Uuden museon alku

from Gold, Silver & Watch 2022

by Kompass-lehdet

Ajankohtaisia uutisia korualalta

Uuden

museon

Pitkä odotus palkittiin huhtikuun 12. päivänä, kun Suomen kelloja korumuseo Kruunun avajaisia pidettiin Espoossa. Runsaslukuinen kutsuvierasjoukko sai nauttia tarjoilusta, musiikkiesityksestä sekä arvovaltaisten vieraitten puheista. Muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja valtiosihteeri Tuomo Puumala kiittivät vuolaasti museoväkeä saumattomasta yhteistyöstä ja mielenkiintoisen konseptin synnystä.

Avajaisissa kuultiin museonjohtaja Essi Pullisen kertomana museon konseptista. Perusnäyttelyn sijaan museossa nähdään vaihtuvia näyttelyitä. Avajaisissa nähtiin kolme eri näyttelyä: Invalidiliiton Minun maailmani, Stepan Sarpanevan Made in Helsinki sekä Harri Syrjäsen Kaikessa on käden jälki. Näyttelyt antoivat

alku

TEKSTI JA KUVAT LUSSI JÄRVINEN

hienon läpileikkauksen niin kello- kuin korutuotannosta.

Essi Pullinen on tyytyväinen sekä museon rakennusvaiheeseen että avajaisiin. Kaikki saatiin valmiiksi ajoissa, vaikkakin matkalla tuli monta mutkaa. Suurin haaste oli vitriineissä, jotka saapuivat reilusti myöhässä ja osa jopa rikkoutuneena. Parannuksia on jo tehty, sillä ainahan tulee tehty lapsuksia, jotka vasta

Olethan sinäkin käynyt jo alamme tärkeimmässä museossa?

Suomen kelloja korumuseo Kruunu Ahertajantie 3, Espoo | Puh. 050 553 9299 | info@kellojakorumuseo.fi Auki: ti 12–17 | ke–pe 11–19 | la–su 10–17

jälkeenpäin oivalletaan. Esimerkiksi infotarroitukset on jo kertaalleen uusittu avajaisten jälkeen. Museonjohtaja Essi Pullinen kertoo tämänhetkisestä tilanteesta ja avaa hiukan tulevaisuuden suunnitelmia:

MITEN MUSEON TOIMINTA ON LÄHTENYT KÄYNTIIN? ONKO VIERAITA KÄYNYT JA YLEISÖ LÖYTÄNYT MUSEON? – Alku on ollut hektistä. Kävijöitä on ollut mukavasti, ja erityisesti Minun maailmani -näyttely on koskettanut ihmisiä tunnetasolla. Väkeä kävi kesällä hyvin, nyt syksyllä lomien jälkeen on ollut vähän hiljaisempaa. Syksyn aikana näyttelyt vaihtuvat ja esille tulee uutta nähtävää ja koettavaa, jonka jälkeen toivomme kävijämääriin uuden piikin. Kävijämäärän perusteella tavoitteen toteutumista arvioidaan vuoden lopussa.

MITÄ MUSEOSSA VOI KOKEA? – Meillä pääsee näkemään kelloja kultaseppiä työnsä ääressä. Joissakin työnäytöksissä on mahdollista kokeilla itse esimerkiksi sahaamista lehtisahalla. Koruntekotyöpajoista on tykätty kovasti, ja niitä tulemme järjestämään jatkossakin. Meillä pääsee tekemään esimerkiksi hopeariipuksia, tuunaamaan kelloja ja punomaan helmiä.

– Opastuksia järjestetään tuokioiden ja yleisöopastusten nimillä ja niitä tilataan paljon mm. ryhmille. Tuokiot ovat lyhyitä johdatuksia valitun näyttelyn teemoihin. Dokumenttielokuva synteettisistä timanteista nähtiin syyskuussa. – Museolla on seminaareja ja tapahtumia sekä työpajoja. Yritykset voivat myös vuokrata museolta tilaa omiin kokouksiinsa tai tapahtumiinsa. Samassa rakennuksessa toimii Museo Leikki, ja kehitämmekin yhteistyössä sen kanssa toiminnallista tilaa, jonka kautta kuljetaan museoihin.

ONKO VIERAILTA TULLUT TOIVOMUKSIA TAI YLLÄTTÄVIÄ KYSELYITÄ? Meiltä on kysytty, missä vanhat kellot ovat. Kokoelmat ovat tallessa kokoelmavarastossa, ja sieltä nostamme näytteille aika ajoin teemoittain kokonaisuuksia. Ensi vuoden puolella esille tulee laadukas taskukellojen kokoelma. Sitä ei ole nähty aiemmin näyttelyssä.

Mitä osaat kertoa museokävijöistä, millaisia ihmisiä käy Kruunussa? Ovatko korualan ihmiset löytäneet sinne?

Museossa käy kaikenlaisia ihmisiä: lapsia, lapsiryhmiä ja perheitä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja ikäihmisiä. Myös ulkomaalaisia turisteja käy museolla. Alan ihmisiä on käynyt jonkun verran, mutta suurin kävijäryhmä ovat keski-ikäiset aikuiset. Museolle onkin iso haaste tarjota kaikille jotakin.

MITÄ VOIT PALJASTAA MUSEON TULEVAISUUDESTA? Kannattaa seurata museon somekanavia, sillä meillä tapahtuu aika paljon ja osa tapahtumista on kertaluonteisia. Kehitämme lähitulevaisuudessa museokauppaa ja työpajatoimintaa. Syksyn uudet näyttelyt ovat kiinnostavia. Jonkun on oltava ensimmäinen -näyttely on hienomekaanisen koulutuksen 180-vuotisjuhlanäyttely. Esille tulee 1800-lopun suomalaista teknistä osaamista. Koru kuin veistos -näyttelyssä on esillä Björn Weckströmin koruja. Björn Weckström suunnitteli ensimmäiset lapinkulta-innoitteiset korut reilu 60 vuotta sitten. Siitä alkoi uskomaton menestystarina suomalaisessa korumuotoilussa. Koru kuin veistos -näyttely raottaa taiteilijan ajatuksia korusuunnittelusta ja korusta. Ideat korujen ja muotokielen taustalla kertovat luonnon havainnoinnista ja tarkkaavaisuudesta yhteiskunnan ilmiöitä kohtaan. Koru kuin veistos -näyttelyssä leikitellään myös mittakaavalla. Näyttely välittää Weckströmin ajatuksia korun ja veistoksen suhteesta.

Vuoden Koru 2023-kilpailutyöt ovat esillä nähtävillä museossa 30.11.2022-22.1.2023. Vuoden koru -kilpailu tuo esiin upeaa suomalaista korumuotoilua ja alan osaamista sekä lisää tietoisuutta alan tarjonnan monipuolisuudesta ja laajuudesta. Kilpailussa etsitään korusarjaa, joka puhuttelee taidokkaalla muotokielellään ja tekee säväyksen tunnistettavalla, omanlaisella, muotoilullaan. Kilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa. Vuoden Korunkantaja 2022 palkittiin museon avajaistilaisuudessa. Tänä vuonna nimityksen sai valokuvaaja Meeri Koutaniemi.

Kotimainen valmistaja, lahellasi kuten koru.

KORURASIAN HELMET LAADUKKAAT TIMANTTIKORUT

1206 Korvakorut • helmi 6mm 2208 Riipus • helmi 8mm 1804.1 Korvakorut, • 2x0,30ct 2411,1 Riipus, • 0,28ct 3248 Sormus, • 0,10ct

KLASSISET KORVARENKAAT

1901 Renkaat • 12x3

TOIVOTUT HOROSKOOPPIRIIPUKSET

LAAJA VALIKOIMA KOKOJA

• Hopea • kullattu hopea • kulta alkaen 27,90 EDULLISET, SAUMATTOMAT KIHLASORMUKSET

Top Gold Oy, Vuohkalliontie 4, 18200 Heinola, 03876866 info@topgold.fi , www.topgold.fi

NSG:n matka merkittäväksi tekijäksi

NSG perustettiin vuonna 1994 kolmen miehen voimin. Harnek Singh, Axel Planhem ja Olav Wilvang yhdisti voimansa ja tietotaitonsa, ja yhdessä kolmikko uskalsi panostaa yhteisyritykseen. – Yhdessä tunsimme olomme voimakkaaksi. Olimme kaikki asiantuntijoita omalla alueellamme, eikä meillä ollut mitään menetettävää, kertoo Axel Planhem.

Alussa yritys oli paikallisesti keskittynyt, ja toiminta tapahtui pääasiassa Tukholman seudulla. Yritys myi jalometalleja kultasepille ja otti hoidettavakseen heidän romukullat ja ylijäämät. Asiakassuhteet vakiintuivat ja yritys sai hyvän maineen. Vuonna 2004 kun Johnny Singh liittyi joukkoon laajeni yrityksen toimiala. – Halusin että meillä olisi lisää tukijalkoja, ja leveämpi valikoima tuotteita ja palveluita. Näin ollen investoimme vuonna 2010 esimerkiksi omaan laboratorioon ja siten analysointiin ja metallien uusiokäyttöön, kertoo Johnny Singh, yrityksen toimitusjohtaja. YRITYS LAAJENEE Laajennuspäätös oli onnistunut. Tänä päivänä yritys palvelee laajaa asiakaskuntaa ja pystyy tarjoamaan jalometallituotteita ja puolivalmisteita melkein kaikkiin tarpeisiin. Yritys toimii kaikissa Pohjoismaissa ja tarjoaa myös Suomen markkinoille sopivaa 14 karaatin kultaa. Tuotevalikoima muuttuu kysynnän mukaan ja tällä hetkellä saatavana on sekä valko- että keltakultatuotteita valmiina varastossa.

Romumetallien puhdistus ja uusiokäyttö on yritykselle tärkeä toiminta, ja siinä ollaan erityisen tarkkoja että kaikki menetelmät ovat mahdollisimman luontoystävällisiä. Yrityksen tuotevalikoimaan voi tutustua nettikaupassa shop.nsg.se ja romukullan osalta voi olla yhteydessä yrityksen suomalaiseen edustajaan Jouko Isoniemeen, jouko.isoniemi@nsg.se.