Kouvolan tiedotuslehti 1 2017

1/2017

kou vol a n k au pu n g i n t i e dot usl e ht i

Avustukset

-haku käynnissä

Tukea perheiden arkeen

Unelmien liikuntavuosi

Kaavoituskatsaus

Kärkihankkeet ja kaavakohteet

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

1

Sisällys 1/2017 KAUPUNKI KEHITTYY 4 Kouvolan kaupungin talousarvio 2017 5 Kuntavaalit 2017 10 Matka- ja tapahtumakeskuksen ympärillä tapahtuu 11 Manski uudistuu – aikataulu 11 Ihmisten ja palveluiden paikka 12 Ainutlaatuisen alueen tontit haettavissa 13 Kasvua ja kehitystä kaavoituksella 14 Yleiskaavakohteet 15 Asemakaavakohteet 16 Kaupunkisuunnittelun kärkihankkeet vuonna 2017 PALVELUJEN PARISSA 6 Kodinomaista perhehoitoa yhä useammille 7 Tutkittua tukea lapsiperheiden arkeen 8 ANNA Perenna valvoo Valkealassa 8 Autoilutietoa ikäihmisille 9 Fysioterapiaa palvelusetelillä 9 Fysioterapiaan ilman lähetettä!

9 Jokainen yritys on mahdollisuus – Kinnosta on hyvä aloittaa 17 Kirjasto kehittyy ja palvelu monipuolistuu 24 Kähköset kotiutuivat Korialle 24 Asiakasareenoiden aikatauluja 25 Tavallisten perheasioiden äärellä ELÄMÄN SYKKEESSÄ 18 Monipuolisen rikasta rakennusperintöä 19 Liikuntaunelmat liikkeelle – yhdessä 19 Suomi 100 – juhlavuoden yhteisöavustukset 20 Työn etsintää avoimessa yhteistyössä 21 Ohjausta oikealle polulle 21 Työtä kaiken ikää LUONNOSTAAN TUNTEMATON 22 Energiatehokkuuden ehdoilla 23 Vähemmän savuhaittoja 23 Kouvolan ilmanlaatu 23 Meluntorjuntasuunnitelma 23 Ympäristöystävällinen Kouvola

19

liikuntaunelmat liikkeelle – yhdessä Tänä vuonna löytyy ainakin 100 hyvää syytä innostaa itsensä ja kaverinsa liikkeelle. Kouvolassa on tarjontaa valmiina yllin kyllin, mutta uusille ideoille on silti aina tilaa.

24 Kähköset kotiutuivat Korialle Kotiseudustaan ylpeät kouvolalaiset arvostavat luontoa ja lapsiperheiden palveluita.

AVUSTUSTEN HAKU KÄYNNISSÄ

26

KULMILLA KUULOLLA 26 Kesätöitä nuorille 26 Nuori Kouvola -palkinto 2017 26 Avustukset haettavana 27 Kouvolan kulttuuripalkinto 2017 – ehdota palkinnon saajaa 27 Päivähoitopaikkojen hakeminen 27 Sitoudu varattuun aikaan Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat

12

Kaavoitus katsaus

Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista.

Sillä luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle.

Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: helmi-, huhti- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto: Tarja Hurtta ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Sanakammari/Vesa Vainio Kannen kuva: Johannes Wiehn Painos: 53 000 kpl Painopaikka: Forssa Print/Forssan Kirjapaino Oy, 2017 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

2

4041 0428

Kouvolan kaupunki

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2017

Pääkirjoitus

•••

Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu.

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia.

KAUPUNGINVALTUUSTO MAANANTAISIN KLO 17.00 6.2. 29.5.

13.3.

12.6. (Uusi valtuusto) 24.4.

Seuraa valtuuston kokousta netissä!

Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata internetin välityksellä joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Kuvaus toteutetaan yhteistyössä Same-eYes Oy:n kanssa.

Huomaathan, että internet-yhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun!

Valtuuston kokousvideot löytyvät osoitteesta: kouvola.fi/valtuustoverkossa ja Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalta.

KAUPUNGINHALLITUS MAANANTAISIN KLO 16.00 6.2. (klo 10) 24.4.

21.2. 8.5.

6.3. 22.5.

27.3.

5.6.

10.4.

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä osoitteessa: www.kouvola.fi/paatoksenteko

Vaalipaneeleja Kouvolassa

Osallistu!

Ti 7.3. klo 18, Kouvolan kaupungintalon juhlasali. Kouvolan yrittäjäyhdistysten vaalipaneeli Yrittäjyyden merkitys Kouvolan elinvoiman takaajana Järj. Kouvolan yrittäjäyhdistykset, Kouvolan kaupunki ja Kouvola Innovation Oy

Ke 22.3. klo 17, Kouvola-talo Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeudet ja mahdollisuudet, tukityöllistäminen sekä SOTE kolmannen sektorin näkökulmasta.

Järj. Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry (KVY) ja Kouvolan Korttelikotiyhdistys

To 23.3. klo 18, Kouvolan kaupungintalon valtuustosali. Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Kouvolan näkökulmasta Järj. Kouvolan maahanmuuttopalvelut, Monikulttuurikeskus Saaga ja Moniheli ry

Urheilukaupunki omilla vahvuuksilla Kouvola on aivan ansiosta kovan urheilukaupungin maineessa. Huipputason urheilijamme ja seuramme tekevät päivästä toiseen upeaa jälkeä kilpakentillä. Suorituspaikkamme kestävät vertailun monilla mittareilla minkä tahansa kaupungin kanssa.

Urheiluakatemia tekee hienoa pitkäjänteistä työtä seurojen juniorikasvatuksen rinnalla.

Kaupunkilaisina ja yleisönä osaamme arvostaa tätä laaja-alaista työtä. Elämme siis todellisen urheilukaupungin sykkeessä.

Seuratoiminnassa resursseja on harvoin liikaa tarjolla. Lajiaktiivien ja vanhempien talkootyö itse toiminnassa ja varainkeruussa on suunnaton. Kaupungin rooli on tukea tätä arvokasta harrastus- ja kasvatustyötä toimivien urheilupaikkojen tarjonnalla. Jää-, urheilu- ja uimahallimme, monipuoliset ulkokenttämme ja muut suorituspaikkamme keräävät kiitosta vierailijoiltamme. Kaupungille urheilu- ja liikuntapaikkojen kehittäminen on yksi kärkihanke.

Runsas lajikirjo tuo juniorityöhän tervettä kilpailua lasten mielihaluista. Monipuolinen eri lajien harrastaminen on suositeltava käytäntö, joka kehittää parhaalla tavalla nuorta. Valinnan hetkeen ja seuraavaan steppiin nuorta valmistaa maan parhaimpiin kuuluva urheiluakatemia. 500 urheilijaa ja 55 valmennusryhmää laadukkaassa akatemiavalmennuksessa, liikunta- ja urheilukerhoissa, esiakatemiassa ja yleistaitovalmennuksissa puhuvat puolestaan.

Urheilijat rakentavat omalta näkyvältä osaltaan positiivista mielikuvaa Kouvolasta.

Urheilu on aina yhdistänyt meitä suomalaisia, miksei siis meitä kouvolalaisiakin. Yksi 100-vuotiaan Suomen teemoista on laittaa liikuntaunelmat liikkeelle. Monelle ne ovat jo täyttä totta, mutta useille iso mahdollisuus, johon on monta hyvää syytä ja tapaa tarttua.

Omilla vahvuuksilla meneminen on urheiluun liittyvä toimiva klisee. Kouvolassa tähän toimintatapaan on helppo samaistua. Hyvän olon tunteesta saa ja pitää nauttia, ja jatkaa sitten hyvää tuloksellista työtä.

Minulle liikunta on luonnollinen osa elämää. Jalkapallo on lähellä sydäntäni, talvisin viihdyn hiihtoladulla ja laskettelurinteessä. Nauttikaamme huippu-urheilusta, liikunnasta ja terveellisestä elämästä. Se on meidän jokaisen jokapäiväinen kärkihanke.

Tuukka Forsell kaupunginjohtaja 3

Kaupunki kehittyy

•••

Kouvolan kaupungin talousarvio 2017 Talousarvion laadinnan arvioitu lähtötilanne on melko hyvä. Talouden kasvuennusteet ovat varovaisia. Julkisen talouden sopeutustarve jatkuu ja toimenpiteet kohdistuvat epäilemättä myös kuntatalouteen.

Vuonna 2017 kaupungin palveluihin, investointeihin ja kehittämiseen käytetään rahaa 611 milj. euroa. Investointimenojen lisäksi toiminnan nettokustannukset pienenevät vuoteen 2016 nähden -1,2 %. Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstökuluihin sekä perustoimeentulotuen Kela-siirto pienentävät nettomenoja noin 13 milj.euroa. Vastaavasti verotulot ja valtionosuudet vähenevät kilpailukykysopimuksesta sekä muista muutoksista johtuen 11 milj. euroa.

Talousarvio 2017 on 6,4 milj. euroa alijäämäinen. Taseeseen kertynyt alijäämä on verrattain vähäinen (1 milj. euroa) eikä vuoden 2016 tilinpäätösennuste näyttäisi kasvattavan sitä juurikaan. Lainamäärä vuonna 2017 on arviolta 242,5 milj. euroa eli 2 841 euroa/asukas.

%

Kunnallisveroprosentti 20,75

Tilikauden alijäämä 6,4 milj. euroa vuonna 2017

Vuosikate 69,7 % poistoista vuonna 2017

Vuosikate 172 €/asukas

Talouden tasapainotus jatkuu Talouden tasapainottamista on tehty ensisijaisesti karsimalla hallintoa ja hyödyntämällä eläkepoistumaa. Henkilöstömäärä ja -kustannukset ovat laskeneet suunnitelmien mukaisesti. Heikko yleinen taloudellinen tilanne edellyttää jatkossakin tarkastelemaan yhä tarkemmin palveluverkkoa sekä kuntalaisille tuotettavia palveluja.

Hallitusohjelmaan sisältyy useita julkisen palvelurakenteen uudistamiseen liittyviä hankkeita.

Kuntasektorin kannalta merkittävin on sote- ja maakuntauudistus, jonka odotetaan tuovan julkisen sektorin menoihin noin kolmen miljardin euron säästön. Tuottavuuden parantaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia palvelurakenteissa. Uudistukseen liittyvät lakiesitykset ovat eduskunnan käsittelyssä. Uudistusten todellisia kustannusvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

Nettoinvestoinnit yhteensä 43,7 milj. € Lainakanta 242,5 milj. € vuonna 2017

Lainamäärä 2841 €/asukas vuonna 2017

LIsätietoja: www.kouvola.fi/talous 4

Kaupunki investoi elinvoiman vahvistamiseen Kaupungin investointien kokonaismäärä vuonna 2017 on 43,7 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti elinvoimaa vahvistaviin strategisiin kärkihankkeisiin. Kaupunki varautuu soteja maakuntauudistukseen toteuttamalla vain jo tehtyihin sopimuksiin tai rahoituspäätöksiin perustuvia hankkeita.

Kullasvaaran logistiikka-alueella sijaitsevaa Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (Kouvola RRT) kehitetään vuorovaikutuksessa logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Hankkeen suunnitteluun ja kehittämiseen on myönnetty Euroopan unionin rahoitustukea (50 %) vuosille 2016-2018 yhteensä noin 1,7 milj. euroa.

Asuntomessut Kouvolassa 2019 kirkastaa kuvaa Kouvolasta edullisena ja viihtyisänä asuinpaikkana hyvien liikenneyhteyksien varrella palvelujen ja luonnon läheisyydessä. Asuntomessuhanke lisää osaltaan Kouvolan kiinnostavuutta asuin- ja työssäkäyntipaikkakuntana sekä vapaaajan ja matkailun kohteena.

Ydinkeskustan kehittämisen tärkeimmät kohteet pyritään saattamaan valmiiksi vuoden 2019 asuntomessuihin mennessä. Meneillään olevat kävelykatu Manskin uudistaminen sekä ydinkeskustan osayleiskaavan laatiminen saatetaan loppuun vuoden 2017 aikana. Matkakeskuksen asemakaavamuutoksen valmistelua ja rakentamista edistetään yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa.

Kimolan vesiväylähanketta edistetään hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Liikennevirasto on lupautunut toimimaan kanavan rakennuttajana. Valtio on osoittanut talousarviossaan 2016 hankkeen investointikustannuksiin 6,0 miljoonaa euroa, joka on käytettävissä vuosina 2016 - 2018. Kouvolan ja Heinolan kaupunkien sekä Iitin kunnan rahoitusosuus investointihankkeen kustannuksista on kolmannes.

Kuntavaalit 2017 Ennakkoäänestyspaikat 29.3. - 4.4.

Sinä kuntalaisena olet oikeutettu valitsemaan itse edustajasi päättämään kuntaasi ja lähiympäristöäsi koskevista asioista!

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema valtuusto. Kouvolassa valtuustoon valitaan 59 jäsentä seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä 9.4.2017 tai ennakkoon ennakkoäänes-tysaikana, joko kotimaassa 29.3.-4.4.2017 tai ulkomailla 29.3.-1.4.2017. Jos henkilön kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei pääse äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia, voi äänestää kotona. Kuntavaalien kotiäänestykseen tulee ilmoittautua viimeistään 28.3.2017 ennen klo 16 äänestäjän kotikunnan keskusvaalilautakunnalle, Kouvolassa puh. 020 615 7191. Äänioikeus on siinä kunnassa, joka on äänestäjän kotikunta väestötietojärjestelmässä olevien tietojen mukaan 17.2.2017. Ilmoittautuessaan äänestämään äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Äänestäjä voi todistaa henkilöllisyytensä esim. poliisin myöntämällä henkilökortilla, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.

Vaalipäivän äänestyspaikat Kouvolassa ovat samat kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa lukuun ottamatta Anjalaa, jossa äänestyspaikka on muuttunut Anjalataloon, Valkealassa Valkealan lukioon ja Jaalassa Jaalan liike- ja toimitaloon.

Ennakkoäänestyspaikoista on muuttunut Jaalan ennakkoäänestyspaikka Jaalan liike- ja toimitaloon, Korian ennakkoäänestyspaikka Korian kirjastoon ja Voikkaan ennakkoäänestyspaikka on Voikkaan Luonto- ja Eräkeskuksessa. Lisäksi Kauppakeskus Veturiin on järjestetty uusi ennakkoäänestyspaikka.

Elimäen, Sippolan, Jaalan ja Valkealan alueilla kiertävät lisäksi äänestysbussit. Äänestysbussien aikatauluja on jaossa kaupungin yhteispalvelupisteessä, kirjastoissa ja kirjastoautoissa. Äänestys- ja ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat sekä äänestysbussien aikataulut löytyvät myös www.kouvola.fi/vaalit. Äänestysaluejako löytyy internetistä Kouvolan karttapalvelun sivuilta.

Lisätietoja vaaleista: www.vaalit.fi, Kouvolan kaupungin keskusvaalilautakunta puh. 020 615 7191

Paikka Aukioloajat

29.-31.3. ja 3.-4.4.

1.-2.4.

Kouvolan kaupungintalo 09.00 - 20.00 10.00 - 16.00 Haanojan kirjasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Kuusankosken kirjasto 10.00 - 19.00 10.00 - 15.00 Voikkaan Luonto- ja Eräkeskus 10.00 - 17.00 10.00 - 15.00 Inkeroisten kirjasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Myllykosken kirjasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Valkealan kirjasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Elimäen ent. kunnanvirasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Korian kirjasto 10.00 - 18.00 10.00 - 15.00 Jaalan liike- ja toimitalo 10.00 - 17.00 10.00 - 15.00 Kauppakeskus Veturi 10.00 - 19.00 10.00 - 16.00

Äänestysbussi Regina ke 29.3. to 30.3. la 1.4. su 2.4.

Kaipiaisten koulu 10.00-11.30 15.00-16.00 Saaramaan kylätalo 12.00-13.00 13.30-14.30 Enäjärven kylätalo 14.00-15.00 11.30-12.30 Sippolan koulu 15.30-17.00 10.00-11.00 Teuroisten kylätalo 10.00-11.00 15.30-16.30 Ratulan koulu 11.30-12.30 14.00-15.00 Raussilan kylätalo 13.30-14.30 12.30-13.30 Villikkalan kylätalo 14.45-15.45 11.15-12.15 Löytyn jalkapallokenttä 16.00-17.00 10.00-11.00

Äänestysbussi Oravan Matti ke 29.3. to 30.3. su 2.4.

Oravalan ent. koulu 10.00-10.45 Huhdasjärven ent. koulun tienhaara 12.00-13.00 Verlan laani 14.30-15.30 Selänpään nuorisoseurantalo 16.00-17.15 11.00-12.00 Tuohikotin kirkon edusta

10.00-11.00 16.30-17.30 Tirvan ent. koulu

12.00-13.00 Utin koulu

14.00-15.00 Aitomäen nuorisoseurantalo

15.30-16.30 Kiehuvan päiväkoti

17.00-18.00 Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo

12.30-13.30 Anttila

14.00-15.00

Vaalipäivän 9.4. äänestyspaikat Vaalipäivän äänestys alkaa klo 9 ja päättyy klo 20. Äänioikeutta on varsinaisena äänestyspäivänä 9.4.2017 käytettävä siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty kotiin saapuneeseen ilmoituskorttiin.

Nro Nimi Osoite 001 Kaupungintalo Kaupungintalo 002 Urheilupuisto Lyseon lukion liikuntahalli 003 Eskolanmäki Sarkolan koulu 004 Vahtero Vahteron koulu 005 Tornionmäki Tornionmäen ent. koulu 006 Lehtomäki Lehdokin nuorisotalo 007 Kymintehdas Kymintehtaan koulu 008 Kuusankoski Kuusankoskitalo 009 Maunuksela-Keltti Mäkikylän palvelukeskus 010 Naukio-Pilkanmaa Tähteenkadun koulu 011 Voikkaa Hirvelän koulu 012 Anjala Anjalatalo 013 Inkeroinen Anjalankosken ent. lukio 014 Myllykoski Saviniemen koulu 015 Ummeljoki-Viiala Viialan koulu 016 Sippola Sippolan koulu 017 Pohjois-Valkeala Kääpälän koulu 018 Saarento-Jokela Jokelan koulu 019 Utti Utin koulu 020 Valkeala Valkealan lukio 021 Elimäki Elimäen ent. kunnanvirasto 022 Koria Korian monitoimitalo 023 Jaala Jaalan liike- ja toimitalo 5

Torikatu 10 45100 Kouvola Palomäenkatu 31 45100 Kouvola Toukotie 31 45100 Kouvola Voimakatu 1 45150 Kouvola Hongistontie 4 45200 Kouvola Madekuja 1 45160 Kouvola Takaharjuntie 3 45720 Kuusankoski Kymenlaaksonkatu 1 45700 Kuusankoski Vanhainkodintie 12 45740 Kuusankoski Tähteentie 38 45700 Kuusankoski Koululaisentie 15 45910 Voikkaa Elimäentie 28 46910 Anjala Yhteiskouluntie 8 46900 Inkeroinen Kaarlontie 2 46800 Myllykoski Opinpolku 5 46800 Myllykoski Sippolantie 15 46710 Sippola Töröntie 2 46140 Vekaranjärvi Lukutie 1 45360 Valkeala Opintie 1 45410 Utti Lukionkaari 8 45370 Valkeala Vanhamaantie 17 47200 Elimäki Kyntäjäntie 9 45610 Koria Jaalantie 97 47710 Jaala

Palvelujen parissa

••• Perhehoitaja Marja Savolainen auttaa Rasmusta tämän kotona läksyjen tekemisessä.

LisätietoJA: www.kouvola.fi/perhehoito

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Kodinomaista perhehoitoa yhä useammille Perhehoitajien määrä on juuri kaksinkertaistunut Kouvolassa. Lapset, aikuiset ja ikäihmiset saavat hyvää hoitoa ja omaishoitajat kaivattuja lomapäiviä.

hehoitajia, voimme markkinoida perhehoitoa tehokkaammin omaishoitajille.

Yhteistyö myös vammaispalveluiden kanssa tehostuu, sillä perhehoito on yksi vaihtoehto esimerkiksi vammaisen lapsen päivähoidon järjestämiseksi.

kanssa tekemisissä ja hoitaa nyt kahta vanhusta omassa kodissaan. Hänelle iso omakotitalo mahdollistaa tällaisen ratkaisun.

- Molemmat ovat tykänneet kovasti olla luonani. Ulkoilen ja vietän aikaa heidän kanssaan.

Marja Savolainen tykkää hoitoalasta ja työ lasten ja vanhusten parissa on hänelle mieleistä tekemistä. Kun omat tilat eivät anna myöten, on hoitotyö asiakkaan kotona hänelle sopiva vaihtoehto.

- Olen haaveillut kotiavustajan työstä, missä saan valita työn määrän. Perhehoitajana voin tehdä työtä ilman lähihoitajan koulutusta.

Kun Savolainen näki lehti-ilmoituksen, missä haettiin uusia perhehoitajia, hän oli heti valmis.

Savolainen on yksi uusista perhehoitajista, joita on juuri valmistunut yhteensä 15. Samalla Kouvolan kaupungin perhehoitajien määrä kaksinkertaistui.

Lähihoitaja Arja Hinkkuri kertoo, miksi perhehoitajien lisäys on tarpeen.

- Ikäihmisten omaishoitajat pitävät huonohkosti ansaittuja vapaitaan. Yksi syy tähän on se, ettei hoidettava halua lähteä hoitoon kodin ulkopuolelle. Nyt kun olemme saaneet lisää per-

Helpompi lähteä lomalle Palveluohjaaja Marjo Jokela järjestää alle 15-vuotiaden lasten omaishoitajille vapaita perhehoidon avulla. Hänestä erityisesti lasten yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen on mielekkäämpi toteuttaa perhehoidossa omassa tutussa ympäristössä.

- Esimerkiksi Marja hoitaa koulusta kotiin palaavaa lasta, jonka päivät venyivät aikaisemmin koulun iltapäiväkerhossa reilusti yli kahdeksan tuntisiksi.Tämä on tyypillistä erityislapsille, koska he eivät selviydy kotona itsenäisesti.

Omaishoitajille kertyy kuukauden aikana kolme vapaapäivää, joita voi aina kuluvan vuoden sisällä kerryttää myös pidemmille lomajaksoille.

Jokela on havainnut, että omaishoitajat pitävät nyt aktiivisemmin lomiaan.

- Kun hoitaja tulee kotiin tuttuun ympäristöön, se helpottaa osaltaan lomalle lähtöä.

Saverolla asuva Eija Lonka on ollut perhehoitaja vuodesta 2012. Hän on ollut paljon vanhusten

Koulutusta ja yhteistoimintaa Perhehoitajat ovat tavallisia ihmisiä, joilla on sopivuus perhehoitajaksi. Työtä voi tehdä osatai kokoaikaisesti ja työ sopii hyvin esimerkiksi virkeille eläkeläisille. Perhehoitajan koulutus on tiivis seitsemän illan paketti, joka sisältää runsaasti kotitehtäviä.

- Järjestämme säännöllisesti perhehoitajien vertaistapaamisia ja aiomme lisätä perhehoitajien täydennyskoulutusta sekä yhteistyötä EteläKymenlaakson perhehoidon kanssa, Hinkkuri kertoo.

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen toimeksiantosopimus, johon sisältyy ennakoiva kotikäynti.

- Tiivis yhteistyö perhehoitajien kanssa helpottaa perhehoidon suunnittelua, Kun tunnen perhehoitajan ja hänen valmiutensa, se auttaa valitsemaan toisilleen sopivia perhehoitajia ja hoidettavia, tähdentää Jokela.

6

Kannatti lähteä mukaan

Tutkittua tukea lapsiperheiden arkeen

TEKSTI: SANAKAMMARI

Voimaperhevalmennus on kaupungin maksuton palvelu 4-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Lapsiperheen kiireinen elämä tarjoaa toisinaan hallitsematonta arkea, joka saattaa peittää alleen lapsen käytösongelmia. Näiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin, sillä Kouvolan kaupunki tarjoaa tueksi erityistä voimaperhevalmennusta 4-vuotiaiden lasten vanhemmille.

- Nelivuotiailla käytösongelmat alkavat näkyä, heillä voi olla uhmakkuutta, tottelemattomuutta ja keskittymisongelmia.

Näin asiaa avaa apulaisylilääkäri Eija Puhalainen ja lisää, että laajassa terveystarkastuksessa näihin on hyvä mahdollisuus päästä kiinni.

Tärkeä työkalu on Turun yliopiston tutkimusohjelman tuloksena kehitetty kyselylomake, jonka vanhemmat täyttävät ennen neuvolaan tuloa.

Vanhempien arvio oman lapsen käyttäytymisestä toimii pohjana keskustelulle neuvolassa.

Terveydenhoitaja lähettää lomakkeen yliopistolle, mistä tulee analyysi lapsen tilanteesta tunneelämän, käytöksen, ylivilkkauden ja läheissuhteiden osalta. Osastonhoitaja Johanna Merta kannustaa vanhempia tarttumaan tilaisuuteen.

- Tarjoamme sitä tarvitseville ammattimaista voimaperhevalmennusta, joka antaa työkaluja ohjata lasta positiivisen mallioppimisen ja myönteisen vanhemmuuden kautta. Valmennus kantaa ja tuo tuloksia pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Edistyksellinen ohjelma Turun yliopistossa kehitetty ohjelma on osoittanut toimivuutensa 5.000 perheen otantatutkimuksessa. Perheiltä saatu palaute on ollut positiivista, yli 90 prosenttia perheistä koki hyötyneensä ohjelmasta ja suosittelee sitä lämpimästi muille.

3–4 kuukautta kestävä valmennus tapahtuu netin ja puhelimen välityksellä viikoittaisten teemojen

mukaisesti. Puhalainen nostaa valmennuksesta tärkeät pointit esiin.

- Huomaa hyvä lapsessasi. On tärkeää ymmärtää, että jokainen lapsi tarvitsee huomiota.

Valmennuksen avulla on tarkoitus ehkäistä tulevia ongelmia.

Merta tietää varsin hyvin, että vanhemmat tiedostavat jo lomaketta täyttäessään lapsen tilanteen, jota saatu analyysi vahvistaa. Moni on Kouvolassakin jo tarttunut apuun, mutta vielä useammille siitä olisi hyötyä.

- Valmennus on apukeino vanhemmille ja saattaa hyvinkin riittää tilanteen saamiseksi hallintaan. Pitää muistaa, että lapsi on hän, joka kärsii, jos asiaan ei tartuta.

Valmennus on vanhemmille maksuton Kouvolan kaupungin kädenojennus, mikä näkyy tulevana säästönä ja erityisesti lapsen hyvinvointina.

Voimaperhevalmennus –kyselyn tulokset Kouvolassa 9/2015 – 11/2016 Lomakkeita lähetetty Lomakkeita palautunut Kriteerit täyttävien määrä Ohjelman suorittaneet Ohjelma käynnissä/alkamassa Ohjelmasta kieltäytyneet

7

987 609 103 28 19 43

Miia Itkoselle kutsu voimaperhevalmennukseen tuli jonkinasteisena yllätyksenä.

Hän ei kuitenkaan epäröinyt hetkeäkään lähteä mukaan.

- Kun etsin ratkaisuja oman lapsen kasvattamiseen, olen valmis kokeilemaan kaikkea.

Itkonen lähti valmennukseen yksin, avopuoliso sai häneltä tiiviisti tietoa ja ohjausta matkan varrella. Perheen arki on kiireinen taloremontin, töiden ja muiden menojen vuoksi, mutta aikaa löytyy aina siihen, minkä kokee tärkeäksi. Lapsi ja hänen hyvinvointinsa on erityisesti sitä.

Tunnin viikoittaisen puhelinkeskusteluajan pystyi Itkosen mukaan sopimaan joustavasti. Valmentajille Itkonen jakaa vuolaasti kiitosta.

Sain apuja ja työkaluja nuorimmaisen kasvatukseen. Suosittelen jokaista tarttumaan mahdollisuuteen.

- He ovat hyvin miellyttäviä ihmisiä, jotka jaksavat kannustaa. Heidän kanssaan valmennus eteni koko ajan hyvällä fiiliksellä.

Kahden eriluonteisen lapsen äitinä Itkonen sanoo, että valmennukseen kannatti ehdottomasti lähteä mukaan.

- Sain apuja ja työkaluja nuorimmaisen kasvatukseen. Suosittelen jokaista tarttumaan mahdollisuuteen. 10 viikkoa on lyhyt aika, kun siitä saa apua arkeen.

LisätietoJa voimaperhevalmennuksesta: www.utu.fi/voimaperheet

•••

ANNA Perenna valvoo Valkealassa Valkealakodissa on otettu hiljattain käyttöön nykyaikainen ANNA Perenna – turvaratkaisu. Jokaiseen asukashuoneeseen on asennettu turvakamera, joka tunnistaa asukkaan liikkeet ja välittää tiedon hoitajalle.

Kehittämisvastaava Anna Sihvola näkee järjestelmän antaman hyödyn suureksi.

- Esimerkiksi yövuorossa on vain yksi hoitaja ja järjestelmän avulla hän saa heti tiedon, mikäli asiakas on hereillä ja lähtee vuoteesta liikkeelle.

Jokaiselle asukkaalle on luotu oma profiili, jonka mukaisesti tunnistin reagoi liikkeeseen ja tekee niistä hälytyksiä. Valkealakodin asukkailla on käytössä myös turvaranneke, mutta sen käyttö ja hyöty on epävarmaa, sillä pääosa asukkaista on muistisairaita.

Uuden järjestelmän käyttöönotossa on aina haasteita, mutta järjestelmää on korjattu ja paranneltu käyttäjien toiveiden mukaisesti. Sihvola luottaa vahvasti teknologiaan, joka tuo osaltaan lisäturvaa asukkaille.

Autoilutietoa ikäihmisille Hyvinvointiasemat ovat omatoimisia ja ohjelmallisia yhdessäolon paikkoja.

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Palvelujen parissa

Ikääntyneiden määrä on kasvussa ja sitä myöten myös ikäautoilijoiden määrä. Palveluohjaaja Henna Tuomaila tähdentää, että ikä ei ole este autoilulle, mutta tiettyjä tekijöitä se tuo mukanaan.

- Ikäihmisen oma arviointi, ennakointi ja ratkaisujen tekeminen autoilun suhteen on suotavampaa kuin vaara- ja pakkotilanteisiin joutuminen.

Pakkotilanteella Tuomaila viittaa esimerkiksi poliisin määräykseen autoilun lopettamisesta.

Jotta tietoa olisi saatavilla, Kouvolan kaikilla hyvinvointiasemilla on huhtikuun alussa (3.–7.4.) ikäautoilun teemaviikko. Materiaalin, kuten itsearviointilomakkeen ja informaation, ohella on tarjolla asiantuntijaluentoja.

- Liikenneturvan asiantuntija vierailee kaikilla hyvinvointiasemilla. Tiedon lisäksi on nähtävillä autoilua helpottavia apuvälineitä, esimerkiksi turvavyösieppari. Myös Kouvolan toimivasta joukkoliikenteestä saa tietoa.

ja neuvontaa ikäihmisen arkeen liittyviin palveluihin ja niiden hyödyntämiseen.

- Hyvinvointiasemilla ikäihmiset voivat myös itse ottaa ohjat käsiinsä. He tuottavat ohjelmaa ja toimivat vertaisohjaajina. Seurakunta, järjestöt ja muut kumppanit ovat tiiviisti mukana asemien toiminnassa.

Kouvolan kuusi hyvinvointiasemaa ovat kaikille suunnattuja, täysin avoimia tulla vaikka kahvikupposelle. Asemat ovat kovassa käytössä, vilkkaimmalla asemalla (Ikäasema) käyntejä on yli 27.000 vuodessa. Lisääkin Tuomailan mukaan aktiiviseen ja omatoimiseen porukkaan mahtuu.

- Hyvinvointiasemat ovat ikäihmisen elämän ytimessä. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen ovat parasta ennalta ehkäisevää toimintaa.

IKÄAUTOILUN TEEMAVIIKKO 3.–7.4.

Autoilu on yksi monista teemoista, joita hyvinvointiasemilla käsitellään. Ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat sekä liikunnan ja kulttuurin aktiviteetit ovat Tuomailan mukaan monipuolisesti esillä asemien toiminnassa. Viikon ohjelmassa on vaihtelevasti esimerkiksi jumppaa, musiikkiesityksiä, vierailijoita ja pelitunteja.

Ohjelmallisuuden ohella asemilla saa ohjausta

Pidä huolta ajoterveydestä ja ajotaidosta niin kauan kuin niitä riittää. Kun ne alkavat ehtyä, valmistaudu hyvissä ajoin käyttämään muita liikkumismuotoja.

Tarja Korhonen, Liikenneturva

Huom!

Myllykosken hyvinvointiasema on muuttanut uusiin tiloihin Myllykosken kirjastoon, osoite on Paperitehtaantie 10. Asema on avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10.00 - 13.30.

Lisätietoa hyvinvointiasemista saa IkäJelpistä, p. 020 615 5140

Kuvassa on menossa ikäihmisten tuolijumppa Kuusankosken hyvinvointiasema Väentuvan tiloissa.

8

Fysioterapiaan ilman lähetettä!

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet kroonistuvat helposti, jos niihin ei puututa aikaisessa vaiheessa.

Kaupunki tarjoaa matalan kynnyksen fysioterapiapalveluja, joihin voi hakeutua ilman lähetettä. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa asiakkaan eteenpäin muiden palvelujen pariin.

Fysioterapiaan palvelusetelillä Kouvolan kaupungin fysioterapiapalveluja voi nyt saada myös palvelusetelillä.

Palveluseteli myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeen perusteella.

Palvelun piiriin kuuluvat kaikki yli 65-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja vaikeavammaiset sekä 18 - 65 -vuotiaat, joiden kuntoutusvastuu on kunnalla.

Kaupungin kuntoutuspalveluissa tehdään yksilöllinen tarpeen arviointi, jonka perusteella palveluseteli myönnetään enintään kolmen kuukauden jaksolle kerrallaan. Palveluseteliä ei myönnetä jälkikäteen jo ostetuista tai saaduista palveluista.

Palvelusetelillä tuotettuun fysioterapiaan sisältyy fysioterapeuttinen tutkiminen, jossa selvitetään asiakkaan toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Fysioterapiassa pääpaino on aktiivisessa terapeuttisessa harjoittelussa ja siihen sisältyy kirjalliset kotiohjeet asiakkaalle.

Asiakkaalla ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta omavastuuosuuteen kunnan järjestämistä palveluista. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus eikä sitä voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Palvelusetelin omavastuuosuus ei myöskään ole verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttava meno.

Lisätietoja palveluseteleistä: www.kouvola.fi/psop Palvelusetelituottajiksi hyväksytyt yrittäjät löytyvät verkko-osoitteesta https://parastapalvelua.fi

Fysioterapeutti Hyvinvointipisteessä Kauppakeskus Valtarissa sijaitsevasta Hyvinvointipisteestä saa fysioterapeutin neuvontaa ilman ajanvarausta tiistaisin koko päivän sekä torstaisin klo 13-16.

Fysioterapeutilta saa ohjausta ja neuvontaa tukija liikuntaelinvaivojen hoidossa, tasapainoon ja kaatumisten ehkäisyyn liittyvissä asioissa tai tukea perusliikkumiseen. www.kouvola.fi/hyvinvointipiste Akuutisti fysioterapiaan terveysaseman kautta Kaupungin kuntoutuspalvelujen akuuttivastaanotolle pääsee sairaanhoitajan/terveydenhoitajan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella.

Akuuttivastaanotolla fysioterapeutti tutkii asiakkaan ja antaa hoitokokeilun, ohjauksen, neuvonnan sekä sopii seurannasta ja arvioi mahdollista jatkohoidon tarvetta.

Fysioterapeutin akuuttivastaanottoaika on mahdollista saada Keltakankaan, Kouvolan, Kuusankosken tai Valkealan terveysasemille.

Jokainen yritys on mahdollisuus TEKSTI: Pirjo Vuorenpää KUVA: JUSSI HELLSTEN

– Kinnosta on hyvä aloittaa

Alkavien yrittäjien neuvontaa on tarjottu Kouvolassa jo 20 vuoden ajan.

Kuluneina vuosina reilut 6200 asiakasta on käynyt Kouvolan kaupungin kehittämisyhtiössä Kouvola Innovation Oy:ssä eli Kinnossa hakemassa neuvoja yrityksen perustamiseen.

Yritysneuvoja auttaa muun muassa liikeidean arvioinnissa ja hän antaa neuvoja liiketoimintasuunnitelman ja taloudellisten laskemien tekemiseen. ”Palvelumme on maksutonta ja asiakkaan kanssa käydyt keskustelut ehdottoman luottamuksellisia”, yritysneuvoja Timo Lehmusmetsä korostaa.

Kinnon alkavien yritysten neuvontapalvelu on osa Suomen Uusyrityskeskusverkostoa, jossa noudatetaan verkoston yhteistä laatujärjestelmää.

Palvelun laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti.

Alkavien yritysten neuvonpalvelujen osalta Kinno tekee kiinteää yhteistyötä sekä Finnveran että TE-palvelujen kanssa esimerkiksi yritysra-

hoitukseen ja tiedottamiseen liittyvissä asioissa.

Lehmusmetsän mukaan tälle keväälle järjestetään yrittäjyydestä kiinnostuneille Startti Yrittäjyyteen –tilaisuudet 15.2. ja 5.4. Ohjaamossa.

(Lisätietoa tilaisuuksista Kinnon tapahtumakalenterista.)

Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia, sillä alkuneuvonnan asiakasmäärät ovat selkeästi lisääntyneet viime syksystä.

Yrittäjyys voi alkaa myös myynnissä olevan yrityksen tai liiketoiminnan ostolla. Kinno hoitaa asiakkaalle avun yrityskaupan tekemiseen oman asiantuntijaverkostonsa kautta. ”Jo silloin, kun ajatus omasta liikeideasta on syntynyt, kannattaa ottaa yhteyttä ja tulla keskustelemaan. Annamme tukemme jokaiselle, jo9

Yritysneuvoja Timo Lehmusmetsä antaa neuvoja yrityksen perustamiseen.

ka harkitsee yrittäjyyttä ja miettii, miten päästä alkuun yrityksen perustamisessa”, Lehmusmetsä rohkaisee.

Lisätietoja: www.kinno.fi

Kaupunki kehittyy

•••

Matka- ja tapahtumakeskuksen ympärillä tapahtuu

TEKSTI: SANAKAMMARI Kuva: Jatke Oy / Arkkitehdit Soini & Horto

Maaliskuun lopussa suunnitelmat ja laskelmat ovat valmiina toteuttamispäätöstä varten.

Kouvolan matka- ja tapahtumakeskuksen kehittämistyö puksuttaa tukevasti aikataulussaan.

Kouvolan kaupungin, VR:n ja Jatke Oy:n yhteistyösopimus on solmittu, osapuolten velvoitteet sovittu sekä organisaatio sorvattu tiivistahtista konkreettista työtä varten.

Toimitilajohtaja Timo Oksanen korostaa menossa olevan vasta kehittämisvaihe.

- Nyt selvitämme edellytyksiä hankkeen toteutumiselle. Itse toteuttaminen ja keskuksen rakentaminen on sitten eri päätöksen ja sopimuksen asia.

Alkuvuodesta hankeen johto- ja useat työryhmät tekevät suunnitelmia ja laskelmia kaavoituksen, maankäytön ja itse rakennuksen osalta. Samanaikaisesti käydään vuokraneuvotteluja, niistä ja rakennuksen suunnittelusta vastaa Jatke Oy. Seuraava merkittävä tarkastelupiste koittaa maaliskuun lopussa. Silloin suunnitelmat ovat tietyllä luonnostasolla, vuokralaisten kanssa on esisopimukset tehty ja taloudellisten laskelmien perusteella vuokrataso on tiedossa.

- Omistus- ja rahoitusasiat ovat niin ikään tuolloin kunnossa sekä monitoimiareenan toimintakonsepti selvillä.

Kiinnostusta löytyy Keskukseen suunnitellut hotelli ja monitoimiareena ovat sidoksissa toisiinsa. Se tarkoittaa jo tehdyn päätöksen mukaan sitä, että niiden pitää

molempien toteutua, jompikumpi ei riitä. Areenalla laadittavaa liiketoimintasuunnitelmaa on työstämässä myös Kouvola Innovation Oy. Oksanen tarkentaa julkisuudessa käytyä keskustelua areenan urheilukäytöstä.

- Suunnittelemme ensisijaisesti tapahtumakäyttöön monitoimiareenaa, joka soveltuu myös erilaisten urheilutapahtumien järjestämiseen.

Areenan toimintaa pyörittämään on haussa toimija, joka vastaa siitä tietyllä tasolla ja käyttää sen mukaisesti ulkopuolisia palveluntarjoajia.

Hotellitoimija voi myös osaltaan olla mukana tapahtumakeskuksen toiminnassa.

Kiinnostusta niin hoteliin kuin areenan suhteen on virinnyt mukavasti ja neuvotteluja on käynnissä.

Mikäli keskus päätetään toteuttaa, rakennustyöt käynnistyvät matkakeskuksen osalta tämän vuoden syyskesällä. Kaikilta osin tulee olla valmista juhannuksen 2019 tienoilla.

Lisätietoja: www.kouvola.fi/matkakeskus

Hotelli & Asunnot Kauppakeskus Monitoimi- ja tapahtuma-areena

Toimisto

10

Tapahtumaaukio Matkakeskus

Linja-autoasema

Manski uudistuu – aikataulu

Näkymä katoksen alta Kauppalankadulle pohjoiseen.

Syksyllä 2016 käynnistynyt kävelykatu Manskin uudistaminen etenee aikataulussaan seuraavan suunnitelman mukaisesti: • Vaihe 1 eli Torikadun ja Keskikadun välinen osuus valmistuu tämän vuoden touko-kesäkuussa.

• Vaihe 2 eli Keskikadun ja Kouvolankadun välinen osuus käynnistyy kesäkuussa.

Manskin uudistaminen on valmis joulukuussa 2017.

• Samanaikaisesti vaiheen 2 kanssa toteutuu Manskin kattaminen Lasipalatsin ja Sokoksen väliseltä osuudelta.

• Lasipalatsin saneeraus ja osittainen uudisrakentaminen etenee samanaikaisesti Manskin uudistamistyön rinnalla.

Lisätietoja: www.kouvola.fi/manskiuudistuu

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVAT: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, vesa vainio

Ihmisten ja palveluiden paikka Aivan keskustan ytimessä toimiva Muotitalo Lehto on myymälävastaava Kirsi Rämän mukaan mukautunut hyvin kävelykatu Manskin uudistamiseen.

Asiakkaat ja tulevat tavarat ovat löytäneet reittinsä myymälään ja kaupankäynti on sujunut liki normaaliin tapaan.

- Tiedotus remontin etenemisestä ja sen vaikutuksista on toiminut oikein hyvin. Me tietysti toivomme, että työ etenisi mahdollisimman nopeasti.

Rämää mietityttävät hieman tulevat kuukaudet, kun työmaa rantautuu täysillä Lehdon kohdille. Vaikka kulkeminen liikkeeseen järjestyy joka tilanteessa, saattavat liikuntaesteiset ja ikäihmiset vierastaa tavallisuudesta poikkeavia ahtaahkoja kulkureittejä.

Asiakkaat ovat Rämän mukaan suhtautuneet kävelykadun uudistamistöihin ymmärtäväisesti.

Rämä itsekin suhtautuu muutokseen positiivi-

sesti, hänen mielestään paikkoja pitää uudistaa ja pysyä kehityksessä mukana. Keskustaan hän kaipaa muutamaa isoa vetovoimaista yritystä, jotka tuovat tukun pienempiä yrityksiä imussaan.

- Keskusta kuuluu kaupunkiin ja kaupat keskustaan, tämä on ihmisten ja palveluiden paikka.

Kyllä tästä hyvä tulee.

Sää ja remontit ohjailevat asiakasvirtoja Pitkään samassa paikassa Kouvolan keskustassa toiminut Heimosen Kenkä on ollut kävelykatu Manskin uudistamisen alkuvaiheen työmaan keskiössä. Yrittäjä Pekka Lavonen suhtautuu katutöihin ymmärtäväisesti, mutta myöntää niiden näkyneen asiakaskäyttäytymisessä.

- Kyllähän se totta kai jonkin verran myynnissä näkyy. Sää ohjailee meillä enemmän kaupankäyntiä ja kylmällä kelillä kauppa käy, on sitten remonttia tai ei.

Kenkäkaupan sesonki ajoittuu normaalisti loka-marraskuuhun, kun asiakkaat hankkivat 11

Keskusta kuuluu kaupunkiin ja kaupat keskustaan, tämä on ihmisten ja palveluiden paikka.

Kirsi Rämä lämpimiä talvijalkineita. Lavosta harmittaa hieman Manskin remontin viivästyminen, sen vuoksi he joutuivat varautumaan sen alkuun pariin eri otteeseen. Nyt se osui parhaimpaan kaupankäyntiaikaan.

Heimosen Kengän osalta kulkemista on helpottanut kaksi sisäänkäyntiä eri seinustoilla.

Toisaalta samaan aikaan tehty kiinteistön kattoremontti toi ylimääräistä liikehdintää ja esteitä.

Kaikesta huolimatta Lavonen juttelee levollisin mielin tapahtumista.

- Remontit kuuluvat myös keskustaan ja niitä tulee säännöllisesti. Ihmiset ovat päässeet liikkumaan hyvin ja he ovat löytäneet liikkeisiin.

Ymmärtäväisyydellä ja yhteistyöllä tämä toimii ja lopputulos on varmasti hyvä.

Kaupunki kehittyy

•••

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: Marko Laukkarinen

Ainutlaatuisen alueen tontit haettavissa Käsillä oleva kevät on oikea aika hakea tonttia Pioneeripuiston asuntomessualueelta. Hyvin valmisteltu hakemus antaa parhaat eväät omien asumisunelmien toteuttamiselle.

Kouvolan vuoden 2019 Asuntomessujen juna puksuttaa tukevasti aikataulussaan. Maaliskuun alussa avautuvaan tonttihakuun kannattaa projektipäällikkö Sanna Kaupin mukaan suhtautua täydellä tarmolla kevään aikana.

- Ensimmäisessä hakuvaiheessa eli toukokuun loppuun mennessä jätetyt hakemukset käsitellään kesäkuussa. Ensimmäisessä vaiheessa hakevilla on parempi mahdollisuus saada juuri hakemansa tontti. Samalla saa enemmän aikaa viimeistellä suunnitelmat.

Tonttihaku kestää elokuun loppuun asti ja toisen vaiheen hakemukset käsitellään syyskuussa.

Projektikoordinaattori Heli Vartiainen kertoo, että pitkällä hakuajalla on perusteensa.

- Omakotitalon rakentaminen on iso päätös, jota pitää punnita ja harkita kunnolla. Elämässä voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat tehtäviin ratkaisuihin. Oman asunnon myynti ja uuden rahoitus näyttelevät merkittävää roolia.

Tontin hakeminen ei velvoita vielä rakentamaan. Asuntomessurakentamisen vaatimaan aikatauluun ja kohteen näytteille asettamiseen sitoudutaan vasta niin sanotun monikantasopimuksen allekirjoituksella.

Rakennuslupaa voi hakea, kun sopimusasiat ovat kunnossa. Tonttihakemukseen tulee liittää alustavia suunnitelmia, jotka palvelevat Kaupin mukaan tulevaa rakennusprojektia.

- Luonnostasoisten asema-, pohja-, leikkausja julkisivukuvien, alustavan pihasuunnitelman sekä aikataulu- ja rahoitussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, uskottavuus ja soveltuvuus haluttuun tonttiin vaikuttavat tonttipäätökseen.

Siksi suunnitelmien laatuun kannattaa satsata.

Suunnitelmien tulee ilmentää niin ikään ainakin yhtä messujen teemoista, joita ovat kauniisti ikääntyvä, oma aika ja bioneeri.

Kerralla valmista Kun sopimus- sekä lupa-asiat ovat kunnossa, rakentaminen voi alkaa. Aikaisimmat pääsevät tonteilleen alustavasti tämän vuoden marraskuussa.

Valmista tulee olla toukokuussa 2019, mutta messukohteisiin pääsee muuttamaan vasta messujen jälkeen elokuussa 2019.

Pioneeripuiston 35 pientalotonttia tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja. Airontien päässä Kymijoen rantapenkalla olevat tontit ja Talliojan maisemaan avautuvat Tallipuiston tontit ovat maisemien suhteen ainutlaatuisia. Pioneeritien tontit liittyvät nekin Talliojan maisemaan.

Paja-aukiolle syntyy omanlaisensa kokonaisuus, jonka tonteista merkittävä osa rajautuu puistoon. Kalliorinnekortteli tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia rinnerakentamisesta kiinnostuneille. Vartiainen korostaa Korian Pioneeripuisto erityistä luonnetta asuinalueena.

- Tällaista miljöötä ei löydy muualta. Uusi osa nivoutuu upeasti vanhaan ja alue tulee kerralla valmiiksi.

Tontti-ilta 21.2.2017 klo 17 Pioneeripuiston asuntomessualueen tonttihakua ja rakentamista esitellään tontti-illassa tiistaina 21.2. klo 17 alkaen Kouvolan kaupungintalon lämpiössä.

Tervetuloa kuulemaan rakentamisesta Kouvolassa!

KYSY LISÄÄ PIONEERIPUISTON TONTEISTA JA TONTTIHAUSTA Sanna Kauppi, p. 020 615 5073, sanna.kauppi@kouvola.fi Heli Vartiainen, p. 020615 4345, heli.vartiainen@kouvola.fi www.kouvola.fi/pioneeripuisto ja www.asuntomessut.fi/kouvola 12

Kaavoituskatsaus 2017

•••

Kasvua ja kehitystä kaavoituksella Mikä kaavoituskatsaus?

Näyttävä hotelli- ja asuntorakennus kohoaa matka- ja tapahtumakeskuksen näkyväksi maamerkiksi.

Kuva: Jatke Oy / Arkkitehdit Soini & Horto 2016

Vuoden 2017 ajankohtaiset kaavoitus- ja maankäyttöhankkeet esitellään kaavoituskatsauksessa.

Katsaus julkaistaan vuoden alussa, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus seurata elinympäristönsä maankäytön suunnittelun etenemistä ja ottaa siihen kantaa.

Kaavoituskatsauksen lisäksi maankäytön suunnittelussa ylläpidetään laajempaa kaavoitusohjelmaa, johon on luetteloitu kaikki tiedossa olevat kaavoituskohteet sekä niiden valmistelun tavoiteajankohta. Vuoden aikana nousee usein esiin myös uusia kaavoitustarpeita, jotka eivät olleet tiedossa kaavoituskatsausta laadittaessa.

Paikallislehtien lisäksi ajankohtaista tietoa kaavahankkeista ja niihin liittyvistä vaikuttamisen mahdollisuuksista saa kaupunkisuunnittelun verkkosivuilta www.kouvola.fi/kaavoitus sekä www. facebook.com/kouvolankaupunkisuunnittelu.

Vuoden 2017 kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma ovat luettavissa verkkosivuilla www.kouvola. fi/kaavoituskatsaus, Tekniikka- ja ympäristötalossa (Valtakatu 33), kaupungintalon yhteispalvelupisteessä (Torikatu 10) sekä kaikissa Kouvolan kirjastoissa. Se jaetaan myös tiedoksi Kouvolan naapurikuntiin, alueellisille viranomaisille sekä merkittävimmille toimijoille ja yhdistyksille.

TEKSTI: SANNA LAUKKANEN

Kouvolan ajantasaiset kaavat karttapalvelussa!

Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista.

Sillä luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle.

Kouvolan maankäytön suunnittelua tekee noin 10 hengen osaajajoukko kaupunkisuunnittelun palveluyksikössä Kuusankosken Tekniikka ja ympäristötalossa. Työtä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteisiin pyritään kaavoituksen avulla.

Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön suuret linjat, esimerkiksi asuinalueiden, teollisuuden ja virkistysalueiden sijoittuminen sekä niiden väliset liikenneyhteydet. Asemakaavassa määritellään tietyn alueen yksityiskohtaisempi tuleva käyttö; mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaupunkisuunnitteluun kuuluu myös rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja laajemmin kaupunkikuvasta sekä maiseman

suojelusta huolehtiminen yhteistyössä muiden toimijoiden ja kaupungin yksiköiden kanssa.

Merkittävimmät kohteet vuoden 2017 kaavoituksessa ovat ydinkeskusta ja Matkakeskus, Kullasvaaran logistiikka-alue, Kymijoen rantaalueet, Kymin Ruukki ja Myllykosken kirkon ympäristö. Osassa hankkeista suunnittelu on jo pitkällä ja osa saataneen alkuun kuluvana vuonna.

Kaavahankkeiden lisäksi kaupunkisuunnittelussa tehdään perustyönä asema- ja yleiskaavojen ajanmukaistamista nykytilannetta vastaavaksi ja tulevaa ennakoivaksi.

Tarkemmat kuvaukset Kouvolan kaavoitushankkeista sekä muista maankäytön suunnittelun ajankohtaisista asioista vuonna 2017, löytyvät juuri ilmestyneestä kaavoituskatsauksesta.

13

Kouvolan ajantasaisiin asema- ja yleiskaavoihin on mahdollista tutustua kaupungin karttapalvelun kautta. Tähän mennessä asemakaavoista on muokattu paikkatietomuotoon noin neljä viidestä kaupungin asemakaavoitetusta alueesta. Kuusankosken, Elimäen ja entisen Anjalankosken alueilla asemakaavojen ajantasaistaminen on vielä osittain kesken.

Kartalle saa näkyviin myös paljon muuta tietoa, kuten koulut, päiväkodit, ulkoilureitit ja -paikat, linja-autopysäkit, keskustan pysäköintipaikat, nähtävyydet, äänestyspaikat sekä hotelli- ja leirintäalueet. Lisäksi karttapalvelussa voi tutkia ilmakuvia Kouvolasta ja käytössä olevia erilaisia aluerajauksia sekä tarkastella liikenneväylien kunnossapitoluokituksia ja vastuuta.

Lue lisää: www.kouvola.fi/karttapalvelu Kouvolan kaupunkisuunnittelu Valtakatu 33 (PL 32), 45700 Kuusankoski www.kouvola.fi/kaavoitus

Kaavoituskatsaus 2017

•••

Yleiskaavakohteet YLEISKAAVAKOHTEET vuonna 2017 Y1 Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaava Y2 Niskala-Tervaskangas osayleiskaava Y3 Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria-Myllykoski-Inkeroinen Y4 Miehonkankaan osayleiskaava Y5 Verlan osayleiskaava Y6 Vekaranjärvi - Pesäntäjärvi rantaosayleiskaava

Y6

Y5

Jaala

Voikkaa

Valkeala

Kuusankoski

Y2 Y1

Y4

Kaipiainen Keskusta

Utti

Koria

Y3

Myllykoski Sippola Elimäki Anjala

Inkeroinen

Tarkemmat kuvaukset yleis- ja asemakaavakohteista: www.kouvola.fi/ajankohtaistakaavoituksessa

14

Kaavoituskatsaus 2017

ASEMAKAAVAKOHTEET vuonna 2017 Asemakaavakohteet A13 A25

A14

A24 A20

Niinistö

Kuusankoski

A26

A10 A27

Kymintehdas

A21

Lehtomäki

Tykkimäki

A6

Keskusta A17 A5

Kaunisnurmi

A2 A3

A9

A8

A4

A7

Tornionmäki A16

A1

Sarkola

A28

A15

A18 A19

Koria A11

Anjala Myllykoski

Kaipiainen

A23

A12

A22

A16 Puolakantie (kaava nro 16/024) A17 Kasarminmäen asuntoalue (kaava nro 02/001) A18 Sarkola (kaava nro 03/005) A19 Lamppuraitti(kaava nro 04/002) A20 Itä-Naukio (kaava nro 21/005) A21 Osonkuja(kaava nro 23/021) A22 Myllykosken tehtaiden asuinalueet (kaava nro 31/004) A23 Mäkelänmäki (kaava nro 34/001 A24 ABC Valkeala(kaava nro 41/003) A25 Nurmiranta (kaava nro 42/002 ) A26 Jokelan teollisuusalueen muutos ja laajennus(kaava nro 42/006) A27 Lautaro(kaava nro 45/003) A28 Hankkijan alue (kaava nro 52/004 )

A1 Matkakeskus (kaava nro 01/010) A2 Keskustakorttelit (kaava nro 01/012) A3 As Oy Talletus (kaava nro 01/0125 A4 As Oy Pohjanjaakko (kaava nro 01/026) A5 Sakaristonmäki (kaava nro 02/006) A6 Hinkismäki (kaava nro 02/009) A7 Sarkolan koulu (kaava nro 03/004) A8 Kelotie(kaava nro 06/003) A9 Kullasvaara (kaava nro 10/004) A10 Kyminruukki (kaava nro 23/018) A11 Myllykosken kirkko ja ympäristö (kaava nro 31/003) A12 Vesarontie (kaava nro 37/001) A13 Valkealan kunnantalon lähialue(kaava nro 41/008) A14 Valkealan kirkon lähialue (kaava nro 41/009) A15 Kyntäjäntienpuisto(kaava nro 52/006)

15

•••

•••

Kaupunkisuunnittelun kärkihankkeet vuonna 2017

Osallistuminen sallittua!

Maankäyttöä suunnitellaan niin, että osallisilla ja muilla alueesta kiinnostuneilla on mahdollisuus saada suunnitelmasta tietoa ja osallistua suunnitteluun. Jokaiselle kaavahankkeelle laaditaan oma osallistumis- ja arviointisuunnitelmansa (OAS). Siinä kuvataan kaavoituksen tavoitteiden, lähtökohtien ja valmisteluprosessin lisäksi, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan.

Suunnitelmassa myös kerrotaan, miten kaavatyön edistymisestä tiedotetaan.

Osallistumistapoja on monia riippuen kaavoituskohteesta ja kaavoituksen vaiheesta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa osallistut, sitä paremmin voit vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen.

Lue lisää: www.kouvola.fi/osallistuminen

Kysy ja keskustele somessa! www.facebook.com/kouvo-­‐ lankaupunkisuunnittelu

Muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta

Mielipiteet OAS:sta

VALMISTELU

• Suunni'elija laa,i kaavalle osallistumis-­‐ ja arvioin,suun-­‐ nitelman (OAS) • Kaava vireille ja OAS nähtäville kommentoitavaksi

ALOITUS

• Selvityksiä, luonnostelmia, vaikutusten arvioin,a kaavahankkeeseen lii'yen. Syntyy KAAVALUONNOS • Luonnos nähtäville kommentoitavaksi.

• Suunni'elija työstää luonnosta eteenpän aiemmat mielipiiteet ja lausunnot huomioiden.

Syntyy KAAVAEHDOTUS • Ehdotus hyväksy'äväksi tekniselle lautakunnalle (tela) • Telan päätöksellä ehdotus nähtäville kommentoitavaksi

HYVÄKSYMINEN • Suunni'elija laa,i vas,neet muistutuksiin ja lausuntoihin sekä tarkentaa tarvi'aessa kaavaehdotusta • Merki'ävät kaavat ja kaavamuutokset hyväksy'äväksi kaupunginvaltuuston • Vähäiset muutokset pelkästään telaan

Mielipiteet kaava-­‐ luonnoksesta

Osallistu yleisötilaisuuk-­‐ siin ja verkkokyselyihin!

Näin kaavoitus etenee! Osallistua voi useassa vaiheessa.

16

• Kaava voimaan 1,5-­‐2kk hyväksymisestä, mikäli siitä ei valiteta

VOIMAANTULO

EHDOTUS

UUDISTUVA MATKAKESKUS Kehittyvän keskustan palveluita täydentää uudistuva Matkakeskus. Valmisteilla olevan asemakaavamuutoksen myötä alueelle on mahdollista rakentaa uusi matka- ja tapahtumakeskus, johon

on suunniteltu sijoitettavan toimisto- ja liiketiloja, asumista, hotelli, kokous- ja koulutustiloja sekä tapahtuma-areena. Linja-autoterminaali siirtyy suunnitelmissa uuteen paikkaan nykyisen matkakeskuksen itäpuolelle, jonne sijoitetaan ajanmukaiset tilat myös joukkoliikenteen tarpeisiin. Pysäköintitilaa lisätään radan eteläpuolelle.

Lisäksi kaavassa tarkennetaan katu- ja yleisten alueiden rajauksia.

Keskus tulee liittymään kiinteästi nykyiseen asemarakennukseen ja tulee tarjoamaan puitteet noin 500 työntekijälle. Tavoitteena on muodostaa matkakeskuksen kehittämisen myötä keskustaan houkutteleva ja monipuolinen palvelukokonaisuus rautatieltä aina Kymen Lukolle saakka.

Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisestä aloitteesta vuonna 2012 ja sen luonnosvaihe oli nähtävillä viime vuoden lopussa. Kaavaehdotus on nähtävillä 13.2.2017 saakka. Kaava laaditaan tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, hankkeen toteuttajien ja alueella toimivien yrittäjien, kuten liikennöitsijöiden kanssa. Lisää Matkakeskuksesta sivulla 10.

Lue lisää: www.kouvola.fi/matkakeskus

KEHITTYVÄ KESKUSTA Keskustan kehittämisen kaavallisen rungon luo valmisteilla oleva ydinkeskustan osayleiskaava, jonka luonnos tulee nähtäville kuluvan vuoden aikana. Osayleiskaavan tarkoituksena on noudattaa vuonna 2013 valmistuneen Kouvolan keskustavisio 2030 suunnitelman periaatteita.

Keskustavisiota toteutetaan myös kortteleittain tehtävien asemakaavamuutosten myötä. Näistä yksi merkittävistä on hyväksymistä odottava Keskustakortteleiden kaavahanke, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen Kauppahallin, Pukimon ja Pohjola-talon kortteleihin sekä Hansatorin kehittämisen.

Lisäksi ydinkeskustassa on vireillä kaavamuutoksia yksittäisten taloyhtiöiden lisärakentamisen mahdollistamiseksi.

Lue lisää www.kouvola.fi/keskustankehittäminen

LAAJENEVA KULLASVAARA Tykkimäessä sijaitseva Kullasvaaran logistiikkaja teollisuusalue on osa Kouvolan kaupungin rautatie- ja maantieterminaalin pitkän aikavälin kehittämishanketta (Kouvola Rail-Road-Terminal). Alueen maankäytöllinen kehittämisratkaisu selvitetään yleissuunnitelman avulla, joka perustuu oikeusvaikutteisen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan maankäyttöratkaisuihin ja laajemman alueen liikenneverkon suunnitelmiin. Alueen varsinainen asemakaavatyö käynnistetään vaiheittaisesti yleissuunnitelman jälkeen vuoden 2017 aikana.

Lue lisää: www.kouvola.fi/kullasvaara

Valitusmahdollisuus päätöksestä

Kaavoituskatsaus 2017

Palvelujen parissa

•••

Asiakaskokemuksia:

Aikaisin lehden lukuun

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: KOUVOLAN KAUPUNKI, VESA VAINIO

Kirjasto kehittyy ja palvelu monipuolistuu

Vuonna 2013 pääkaupunkiseudulta juurilleen Inkeroisiin palannut Arto Mattila on aamuvirkku. Keskimäärin kolmesti viikossa hän suuntaa askeleensa kirjastoon. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat hänen päämielenkiintonsa kohde, mutta kyllä hän lainaa kirjojakin ja käyttää kirjaston tietokonetta.

- Aamun omatoimiaika on minulle mieluisin, silloin täällä on rauhallista, viikonloppuisin on joskus levotonta.

Lainauksissa käytän automaattia ja pyydän tarvittaessa apua.

Automaatio on tuonut helpotusta tietojen käsittelyyn, palvelu on edelleen arvossaan. Omatoimikirjastot ovat saaneet positiivisen vastaanoton ja tuoneet uusia asiakkaita.

Sähköistyminen ja automatisoituminen ovat tulleet vääjäämättömästi myös kirjastoon. Tämä on helpottanut osaltaan kirjastovirkailijan työtä, kun tiedot ovat tietokoneella reaaliajassa helpommin ja nopeammin käsillä. Kaupan päälle on saatu riippuvuus järjestelmien toimivuudesta.

- Muutos on ollut hallittua, olemme pysyneet hyvin mukana ja kulkeneet käsi kädessä kehityksen kanssa.

Näin kuvailee uudistumisen tuulia Kouvolan pääkirjastossa työskentelevä Päivi Jussila, joka on nähnyt kirjastoelämää neljällä vuosikymmenellä.

Hän muistaa vielä hyvin pahvisen reikäkorttiajan, kun kaikki oli manuaalista. Niitä aikoja ei tule ikävä.

- Kirjojen etsintä hyllyistä oli kauhean työlästä.

Käsityötä riittää toki nykyäänkin kirjojen hyllyttämisen ja korjauksen merkeissä. Ergonomia on tärkeää tässäkin työssä.

Työpaikkojen puolesta Toiveammatissaan oleva Anne Kytömäki kokee Inkeroisten kirjastossa päivittäin, kuinka henkilökohtaiselle palvelulle on yhä kysyntää. Lainaus- ja palautusautomaatit eivät vedä kaikkia puoleensa.

- Osaksi on ennakkopelkoa automaattien käyttöä kohtaan. Osaksi halutaan palvelua, kun meiltä sitä saa. Samalla tulee kosketus toiseen ihmiseen.

Kytömäki muotoilee muutoksen niin, että työ ei ole hävinnyt mihinkään, se on vain muuttanut muotoaan. Asiakaspalvelu on nyt enemmän asi-

akkaiden opastamista. Maksut, kaukolainaukset ja kirjojen käsittely tuovat muuta sisältöä monipuoliseen työhön.

Inkeroisissa otettiin käyttöön Kouvolan ensimmäinen omatoimikirjasto. Kytömäki tunnustaa alkuun miettineensä, että mitähän tässä käy, kun asiakkaat jäivät itsekseen sisään kirjastoon.

Kaikki on kuitenkin sujunut yllättävän hienosti ja käytäntö on osoittanut toimivuutensa.

- Omatoimikirjasto on otettu todella hyvin vastaan ja palaute on ollut kehuvan positiivista. Joustava aukiolo on tuonut uusia asiakkaita kirjastoon.

Uutta saa tulla Kyyti.fi -palvelu, e-kirja ja muut käytäntöjä helpottavat palvelut ovat Jussilan mielestä tervetulleita uudistuksia. Verkkomaksaminen voi olla seuraava uudistus, robottihyllyttämistä saa odottaa pitempään. Yhtä kaikki, kirjaston perustehtävä pysyy samana muutosten pyörteissä.

Jussila ja Kytömäki tunnustautuvat koviksi lukijoiksi. Jussila on uppoutunut viime aikoina helppoihin dekkareihin, mutta hän lukee laajasti laidasta laitaan, myös uutuuskirjoja. Kytömäelle Suomen historia ja elämänkerrat ovat läheisiä.

Muuan Saara Aalto innoitti häntä lukemaan juuri Sharon Osbournen elämänkerran.

LISÄTIETOJA: www.kyyti.fi

17

Tulen yleensä heti aamusta kello 7 ja 8 välillä, omatoimiaika on tosi hyvä palvelu. Olen aktiivinen kirjaston suurkuluttaja, käyn täällä päivittäin, myös iltaisin. Käytän myös muiden kirjastojen, kuten pääkirjaston palveluja.

Luen tietokoneelta uutiset ja kuuntelen musiikkia, täällä on erittäin hyvät laitteet. Luen lisäksi jonkin verran lehtiä.

Aikanaan luin paljon musiikki- ja urheilukirjoja, nytkin lainaan sellaisen, kun tulee mielenkiintoinen uutuus.

Aktiivikäyttäjä Inkeroisista

Elämän sykkeessä

•••

satavuotiaat rakennukset

Monipuolisen rikasta rakennusperintöä

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: Rurik Wasastjerna

Moni vuonna 1917 rakennetuista taloista on Kymintehtaan alueella.

Kouvolassa on 19 yhä käytössä olevaa rakennusta, jotka on rekisteritietojen mukaan rakennettu vuonna 1917. Rakennustietojen ajan tasalle saattaminen on monen vuoden työmaa.

Kymintehtaalla sijaitsevalta Mustavuoren ja Mörkölinjan alueelta löytyy usean rakennuksen kokonaisuus, jotka ovat ehtineet 100 vuoden ikään. Näin paljastaa kaavoitusarkkitehti Hannu Purho, joka on poiminut tiedot rakennus- ja huoneistorekisteristä. Yhteensä näitä vuonna 1917 rakennettuja kiinteistöjä löytyi Kouvolasta 19 kappaletta.

Purhon mukaan Kouvolan rakennusperintö sisältää monipuolisesti eri-ikäistä rakennuskantaa, mikä on hänen mielestään rikkaus. Yli 100 vuotta täyttävä rakennuskanta on enimmäkseen puutaloja ja talousrakennuksia, julkisia kiinteistöjä on säästynyt vähemmän.

- Asemat, teollisuusympäristöt, kyläkeskukset ja asuinalueet ovat säilyneet ja pelastuneet 1970-luvun uudisrakentamisen vyöryn alta.

Verlan kylämiljöö, Sikomäki Voikkaalla ja Kymintehdas Kuusankoskella ovat tästä edustavia esimerkkejä.

Myös 1900-luvun alun voimakas teollistuminen näkyy Kouvolan rakennusperinnössä. Alueen kulttuuriperintöinventointeja on laitettu kansiin. ”Kouvola – muutakin kuin rautatieristeys” keskittyi keskustaajaman rakennusperintöön vuosina 1870–2010. Kuusankosken alueesta on koottu jo

Kouvolan rakennusperintö sisältää monipuolisesti eri-ikäistä rakennuskantaa. kolme kirjaa, jotka kuvaavat rakennuskulttuuriympäristön kehitystä vuosina 1850–1959.

- Historiatieto on tärkeää sekä kaupunkisuunnittelun että arvokkaiden rakennusten säilymisen kannalta.

Kiinteistötiedot ajan tasalle Purho myöntää, että hänen ilmoittamansa lukema ei vastaa todellisuutta. Käytössä olevat rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot eivät näet ole likikään ajan tasalla. Karkean arvion mukaan kolmasosa rakennuksista puuttuu rekisteristä.

- Jaalan Hartolassa tehty tutkimus antaa osviittaa tästä. Kaupungin rekisterissä kylästä löytyi 218 ja verottajan tiedoista 230 rakennusta.

Käytännön tarkistukset ja mittaukset tuottivat tulokseksi 530.

18

Purho korostaa, että asia liittyy läheisesti rakentamisen ohjauksen lisäksi kiinteistöverotukseen ja kaupungin verotuloihin. Ongelman taustalla on tietojen puutteellisuus etenkin vanhempien kiinteistöjen osalta. Uudempien rakennusten pysyvä rakennustunnus ja muutosten valvontakäytäntö on järjestelmällinen ja pitää rakennusten tiedot ajan tasalla.

Aalto-yliopistossa kiinteistötekniikkaa opiskeleva Miika Ruokonen tekee diplomityönään selvitystä Kouvolan kaupungin rekisteritilanteesta ja sen päivittämisestä. Esimerkiksi Heinolassa savotta on jo tehty ja useissa kunnissa on mietintä päällä.

Käytännössä työ on kaupungin omien sekä verottajan ja väestörekisteritietojen vertailemista, rakennuslupatietojen tarkastelua, ilmakuvien tutkimista ja työtä maastossa. Ruokonen arvioi, että Kouvolassa koko projekti kestää 4-5 vuotta.

Hän heittää pallon myös kaupunkilaisille.

- Tietojen oikeellisuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Nyt kannattaa selvittää oman kiinteistön tiedot ja ilmoittaa puuttuvat tiedot tarvittaessa verottajalle.

TEKSTI: SANAKAMMARI

Liikuntaunelmat liikkeelle – yhdessä Tänä vuonna löytyy ainakin 100 hyvää syytä innostaa itsensä ja kaverinsa liikkeelle.

Kouvolassa on tarjontaa valmiina yllin kyllin, mutta uusille ideoille on silti aina tilaa.

Vuosi 2017 on erilaisten teemojen luvattua aikaa Suomessa. Yksi liikuttavimmista on ”Unelmat liikkeelle”, jonka tavoitteena on saada suomalaisiin lisää liikettä. Tämä tapahtuu itsenäisyytemme juhlavuoden merkeissä yhdessä, mikä sopii liikkumiseen vallan mainiosti.

Kouvolan kaupunki on uuden Olympiakomitean koordinoimassa ”Liikkumisen unelmavuodessa 2017” vahvasti mukana. Liikuntakoordinaattori Marika Peltonen kertoo, että Kouvolassa liikunnan lisäämiselle on hyvä perusta olemassa.

- Täällä on runsaasti olemassa olevaa toimintaa, jota voi markkinoida vielä tehokkaammin. Tilaa on myös uusille ennakkoluulottomillekin ideoille, joita meistä jokainen voi heittää kehiin vaikkapa liikuntahaasteen muodossa ystäville.

Nettisivusto kokoaa kaikki yhteen Liikkuvakouvola.fi -nettisivustolle voi jokainen kouvolalainen yksityishenkilö, seura, yhdistys tai yritys rekisteröityä ja innostaa kanssaihmisiä

mukaan liikkumaan.

- Liikunnan lisääjät -osiossa liikuntatoimijat ovat kootusti esillä. Seurat voivat ottaa aktiivisen otteen, tuoda toimintaansa esille, järjestää tapahtumia ja kampanjoita sekä haasteita.

Peltonen kannustaa kaikenkokoisia seuroja tulemaan esille ja avaamaan ovensa uusille tulijoille. Nettisivustolla on kootusti myös tapahtumakalenteri sekä uutisosio ajankohtaisista paikallisista asioista.

Kaupunkilehti PK:ssa oleva koko vuoden kestävä juttusarja tuo niin ikään Kouvolan liikuntatoiminnalle rutkasti lisää näkyvyyttä.

Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson Liikunta ovat Peltosen mukaan yhdessä mahdollistamassa tätä kaikkien kaupunkilaisten innostavaa asiaa.

- Lapset, nuoret, ikäihmiset, aikuiset, perheet, työyhteisöt eli me kaikki hyödymme terveyttä edistävästä liikunnasta. Antakaamme siis yhdessä liikuntaunelmille mahdollisuus toteutua.

Lisätietoja: Yhteyshenkilöt ja verkkopalvelun liikkuvakouvola.fi pääkäyttäjät • liikuntakoordinaattori Marika Peltonen, p. 020 615 8436, marika.peltonen@kouvola.fi • tietotekninen tuki, Veli-Pekka Hämäläinen, p. 020 615 5511, veli-pekka.hamalainen@kouvola.fi • liikuntapaikat, varaussihteeri Kirsi Temonen, p. 020 615 8472, kirsi.temonen@kouvola.fi

Suomi 100

– juhlavuoden yhteisöavustukset Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Kouvolan kaupunki haluaa osaltaan edistää paikallista aktiivisuutta jakamalla avustuksia.

Kouvolan kaupungin Suomi 100 -yhteisöavustusta voi hakea Kouvolassa rekisteröitynä oleva yhdistys, järjestö tai kouvolalainen työryhmä. Käyttötarkoituksen tulee olla Suomi 100 -vuotta tapahtumien, tilaisuuksien tai hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Kaupungin Suomi 100 -yhteisöavustukset ovat haettavissa 1.3. - 30.4.2017 ja hakeminen ei edellytä liittymistä valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmaan. Yhdistys, järjestö tai työryhmä voi hakea 500 – 5 000 euron suuruisia summia.

Aikuisväestön palvelujen johtaja päättää avustuksesta Suomi 100 -avustustyöryhmän esityksestä.

Tutustu avustuskriteereihin ja hakuohjeisiin kaupungin nettisivuilla: www.kouvola.fi/suomi100.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa määräajassa osoitteella: Yhteisöllisyyden edistäminen, Leena Järvenmäki, Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola tai Lisätietoja: sähköpostitse yhteisotyo@kouvola.fi. www.kouvola.fi/suomi100 19

Liikkuvakouvola.fi -nettisivustolla voi jokainen kouvolalainen yksityishenkilö, seura, yhdistys tai yritys voi rekisteröityä sinne ja innostaa kanssaihmisiä mukaan liikkumaan.

Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita: 2017 Kirjallisuuden matkassa läpi itsenäisyyden 5.–26.2. Lasten kulttuuriviikko 24.–26.2. XVIII Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivät 18.3.

100 vuotta harmonikkamusiikkia

itsenäisessä Suomessa 21.–22.4. LEMPO kansanmusiikki- ja tanssifestivaali 22.4.

Ultima thule – Suomi 100-vuotta juhlagaala 2017 III Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailu kesä 2017 Interaktiivinen Suomi 100 -näyt tely Puotimuseossa ja verkossa 9.–10.6. Kouvolan Dekkaripäivät 12.–14.6. Paluu tulevaisuuteen -leirit 2.6.–31.7. Kymijoki Suomen Taiteessa -juhlanäyttely 2017 Kouvolan Putkiradiomuseo,

perinnehuoneiden opastukset 5.–6.8. Viipurintien markkinat 11.8.

Puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertue 30.8./31.8. Koskien kohinaa -puhallinkonsertti, 26.–27.8. Iloitsemme itsenäisyydestä -juhla syksy 2017 Tangomusikaali Satumaa ja

avoimet teemaillat 10.10. Senioreiden Suhinat 24.11. Suomalaisen messun juhlaversio 24.–26.11. Kaupunkikeskustan Joulun avaus

Elämän sykkeessä

•••

Työn etsintää avoimessa yhteistyössä TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Katja Niemi tekee asiakkaan kanssa ansioluetteloa.

Iso osa työpaikoista luuraa tänä päivänä piilossa ja verkostojen rooli korostuu. Työnetsijä auttaa käytännöissä työnhakijaa, jonka motivaation on hyvä olla vahvaa tasoa.

kentelyyn. Puolentoista vuoden kokemuksella vapaaehtoisuuteen nojaava palvelu on saanut hyvän vastaanoton.

- Työni on tällaista hellästi eteenpäin tuuppimista. Työnhakijan oma motivaatio ja halu saada tuloksia ovat onnistumisen perustana.

Moni muistaa vielä aikoja, kun sunnuntain sanomalehti pursui työpaikkailmoituksia. Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt, on niitä yhä reilusti tarjolla. Lehtien palstojen sijaan ne luuraavat nyt muualla.

- Työnhaku on muuttunut, nyt on entistä enemmän piilotyöpaikkoja, jotka eivät ole julkisesti esillä. Verkostoituminen on avainsana tämän päivän työnhakijalle.

Näin kertoo työnhakijoita avustava Katja Niemi, joka aloitti Kouvolan kaupungin uuden Tie työllistymiseen–palvelun rakentamisen vuoden 2015 huhtikuussa. Mutta miksi tällainen työnetsintäpalvelu on tarpeen?

- On tärkeää rakentaa toimivaa yhteistyötä yritysmaailman eli työnantajien ja työnhakijoiden välille. Pitkittynyt työttömyys aiheuttaa kaupungille paljon maksuja.

Niemi on keskittynyt työnhakijoiden tukemiseen ja hänen työparinsa yritysten kanssa työs-

Aktiivisena useaan suuntaan Alkukartoituksessa Niemi perehtyy työnhakijan elämäntilanteeseen, työkykyyn ja osaamiseen, jonka moni mieltää usein liian suppeasti. Omanarvontuntu saattaa olla madaltunut ja itsetunnon kohottaminen on osa työtä, jossa Niemi toimii kannustajana.

Kun suuntaviivat on piirretty, on käytännön työvaiheiden vuoro. Ansioluettelon tekeminen, työpaikkailmoituksiin vastaaminen, paljon käytettävät videohaastattelut ja verkostoituminen ovat normaalisti työlistalla. Jo oman lähiverkoston kirjaaminen on monelle avartava kokemus.

- Yhteyden ottaminen, töiden kysyminen ja ehdotuksien tekeminen ovat sitten sitä aktiivista osuutta. Työtä ei tuoda tarjottimella, erilaisiin vinkkeihin on tartuttava herkällä otteella.

Työn etsiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, pikavoittoja on harvoin tyrkyllä. Mikäli työllistyminen ei natsaa, voi tarttua työkokeiluun tai 20

opiskeluun, sillä pitkät tauot ansioluettelossa eivät näytä hyvältä. Vapaaehtoistyö on yksi hyvä vaihtoehto aktivoitua.

- Jokaisen asiakkaani kohdalla on tavoite, että hän saa töitä. Se on yksilölle merkittävä juttu.

Asiakkaalle maksuton palvelu jatkuu tällä erää vuoden 2018 loppuun asti. Työnantajille Niemi tarjoaa tukea rekrytoimiseen muun muassa palkkatuen, oppisopimuksen ja työkokeilun merkeissä.

Kouvola–lisää työllistämiseen Kouvolan kaupunki tukee työllistymistä ja maksaa 350 €/kk/henkilö työnantajalle (yritys, yhdistys, järjestö, säätiö).

Tukea saa myös palkkatuettuun oppisopimustyöllistämiseen.

Kysy Kouvola-lisästä ja sen ehdoista: Katja Niemi, p. 020 615 1335, katja.niemi@kouvola.fi www.kouvola.fi/tyollistyminen

Työtä kaiken ikää

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Ohjausta oikealle polulle Nicholas Gilbertin koneistajaopinnot Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) jäivät ensi yrittämällä vaiheeseen. Omasta syystä, niin kuin hän auliisti myöntää.

Myöhemmin apuun tuli Aikuiskoulutuskeskus Kouvola, mutta sieltäkin paperien saanti jäi lopulta suutariksi.

Kouvolan Ohjaamo on Gilbertille tuttu paikka jo pitkältä ajalta. Ohjaamon rento ilmapiiri miellyttää häntä ja mukaan tarttuu usein myös käytännöllisiä neuvoja. Niin tälläkin kertaa, sillä Gilbert pääsi Olli Mustapään opastuksella KSAO:oon suorittamaan vihdoin opintonsa päätökseen.

- Opinnot ovat nyt ykkössijalla ja saatan ne kunnialla loppuun, kyse on vain muutamista viikoista. Sen jälkeen on työnhaun vuoro, työt kiinnostavat ehdottomasti.

Gilbert sanoo kasvaneensa ihmisenä ja oppineensa virheistään. Oma aktiivisuus ja Ohjaamon kaltaiset palvelut tukena ovat hyvä yhdistelmä päästä elämässä eteenpäin.

Lisätietoja: www.nuortenkouvola.fi/ohjaamo

Työikä–hanke madaltaa yli 50-vuotiaiden kynnystä uuden oppimiseen ja osaamiseen.

Takana on pitkä työura ilman ammatillista koulutusta tai sellainen on, mutta opiskelusta on jo pitkän aikaa. Opiskelun aloittaminen jännittää ja kynnys on korkea, jos vanhat koulukokemukset eivät olleet kannustavia. Tämä on monen yli 50-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän todellisuutta, johon on nyt tarjolla toimivaa lääkettä.

- Työikä–hankkeessa tarjoamme erilaista oppimista tekemisen kautta. Sen lisäksi voi tutustua kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksiin sekä saada ohjausta ja tukea.

Näin avaa ”Työikä – Työtä kaiken ikää” -hankkeen sisältöä Kouvolan seudun ammattiopiston kouluttaja Olli Mustapää. Hän korostaa, että hankkeen anti palvelee monen eri taustan omaavaa työtöntä.

- Tutkintoa vailla oleva voi perehtyä oman alansa tutkinnon suorittamiseen. Aiemmin hankitusta osaamisesta on hyötyä näyttötutkinnon suorittamisessa. Uutta suuntaa etsivä ammatti-ihminen voi löytää kokonaan uuden alan.

Työikä–hankkeessa tarjoamme erilaista oppimista tekemisen kautta.

Jokaiselle oma polku Alkukartoituksessa käydään läpi henkilön tausta, ammatillinen osaaminen, fyysinen ja henkinen työkyky ja toiveet tulevasta. Sen jälkeen on osaamispajojen vuoro, niissä voi tutustua eri alojen opiskeluun ja työskentelyyn sekä yleisiin työelämätaitoihin. Tarjolla on lisäksi joukko yleisimpiä korttikoulutuksia.

- Lopuksi määrittelemme jokaiselle oman jatkoreitin ja annamme ohjausta opintoihin ja työnhakuun sekä yleistä palveluohjausta.

Hankkeeseen osallistuminen on maksutonta ja kaikki työttömyysetuudet säilyvät, henkilö on koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa iltapäivisin, joten aikaa jää myös muuhun toimintaan.

Ensimmäinen noin 20 henkilön ryhmä aloitti 07.02. ja toimii 27.04 asti. Seuraavan ryhmän on määrä aloittaa syksyllä.

Nicholas Gilbertille opinnot ovat nyt ykkössijalla, sitten on työnhaun vuoro.

21

Luonnostaan tuntematon

•••

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVAt: TUOMO MÄLÄSKÄ, Jari Kämäräinen

Energiatehokkuuden ehdoilla Pitkä jatkosopimus energiatehokkuuden edistämisestä säästää energiaa ja ympäristöä sekä korostaa uusiutuvan energian käyttöä.

Kehittämispäällikkö Mika Helkala huolehtii osaltaan, että Kouvolan kaupungin noin 400 kiinteistöä ja 500.000 neliömetriä alaa käyttävät energiaa tehokkaasti. Työmaata riittää, sillä eriikäinen kiinteistömassa on elinkaareltaan vaihtelevassa tilanteessa.

Yksi kiinteistöjen käyttöä ja kunnossapitoa ohjaava tekijä on kuntien energiatehokkuussopimus, joka on juuri uusittu. Sopimus kestää nyt vuoden 2025 loppuun asti ja asettaa kaupungille tiettyjä velvoitteita ja tavoitteita.

- Energiansäästötavoitteemme on 7,5 prosenttia sopimuskaudella 2017–2025 (17.200 MWh) ja välitavoite vuodelle 2020 on 4 % eli (6.550 MWh). Energiakatselmustoiminnan järjestelmällinen toteuttaminen, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus käytettävissä olevissa laitteissa, koneissa ja järjestelmissä sekä uusiutuvat energiamuodot ovat muut pääkohdat.

Uusien kiinteistöjen osalta nuo näkökohdat tulevat mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Olemassa olevien kiinteistöjen suhteen Helkala painottaa energiakatselmuksia ja niiden järkevää toteuttamista.

- On tärkeä, että katselmuksessa todetut muutostarpeet voidaan viedä joustavasti toteutukseen.

Eli katselmuksia ei tehdä pelkästä velvollisuudesta ja tekemisen ilosta.

Toteuttamisessa kyse on aina rahasta. Helkalan mielestä korjaus on sijoitus tulevaisuuteen, joka alkaa tuottaa heti ja maksaa itsensä tietyssä ajassa korkoineen takaisin. Itse energiakatselmuksiin on saatavissa valtiolta 50 prosentin rahallinen tuki.

Aurinkoenergia mukana Noin 30 kaupungin kiinteistöä lämpiää vielä öljyllä, niitä löytyy lähinnä maaseututaajamista, joissa ei ole ollut kaukolämpöä tai maakaasua saatavilla. Sopimuksen mukaan fossiilisista polttoaineista lämmityskäytössä tulee luopua. Tilalle on tarjota ainakin maa-, hake- ja puulämpöä tai mahdollisesti jotain muuta uusiutuvaa energialähdettä.

- Lehvätien uusi päiväkoti Korialla on ensimmäinen maalämpökohteemme, mikä valmistui vuonna 2014.

Myös aurinkoenergia on tulossa mukaan ja ensimmäiset paneelit on asennettu kaupungin varikon katolle Savonkadulle. Helkala näkee auringossa jonkin verran potentiaalia.

- Esimerkiksi rakennusten jäähdytyskäyttöön auringosta saadaan energiaa hyvin keväästä syksyyn. Kaupungin on oltava julkisena toimijana esimerkkinä uusien energiamuotojen hyödyntämisessä energiatehokkuussopimuksen mukaisesti.

Uusiutuvan energian käyttöä painotetaan energiatehokkuussopimuksessa ja tässä mielessä Kouvola on hyvässä asemassa. Kaupungin hankintatoimen kilpailuttama energiasopimus KSS Energian kanssa tarjoaa tähän erinomaiset puitteet.

- KSS Energia tuottaa ja hankkii ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja sähköä, joissa uusiutuvien energialähteiden osuus on todella korkea.

Käyttötottumusten kautta Teknisten valintojen lisäksi iso merkitys on järjestelmien ja laitteiden oikealla käytöllä ja

22

säädöillä. Yksi sopimuksen osa velvoittaa huolehtimaan käyttöhenkilöstön osaamisesta kouluttamalla ja opastamalla heitä. Energiakatselmukset paljastavat osaltaan virheellisiä ratkaisuja.

Yksi systemaattinen toimi energiansäästössä on kiinteistöjen valaistusratkaisujen uusiminen LED–tekniikalle. Näitä kohteita toteutui viime vuonna kuusi ja tänä vuonna on tarkoitus jatkaa samaa tahtia.

Suunnitelmissa olevat kohteet vuodelle 2017 ovat Utti–halli, Haanojan kirjasto, Mansikkaahon liikuntahalli ja Marjoniemen varikko. Liikuntapaikkojen valaistuksissa listalla ovat muun muassa Korian urheilukenttä, Myllykosken urheilukeskus ja Valkealan urheilukeskus.

Savonkadun varikon katolla olevat paneelit tuottavat uusiutuvaa aurinkoenergiaa.

Vähemmän savuhaittoja Puhtaassa palamisessa suurin osa savusta on vesihöyryä. Puun pienpoltto voi aiheuttaa savuhaittaa, varsinkin jos puut ovat kylmiä ja märkiä tai tuli ei saa tarpeeksi happea. Savuhaittoihin vaikuttaa tulisijan käytön ja poltettavan materiaalin lisäksi rakennusten sekä ilmastointilaitteiden sijainti ja käyttö.

Puun palaessa syntyy pienhiukkasia sekä yhdisteitä, jotka heikentävät ulko- ja sisäilman laatua sekä aiheuttavat tutkitusti terveyshaittoja. Pienhiukkasia syntyy enemmän, jos puun seassa poltetaan esimerkiksi kartonkia, muovia tai muuta jätettä. Kotien tulisijoissa ei saa polttaa jätteitä, eivätkä ne siihen sovellukaan. Jätteiden poltosta jää jäämiä tulisijaan ja savuhormiin mikä lisää nokipalon riskiä.

Savuhaitan kokeminen on yksilöllistä, selkeää terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa voi olla vaikea osoittaa.

Kuitenkin esimerkiksi lapset sekä hengitysja sydänsairaat voivat saada vakaviakin oireita toistuvasta savuhaitasta. Pitkä altistuminen lisää riskiä sairastua hengitys- ja sydänsairauksiin. Oman ja muiden viihtyvyyden kannalta on parasta noudattaa hyviä käytäntöjä.

Kouvolan ilmanlaatu Ilmanlaadun tarkkailua on toteutettu Pohjois-Kymenlaaksossa jo vuodesta 1990 asti. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki ja mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa järjestetään yhteistarkkailuna Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan sekä alueen tärkeimpien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten toimesta.

Vuosina 2011–2015 tehtyjen ilmanlaadun mittausten sekä ilmaan johdettavien päästöjen kehityksen raportti valmistui syksyllä 2016. Kouvolan ilmanlaatu on luokittunut mittauksissa valtaosin (70–90 % ajasta) hyväksi. Mittausasemasta riippuen Kouvolan keskustassa 8–27 % ajasta ilmanlaatu on luokittunut tyydyttäväksi ja 1–3 % ajasta välttäväksi. Huonoksi tai erittäin huonoksi ilmanlaatu on luokittunut vuosina seurantajakson aikana enintään 39 tuntina vuodessa (v. 2015).

Katso ilmanlaadun vuosiraportti 2011–2015 www.kouvola.fi/ilmanlaatu

Vähemmän savua:

TekstiT: Jenni Ojala ja Marleena Naukkarinen

• Sytytä puhtaalla ja kuivalla puulla • Varmista hapen saanti (sulje tarvittaessa liesituuletin/ilmastointi) • Päältä sytyttäminen aiheuttaa vähemmän savuhaittaa • Vie jätteet lajiteltuina jätepisteisiin, älä polta jätteitä Opas puun pienpolttoon http://docplayer.fi/1121571-Savumerkit-opas-puunpienpolttoon.html

Meluntorjuntasuunnitelma Kouvolan kaupungissa on tekeillä meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jota laatii WSP Oy. Työ perustuu keväällä 2016 valmistuneeseen meluselvitystyöhön. Meluselvityksen aikana kerätystä aineistosta on nostettu esille 25 kohdetta, joissa meluselvityksen perusteella on havaittu olevan eniten melulle altistuvia kohteita (asuin-, palvelu-, päiväkoti- ja koulurakennuksia) ja joissa meluntorjuntatoimenpiteillä olisi siten mahdollista suojata mahdollisimman paljon ihmisiä. Näistä on poimittu 9 kaupungin katuverkossa olevaa kohdetta tarkempaan meluntorjuntatarkasteluun, jossa kohteille suunnitellaan muun muassa käytettävä meluntorjuntarakenne, sen sijainti ja korkeus.

Osa 25 kohteesta on sellaisia, joiden meluntorjuntatoimet on jo esitetty joko Kaakkois-Suomen ELY–keskuksen alueen valtateiden yleis- ja tiesuunnitelmissa tai Liikenneviraston rautatiealueille laatimissa meluntorjuntasuunnitelmissa. Lisäksi osa esille kohteista on mahdollista toteuttaa yhteishankkeina edellä mainittujen tahojen kanssa.

Ympäristöystävällinen Kouvola Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 23 % vuodesta 1990 vuoteen 2014. Asukasta kohden laskettuna vähennys on 16 %.

Rakennusten erillislämmityksen osuus päästöistä on 19,9 %.

Jätteistä 92 % hyödynnetään materiaalina ja energiana.

Kouvolan asukkaista 10 % asuu melualueella. (Vertailuna: Helsinki 50 %, Lahti 30 %). Kouvolan asuinkeskustoissa on paljon hiljaisia alueita, joissa melutaso on alle 40 dB. Virkistysreittejä on 250 km ja virkistysalueita yleiskaava-alueella 3100 hehtaaria.

Suojeltuja alueita on noin 3800 ha.

Lue lisää www.kouvola.fi/ymparistoohjelma

Lue lisää valmistuneesta meluselvityksestä www.kouvola.fi/ymparistopalvelut 23

Palvelujen parissa

•••

Tunnen aitoa kotiseuturakkautta ja -ylpeyttä.

Luonto on täällä parasta ja Kouvolan seudulla on paljon upeita paikkoja retkeillä ja viettää aikaa.

Mika, Elise ja Linda Kähkönen löysivät maaseutumaisemasta perheelle kodin, jossa he viihtyvät mainiosti.

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Kähköset kotiutuivat Korialle Kotiseudustaan ylpeät kouvolalaiset arvostavat luontoa ja lapsiperheen palveluita.

Myllykoskella kasvanut Linda Kähkönen ehti opiskelureissullaan Joensuuhun, Lappiin ja Afrikkaan. Valmis äidinkielen opettaja löysi töitä maahanmuuttajien suomen kielen opiskelun parista Kotkasta ja koti oli jonkin aikaa Karhulassa.

Matematiikkaa, fysiikkaa ja tietotekniikkaa opettava Mika Kähkönen on varttunut Tampereen kupeessa Pirkkalassa. Hänen työmaansa löytyi puolestaan Kuusankosken lukiosta. Eikä mennyt aikaakaan, kun Linda ja Mika löysivät toisensa sosiaalisen median tuella.

Yhteinen koti oli jonkin aikaa Karhulassa, sitten hetken Kuusankoskella ja nyt Korialla.

Lokakuun alussa 2016 nyt yksivuotiaalla Elisellä vahvistunut perhe muutti 2011 rakennettuun omakotitaloon Karisuolle. Linda myöntää hieman yllättyneensä ratkaisusta.

- Minun ei ollut tarkoitus palata synnyinseudulleni, tunsin nuoruuden perintönä jonkinasteisia ennakkoluuloja Kymenlaaksoa kohtaan. Paluumuuttajana katselen seutua nyt uusin silmin.

Aitoa kotiseuturakkautta Maaseutumaisema ja lähellä olevat lapsiperheen palvelut olivat Kähkösen perheen ykköskriteerit uuden kodin etsinnässä. Katseet oli ensisijaisesti suunnattu Valkealaan päin, mutta koti löytyikin Korialta. Ja kotiutuminen on sujunut vallan mainiosti.

Mika kertoo olleensa ylpeä pirkkalalainen, nyt hän on yhtä ylpeä kouvolalainen.

- Tunnen aitoa kotiseuturakkautta ja -ylpeyttä.

Luonto on täällä parasta ja Kouvolan seudulla on paljon upeita paikkoja retkeillä ja viettää aikaa.

Kähkösten perhe kasvaa keväällä uudella jäsenellä ja tilavaan kotiin tulee lisää vilkkautta ja elämää.

Linda on päättänyt etsiä opettajan työtä Kouvolan seudulta, kun työhön paluun aika koittaa. Mikan työmatka on nyt sopivan lyhyt ja Korian taajaman palvelut ovat parin kilometrin päässä.

Kähköset saivat tammikuussa Kouvolan kaupungin huomionosoituksen, kun heidät valittiin vuoden 2016 muuttajiksi.

24

AsukasAreena

Mikä ihmeen sote?

Mitä se tarkoittaa Kymenlaaksossa – tule kuulolle!

Kevään AsukasAreena –tilaisuudet keväällä: Ke 5.4. Kaupungintalon valtuustosali, Kouvola To 6.4. Kartanokoulun auditorio, Elimäki Ti 11.4. Lukion auditorio, Valkeala Ke 12.4. Kymenlaakson opisto, Inkeroinen Tilaisuudet alkavat klo 18. www.kouvola.fi/asukasareenat

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Tavallisten perheasioiden äärellä 60-vuotiaan Kouvolan perheneuvolan toimintaidea on kestänyt vuodet ja muutokset. ”Edistää lasten ja nuorten tervettä psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Neuvoin ja ohjein auttaa huoltajia, opettajia ja viranomaisia lasten ja nuorten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Tutkia ja hoitaa lasten ja nuorten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä käyttäytymisongelmia ja psyykkisiä häiriötiloja.”

Nuo lauseet kuvaavat vuonna 1957 käynnistyneen kasvatusneuvolan toiminta-ajatusta, joka on kestänyt hyvin vuosien saatossa ja sopii johtaja Irina Rintakumpu-Pyörretin mukaan yhtä lailla nykyisen Kouvolan perheneuvolan henkeen.

- Työmme on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia, vanhemmuutta ja perheen ihmissuhteita sekä ihmisten välistä keskustelua ja kuuntelemista. Annamme ohjausta vanhemmille sekä terapiaa perheille, pareille, yksilöille ja ryhmille. Lasten psykologiset tutkimukset ja puheterapia kuuluvat niin ikään toimintaamme.

Johtava sosiaalityöntekijä Maiju Niemelä korostaa, että perheessä on usein voimavaroja. Yh-

Otteita perheneuvolan 60-vuotistaipaleelta

dessä löytyvät ne konstit, joilla saadaan perheen sisäinen vuorovaikutus toimivammaksi.

- Olemme aivan tavallisten asioiden äärellä.

On hyvää ja vastuullista vanhemmuutta tulla palvelujemme pariin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Myös nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on keskeistä perheneuvolatyössä. Nuoret ja heidän vanhempansa saavat tukea Nuorisoneuvolasta.

Nykyisin yksi keskeinen painopistealue on perheiden auttaminen eron jälkeen. Parisuhteiden päättymisen jälkeen halutaan tukea ja kannustaa vanhempia yhteistyösuhteeseen toistensa kanssa, jotta lapsen asiat järjestyisivät hyvin eron jälkeenkin.

Perheneuvolan vuotuinen asiakasmäärä on pysynyt pitkään samalla tasolla. Henkilöstöön kuuluu psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja, perheneuvoja, psykiatrinen sairaanhoitaja, toimistotyöntekijöitä ja erikoislääkäreitä.

Useat työntekijät ovat myös psykoterapeutteja.

Juhlavuotta perheneuvola juhlistaa yleisölle tarkoitetuin asiantuntijaluennoin.

Perheneuvolan moniosaava henkilöstö toteuttaa vuosikymmenet kestänyttä toimintaideaa lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

25

• Pohjois-Kymenlaakson kasvatusneuvola aloitti toimintansa 4.3.1957.

Perustajia olivat Mannerheim-liiton Kymen piiri, Kouvolan kauppala ja Valkealan kunta.

• Puheopetus käynnistyi 1961.

• Nuorisoklinikka käynnistyi 1969.

• Toimintaa ohjaava Kasvatusneuvolalaki (nykyisin Sosiaalihuoltolaki) tuli voimaan 1972.

LISÄTIETOJA: www.kouvola.fi/perheneuvola

Juhlavuoden yleisöluento perhe-elämästä 23.3.2017 klo 17.30 Kouvola-talossa.

Puhujana lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala.

Kesätöitä nuorille Koululaisten kesätyöpaikat

Kouvolan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan 270 nuorelle. Paikkoja voivat hakea kouvolalaiset koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat syntyneet vuosina 1997–2001. Paikoista 55 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan. Työsuhde on kuukauden mittainen ja kuukausipalkka on 880 €.

Paikkoja haetaan kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.kouvola.fi/rekry. Haku alkaa 20.2.2017 ja päättyy 12.3.2017. Valituille ilmoitetaan päätöksestä maaliskuun aikana. Sijoituspaikka varmentuu toukokuun alkuun mennessä.

Nuorten kesätyösetelit

Kouvolalainen 15–17-vuotias nuori voi hakea kesätyöseteliä itsensä työllistämiseksi.

Kun nuori on sopinut itselleen kesätyöpaikan kouvolalaisesta yrityksestä, voi hän hakea 300 euron arvoista kesätyöseteliä, mikä maksetaan nuoren työllistäneelle yritykselle. Hakuaika on 20.3–31.5.2017 Kouvolan kaupunki antaa vuonna 2017 kesätyösetelin 15–17 -vuotiaille kouvolalaisille nuorille. Kesätyösetelin arvo on 300 euroa ja niitä jaetaan 100 kpl hakujärjestyksessä. Setelin arvo maksetaan nuoren työllistäneelle yritykselle työsuhteen päätyttyä.

Kesätyöseteliä hakevalla nuorella tulee olla työnantajan allekirjoittama todistus sovitusta kesätyöpaikasta hakulomaketta täyttäessään. Työllistäjän tulee olla kouvolalainen yritys, kesätyöseteliä ei makseta yksityiselle henkilölle, yhdistykselle tai säätiölle.

Tarkemmat hakuohjeet, hakemus sekä tilityslomake yritykselle löytyvät verkkosivulla osoitteessa www.kouvola.fi/kesatyoseteli.

Lisätietoja: Työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä p. 020 615 7149, juha.makela@kouvola.fi Maakuntahallitus ja kuntajohtajat ovat päättäneet Suomi100 haastekampanjaan osallistumisesta, jossa on tarkoitus löytää jokaiselle vuonna 2000 -syntyneelle nuorelle kesätyöpaikka. Kouvolan kaupunki kiintiöi osan kesätyöseteleistä ko. kohderyhmälle.

Haastekampanja kohdistetaan kymenlaaksolaisille kunnille, valtionhallinnolle ja yrityksille.

Nuori Kouvola -palkinto 2017 Nuori Kouvola -palkinto myönnetään kouvolalaiselle nuorisoyhdistykselle, nuorten itsensä muodostamalle ryhmälle tai yksityiselle henkilölle, joka on ansioituneesti edistänyt kouvolalaisten nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivisuutta esimerkiksi kannustamalla, tukemalla tai ohjaamalla/ osallistumalla nuorten harrastus- tai omaehtoista toimintaa. Palkintoa ei myönnetä liikunnan, taiteen tai perinnekulttuurin alalla saavutetuista ansioista.

Palkintosumma on 5 000 euroa. Palkinto jaetaan Kouvola-päivänä pe 12.5.2017.

Ehdota Nuori Kouvola -palkinnon 2017 saajaa 24.3.2017 mennessä osoitteessa www.nuortenkouvola.fi/nuorikouvola tai Nuorisopalveluiden toimisto, Hallituskatu 7 A, 45100 Kouvola.

Lisätietoja Lisätietoja: Palveluvastaava Tuula Soininkallio Palveluvastaava Tuula Soininkallio p. 020 615 7858 tai tuula.soininkallio@kouvola.fi p. 020 615 7858 tuula.soininkallio@kouvola.fi Nuoriso-ohjaaja Virpi tai Nokkala Nuoriso-ohjaaja Virpi Nokkala p. 020 615 8400 tai virpi.nokkala@kouvola.fi p. 020 615 8400 tai virpi.nokkala@kouvola.fi

www.nuortenkouvola.fi

Vuoden 2017 yleishyödyllisille järjestöille ja yhteisöIlle myönnettävät avustukset haettavana

www.kouvola.fi/ avustukset

Kulttuuriavustukset Toiminta-avustukset 31.3.2017 mennessä ja

kohdeavustukset haussa koko vuoden, kuitenkin 30.11.2017 mennessä

Liikunta-avustukset Toiminta-avustukset ja tilavuokra-avustukset/kevät 31.3.2017 mennessä Kylien avustukset Kylätoiminta-avustukset 31.3.2017 mennessä, kylien kohdeavustukset haussa koko vuoden Nuorisoavustukset Toiminta-avustukset 31.3.2017 mennessä ja

Sosiaali- ja terveydenhuollon Muut avustukset

kohdeavustukset haussa koko vuoden toiminta-avustukset 31.3.2017 mennessä Kaupunginhallituksen avustukset 31.3.2017 mennessä

Hakulomakkeet ja jakoperusteet ovat tulostettavissa www.kouvola.fi/avustukset. Hakuohjeet ilmenevät avustusten jakoperusteista.

Hakemusten tulee olla perillä 31.3.2017 viimeistään klo 15.00:een mennessä hakulomakkeesta ilmenevässä osoitteessa.

Lisätietoja: Kulttuuriavustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032.

Liikunta-avustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032.

Kylien avustukset, kylätoiminta-avustukset toimistosihteeri Aila Heikkinen, puh. 020 615 4504, kohdeavustukset toimistosihteeri Mervi Suomalainen, puh. 020 615 4720.

Nuorisoavustukset, palveluvastaava Tuula Soininkallio, puh. 020 615 7858 tai nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo, puh. 020 615 8636.

Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset, yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032.

Muut avustukset, hallintosihteeri Virpi Aalto, puh. 020 615 4003 tai hallintosihteeri Arja Mikkola-Lehtinen puh. 020 615 4801.

26

Kulmilla kuulolla

Päivähoitopaikkojen hakeminen

•••

1.8.2017 alkavalle toimintavuodelle Päivähoitopaikkoja on kaupungin omissa ja yksityisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Päivähoitopaikkaa tai palveluseteliä yksityiseen päiväkotiin haetaan sähköisellä hakemuksella, joka löytyy osoitteesta kouvola.fi/haepaivahoitoon.

Hakemus tulee tehdä su 26.2.2017 mennessä. Tämä haku koskee vain uusia hakijoita sekä esiopetukseen siirtyviä, jotka esiopetuksen lisäksi tarvitsevat päivähoitopaikkaa.

Metsäeskareita toimii tällä hetkellä • Valkealassa Pikku-Veturin päiväkodin esiopetuksessa • Kouvolan keskustassa Lehtomäellä Utunmäen päiväkodin esiopetuksessa, Mielakan päiväkodin esiopetuksessa ja Tornionmäellä Käpylän päiväkodin esiopetuksessa Kuusankoskella metsäeskari on toteutumassa Killingin päiväkodin esiopetuksessa Kettumäellä.

Metsäeskareita voidaan perustaa myös muille alueille. Toiminta aloitetaan, jos ilmoittautuneita on riittävästi. Metsäeskareissa noudatetaan esiopetussuunnitelmaa ja muita esiopetusta koskevia säädöksiä ja lakeja. Ryhmän pedagogisesta toiminnasta vastaa lastentarhanopettaja.

Esiopetus ja esiopetukseen ilmoittautuminen Esiopetus on lain mukaan velvoittavaa. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan vuotta ennen perusopetuksen alkamista.

Vuonna 2011 syntyneiden lasten huoltajille lähetetään tiedote esiopetuksesta helmikuun toisella viikolla. Tiedotteessa ovat ohjeet esiopetukseen ilmoittautumisesta ja esiopetuksen lisäksi tarvittavan hoidon hakemisesta sekä tietoa esiopetuskuljetuksista.

Ilmoittautuminen tulee tehdä su 26.2.2017 mennessä ensisijaisesti sähköisellä hakemuksella, joka löytyy osoitteesta kouvola.fi/haepaivahoitoon

Yksityisen hoidon ja lasten kotihoidon tuki Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on yksityisen perhepäivähoito, johon kaupunki maksaa Kelan kautta yksityisen hoidon tukea ja kuntalisää.

Vaihtoehtona alle 3 -vuotiaan lapsen hoidon järjestämiselle on myös lasten kotihoidon tuki. Kotihoidon tukea täydentää Kouvola-lisä.

Metsäeskariin!

Metsäeskarin opetuksessa ja leikeissä hyödynnetään luontoa koko lukuvuoden ajan. Metsään mennään säällä kuin säällä. Tukikohtana toimii lähiympäristön kota tai muu tila esimerkiksi lähipäiväkoti.

Metsäeskarilaiset oppivat samoja asioita kuin muutkin esikoululaiset. Metsä tarjoaa loistavat puitteet oppimiselle. Uusia asioita opitaan tutkimalla, toiminnallisesti ja oivaltamalla luonnon omilla materiaaleilla. Tutkimuksen mukaan luonto mahdollistaa tekemällä oppimisen parhaimmillaan. Jatkuvan touhuamisen ohessa kehittyvät myös lasten sosiaaliset ja liikkumisen taidot. Lapsen luontosuhde vahvistuu.

Lisätietoja: Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö ja palvelualueen esimiehet www.kouvola.fi/varhaiskasvatus

Sitoudu varattuun palveluaikaan!

KOUVOLAN KULTTUURIPALKINTO 2017 – ehdota palkinnon saajaa

Ajan varaaminen palveluun on paljon enemmän kuin puhelinsoitto tai sähköinen viesti. Yksi tai useampi henkilö valmistautuu tapaamiseen ja paikalla voi olla erikoishenkilökuntaa, kuten erikoislääkäri tai tulkki. Heillä kaikilla on huoli asiakkaan tilasta, kun on kyse sairaudesta tai hoitotilanteesta.

Yllättävät ja äkilliset muutokset asiakkaan tilanteessa ovat ymmärrettäviä, mutta varatun ajan peruuttamisesta on ilmoitettava välittömästi esteen ilmaannuttua. Peruuttamatta jättäminen aiheuttaa aina kustannuksia ja turhaa työtä.

Kouvolan kulttuuripalkinnolla palkitaan taiteen tekijöitä ja kulttuuritekoja.

Palkinto jaetaan tunnustuksena merkittävästä kulttuurisesta tai taiteellisesta urasta tai saavutuksesta ansioituneelle henkilölle tai ryhmälle.

Kulttuuripalkinnon saajaa voi ehdottaa 28.2.2017 mennessä – sähköinen lomake löytyy kaupungin nettisivuilta kouvola.fi/ kulttuuripalkinto.

Palkintosumma on 5 000 €. Kulttuuripalkinnon päättää kaupungin aikuisväestön lautakunta nimeämänsä työryhmän ehdotuksesta. Palkintoa on jaettu vuodesta 2010 lähtien ja saaja julkistetaan vuosittain Kouvola-päivänä toukokuussa.

• käyttämättä jätetyt ajat vievät aikoja heiltä, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

• uutta asiakasta ei ehditä hankkia tilalle, kun peruutus jää tekemättä.

• tulee turhaa odottelua, eikä aikaa voi käyttää hyödyksi muuhun työhön.

• aiheutuu soittelua ja yhteydenottoja uuden ajan sovitteluksi ja varaamiseksi.

Sitoudu ajanvaraukseen ja • pääset sovittuna aikana, lääkäriin, hoitoon, neuvolaan tai muuhun palveluun. Tämä koituu usein omaksi parhaaksesi.

• peruuta aika heti, kun tiedät, ettet pääse sovittuna aikana.

Näin annat mahdollisuuden muille ja aika ei jää käyttämättä.

Lisätietoja: Kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, p. 020 615 8591

27

Hae meille yhteishaussa 21.2.-14.3.

Osaajille on aina kysyntää?

Joustavasti.

Yksilöllisiä opintopolkuja!

Tule meille opiskelemaan ammattilaiseksi.

Koko yhteis- ja erillishaun tarjonnan löydät verkkosivuiltamme www.ksao.fi Käy myös osoitteessa amikseen.fi

Utinkatu 44-48 • 45200 Kouvola • www.ksao.fi

Urheiluakatemia tarjoaa treeniä opiskelun ohessa

Haku Kouvolan Urheiluakatemiaan lukuvuodelle 2017-18 päättyy ti 14.3. klo 16 mennessä.

Urheiluakatemia toimii Kouvolan ja Iitin lukioissa sekä Kouvolan seudun ammattiopistossa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Tarkemmat hakuohjeet ja tiedot: www.kouvolanurheiluakatemia.fi

Hae lukioon!

Peruskoulunsa päättävillä on pian edessään valinnan hetki – mihin jatkaa opiskeluja? Yhteishaku syksyllä 2017 alkaviin toisen asteen opintoihin on 21.2. -14.3.2017.

Opiskelupaikkaa haetaan netissä www.opintopolku.fi Yleissivistävät lukio-opinnot tarjoavat väylän akateemisiin opintoihin.

Aloituspaikkojen määrä Kouvolan lukioissa 2017: Elimäen lukio 72, Kouvolan Yhteislyseo 216, Kuusankosken lukio 144, Valkealan lukio 72 Lukio-opintojen edellytyksenä on lukuaineiden keskiarvon oltava vähintään 7.00.

Kouvolan kaupungin tarjoamista opiskeluvaihtoehdoista saat lisätietoa www.edukouvola.fi -sivustolta tai käymällä Kouvolan Ohjaamossa (Kauppakeskus Valtarissa).