“Norppia elää Mikkelin seudulla Lietvedellä, Luonterilla ja Yövedellä, joskus harvoin myös Louhivedellä. Norppien tilanne on paras Lietvedellä ja huonoin se on Yövedellä, jossa elää vain muutama yksilö. Huviloita on paljon ja myös verkkokalastusta.” VOIKO MÖKKILÄINEN NÄHDÄ NORPAN SATTUMALTA VAIKKAPA OMALTA LAITURILTAAN?

“Laiturilla loikoilevia norppia on nähty, mutta mieluiten norppa lepää mahdollisimman rauhallisessa paikassa ja mahdollisimman kaukana kesämökeistä. Laiturilla loikovat ovat usein sairastuneita yksilöjä.”

Kuva: Ilpo Aalto

“Norpan kiehkuraiskuvio on sen sormenjälki, joka ei muutu norpan elämän aikana.

Saimaannorppa joutui eristyksiin Saimaalle n. 8000 vuotta sitten kun yhteys Itämerelle jääkauden jälkeen katkesi. Norppa on erittäin uhanalainen eläin ja kannan uskotaan tänä vuonna olevan 250–350 yksilöä. On siis meidän suomalaisten – ja “saimaalaisten” – vastuulla suojella harvinainen ja ainutlaatuinen eläinystävämme! Liity norppakummiksi WWF:n sivuilla! Metsähallituksen sivuilta voi lukea ajantasaisesta norppakannasta ja norpan suojelusta. Tarkista myös norpan suojelemiseksi säädetyt kalastusrajoitukset Saimaalla!

TUNNISTATKO ASIANTUNTIJANA NORPPAYKSILÖITÄ TOISISTAAN?

MITEN LÄHELLE NORPPIA OLET ITSE PÄÄSSYT?

“Norpan kiehkuraiskuvio on sen sormenjälki, joka ei muutu norpan elämän aikana. Itä-Suomen yliopistossa on tehty kolmisen vuotta Photo-ID-seurantaa eli valokuvattu ja tunnistettu norppayksilöitä. Kaikkiaan tietokannassa alkaa olla puolitoistasataa eri yksilöä.Yleisö voi lähettää omia norppakuvia paikka- ja aikamerkinnöin UEF:n tietokantaan.”

“Pyrin kuvaustyössäni lähestymään norppaa niin, ettei se säiky. Usein se vie tunteja. Ei ole mitään syytä yrittää päästä kuvausetäisyyttä lähemmäs. Usein vain seuraan ja ihailen hylkeen touhuja.”

JOS TUNNISTAT, NIIN MISTÄ TUNTOMERKEISTÄ?

“Norpan voi tunnistaa paitsi kiehkuraiskuvion, myös olemuksen, värin ja pään piirteiden kautta. Jokainen yksilö on erilainen ja usein norpilla on myös suosikkipaikat, josta ne saattaa löytää vuodesta toiseen.”

MIKÄ NIIDEN ELÄMÄSSÄ SINUA KIEHTOO?

“Vaikka norppia on tullut seurattua jo 35 vuotta, ne ovat kiehtovia ja aina huomaa jotakin uutta niiden salaperäisessä elämässä. Sykähdyttävimpiä kohtaamisia on ollut norppien omassa valtakunnassa, veden pinnan alla. Vuosia sitten eräs orvoksi jäänyt kuutti tuli viereeni ja puljaili leikkisästi ympärilläni, kun sukelsin sen syntymäluodon vierellä.”

HERRANJESTAS! ”Istumme kesäiltana saunan jälkeen ystävättäreni kanssa Yöveden rannalla. Juttelemme niitä näitä ja tuijottelemme upeaa järvimaisemaa. Sää on kirkas, vesi tyyni.” ”Yhtäkkiä näemme kummallisen kuohuvan vesivanan lähellä laituria. Mitä siinä tapahtuu? Iso möykky lähestyy laituria! Onko se ihminen? Ei, ei se ole ihminen, vaan norppa, isokokoinen saimaannorppa!” ”Olemme molemmat aivan poissa tolaltamme! En ole koskaan aikaisemmin nähnyt norppaa, mutta ei ole ystävättärenikään, vaikka viettää kesät näillä rannoilla!” ”Suomenkielen oppikirjassani kerrotaan, että naiset voivat päivitellä huudahtamalla herranjestas!” ”Mielilauseekseni tuleekin: Herranjestas I saw a norppa!” Franska Stuy, Hollannin suurimman naistenlehden, Libellen, päätoimittaja, joka on viettänyt lomiaan miehensä Keesin kanssa Mikkelin seudulla.

LAITURI LLA • 2015

KESÄTERAPIAA 32

LAITURI LLA • 2015

Yhtäkkiä luonto on täynnä erilaista kasvua ja toimintaa, lintujen kodinrakennuspuuhista kuusenkerkkiin! Sitten tulee keskikesän lempeä vakaus, pitkät valoisat illat, jolloin tuudittaudumme siihen, että kesää on vielä hurjasti jäljellä. Vähitellen illat pimenevät, ja vedet kylmenevät, ja takkoihin ja kynttilöihin sytytetään taas tulet.

LAITURI LLA • 2015

PÄIVÄRETKI HURMAAVIIN PUUTARHOIHIN

MITÄ JOS LÄHTISIT YSTÄVIESI KANSSA KIERTÄMÄÄN MIKKELIN YMPÄRISTÖN PUUTARHOJA? ME TEIMME NAISPORUKALLA VIIME SYKSYNÄ PUUTARHARETKEN MIKKELIIN. REISSU OLI NIIN ONNISTUNUT, ETTÄ AIOMME TEHDÄ SAMANLAISEN UUDELLEEN JA KATSASTAA SAMAT PUUTARHAT NYT KESKIKESÄN LOISTOSSAAN, PIONIEN KUKINNAN AIKAAN! 34

LAITURI LLA • 2015

ENGLANTILAINEN PUUTARHA VANHASSA KILKKILÄSSÄ

Meillä oli mukana paikallisopas, otimme yhteyttä puutarhoihin ja vietimme kaksi päivää Mikkelin seudulla puutarhoja ihastelemassa. Illalla istuimme majapaikassa ja kertasimme päivän elämyksiämme. RAKASTAMME TARINOITA!

Taas kerran havaitsimme, että puutarhat ovat paljon enemmän kuin hienot perennapenkit ja kauniisti leikatut pensaat. Ne ovat myös isoja tarinoita tekijöistään, intohimoisista puutarhureista ja heidän apureistaan. Puutarhoja kiertäessämme meille näytettiin, miten mikäkin kasvi on löytänyt paikkansa puutarhassa. Puutarhassa mikään ei ole koskaan valmista. Kasveja kärräillään uusiin paikkoihin, kun eivät vieruskaveristaan tykkää. Joissakin puutarhoissa on tuttu työnjako. Kasvivalinnat, istutus, tunnelmat ja näkymien luominen ovat vaimon juttuja, mies hoitelee isot kivet ja painavat nostamiset. Lapsetkin keksivät uusia ideoita. Kuulimme myöskin tarinoita siitä, miten ”mopo” on kertakaikkiaan karannut käsistä ja miten pienestä kotipuutarhasta on vuosien saatossa kehittynyt suunniteltua paljon isompi, alueen ainutlaatuinen nähtävyys. Ohjelmassamme tänä kesänä ovat ainakin Kenkäveron Pappilapuutarha, Linkkumylly, Mikkelipuisto, Tertin Kartano, Tuomiojan Tarha ja Vanha Kilkkilä, Anjan Puisto ja Pirtin Perinnepuisto. Käväisemme myös Heikkilän Yrttitilan puodissa ostoksilla. Ota yhteyttä Mikkelin seudun matkailuneuvontaan, joka järjestää ryhmille kiertokäyntejä Hurmaaviin puutarhoihin. matkailu@mikkeli.fi HURMAAVAT PUUTARHAT:

Heikkilän Yrttitila

Tertin Kartano

≤KUOPIO

Vanha Kilkkilä

JUVA SAVONLINNA≥

Mikkelipuiston mallipuutarhat

MIKKELI

≤JYVÄSKYLÄ

Tuomiojan tarha Lahjakka

Rapion Mylly

Täällä kävijä joutuu ihmeellisen puutarhalumon valtaan! Kuvataiteilija ja harrastelijapuutarhuri Mari Liimataisen puutarha kilpaili tänä keväänä Suomen kauneimman puutarhan tittelistä. Vanha Kilkkilä on yksi erinomaisista kohteista Mikkelin seudun Hurmaavia puutarhoja kiertäville. ”Puutarhamme on lähinnä tyyliltään cottage garden, suomalaisin vivahtein. Varsinaisia esikuvia ei oikeastaan ole - meillähän kaikki lähti vanhasta ympäristöstä ja sitä yritämme edelleen kunnioittaa. Tunnelma ja paikka kokonaisuudessaan ovat aina päällimmäisinä mielessä, kun suunnittelemme uutta. Alkuaikoina selailin englantilaisia puutarhalehtiä, joista tarttui paljon ajatuksia.” ”Aloitimme kahvilatoiminnan vuonna 2007. Pikkuhiljaa puutarhavieraiden osuus on sitten kasvanut, samaa tahtia kuin pihakin on kehittynyt.” ”Puutarhamme on kasvanut harrastajapohjalta. Olen ollut innostunut kasveista jo teini-ikäisestä asti ja nyt on ensimmäistä kertaa riittävästi tilaa riehaantua kunnolla. Tietysti on palkitsevaa nähdä kasvien kasvavan ja viihtyvän, nähdä oman työn jäljet ja luonnon niihin tekemät muutokset.” ”Kevät alkaa sinivuokoista, narsisseista ja vuorenkilven kukinnasta. Alkukevät menee tarkkaillessa ja kuvatessa maasta ponkaisevia kasveja. Meillä multaisa maa kuivuu myöhään, joten lapion varteen pääsee vasta toukokuussa. Kesä alkaa kanttailemalla, kitkemällä ja siirtelemällä kasveja.”

KOUVOLA, LAPPEENRANTA≥

MÄNTYHARJU

KANGASNIEMI

VANHA KILKKILÄ • 26.6.-9.8. Tuhkalantie 231 • Nuutilanmäki, Juva www.vanhakilkkila.fi

HELSINKI≥

Pirtin perinnepuisto

Kenkäveron puutarha

Linkkymyllyn puutarha

LAITURI LLA • 2015

KESÄPUUTARHURIN PARATIISISSA ON AINA TEKEMISTÄ Touko-kesäkuussa aloita perennapenkeistä! “Toukokuussa voit hyvin aloittaa kevättyöt vaikkapa monivuotisista kukkapenkeistä!” ehdottaa puutarhuri Heidi Honkanen Ranta-Mikkolan Puutarhasta Hirvensalmelta. MITKÄ OVAT ENSIMMÄISIÄ KEVÄTTÖITÄ?

“Kun maa on kunnolla sula, voit kaivaa ylös, jakaa ja istuttaa uudelleen liian tiiviiksi ja suuriksi kasvaneita perennapaakkuja (esimerkiksi kuunliljoja, vuorenkilpiä, iiriksiä...) Kasvimaan kuivahdettua voit muokata sitä ja jos tarpeen, voit lannoittaa vaikka lisäämällä ravinteikasta kompostimultaa. Kun maa on lämmennyt riittävästi, yleensä aikaisintaan toukokuun lopulla, aloitellaan kylvöpuuhia. Liian kylmään ja märkään maahan ei kannata kylvää. Tehdyt kylvökset on hyvä peittää harsolla lämmön säilymisen varmistamiseksi. Harsoja voi pitää vielä taimelletulon jälkeenkin kasvustojen suojana säilyttämään lämpöä ja suojaamaan ötököiden hyökkäyksiltä.” JA SITTEN ONKIN JO KESÄKUU!

“Kesäkuun puolella istutetaan perunat joko perunamaahan, astiaan tai säkkiin. Perunakin pitää lämpimistä olosuhteista ja kohopenkki on siihen hyvä ratkaisu. Perunat pitää istuttaa riittävän syvään ja mullata kesän aikana, jotta kasvavat mukulat eivät altistu auringonvalolle.

LAITURI LLA • 2015

Kasvimaan kitkeminen alkaa heti, kun rikkakasvit ilmaantuvat. Kylvetyt vihannekset kuten porkkanat, punajuuret ja retiisit täytyy harventaa, jotta ne mahtuvat kasvamaan. Hyötykasveja voi kasvattaa myös ruukuissa. Useimmat yrtit viihtyvät lämpimällä terassilla suurissa ruukuissa, samoin amppeli- ja pensastomaatit sekä patiokurkut ja paprikat.” IHANIA KESÄKUKKIA ISTUTTAMAAN!

“”Keväällä kukkasesongin alkaessa on hyvä muistaa, että yöt ovat vielä arvaamattoman kylmiä ja kasvihuoneista tuodut kesäkukat ovat erittäin arkoja kylmälle. Niitä on hyvä ensin ulkoiluttaa ja totuttaa viileämpään ilmaan. Hallan uhatessa on parempi suojata kasvit hyvin tai pitää ne sisätiloissa.” “Valitse kesäkukille riittävän isot ja reiälliset istutusruukut, jotta liika vesi pääsee valumaan niistä pois. Kastelukiteitä sisältävä multa helpottaa kasvien kastelua ja multa pysyy kosteana pidempään. Useimmat kesäkukat tykkäävät, että kukkineet kukat poistetaan säännöllisesti, jotta kukinta pysyisi vauhdissa. Lannoittaa voit esimerkiksi joka toisella kastelukerralla veteen sekoitettavalla lannoitteella. Tarkkaile tuholaisia! Kirvat asettuvat mielellään kesäkukkaistutuksiin.” Ranta-Mikkolan Puutarha, Hirvensalmi www.rantamikkolanpuutarha.fi

Heinäkuussa kastele ja ihastele!

Ristiinalainen puutarhuri Vesa Käräjämies kiteyttää keskikesän puutarhatyöt: “Heinäkuussa kitketään, kastellaan ja ihastellaan… ja odotellaan suurta satoa.” JOS LOMA ALKAA VASTA HEINÄKUUSSA, MISTÄ SAA KUKKALOISTOA PIHAAN YHTÄKKIÄ?

“Valmiit isot amppelit on hyvä vaihtoehto. Niitä voi laittaa myös maahan tai jonkin kiven tai kannon päälle.” ONKO HEINÄKUU HYVÄ AIKA ISTUTTAA ASTIATAIMIA?

“Astiataimia voi istuttaa aina, kun maa on sula. Kastelu on heinäkuussa ratkaisevin tekijä.” PITÄISIKÖ SYYSPUOLELLA KUKKIVIA, ESIMERKIKSI HORTENSIOITA, NYT LANNOITTAA?

“Mieluummin lannoitus kannattaa tehdä keväällä, silloin kasvit tarvitsevat virtaa. Loppukesällä ei pidä enää antaa kovin typpipitoisia lannoitteita, ettei talvehtiminen häiriinny.” MITÄ METSÄKASVEJA VOI SIIRTÄÄ PIHAAN?

“Kuntta eli metsämaa on nykyisin suosittu pihamateriaali. Kasvualusta pitäisi olla samanlaista kuin siinä kohdassa, josta se on siirretty, yleensä se on melko köyhää hiekansekaista maata. Kastelusta tulee huolehtia ensimmäisellä kasvukaudella.” KERRO MUUTAMA TAKUUVARMA KASVI, JOTKA SELVIÄVÄT TUMPELONKIN PUOLIVARJOISESSA KUKKAPENKISSÄ!

“Kuunliljat, kurjenpolvet.. Kesäkukista kesäbegoniat ovat mökkikäyttöön helpoimpia.” MUSTAVIINIMARJAPENSAISSA ON KIRVOJA. MITÄ TEEMME?

“Ehdottaisin ruiskutusta Tolu- tai mäntysuopaliuoksella. Kaupoista löytyy myös biotorjunta-aineita.” MIKÄ ON YLEISIN KYSYMYS, JOHON PUUTARHURI SAA VASTATA?

“Minulta kysytään, mikä kasvi menestyy ilman mitään hoitoa tai huolenpitoa ja olisi aina kukassa ja hyvännäköinen... Olisiko oikea vastaus, että silkkikukka! “ Käräjämiehen Puutarha, Ristiina  www.karajamiehenpuutarha.fi

Elokuussa nautiskele!

Puutarhuri Päivi Lahikainen Tuomiojan Tarhasta Kangasniemeltä listaa neljä tehtävää elokuisessa puutarhassa: “Syyslannoitus, rikkakasvien poisto, perennoiden jakaminen ja nurmikoiden ja istutusalueiden perustaminen. Mutta näitäkin tärkeämpää on nauttia loppukesän kukkaloistosta, hämärtyvistä illoista ja kypsyvästä sadosta!”

vähitellen olla aika suojautua eli ainakin nuorien hedelmäpuiden ja muiden pitkäkorvien herkkukasvien kuten pensasmustikan ympärille kannattaa verkot viritellä jo hyvissä ajoin.” MITÄ PITÄISI TEHDÄ KELLASTUNEELLE JA KULUNEELLE NURMIKOLLE ENNEN TALVEN TULOA?

“Syyslannoitus on hiukan harhaanjohtava nimitys. Monelle kasville kuten perennoille, pensaille, nuorille hedelmäpuille sen voi aloittaa jo heinäkuun puolellakin. Satoa tuottaville kasveille, marjapensaille, vadelmille ym. heti sadonkorjuun jälkeen. Syyslannoitteet sisältävät runsaasti kaliumia ja fosforia ja edesauttavat mm. kukka-aiheiden muodostumista. Lannoittamisen täytyy tapahtua ennen kasvin siirtymistä lepotilaan. Kasvit eivät pysty hyödyntämään liian myöhään annettua lannoitetta. Rakeiden huiskimisen lehdettömille kasveille syys-marraskuussa voimme unohtaa, ne vain huuhtoutuvat ympäristöön.”

“Näin syyskuun alkupuolella lannoitus vähätyppisellä syyslannoitteella on paikallaan myös nurmikoille. Monesti yksi perimmäisistä syistä nurmikon huonoon vointiin on kasvualustan turha tiivistyminen. Tilanteen voi korjata vaikkapa painelemalla talikolla reikiä huonosti voivaan nurmikkoon. Reikiin ja nurmikon pintaan voi vielä levittää ohuen kerroksen hienoa hiekkaa etenkin, jos ollaan kovin savipitoisella alustalla. Jos oikein kiirettä pitää ja syksyn kelit pysyvät kauniina, ennättää nurmikolle vielä kylvää myös uutta siementä kasvustoa parantamaan. Ruohonleikkuriakaan ei ihan vielä kannata siirtää talvivarastoon, vaan jatkaa nurmikon leikkuuta syksyllä sinne asti, kun nurmikko kasvaa. Suhteellisen lyhyeksi leikattu nurmikko pärjää paremmin lumipeitteen alla, eikä ole niin altis esimerkiksi sienitaudeille.”

MILLOIN MARJAPENSAAT LEIKATAAN?

VOIKO VIELÄ ISTUTTAA PENSAITA?

“Marjapensaiden leikkauksen voi aloittaa heti sadonkorjuun jälkeen. Noin viiden, kuuden vuoden ikäiset alkavat olla jo niin tiheitä, että vuosittainen hoitoleikkaus on syytä aloittaa. Valitaan vanhimmat oksat, jotka poistetaan aina mahdollisimman alhaalta maanrajasta leikaten. Myös vioittuneet tai huonossa asennossa kasvavat oksat poistetaan.”

“Syksy on useimmille pensaille erinomaista istutusaikaa. Kosteutta riittää, aurinko ei liiaksi porota ja syksyllä istutetuilla kasveilla on ensi vuonna koko kasvukausi aikaa kotiutua uudelle kasvupaikalleen. Taimimyymälöissä on yleisesti syksyisin alennuksia, jotka kannattaa ilman muuta hyödyntää!”

JOKO ELOKUUSSA SYYSLANNOITUS?

Tuomiojan Puutarha, Kangasniemi www.tuomiojantarha.fi

Syyskuussa istuta kukkasipulit!

Mikkelipuiston ylipuutarhuri Reeta Vaha kertoo, että yleisin keskustelunavaus taitaa olla “ Kerrotko vähän tästä paikasta…” Mikkelipuisto on vuonna 2007 avattu puutarhamatkailukohde Kenkäveron naapurissa. Siellä kävijöitä odottavat mallipuutarhat ja puutarha-alan tuoteuutuudet. Esillä olevia kasveja voi ostaa kotiinviemisiksi puiston puutarhamyymälästä. MITKÄ OVAT TÄRKEIMMÄT SYYSTYÖT?

“Syyskuussa viimeistään on syyslannoituksen aika, mikäli se vielä on tekemättä. Jäniksiltäkin alkaa jo

MITEN SUOSITTELET KUKKASIPULIEN ISTUTTAMISTA?

“Syys-lokakuu on juuri oikeaa aikaa kukkasipulien istuttamiseen. Samaan penkkiin voi huoletta yhdistellä vaikkapa narsisseja, krookuksia ja upeita laukkoja. Istutuksen yhteydessä on hyvä kuitenkin huomioida sipulin koko, pikkusipuleja ei haudata maahan yhtä syvälle kuin isompia. Pienessä pihassa tai parvekeruukussa vaikkapa jo kymmenen tulppaanin ryhmä tuo mukavasti väriä kevääseen, mutta isossa pihassa satakaan ei vielä tunnu missään.” MITÄ KEITTIÖTARHAAN VOI KYLVÄÄ SYKSYLLÄ?

“Esimerkiksi porkkanan, palsternakan ja persiljan voi kylvää ja valkosipulin istuttaa.” Mikkelipuisto, Pursiala, Mikkeli www.mikkelipuisto.fi

LAITURI LLA • 2015

NONNA ANTTILA JA IRINA HUUSKONEN, MIKKELILÄISILLE TUTUT HYVINVOINNIN AMMATTILAISET, ANTAVAT IDEOITA SIITÄ, MITEN ITSEÄÄN VOI HOITAA JA HUOLTAA SISÄLTÄ JA ULKOA.

KESÄHUOLTOA & HYVINVOINTIA! NONNA ANTTILA, MIKÄ ON OMAN HYVINVOINTISI SALAISUUS?

”Päivittäinen liikunta ja ulkoilu ovat välttämättömiä. Ne vaikuttavat myös unen laatuun ja määrään. Pyrin syömään monipuolisesti ja työpäivän aikana useita pieniä aterioita.”

LAITURI LLA • 2015

KASVOT

MITÄ TEET HOIDON AIKANA?

TUOTTAAKO KESÄ JA AURINKO IHOLLE LISÄKUORMITUSTA, LUMOTUN HETKEN DIPLOMIKOSMETOLOGI NONNA ANTTILA?

”Ehdottomasti tuottaa. Aurinko vanhentaa ihoa ja aiheuttaa ryppyjä rappeuttamalla sidekudosta. Ruusufinni ja punahukka pahentuvat ja tavallinen aknekin voi ärtyä. Melanooman ja tyvisolusyövän riski kasvaa iholla, joka on palanut useasti.” MITEN KASVOT PITÄISI SUOJATA?

”Kasvoille kannattaa käyttää niille tarkoitettuja suojavoiteita.Yleensä niissä on korkeat kertoimet kuten +50. Suojavoiteita tulee lisätä säännöllisesti päivän aikana, mutta silti auringossaolon aikaa kannattaa rajoittaa. Hattu on hyvä lisäsuoja, joka kasvojen lisäksi suojaa myös päänahkaa ja hiuksia.” NÄKYVÄTKÖ KASVOHOIDON TULOKSET HETI?

”Poistan kovettumia eli kuollutta ihoa jalkapohjista, leikkaan ja viilaan kynnet, siistin kynsinauhat ja hieron jalat sääreen asti.” ENTÄ VARPAANKYNSILLE?

”Lyhennän varpaankynnet ja karhennan kevyesti. Lakkaan geelilakoilla ohuesti kynnet ja kovetan ultraviolettiuunissa.” KERRO LAKASTA!

”Geelilakka ei imeydy omaan kynteen eikä siis myöskään värjää sitä. Se kasvaa kynnen mukana, kynttä voi silti viilalla lyhentää itse. Sen voi poistaa joko kevyesti hiomalla päältä tai asetoonipitoisella lakanpoistoaineella. Monesti se tehdään hoitolassa, jolloin voidaan laittaa uudet geelilakat. Huoltoväli on noin 6-8 viikkoa. Kestävyytensä vuoksi geelilakka on kesäisin hyvin suosittu niin varpaissa kuin sormissakin.”

Hyvä vasta on tuore, napakka ja itse tehty

”Usein ihon väri kirkastuu ja iho pehmenee, pienet pintajuonteet silottuvat ja ilme kohenee.”

SUOLISTO JA IHMISSUHTEET

1. Paras tekoaika on juhannuksesta eteenpäin. Sitä ennen lehdet ovat turhan pehmeät, elokuun 10. päivän jälkeen lehdet alkavat irrota herkemmin.

MITKÄ OVAT NEUVOSI KESKI-IKÄISEN NAISEN KASVOJEN PÄIVITTÄISEEN HOITOON KOTONA?

MITÄ TARVITSET OMAAN HYVINVOINTIISI, LUONTAISTUOTE PÄIVÄNPAISTEEN IRINA HUUSKONEN?

2. Oksat omalta maalta tai maanomistajan luvalla.

”Perushoidosta ei kannata tinkiä, huolellinen hoitaminen näkyy vuosien myötä. Yön aikana iholle levitetyt tuotteet pääsevät hyvin vaikuttamaan, siksi on tärkeää tehdä illalla kunnon puhdistus emulsiolla ja kasvovedellä sekä käyttää esimerkiksi elvyttävää seerumia ja yövoidetta. Silmänympärystuotteiden käyttöäkään ei kannata unohtaa. Aamulla ihon puhdistamiseen riittää pelkkä kasvovesi. Päivävoide levitetään heti kostealle iholle.”

”Pienen tytön äitinä ja yrittäjänä on tärkeää, että ruoka, lisäravinteet ja ihmissuhteet ovat kunnossa. Suolistossa on meidän hyvinvointimme kehto, joten siitä pidän huolen probiooteilla ja kuitulisällä. Ja juomalla riittävästi vettä!” ”Syön päivittäin hyviä kasvirasvoja, avokadoa ja pähkinöitä ja käytän kapseleina kalaöljyä. Vitamiinit D ja C sekä ubiqinon ja pycnogenol, rannikkomännyn kuoriuutetabletti, ovat minulle välttämättömiä! Minulla on myös lukuisia esimerkkejä siitä, miten olen voinut tuotteillamme lisätä lapsemme, mieheni ja koirankin hyvinvointia…” ”Innostus työhön on elämäntapani, jonka olen omaksunut äidiltäni. Äitini Kaarina Huuskonen perusti vuonna 1980 terveyskaupan Vuorikadulle. Olin silloin koulunkäyntiä aloitteleva seitsenvuotias. Koulujen jälkeen, 20 vuotta sitten, päädyin äitini apulaiseksi. Silloin tehtiin myös sukupolven vaihdos.” Irinan liike on ollut helmikuusta lähtien Porrassalmenkadulla entisen kirjakauppa Infon tiloissa. Kaupassa on hänen lisäkseen muitakin voimanaisia: ”Meitä on täällä 14 vuotta palveluksessamme ollut Anja Huotari, luontaistuoteneuvoja sairaanhoitaja Päivi Liiman sekä FLT ravintovalmentaja Liisi Hirva, jolla on myös vastaanotto tiloissamme.”

MONTAKO TUOTETTA TARVITAAN?

”Vähintään neljä. Puhdistusemulsio ja kasvovesi, voide (mielellään päivä- ja yövoide erikseen) ja silmänympärysvoide. Lisäksi suosittelen käyttämään kuurina seerumeita ja säännöllisesti naamiota sekä kuorintaa.”

JALAT MIKSI OLISI HYVÄ ANTAA JALAT AMMATTILAISEN HOITOON?

”Jalkahoidossa ammattilaisen on helpompi havaita muutoksia kuten esimerkiksi syylät, känsät, jalkasieni, muutokset kynsissä… Tarvittaessa ohjaamme myös lääkäriin.”

Nonna Anttila on yli kahdenkymmenen vuoden ajan hemmotellut ja rentouttanut asiakkaittensa väsyneitä kehoja ja mieliä.

Irina Huuskonen kollegoineen osaa opastaa myös asiakkaitaan siihen, miten lisätään virtaa kiireiseen arkeen.

3. Rauduskoivun lehdet ovat parempia, mutta tuoksun vuoksi voi panna joukkoon hieskoivun oksankin. Hieskoivusta saa myös sitkeämmän vitsaksen. 4. Puolimetrisistä notkeista oksista riivitään tyvestä lehdet 15 sentin matkalta kädensijaa varten. Oksat kootaan viuhkamaiseksi kimpuksi. 5. Vastan sitomiseksi yksi vitsas riivitään lehdettömäksi. Puukonterällä reittä vasten kaavitaan kuori pois kahdelta puolen. Tyvipää pannaan jalan alle ja kierretään varpua itsensä ympäri notkeaksi naruksi. 6. Vitsaksen tyvipää pujotetaan kädensijan läpi, kierretään vitsas pari kertaa kädensijan ympäri ja kiristetään aina edellisen kierroksen ali. Kädensijan tyvipäähän voidaan tehdä vielä uusi sidos vitsaksen jatkolla. 5. Jos vitsaksen teko ei maistu, narusidoskin käy. 6.Asiantuntevasti tehdyn vastan saa torilta. Mestariohjeet Saunaseuran sivuilta: http://www.sauna.fi/ saunatietoa/saunavihta/ vihdantekoa-mestarin-ottein/

LAITURI LLA • 2015

YLI SATA VUOTTA HUVILAELÄMÄÄ KESÄRANNASSA 40

LAITURI LLA • 2015

PUNAINEN HUVILAKAUNOTAR MÄNTYHARJULLA ON TOIMINUT SAMAN SUVUN LOMAPARATIISINA JO 109 VUODEN AJAN. KOLMANNEN JA NELJÄNNEN POLVEN KESÄASUKKAAT, ÄITI MARJATTA JA TYTÄR ANNA MÖTTÖLÄ, KERTOVAT ELÄMÄNTYYLISTÄ KESÄRANNASSA ENNEN JA NYT.

Marjatan isoisä Martti Ruutu heittää tikkaa

Kesärannan rakennuttivat 1906 Marjatta Möttölän isovanhemmat Martti ja Anna Ruuth. Pariskunta oli häämatkallaan nähnyt Möhkön ruukin alueella norjalaisen insinöörin rakennuttaman kalamajan ja ihastunut sen kansallisromanttiseen tyyliin. Kun oman kesähuvilan rakentaminen myöhemmin tuli ajankohtaiseksi, suunniteltiin kalamajan henkeen huomattavasti isompi hirsitalo. Sen yksityiskohtia olivat norjalaistyylinen ’nokka’ katon harjassa, korkeat portaat, valkoiset puukoristeet ja suuri, suojaisa veranta. Mäntyharju oli jo silloin hyvien junayhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta ja Marjatan isoisälle tuttu lapsuudesta. Hänen isänsä Ismael Ruuth oli toiminut vuosina 1870–1875 Mäntyharjun seurakunnan kappalaisena ja yhdeksänhenkinen perhe oli asunut Kiiskin pappilassa. Ismael Ruuthin kuollessa malariaan isoisä oli vasta viisivuotias, mutta isommat sisarukset olivat jo ehtineet luoda ystävien verkoston Mäntyharjulle. Marjatan isoisä kävi lyseon Helsingissä ja teki sitten uraa ensin Normaalikoulun lehtorina, myöhemmin myös Helsingin yliopiston professorina. Kesärannan valmistuttua perhe vietti kesänsä maalla perheenpään käydessä välillä kaupungissa töissä. Ajan tavan mukaan maalle muutettiin koko kesäksi, lähdettiin heti kesäkuun alussa ja palattiin juuri ennen uuden kouluvuoden käynnistymistä. Vaikka perheen esikoistytär Anna-Maija sairasteli ja maaliskuussa syntyneet kaksospojat Martti ja Hanno olivat vain muutaman kuukauden ikäisiä, huvilalle lähdettiin myös kesällä 1910 normaaliin tapaan.

”Se oli isäni Martti Ruudun ensimmäinen kesä Mäntyharjussa”, Marjatta kertoo. ”Silloiset nuoret vanhemmat olivat ehkä rohkeampia kuin nyt oltaisiin. Uusi huvila oli tietenkin ihana, mutta siellä oli alkeelliset olot: juomavesi kannettiin kaivosta, talousvesi pumpattiin järvestä, ruoka keitettiin puuhellalla. Vain alakerran pirtissä ja makuuhuoneissa, joissa isäntäväki, pienet lapset ja Anna Ruuthin leskeksi jäänyt äiti nukkuivat, oli uunilämmitys, mutta palvelusväen ja isompien lapsien vinttihuoneet olivat hyvinkin kylmiä jos ei sää suosinut.” “Tavaroiden kuljettamiseen lainattiin naapuritalon hevoskärryjä, soudettiin tai ajettiin moottoriveneellä, jonka isoisäni osti 1926. “ “Kun isäni ja hänen kaksi veljeään olivat vielä pieniä, perheellä oli huvilalla lastenhoitaja, keittäjä ja yleispiika. Isoäitini ei osallistunut taloustöihin. Hän oli ammatiltaan kielten opettaja enkä tiedä osasiko hän keittää edes vettä...” RAKKAIN PAIKKA MAAILMASSA!

”Kesäranta oli isälleni rakkain paikka koko maailmassa. Hän vietti siellä pitkän elämänsä jokaisen kesän.” Aivan lapsesta saakka Ruuthin pojat opetettiin käyttämään moottorivenettä, jolla noutivat isänsä tai muita tulijoita Helsingistä saapuvalta junalta. Kalastaminen kuului myös päivittäisiin puuhiin siinä kuin keittiöpuiden tekeminen, uiminen ja urheilu naapurihuviloiden poikien kanssa . Kotoa Helsingistä matka maalle Mäntyharjuun taitettiin junalla, mukana kulki valtaisa määrä kesänviettoon tarvittavaa tavaraa. Autoa ei ollut silloinkaan, kun kolmas eli Marjatan sukupolvi syntyi ja alkoi viettää kesiä Mäntyharjulla. Marjatta muistaa matkat 50-luvulta. ”Meillä oli kolme valtavaa kannellista vanerilaatikkoa: yhteen pakattiin liinavaatteet, toiseen saappaat ja urheiluvälineet, kolmanteen kirjoja ja keittiötavaraa. Ne lähetettiin edeltä, samoin kuin pyörät ja muut isot tavarat. Junamatkoja jännitettiin ja odotettiin, tehtiin eväitä ja huolehdittiin, ehtivätkö kaikki junaan… Niihin aikoihin matka kesti ainakin viisi tuntia, ja kuten nykyäänkin, juna vaihtoi kulkusuuntaa Kouvolassa. Joko isä tai isoisä tuli aina viime tipassa ja ainakin kerran isä jäi Kouvolan asemalle, kun meni ostamaan lehteä ja juna jatkoi matkaansa…

Mäntyharjun nuoria pelaamassa lentopalloa 1930-luvulla

KUNNIAKIERROS LAATOKAN-VENEELLÄ

Omasta lapsuudestaan Marjatta muistaa, miten asemalta mentiin huvilalle taksilla. “ Muistan turkoosinvärisen taksin, taisi olla Popeda, ja maantien mahakuopat, joista tuli paha olo. Oli helpotus, kun taksi oli perillä, lähimmän maatalon pihalla. Siitä sitten käveltiin, ja isä haki kottikärryillä tavaroita, kunnes vene oli saatu siihen kuntoon, että voitiin hakea loput tavarat asemalta.” “Isoisäni kuutisen metriä pitkä Sortavalassa Laatokan olosuhteisiin tehty moottorivene oli hyvin merikelpoinen. Tuulisillakin säillä sillä uskalsi kuljettaa toistakymmentä ihmistä ja yhä vielä tällä 90-vuotiaalla veneellä ajetaan joka kesä kunniakierros vanhojen aikojen kunniaksi. “ SAIRAS SEURASI PAAREILTA URHEILUSUORITUKSIA

”Kesärannasta otetuissa kuvissa näkyy koko elämän kierto, monet sukupolvet, vanhat ja nuoret, terveet ja sairaat sukulaiset, vanhuuden vaivat ovat läsnä, myös lasten kuolemat… Kaikille oli tärkeää kesäinen oleskelu raittiissa ilmassa poissa kaupungista. Isäni kaksoisveli Hanno sairastui 12-vuotiaana luutuberkuloosiin, oli kivuissa ja säryissä, mutta hänetkin tuotiin maalle niin usein kuin mahdollista, ellei hän maannut Diakonissalaitoksen sairaalassa. Urheilukuvissa näkee, ettei Hanno pystynyt urheilemaan, mutta hänet kannettiin seuraamaan toisten urheilemista. Hän makasi paareilla ja piti kirjaa muiden urheilusuorituksista.”

Marjatta Ruutu tekee käsitöitä 1951 LAITURI LLA • 2015

Moottoriveneellä kirkolle kesällä 1951. Isän ja äidin kanssa lapset Hanno, Marjatta ja Risto.

SAI NÄKYÄ, MUTTA EI KUULUA

KORTTIA PELATTIIN SALAA

Kesärannan elämässä suuri katettu veranta on aina ollut keskeinen oleskelupaikka. ”Istuttiin portailla, askarreltiin, puuhattiin tai oltiin vain.” ”Silloin kun isoisä vielä eli, hänellä oli keinutuoli yhdessä nurkassa ja muut ryhmittyivät siihen ympärille. Mukavuutta ei ajateltu eikä uusia huonekaluja taidettu ostaa. Ruokailuajat olivat täsmällisiä. Isoisä halusi, että kaikki ovat paikalla yhtä aikaa, eikä kukaan saanut aloittaa ennen kuin hän oli lukenut ruokarukouksen ja siemaissut lasista lasipillillä jotakin sitruunahapon tapaista. Kaikki tapahtui isoisän tavoilla, ja etenkin minä sain varoa, etten puhunut liikaa, muuten hän jyrähti. Hän piti meistä, mutta lapset saivat näkyä, eivät kuulua.” Vain huonolla säällä ateriat syötiin sisällä, pirtissä, muuten verannalla. “Joskus isoisä pyysi että Mari, hänen vanha emännöitsijänsä, joka oli mukana huvilalla vielä 1950-luvun alussa, tarjoaisi päiväkahvit nk. Niemennokassa, saunarannassa. Siellä ne maistuivat kaikkein parhaiten.” ”Isovanhempieni aikana kalastettiin ja syötiin kalaruokaa. Naapurin maatalosta ostettiin ainakin maidot ja munat sekä perunoita, joskus vihanneksia, joita kasvatettiin itsekin varsinkin niin kauan, kun oli aputyövoimaa.” ”Äiti oli mielellään paljon meidän lasten kanssa rannalla, jossa hän sai olla aika rauhassa, ehti joskus vähän lukeakin tai pestä pyykkiä. Vasta kun vanhempani saivat huvilan omakseen 1964, äitini saattoi päästää sisustustaitonsa valloilleen ja muokata Kesärantaa käytännöllisemmäksi ja kauniimmaksi. Siihen asti isoisä oli määrännyt kaikesta, eikä siellä kaadettu yhtään puuta tai siirretty yhtään taulua ilman hänen hyväksyntäänsä.” ”Marja- ja sieniaikana kaikki lähetettin keräämään marjoja ja sieniä. Se oli välttämätöntä kuusihenkisessä perheessä, jossa isä oli ainoa palkansaaja. Puolukkaa kerättiin valtava saavillinen, sienet suolattiin, mustikat keitettiin, pullotettiin ja pullojen suut hartsattiin. Kaikki tapahtui öljylampun valossa yötä myöten.”

Marjatan kesäharrastuksiin kuuluivat paperinukkien piirtäminen ja lukeminen. Korttia pelattiin iltaisin paljon, mutta isoisälle ei siitä kerrottu, vaan odotettiin, että hän menee ensin nukkumaan yläkertaan. ”Äidin apuna vielä 60-luvulla olleet kesätytöt menivät tansseihin, minä en käynyt ikinä. Meiltä lähimmälle tanssilavalle pyöräillen oli melkein 20 kilometriä eikä tansseissa käyminen kuulunut perheen tapoihin. Toisin kuin isällä aikoinaan, minulla ja sisaruksillani ei ollut lähellä ikäistämme seuraa. Joskus saimme kutsua jonkun luokkatoverin tai serkun huvilalle muutamaksi päiväksi, mutta sellainen matkustelu ei ollut niin yksinkertaista ja tavallista kuin nykyisin autoaikana.” Marjatta sanoo, että kulttuuri on nyt muuttunut, ystävien kanssa seurustellaan kesällä, ihmisillä on enemmän aikaa, autot ja paremmat tietkin ovat parantaneet yhteydenpitoa, ja ruokahuolto sujuu kätevästi asemakylän kaupoissa. ”Minun lapsuuteni kesien kohokohtia oli, kun lähdettiin retkelle selkäsaarille uimaan ja paistamaan lettuja. Sieltä on valokuvia, joissa isoisää kannetaan veneestä. ”Loppukesän tauoton marjastaminen ja sienestäminen ei ollut niin hauskaa, joten syksyllä olin todella valmis lähtemään jo kaupunkiin ja kouluun! Syksyn muutoissa kärrättiin kaikki hillopurkit ja muu tavara rantaan ja veneeseen ja ne vietiin aseman rantaan. Siitä ne sitten siirrettiin junan kyytiin ja kohti Helsinkiä”. KESÄ JAETAAN KAHTIA

”Kun Kari ja minä menimme naimisiin vuonna 1970, ystäviämme tuli maalle aika pian häiden jälkeen. Siihen saakka en ollut koskaan pyytänyt, että äiti ja isä lähtisivät pois ja jättäisivät huvilan minulle ja vierailleni.” ”Traditioksi tuli myös siivousviikonloppu! Kun äitini alkoi väsyä ja kyllästyä alkukesien hiirenpapanajahtiin, sain idean kutsua Kesärantaan naisporukan touko-kesäkuun vaihteessa siivoa-

Marjatta ja Anna Möttölä Kesärannan verannalla jakamassa kakkua nuorimman sukupolven Onni ja Martti Möttölälle. LAITURI LLA • 2015

maan, saunomaan ja pelaamaan korttia. Menimme junalla ja takseilla, siihen aikaan kenelläkään ei ollut autoa.” Nyt Marjatta ja hänen sisarensa jakavat Kesärannan huollon ja kesäkuukaudet puoliksi. ”Meidän perhettä täällä on parhaimmillaan seitsemän aikuista ja neljä lasta, sisarellani vielä reilusti enemmän.” ”Jos on sateinen ja kurja kesä, ei ole maailman ihaninta olla viileässä hirsitalossa hyttysten syötävänä... Silloin kun sää on kaunis, siellä on taivaallista. Istun verannalla aina ja luen, katson maisemaa ja kuuntelen ääniä. Lastenlasten kanssa tulee oltua suurimman osan päivästä vedessä ja rannalla.” VASTUU VIELÄ VANHEMMILLA

Marjatan tytär Anna kertoo, että Kesärannassa tuntuu koko ajan sen pitkä historia, suvusta, perheestä, omasta lapsuudesta. ”Lapsena vanhemmat pitivät huolen siitä, että kesällä sai lomailla ja nauttia.Yhdessä vaiheessa luin viisikin hevoskirjaa päivässä. Luin ja söin suklaata. Mutta taloudenhoitoon maidon-

Annan kyydissä kaksi veljentytärtä

hakureissuja myöten piti jokaisen osallistua ja oli ihan kunnia-asia olla mukana tiskaamassa. Teinivuosina ja nuorena aikuisena töihin osallistuttiin enenevässä määrin. Nyt kaikki aikuiset pyörittävät huushollia yhdessä.” Vastuu talon kunnossapidosta on vanhemmilla, he päättävät mitä isompia korjauksia tai uudistuksia pitää saada aikaan. Vaativimmat teetetään ammattilaisilla, mutta omin voimin tehtävääkin on. ”Ajoittain minua ahdistaa se teidän oma työleiri - ’tää on nyt vaan pakko tehdä’ -asioita on niin monta kesän aikana!” Kesänvietto on nykyään sirpaleisempaa kuin ennen. ”Annalla on kesällä paljon tekemistä ja vähän aikaa. Lomalla täytyy ehtiä festareille, kaverien kesäpaikoille, ulkomaillekin”, sanoo Marjatta. Anna muistuttaa, että vanhemmatkin suhailevat Helsingin ja Mäntyharjun väliä enemmän kuin aikaisemmat polvet. Myös Anna kutsuu ystäviään Kesärantaan. ”Äiti ja isä ystävällisesti luovuttavat meille pari päivää taloaikaa ja me tulemme porukalla viikonlopuksi.Ystäväviikonloppu on perinne, jonka he ovat meille siirtäneet: ajatus siitä että maailman ihanin paikka kannattaa jakaa muidenkin rakkaiden ihmisten kanssa. Samat kaverit ovat olleet täällä jo niin monta kertaa, että tiedetään, mitä silloin tehdään. Uidaan, saunotaan, syödään hyvin. Olen oppinut veljiltäni, että ateriat kannattaa jakaa niin, että jokainen pariskunta tai ryhmä on vastuussa yhdestä ateriasta viikonlopun aikana.” EI SÄHKÖJÄ!

Anna tunnustaa kamppailleensa kaikkea tekniikkaa vastaan Kesärannassa. ”Ei läppäreitä eikä ipadeja verannalle!” Sähkönkin vetämistä vastaan hän oli, mutta myöntää, että loppujen lopuksi on käytännöllistä, kun nyt on sähköt - eihän tämä ole museo. Ostokset ja asiointi pyritään keskittämään Mäntyharjulle. Siellä käydään kirjastossa, K-kaupassa ja Björkmanin kaupassa. Ristiinalaisen Saveniuksen leivistä pitävät kaikki. ”Kerran kesässä tehdään koko porukalla retki Mikkeliin, jossa käymme ainakin vankilakaupassa ja torilla”, kertovat Marjatta ja Anna. Kuvat: Ruuth-Ruudun suvun ja Möttölän perheen albumit

LAITURI LLA • 2015

TULE APUUN MÖKKITALKKARI! LOMA-ASUKKAAT TURVAUTUVAT YHÄ USEAMMIN MÖKKITALKKARIIN SILLOIN KUN OMAT VOIMAT TAI TAIDOT EIVÄT RIITÄ.

LAITURI LLA • 2015

JÄTENEUVOJAN VIISI VINKKIÄ Jäteneuvoja Anne Laitinen, Metsäsairila

Hyötyjätteet kiertoon! Lajittele mökilläkin paperi, kartonki, lasi, metalli sekä tekstiilit ja vie hyötyjätepisteelle.

MIKA VENEMIES TEKEE MÖKKITALKKARIN TÖITÄ HIRVENSALMELLA

Venemiehen työ on pääasiassa rakentamista: remontteja, ulkomaalausta, kattojen korjausta, terasseja ja laitureita. Puunkaatoa on jonkin verran. “Teen vain sen vaarallisimman osan eli kaadan ja katkon. Mökkiläiset jatkavat siitä eteenpäin.” Hänellä on myös joitakin asiakkaita, joiden piha-alueet hän kunnostaa keväällä ja syksyllä. “Osa asiakkaista käyttää säännöllisesti. Joukossa on eläkeläisiä, jotka eivät enää jaksa, ja työssäkäyviä, joilla ei ole aikaa.” Kotitalousvähennyksellä on vaikutuksensa. “Ilman sitä minulla tuskin hommia piisaisi.”

2 3

Kompostoi biojätteet!

KUIVA PUU!

Aluekeräyspisteelle mökiltä vain jokapäiväiset roskat! Sinne eivät kuulu sähkölaitteet, vaaralliset jätteet eivätkä romut.

HYVÄ VETO! JORMA HARMOISEN ANTTOLAN SÄHKÖ JA MÖKKIHUOLTO TEKEE, MITÄ NIMI LUPAA

EI PALJON ROSKIA!

•••• “Mökkien huoltopuolella tehdään kaikennäköistä Nuohooja Antti Karjalaisen Useampi pienempi pientä: kattoja, lappeita, laitureita, polttopuita, nurkolme vinkkiä siitä, on parempi kuin yksi mikoiden ajoa. Syksyisin monilla mökeillä käännetään miten voi pitää tulisijat iso. Roskapussi mukaan ja nostetaan vene, vedetään laituri ylös ja pannaan vesihyvässä kunnossa. kauppareissulla! Isoon pumppu talvisäilöön. Talvivalvontaakin on, käyn epäsäänjätesäkkiin roskia ei kannöllisin välein kahtomassa, ettei varkaita ole käynyt tai että nata hautoa. lämmitys on pysynyt päällä.” “Asiakkaat ovat kaikenikäisiä, eivät kehtaa eikä ole vehkeitä millä tekee. Ja on nuoriakin niin uusavuttomia, että eivät osaa puita pinota liiteriin sillai että pino pysyy pystyssä.”

KOTITYÖ- JA MÖKKIPALVELU KOLIBRI MÄNTYHARJULLA YHDISTÄÄ MÖKKITALKKARIN TYÖT ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUIHIN

“Hoidamme pihoja, ajamme nurmikoita, teemme polttopuita, putsaamme kaivoja Juvaa myöten. Talvella tiputtelemme lumia ja pidämme yllä valvontaa. Meillä on catering, joten viemme asiakkaille myös aterioita ja siivoamme,” kertoo Riitta Rautio. “Jos asiakkaamme tarvitsevat joitakin isompia korjauksia, haemme tekijät. Sekin on monelle tervetullutta palvelua.” “Palvelujamme käyttävät myös nuoret mökkiläiset, jotka eivät viitsi itse tehdä kaikkea. Monet tilaavat sapuskatkin valmiina, jos tulevat lyhyeksi ajaksi.”

Metsäsairila Oy palvelee myös mökkiläistä. Kysy neuvoa. Jätekeskus sekä pienjäteasemat ovat sinua varten! www.metsasairila.fi

LAITURI LLA • 2015

PUULAN HUIKEA RAUHA

Elokuvantekijä ja valokuvaaja Ville Tanttu on viettänyt kaikki lapsuuden kesät Puulavedellä. Nykyään hän meloo siellä kesäisin. “Puula edustaa minulle täydellistä, paratiisillista, puhdasta luontoa. Meillä elettiin 1900-luvun alun elämää kansallisromanttisessa huvilassa: ei sähköä, ei puhelinta, juotiin järvivettä, syötiin sieniä, kalastettiin.” ENTÄ NYKYÄÄN?

“Haluan palata, koska Puula on niin tuttu, ja nauttia luonnosta – ei menneisyyden vaan nykyisyyden takia. Siellä kokee edelleenkin huikeata luonnon puhtautta, paljon saaria, jotka ovat rakentamattomia ja hakkaamattomia. Pitkillä melontaretkillä tavoittaa koskemattoman luonnon tunnelman. Harmittaa tosin, että turpeennosto on ruvennut tuomaan humusta, vesi ei enää ole niin kirkasta.” TILAA VENEILIJÖILLEKIN

“Puula on ainakin vielä sellainen, että siellä on mökittömiä seutuja ja siistejä tauko- ja leiripaikkoja veneilijöille ja melojille. Mökkipaikkoja on tullut lisää. Välillä oudoksuttaa, että paljon on mökkejä, joissa ollaan vain kaksi viikkoa, ihminen on varannut ison reviirin, vaikka käyttö on lyhytaikainen.” EI HUUTOMERKKEJÄ

“Joskus näkee että mökkitontti on roisisti esillä järvelle, hakattu liian avoimeksi. Vastapainoksi näkyy myös tosi fiksuja rantapaikkoja, uutta puuarkkitehtuuria, joka pilkottaa kivasti ja kunnioittaa järven yleistä ilmettä. Olisi hyvä, että maisemassa ei olisi huutomerkkejä.”

LAITURI LLA • 2015

MIKSEI RANTAVIIVALLE SAA RAKENTAA? AINUTLAATUISET RANTAMAISEMAT OVAT HOUKUTELLEET ETELÄ-SAVOON KYMMENIÄTUHANSIA LOMA-ASUKKAITA JA SATOJATUHANSIA MATKAILIJOITA. MYÖS VAURASTUNEET PAIKKAKUNTALAISET PYRKIVÄT RANTAAN ASUMAAN. MITEN RANNAT OVAT KESTÄNEET JA KESTÄVÄT RAKENTAMISEN PAINEET? Hienointa aluetta rakennustarkastaja Juha Häyrisen “valtakunnassa” ovat Yöveden rannat Himalansaaren nurkilta Liittokivelle. “Rannat ovat kallioiset ja maisemat monimuotoiset, kahvivedet voi kahmaista järvestä ja uistellessa voi saada lohen.” Tällaisten maisemien ja vesien suojeleminen on rakennustarkastajan sydämenasia. Kun Häyrinen kävi viime kesänä tarkastamassa vastarakennetun loma-asunnon Riuttasaaren rannassa, tuli tyytyväinen olo. “Pohdin tätä tapausta lupavaiheessa, koska jyrkän kallioseinämän vuoksi siinä sallittiin rakentaminen hieman lähemmäs rantaa kuin normaalisti. Koin että olin onnistunut, kun näin kohteen. Rakennus sopeutuu hyvin ympäristöönsä sekä värityksensä että yleisilmeensä puolesta.” Määräykset rantarakentamisen rajoittamisesta tulivat rakennuslakiin vuonna 1969, kun Häyrinen oli 6-vuotias. Sitä ennen meininki oli aika villiä. Siitä lähtien on pyritty siihen, että rakentaminen sopeutuu rantamaisemaan, mutta kunnallispolitiikassa rantojensuojelu ei aina ollut tärkein päämäärä. Määräykset ovat asteittain tiukentuneet ja luontoarvot korostuneet. Kun Häyrinen aloitti rakennustarkasta-

jana Ristiinassa 1996, uusi lakimuutos rajoitti seuraavana vuonna kuntien rakennuslautakuntien valtaa merkittävästi. Rantarakentamiseen kaavoittamattomilla alueilla tarvittiin nyt ympäristökeskuksen poikkeuslupa. Rakennusoikeuksien jakaminen ei enää ollut kunnallispolitiikkaa, vaan ympäristöpolitiikkaa. MIHIN PERIAATTEISIIN RANTARAKENTAMISEN SÄÄTELY PERUSTU?

“Määräyksillä halutaan sopeuttaa loma-asuminen ympäristöön. Mikkeli on Suomen suurin mökkikunta, täällä on 10500 loma-asuntoa. Tänne halutaan paljolti siksi, että täällä on kauniit järvinäköalat. Niitä ei haluta tietoisesti pilata, siksi rantaviivalle rakentamista rajoitetaan ja vältetään räikeitä, loistavia värejä ja kirkkaita peltikattoja. Maisemallisia luontoarvoja suojellaan näin. Norpanpesät pyritään myös suojelemaan. Toinen peruste on vesiensuojelu: asumisen ja saunomisen jätevedet eivät saa mennä suoraan järveen.” SLAAVILAISVAIKUTUSTA

“Rantarakentamisen rajoituksilla halutaan suojella omaa näköalaa ja vastarannan lomailijoiden näköalaa. Täällä tarvitaan viranomaisohjetta, sillä slaavilaisvaikutusta on paljon. Pähkinäsaaren rauhan raja näkyy kulttuurissa. Turussa ja Naantalissa ihmiset oivaltavat itsekin. Minulle yksi lempinäkymä rannoilla on

US KA

K IR KO N VA

SAIMAAN RANTAAN KASVAA KAUPUNKI ASUNTOMESSUT 2017 ON OSA SUURTA SUUNNITELMAA, JOLLA MIKKELI KÄÄNTÄÄ KASVONSA KOHTI SAIMAATA. KAUPUNKI ON VIIME VUOSIIN SAAKKA KASVANUT MUIHIN SUUNTIIN. NYT ALETAAN RAKENTAA SAIMAANSIVUA, JOKA ULOTTUU SATAMALAHDELTA RISTIINAAN. ASUNTOMESSUALUE TULEE KIRKONVARKAUDEN KOHDALLE. SAIMAAN RANNASTA HALUTAAN TEHDÄ MIKKELIN VALTTI, MIKKELISTÄ SAIMAAN PORTTI!

Porvoonjoen rantamakasiinit vieri vieressä.Täällä saattaa olla vanha pakettiauto rannassa, koska siinä on kiva ottaa päiväunia.” Kuntaliitosten jälkeen Häyrinen on nyt yksi Mikkelin suurkunnan rakennustarkastajista. Toiminta-alue on laajentunut Anttolan ja Suomenniemen puolelle. RAKENTAJAA PITÄÄ SUOJELLA ITSELTÄÄN

“Lähtökohtaisesti ihmiset ovat fiksuja. Lomaasunto on valtava sijoitus ja halutaan, että se onnistuu. Rakennustarkastaja joutuu suojaamaan rakentajaa häneltä itseltään – esimerkiksi rakennuksen sijoittamisessa tontille. Varsinkin omakotirakentamisessa hankitaan valmispaketteja, eikä myyjä ehkä ole käynyt edes tontilla. Ei ole loppuun saakka harkittu, sopiiko paketti sinne. Usein rakennetaan ensimmäiseksi rakennukseksi sauna, kun rahaa on vähän. Sanon, että miettikää ensin mihin teette päärakennuksen, ettei sauna ole ikkunan edessä parhaan näköalan tiellä.” Rakennustarkastaja kokee onnistuneensa, kun pystyy auttamaan kertarakentajaa hyvän rakennuksen tekemisessä. Iso ongelma on se, että sodanjälkeiseltä ajalta on periytynyt käsitys, että jokamiehen pitää osata rakentaa talo. “Aika oli toinen. Silloin miehet olivat monitaitoisia ja talot yksinkertaisia. Nyt taloista on tullut monimutkaisia ja ihmiset ovat toistaitoisia. On helppo tehdä virheitä, jotka aiheuttavat suunnattomia ongelmia myöhemmin.”

MIKKELIN KAUPUNGIN PROJEKTIJOHTAJA TIMO RISSANEN, MIKÄ TÄMÄ SAIMAANSIVU-SUUNNITELMA ON?

“Mikkelin kaupunki panostaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erityisesti Saimaan ranta-alueiden kaavoittamiseen ja asumisen lisäämiseen niillä. Uudet asuinalueet rakennetaan Saimaan rantaviivaa pitkin satamasta asuntomessualueelle ja sieltä edelleen Moision sairaalan maisemista aina Ristiinaan saakka. Satamalahteen kaavoitetaan parhaillaan noin 5000 asukkaan ja työpaikan kaupunginosaa kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun ehdotusten pohjalta. Ensimmäiset Saimaansivun tontit tulivat myyntiin maaliskuussa Kirkonvarkauden asuntomessualueelle. Eri kohteista ja niiden kaavoitusaikatauluista saa ajankohtaista tietoa mm. saimaansivu.fi -sivustolta.”

myös kustannustehokkuutta, jolloin asuntomessuille saataisiin esille ”tavallisia asuntoja tavallisille asukkaille”. Kirkonvarkauden asemakaavan laatimiseen on liittynyt poikkeuksellisen paljon erilaisia selvityksiä. Alueella on vahva historiallinen perintö, ja mm. liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen on vaikuttanut kaavaratkaisuun. MILLAISTA VIRKISTYSKÄYTTÖÄ RANTA-ALUEILLE TULEE?

“Alueiden suunnittelussa myös rantojen virkistyskäyttö turvataan. Koko rantaviivaa ei kaavoiteta rakentamiseen, vaan niille osoitetaan myös veneille laituripaikkoja, uimarantoja sekä yhteisiä puistoalueita.”

MILLAINEN OSA MIKKELIÄ ASUNTOMESSUALUEESTA TULEE?

“Väljä ja luonnonkaunis messualue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä torista. Se sisältyy kaupungin Kirkonvarkauden asemakaava-alueeseen, joka puolestaan on osa Saimaansivu-kokonaisuutta. Asuntomessualue on pääosin omakotialuetta. Kirkonvarkauden asemakaava-alueella on lähes sata pientalotonttia, joista asuntomessualue on noin yksi kolmasosa.” HYVÄÄ ASUMISTA EDULLISESTI

“Asuntomessut pyrkivät tarjoamaan mahdollisuuden kokeilla uusia asumisen ideoita ja ratkaisuja käytännössä”, sanoo Rissanen. Messutonttien hinnoittelulla tavoitellaan LAITURI LLA • 2015

LAITURI LLA • 2015

USKALTAISINKO VUOKRATA VIERAALLE? RISTIINALAINEN TUULEVI ASCHAN ON USKALTANUT. HÄN ON MAJOITTANUT KOTIINSA PARIN VUODEN AJAN LUKUISIA ULKOMAALAISIA MATKAILIJOITA. ONKO SE EPÄMUKAVAA? LUE, MINKÄLAISIA KOKEMUKSIA TUULEVILLA ON! ”Vain hyviä kokemuksia! Elämän rikkautta, loistavia keskusteluja, mielenkiintoisia ihmisiä. Jonkin verran tuloakin.” KEITÄ TEILLÄ ON KÄYNYT?

”Omatoimisia ja aktiivisia ihmisiä eri puolilta maailmaa: Australiasta, Belgiasta, Hollannista, Briteistä, Italiasta, Etelä-Koreasta, Suomesta, Israelista, Itävallasta, Ranskasta, Espanjasta, Japanista... Parikymppisistä eläkeikäisiin. Useimmat viipyvät yhdestä tai kahdesta yöstä viikkoon.”

Viime kesänä Aschanit veivät eteläkorelaiset Airbnb-vieraat junalle Lahteen, koska oma reissu suuntasi Hämeeseen. Matkalla käytiin Salmelan näyttelyssä Mäntyharjulla ja maisteltiin juuri savustettuja muikkuja Miekankoskella.

MIKSI HE OVAT VALINNEET JUURI TEIDÄT?

”He kaipaavat luontoa, rauhaa, järveä ja saunaa. Tänne tullessaan he tietävät, että me olemme paikalla ja että he jakavat meidän kanssamme keittiön ja kylpyhuoneen. He majoittuvat sähköttömässä rantasaunan kamarissa tai talon yhdessä makuuhuoneessa. Heille tällainen sopii.” MINKÄLAISIA ELÄMYKSIÄ OLETTE HEILLE TARJONNEET?

”He eivät halua ohjelmapalveluita: heille riittää mahdollisuus kokeilla soutamista, päästä saunasta pulahtamaan järveen, maata laiturilla tuijottamassa tähtiä, istua nuotiolla, maistaa mustikoita polun varrelta. Parhaat asiat ovat yksinkertaisia ja sitä he täältä hakevat. Me kerromme, mihin nurkalta lähtevä polku vie, miten soudetaan veneellä, miten saunotaan... Viime kesän belgialaisille iltahämärässä sytytetty rantanuotio ja saunan kuistilla palaneet kynttilälyhdyt olivat elämys. Usein luontokin taikoo elämyksiä: sellainen on esimerkiksi ukonilma täällä maalla.” MITÄ EMÄNNYYS VAATII SINULTA?

”Kerromme etukäteen aika tarkkaan, mihin he ovat tulossa ja sen vuoksi he osaavat odottaa tavallista kotia – ei tähtiluokitettua hotellia. Meistä on myös kiva yllättää pienillä asioilla. Äsken tarjosin uunissa lämmitettyä leipäjuustoa ja lakkahilloa extrana – tähän mennessä kaikki ovat maistaneet ja ihastuneet.Yllätykset eivät vaadi rahaa, vaan ajatusta, oman ympäristön katsomista toisella tavalla, syvemmin. Kourallinen mustikoita aamuyllätyksenä on iso juttu.” MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT SINUT?

”Rikkaus ja lämpö, jota tämä tuo elämäämme. Kun kävijöitä kohtelee ystävinä, he toimivat samoin meidän kanssamme. Esimerkiksi näin: Olimme käymässä ystävien mökillä ja sillä aikaa nousi ukkonen ja sade. Vieraat olivat peitelleet polttopuupinon, keränneet ja taitelleet lähtömme jälkeen kuivuneet pyykit, tuoneet etupihan tyynyt sisälle ja taitelleet puutarhapöydän liinan sateelta suojaan.”

“Valloittavat italialaiset Elisa ja Stefano tulivat eilen. Lämmitimme rannassa saunan ja matkalaiset saunoivat ensi kertaa eläessään. Selitin perusasiat simppelisti ja puhuessa mietin, miten monta itsestäänselvyyttä perituttuun saunomiseen itsellä liittyy. Kauanko lauteilla voi olla, paljonko vettä heitetään kiukaalle, voiko ihoa valella vedellä, voiko vanhassa puusaunassa oikeasti laskea pesuveden lattialle. Nämä ovat elämyksiä - meille monesti ihan liian arkipäiväisiä. Uituaan ja saunottuaan pariskunta

MITÄ OLET OPPINUT?

”Ihmiset eivät kaipaa aukotonta täydellisyyttä: he kaipaavat kohtaamisia ja asioiden jakamista. Oman elämän eläminen ja jakaminen riittää. Myös se on ollut iso oppi, että ihmiset ovat superluotettavia ja kunnioittavat meidän kotiamme.Yleensä heillä on talon avaimet, kun me olemme poissa. Mitään ongelmia ei ole ollut – tänne tulee väkeä, johon voi luottaa.”

tuli illan hämärässä silmät loistaen talolle. “Kävimme kolmesti järvessä. Olo on ihana: rentoutunut, lämmin, raikas!” Kyllä ihmettelyn ja ihastuksen energia on ihmeellinen.

OLETKO SINÄ ITSE POIKKEUKSELLISEN VIITSELIÄS?

”Olen oma itseni ja elän omaa elämääni, johon toivotan vieraat tervetulleiksi mukaan.” LAITURI LLA • 2015

Kuva: VisitFinland

KANSAINVÄLINEN NOVASOL ETSII LAATUMÖKKEJÄ ETELÄ-SAVOSTA

YKSITYISRANTA KUIN KUNINKAALLISILLA! ONPAS HAUSKAA NÄIN SUOMALAISENA MÖKINOMISTAJANA KUUNNELLA VUOKRAMÖKKEJÄ VÄLITTÄVÄN RUOTSALAISEN ASIANTUNTIJAN AJATUKSIA! TORBJÖRN FREDMAN PUHUU NIIN INNOSTUNEESTI TYÖSTÄÄN, ETTÄ MÖKIN ANTAMINEN VUOKRALLE OSAKSI KESÄÄ ALKAA TUNTUA MELKEIN LUONNOLLISELTA TAVALTA ANSAITA REMONTTIRAHAA!

Torbjörn Fredman on varsinainen ”mökkiasiantuntija”, sillä hän on työskennellyt parikymmentä vuotta Pohjois-Euroopan suurimmassa vapaa-ajanasuntoja välittävässä yrityksessä Novasolissa. Hän jos kuka tietää, mikä kiinnostaa vaikkapa saksalaisia, yrityksen suurinta asiakasryhmää. SAKSALAISET KARSASTAVAT ULKOHUUSSIA

Sisävessa pitää olla ja jos talo on iso, mielellään useampia vessoja! Kylpyhuoneiden lukumäärään hän suhtautuu kuitenkin joustavasti: ”Jokaisen mökkimakuuhuoneen yhteydessä tulisi olla kylpyhuone, mutta no, yhdelläkin kylpyhuoneella voidaan täällä selvitä. Kesäaikaanhan saunotaan paljon ja käydään ahkerasti uimassa.” Jos mielii vaativia saksalaisia mökkinsä vuokraajiksi, kannattaa arvioida ulkopuolisen silmällä mökin sisustusta ja ympäristöä. ”Ruotsissa ja Tanskassa olemme käyttäneet apuna sisustajia, jotka ovat neuvoneet, miten joskus miehisen karuja sisustuksia voisi muuttaa esteettisemmiksi. Vähällä rahalla saa usein aikaan yllättävänkin paljon!” Hän neuvoo hävittämään vanhat, huonolaatuiset, muoviset puutarhakalusteet ja hankkimaan tilalle laadukkaita. ”Omistajalle mökki on rakas ja hän on usein sokea epäkohdille, jotka ulkopuolinen heti huomaa. Jonkun pienen asian, esimerkiksi juuri puutarhakalusteiden, takia mökki voi jäädä kokonaan vuokraamatta.”

YHDESSÄOLEMISEN ELÄMYS

Mutta sitten hän maalailee eteemme tunnelmallisen kesälomakuvan, joka painuu vuosikausiksi vieraiden tajuntaan: ”Siinä he ovat kaikki. Vanhemmat, isovanhemmat ja lapset, kaikki kerääntyneet saunan ja uintien jälkeen ison pöydän ympärille syömään ja juttelemaan, pelaamaan pelejä, olemaan yhdessä.” Elämä on niin kiireistä, että tämänkaltainen kesähetki, monen sukupolven yhteinen loma, on ainutlaatuista ja arvokasta. Monille keskieurooppalaisille perheille tai kaveriporukoille yhteisen olon tekee mahdolliseksi juuri vuokramökki.” On toinenkin erityinen piirre, josta Torbjörn muistuttaa:”Yksityisranta! Täällä perhe voi vuokrata talon järven rannasta ja olla siellä vain keskenään. Kansoitettuihin uimarantoihin tottuneille saksalaisille täkäläinen yksityisranta on harvinaista”. Eteläisemmässä Euroopassa vain kuninkaallisilla ja rikkaalla jet-setillä on varaa sellaiseen! Torbjörn vieraili Etelä-Savossa katsastamassa suomalaisten huviloita kansainvälisille asiakkailleen. ”Upeat maisemat, hienot rannat, kiinnostavia taloja”, hän summaa näkemäänsä. Hän on sitä mieltä, että ympäri maailmaa yleistynyt kotimajoittaminen Airbnb:n tapaan on auttanut Novasoliakin. ”Ihmiset ovat havainneet, miten helposti ja luontevasti majoittaminen sujuu, vaikka vieraina olisivatkin ennalta tuikituntemattomat.” Jos antaa mökkinsä vuokralle, jääkö ”omia” kesäviikkoja ollenkaan? ”Kyllä vain! Mökillä voi olla itse vaikkapa neljä viikkoa ja loput viikot varataan vuokravieraille.” Torbjörn pitää järkevänä ajatusta, että jos mökkiä ei itse käytä, se kannattaisi vuokrata ja ansaita siten vähän remonttirahaa talon kunnossapitoon, vaikkapa juuri sen vessan laittamiseen…

Oletko kiinnostunut vuokraamaan kesäasuntosi? Torbjörniin saat yhteyden Misetin nettisivujen kautta, samoin sieltä löytyy lisätietoja toiminnasta.

LAITURI LLA • 2015

Poimintoja Pysähdyttävä lapsuudenkoti!

Koko perheen toimintaretki Vanhaan Kilkkilään Tarvitsette aikaa nelisen tuntia ja mukaan kameran (esimerkiksi kännykkäkameran), uimapuvun ja pyyhkeen ja olette valmiit omatoimiretkelle Vanhaan Kilkkilään. Retkellä näette jänniä luontokohteita, mielenkiintoisia kulttuuriympäristöjä ja kaunista eteläsavolaista maaseutua. Reitti kuljettaa perheenne valokuvaustehtävien saattelemana Mikkelin keskustasta Juvan Vanhan Kilkkilän puutarhaan ja tupakahvilaan. Perillä tunnelmallisessa miljöössä on puutarhakierros ja lapsille ohjattu toimintatuokio. Muistoksi retkestä saatte hauskan perhepotretin. Retkipäivät heinäkuussa: 8.7., 9.7., 15.7. ja 16.7. Vanha Kilkkilä, Tuhkalantie 231, 51760 Nuutilanmäki, ilmoitautumiset ja lisätiedot, puh. 050 4005 485, vanha.kilkkila@netti.fi www.vanhakilkkila.fi

Mirri (Tyko Sallista mukaillen), virkkaus pellavalla

Seuraavan kerran, kun ajat kesäaikana Joutsantietä ja havaitset ohittavasi Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseon, jarruta ja pysähdy. Lepolan tila antaa todella kiinnostavan kuvan 1900-luvun alun arkielämästä. Talo on sisältä ja ulkoa siinä samassa tilassa kuin se oli Karjalaisten lasten, Arvon (1916), Saaran (1917), Teklan (1919) ja Ahdin (1923) ollessa lapsia. Jos he nyt tulisivat pihapiiriin, he osaisivat suunnistaa keittiöön, kamariin tai vaikkapa aittaan, jossa nukuttiin kesäisin. Kaikkialta he löytäisivät oman kokonaisen kotinsa. Aitassa roikkuu Ahdin isän talvipomppa ja muutama sisarten parempi mekko. Vuoteessa on tukeva täkki ja sievä pitsilakana. Kamarin pöydällä on otteita kirjeistä, joita Ahti Karjalainen äidilleen ja sisarilleen lähetti. Ahdasta oli, koska kamarinpuolta lämmitettiin vain erikoistapauksissa ja välihuoneessa pidettiin postikonttoria. Joutsantie 1729, Hirvensalmi www.hirvensalmi.fi/index.php?id=178

Saha Art aloittaa virkatuilla muotokuvilla Sahanlahden vuosittaisen nykytaidenäyttelyn Saha Artin ensimmäinen taiteilijavieras on Jukka Rusanen. Näyttely, jossa on mm. virkattuja historiallisia muotokuvia, on avoinna 7.6. alkaen. Lietvedentie 830, 52200 Puumala www.sahanlahtiresort.fi

Veneretkelle porukalla Mitä maksaisi päivän retki omasta mökkirannasta vaikkapa Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Kallioniemeen? Vai lähtisimmekö isommalla porukalla veneretkelle Neitvuorelle ja Luonterille Saimaan norppien seuraan? Omaa venettä ei tarvitse olla, Saimaan Saaristo- ja veneilypalvelut Oy järjestää risteilyjä max. 12 henkilön ryhmille. Kysy hinnoista ja reiteistä lisää Harrilta, puh. 044 7051 050, harri.kerkela@ssvoy.fi www.ssvoy.fi

Tukikohta Repoveden retkeilijöille

Uusi Mäntyharju-Repovesireitti on juuri valittu vuoden 2015 retkikohteeksi. Linkkumylly reitin puolessavälissä on oivallinen yöpymis- ja levähdyspaikka. Linkkumyllyssä on kesäkahvila, mökkivuokrausta, hehkeä puutarha ja ainutlaatuinen kokoelma designerien huusseja. Linkkumylly, Mouhuntie 647 www.linkkumylly.fi

LAITURI LLA • 2015

visitmikkeli.fi/ostokset

LAHJAKSI & ITSELLE ILOKSI Mikkelin seudulla on paljon erilaisia taitajia. Kokosimme muutamia tuotteita, joiden innoittajana on ollut Saimaan seutu.

Esko Saarisen suunnittelema koivuvanerinen valaisin 349 € Taito Shop Mäntyharju www.taitoshop.fi

Pieni pellavavohvelipyyhe 13,50 € Raijan Aitta www.raijanaitta.fi

Pinja Laineen suunnittelemat Meidän Mäntyharju -tarjotin 39,90 € ja Mikkeli muki 18,90 € Taito Shop Mäntyharju

Hinnat ovat suuntaa-antavia.

www.taitoshop.fi

Vavesaaren luomumustikkamarmeladi 4,60 € Hiliman Puoti, Kangasniemi www.hilimanpuoti.fi

LAITURI LLA • 2015

Pauliina Rundgrenin suunnittelema Sarvet-naulakko 59,90 € Verstas ja Designkäsityömyymälä, Kenkäveron navetan vintti

Seppä Martti Malisen keittiöveitsi 130 € Hanhiniityn Sepän pajan myyntinäyttely, Puumala

www.prhandicrafts.fi

www.goosemeadow.fi

Iida Paasosen suunnittelema Irina-tunika 99 €, Veikko-kassi 39 – 45 € ja Iines-panta 24,90 –30 € Design & Handicraft Shop Hinee, Savilahdenkatu 12

Keraamikko Paula Ruuttusen suunnittelemat teekupit 20 €, annoskulhot 17 €, pikarit 24 € ja pienet rohtopullot 15 €. Kenkävero

www.ipikdesign.com

www.paularuuttunen.com

Marsalkka-olut 2,79 € Prisma Saimaan juomatehdas, Mikkeli www.saimaanjuomatehdas.fi

Nappi-korvakorut 32 €, riipus 55 € Suunnittelija Kaisu Mäkinen Kenkävero, Hinee www.kaikukoru.net

LAITURI LLA • 2015

Hinnat ovat suuntaa-antavia.

Kuva:Jere Lauha

Kuva: Anttolanhovi

Tiesitkö että...

NUOHOUS KANNATTAA VALKOVIINI MAISTUU

Alko aikoo palvella kesäasukkaita lomapaikkakunnilla paremmin keskittämällä myy-

KIRJASTO ON LÄHELLÄ

mälöiden ohjausta. Aiemmin pienet Alkot saattoivat radikaalisti muuttaa valikoimiaan kesäksi, jolloin viinejä juodaan paljon. Nyt pelivaraa on vähemmän.

Pienillä paikkakunnilla loma-asukkaat

”Pystymme paremmin pitämääni

sesongin ja Mikkelin pääkirjastossa

sessa myymälässä löytyy ”tuotepuun” jokai-

he pitävät lainaus- ja kävijämäärät tal-

sen ”oksan” tuotteita. Jos omaa suosikki-

visella tasolla opiskelijoiden puuttu-

viiniä ei löydy, myyjä osaa neuvoa toisen

essa. Suosittujen kirjojen varausjonot

samalta oksalta,” kertoo Alkon Keski-Suo-

Loma-asuntojen tulisijat pitää nuohota

ovat usein merkittävästi lyhyempiä

men aluepäälikkö Jari Hiekkataipale. ”Ja

kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa

kuin esim. pääkaupunkiseudulla. Ja

aina kannattaa pyytää mieliviinejään, myy-

käytön määrästä riippuen. Vakuutus-

kirjastoauto tuo kirjaston lähelle siel-

mälässä päätetään neljännes valikoimasta.”

yhtiöt eivät maksa korvauksia, jos nuo-

läkin, mistä kylille on pitkä matka.

Mitä uusia juomamieltymyksiä on näky-

houkset on laiminlyöty. Nuohoojien

Kirjastokortin saa mistä tahansa kir-

vissä? ”Punaviinien pitkä suosionnousu on

taksat ja yhteystiedot löytyvät pelas-

jastopisteestä näyttämällä kuvallisen

taittunut. Nyt on kiinnostusta tutustua

tuslaitoksen verkkosivuilta. www.mikkeli.fi/pelastuslaitos

henkilökortin. kirjasto.mikkeli.fi

parempiin valkoviineihin.”

tekevät kesästä kirjaston vilkkaimman

huolta siitä, että varsinkin kesäisin jokai-

LAITURI LLA • 2015

SUOMEN JOHTAVA MÖKKISEUTU Järvirikas Savo on mökkitilastoissa kärkisijalla. Mikkelin seudulla on kaikkiaan lähes 30 000 mökkiä. Tällä alueella Mäntyharjulla, Puumalassa, Hirvensalmella ja Pertunmaalla kesäasukkaiden määrä ylittää kunnan väkiluvun. Vakituisten asukkaiden vähentyessä vapaa-ajan asukkaiden merkitys alueen elinvoiman kannalta korostuu. Puolet matkailutuloista Etelä-Savossa muodostuu vapaa-ajan asumisesta, kertoo yrittäjille tehty kysely, jota on täydennetty muilla

tutkimuksilla. Pelkästään Mikkelin seudulla lasketaan päivittäistavarakauppojen ja huoltoasemien myyvän vuosittain 31 miljoonan euron edestä loma-asukkaille ja saman verran kertyy muista ostoksista, mm. erikoistavarakaupoissa, kulkuneuvoissa, ravintoloissa, kampaamoissa ja kulttuurilaitoksissa. Jos mukaan lasketaan vielä välilliset tulot, loma-asukkaat tuovat Mikkelin seudulle yli 90 miljoonan vuositulon.

Onko mökkisi tyhjäkäynnillä osan aikaa vuodesta?

MÖKK TA

A PA NT

VA L LI NE

LAITA MÖKKISI TUOTTAMAAN! •T

VUOKR

Mikkelin seutu tarjoaa täyden palvelun mökkivuokrausringin, johon sisältyy mökkivuokraus siivouksineen ja avainten luovutuksineen. Kiinnostaisiko mökkivuokraus? Ilmoita yhteystietosi ja saat lisätietoja vuokrausringistä:

visitmikkeli.fi/vuokraamokki

Lisätietoja mökkivuokrausringistä: Projektipäällikkö Jukka Kumpusalo, puhelin 044 794 5694 Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Vapaa-ajasta kestävää kilpailuetua –ohjelma

LAITURI LLA • 2015

Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Itä-Suomen maistraatti

TILAA UUTISKIRJE Kesän sähköiset mökkiläisen infopaketit ilmestyvät 25.6., 16.7. ja 6.8. Kesän 2015 uutiskirjeiden teemoja: • Askeettinen saunamökki vai ympärivuotinen huvila? • Naapurielämä - yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa? • Kikattavan Kakkiaisen vinkit Mikkelin seudulle • Hiiriä ja muurahaisia! • Perusta kivipuutarha asiantuntijan ohjeilla • Yksityistie - läpikulku kielletty? • Vuokraisinko kesäkanoja? • Marjakauden parhaat jälkiruoat Näihin ja moneen muuhun mökkiläistä kiinnostavaan kysymykseen saat vastauksen tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen

www.visitmikkeli.fi/mokkikirje

Katso myös: www.visitmikkeli.fi/laiturilla www.facebook.com/laiturilla

#HELLOMIKKELI