2 minute read
Pitkän iän salaisuus?
Pitkän iän salaisuus?
Advertisement
Tampere-Seura
Juhlavuoden sarjassa esitellään yli 70-vuotiaita kotiseutuyhdistyksiä, jotka ovat onnistuneet pysymään vireinä sukupolvesta toiseen
"Tamperelaisuus kaikkiaan", sanoo TampereSeuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen. Se on hänen mukaansa Tampere-Seuran menestyksen salaisuus: "Tampere on pop, on aina ollut. Jos seura toimisi muualla, se ei olisi yhtä menestyvä".
Ja menestyvänä 2000 jäsenen seuraa voi ilman muuta pitää. Harva yltää samaan.
"Ihmiset haluavat valita tamperelaisuuden", Martikainen jatkaa. Seurasta tamperelaiseksi haluava saa kättä pitempää tamperelaistumiseensa: kirjoja, kuvia ja lehden, työkaluja ympäristön ja maiseman haltuun ottamiseksi.
Avoimuus on Tampereen ja seuran valtti
Tamperelaiset ovat Martikaisen mukaan pidättyväisesti käsi ojossa muualta tulijoille. Tampereella ei haukuta junan tuomaksi. Noin puolet Tampereella asuvista on syntynyt muualla.
"Kaupunki ei menesty, jos toimitaan vaan syntyperäisten kanssa tai tehdään siitä jokin mittari. Tamperelaisuutta ei tarvitse ansaita", Martikainen kertoo.
Jakolinjoja on, mutta ne ovat toisaalla: "Asuksä idässä vai lännessä, Näsijärven vai Pyhäjärven rannalla, Ilves vai Tappara", Martikainen toteaa.
Kirjat ovat talouden perusta
Tampere-Seura perustettiin vuonna 1937 laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta varten. Seuran historian mukaan sen perustajat toivoivat yhdistyksen yhdistävän tamperelaisia yhteiskuntapiirejä ja työskentelevän kaupungin mainostamiseksi ulospäin. Matkailuelämä ja koulupolitiikka kaipasivat kohennusta.
Julkaisuista tuli heti tärkeä osa sen toimintaa, ja ensimmäinen Tammerkoski-lehti ilmestyi jo seuraavan vuoden keväällä. Ensimmäinen kirja valmistui vuonna 1943, sodista huolimatta.
Kirjat ovat nykyisin seuran talouden perusta. Niiden tuotolla se kykenee ylläpitämään kahden hengen toimistoa ja palkkaamaan kiireapulaisia joulusesonkiin ja kesälomille.
Seuralta odotetaan kulttuurin vaalimista
Yhdistystoiminta on muuttunut viime vuosien aikana paljon. Iltamatyyppisiin illanviettoihin ei tule enää juuri ketään. Tampereella on valtavan paljon erilaisia kulttuuritapahtumia kaiken aikaa. Ihmiset eivät enää odota seuralta tapahtumia, vaan mieluummin postikortteja ja niitä kirjoja.
"Jos lähtee kysymään ihmiseltä, harrastaksä kotiseututyötä, monesti se vastaa, että on siellä Facebookissa ja kommentoi siellä asioita", Martikainen kertoo.
Tampere-Seuralla on Facebookissa noin 5400 seuraajaa. Tammerkoski-lehdellä on lisäksi 2500 tykkääjää.
Toisin kuin Helsingissä ja Turussa, Tampereella kaupunginosayhdistykset ovat halunneet pysyä itsenäisinä. Tampere-Seura ei ole siis kaupunginosayhdistysten liitto, kuten Turkuseura tai Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Kaupunginosayhdistyksiä on noin 30. Niissä on vireää konkreettista toimintaa, kuten siivoustalkoita.
Tampere-Seuran edustajiston kevätkokouksessa 2019 puheenjohtajana oli Hannu Hoivala ja sihteerinä Heidi Martikainen, joka on työskennellyt seuran toiminnanjohtajana jo yli 30 vuoden ajan. Kuva: Sakari Partio.
Tampere-Seuran kevätretki keväällä 2019. Lähimatkailua Häijäseen. Kuva: Hannu Hoivala.
Kun Lauri Viidan museossa on avoimet ovet, tarvitaan joku, joka avaa ovet, ja joku joka keittää kahvia. Kaupunginosissa on paljon talkootekemistä.Tampere-Seuralle jää kulttuurin vaalimisen rooli.
Jos tamperelaisuus on Tampere-Seuran pitkän iän ja menestyksen salaisuus, ehkä pitäisikin kysyä, mikä on houkuttelevan ja aina niin muodikkaan tamperelaisuuden salaisuus? Olisiko se Tampere-Seura itse? Sehän se oli seuran tehtävä aivan alun alkaen.
Ehkä brändääminen on hallittu Tampereella jo viime vuosisadan alkupuolella. Onko seura siis onnistunut tavoitteessaan?