”Emme tarjoa sinulle vain elämyksiä – haluamme että jotain sinussa muuttuu lopullisesti” Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ehdottama ydinviesti
Kasvua ja kansainvälistymistä Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Sotkamo
Sisältö: Sotkamo – Vuokatti 2030 VISIO 3 1. Taustaa 5 2. Työn rajaukset ja periaatteet 6 3. Tavoitteet 7 4. Lähtötietojen ja sidosryhmien näkemysten kerääminen 8 5. Keskeisin palaute 9 6. Maankäyttö ja kaavoitus 10 6.1 Pisterinniemi / Kaarreniemi 11 6.2 Itärinne 14 6.3 Länsirinne 18 6.4 Vuokatin alueen ydinkeskustan kehittäminen 20 6.5 Alamaaston / ”Keskuspuiston” suunnittelu 24 7. Markkinointi ja tuotekehitys 26 8.Toiminnalliset sisällöt 29 8.1 Ulkoilu- ja liikuntareitit 29 8.2 Vuokatti Areena 30 8.3 Uudet rinteet / Länsirinne 31 8.4 Ohjelmapalvelut 31 yönäkymä alueelle lounaasta 9.Saavutettavuus ja liikenne 32 9.1 Lento- ja raideliikenne 32 ALUEEN ERI OSAT 9.2 Alueen sisäinen liikkuminen 33 Yläalue (AP 28) 9.3 Tarvittavat liikennejärjestelyt ja alueen sisäinen liikkuminen 34 Kokoojakadun päätteenä sijaitsee 1¾- kerroksisten erillistalojen yläalue, 10. Sotkamon keskustan kehittäminen 35 alueesta poikkeavaan jonka suuremmat talomassat sijoittuvat muusta koordinaatistoon. Rakennusten koot vaihtelevat 350 – 450 kem2 välillä, kun 10.1 Keskustan elinvoimaisuus 35 30 % pääkäyttötarjyrkän rinteen mahdollistamaan kellariin rakennetaan koituksen mukaista asuintilaa rakennusoikeuden lisäksi. Tällöin tonttitehok 10.2 Hiukka 36 kuus alueella on 0,4. 10.3 Kaavoitus ja maankäyttö 38asettaa tiettyjä rajoitteita. Yläalueen poikkeuksellisen jyrkkä rinneprofiili Suunnitelmassa osoitettu katulinjaus on käytännössä ainoa mahdollinen 11. Masterplan työn jatkotoimet 39 asettuvat tien varteen autoliikenteenreitti yläalueen huipulle. Talomassat luonteville paikoilleen. Yhteenveto 40 Yläaluetta edeltävät kokoojakadun suuntaiset neljä talomassaa eheyttävät Hankkeessa esille nousseita kehittämisideoita eteläisimmän pientalokorttelin sisäpihan ja42 luovat selkälinjan rinteeseen nousevan kadun viereen. Ne toimivat aluetta jäsentävänä rajalinjana kideSotkamo - Vuokatti Masterplan 2030 mäisten kortteliteiden ja yläalueen välissä. 44 Yläalueen rakennusmassojen pohjoiseen avautuvat päädyt jatkuvat rungon profiilin mukaisilla kehystetyillä parvekkeilla, samaan tapaan kuin erillistalokortteleiden rakennusketjujen päätteet.
L
Y
K k m o t
K
T k h m
K
K j p l v y
Pysäköintijärjestelyt Yläalueen pysäköinti järjestetään kadun varteen sijoittuvin, rinteen sisään työntyviin talleihin, joissa autopaikkoja on keskimäärin 1 kpl/ 100 kem2. Vieraspysäköinti on sijoitettu pysäköintitaskuihin kadun toiselle puolen. Vieraspaikkoja on n. 1 kpl/ 650 kem2. Lisäpysäköintiä voidaan tarvittaessa järjestää rakennusten omille etelän puoleisille pihoille.
K r
Maankäyttösuunnitelma Vuokatin itärinteesee
Sotkamo – Vuokatti 2030 VISIO
LIIKENNEJÄRJESTELYT
Kevyt liikenne
Yleiset periaatteet
Pääasiallinen kevyenliikenteen reitistö kulkee kokoojakadun vierellä. Keskusalueella kevyenliikenteen reitti erotetaan kokoojakadusta kadunvarsipysäköinnin vyöhykkeellä ja väylien välisellä porrastuksella. Yläalueen kevyt liikenne johdetaan ylös laskettelurinteen viertä pitkin.
Kokoojakadun pituuskaltevuus alueella on tiesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti pidetty alle kymmenessä prosentissa, mikä on vaikuttanut osaltaan myös koko suunnitelman muotoutumiseen. Korttelitiet toteutetaan pääosin tonttien sisäisinä liikennereitteinä. Ainoastaan kokoojakatu on määritelty katualueeksi.
Keskuskortteleita yhdistää yhtenäinen kevyenliikenteen reitti, joka alkaa kävelykadulta ja päättyy itärinteen lasketteluhissin luokse.
teen 2020 mennessä. Työpaikkojen määrä kasvaa Sotkamo – Vuokatti – alue on tunnettu Korttelikaduiltaja on kansainyhteys alueen ympärillä kulkevaan polkuverkostoon, joka yhdistää koko alueen. Kortteleiden sisäpihoilta syntyy yhteyksiä sekä nykyisestä 430 välittömästä työpaikasta 530 työvälinen matkailukeskittymä. kokoojakadulle että ympäröivään polkuverkostoon. Teiden täytöt ja maaston leikkaantumiset kivetään luonnonkivellä. Teiden kaikkiin yksityiskohtiin, kuten valaisuun ja kaiteisiin, kiinnitetään erityistä huomiota. Näin tieverkosto sulautuu luontevammin ympäröivään maiseLiikenteen toimivuus ja turvallisuus paikkaan. maan ja samalla viestitään viimeistellystä rakentamisen tavasta. Asiakkaista on 80 % kotimaisia ja Autoliikenteen 20 % kansainväliajonopeudet pidetään minimissä, mikä edesauttaa alueen turvallisuutta. Alueella on huomioitu paikallisen pelastuskaluston kääntyKokoojakatu Vuoteen 2030 mennessä matkailun välittömät vaisiä matkailijoita. Kajaanin lentoaseman kautta saapuu missäteen vaatima tilantarve. Korttelikatujen risteyskohdissa ei saa pysäköidä, jolloin jätetään tilaa pelastustoimia varten. Kokoojakatu kulkee yhtenäisenä koko alueen läpi. Alueen keskiosan se vuosittain 100 tilauslentoa tai aikataulun mukaista kutukset tuplaantuvat nykyisestä, jolloin matkailun jakaa kahteen osaan niin rakenteellisesti kuin liikenteellisestikin. Keskustan Bussi- ja taksiliikenne puolella on pienkortteleiden autoton vyöhyke ja toiselle puolen erillistaulkomaanlentoa. Vuokatissa on 110 000 kansainvä- välitön liikevaihto Sotkamossa on 110 miljoonaa eulojen vyöhyke, jossa autot ohjataan talomassojen väleihin. Kokoojakadun varrelle vyöhykkeiden väliin syntyy aukionomaisten tilojen sarja, joista on Alueelle saapuva ja sieltä lähtevä bussiliikenne pääsee kääntymään näköroa ja matkailu työllistää 800 henkilöä välittömissä listä yöpymisiä vuodessa. yhteys keskusaukiolle. alatornin aukiolla. Linja-autojen pidempiaikainen pysäköinti on järjestetty monitoimihallin viereiselle pysäköintialueelle. Taksiliikenne ohjataan hoteltyöpaikoissa. lin aukiolle, josta on suora yhteys hotelliin ja keskusaukiolle. Kokoojakadun varrelle syntyy useita erilaisia aukio- sekä porttitiloja, joilla rytmitetään ja ohjataan kadulta avautuvia näkymiä. Kajaanin lentoaseman kautta kulkee vuosittain 120 Vuokatissa on Urheiluopiston – Snowpoliksen taa000 matkustajaa. jama, Vuokatin Ydin, jossa on kävelyetäisyydellä maMasterplanissa esitettyjen investointien toteutumi- joitustiloja, kauppapalveluja, ohjelmapalveluja ja kesnen tuo Sotkamon välittömän matkailutulon kasvua keisten reittien lähtöpisteet. 56 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan euroon vuo-
Kortteliteiden pituuskaltevuuden maksimi on 12 prosenttia.
en
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
3
Vuokatin ytimessä on myös Vuokatti Areena, jossa on liikunta- ja kokoustiloja. Tilat mahdollistavat suurien kokouksien järjestämisen sujuvasti Vuokatin ytimessä.
Vuokatissa toimii useita ohjelmapalveluja tuottavia yrityksiä. Ohjelmat painottuvat luontoon ja hyvinvointiin. Myös Kainuun alueen ohjelmapalveluja hyödynnetään aktiivisesti, mm. Wild Taiga on suosittua ohjelmatuotantoa.
Vuokatin Itärinteille on valmistunut uusi matkailukeskittymä, joka tarjoaa persoonallista majoitustilaa Hiukan alueelle on rakennettu liikunta- ja kulttuurin. 3000 vieraalle. Merkittävä osa vieraista on kan- keskus, joka palvelee sekä sotkamolaisia että matkailijoita. sainvälisiä asiakkaita.
Katinkullan alue on laajentunut ja Katin Golf on avan- Sotkamon kirkonkylän keskusta on elävä ja vilkas nut uusia väyliä Pisterinniemeen. taajama ja tarjolla on peruspalvelujen lisäksi runsaasti pieniä kivijalkaliikkeitä. Palvelurakenne on moLänsirinteille on rakennettu uusia huoneistoja ja uusi nipuolinen. laskettelurinne sekä hissi. Alue on ns. ski-in ski-out Kirkonkylän keskustan asemakaava on päivitetty ja alue. siinä on huomioitu hyvän yhdyskuntarakentamisen Vuokatin alueen reitistot on uudistettu ja erityises- vaatimukset, palvelujen monipuolisuus ja asumisen ti alamaastoon ja Sotkamon suuntaan on rakennettu laatu. uusia reittejä. Sotkamon keskustan ja Vuokatin välillä on uusi kevyen liikenteen väylä. Myös joukkoliikenne toimii sujuvasti keskustojen välillä.
4
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
1. Taustaa Sotkamon kunnanhallitus on vuonna 2014 teh- Tuon jälkeen toimintaympäristö on merkittävästi nyt päätöksen laatia Sotkamo – Vuokatti Mas- muuttunut, ja on perusteltua arvioida tulevaa keterplan 2030 kehittämissuunnitelma vuoden hitystä uudelleen. 2015 kuluessa. Sotkamon kunnanhallitus nimesi maankäytön Matkailuelinkeino on yksi Sotkamon peruselin- työryhmän hankkeen ohjausryhmäksi. Työryhkeinoja. Sotkamon välitön matkailutulo vuonna mään kuuluvat Osmo Polvinen (pj), Annikki 2013 oli n. 56 miljoonaa euroa ja matkailu työl- Hakkarainen, Timo Hyvönen, Vesa-Pekka Sarlisti 430 henkilöä välittömiin työpaikkoihin. Mat- paranta, Seppo Romppainen sekä kunnan virkakailun merkitys Sotkamon palveluille on huo- miesten edustajina kunnanjohtaja Petri Kauppimattava: mm. vähittäiskauppa ilmoittaa 26 % nen, hallintojohtaja Paula Halonen, vt. teknisen liikevaihdostaan muodostuvan matkailijoiden toimialan johtaja Erkki Tervo, kaavoittaja Juha ostoista. (Lähde: KAMK 2015) Kaaresvirta ja suunnitteluavustaja Tiina Määttä. Sotkamon ja erityisesti Vuokatin matkailualueen Hankkeen projektipäälliköksi valittiin Veikko kehittymistä arvioitiin edellisen kerran suunni- Halonen ja työ aloitettiin vuoden 2015 alussa. telmassa ”Vuokatti Masterplan 2007 – 2012”.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
5
2. Työn rajaukset ja periaatteet Työssä on rajauduttu matkailuun ja maankäyttöön. Siten muiden elinkeinojen toimenpiteitä ei ole nostettu esille.
tämän raportin piiristä. Raportti keskittyy vain oleellisimpiin kohtiin, ilman että se olisi kannanotto pienempien asioiden tärkeyteen.
Masterplanin tavoitteena on nostaa esille sellaiset kärkikohteet, joissa nähdään suurin kasvun potentiaali ja toisaalta sellaiset kohteet, joiden katsotaan olevan kehittymisen esteenä. Masterplan pyrkii myös osoittamaan ratkaisuehdotuksia ko. kohtiin.
Maankäytön osalla käsitellään vain sellaisia kohteita, jotka ovat ennakkoselvityksissä nousseet esille. Kiinnostus johonkin alueeseen voi tulla maanomistajilta, elinkeinoelämän toimijoilta tai yhteiskunnallisista paineista. Mikäli alueeseen ei ole osoitettu kiinnostusta, ei masterplan käsittele alueiden käyttöä oma-aloitteisesti. Tuolloin Kehittämissuunnitelma joutuu karsimaan pal- mahdollinen maankäyttö jää yleiskaavoituksessa jon materiaalia. Vaikka moni asia on toimijoille ja asemakaavoituksessa pohdittavaksi. ja päättäjille tärkeä, voi skaalaus pudottaa sen
6
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
3. Tavoitteet Masterplanhankkeen tavoitteet määritettiin Sot- Hankkeella löydetään alueen tosiasiallinen luonkamon kunnan toimesta hankkeen rahoitushake- ne, ns. kehittämisen punainen lanka ja luodaan muksen lähtökohdaksi. alueesta houkutteleva kohde investoreille. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa Sotkamon ja Vuokatin matkailualueen kehittyminen ja visioida niiden yhteinen kehityspolku entistäkin vetovoimaisemmaksi aluekokonaisuudeksi sekä matkailijoille, yrittäjille että vakituisille asiakkaille.
Hankkeen keskeinen haaste on löytää keino tiivistää toiminnallisesti ja maankäyttöön liittyvien näkökulmien kannalta alueen polarisoitunut rakenne (Vuokatti Sotkamon keskusta, Vuokatti – Katinkulta, Vuokatti – Itärinteet, Vuokatti – Kajaanin tien suunta). Uudet kehittämisnäkökulmat Tavoitteena on tehdä Vuokatista entistä vahvem- pitää pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan pi ympärivuotinen matkailukeskus kehittämällä siten, ettei niiden toteutuessa kadoteta alueen vahvuuksia ja luomalla uusia menestystekijöitä. nykyisiä vahvuuksia eikä houkuttelevuutta. Toisena tavoitteena on Sotkamon kirkonkylän ja sen palvelujen kehittäminen osana kokonai- Hankkeella luodaan kokonaiskuva Vuokatin ja suutta. Masterplan –projektin tuloksia tullaan Sotkamon kirkonkylän tavoiteltavasta kehitykmahdollisuuksien mukaan hyödyntämään myös sestä ja vaadittavista toimenpiteistä huomioiden käynnissä olevassa Vuokatin yleiskaavoituksessa. olemassa olevat kehittämistarpeet ja ennakoitavat toimintaympäristön muutokset. Hankkeen perusteluissa Sotkamon kunta asetti lisää tavoitteita hankkeelle: Tavoitteeksi listattiin vielä seuraavat konkreettiset toimenpiteet: Hankkeella systematisoidaan kehittämistoimenpiteitä sekä varmistetaan Sotkamo / Vuokatti alueen kilpailukyky ja kehittyminen.
• luodaan kokonaisvaltainen visio Vuokatista ja Sotkamon kirkonkylästä vuodelle 2030
• kehitetään kysyntää vastaavaa matkailupalvelutarjontaa
• määritellään painopistealueet
• lisätään alueen elinvoimaisuutta ja palvelutarjontaa
• esitetään toimenpiteet vision saavuttamiseksi • parannetaan matkailun ja ylipäätään yritystoiminnan edellytyksiä • luodaan sijoittajia kiinnostava investointikohde ja autetaan investointi strategian laatimisessa alueelle • sitoutetaan alueen toimijat yhteistyöhön tavoitellun kehityksen saavuttamiseksi
• huomioidaan paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä • vahvistetaan Vuokatin brändiä • tuodaan matkailijoiden näkemykset suunnitteluun Masterplansuunnitelman aikatauluksi määritettiin yksi vuosi eli 1.1.2015 – 31.12.2015.
• huomioidaan ekologisuus ja ilmaston muutoksen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä turvallisuus matkailualueella
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
7
4. Lähtötietojen ja sidosryhmien näkemysten kerääminen Riittävän tilannekuvan luominen ja toimijoiden ajantasaisen tilannekuvan selvittäminen on masterplan- työn keskeinen perusta.
Masterplanhankkeen ohjausryhmänä toiminut Sotkamon kunnan maankäytön työryhmä kokoontui 5 kertaa.
Taustatietoa, kokemuksia ja toiveita koottiin henkilökohtaisilla haastatteluilla, eri työryhmien kokoontumisilla ja yleisillä työpajoilla.
Lisäksi masterplantyön esittely- ja keskustelutilaisuuksia järjestettiin kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle, kunnan ympäristölautakunnalle ja lukuisille yksittäisille yhdistyksille ja työryhmille.
Sotkamon ja Vuokatin keskeisten toimijoiden henkilökohtaisia tapaamisia tehtiin yli 50. Kah- Sotkamon kunnan nettisivuilla on ollut selostus denkeskiset neuvottelut olivat luottamuksellisia ja masterplantyöstä ja sen vaiheesta ja siinä yhteyniiden tavoite oli koota yksittäisten toimijoiden tai dessä palautelaatikko yksittäisille mielipiteille. yritysten subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä. Lisäksi toteutettiin mm. seuraavia tapaamisia
8
• Kunnan ja yrittäjien yhteinen kaavoitus työryhmä 31.1.2015
• Yleinen kansalaisten keskustelutilaisuus / työpaja 25.3.2015
• Sotkamon keskustan toimijoiden työpaja 11.2.2015
• Kunnan ja Sotkamon Yrittäjien tapaaminen 8.4.2015
• ELYn ja kunnan kaavoittajien yhteispalaveri 17.2.2015
• Katinkullan osakasyhdistyksen yleiskokous Masterplan -teemalla 14.4.2015
• Vuokatin alueen toimijoiden työpaja 11.3.2015
• Vuokatin alueen maanomistajien kokous 11.5.2015
• Kajaanin AMK:n matkailun ja liikunnan opiskelijoiden toteuttama suunnittelu työpaja 18.3. – 22.4.2015
• Yleisötilaisuus masterplanhankkeesta 26.6.2015 • eHarava nettikysely Vuokatin maanomistajille 24.6..-.24.7.2015
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
5. Keskeisin palaute Sotkamon ja Vuokatin alueen asukkaat, elinkeinoelämä ja keskeiset toimijat ovat osallistuneet varsin aktiivisesti keskusteluun. Palautetta on saatu laajalti sekä isoista linjauksista että pienistä yksityiskohdista.
Samalla kuitenkin keskustelun aktiivisuus osoittaa, että toimijoilla on mielenkiintoa kehittämiseen ja voidaan olettaa sitoutumisen yhteisiin päämääriin kasvavan aktiivisuuden myötä.
Keskeistä palautteessa on myös se, että paiPalautteen ja keskustelun sävy oli alkuun varsin netta kohdistuu varsin vähän maankäyttöön ja jännittynyt. Sotkamoon oli selkeästi patoutunut kaavoitukseen. Tyypillisesti masterplantyöt ovat painetta käydä julkista keskustelua kehittämis- painottuneet maankäyttöön; nyt Sotkamon ja toimista. Vuokatin osalla paine on ensi sijassa toimintoihin, sisältöön ja kasvuun. Erityisen paljon mielipiteitä ja kommentteja tuli Vuokatin matkailualueen kehityssuunnasta: on Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030 hankkeen koettu, että Vuokatin kehittäminen on taantu- raporttiin on seuraavassa koottu merkittävimmiknut tai ainakin joiltain osin jäänyt jälkeen kilpai- si koetut toimenpiteet ja hankkeet, joiden katsolijoista. Myös vallitseva taloudellinen taantuma taan joko edistävän kehittymistä tai toisaalta joilisäsi painetta tuon suuntaisiin kommentteihin. den katsotaan olevan keskeisiä kehityksen esteitä.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
9
6. Maankäyttö ja kaavoitus Vuokatin osalla kaavoitustilanteen voidaan katsoa olevan varsin hyvässä tilanteessa. Olemassa oleva asemakaava mahdollistaa n. 100 000 krm2 rakentamisen. Lisäksi Vuokatin alueen yleiskaavassa on liki saman verran vielä asemakaavoittamatonta rakennusaluetta. Vuokatissa ei myöskään ole sellaista akuuttia tilannetta, että kaavoitus rajoittaisi joitain toimintoja, yleisiä palveluja tai liikuntapalveluita.
on siten tullut joko maanomistajilta, alueen toimijoilta, virkamiehiltä tai ”yleisestä paineesta” esimerkiksi poliittisessa keskustelussa. Sellaisia alueita joihin ei edellä mainittua kiinnostusta ole esiintynyt, ei ole otettu masterplantyöhön mukaan. Siten mm. Vuokatin alueella on useita keskeisiä alueita, joiden tarkastelu etenee normaalisti yleiskaavatyössä. Tällaisia alueita ovat mm. ns. Riivalin ja Tervon peltoalueet Kajaanin tien pohjoispuolella.
Kaavoituksen osalla on keskeisin paine yleiskaavan päivittämiseen.
Tämä masterplan ei esitä maankäyttöön liittyviä toimintamalleja. Sellaiset määritetään kaavoiMasterplan esittelee niitä kohteita, joihin on tusprosessin lisäksi Sotkamon kunnan maanosoitettu painetta joko yleiskaavan päivittämi- käyttöpoliittisessa ohjelmassa. Ohjelmassa on seksi tai asemakaavan laatimiseen tai uudista- määritetty mm. maanhankintaan ja kaavoituskormiseen. vauksiin liittyvät periaatteet. Masterplantyössä on asetettu rajaus, ettei mitään Masterplan suunnitelmassa voi esiintyä sellaisia maa-alueita ole nostettu tarkasteluun ilman, että suunnitelmia, jotka edellyttävät maankäyttöohsinne on kohdistettu tarvetta. Kaavoituksen paine jelman mukaisia neuvotteluja maanomistajan ja Sotkamon kunnan välillä. 10
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Kuva: Pisterinniemi / Kaarreniemi
6.1. Pisterinniemi / Kaarreniemi Pisterinniemen ja Kaarreniemen alue on yksi keskeisimpiä asemakaavoittamattomia alueita Vuokatin keskustassa. Alue rajoittuu Katinkultaan ja sen golfalueisiin ja aikoinaan alueen käyttöä on suunniteltu varattavaksi Katinkullan toimintojen laajenemissuunnaksi. Alueen uusi tarkastelu kokonaisuutena on kuitenkin tarkoituksenmukaista. Alue on luonnonkaunis mäntyvaltainen kangasmaasto; pääosin maa- ja metsätalousalue. Erityisesti niemen länsiranta on erityisen kaunis hiekkaharju ja hiekkaranta. Talvisin niemen ympäri kulkee Vuokatin suosituin latureitti, Aurinkolatu. Kaarreniemen kärjessä on myös yleinen tulipaikka ja kota. Alueeseen on kohdistunut jo jonkin aikaa rakentamispainetta. Poikkeuslupia ei kuitenkaan ole myönnetty, vaan koko Pisterinniemen / Kaarreniemen käytöstä on haluttu käydä laajempaa keskustelua.
Alueen maanomistajille tehtiin netissä karttapohjainen kysely, jossa heillä oli mahdollisuus kommentoida alueen käyttöä ja esittää ehdotuksiaan tuleville toiminnoille. Kyselyyn saatiin vastaus 11 maanomistajalta. Toiveita ja mielipiteitä yhdistettiin ja niiden pohjalta koottiin kuva Kaarreniemen mahdollisesta käytöstä. Alueelle halutaan osoittaa aluetta niin vakituiseen asumiseen, pysyviin loma-asuntoihin kuin matkailukäyttöönkin. Samoin kaunista luontoa halutaan hyödyntää lähiliikunta-alueina ja vapaa-ajanpalveluiden tuottamiseen. Alueeseen oleellisesti liittyvä Katinkulta on neuvotellut oman toimintansa järjestelyistä ja tarvittavista kaava-asioista suoraan kunnan ja maanomistajien kanssa. Katinkullan tavoitteena on saada golfkentälle tarvittavaa lisätilaa ns. Taimitarhan alueesta.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
11
Katinkulta on myös ilmaissut halukkuutensa jatkaa alueen rakennusinvestointeja yleiskaavan osoittamalla tavalla. Jatkorakentamisen yhteydessä asemakaavaa on päivitettävä vastaamaan yleiskaavassa osoitettua tilannetta.
Jäätiönlahdelle on kaavailtu myös kelluvaa rakentamista. Alustavissa suunnitelmissa on selvitetty mahdollisuutta rakentaa loma-asuntoja tai saunarakennuksia, jotka kelluisivat veden päällä ja tukeutuisivat rannan kunnallistekniikkaan.
Katinkullan osalla laajeneminen on mahdollista Masterplanissa varataan mahdollisuus selvittää olemassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Myös edelleen kelluvan rakentamisen paikkaa ja toteuSotkamon kunnan mahdolliset maakaupat mm. tusmuotoa Jäätiönlahdella. entisestä taimitarhan alueesta mahdollistavat Katinkullan kehittämisen.
Lehmikallio
18:8
33:61 878:1 33:68 878:106
38:36
18.0 4.7
0.8
18:63
38:19
33:77
33:69 Z
Vesala
33:58
33:59
18:56
33:29
33:67
9.6
33:31 37:53
33:37
3
15
33:65
33:70
33:64
137.9�136.0�138.3
878:142
33:73 33:51
��
Pirttilä
0.7
33:48 33:52 36:8
33:76 38:21
33:50 1.0
10
MT-m
33:78
3
33:36
33:80
33:79
11.0
38:19
33:71
33:56 33:36
0 0 K_KAISLI
38:48
��
33:42
0.7
33:61
RA
38:19
Kantoniemi
Halolankallio
2
TikkalanniemiHalola
0 0 13
33:44
33:45 1.5
33:60 38:73
W
38:47
Sarkkila
33:77
15
5.1
141.6
31:35 18.0
10
Kaarreniemi 137.9
Mujehoulunjoki
MU
6
38:72
14.0
MU
@(136.00-138.30)
6
38:48
4.3
15.0
VU-4
(RA/AP)
2
137.9�136.0�138.3
AP
Nahkasaari 31:6
1.0
95:0
6
8.0
RA
Kaarreniemi
VU-4
36:19
1
VL
4.2
0.7
MU/s
MU
Virtalanhaka
38:24
LV
VL
(VU)
0.4
AP
Z
2:3
2:334
VL
2:333
2:204
Taimitarha
2:332
Pisterinniemi AP
1
AP
Z
2:18
2:304
6.7
3
(RA/AP)
0.9
VL
33:7
Z
36:8
VR
Topinlampi 876:2
VU-4
2:87 2:77
Topinniemi
2:102 2:176 2:303
W
2:118
Golfkenttä
2:133
0:0
3.2
2:63
2:35
2:63
2:35
RA
2:225
AT-2
2:304
Päivälahti
2:129
2:132
��
2:226
2:270
2:323
AP
2:284
1
2:128
2:324
2:248
2:221
2:250
2:324 0.4
2:271
0.8
2:137
2:244
2:286
2:243
VL
2:53 2:231
VR
2:229
Kultaranta
2:195
2:327 2:184
2:154 2:235 2:130
2:186
2:187
2:223
RA/AP-15 2:208
2:305
2:188
AP
2:153
Kuva: Voimassa oleva yleiskaava Pisterinniemi / Kaarreniemi alueella.
12
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Pisterinniemi / Kaarreniemi alueen kehittäminen ja kuvaus: Kaarreniemen toimintojen suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään noudattamaan ”kehäperustetta”: loma-asuminen on tiivistä Katinkullan suunnalla niemen kaakkoisosassa ja golfalueiden läheisyydessä. Kaarreniemen kärkeä kohti edetessä rakentaminen vähenee ja alueen luonto- ja maisema-arvot korostuvat. Uloin kehä varataan luontoarvoille.
Kaavoitusvaiheessa osoitetaan rakentamisalueiden käyttö yksityiskohtaisemmin. Masterplan – tasolla rakentaminen on RA / AP merkinnällä, jolloin mahdollistetaan alueen käyttö sekä loma-asumiseen että pysyvämpään asumiseen.
Kaarreniemen luonnon erityispiirteitä kunnioitetaan rakentamista suunnattaessa:
Kaarreniemi on tulevaisuudessa osa Vuokatin ydinmatkailualuetta. Se rajautuu välittömästi olemassa oleviin matkailupalveluihin, Katinkultaan ja sen golfalueisiin. Alue on tunnettu luonnonkauniina ja helposti saavutettavana osana Vuokatin matkailualuetta.
• länteen ja lounaaseen avautuva hiekkaranta ja rantatöyräs • alueen mäntymetsät • Kaarreniemen vanhat pelto-alueet • Niemen kärjen lampi, Tervahauta (?) • Kaarreniemen kärjen alue mm. lintualueena Kaarreniemen käyttö lähiliikuntaan ja virkistyspalveluihin varmistetaan: • Alueelle varataan liikuntareitti joka kiertää niemellä (vrt. Aurinkolatu jäällä). Reitti on käytössä sekä talvella että kesällä • Nimen kärjen kota / retkeilypaikka säilytetään yleisessä käytössä
Kaarreniemi – Pisterinniemi -alueen kuvaus:
Alueelle sijoittuu n. 20 000 km2 uusia rakennuksia, joista osa on matkailukäytössä, osa vakituisen loma-asumisen rakennuksia ja osa vakituisia asuntoja. Rakentamisalueet muodostavat riittäviä aluekokonaisuuksia. Alue on luonnonarvoiltaan arvokas ja osin ainutlaatuinen lähiliikunta-alue, jossa kulkee sekä talvi- että kesäliikuntareittejä. Alueen länsipuolen hiekkaranta ja hiekkatörmä on maisemallisesti suojeltu ja se on osa virkistysaluetta (vrt. Hiukka). Pisteriniemen kärki ja pohjoiskärki ovat luonnonvaraista aluetta, joka on mm. merkittävää lintualuetta.
• Alueen yleinen uimaranta säilytetään • Golfille varataan riittävä laajenemisalue entisen taimitarhan maille Rakentamisalueita osoitetaan yleiskaavassa riittävällä tehokkuudella siten, että ne sijoittuvat luontoarvoja kunnioittaen tarkoituksenmukaisella tehokkuudella.
TOIMENPITEET: Sotkamon kunta aloittaa yleiskaavan päivittämisen Vuokatin alueella. Yleiskaavassa määritellään Kaarreniemi / Pisterinniemi alueen käyttösuunnitelmat.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
13
6.2 Itärinne Itärinteen alue on Vuokatin suurin yksittäinen matkailuinvestointikohde tulevina vuosina. Alueen vahvistettu asemakaava mahdollistaa n. 60 000 krm2 rakentamisen. Alueelle on osoitettu lomarakentamista sekä vapaa-ajan palveluja. Itärinteen kokonaisinvestoinnin arvo on vähintään 120 miljoonaa euroa. Toteuduttuaan se työllistää min. 100 henkilöä ja tuo useiden kymmenien miljoonien matkailuliikevaihdon. Alueen kehittäminen, sisältöjen suunnitteleminen ja rakentamisen aloittaminen ovat suunnitteluvaiheessa.
TOIMENPITEET: Kunta ja maanomistajat aloittavat yhteisesti alueen infrastruktuurin rakentamisen. Maanomistajat jatkavat toimintojen ja alueen suunnittelua ja hakevat alueelle mahdollisia investoreja. Itärinteen investointi käynnistetään täysipainoisesti 2017. Kunta aktivoi investointia osallistumalla erityisesti kansainvälisen markkinoinnin käynnistämiseen.
Seuraavilla kuvilla havainnollistetaan Itärinteen tulevaa infrastruktuuria. Kuva: Itärinteen asemakaava.
14
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Maankäyttösuunnitelma Vuokatin itärinteeseen
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
näkymä keskuskortteleiden väliseltä kujalta kohti keskusauk
Maankäyttösuunnitelma Vuokatin itärinteeseen
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
1/11
näkymä alueelle kaakosta
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
15
naasta
ä sijaitsee 1¾- kerroksisten erillistalojen yläalue, assat sijoittuvat muusta alueesta poikkeavaan nnusten koot vaihtelevat 350 – 450 kem2 välillä, kun tamaan kellariin rakennetaan 30 % pääkäyttötarntilaa rakennusoikeuden lisäksi. Tällöin tonttitehok-
LIIKENNEJÄRJESTELYT
Kevyt liikenne
Yleiset periaatteet
Pääasiallinen kevyenliikenteen reitistö kulkee kokoojakadun vierellä. Keskusalueella kevyenliikenteen reitti erotetaan kokoojakadusta kadunvarsipysäköinnin vyöhykkeellä ja väylien välisellä porrastuksella. Yläalueen kevyt liikenne johdetaan ylös laskettelurinteen viertä pitkin.
Kokoojakadun pituuskaltevuus alueella on tiesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti pidetty alle kymmenessä prosentissa, mikä on vaikuttanut osaltaan myös koko suunnitelman muotoutumiseen. Korttelitiet toteutetaan pääosin tonttien sisäisinä liikennereitteinä. Ainoastaan kokoojakatu on määritelty katualueeksi. Kortteliteiden pituuskaltevuuden maksimi on 12 prosenttia.
sen jyrkkä rinneprofiili asettaa tiettyjä rajoitteita. u katulinjaus on käytännössä ainoa mahdollinen ueen huipulle. Talomassat asettuvat tien varteen
oojakadun suuntaiset neljä talomassaa eheyttävät orttelin sisäpihan ja luovat selkälinjan rinteeseen n. Ne toimivat aluetta jäsentävänä rajalinjana kidea yläalueen välissä.
sojen pohjoiseen avautuvat päädyt jatkuvat rungon stetyillä parvekkeilla, samaan tapaan kuin erillistaloetjujen päätteet.
estetään kadun varteen sijoittuvin, rinteen sisään a autopaikkoja on keskimäärin 1 kpl/ 100 kem2. tettu pysäköintitaskuihin kadun toiselle puolen. pl/ 650 kem2. Lisäpysäköintiä voidaan tarvittaessa mille etelän puoleisille pihoille.
Teiden täytöt ja maaston leikkaantumiset kivetään luonnonkivellä. Teiden kaikkiin yksityiskohtiin, kuten valaisuun ja kaiteisiin, kiinnitetään erityistä huomiota. Näin tieverkosto sulautuu luontevammin ympäröivään maisemaan ja samalla viestitään viimeistellystä rakentamisen tavasta. Kokoojakatu Kokoojakatu kulkee yhtenäisenä koko alueen läpi. Alueen keskiosan se jakaa kahteen osaan niin rakenteellisesti kuin liikenteellisestikin. Keskustan puolella on pienkortteleiden autoton vyöhyke ja toiselle puolen erillistalojen vyöhyke, jossa autot ohjataan talomassojen väleihin. Kokoojakadun varrelle vyöhykkeiden väliin syntyy aukionomaisten tilojen sarja, joista on yhteys keskusaukiolle. Kokoojakadun varrelle syntyy useita erilaisia aukio- sekä porttitiloja, joilla rytmitetään ja ohjataan kadulta avautuvia näkymiä.
suunnitelma Vuokatin itärinteeseen
16
Maankäyttösuunnitelma Vuokatin itärinteeseen
Keskuskortteleita yhdistää yhtenäinen kevyenliikenteen reitti, joka alkaa kävelykadulta ja päättyy itärinteen lasketteluhissin luokse. Korttelikaduilta on yhteys alueen ympärillä kulkevaan polkuverkostoon, joka yhdistää koko alueen. Kortteleiden sisäpihoilta syntyy yhteyksiä sekä kokoojakadulle että ympäröivään polkuverkostoon. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus Autoliikenteen ajonopeudet pidetään minimissä, mikä edesauttaa alueen turvallisuutta. Alueella on huomioitu paikallisen pelastuskaluston kääntymissäteen vaatima tilantarve. Korttelikatujen risteyskohdissa ei saa pysäköidä, jolloin jätetään tilaa pelastustoimia varten. Bussi- ja taksiliikenne Alueelle saapuva ja sieltä lähtevä bussiliikenne pääsee kääntymään näköalatornin aukiolla. Linja-autojen pidempiaikainen pysäköinti on järjestetty monitoimihallin viereiselle pysäköintialueelle. Taksiliikenne ohjataan hotellin aukiolle, josta on suora yhteys hotelliin ja keskusaukiolle.
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
11/11
näkymä korttelipihalle
ALUEEN VAIHEITTAISUUS- JA VYÖHYKEKAAVIO
poistuva asuntovaunualue
1. rakennusvaihe 2. rakennusvaihe
vanha rinne
3. rakennusvaihe luonnonsuojelualueen 20 metrin suojavyöhyke uusi harjoittelurinne
keskustavyöhyke keskuskorttelivyöhyke erillistalovyöhyke
vanha rinne
yläalue
e
luonnonsuojelualu
LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTIKAAVIO
linja-autojen pysäköinti
A
julkisenkorttelin ja päivittäislaskettelijoiden pysäköinti
B
keskuskortteleiden pysäköintikellari
C
yläalueen rinteensisäinen pysäköinti
D
kadunvarsipysäköinti
E
erillistalojen pysäköinti
F
päivittäistavarakaupan pysäköinti
G
kellaripysäköinti
H
1 H
2
kevyen liikenteen reitistö
1
bussiliikenteen kääntymispaikka ja pysäkki
2
ajo keskuskortteleiden pysäköintikellariin
3
taxiliikenne kääntyy hotellin aukiolla
4
F
G
A
3
B
4 C
D
E KOLMEN VÄRIN PERIAATEKAAVIO rakennusten pääsävyt kuultomaalattu harmaa kuultomaalattu tai öljytty vaaleanruskea kuultomaalattu tummanruskea
5/11
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
17
6.3 Länsirinne Länsirinteen alueella tarkoitetaan lumilautaputken ja Vuokatin vaaralle nousevan tien välistä aluetta, joka on länsi-luode suuntaan. Alueella on yleiskaava, joka osoittaa rakennusalueita Länsirinteiden koko leveydelle. Lisäksi yleiskaavaan on merkitty kaksi selvitettävää aluetta ylemmäs rinteelle. Alueen uudelleentarkastelusta on esitetty selkeä toivomus. Toimijoiden ja maanomistajien intressi olisi, että myös nykyistä laskettelurinnealuetta voitaisiin laajentaa Länsirinteiden suuntaan. Samalla rakennusalueita tulisi tarkastella siten, että ne limittyisivät uuden rinteen kanssa toimivaksi ski-in - ski-out – kokonaisuudeksi. Rinnehiihtokeskusten suosituimmat alueet ovat juuri rinteiden kylkiin muodostuneet loma-asuntoalueet, jolloin alueen sisäistä autoliikennettä voidaan merkittävästi vähentää.
18
TOIMENPITEET: Kunta selvittää yleiskaavan tarkastamisen yhteydessä onko toivotulle yleiskaavan muutokselle edellytyksiä. Maanomistaja ja rinneyrittäjä laativat Länsirinteen alueesta riittävät havainnekuvat, joiden perusteella päätöksiä voidaan valmistella. Länsirinteen alueelle voidaan varata alue myös uudelle hyppyrimäelle, mikäli hanke saa toimijoiden tuen ja konkreettisen ehdotuksen mäen toteutuksesta. Länsirinteiden alustava suunnitelma liitetään lopulliseen masterplansuunnitelmaan.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Länsirinteen alueen tarkastelussa halutaan selvittää nykyisen ns. Suvikkaan rinteen hissin uudistaminen siten, että se veisi hiihtäjät nykyistä yläasemaa ylemmäs ja siten siirtyminen uudelle Länsirinteen alueelle mahdollistuisi.
on tehty diplomityönä suunnitelma Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla. Vuonna 2009 valmistunut arkkitehtisuunnitelma painottui tuolloin kirkolliseen käyttöön, mutta suunnittelun myötä talon käyttö on painottunut enemmän yleiseksi kulttuuritaloksi. Vaaran kulttuuritalon Länsirinteen yläosaan on ollut jo useamman rakentaminen edellyttää kohteen huomioimista vuoden vireillä myös uuden, kulttuuriin painot- yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. tuvan monitoimitalon rakentaminen. Kohteeseen on suunniteltu kokous / kulttuuri / näytte- Länsirinteen alueen vaatii olemassa olevan lysalia, ravintolatilaa ja seurakuntien tarjoamia yleiskaavan päivittämistä. hiljentymistiloja. Talon arkkitehtisuunnittelusta
Kuva: Länsirinteen yleiskaava-alue.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
19
Kuva: Vuokatin ydinkeskustan alue.
6.4 Vuokatin alueen ydinkeskustan kehittäminen Vuokatin alueen ydinkeskustan paikasta on käyty keskustelua vuosikaudet. Tavoitteena on koota sellainen keskusta, jossa olisi kävelyetäisyydellä riittävä määrä lomamajoitusta, kauppaliikkeitä ja muita keskeisiä palveluja. Alue toimisi myös reitistöjen ja aktiviteettien solmukohtana. Kyseinen keskusta on erityisesti kansainvälisten asiakkaiden erityinen toive ja tarve, sillä heillä ei ole pääsääntöisesti mahdollisuutta käyttää omaa autoa siirtymisiin.
Alueella on jo nyt kaikkein pisimmälle rakennettu infrastruktuuri. Alueella on majoitustilaa ja keskeiset liikuntapaikat sekä kesällä että talvella. Alueella on myös tilaa osoittaa kaavoituksella tarvittavia lisäpalveluja. Alueella toimii mm. Urheiluakatemia, jossa asuu ja harjoittelee yli sata urheilevaa nuorta. Alueella olevan jäähallin siirto on oleellinen ja kiireinen osa kokonaisuuden käynnistimistä. Vuokatin ydinkeskustan suunnittelu on aloitettu.
Tarkoituksenmukaisin paikka Vuokatin ydinkeskustalle on Urheiluopiston – Snowpoliksen – Sokos Hotel Vuokatin alue.
20
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Vuokatin ydinkeskustan kuvaus: Alueelle sijoittuu kävelyetäisyydelle Vuokatin alueen ydintoiminnot. Rungon muodostavat Urheiluopiston palvelut, Sokos Hotelli Vuokatin palvelut sekä Snowpolis. Alueelle kaavoitetaan liikerakentamista, ohjelmapalveluja sekä lisää majoitustilaa. Tärkeän osan kokonaisuutta muodostaa Urheiluakatemian kampus, jossa asuu ja harjoittelee yli sata kansainvälistä opiskelijaa.
Vuokatin radan ylitys on uudistettu ja radan länsipuolella olevat alueet (mm. entinen Rautaruukin koulutuskeskus) on osa rakennettua kokonaisuutta. Vuokatin ydinkeskustaan sijoittuu n. 1000 uutta vuodepaikkaa, kauppoja, ohjelmapalveluja ja harrastetarjontaa.
Alue toimii liikuntaraittien solmukohtana ja isojen ta- Alueen liikkuminen on järjestetty siten, että ydinkespahtumien kisakeskuksena. kustan ja Sotkamon kirkonkylän välillä on jatkuva julkinen liikenne ja päällystetty kevyen liikenteen rantareitti. Vuokatti Areena tarjoaa ydinkeskustaan liikuntapalveluja ja Areenassa voidaan järjestää isoja kokouksia, juhlia ja näyttelyjä.
TOIMENPITEET: Alueen asemakaava tarkastetaan ja muu- Ydinkeskustan rakentamisesta vastaavat tetaan yhdessä maanomistajien kanssa. yrittäjät ja maanomistajat uuden asemakaavan mukaisesti. Käynnistetään Vuokatti Areenan suunnittelu. Areenaan sijoittuu uusi jäähalli ja Liikennejärjestelyjen osalta käynnistetään Areena toimii liikunta-, kokous- ja näytte- erillinen suunnittelu yhdessä asiantuntijoilykeskuksena. den kanssa. Ydinkeskustan kehittämiseen liittyy myös Urheiluakatemian uusi kampus.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
21
Näkymä aukiolle ja hotellille päin.
Näkymä aukiolta. 22
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
23
Vuokatin alueen ”keskuspuisto”, alkaen tekniikkarinteiltä, jatkuen alamaaston kautta Leivolankylälle. AP W
AP
AP
VL
P
W
AP
AP
khk
V
Alue 1
VV
W
AP
ET
VUOKATTI AP
MU
VL
MT
LP-res
psv-1
AP
st
ET T-1
AP
AP
V
VU
AP
P-1
kt
VL
VU-1
AP VL
kt
VL
AP MT
AP ma
A-1
AP
st
EV
VU-1
VL
LP-2
AP
P
V
LR
MU
LP-1
W EV
W
MU
LP
EV
W
RM-1-8
VV/LV
VR
VR/s
VR/s
RM-1-11
LP-1
EO/MY
VR
P-3
RM-3-1
VL
RM-2-24
RM-1-10
P-3 RM-1-12
AP
VR
V
W
LV
MT
MU
P-4
VV
V
VU-3
5
AP
pv-1
psv-1
AP
VL
AP
RT/LP
RM-2-23
VV/LV
AP
RM-1-7 W
RT/LP
VL
RM RM-2-25
AP
VR/s
ma-1
VR RA
RM-1-6
1
RM-2-14
RA
VR
R
LV
pv
VR
PY
W
AP
RM-2-22
AP
khk
MT
W
-1
M
AP
VU AP
VL
pv-1
VL
W
ma
R M-2-1 9 VU-2
ma-1
MU
RM-2-18
M
W
AP
ME
AP
e-1
AP
e-1 LV
VV
MT
MT
RA
MY
-1
RA
VL
S
pv
e-1
e-1
VR
VL
AP
AP
MT
AP
e-1
MU
AP
MT
e-1
RA
AP
AP
MU RM-2-17
ma
(RA/AP)
VR VR
MU
M
AP
RM-2-16
AP
AP/RA
W
AP
AP
VR
VL
AP/RA
W
MU
RM-2-15
VL
AP/RA
MT VR
2
MU
MY
RA
MY RA
ma-1
6.5 Alamaaston / ”Keskuspuiston” suunnittelu Vuokatin keskustassa on laajoja alueita, jotka ovat keskeisiä lähiliikunta-alueita, mutta joiden käyttötarkoitus on merkitty yleiskaavaan varsin väljästi. Keskeisin tällainen alue on kokonaisuus joka on ns. Alamaasto tai ”Keskuspuisto”. Alue käsittää kolmion Kajaanin pohjois- ja eteläpuolen teiden välissä (mm. tekniikkarinteet), ampuradan maaston, Kankaalan montun ja Leivolankylän lähimetsän. Alue muodostaa tällä hetkellä yhtenäisen metsä / viheralueen Urheiluopistolta (tekniikkarinteistä) Leivolankylän rantaan.
miseen, ulkoilukäyttöön ja ohjelmapalvelujen alueeksi. Samalla erityisesti maanomistajat toivovat omistamiensa alueiden kaavoittamista myös rakennuskäyttöön.
Yleiskaavassa alue on pääosin metsätalousaluetta jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Asemakaava on voimassa vain pienellä alueella, lähinnä ampumaradan maastossa.
Aktiiviliikunnan ja kilpaurheilun reitit ovat nykyisen kehityksen myötä entistä keskeisimmillä paikoilla. Yleisön ja mm. TV tekniikan on päästävä helposti seuraamaan tapahtumia reittien varrelle. Tämä kehitys painottaa osaltaan lähiliikunta-alueiden kehittämistä
Maankäytöllisesti alue on tärkeä. Alueeseen liittyy kasvavaa painetta lähireittien kehittä24
Lähiliikunta-alueiden tarve kasvaa Vuokatin keskustassa koko ajan. Kansainvälistyminen edellyttää helppoja ja helposti saavutettavia reittejä kävelyyn, hiihtoon ja ohjelmapalveluille. Myös ohjelmapalveluyrittäjät tarvitsevat toimintatilaa lähialueille.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
TOIMENPITEET: Masterplan suunnitelma esittää, että Vuokatin ydinkeskustan ja Leivolankylän alueen metsäalueesta muodostetaan Vuokatin Keskuspuisto, joka osoitetaan ensisijaisesti lähiliikunta-, virkistys- ja ohjelmapalvelualueeksi. Alueelle mahdollisesti esitettäviä rakennushankkeita arvioidaan erittäin tarkasti.
Alueelle sijoittuva Kankaalan hiekkamonttu maisemoidaan maanoton loputtua lähivuosina. Alue integroidaan ensisijaisesti ohjelmapalveluihin ja liikuntapaikaksi. Alueen käyttöä ohjataan virkistyskäyttöön päivittämällä yleiskaavaa tarvittavilta osin.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
25
7. Markkinointi ja tuotekehitys Taustaselvitysten aikana ilmeni, että Vuokatin matkustajien määrän väheneminen ja ohjelmaalueen toimijoiden tärkeimmäksi asiaksi nou- palveluja tuottavien yritysten väheneminen. si Vuokatin kasvu ja siihen oleellisesti liittyvä myynti ja markkinointi. Matkailupalvelujen tuottajat kokevat tilanteen vaikeaksi. Vuokatin kehittyminen on tilastojen valossa jäänyt paikalleen, jopa taantunut. Tilastokeskuksen Keskeinen ero Pohjois-Suomen matkailukeskukrekisteröimä majoitustulo on pysynyt viime vuo- siin on kansainvälisten asiakkaiden määrä. Vuodet paikallaan samalla kun kapasiteetti Vuokatis- katin yöpymisistä on kansainvälisiä asiakkaita sa on kasvanut: vuonna 2008 majoitusmyynnin vuonna 2014 yhteensä n. 9 %. Suurin osa kanarvo 22,7 milj.€, vuonna 2014 arvo 22,5 milj.€. sainvälisistä vieraista oli joko venäläisiä tai VuoNegatiivisia tunnuslukuja on myös mm. lento- katin urheiluopiston ulkomaisia harjoitusryhmiä.
26
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
TOIMENPITEET: Sotkamo on aktiivisesti mukana mittavan, maakunnallisen matkailun vientihankkeen käynnistämisessä. Projektin kustannusarvio on miljoonaluokkaa ja se toteutetaan yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Projektin käynnistämisvastuu on Kainuun liitolla. Tavoitteena on nostaa Vuokatin kansainvälisten asiakkaiden määrä kilpailijoiden tasolle ja varmistaa uusien investointien käynnistyminen.
Samaan aikaan Pohjois-Suomen kohteista ulko- Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin käynmaalaisten osuus oli Rukalla 23 %, Levillä 41 %, nistäminen on yksi masterplan hankkeen kesSaariselällä 45 % ja Tahkolla 23 %. keisiä sisältöjä. Vuokatin toimijoiden yleisin toivomus on kansainvälisten asiakkaiden tavoitteleminen ja kansainvälisen markkinoinnin aloittaminen. Nykyisellään Vuokatti on keskittynyt pääkohderyhmäänsä: liikunnallisiin kotimaisiin perheisiin. Siinä kohderyhmässä ei kuitenkaan ole kyetty kasvattamaan Vuokatin kokonaisvolyymiä ja kohderyhmiä halutaan laajentaa.
Kansainvälistyminen edellyttää kahta merkittävää asiaa: tuotekehitystä ja uusia palveluita kansainvälisille asiakkaille, sekä mittavaa Kainuun laajuista vientihanketta. Molempien osa-alueiden osalla tarvitaan erityistä osaamista. Vuokatin kannattaa hyödyntää onnistuneet esimerkit: mm. Rukan kansainvälisyys on rakennettu n. kymmenen vuoden aikana määrätietoisella tuotekehityksellä ja vientimarkkinoinnilla.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
27
28
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
8. Toiminnalliset sisällöt Sekä maankäyttöön että kansainväliseen markkinointiin liittyvät oleellisesti Vuokatin alueen tulevat sisällöt, palvelut ja matkailutuotteet. Tuotekehitys kokonaisuudessaan vaatii tulevina vuo-
sina uusia panostuksia. Seuraavassa on listattu sellaiset toimintaympäristöön liittyvät asiat, jotka nousevat Sotkamo-Vuokatti masterplanissa keskeisiksi kehitysasioiksi.
8.1. Ulkoilu- ja liikuntareitit Vuokatin alueen ydinpalvelu on ympärivuotiset liikuntareitit. Reittejä käyttävät huippu-urheilijat, kuntoilijat ja tavalliset ulkoilijat. Reittien hallinta, kunnossapito ja uusien reittien rakentaminen ovat nousseet masterplan asioiden kärkeen. Nykyinen tilanne reittien hallinnassa ja hoidossa on erittäin sekava ja siihen liittyy merkittäviä liiketoimintariskejä.
Matkailutoimijat ovat useamman vuoden toivoneet pysyvämpää ratkaisua ulkoilureittien varmistamiseen. Sotkamon kunta suunnitteli taannoin ulkoilureittitoimitusten aloittamista keskeisille reiteille, mutta maanomistajien voimakas vastustus sai kunnanhallituksen luopumaan aikeesta. Ainoastaan yhdelle reitille Vuokatin alamaastossa on meneillään lain mahdollistama ulkoilureittitoimitus.
Alueella koetaan, että nykyinen tilanne reittien osalla ei ole kilpailukykyinen muihin matkailu- Reittiasia vaatii laajan työn. Vuokatissa tarvitaan keskuksiin verrattuna ja reittien parantaminen reittiasian kokonaisvaltainen tarkastelu ja suunnittelu. Sen jälkeen kaikille keskeisille reiteille on hankalaa. on saatava pysyvä käyttöoikeus joko vapaaehReitistöjen pääosa kulkee yksityisillä mailla. Vuo- toisilla vuokrasopimuksilla tai reittitoimituksilla. katin Urheiluopisto on perinteisesti toiminut reit- Lisäksi reittien kesä- ja talvihoidon järjestelyjä tien vuokraajana; perustuen latuverkostoon ja on tarkasteltava. sen tarpeeseen. Pieni osa reiteistä on vuokrattu käyttöön Sotkamon kunnan ja maanomistajien Tavoitteena on, että reittien hallinnassa on jatvälisillä sopimuksilla. Lisäksi moottorikelkkareit- kossa pysyvä järjestely ja että Sotkamon ja Vuotejä, huskyreittejä ja ratsastusreittejä on vuokrat- katin ulkoilureitistö on kilpailukykyinen ja houtu yksityisillä, kahdenvälisillä sopimuksilla. kutteleva. Olemassa olevien sopimusten tilanne on sekava. Liki kaikilla reiteillä on yksityisten maanomistajien osuuksia, joista ei ole sopimusta ollenkaan. Myös olemassa olevat sopimukset vaihtelevat siten, että saman reitin varrella voi olla usean sisältöisiä sopimuksia.
Masterplanprojektin taustatyöhön maanomistajat nimesivät keskuudestaan viisihenkisen työryhmän, jonka kanssa on haettu mallia jolla löydettäisiin yhtenäinen ja kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Esille on noussut ratkaisu, jossa laadittaisiin yhdistelmä vapaaehtoisesta vuokrasopimuksesta ja ulkoilureittitoimituksesta: vapaaehtoinen sopimus vahvistettaisiin merkitsemällä se rasitteeksi maarekisteriin.
TOIMENPITEET: Sotkamon kunta osoittaa tarvittavan resurssin reittikokonaisuuden hallitsemiseen. Reittien vuokrasopimukset päivitetään ja mahdollisesti tarvittavat reittitoimitukset käynnistetään. Reittiverkosto päivitetään, sen kunnostaminen määritellään ja hoito vastuutetaan uudelleen. Masterplantyöhön liittyen laaditaan ehdotus reitteihin liittyvistä menettelyistä ja aikataulusta. Työhön haetaan mahdollisuuksien mukaan julkista tukea. Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
29
8.2. Vuokatti Areena Maankäytön suunnittelussa oli yksi keskeinen tavoite Vuokatin ydinkeskustan kehittäminen. Suunniteltu ydinkeskusta käsittää Urheiluopiston ja Snowpoliksen välisen alueen, jossa sijaitsee tällä hetkellä Vuokatin jäähalli.
Vuokatti Areenaa voisi tulevaisuudessa käyttää suuriin kokouksiin, konsertteihin ja isojen ryhmien ravintolapalveluihin. Suunniteltu monitoiTOIMENPITEET: miareena palvelisi Vuokatissa toteutettavia isoja tapahtumia ja kokouksia. Sotkamon kunta yhdessä Vuokatin avaintoimijoiden kanssa käynnistää Vuokatti Jäähalli on teknisesti huonossa kunnossa eivätAreenan hankesuunnittelun. Suunnitelkä sen tilaratkaisut ole nykyisten vaatimusten massa määritetään käyttötarpeet ja tarmukaisia. On ilmeistä, että uuden jäähallin rakoituksenmukainen toteutusmalli. kentaminen on lähivuosien kysymys. Masterplan loppuraportissa kuvataan Masterplansuunnitelmassa on nostettu ratkaiVuokatti Areenan sisältöä, kustannusarvisuehdotukseksi Vuokatti Areena. Se muodosota ja mahdollista aikataulua. tuisi nykyisestä Vuokatin liikuntahallista, uimahallista ja siihen kokonaisuuteen liitettävästä uudesta jäähallista. Areena tarjoaisi monipuoliset liikuntapalvelut ja niihin liittyvät integroidut huolto- ja pukeutumistilat.
30
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
8.3 Uudet rinteet / Länsirinne Maanomistajien ja Vuokatin yrittäjien toive olisi, että rinnekapasiteettia voitaisiin lisätä. Rinteiden laajenemissuunnat ovat hyvin rajalliset: ainoa todellinen laajenemismahdollisuus on luoteeseen, Jäätiönlahden suuntaan.
Alueen suunnittelussa huomioidaan rinteiden ja niihin integroituvien rakennusalueiden sijoittelu. Myös uusi hissiyhteys ns. Suvikkaan rinteiden ala-asemalta Vaaran huipulle monipuolistaa rinnehiihtopalveluita.
Länsirinteisiin liittyy myös uusien reittien suunnittelu. Erityisesti ns. emäntäkoulun suuntaan tarvitaan kaksisuuntainen, riittävän leveä hiihtoreitti.
8.4. Ohjelmapalvelut Vuokatin ohjelmapalvelutuotanto on taantunut. Myös muualla Kainuussa tuotetut ohjelmapalvelut Osaltaan asiaa vaikuttaa talouden yleinen taan- halutaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin: Kuhtuma, mutta pelkästään sen syyksi palvelujen mon kamarimusiikki, Runoviikko, Wild Taiga jne. vähyyttä ei voi asettaa. Erityisesti kansainvälinen markkinointi edellyttää tuotekehitystyötä ohjelmapalvelujen osalla. Valitun teeman mukaisia, riittävän helppoja ohjelmia on jatkossa oltava merkittävästi nykyistä enemmän.
TOIMENPITEET:
Erityistä painetta on hyödyntää aktiivisesti vesistöjä. Kokemuksia on takavuosilta vesireittiliikenteestä Kajaanin suuntaan. Olemassa olevien vesireittien varrella olevat nähtävyydet ja taukopaikat on saatava tehokkaammin hyödynnettäviksi.
Uusien palvelutuotteiden syntymistä ja olemassa olevien palvelujen kasvua tuetaan osoittamalla tarvittavia alueita palvelujen käyttöön ja huolehtimalla mahdollisista infrastruktuuritarpeista.
Joulun ohjelmapalveluja on kaivattu Sotkamoon jo useita vuosia. Erityisesti tärkein ulkomaalaisryhmä, venäläiset, kysyvät erilaisia jouluun liittyviä aktiviteetteja.
Kansainvälistyminen ja yhteismarkkinointi tukevat tuotteiden myyntiä.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
31
9.Saavutettavuus ja liikenne 9.1 Lento- ja raideliikenne Kajaanin lentoasema on Vuokatille kansainvälistymisen kannalta ratkaiseva toimija. Nykyisellään Kajaanin lentoaseman matkustajamäärä on laskenut tasaisesti siten, että vuonna 2014 matkustajia oli n. 72 000. Vuokatti on asettamassa tavoitteekseen kansainvälistymisen. Tavoitteen saavuttamiseksi tullaan
32
tekemään tiivistä yhteistyötä myös Finnavian ja Finnairin kanssa. Myös kansainväliset lentoyhtiöt sekä lukuisat charteryhtiöt ovat kohderyhmänä tavoiteltaessa kansainvälisiä asiakkaita. Lentoliikenteen kehittyminen Kajaanin kentällä on osa masterplan suunnitelman kansainvälistymisosuutta.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
9.2 Raide- ja bussiliikenne Raideliikenne on ekologisin liikkumismuoto myös matkailussa. Siten raideliikenteen kehittäminen ja suosiminen on osa Vuokatin pyrkimystä ekologisiin ratkaisuihin matkailurakentamisessa.
Erityisesti Oulun suunnan nopea, sähköistetty ”paikallisyhteys” kiinnostaisi matkailutoimijoita. Samalla nopea junayhteys olisi reitti Oulun lentoasemalle.
Raideliikenteen kehitys on murrosvaiheessa. Vuokatin matkailualueen ydinkeskustan halkoo kaksi rataa, joiden käyttö on tällä hetkellä lähinnä teollisuusliikennettä. Ratojen osalta tilanne on kaksijakoinen: alueen käytön kannalta radat halkaisevat alueen hankalasti ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia mm. siltojen rakentamisella. Toisaalta ratojen mahdollinen käyttö matkailijaliikenteeseen on selkeä mahdollisuus.
Kaikki rautatieyhteyksien kehittämishankkeet on tehtävä yhdessä ratahallinnon kanssa ja toiminnoissa ei ole odotettavissa nopeita ja innovatiivisia ratkaisuja.
Nykyisin Vuokatin keskustasta kulkee pistoraide talkkikaivokselle Korholanmäelle. Yksi esiin noussut mahdollisuus olisi rakentaa uusi sähköratayhteys olemassa olevan Talvivaaran kaivoksen ja talkkikaivoksen välille. Kaivosten etäisyys on vain n. 15 km. Mahdollinen sähköistetty ratayhteys suoraan etelästä toisi Vuokatille uusia mahdollisuuksia myös matkailuliikenteessä.
Myös rautatieliikenteen avautuminen kilpailulle myös henkilöliikenteen osalla antaa uusia mahdollisuuksia kehittää rautatieyhteyksiä Vuokattiin. Bussiliikenteen osalla kiinnostusta on nopeiden ja edullisten vuorojen avaamiseen Vuokatin ja suurten kaupunkien välillä. Mm. Onnibus Oy on mullistanut bussiliikenteen tarjontaa, ja on odotettavissa että reittiliikenne monipuolistuu edelleen erityisesti sesonkiaikana. Vuokatin ja Pietarin väliseen suoraan bussiyhteyteen on mielenkiintoa ja yhteyden osalle on lupahakemusmenettely meneillään kesällä 2015.
Toinen ratayhteys Vuokatista on Kontiomäen kautta Ouluun ja etelän suuntaan Joensuun.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
33
9.3 Tarvittavat liikennejärjestelyt ja alueen sisäinen liikkuminen Vuokatin liikennejärjestelyjä on suunniteltu jo useiden vuosien ajan. Esillä on ollut liikenneympyrä hiihtohissien ala-asemalle menevään liittymään, liikenneympyrä Vuokatin aseman risteykseen ja mahdollinen liikenneympyrä Joensuun tiehaaraan. Tarvittavat liikennejärjestelyt mitoitetaan sen mukaan, miten kaavoituksella osoitettavat loma-asuntoalueen muotoutuvat. liikenteen suunnittelu on osa kaavoitustyötä. Itärinteen ja Länsirinteen kasvavat liikennemäärät on ratkaistava joustavalla tavalla. Vuokatin rautateiden ylitys vaatii lisää mahdollisuuksia sekä autoliikenteelle että erityisesti kevyelle liikenteelle. Vuokatin ja Sotkamon välinen yhteys on kyettävä järjestämään joustavaksi ja säännölliseksi. Tavoiteltu kansainvälisten asiakkaiden merkittävä lisääntyminen edellyttää myös toimivaa julkista liikennettä Vuokatin ydinkeskustan ja Sotkamon kirkonkylän välillä. Esitettyjä keinoja on ollut gondoliyhteys, tilaustaksit ja mm. lainattavat sähköautot. Myös joukkoliikenneyhdistelmää jossa vakituisten asukkai-
34
den palveluliikenne ja matkailijoiden tarvitsema yhteysliikenne yhdistettäisiin sopivalla tavalla. Uusi kevyen liikenteen reitti Sotkamon ja Vuokatin välillä voisi olla vanha ratapohja Hirvenniemeltä Vuokattiin.
TOIMENPITEET SAAVUTETTAVUUDEN JA LIIKENTEEN OSALLA: Sotkamo ja Vuokatti toimivat aktiivisesti yhteistyössä Finnavian lentoyhtiöiden, Finpron / MEKin ja muiden avaintoimijoiden kanssa, jota erityisesti kansainvälinen tilauslentoliikenne saadaan kasvuun. Sotkamon kunta toimii aktiivisena osapuolena liikennesuunnittelusta vastaavien viranomaisten suuntaan, jotta tarvittavat liikennejärjestelyt saadaan suunnitteluun ja toteutukseen Vuokatissa. Aloitetaan kevyen liikenteen väylän suunnittelu vanhaa raidepohjaa pitkin Vuokatin keskustan ja Sotkamon Hirvenniemen välillä.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Sotkamon keskusta (Kuva Mapio)
10. Sotkamon keskustan kehittäminen Sotkamon keskustan osalla masterplanin paine ajastaan jälkeen: mihin suuntaan keskustaa hakohdistuu ennen muuta siihen, kuinka kirkonky- lutaan kaavoituksella ohjata. län elinvoimaisuus säilytetään ja sitä vahvistetaan. Toisaalta kirkonkylän kaavoitus on jäänyt Näitä asioita on käsitelty seuraavalla jaottelulla:
10.1. Keskustan elinvoimaisuus Sotkamon keskustan elinvoimaisuus riippuu Vuokatin alueen matkailijamääristä. Nykyisen palvelutarjonta on ylimitoitettu paikallisten asukkaiden määrään, joten toimintojen avain on matkailun ja matkailijoiden lisääntyminen. Kirkonkylän ja Vuokatin toimijoiden ja vakituisten asukkaiden tavoitteet ja toiveet ovat hyvin yhtenevät.
Oleellinen osa keskustan elinvoimaisuutta on riittävä ja asiantunteva taajamasuunnittelu. Siinä tulisi harkita riittävän pitkällä aikajänteellä toiminnot: asuminen, työpaikat, palvelut, vanhusten- ja lasten palvelut jne. Taajaman suunnittelu kokonaisuutena on usein hyvin vaikeaa ja siksi usein myös laiminlyöty.
Keskustan elinkeinoelämä tukee Vuokatin kansainvälistymispyrkimyksiä.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
35
10.2. Hiukka Tärkeimmäksi yksittäiseksi kehittämiskohteeksi nousee Hiukan alue. Hiukasta halutaan monipuolinen matkailukohde, joka on osa Vuokatin vetovoimaisuutta samalla kun se tarjoaa olohuoneen sotkamolaisille. Nykyisen stadionin osalle kohdistuu uudistamispainetta. Olemassa oleva huoltorakennus on elinkaarensa päässä ja hyvin huonokuntoinen. Sen tilalle toivotaan monipuolista palve-
36
lukeskusta, jossa on palvelut sekä stadionille että Hiukan hiekkarannalle. Rakennukseen voisi sijoittua pukuhuoneiden lisäksi ympärivuotista ravintola / kahvilakäyttöä, kulttuuritilaa jne. Stadionin kattaminen ainakin osittain on yksi esille nostettu toivomus. Siten stadionin käyttöä voitaisiin monipuolistaa. Siellä voitaisiin pitää konsertteja, näyttelyjä ja se voisi toimia kisakeskuksena myös talvisin.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
ja urheilukentän välillä. Huoltamotoiminnan luvat päättyvät 2020 ja on oletettavaa, ettei vastaavaa huoltamotoimintaa enää jatkossa sallita pohjavesialueella. Siten tontin uudelleenkäyttö Hiukanharjun nykyisen hotellin ympärille on tulee suunniteltavaksi lähivuosina. kaavailtu vapaa-ajan aktiviteetteja ja ohjelmaHiukan alueen kokonaissuunnistelussa otetaan palveluja. esille myös se vaihtoehto, että nykyinen stadion Hiukan ulkoilureitistö on oleellinen osa koko- siirretään uuteen paikkaan, esimerkiksi Vuokattiin. naisuutta. Reitistöjen toivotaan integroituvan Mm. Kankaalan lakkautuvan soramontun paikalentistä tiiviimmin Vuokatin palveluihin; nykyisel- le on esitetty urheilupuistoa ja stadionia. Asia on lään kaikki eivät tunnista Sotkamon kirkonkylän osa keskustan kokonaissuunnittelua ja tulee harreitistöjä osaksi Vuokatin palveluja. kittavaksi vaihtoehdoksi vuosikymmenen lopulla. Hiukan rannan kehittämisessä on noussut esille mm. rantapuiston rakentaminen, maauimala ja hotellitoiminta.
Hiukan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyy myös nykyinen Nesteen tontti Kainuuntien
TOIMENPITEET: Hiukan kokonaisuus on oleellinen osa Vuokatin sisältötuotantoa.
Samalla kaavoitusta ja rakentamismahdollisuuksia tarkastellaan yhdessä pääkadun asemakaavan kanssa, jolloin mm. nykyisen Hiukan suunnittelu toteutetaan siten, että Nesteen tontin käyttö osana Hiukan aluethankesuunnitelmassa määritetään Hiukan ta tulee tarkasteluun. stadionalueeseen kohdistuvat toiveet.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
37
Hiukan asemakaava.
10.3. Kaavoitus ja maankäyttö Tärkein kaavoituksellinen kehittämiskohde liittyy Kainuuntien (pääkadun) suunnitteluun. Nykyinen asemakaava on varsin ajantasainen, mutta ei välttämättä vastaa kaikilta osin toivottua keskustakuvaa. Merkittävä osa pääkadun rakennuksista lähenee elinkaarensa loppupuolta ja useita tontteja on jo rakennettu uudelleen pääasiassa poikkeusluvin. Muun muassa vanhojen hallimyymälöiden uudistaminen on pian ajankohtaista. Yksi keskustan pullonkauloja on pysäköintialueet. Nykyisin tori ja siihen liittyvä keskusaukio muodostaa keskustan tärkeimmän pysäköintialueen. Yksittäisten liikerakennusten rakennushankkeissa on ilmennyt, että pysäköintitilojen osoittaminen on ratkaistava samalla kun keskustan ilmeestä päätetään. Laajan kansalaiskeskustelun perusteella toivotaan mielikuvaa siitä, millaiseksi keskustaa halutaan kehittää. Nykyinen, sinänsä yleinen toimintamalli on, että keskustaa rakennetaan pistekaavoilla jolloin rakentamista ohjaa lyhyen aikavälin kysyntä. Kokonaisuuden yhdyskuntarakenteen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että rakentamista tarkasteltaisiin laajempina kokonaisuuksina.
38
Sotkamon kunta on hankkinut merkittäviä maa-alueita Sopalanpellolta ja Hiukasta. Alueet on hankittu nimenomaan vakituisen asumisen alueiksi. Kaavoitus ko. alueista on jo osin käynnistynyt. Erityisesti Hiukan tulevan asuntoalueen osalla toivotaan kansalaiskeskustelua siitä, millaisia alueita vakituiseen asumiseen toivotaan.
TOIMENPITEET: Masterplan aktivoi keskusteluun erityisesti kirkonkylän keskustan kehittämisestä. Keskustan ilmeestä laaditaan havainnekuva / vaihtoehtoja, jonka perusteella sotkamolaisten on helpompaa ottaa kantaa kehittämisen suuntaan.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
11. Masterplan työn jatkotoimet Masterplan projektissa on selvitetty keskeiset Tärkeä osa masterplanin loppuraporttia on vastoiveet, suunnitelmat ja merkittävimmät kehi- tuunjakomatriisi: kuinka asioissa edetään ja ketyksen esteet. nen vastuulle mikin toimenpide asettuu. Masterplansuunnitelman suuntaviivat ja avainkohdat on hyväksytty maankäytön työryhmässä 19.9.2015. Sotkamon kunnanhallitus käsittelee masterplanin sisältöä lokakuussa 2015 ja päättää jatkotoimista.
Sotkamon ja Vuokatin maankäyttöön liittyvät toiveet ja halutut toimenpiteet ovat varsin ennalta odotettuja. Siten Sotkamo-Vuokatti Masterplan 2030 tullee olemaan ennen muuta sisältöjen ja kasvun kehittämisohjelma.
Lopullisen sisällön varmistuttua kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen, suunnitelmaa täydennetään toimenpidelistauksella. Listauksessa osoitetaan aikatauluja, vastuutoimijoita ja alustavia kustannusarvioita.
Masterplan hankkeen tulokset mitataan sillä, saadaanko yhteisesti valittuja toimia liikkeelle. Pelkkä suunnitelma ei tuo kasvua, kansainvälistymistä tai hyvinvointia. Siihen tarvitaan yhteinen tahtotila ja yhteisesti sovittuja ponnisteluja.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
39
Maankäyttösuunnitelma Vuokatin itärinteeseen
diplomityö / Mikko Kanninen / Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / valvoja professori Jyrki Tasa / ohjaaja arkkitehti Kari Nykänen / Oulussa 25.5.2009 /
näkymä
Yhteenveto Sotkamon kunta käynnisti vuonna 2014 hankkeen, jolla pyrittiin etsimään Sotkamon ja Vuokatin kasvun mahdollisuuksia ja toisaalta poistamaan mahdollisia kasvun esteitä. Työ sai nimekseen Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030. Työn taustaksi koottiin laajalti sotkamolaisten ja kainuulaisten toimijoiden mielipiteitä ja ajatuksia. Niiden perusteella muodostui kuva nykytilasta, toiveista ja uhkista.
kasvuaskeleen ja sitä kautta työtä ja toimeentuloa niin Vuokattiin kuin Sotkamon keskustaankin. Oleellisimpia tulevaisuuden toimenpiteitä on kansainvälistyminen. Vuokatti on tilastojen valossa jäänyt jälkeen tärkeimmistä kilpailijoistaan nimenomaan kansainvälisten asiakkaiden määrässä. Siksi kansainvälistymiseen liittyvät tuotteistamis- ja markkinointitoimet nousevat esille aivan keskeisessä roolissa.
Laajaa aineistoa seulomalla masterplanraportti nostaa esille kymmenkunta keskeisintä asiaa, Vuokattiin on suunnitteilla kaksi uutta mittavaa joiden edistämisellä Sotkamo ja Vuokatti voisi- investointikohdetta. Tulevina vuosina aloitevat saada parhaan kehityskaaren. taan Itärinteen matkailualueen rakentaminen. Alue tuo suunnitelmien mukaan n. 3000 uutta Keskeisin tavoite alueen toimijoilla liittyy kas- vuodepaikkaa ja kokonaisinvestoinnin arvo on vuun: Vuokatin toivotaan saavan merkittävän yli 100 miljoonaa euroa.
40
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Toinen merkittävä investointi on Vuokatin ydinkeskustan rakentaminen nykyisen Snowpoliksen ja Urheiluopiston alueelle. Alueelle sijoittuu uutta majoitustilaa, liikehuoneistoja ja palveluja. Merkittävä toimija alueella on myös Urheiluakatemian laajeneva kampus. Yksi merkittävistä investoinneista Vuokatin ydinkeskustassa on Vuokatti Areena, jossa yhdistetään uusi jäähalli, liikuntahalli ja uimahalli yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus muokataan siten, että liikuntapaikkojen ohella se tarjoaa erinomaiset puitteet suurille kokouksille, tapahtumille ja näyttelyille.
Sotkamon keskustan osalla on kaksi erityistä kehittämiskohdetta: Hiukan alue ja ydinkeskustan taajamakuvallinen ja toiminnallinen tarkastelu. Hiukan alue tarjoaa potentiaalisen toimintakeskuksen, johon voidaan sijoittaa uudistettuja liikuntapalveluja, kulttuuripalveluja sekä ainutlaatuinen lähivirkistysalue. Alueen suunnittelu käynnistyy täysipainoisesti muutaman vuoden sisällä pääkadun asemakaavan päivitykseen liittyen.
Sotkamon keskustan ja erityisesti pääkadun, Kainuuntien ilmeeseen ja rakentamistapaan liittyy Muita merkittäviä toimenpiteitä ovat mm. liikun- paljon toiveita ja odotuksia. Tavoitteiden konkretareittien kokonaisuudistus, ns. Keskuspuiston tisoimiseksi laaditaan vaihtoehtoisia mallinnuksuunnittelu Vuokatin ja Sotkamon välille, Piste- sia, joilla kansalaisille kuvataan mahdollisuuksia rinniemen kaavoittaminen sekä mahdollinen las- muovata pääkadun ilmettä. Suunnitelmien pohkettelurinteiden laajenemisvaraus länsirinteelle. jalta ohjataan aikanaan kaavoitustyötä.
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
41
Hankkeessa esille nousseita kehittämisideoita Seuraavassa listauksessa on nostettu esille sellaisia kehitysideoita, joita ei ole erikseen kirjattu masterplansuunnitelmaan. - Ilmarata Vuokatin ja Sotkamon ydinkeskustan välille. Radalla kulkevilla gondoleilla ihmiset pääsisivät ilman autoa liikkumaan Sotkamon keskustaan. Sotkamon keskusta, Hiukka: - Sotkamon keskustaan vapaa kerroskorkeus: korkeita kerrostaloja. Shellin tontille pilvenpiirtäjä. - Chalets – tyylisiä loma-asuntoja Hiukkaan - Hiukan stadionin kattaminen - Maauimala Hiukkaan - Uusi hotelli, kuntosali ja kulttuuritalo Hiukan pukukoppirakennuksen paikalle
42
- Tangokahvila Hiukkaan - Hiukanlammen ympärille kauniisti rakennettu ja valaistu puisto ”olohuoneeksi” - Kivetty rantabulevardi - Winter Wunderland –tapahtumapuisto Hiukanharjulle - Kaikki kyltit, merkit ja valomainokset yhtenäisiksi - Uusi linja-autoasema - Torin alle pysäköintilaitos Vuokattiin: - Tähtitorni Vuokatin huipulle - Kauppapuisto ja kerrostaloja nykyisen Vuokatin K-kaupan ympärille - Kankaalan monttuun urheilukeskus - Kankaalan monttuun loma-asuntoalue pitkin rinteiden reunoja
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Ohjelmapalveluja: - Lasinen joogakeskus Pisterinniemen rantatöyräälle, järvimaisemin - Jääkiipeilyseinä - Ulkoilureittien asfaltointi - Vesikävelyreitti/ vesipyöräilyreitti; kelluva reitti järvelle - Tree top –rata (kiipeilyä puiden latvustossa), Wipe Out –rata (kiipeilyä vesiesteillä) - Extreme –luistelurata; maastossa, esteitä ja haasteita; alamäkiluistelurata
Liikenne ja saavutettavuus: - Talkin rata pois; uusi rata Terrefamelta päin - Uusi sähkörata etelästä Terrafamen ja Talkin kautta - Pienlentokenttä Vuokattiin - Lainattavia sähköautoja Vuokatin ja Sotkamon väliseen liikenteeseen - Uusi reitti Särkisen rantoja noudatellen järven ympäri
Tapahtumia: - Hevosmessut - Vuokatti Pride, seksimessut
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
43
Sotkamo - Vuokatti Masterplan 2030 Toimenpideohjelma 1. Maankäyttö ja kaavoitus
TOIMENPIDE
Itärinteen alue
Kunta ja maanomistajat aloittavat yhteisesti alueen infrastruktuurin rakentamisen.
2016
Tekninen toimi
Maanomistajat jatkavat toimintojen ja alueen suunnittelua ja hakevat alueelle mahdollisia investoreja.
2016
Maanomistajat
Itärinteen investointi käynnistetään täysipainoisesti 2017.
2017
Maanomistajat
Kunta aktivoi investointia osallistumallla erityisesti kansainvälisen markkinoinnin käynnistämiseen.
2016
Kunnanjohtaja
Vuokatin ydinkeskustan kehittäminen
AIKATAULU
VASTUUTAHO
Alueen asemakaava tarkastetaan ja muutetaan yhdessä maanomistajien kanssa.
alk. 2016
Käynnistetään Vuokatti Areenan suunnittelu. Areenaan sijoittuu uusi jäähalli ja Areena toimii liikunta-, kokous- ja näyttelykeskuksena.
2016
Kunnanjohtaja
alk. 2017
Maanomistajat Investorit
Liikennejärjestelyjen osalta käynnistetään erillinen suunnittelu yhdessä liikennesuunnittelusta vastaavien viranomaisten kanssa
2016
AVI Tekninen toimi
Uuden Urheiluakatemian opiskelijacampuksen suunnittelu käynnistetään
2016
Urheiluakatemia Investorit
Pisterinniemi / Kaarreniemi
Kunta käynnistää Vuokatin yleiskaavan päivityksen.
2016
Kaavoittaja
Alamaaston käyttö / Keskuspuisto
Vuokatin keskustan ympärillä olevan, osin kaavoittamattoman maa-alueen käyttö ratkaistaan yleiskaavan tarkastelussa.
alk. 2016
Kaavoittaja
Ydinkeskustan rakentaminen aloitetaan yrittäjien ja maanomistajien toimesta uuden asemakaavan mukaisesti.
44
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
Kaavoittaja
Länsirinne
Keskuspuiston toiminnallinen käyttö suunnitellaan avaintoimijoiden kanssa yhteistyössä (mm. liikuntapaikkojen rakentaminen)
2016
Yrittäjät Kaavoittaja
Yleiskaavoituksessa selvitetään, onko rinnealueen laajentamiselle ja rakennusalueiden sijoittelulle edellytyksiä
2016
Kaavoittaja
Rinnealueen laajennuksista laaditaan riittävät havainnemallit päätöksenteon perustaksi
alk. 2016
Rinneyrittäjät Maanomistajat
Sotkamo on aktiivisesti mukana mittavan, maakunnallisen matkailun vientihankkeen käynnistämisessä. Projektin kustannusarvio on miljoonaluokkaa ja se toteutetaan yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Projektin vetovastuu on Kainuun liitolla.
alk. 2016
Kunnanjohtaja Kainuun Liitto
Sotkamon kunta osoittaa tarvittavan resurssin reittikokonaisuuden hallitsemiseen. Reittien vuokrasopimukset päivitetään ja mahdollisesti reittitoimitukset käynnistetään.
alk. 2016
Kunnanjohtaja
Masterplantyöhön liittyen laaditaan ehdotus menettelyistä ja aikatauluista reittien sopimusasioiden päivittämiseksi
alk 2015
Tekninen toimi Projektipäällikkö
2. Markkinointi ja tuotekehitys Kansainvälistyminen
3. Toiminnalliset sisällöt Reitistöt
Ohjelmapalvelut ja sisällöntuotanto
Reittiverkosto päivitetään ja sen kunnostaminen ja hoito määritetään. Ohjelmapalvelujen edistämiseksi toimijoiden on panostettava kansainvälistymiseen. Myös Kainuussa toteutettavien muiden sisältöpalvelujen tukeminen ( Wild Taiga, Kamarimusiikki ) vahvistaa Sotkamon tuotteita. Kunta on aktiivisesti tukemassa kasvua ja kansainvälistymistä
2016 - 2020
Tekninen toimi
alk. 2016
Kunnanjohtaja
Kunta tarjoaa ohjelmapalveluyrityksille tarvittavaa toimintaympäristöä. 4. Saavutettavuus Lentoliikenne
Sotkamo on aktiivisessa yhteistyössä Finnavian ja lentoyhtiöiden kanssa, jotta Kajaanin lentoaseman elinvoima taataan. Tällaisia toimia ovat mm. aktiivisesti yhdessä toteutetut markkinointitoimenpiteet.
alk. 2016
Kunnanjohtaja
Liikennejärjestelyt, alueen sisäinen liikenne
Vuokatin alueen liikennejärjestelyjä suunnitellaan yhdessä vastaavien viranomaisten kanssa (mm. liikenneympyrät, kevyen liikenteen väylät
alk. 2016
Pohj.P ELY Kaavoittaka
Vuokatin Urheiluopiston kohdalla olevan rautatien ylittän sillan uudistaminen aloitetaan. Siltaa lajennetaan tai lisätään uusi siltä.
alk.2016
Tekninen toimi
Vuokatin ydinkeskustan ja Sotkamon kirkonkylän yhdistävän ns. Rantareitin suunnittelu aloitetaan ja rakentaminen toteutetaan.
2016 2017
Tekninen toimi
Sokamon ja Kajaanin yhtisellä rakennemallilla edistetään saavutettavuutta.
alk. 2016
Kunnanjohtaja
Hiukan alueen hankesuunnittelu aloitetaan osana kirkonkylän asemakaavan päivtystä.
alk.2017
Kunnanjohtaja
Hiukan toiminnat uudistetaan liikunnan, ulkoilun ja kulttuurin keskukseksi.
alk.2017
Kunnanjohtaja
5. Sotkamon keskustaan liittyvät toimenpiteet Hiukka
Keskustan asemakaavan päivitys
Sotkamon keskustan osalle laaditaan vaihtoehtoisia mallinnoksia, joiden avulla voidaan käynnistää asemakaavan pävitys.
2017
Kaavoittaja
Sotkamon ydinkeskustan ja erityisesti pääkadun asemakaavaa ja rakentamismääräyksiä päivitetään valitulla tavalla.
alk. 2018 2020
Kaavoittaja
Hiukan alueen hankesuunnittelu aloitetaan osana kirkonkylän asema-kaavan päivitystä.
alk. 2018
Kunnanjohtaja
Hiukan alueen toiminnot uudistetaan liikunnan, ulkoilun ja kulttuurin keskukseksi.
alk. 2018
Kunnanjohtaja
Sotkamo – Vuokatti Masterplan 2030
45