Kouvola tiedotuslehti 1 2018 by Kouvolan kaupunki

1/2018

kou vol a n k au pu n g i n t i e dot usl e ht i

Konttijunia Kiinaan Kaupunkistrategia 2019–2030

Ohjaamo otti paikkansa

– toiminta vakinaistuu

Sote-palveluja kotisohvalle

AVUSTUKSET

– haku käynnissä 1

Sisällys 1/2018 KAUPUNKI KEHITTYY 4 Kaupunkistrategia 2019–2030 6 Kouvolan kaupungin talousarvio 2018 7 Waltti-kortilla on helppoa ja edullista matkustaa 7 Asumista oman päivärytmin tahdissa 14 Tavoitteena monipuolinen tonttivaranto 15 Konttijunia Kiinaan 18 Omasta tekemisestään ylpeä kouvolalainen 19 Kahden ikääntyvän aikuisen taidekoti PALVELUJEN PARISSA 8 Ohjaamo otti paikkansa – toiminta vakinaistuu 9 Virikkeellisesti Viitakummussa 9 Luonto ja liikkuminen painottuvat varhaiskasvatuksessa 10 Sairaanhoitoa kotiin 11 Tiimin asiakkuus antoi aikaa paranemiseen 11 Ihanille naisille hyvät arvosanat 12 Lisää kuntoutusta ikääntyneille 13 Uudet lääkärit perehdytetään 13 Moniammatillisuus kunniaan 21 Aika toimia öljysäiliön kanssa 21 Venepaikkavaraus sähköisestä palvelusta 26 Laadukasta oppimista nykyaikaisessa ympäristössä ELÄMÄN SYKKEESSÄ 16 Yhteisöllisessä ilmapiirissä yhteistyö tiivistyy 17 Positiivinen porukka muokkaa ilmapiiriä 17 Sinäkin voit vaikuttaa! 22 Mielen alkemiaa –Arjen alkemiaa 22 Kouvolan kulttuuripalkinto 2018 haussa 23 Aktiivista taideopiskelua omaa polkua pitkin 23 Kamera kuvaa peruskoulupolkua 27 Kouvolan nuorisovaltuusto 2018–2019 28 Liikkuva Kouvola

KULMILLA KUULOLLA 25 Kouvola esittäytyy Pietarissa huhtikuussa 25 Karjalainen Kouvola 26 Vuoden 2018 yleishyödyllisille järjestöille ja

27 27

yhteisöille myönnettävät avustukset haettavana Vastuullinen kesäduuni Hae kesämuusikoksi

Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat

Uuden Silkkitien avautuminen rautateitse Kouvolasta Kiinaan vahvistaa Kouvolan asemaa Aasian ja Euroopan liikenteen solmukohtana. Kouvola RRT hankkeen myötä Tehola-Kullasvaara –alueelle rakentuu moderni intermodaaliterminaali, jossa on mahdollista käsitellä yli kilometrin pituisia junia. Nämä yhdessä tarjoavat Kouvolalle loistavat mahdollisuudet nousta keskeiseksi logistiikkatoimijaksi Euroopan mittakaavassa.

10 sairaanhoitoa kotiin

LUONNOSTAAN TUNTEMATON 20 Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat arvaamattomia muutoksia 24 XAMK BioSampo maakunnan biotaloustoiminnan

kärkiyksiköksi

KONTTIJUNIA KIINAAN

Kotiutustiimissä aloitti tammikuussa kuusi uutta sairaanhoitajaa, minkä jälkeen tiimin kokonaisvahvuus on 18.

Avustusten haku käynnissä

aktiivista taideopiskelua omaa polkua pitkin

Taidesuhteen kehittäminen ja elinikäisen harrastuksen tukeminen ovat taiteen perusopetuksen tähtäimessä.

Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: helmi-, touko- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto: Tarja Hurtta, Minna Seppä ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Sanakammari/Vesa Vainio Kannen kuva: Johannes Wiehn Painos: 53 000 kpl Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta, 2018 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

Painotuotteet 4041-0619

Kouvolan kaupunki

Pääkirjoitus

Lähde matkalle Kouvolan ystävyyskaupunkiin Saksaan

•••

Kouvolan ystävyyskaupunki Saksassa on Mülheim an der Ruhr. Sinne tehdään kansalaismatka 4.-.8.9.2018. Matka on avoin kaikille. Matkan järjestelyistä vastaa Kouvolan Suomi-Saksa yhdistys. Mülheim on viihtyisä ja vehreä kaupunki, jossa asukkaita on noin 170 000. Kaupunki sijaitsee teollisuudestaan tunnetuksi tulleella Ruhrin alueella, Ruhr-joen varrella. Kaupunki on ollut ensin Kuusankosken ja sitten myös Kouvolan ystävyyskaupunki jo 45 vuotta, vuodesta 1972 alkaen. Alueella on monipuolista kulttuuria ja nähtävää. Lähin suurempi kaupunki on Düsseldorf. Matkajärjestelyistä vastaa Kouvolan Suomi-Saksa yhdistys. Matkan alustava hinta on noin 800 euroa, joka sisältää lentokenttäkuljetukset, lennot ja majoituksen aamiaisella. Matkaohjelmaan sisältyy päiväretkiä Mülheimissa ja sen ympäristössä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin keväällä, mutta jo nyt voi ilmoittautua mukaan! Lisätietoja: Kouvolan Suomi-Saksa yhdistys: Jouko Pasi puh. 040 723 6010, jouko@joukopasi.fi Erkki Immonen puh. 0400-750495, erkki.immonen@kouvola.fi Katso myös: Mülheim an der Ruhrin kaupunki www.muelheim-ruhr.de/touristinfo

Kouvola kartalle Kouvolan kaupunginvaltuusto on juuri hyväksynyt meille uuden suunnan. Asukasmäärän kasvuun tähtäävän kaupunkistrategian visio on innostava ja elinvoimainen Kouvola vuonna 2030 – paras paikka asukkaalle ja yritykselle. Kaupunkistrategia ei ole mikään pölyttyvä paperi virkamiesten mapeissa. Se antaa suuntaviivoja kaikille kouvolalaisille siitä, kuinka me kaikki voimme osaltamme siivittää Kouvolan kasvuun - ihan jokainen. Kuntalaiset voivat osallistua Kouvolan kehittämiseen monin tavoin. Siitä on hyviä esimerkkejä tässä lehdessä. Kaupunki pyrkii luomaan rakenteita ja tekemään vaikuttamisen helpoksi. Viimekädessä se on kuitenkin itsestä kiinni – kanavia vaikuttamiseen on. Pienintä mitä meistä jokainen voi tehdä, on arvostaa omaa kotikaupunkiamme ja kertoa siitä positiivisia asioita myös muille. Uusi kaupunkistrategiamme haastaa meitä kaikkia etsimään uusia avauksia, innovoimaan, katsomaan asioita eri näkökulmista sekä luomaan uutta kasvua. Meillä on valtavasti hyviä esimerkkejä ja onnistumisia eri asioissa. Niitä tarvitaan lisää, jotta saadaan positiivisuuden kierre kiihtymään. Mahdottomilta tuntuvat ideat voivat jalostua menestykseksi: päiväkoti voi olla bussissa tai ratayhteys avautua Kouvolasta Kiinaan. Kouvola voidaan tanssia, laulaa tai keilata kartalle, rakentaa miljoona linnunpönttöä tai veistää lunta. Kouvolan kaupungintalo voi olla Suomen komein tai opettaja paras. Erään laulun sanoin: ”Taivas ei oo rajana”. Ei aseteta itsellemme rajoja, vaan kääritään hihat ja käännetään Kouvolan kurssi kasvuun.

Kaavoituskatsaus uudistuu Kouvola suunnittelee ja rakentaa 2018 -julkaisussa esitellään kuluvan vuoden kaavoituskohteet, yhdyskuntatekniikan työkohteet ja metsänhoitokohteet sekä kerrotaan tarjolla olevista tonteista. Julkaisusta ilmestyy myös erillinen liite PK-lehden välissä viikolla 11. Lue lisää: Tekniikka- ja ympäristöpalvelut kouvola.fi/kaavoituskatsaus

Marita Toikka kaupunginjohtaja

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA 2018: Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo 17 12.3., 23.4., 21.5., 11.6. klo 12 alkaen Kaupunginhallitus maanantaisin klo 15 26.2., 5.3., 19.3., 26.3., 9.4., 16.4., 7.5., 14.5., 28.5., 4.6., 18.6. 3

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa osoitteessa www.kouvola.fi/paatoksenteko. SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata internetin välityksellä joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Valtuuston kokousvideot löytyvät osoitteesta: kouvola.fi/ valtuustoverkossa ja Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalta. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun!

Visio

Kaupunkistrategia 2019–2030

KOUVOLA KASVUUN

Kouvola | 2030

KASVU ALUSTA

Kouvola tähtää yritysten, työpaikkojen ja asukasmäärän kasvuun. Vuonna 2030 Kouvolassa on 90 000 asukasta. Kasvukärkiä ovat lasten, nuorten ja yritysten kasvu. Keinoina mainitaan pienyrittäjyys, toimivat yhteydet ja verkostot sekä uudet, älykkäät liikuttamisen tavat. Yritysten kasvu: meillä on vuonna 2030 innostava yritysinfra. Panostamme yritysten ja palveluiden uudenlaisiin kasvualustoihin. Me-henki ja palveluasenne ovat tärkeät tekijät. Lasten kasvu: korostamme perhearjen sujuvuutta. Nuorten kasvu: panostamme lasten ja nuorten koulutukseen. Tehdään yhdessä Kouvolasta positiivinen puheenaihe!

– mahdollisuus uusille avauksille ja uudelle kasvulle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.1.2018 uuden kaupunkistrategian. Kouvola 2030 on uskaltava, rohkea ja innostava kasvualusta kaikkien kehittyä ja kasvaa.

2017

/ USKALTAVA

ROHKEITA Lannistava KOKEILUJA!

2023

2030

/ ROHKEA

Rikas paikallinen

Uskaltava taide-, kulttuuri- ja tietopääoma!

Innostava

Asukasmäärän kasvu Nykytila

Laaja-alainen kehittäminen kasvattaa elinvoimaa, kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupungin statusta. Strategiassa kerrotaan, miten kaupungin elinvoima, hyvinvointi ja status ovat kasvaneet vuoteen 2030.

ELINVOIMAN KASVU Kouvolassa asutaan väljästi. Kaupunki on ruuhkaton ja turvallinen ydinkeskustan ja aluekeskusten verkosto. Omaleimaiset asuinalueet ja aluekeskukset kiinnostavat uusia asukkaita, paluumuuttajia ja etätyöntekijöitä. Pendelöinti on osa luonnollista ja helppoa arkea. Opiskelijat viihtyvät keskustassa, josta kuuluu nauru. Toimialakehitys kiertyy kuljetuksen, pienyrittäjyyden, kehitysintoisen työvoiman ja ketterän luontomatkailun ympärille. Kouvola tekee vahvaa yhteistyötä metsäteollisuuden ja muiden vientiyritysten kanssa.

2017

HYVINVOINNIN KASVU Kouvola erottuu terveillä elintavoilla. Palvelut saa vaivattomasti. Ne kohdennetaan oikeaan aikaan suurimpaan tarpeeseen ja vaikuttavasti. Palvelutuottajien asenne innostaa aktiiviseen oman ja läheisten hyvinvoinnin ylläpitoon. Asuminen Kouvolassa on arvovalinta liikunnan, ajankäytön, hyvinvoinnin ja terveyden puolesta. Luontoa kunnioittava kotikaupunki!

Alkutuotannossa Suomen tuottavin kunta!

/ innostava

Välitavoite

2023

84 500 asukasta

87 000 asukasta

Tavoite

2030

90 000 asukasta

STATUKSEN KASVU Kouvola on Euroopan turvallisin. Asukkaat ovat kaupungin voimavara. Kaupunkiaktivismi ja kulttuuriteot kukoistavat. Erilaisuuteen suhtaudutaan avoimesti – erilaiset näkemykset synnyttävät uudenlaisia oivalluksia. Luontomatkailu on korkealle arvostettu. Uusia ja erilaisia matkailutuotteita on syntynyt. Salliva kaupunkialusta mahdollistaa uusien palveluideoiden toteuttamisen. Kouvolassa käy paljon ulkomaisia matkailijoita – unohtumattomat elämykset puhuttavat etenkin Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Kouvola – positiivinen puheenaihe!

KOUVOLA KASVUUN

Kaupunkistrategia 2019–2030

LII K

YR IT

FOKUS LOGISTIIKKA

PARAS AKTIIVINEN ARKI Kun kohdennetaan panostuksia lapsiin ja toteutetaan lapsiperheiden helppo arki, se vaikuttaa laajemmin asukkaiden arkeen – päämääränä Suomen paras aktiivinen arki. Kun palvelut ajattelevat perhettä ja lasta, arjesta tulee helppo. Kouvola tunnetaan myös perhe tapahtumistaan. Jokaisella lapsella on vähintään yksi harrastus. Lasten paras liikuntakaupunki! • Innostava lapsiperhearki – laadukas ja tulevaisuuden taitoja tukeva varhaiskasvatus ja alakoulu. • Helppo arki – alueellisesti ja ajallisesti lasta ja perhettä ajatteleva palvelu. • Lasten liikuntakaupunki – toiminnalliset liikunta- ja luontoympäristöt 24/7. • Aktiivinen tapahtuma-arki – koko perheen tapahtumat – jokaisella lapsella vähintään yksi harrastus.

Kerro ideasi, miten voimme toteuttaa suosikkitavoitteesi! kouvola.fi/kouvolakasvuun #kouvolakasvuun #kouvola2030 #kouvolakartalle

NUORTEN KASVU

FOKUS perhearki

U SV

LASTEN KASVU

VA KAU LUO PU TA N RTE KA O

FOKUS perhearki

en kas st

PA R

Strategiakaudella 2019-2030 kohdistamme yhteiset panostukset kasvukärkiin: lasten, nuorten ja yritysten kasvuun! Vaikutukset laajenevat koko kaupunkiin. Strategiassa kuvataan, mitä paras aktiivinen arki, uutta luova kaupunki ja liikuttamisessa paras tarkoittavat vuonna 2030. II V AKT INEN

S RA U SV

Lasten, nuorten ja yritysten kasvu

miseSSA PA Ta UT T E N KA YS

FOKUS KOULUTUS

UUTTA LUOVA KAUPUNKI Kaupunki on nuorillemme yhteinen oppimisympäristö. Koko kaupunki kasvattaa. Kun kohdennetaan panostuksia nuoriin ja toteutetaan monipuolinen koulutus, se vaikuttaa kaikkiin – päämääränä uutta luova kaupunki. Idän ja lännen – Skandinavian ja Venäjän – yhteistyöyliopisto on esimerkki luovuudesta ja Kouvolan vetovoiman kasvusta. Opiskelijoiden rakastama kaupunki! • Koko kaupunki kasvattaa – yritysten ja oppilaitosten yhteistyö, vahvat juurtumista ja kiintymistä tukevat sidosryhmämallit. • Tulevaisuuden taidot – intohimoa ja lahjakkuutta tukeva koulutus – valinnai suutta ja vaihtoehtoja tarjolla perus koulussa ja lukiossa. • Törmäyttävä korkeakoulu – idän ja lännen tutkimus ja koulutus kohtaavat – tieteellinen ja tiedettä soveltava koulutusalusta, koulutusta ammatillisesta tasosta yliopistotasoon. • Opiskelijakampus – vilkas monipuolinen liike-elämän, opiskelun, opiskelijaasumisen ja vapaa-ajan keskittymä. • Nuorten urheilukaupunki – innostavat liikunta- ja luontoympäristöt 24/7.

YRITYSTEN KASVU

FOKUS LOGISTIIKKA

LIIKUTTamisessa PARAS Kun yhdistetään erilaisia näkökulmia, saadaan aikaan uutta. Asukkaat ja yritykset tekevät aloitteita tuottaakseen palveluita. Kaupunki mahdollistaa liiketoiminnan, joka välittää kanssaihmisistä ja kehittää ympäristöä. Uudet innovaatiot ja bisneskonseptit kasvattavat alueen liikevaihtoa. Kasvualusta on Suomen paras – yrityksiä palvellaan hyvin ja nopeasti. Kun fokusoidaan logistiikkaan, päämääränä on liikuttamisessa paras kaupunki. Henkilöliikenne on älykästä, uudenlaista ja joustavaa. Se palvelee Suomen kehittyneintä helppoa arkea. Kouvola on PohjoisEuroopan logistinen keskus osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Uudet bisneskonseptit! • Logistinen keskus – Pohjois-Euroopan logistinen keskus osana Pohjoista kasvu vyöhykettä. • Liikuttavin kaupunki – uudet, älykkäät ja monipuoliset liikuttamisen tavat, esimerkiksi maksuton sisäinen joukkoliikenne ja tuettu pendelöinti joukkoliikennettä käyttäville asukkaille. • Innostava yritysinfra – liiketoimintaa kasvattava, kysyntää luova palvelualusta: nykyisille ja uusille yrityksille taataan parhaat yhteydet ja verkostot – parhaat väylät ja esteetön toimintaympäristö. • Uusia kasvualustoja yrityksille – uudet liiketoimintakonseptit, työn uudet muodot, sosiaalinen yrittäminen, pop-up ja aikatalous. • Kaupunki palvelualustana – kaupunki, yritykset ja yhteisöt tuottavat asukkaan elämänpolun tarpeisiin saumattomat palvelut. • Yritys päivässä – yritys, tontti tai asunto päivässä. • Verot alle keskiarvon – kunnallisveroja kiinteistöveroprosentit alle vertailu kaupunkien keskiarvon. • Ammattitaitoinen työvoima – ammattitaitoa tuottava ammatillinen koulutus.

Kaupunki kehittyy

•••

Kouvolan kaupungin talousarvio 2018 TEKSTI: tarja jurtta

Kuluneen vuoden aikana on saatu monia myönteisiä signaaleja. Suomen talous on kasvanut ja noususuhdanteen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Kouvolan taloudellinen kehitys on kääntymässä positiiviselle uralle koko maan talouden positiivisen imun vetämänä.

Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Verotulojen myönteinen kehitys, erityisesti yhteisöveron osalta, on parantanut kuntatalouden tilannetta vuoden 2017 osalta. Edelleen jatkuvat kuntien omat sopeutustoimenpiteet vaikuttavat osin myönteiseen kehitykseen. Talouden rakenteita pitää jatkossakin uudistaa rohkeasti. Tämä tarkoittaa muun muassa palveluverkon uudistamista ja kehittämishankkeisiin panostamista. Tulevina vuosina keskeistä on kaupungin tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta pystytään turvaamaan palvelujen riittävyys ja saatavuus. Vuonna 2019 aloittavan sote-kuntayhtymän tai mahdollisen maakuntauudistuksen lopulliset vaikutukset Kouvolan taloudelliseen tilanteeseen eivät ole vielä selvillä. Kouvola tähtää kasvuun Uusi kasvuun tähtäävä kaupunkistrategia on juuri hyväksytty vuosille 2019 – 2030. Strategiatyössä on haettu keinoja, joilla muuttohalukkuutta sekä kaupungin yleistä ilmapiiriä, yritysilmapiiriä sekä kaupungin mainetta voidaan parantaa. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla vahvistetaan myös myönteistä asennetta ja myönteisyyttä omaa kaupunkia kohtaan. Kouvolan kaupunki haluaa tukea alueen kasvua ja auttaa alueen yrityksiä menestymään ja luomaan uutta virtaa Kouvolaan. Seudun elinvoimaa kasvattavia investointeja tarvitaan. Kaupungin omista investoinneista merkittävä osa kohdistuu elinvoimaa vahvistaviin strategisiin kärkihankkeisiin. Ne etenevät suunnitelmien

mukaan kohti supervuotta 2019, jolloin Asuntomessut kirkastavat Kouvola-kuvaa, ydinkeskustan kehittämisen tärkeimmät kohteet ja kävelykatu Manskin saneeraus ovat valmiit ja Kimolan kanava avautuu veneilijöille. Tulevien vuosien hankkeita ovat myös asemanseutua uudistava Matkakeskus ja sen yhteyteen rakentuva tapahtumakeskus, jotka tulevat tarjoamaan puitteet korkeatasoisille tapahtumille. Kouvolan logistiikka-alueen infrastruktuuria kehitetään vahvasti Euroopan ja Aasian välisen tavaraliikenteen hyväksi. Tehola-Kullasvaaran logistiikka-alueelle rakentuu eri kuljetusmuotoja yhdistävä intermodaaliterminaali (Kouvola RRT), joka mahdollistaa erikoispitkien junien käsittelyn Kouvolassa. Sote-palvelut maakunnallisiksi Toimivat palvelut ja tarpeiden mukainen palveluverkko ovat ydinasioita kuntalaisten hyvinvoinnissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista on tehty jo pitkään niin valtakunnan kuin Kouvolan tasolla. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua jatketaan Kymenlaaksossa ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Sen tavoitteena on taata alueen asukkaille laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Kouvolassa ja Kymenlaaksossa kehitystä halutaan vauhdittaa, ja meneillään on vuoden 2019 alussa käynnistyvän sote-kuntayhtymän valmistelu. Kouvolan erikoissairaanhoidon palvelut on jo keskitetty terveydenhuoltolain muutoksesta johtuen Careaan tämän vuoden alusta.

Kunnallisveroprosentti 20,75

Tilikauden alijäämä 1,1 milj. euroa

Vuosikate 94,9 % poistoista

Vuosikate 234 €/asukas

Nettoinvestoinnit yhteensä 48,4 milj. €

Lainakanta 244,4 milj. €

Lainamäärä 2903 €/asukas

Lisätietoja: kouvola.fi/talous

Yrittäjät huom! Kouvolan kaupungin hankintakalenteri on päivitetty. Siitä käyvät ilmi tälle vuodelle suunnitellut hankinnat ja suurimmat kilpailutukset. Katso lisää kouvola.fi/hankinnat 6

Asumista oman päivärytmin tahdissa

Bussit ovat siistejä ja hyväkuntoisia. Niissä saa myös hyvää palvelua. Linjojen määrä, matkustusajat ja jatkoyhteydet herättävät eniten kritiikkiä.

Uudistuneessa Valkealakodissa eläminen ja hoitotoimet sujuvat joustavasti tarpeen ja tilanteen ohjaamina. Facebook-sivut ovat yksi kanava saada omaisia paremmin mukaan.

Asiakkaiden tyytyväisyydestä joukkoliikenteeseen Kouvolassa tehtiin kysely viime vuoden joulukuussa. Kyselyyn vastasi 294 kouvolalaista, pääosin naisia (73 %), työssä käyviä vastaajista oli 64 prosenttia. Saman verran matkustaa bussilla viikoittain. Kausi- ja arvokortin ostaminen on vastaajien mielestä helppoa ja matkustaminen edullista verrattuna kertalippuun. Aikataulu- ja hintatiedot löytyvät sujuvasti, poikkeustilanteista tiedottaminen tulisi sen sijaan parantaa. Sisäiset vaihto- sekä jatkoyhteydet seutuliikenteen bussin ja juniin kaipaavat niin ikään kehitystä. Bussien ja pysäkkien kunto ja siisteys sekä pysyminen aikatauluissa saavat hyvän arvosanan, samoin kuljettajien tarjoama asiakaspalvelu. Runsaissa vapaissa kommenteissa nousivat

TEKSTI: sanakammari

Waltti-kortilla on helppoa ja edullista matkustaa

esiin vuorojen yleinen riittämättömyys, myöhäisten ilta-aikojen ja viikonloppujen vähäisyys sekä aikataulujen ja yhteyksien sopimattomuus omaan tarpeeseen. Mobiilipalveluiden lisäämiselle nähdään niin ikään tarvetta. Joukkoliikennelogistikko Hanna PiispaMalinen kiittää vastaajia aktiivisuudesta, tutkimus ja sen tulokset ovat yksi tärkeä kanava kehittää Kouvolan joukkoliikennettä haluttuun suuntaan. Kehittyvä kaupunkiliikenne kuntalaiskysely on tarkoitus uusia vuosittain.

Lisätietoja: kouvolanbussit.fi

Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin erimieltä, 5= täysin samaa mieltä) Vastaajien määrä 295 Keskiarvo

Löydän helposti paikallis- tai seutuliikenteen aikataulutiedot silloin, kun tarvitsen niitä

3,5 3,3

Aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedotetaan riittävästi

2,5

Kouvolan kausi- ja arvokorttien ostaminen on helppoa

3,7

Matkustusoikeuden lisääminen kausi- ja arvokorteille on helppoa

3,6

Kausi- ja arvokorttien hinta kertalipulla matkustamiseen nähden on edullinen

3,7

Kausi- ja arvokorttien alennukset ovat oikeassa suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen)

3,3

Kouvolan joukkoliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet toimivat hyvin Paikallisliikenteen ja junien ja/tai seutuliikenteen bussien väliset jatkoyhteydet toimivat hyvin

Keskiarvo 3,2

Löydän helposti tietoja paikallis- ja seutuliikenteen lipputuotteista sekä niiden hinnoista

2,5 2,4

0 1 2 3 4 5

Mikäli matkustat paikallis- tai seutuliikenteen bussissa vähintään kerran vuodessa, vastaa vielä seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 (1=täysin erimieltä, 5=täysin samaa mieltä) Vastaajien määrä 282

Paikallis- ja/tai seutuliikenteen bussit ovat siistejä ja hyväkuntoisia

Keskiarvo

Keskiarvo 3,2

Paikallis- ja/tai seutuliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti

3,0 3,3

Paikallis- ja/tai seutuliikenteen busseissa saa hyvää asiakaspalvelua

3,4

Pysäkkien kunto on hyvä ja niiden siisteydestä sekä talvikunnossapidosta huolehditaan

3,1 0 1 2 3 4 5

Valoisat tilat, raikas ilma ja viihtyisä sisustus ottavat tulijan vastaan. Asukkaat ja henkilöstö toimivat sulassa sovussa ja vievät päivää joustavasti eteenpäin kelloon katsomatta ilman kiireen tuntua. - Täällä jokaisen on oikeus olla ja elää omaa elämäänsä. Tarvittavat hoitotoimenpiteet onnistuvat oikein hyvin jokaisen oman päivärytmin lomassa. Näin kertoo sairaanhoitaja ja tiimivastaava Auli Korja, joka on nähnyt Valkealakodin elämää 30 vuoden ajan. Viime vuosina isoja ulkoisia uudistuksia kokenut ikäihmisten ympärivuorokautinen hoitokoti on uudistunut myös toiminnallisilta tavoiltaan. - Asiakkaan tarpeet ohjaavat toimintaa, ei kello. Jokainen herää ja käy nukkumaan oman rytmin mukaisesti ja nauttii päivän lomassa riittävästi ravintoa. Korjan mukaan joustava toimintojen toteuttaminen on suunnittelun lähtökohta. Jokaisella hoitajalla on vastuuasiakkaansa, joiden kanssa hän rytmittää päivän ja viikon toimet arkeen ilman tiukkoja ruokailu- ja pesuaikoja. Saunakin lämpenee tarvittaessa vaikka aamulla. - Työ on näin toteutettuna mielekästä, vastuullista ja motivoivaa; osaamista meillä kyllä riittää. Tilaisuus tulla mukaan

Hoivatyön esimies Kaisa Kelkka kertoo, että uudistamisen yhteydessä Valkealakodin paikkaluku putosi kymmenellä, nyt asiakaspaikkoja on 50. Jokaisella on oma WC- ja suihkutiloilla varustettu huone, missä voi myös ruokailla tai sitten voi lähteä ravintolaan. - Entinen juhlasalimme muuntui monitoimitilaksi, jossa voi ruokailla vaikka yhdessä vieraiden kanssa. Tänne voi tulla vapaasti ja toivommekin omaisten ja läheisten käyvän täällä enemmän. Talon puolesta asukkaille on tarjolla erilaista ohjattua toimintaa, kuten askartelua, musiikkia ja jumppaa, joihin osallistuminen on vapaaehtoista kunnon ja innon mukaan. Kelkka korostaa, että paikalliset järjestöt ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Tiedottamisessa Valkealakoti seuraa tiiviisti ajan virtaa. - Omaisten toiveesta avaamme pian omat Facebook-sivumme. Sisäisessä tiedottamisessa otamme käyttöön info-tv:n. Haluamme näkyä ja olla läsnä. Lisätietoja: kouvola.fi/valkealakoti

Palvelujen parissa

•••

Ohjaamo otti paikkansa – toiminta vakinaistuu

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Positiivisesta palautetta kerännyt monen palvelun paikka on tavoittanut kohderyhmänsä ja saanut nuoret mukaan. Työministeri Jari Lindström näkee Ohjaamossa alustan koko työvoimaa varten. Henkka Hyppönen rohkaisee radikaaliin ajatteluun uudella tavalla.

Vuonna 2015 startannut Kouvolan Ohjaamo -hanke saapuu maaliinsa helmikuun lopussa. Hankeen päätösseminaarissa hankevastaava Sanna Heimosella oli kertoa miellyttäviä uutisia. - Ohjaamo -toiminta vakinaistetaan Kouvolassa maaliskuun alusta alkaen. Yksi paikka – monta palvelua -toimintamalli siis jatkuu ja kehittyy. Heimosella oli heittää seinälle isoja lukuja, jotka kertoivat siitä, että Ohjaamo on todella löytänyt kohderyhmänsä eli 15–29-vuotiaat nuoret. Yhtä lailla onnistumisesta viestii toiminnasta saatu palaute, joka on lähes poikkeuksetta positiivista. Palvelujen saaminen kootusti yhdestä paikasta on koettu erittäin tärkeäksi. Ohjaamon hyödyt ja vaikutukset ovat sosiaalisia, tiedollisia, taloudellisia ja toiminnallisia. Nuorten tavoittaminen, ohjaaminen ja moniammatillinen verkosto ovat toiminnan kulmakivet. - On ollut runsaasti tapahtumia, tila nuorille tulla, nopeaa päivystysluonteista tukea, rinnalla kulkemista, asiantuntijoiden pariin ohjaamista, koulutusta, palavereita, kehitystyötä ja hankeyhteistyötä. Heimonen korosti myös nuorten osallistamista esimerkiksi kyselyin, työpajoin, haastatteluin, harjoitteluin, työkokeiluin ja peli-iltojen merkeissä. Seminaarissa 22-vuotias Suvi kertoi vaikuttavasti ajatuksiaan Kouvolan palveluista, elämästä ja tulevaisuudesta, ja kuinka hän on päässyt elämässä eteenpäin erilaisten palvelujen kautta. Timantti on hiottu Ohjaamo on alusta ja paikka nuorille, järjestöille, työnantajille, kunnille ja muille viranomaisille.

Loppuseminaarissa puhunut työministeri Jari Lindström kuvaili Ohjaamon ennakkoluulotonta kehittymisotetta hiotuksi timantiksi. Suomessa on tällä hetkellä 45 Ohjaamoa ja tänä vuonna perustetaan 20 lisää. Ohjaamon lähtökohdat kynnyksettömyys, moniammatillisuus ja yhden paikan runsas tarjonta ovat toteutuneet Lindströmin mielestä mainiosti. - Ohjaamon toimintaa leimaavat resurssien viisas käyttö, yhteinen toiminta-alusta ja omien hyvien toimintatapojen ja -kulttuurin muodostuminen. Lindström on mielissään siitä, että nuoret ovat osoittaneet halunsa tulla Ohjaamoon ja sen keskustelevaan ilmapiiriin. Tulevaisuudessa Ohjaamon kaltaista palvelua voisi hänestä harkita koko työvoimaa varten. Ohjaamoiden tulevaisuus näyttä Suomessa hyvältä ja ainutlaatuinen malli kiinnostaa myös Euroopan Unionin tasolla. - Ohjaamo toimii asiakaslähtöisesti ja lyhentää nuorten työttömyysjakson kestoa. Valtion budjetista on osoitettu viiden miljoona euron määräraha Ohjaamoiden vakinaistamiseen. Tulevaisuuden työmarkkinat Oman värinsä seminaariin toi kouvolalaislähtöinen luova johtaja ja tietokirjailija Henkka Hyppönen. Hänen kasvuyrityksensä tutkii tulevaisuutta älykkään organisaation tulokulmasta. Hyppösen mukaan hyödynnettävän tiedon määrä on valtava. - Internet on kaikkialla ja sensoreita on joka puolella eli tietoa on saatavilla. Keinoäly pystyy jalostamaan dataa ja voi vain arvailla, mitä tulee 8

tulokseksi, kun tietoa lyödään yhteen. Mutta me näemme sen, ja se on osin kiinnostavaa sekä pelottavaa. Hyppönen kannusti miettimään, mitä teet tänään kehittääksesi itseäsi. Tulee olla valmis mihin työhön tahansa, tulevaisuuden työmarkkina tarjoaa mahdollisuuksia luovuudelle ja intohimolle. - Luomisen globalisoituminen on tilaisuus yrittäjille, globalisaatio pelaa meidän suomalaisten pussiin. Luova ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja sosiaalinen älykkyys parantavat asemia työmarkkinoilla.

Kouvolan Ohjaamo-hanke 2016–2017 lukuina 2236 4939 57 38

yksilökäyntiä käyntiä ryhmän/ tapahtuman kautta tapahtumaa nuorille tapahtumaa asiantuntijoille Ohjaamo Kouvola Kauppakeskus Valtari, Kouvolankatu 15 p. 020 615 5446, ohjaamo@kouvola.fi nuortenkouvola.fi/ohjaamo

TEKSTI: SANAKAMMARI

Luonto ja liikkuminen painottuvat varhaiskasvatuksessa

Virikkeellisesti Viitakummussa TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Nuorten työpaja, toimintakeskus Kuntola ja joustavan perusopetuksen ryhmä sekä liikkuva päivätoiminta ovat kotiutuneet uusiin tiloihin ja löytäneet yhteisöllisen sävelen. On mukava lähteä joka aamu töihin tai kouluun, sitähän me jokainen toivomme. Yksi motivaation antaja tähän voi olla porukan kokoava kahvio, joka vetää puoleensa ja saattaa ihmiset ja eri toiminnot sujuvasti saman pöydän äärelle yhteisten asioiden pariin. Näin tapahtuu ainakin Viitakummussa. Tätä mieltä on vahvasti erityisopettaja Teemu Hirvisuo, joka toimii joustavan perusopetuksen ryhmässä. Urheilupuiston koulun alaisuudessa toimiva maksimissaan 10 henkilön ryhmä koostuu lähinnä 9. luokan oppilaista. - Koulunkäynti isossa ryhmässä on muuttunut eri syistä haastavaksi ja pienryhmä tarjoaa yksilöllisempää opetusta. Opiskelu on peruskoulupohjaista sisältäen työelämän painotuksia. Tavoitteena on saada peruskoulun päättötodistus. Toimintakeskus Kuntola tarjoaa aikuisiän kehitysvammaisille työ- ja päivätoimintaa, joka sisältää Hannele Siukkolan mukaan monipuolisia toimintoja. - On kädentaitoja, askartelua, ulkoilua ja viriketoimintaa. Palvelun piirissä on noin 30 henkilöä. Nuorten työpaja suuntaa työllistämis- ja koulutuspalvelunsa alle 29-vuotiaille nuorille. Työvalmentaja Tomi Hellsten kuvailee työnkuvaa sangen moninaiseksi. - Teemme puutöitä, verhoilemme huonekaluja, suoritamme muuttoja, siivoamme sekä hoidamme kiinteistöjen kunnossapitoa ja pihatöitä. Osassa näissä myymme palveluita kaupunkilaisille. Näin on myös työpajatoimintaan kuuluvassa kahviossa, mistä saa tilauksesta maistuvia voileipä- tai makeita kakkuja.

Tarpeet kohtaavat Neljälle eri toimijalle muutto uusiin tiloihin viime kesän lopulla oli hyppy osin tuntemattomaan, joka on kääntynyt nopeasti tuloksekkaaksi hyvähenkiseksi yhteistoiminnaksi. Hirvisuo tiivistää tunnelmat näin: - Meitä on täällä monta erilaista toimijaa, jotka olemme porukalla yhtä. Saamme toisistamme tukea, lisää suvaitsevaisuutta, vähemmän ennakkoluuloja ja suhteellisuudentajua nykymaailmaan. Tärkeän henkisen yhteyden lisäksi monet kunkin toimijan tuottamat palvelut ovat hyödyksi toiselle. Työpajajohtaja Sanna Taimisto listaa näistä muutamia. - Kiinteistönhoito, yhteiset koulutuspäivät ja tilaisuudet sekä opiskelijoiden näyttötutkintojen tekeminen pajalla ja keittiössä ovat jo toteutuneita esimerkkejä.

Lisätietoja: nuortenkouvola.fi/nuortentyopajat

Nuori Kouvola -palkinto 2018 Ehdota Nuori Kouvola -palkinnon 2018 saajaa 23.3.2018 mennessä osoitteessa www.nuortenkouvola.fi/nuorikouvola tai Nuorisopalveluiden toimisto, Hallituskatu 7 A, 45100 Kouvola.

Uusi ilme viestii lapsen iloa, myönteisyyttä, eteenpäin menoa ja raikkautta. Nyt on aika hakea päivähoito- ja esiopetuspaikkaa. Yhä useammat Kouvolan kaupungin toimialat viestivät oman ilmeen mukaisesti, viimeisimpänä joukkoon liittyi varhaiskasvatus. Palvelupäällikkö Helena Kuusiston mukaan oma ilme tuo enemmän näkyvyyttä, on yhdistävä tekijä ja viestii joukkoon kuulumisesta. - Olemme paljon esillä valtakunnan tasolla edelläkävijänä esimerkiksi lasten liikkumisen, luonto-opetuksen ja päiväkotibussin merkeissä. Ilmeen värimaailma on miellyttävä ja pehmeä sekä tukee lapsen tapaa hahmottaa asioita. Varhaiskasvatuksen brändi ilmentää myönteisyyttä, iloa lapsuudesta, liikettä ja raikkautta. Painopisteet ovat luonnossa, liikkumisessa ja kulttuurissa. - Liikkuva lapsuus on näkyvä osa markkinointiamme. Jokaisella lapsella on oikeus liikkumiseen, joka edistää terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Pedagogiikan toteutuminen, kulttuurikasvatuksen vahvistaminen, yhteistyön syventäminen perheisiin ja myönteisen luontosuhteen synnyttäminen ovat muut varhaiskasvatussuunnitelman keskeiset alueet. Helmikuussa hakemus sisään

Elokuussa 2018 alkavalle toimintavuodelle uutta päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaa hakevien, paikan siirtoa haluavien ja esiopetukseen tulevien lasten vanhempien on jätettävä hakemus 25.2. mennessä. Haku koskee sekä kaupungin että yksityisiä päiväkotipaikkoja (palvelusetelihakemus). Esiopetusta on tarjolla niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Kuusisto muistuttaa erikseen metsäeskareista ja luonto-opetusryhmistä, joita toimii neljän päiväkodin yhteydessä sekä päiväkotibussista, jonka toimintapaikka pohditaan esiopetukseen ilmoittautumisten mukaan. Hakemus on suositeltavaa tehdä sähköisesti, vain siirtohakemus tehdään vielä paperilla. Sähköinen hakemus löytyy osoitteesta kouvola.fi/varhaiskasvatus.

Kotiutustiimin sairaanhoitaja Mia Ojalehto sai tammikuussa kuusi uutta kollegaa. Ojalehto ohjelmoi PCA-kipupumppua asiakaskäyntiä varten.

Kotiutustiimi • Tarjoaa kaikenikäisille kouvolalaisille ympärivuorokautista kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa. • Kotiutustiimiin tulee potilaita esimerkiksi sairaalapäivystyksistä ja erikoissairaanhoidon osastoilta. Potilailla on hoitavan lääkärin kotona tapahtuvasta hoidosta antama määräys, ja ennen sen aloittamista tehdään hoitosuunnitelma. • Kotona voidaan antaa suonensisäisiä lääkehoitoja ja nesteytyksiä sekä kokonaisvaltaista kivunhoitoa ja tehdä verensiirtoja, verinäytteiden ottoa sekä kotisaattohoitoa. • Henkilökunta koostuu sairaanhoitajista. Oma lääkäri on käytettävissä virka-aikana. • Asiakkaan tulee olla sovittuun aikaan kotona. Lemmikkieläimet ja tupakointi eivät kuulu hoitotilanteeseen, eikä päihtyneitä tai väkivaltaisia asiakkaita hoideta. • Asiakasmaksu on pääsääntöisesti 12 euroa, ja veloitetaan enintään kahdesta kotikäynnistä vuorokaudessa.

TEKSTI: MINNA SEPPÄ kuva: matti matikainen

Sairaanhoitoa kotiin Kotiutustiimissä aloitti tammikuussa kuusi uutta sairaanhoitajaa, minkä jälkeen tiimin kokonaisvahvuus on 18. Töitä riittää, sillä suunta on Kouvolassa sama kun valtakunnallisestikin: kotona tapahtuvaa hoitoa vahvistetaan ja laitoshoitoa vähennetään. - Kotiutustiimillä oli vuonna 2017 yhteensä 514 asiakasta ja se teki 5825 kotikäyntiä. Tänä vuonna on odotettavissa, että PoKSin vuodepaikkojen väheneminen kasvattaa asiakasmäärää entisestään, kotihoitoa tukevien palveluiden palvelupäällikkö Anu Parikka sanoo. Resurssia yövuoroon Uudet työntekijät tuovat vahvistusta erityisesti yövuoroon, jossa tähän asti on ollut useimmiten

yksi sairaanhoitaja. Tulijat saavat perehdytyksen, jonka aikana he liikkuvat työparin kanssa. Hoivatyön esimies Riikka Kajovaaran mukaan tammikuussa aloittaneet sairaanhoitajat ovat kokeneita ammattilaisia, ja solahtaneet tiimiin hyvin mukaan. - Parhaiten tiimin toimintaan pääsee sisään kotikäynneillä. Asiakkaan omissa ympyröissä työskentely kysyy diplomatiaa ja kunnioitusta hänen itsemääräämisoikeuttaan sekä yksityisyyttään kohtaan, Kajovaara tiivistää. Eniten hyötyy potilas Kotona tapahtuva sairaanhoito sopii monelle. Tyypillisimpiä diagnooseja ovat keuhkokuume, munuaisaltaan tulehdus, muu infektiot, syöpä ja vaativammat haavahoidot. Oma ryhmänsä ovat kotisaattohoitopotilaat. - Päätöksen kotiutustiimin asiakkuudesta te10

Asiakkaan omissa ympyröissä työskentely kysyy diplomatiaa ja kunnioitusta hänen itsemääräämisoikeuttaan kohtaan.

kee aina lääkäri, mutta usein kriteerinä on huono yleiskunto, liikkumisen hankaluudet tai korkea tartuntariski, Riikka Kajovaara sanoo. Kotona tapahtuva sairaanhoito on usein yhteiskunnalle taloudellisesti edullisempaa kuin sairaalahoito. Eniten siitä kuitenkin hyötyy potilas. - Ihmiset paranevat kotona vähintään yhtä nopeasti kuin sairaalassa, Anu Parikka sanoo.

TEKSTI ja kuva: MINNA SEPPÄ

•••

Palvelujen parissa

”Tiimin asiakkuus antoi aikaa paranemiseen”

Ihanille naisille hyvät arvosanat

Mitä, jos kauppalistalle piirtyisi ihan jotain muuta kuin olet siihen mielestäsi kirjoittanut? Puheesikin olisi läheisten mukaan sekavaa, vaikka pitäisit ulosantiasi hyvinkin selkeänä? Hätäännyshän siinä tulisi ja tarve hakeutua avun piiriin. Näin kävi valkealalaiselle Pirkko Hyytiäiselle, joka lähti syksyllä 2017 terveysasemalle epämääräisten mutta vakavien oireiden vuoksi. Niiden syyksi selvisi aivoabskessi, paise, joka aiheutti puheen ja liikkumisen häiriöitä.

Kotiutustiimin työtä ohjaa sen antama asiakaslupaus, jossa tärkeitä asioita ovat asiakkaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen, hoitohenkilökunnan saavutettavuus 24/7 puhelimitse, moniammatillisen hoitotiimin käyttö ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Hyytiäinen leikattiin Töölössä. Oireiden uusiuduttua tehtiin toinen leikkaus. Jatkohoidoksi lääkäri määräsi monta kerran päivässä toistuvan antibioottitiputuksen, ja ehdotti sen toteuttajaksi Kouvolan kaupungin kotiutustiimiä. - Olen tehnyt elämäntyöni hoitoalalla, mutta jäin eläkkeelle ennen tiimin perustamista. En siis tiennyt, millaisesta toiminnasta on kyse. - Minulla ei ole palvelusta kuin positiivista sanottavaa: Kaikki tytöt ovat olleet mukavia. Lääkkeet on annettu ja näytteet otettu oikein sekä ajallaan. Voin suositella tätä lämpimästi muillekin. - Jos en olisi päässyt kotiutustiimin asiakkaaksi, olisimme mieheni kanssa viettäneet suuren osan päivistämme terveysasemalla tai matkalla sinne. Kotiutustiimi vieraili Hyytiäisen luona ensin kolme kertaa, sitten kaksi kertaa päivässä. Hoitosuhde päättyi tammikuussa kestettyään kolme kuukautta. Kotiutustiimin sairaanhoitaja Jaana Gertschin mukaan tiimin asiakkaiden hoitojaksot ovat usein viikon tai kahden mittaisia, joskus pidempiäkin. - Pirkon kanssa ehdimme tutustua ja puhua hoitoon liittyvistä asioista perusteellisesti. Hän on suhtautunut tilanteeseen koko ajan erittäin positiivisesti ja rauhallisesti, mikä varmasti edisti paranemista, Gertsch sanoo. Pirkko Hyytiäinen odotti tammikuun alussa eniten sitä, että arki palaa normaaleihin uomiinsa. Pirkon ja hänen puolisonsa elämään kuuluvat muun muassa ravintoloissa syöminen ja matkustaminen. Tärkeintä on kuitenkin perhe ja etenkin lähistöllä asuvat lapsenlapset. - Tältä talvelta kertyi taatusti riittävästi suolavesiruiskuja koko tyttärentyttären nallesairaalan tarpeisiin, Hyytiäinen naurahtaa.

Pirkko Hyytiäisen luona kävi tuttu sairaanhoitaja, Jaana Gertsch.

Asiakkaat ovat antaneet kotiutustiimille kyselyissä huippuarvosanoja. - Pyrimme tarjoamaan laadukasta, kiireetöntä hoitoa. On hienoa saada palautetta, joka kertoo onnistumisestamme, Anu Parikka sanoo. Lainaukset on poimittu asiakastyytyväisyyskyselyjen vastauksista:

Vakava sairaus 84 v, mutta hoitoon pääsin nopeasti ja lääkkeet purivat, joten hoito onnistui hyvin, kiitos. Iso kiitos hoitajille. Keväällä on toinen leikkaus, silloin on tiimille taas tarvetta. Erinomaista työtä ja ennen kaikkea kiireetöntä. Antibioottikin laitettiin tosi hitaasti, niin ei sattunut ollenkaan. KIITOS. Toivomme kotiutustiimin toiminnan jatkumista, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään sairauksien etenemisestä huolimatta. Ihania naisia. Ikävä tulee.

Palvelujen parissa

•••

TEKSTI: MINNA SEPPÄ kuva: matti matikainen

Lisää kuntoutusta ikääntyneille Kun kotihoitoon saatiin kolme uutta fysioterapeuttia, konkarit vapautuivat auttamaan kotihoidon säännöllisiä asiakkaita. Kuntoutusta kehitetään kaupungissa muutoinkin. Kotihoidon asiakkaat ovat myös Kouvolassa entistä huonokuntoisempia, mikä lisää heidän avuntarvettaan. Tämä näkyy myös toimintakykyä mittaavan RAI-mittarin lukemista. - Kun erittäin suuren palveluntarpeen asiakkaita oli toissa vuonna 12,77 %, viime vuonna luku oli 14,09 %, vs. palvelupäällikkö Tiina Köninki Kouvolan kaupungin ikääntyneiden palveluista sanoo.

Kouvolan kotihoidolla on kuukausittain noin 500 tilapäistä asiakasta ja 1000 säännöllistä asiakasta. - Säännöllisistä asiakkaistamme suurin osa hyötyisi kuntoutuksesta, Kouvolan kaupungin kotihoidon hoitotyön vastaava Anne Heikkilä arvioi. Tavoitteeksi tuolilta nouseminen Fysioterapeutin antamaa kuntoutusta on ollut tarjolla vain osalle tarvitsijoista. Tilanne koheni tammikuussa, jolloin kotihoidon fysioterapeuttien määrä nousi kolmesta kuuteen.

Uudet fysioterapeutit hoitavat muun muassa kotihoidon tilapäisiä asiakkaita ja tehostetun kuntoutuksen (tehko) asiakkaita. Kotihoidossa entuudestaan työskennelleet kolme fysioterapeuttia keskittyvät kotihoidon säännöllisiin asiakkaisiin. - Kotikuntoutuksen tehostamisen yhtenä tavoitteena on löytää muistipotilaat niin varhain, että he pärjäävät mahdollisimman pitkään asianmukaisella hoidolla kotonaan, ilman 24/7 laitoshoitoa. Fysioterapeutit arvioivat kotikäynnillä ikääntyneen tilanteen, esimerkiksi liikuntakyvyn ja apuvälineiden tarpeen, ja antavat kotihoidon lähihoitajille ohjeet asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämisestä. Toimenpiteet kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. - Kuntoutumisen tavoitteet sovitaan asiakkaan kanssa. Kyse voi olla siitä, että pääsee nousemaan tuolilta, saa paidan päälleen tai margariinin levitettyä leivälle. Aktiivisuus nostaa elämänlaatua, Heikkilä tiivistää. Kaikissa kotihoidon tiimeissä on muita työntekijöitä kuntoutusasioissa opastava kuntoutusvastaava. Pyrkimyksenä saumaton kuntoutusketju Kotihoidon asiakkaiden kuntoutusta lisätään osana Kouvolan kuntoutuksen kehittämistä. Siihen tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia myös suunniteltu Pohjois-Kymen sairaalan profiloituminen kuntouttavaksi sairaalaksi. Carean asiakkuusylilääkäri Matti Nikkanen kertoo työn olevan käynnissä. - Osasto yksi on profiloitunut erityisesti aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden ja ortopedisten potilaiden kuntoutukseen. Muillakin osastoilla hoitoa uudistetaan kuntouttavammaksi, Nikkanen sanoo. Hän pitää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tärkeänä. - Sairaalan roolina on huolehtia, että potilailla on kotiutuessaan valmiudet jatkaa avokuntoutuksessa. Esimerkiksi apuväline- ja jatkokuntoutustarpeet pitää kartoittaa. Myös Kouvolan kaupungin kuntoutuksesta vastaava lääkäri Mervi Lehtonen korostaa kotiutusvaiheen tärkeyttä. - Pyrkimyksenä on saumaton kuntoutusketju, jossa asiakkaan kuntoutustarpeet kartoittaa hänen kotiutuessaan moniammatillinen tiimi. Siihen kuuluvat hoitava lääkäri, fysioterapeutti ja toiminta- sekä puheterapeutit. Tiedonkulku sairaalasta perusterveydenhuoltoon on tärkeää.

Fysioterapeutit ehtivät kartoittamaan yhä useamman kotihoidon asiakkaan toimintakykyä. Sairaalassa tarjottavaa kuntoutustakin tarvitaan. Fysioterapeutti Leena Rantanen kuntouttaa PoKSissa asiakkaan olkavartta. 12

Uudet lääkärit perehdytetään TEKSTI ja kuva: MINNA SEPPÄ

Kouvola on myös haluttu erikoistumispaikka.

Kouvolan kaupunki lisää sairaanhoitajavetoisia kiirevastaanottoaikoja, samoin paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitoon käytettävää resurssia. Kyse on viiden, 1. maaliskuuta työt aloittavan sairaanhoitajan palkkaamisesta. Uudet sairaanhoitajat keskittyvät paljon palveluja tarvitseviin asiakkaisiin, jotka saavat terveysasemalta nimetyt omahoitajat. He huolehtivat asiakaskohtaisten hoitosuunnitelmien laatimisesta ja niihin sisältyvien käyntien toteutumisesta.

Päivi Matsi palkattiin kahdeksan vuotta sitten vastaperustettuun virkaan, koulutusylilääkäriksi. Matsi sai muokata työn näköisekseen, ja tuloksia on tullut. Hus-alueen Nuorten Lääkärien Yhdistys valitsi hänet vuoden 2016 yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajaksi. Kuusankosken terveysasema myös pisteytettiin vuonna 2015 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) erityisvastuualueen toiseksi parhaaksi koulutusterveyskeskukseksi. Neljän tunnin aloituspaketti Matsi perehdyttää neljän tunnin ajan kaikkia Kouvolan kaupungille töihin tulevia lääkäreitä. Lisäksi heillä on käytössään mittava sähköinen perehdytysmateriaali. Tulijoille kerrotaan kaupungista työnantajana ja työssä noudatettavista talokohtaisista toimintatavoista. Listalla on myös katsaus kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden seurantaan sekä hoitoon. - Yleisin kommentti on: hieno paketti, en ole saanut vastaavaa missään työpaikassa. Lääkäreiden perehtyminen jatkuu terveysasemilla ja neuvoloissa. Neuvoa kysytään kollegoilta ja hoitajilta. Kuusankosken, Keltakankaan ja Valkealan terveysasemilla työskentelee vuodesta riippuen 7-14 erikoistuvaa lääkäriä. Heillä on viikoittain omat oppituntinsa. Niiden ohjelmaan kuuluvat

Sähköinen ajanvaraus ensisijaiseksi

Päivi Matsi saa työlleen tukea muun muassa Husin perusterveydenhuollon yksiköstä.

tänä keväänä esimerkiksi nuorten ahdistus ja vanhusten monilääkitys. Jokaiselle erikoistuvalle nimetään lisäksi ohjaajalääkäri. Hän pitää kerran viikossa tutor-tunnin, jolla keskustellaan muun muassa tehdyistä hoitopäätöksistä. - Siitä pidetään, että yleislääketieteen osa-alueet käydään oppitunneilla systemaattisesti läpi. Kouvola on erikoistumispaikkana haluttu. - Keskeinen syy on varmasti työnantajan koulutusmyönteisyys. Kiitosta tulee myös monipuolisuudesta: erikoistuvat saavat vastaanottojen lisäksi pitää neuvoloita ja päivystää.

Moniammatillisuus kunniaan TEKSTI: MINNA SEPPÄ

Sote-kuntayhtymä vahvistaa ennaltaehkäisyä ja peruspalveluita. Erikoistunut osaaminen tuodaan eturintamaan. Kymenlaakson sote-kuntayhtymän tavoitteena on turvata alueen asukkaille yhtenäiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. - Ikääntyneiden määrä kasvaa maakunnassamme vauhdikkaammin kuin maassa keskimäärin. Myös alueen väestönkehitys ja sairastavuus-indikaattorit haastavat tulevan sote-kuntayhtymän vahvistamaan, uudistamaan ja kehittämään niin toimintamalleja kuin palvelurakennettakin. - Lisäksi kuntayhtymä muodostaa maakuntaan yhden sote-toimijan, joka on kaikille ammattiryhmille houkuttelevampi työnantaja ja tarjoaa erikoistuneelle osaamiselle uudenlaisen toimintaympäristön, Kouvolan kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu sanoo. Mikäli valtakunnallinen sote-uudistus toteutuu, kuntayhtymän rakenteet voidaan hyödyntää vuoden 2020 alussa uudessa maakunnassa. Kiirevastaanotot purkavat jonoja Sote-kuntayhtymä vastaa joulukuisen kyselyn vastauksissa esiin nostettuihin epäkohtiin. Hoidonsaantia nopeutetaan esimerkiksi sähköisellä ajanvarauksella ja sairaanhoitajavetoisilla kiire-

Kiirevastaanottoa laajennetaan

vastaanotoilla. - Pompottelua vähentää se, että kuntayhtymä rakentuu verkostomaiselle, moniammatilliselle työskentelylle. Erikoistunutta osaamista viedään peruspalveluihin, jotta asiakkaan ei tarvitse juosta: erikoislääkäri konsultoi yleislääkäriä tai lastenpsykiatri sosiaalityöntekijää. Kuntayhtymä pyrkii lisäämään ennaltaehkäisevien ja varhaisten palvelujen käyttöä, mikä tukee peruspalveluja ja vähentää korjaavien palvelujen, esimerkiksi erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun, käyttöä. Tämä pienentää sote-kuluja. Asiakastarve tunnistetaan tiedolla Kuntayhtymän toiminnasta halutaan asiakkaiden tarpeita vastaavaa, mikä edellyttää asiakkuuden hallintaa ja muun muassa asiakasmääristä, prosessien pullonkauloista ja asiakastarpeesta tietoa tuottavia ict-ratkaisuja. Kymenlaaksoon rakennetaankin kuntien yhteistä, 1. heinäkuuta käyttöön otettavaa asiakasja potilastietojärjestelmää, joka kokoaa asiakasta koskevan tiedon samaan paikkaan. 13

Lisäresurssi vapauttaa osan terveysasemien hoitajista kiirevastaanottojen pitämiseen. Sähköisiä palveluja kehitetään asteittain niin, että ajan varaaminen myös netistä on sujuvaa. - Samalla lisätään verkosta varattavissa olevien hoitaja-aikojen määrää, terveysjohtaja Kari Kristeri toteaa. Terveysasemien puhelinajanvarauksessa otetaan keväällä käyttöön ohjaava valikkotoiminto. - Toimintojen uudelleenorganisointi vapauttaa henkilökunnan aikaa hoitotyöhön, ja puhelinajanvarausta käyttävät saavat palvelua nykyistä nopeammin.

Sote-kuntayhtymä • Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää ja kuntayhtymä Carea valmistelevat kuntayhtymää, joka hoitaa vuoden 2019 alusta lähtien Kymenlaakson julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. • Kunnat päättävät huhtikuussa, haluavatko mukaan kuntayhtymään. • Sote-kuntayhtymästä 12/2017 tehdyn kuntalaiskyselyn vastauksissa sote-palvelujen epäkohtana nähtiin aikojen riittämättömyys ja asiakkaan pomputtelu luukulta toiselle. Palvelujen laadun kannalta tärkeimpänä pidettiin osaavaa henkilökuntaa ja nopeaa pääsyä palveluihin. Lisätietoa: uusikymenlaakso.fi

Ennaltaehkäisevät palvelut • sisältävät esimerkiksi terveystarkastukset, seulontatutkimukset, suun ja hampaiden tarkastukset, hammashoidon, ravitsemus- ja terveysneuvonnan, ehkäisevän päihdetyön, ohjatun liikunnan ja liikuntaneuvonnan, tapaturmien seurannan sekä ehkäisyn ja ravitsemusterapian • tuottajina muun muassa neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä terveysasemat. Myös kuntien koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä järjestöjen toiminta vähentävät sote-palveluiden tarvetta. • tukevat yhdessä peruspalveluiden kanssa kuntalaisten hyvinvointia. Sitä edistävät myös palvelujen saavutettavuuden paraneminen, uudenlaiset asiointimuodot ja hyvinvointiteknologia.

Kaupunki kehittyy

•••

Tavoitteena monipuolinen tonttivaranto TEKSTI: sanakammari KUVA: kouvolan kaupunki

Runsas vanhojen omakotitalojen tarjonta vaikuttaa pientalotonttien kysyntään, uusia tonttialueita tulee tarjolle lähivuosina. Yritysten tarpeisiin varautuminen on pitkän tähtäimen toimintaa laajalla skaalalla. 12, 19, 29; siinä kolmen edellisen vuoden uusien pientalotonttien luovutusmäärät Kouvolassa, vaikka tonttien hinnat ovat alhaisimpia Suomen suurista kaupungeista. Kaupungingeodeetti Sami Suoknuuti myöntää, että luvut eivät päätä huimaa, mutta tietää myös tarkkaan, mistä alhaiset määrät viestivät. - Täällä on ollut viime vuosina paljon vanhoja omakotitaloja myynnissä. Sellaisen hankkiminen on lähes aina edullisempaa kuin uuden talon rakentaminen. Pientalotonttien varanto on hyvä, ja niin sen tulee Suoknuutin mukaan ollakin. Tällä hetkellä päähuomio on Korian asuntomessualueella, mutta myös muualla kaupungin alueella alkaa tulla uusia tontteja tarjolle. Lautaron neljä tonttia ja Haanojan uusi alue ovat ensimmäisinä vuorossa, Marttila Korialla sekä Pikkuniitty ja Nurmiranta Valkealassa seuraavat. Loikalanpellon, Kalalammen ja Vatajanpuiston jatkoalueet sekä Kytöhalme ja ItäNaukio ovat niin ikään listalla. - Tontteja tulee tarjolle alueellista kysyntää

vastaten, älytöntä määrää niitä ei kannata reserviin varata. Seuraavan 10 vuoden aikana voimme tarvittaessa ottaa käyttöön jopa 300 uutta tonttia. Suoknuuti muistuttaa, että vapaita tontteja on tarjolla myös nykyisen rakenteen sisällä, näin on esimerkiksi Myllykoskella ja Inkeroisissa. Ennustamisen jalo taito Yritys- ja liiketilatonttien osalta tarvetta on toisaalta pienille mutta myös suurille, usean hehtaarin kokoisille tonteille. Suoknuuti näkee vilkastumista myös näiden väliin asettuvassa tonttiluokassa, silti selkein lisätarve on suurille logistiikkatonteille. - Yritysten suhteen pitää pystyä varautumaan hyvin pitkällä aikajänteellä. Yritysten tarpeiden skaala on laaja ja kaikkeen pitää varautua, mikä vaatii jonkin tason ennustamista. Suoknuuti nostaa esille läheisen toimivan yhteistyön Kouvola Innovationin kanssa, mistä on selkeää hyötyä tulevaan varautumisessa. Yhteistyö käsittää myös tärkeän yritystonttien ja toimitilojen markkinoinnin, joka on tehostumassa.

Yrityssektorilla tonttien kysynnässä ja tarjonnassa on yhtä lailla alueellisia vaihteluita. Liiketonttien kohdalla tilanne on varsin hyvä, niitä on tarjolla muun muassa Tervaskankaalla ja Korjalan kolmiossa. Täsmennyksiä linjauksiin Maapoliittinen ohjelma ohjaa pitkällä tähtäimellä kaupungin maanhankintaa ja tonttien luovutusta. Suoknuuti listaa uuden tiiviin ohjelman pääperiaatteet. - Maanomistus ja tonttien luovutus turvaa kaupunkirakenteen kehittämistä. Maanhankinta on aktiivista ja perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Uudet asemakaavat tulevat vain sinne, missä kaupunki omistaa pääosan kaavoitettavasta alueesta. Tavoitteena on monipuolinen, kysyntää vastaava tonttitarjonta. Suoknuuti muistuttaa myös riittävien virkistys- ja suojelualueiden turvaamisen olevan osa kaupungin maapolitiikkaa. Kaupungilla on tällä hetkellä noin 180 hehtaaria suojeltua maaaluetta. Vuosittain päivitettävä maankäytön toteuttamisohjelma ohjaa käytännön toimintaa, sisältäen talous- ja investointisuunnittelun, ja mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin tonttikysynnän muutoksiin.

Havainnekuva Pioneeripuiston asuntomessualueelta.

Lisätietoja: kouvola.fi/mato

Kouvola RRT Kouvolassa on käynnissä osin EUrahoitteinen rautatie- ja maantieterminaalihanke (Kouvola RRT), jonka myötä kaupungin asema merkittävänä logistiikkatoimijana vahvistuu.

TEKSTI: tarja hurtta KUVA: Tuomo Mäläskä, TARJA HURTTA, JOHANNES WIEHN

Konttijunia Kiinaan Marraskuussa Kouvola nousi uutisotsikoihin, kun ensimmäinen konttijuna avasi Uuden Silkkitien Kouvolasta Kiinaan. Sittemmin junia on lähtenyt jo useita ja reitti on vakiintumassa. Tuonti- ja vientimäärät yli kaksinkertaistuivat joulukuussa ja kysyntä kasvaa koko ajan. Euroopan ja Aasian väliset rautatieyhteydet ovat ylikuormittuneet ja uusia reittivaihtoehtoja tarvitaan. Kouvola-Kiina-Kouvola konttijunayhteys vakiintuu kevään aikana viikoittaiseksi. Kouvola Innovationin kehittämispäällikkö Simo Päivinen on syystäkin tyytyväinen reitin saamaan vastaanottoon.”Pystymme tarjoamaan nopean ja hinnaltaan kilpailukykyisen logistiikkaratkaisun monelle yritykselle esimerkiksi tuotteille, joita merikuljetuksen kosteus haittaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös Pohjoismaille. Kiinnostus on herännyt jo Ruotsissa ja reitti tarjoaa mahdollisuuksia myös PohjoisNorjaan. Pohjoismainen yhteistyö Kouvolan

kanssa kasvaa ja tuo meille myös läntiset toimijat mukaan yhteistyöhön”, Simo Päivinen iloitsee. Logistiikka on Kouvolan vahvuus Kouvolan kaupunki haluaa investoida logistiikka-alaan, etenkin rautatielogistiikan kehittämiseen ja mahdollistaa sen kasvun myös tulevaisuudessa. Kouvola on jo tänään kansainvälinen rahtiliikenteen keskus. Euroopan logistiikkakeskusten vertailussa Kouvola on arvioitu Pohjois-Euroopan parhaaksi logistiikkakeskukseksi. Kouvolassa toimii noin 200 logistiikka-alan yritystä ja ala tarjoaa lähes 2000 työpaikkaa.Tulevaisuudessa työpaikkojen määrän on arvioitu moninkertaistuvan, kun Tehola-Kullasvaaran alueelle rakentuu moderni pitkien junien rautatie- ja maantieterminaali. Yleissuunnitteluvaiheessa on arvioitu, että Kouvolaan syntyisi koko logistiikka-alueen toteutuksen myötä jopa 1500 uutta työpaikkaa. Rautateiden maailmanlaajuinen merkitys kasvaa jälleen. Monet toimijat etsivät ympäristöystävällisiä kuljetusratkaisuja esimerkiksi Aasiasta ja Aasiaan. Rautatie on erittäin kilpailukykyinen sekä ympäristöllisistä ja taloudellisista syistä johtuen. 15

Tehola-Kullasvaaran alueelle rakennetaan edistyksellinen intermodaalialue ja 1100 metriä pitkät kuormausraiteet, joilla erikoispitkiä junia voi käsitellä kokonaisina. Terminaali toimii open access –periaatteella. EU:n tavoitteet rautatieliikenteen kehittämisestä edellyttävät ratapihoja ja lastausterminaaleja, jotka ovat tasapuolisesti kaikkien operaattoreiden käytettävissä. Kouvola RRT:n on arvioitu lisäävän talouskasvua ja työllisyyttä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Kouvola RRT on osa Euroopan liikenteen ydinverkon (TEN-T) kehittämistä ja Suomen ainoa Euroopan liikenteen ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali. Kouvola RRT on kansainväliseltä merkittävyydeltään rinnasteinen HaminaKotkan, Helsingin, Turun ja Naantalin satamien sekä Helsingin ja Turun lentokenttien kanssa.

Lisätietoja: kouvola.fi/rrt Ensimmäinen konttijuna Kiinan Xi’aniin, Railgate Finland Kouvola China Express, saatettiin juhlallisesti matkaan marraskuussa.

Elämän sykkeessä

•••

Yhteisöllisessä ilmapiirissä yhteistyö tiivistyy

1. kerros Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry 2. kerros Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry Kouvolan Reumayhdistys ry Palkinto-Pajarinen ky SPR Kouvolan osasto, ystävätoiminta Sudet ry (Jalkapallo) Sudet Salibandy ry Vuoroveto Mielenterveysseura ry Voimahuone Kouvola kaupunki, yhteisöllisyyden edistäminen

Porukkatalo on osoittanut tarpeellisuutensa ja hyödyllisyytensä jo alkumetreillä. Tilojen käyttäjien runsas määrä antaa tekemiseen uusia mahdollisuuksia.

3. kerros Hope Kouvola Hovi & Hakaniemi Terapiapalvelut Kouvola Hacklab ry Kouvolan Animalia - Animalia ry Kouvolan Kameraseura ry Kouvolan Suunnistajat ry Monikulttuurikeskus Saaga Suur-Kouvolan Romaniyhdistys ry Kouvolan kaupunki, liikuntapaikkapalvelut, terveyden edistäminen, liikuntapalvelut Lisäksi Kokoushuone Voima 16 henkilöä Kokoushuone Toivo 25 henkilöä Aulatila 60–80 henkilöä Saunaosasto 20 henkilöä 4. & 5. kerros Kouvolan kaupunki, kotihoito, omaishoito

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Porukkatalo Savonkatu 23, 45100 Kouvola p. 020 615 9026, kouvola.fi/porukkatalo

Täältä löytyy kaikki, toteaa Veli-Pekka Hämäläinen ja esittelee Porukkatalon kattavaa tila- ja toimintatarjontaa. Hämäläinen työskentelee Kouvolan kaupungin yhteisöllisyyden edistämisen yksikössä, ja sitä Porukkatalo toteuttaa käytännössä mitä suurimmassa määrin. - Tämä on kaikkien seurojen ja yhdistysten paikka tulla pitämään mitä erilaisimpia tilaisuuksia ja tapahtumia. Jo ensimmäisten viikkojen aikana edullisia tiloja on hyödynnetty todella paljon. Aivan ensimmäisenä Porukkataloon muuttivat Sudet Jalkapallo ja Sudet Salibandy. Kummankin lajin edustajilla on jalkapallopuolen toiminnanjohtaja Mika Seppälän mukaan yhteiset ja samanlaiset tarpeet, jotka täyttyvät nyt erinomaisesti. - Joukkueilla, valmentajilla ja vanhemmilla on nyt tila, missä kokoontua. Peliasiat hoituvat

kentillä, kaikki muu täällä. Seppälä on lyhyessä ajassa havainnut, miten muun muassa valmentajien yhteistyö on parantunut ja yhteisöllisyys lisääntynyt. Kaupunki on Susille tärkeä yhteistyökumppani ja kun tärkeät kaupungin toiminnot ovat nyt saman katon alla, on yhteistyö kasvotusten läheistä ja sujuvan antoisaa. Tietoa ja toimintaa Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry (KVY) toimi aiemmin Pohjola-talossa. Toiminnanjohtaja Katja Valkeisen mukaan yhdistys ja sen palvelut löytyvät Porukkatalosta aiempaa paremmin. - Odotuksemme ovat korkealle, uskomme näkyvyytemme kohenevan ja palvelumme tavoittavan entistä useamman kouvolalaisen, heitä kaikkia vartenhan me toimimme. 16

KVY ja sen 40 jäsenyhdistystä täyttävät viisikerroksisen Porukkatalon ykköskerroksen, mihin 6.000 jäsenen on helppo tulla. Samalla voi asioida muiden talon toimijoiden luona, mikä lujittaa Valkeisen mielestä yhteistyötä. Kaupungin valoihin keskusta-alueelle muuttaminen tuo piristystä Kouvolan Korttelikotiyhdistyksen tekemiseen. Tätä mieltä on projektikoordinaattori Tuomas Valtonen, joka näkee niin ikään potentiaalia yhteistyön tiivistämiseen. - Olemme löytäneet heti tuoreeltaan synergiaetuja ja yhteisiä asiakkuuksia. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia toimintaan. Valtonen tietää monen muun lailla, että Porukkatalo on nähnyt paljon elämää. Nyt hän on mielissään siitä, että taloon on saatu syntymään uuden ajan vireää kouvolalaista yhteistoimintaa.

Positiivinen porukka muokkaa ilmapiiriä TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: PIK -yhteisö

Juha Huhtalan omakohtainen ajatus mainettaan paljon paremmasta Kouvolasta on kumuloinut aktiiviseksi kansanliikkeeksi. Yli 10 000 ihmisen väylä, joista suurin osa toimii aktiivisesti ja sitoutuneesti. Heillä kaikilla on tavoitteena toimia vastuullisesti ilmapiiriltään myönteisen Kouvolan puolesta. Sitä on Positiivisten Ihmisten Kouvola (PIK) Facebook -ryhmä, jonka Juha Huhtala polkaisi liikkeelle viime vuonna. - PIK-ryhmässä some osoittaa parhaat puolensa ja tehonsa. Se voi merkittävästi vaikuttaa, jopa ratkaista Kouvolan suunnan. Ilmapiiri on todella tärkeä vetovoimatekijä. Huhtalan idea perustaa PIK-ryhmä lähti henkilökohtaisesta tunteesta, että Kouvola on paljon mainettaan parempi kaupunki. Tavoitteena oli myös irtipääsy ”koulukiusatun roolista” ja äänekkään, kaiken alasampuvan enemmistön huutoon vastaaminen. - Halusin luoda urputuksesta vapaan vyöhykkeen ja väylän, jossa voi nostaa hyviä asioita esille. En osannut yhtään kuvitella, millaisen voiman ryhmä sai syntymään. Huhtala on yllättynyt täysin, miten idea pienen kaveripiirin vinkkipalstasta on kumuloitunut vauhdilla mielenkiintoisiksi ilmiöiksi ja merkittäväksi toiminnaksi, myös käytännön tasolla. Veteraanien ulkoiluttaminen, dronekuvauskilpailu ja hyväntekeväisyyshuutokauppa ovat tästä konkreettisia esimerkkejä, ja lisää mahdollisuuksia on paljon olemassa. Väylä löytyy aina

Positiivinen sisäsyntyinen vastuu, mikä vaikuttaa päivittäiseen toimintaan. Tällaisen ilmiön on Huhtala löytänyt omasta käyttäytymisestään. - Minä olen nyt tätä porukkaa ja näytän kaikkien muiden lailla esimerkkiä hyvän kautta. Sosiaalinen media ja Facebook on tähän aikaan hyvin istuva kanava pyörittää PIK-ryhmää. Maailma ympärillä kuitenkin muuttuu ja tilanteet sen mukana. - Väylä tämän tyyppiselle toiminnalle löytyy aina. Tärkeintä on, että ajatus kantaa, ja sitä se toden totta tekee.

Timo Nisula, Kalle Wiskari, Valter Vaihtomies ja Juha Huhtala PIK-sketsihahmokilpailun palkintojen jaossa.

TEKSTI: tarja hurtta

Sinäkin voit vaikuttaa! Kuntalaiset voivat osallistua kaupungin toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon monin tavoin. Kouvolan kaupunki tarjoaa asukkailleen monia kanavia vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Asukkaat ovat voimavara, jotka tuovat tärkeän panoksensa kaupungin toimintaan suoran vaikuttamisen tai esimerkiksi järjestötyön kautta. Kouvolassa on kehitetty aktiivisesti sekä sähköisiä vuorovaikutuskanavia että luotu rakenteita kuulemiselle. Asukkaiden osallisuuden lisääminen on kirjattu kaupungin strategiaan ja mm. Hyvinvoiva Kouvola -ohjelmassa panostetaan ennaltaehkäisyyn sekä asukkaiden kuulemiseen ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Lisätietoja: kouvola.fi/hyvinvoivakouvola

Vaikuttaa voi monella tavalla Tiesitkö, että sinäkin voit vaikuttaa kaupungin palvelujen kehittämiseen ja oman asuinympäristösi asioihin monella tavalla? Vaikuttaminen onnistuu esimerkiksi: Kasvokkain • AsukasAreena-tilaisuudet • Kuulemistilaisuudet/infotilaisuudet • Henkilökohtaiset tapaamiset • Oppilaskunnat • Omaisten illat • Vanhempainillat • Osallistuminen elinympäristön kehittämiseen Päätösosallisuuden kautta • Nuorisovaltuusto • Vammaisneuvosto • Vanhusneuvosto • Maahanmuuttoneuvosto • Kylien neuvottelukunta • Vapaa-ajan asukastoimikunta Netissä/sähköisesti • Vaikuta-osio kouvola.fi etusivulla • Anna palautetta (kouvola.fi etusivu) • Asiakasraadit • Vastaamalla mielipidekyselyihin/tutkimuksiin • Some: Facebook, Twitter, Instagram • Sähköposti • kuntalaisaloite.fi Lisätietoja: kouvola.fi/vaikuta

Kaupunki kehittyy

•••

Miikka Rummukainen (keskellä) kiittää TT Monitoimipalvelut Groupin Tero Tyynelää (vas.) ja Kouvolan kaupungin Antti Nybergiä erittäin toimivasta yhteistyöstä Manskin uudistamisessa.

MANSKIN AVAJAISET Kävelykatu Manskin avajaiset 21.4.2018 klo 14–17 Manski – Kouvolan kohtaamispaikka keskustassa – on saanut uuden upean ulkomuodon, jota juhlistamme sen arvoisella ohjelmalla. Kouvola ja kouvolalaiset moniosaajat näkyvät yllätyksellisessä avajaisohjelmassa.

Manskilla tavataan!

Omasta tekemisestään ylpeä kouvolalainen

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Miikka Rummukaisen reilun vuoden mittainen urakka Manskilla jätti mieleen hienot muistot. Työmaaporukasta hitsautui upeasti toimiva verkosto, joka selätti kaikki haasteet. Seuraava savotta odottaa luolakohteiden erikoismiestä Korialla. Tämä mies on tallannut kirjaimellisesti kouvolalaista kivistä polkua reilun vuoden, hypännyt haasteesta seuraavaan ja ohjannut orkesteria ammattimiehen ottein aamuyöstä iltamyöhään. Silti hän jaksoi hymyillä päivästä toiseen, olla kärsivällinen ja nauttia joka hetkestä. - Olen viihtynyt täällä todella hyvin, olen tullut juttuun ihmisten kanssa mainiosti ja olen saanut täältä uusia ystäviä. Kouvola on paljon mainettaan parempi paikka. Näin kertoo pinttynyt pääkaupunkiseudun kasvatti Miikka Rummukainen, joka toimi työnjohtajana kävelykatu Manskin uudistamisessa pääurakoitsija VRJ Etelä-Suomi Oy:n palveluksessa. Syksyllä 2016 käynnistynyt urakka

tuli pääosin päätökseensä vuoden 2017 lopulla. - Hirmu haastava kohde, jossa tärkeintä oli järjestää kulkemiset niin, että joka paikkaan oli pääsy. Kaikkien oli pystyttävä liikkumaan, asumaan, elämään ja tekemään töitä. Kun työmaa joulun alla purkautui Manskilta, seisoi sulalla, uuden ilmeen saaneella kävelykadulla sangen tyytyväinen työnjohtaja. Mieleen olivat tallentuneet hienot muistot, päällimmäisenä niistä oli ansaittu hyvänolon tunne onnistuneesta rupeamasta. - Me teimme tämän. Olen ylpeä omasta ja kaikkien tekemisestä. Ympärilläni on ollut hieno verkosto, paikalliset urakoitsijat ovat superosaavaa porukkaa. Ja kaupunki saa omasta roolistaan täyden kympin. Hienon asuinalueen kimppuun Rummukaiselle Manskin kaltaiset kohteet ovat tyypillisiä työmaita, yksi tunnettu ja näkyvä hänen johtamansa kohde on Musiikkitalon puisto Helsingissä. Rakennusinsinöörin koulutuksen omaavalta mieheltä sujuvat kaikki rakentamiseen liittyvät työt.

Hirmu haastava kohde, jossa tärkeintä oli järjestää kulkemiset niin, että joka paikkaan oli pääsy. Kaikkien oli pystyttävä liikkumaan, asumaan, elämään ja tekemään töitä. - Pidän kuitenkin erityisesti katu- ja tierakentamisesta. Olen myös luolakohteiden erikoismies, niissä töitä saa tehdä hyvinkin rauhallisessa ympäristössä. Kouvolalaisten asenteessa Rummukainen havaitsi reilun vuoden kuluessa positiivisen muutoksen. Alkuhetkien ilkeämieliset puheet kääntyivät sitä mukaa plus-merkkisiksi, kun valmista alkoi tulla. - Ja odottakaa, kun kesä koittaa. Silloin Manski pääsee parhaaseen loistoonsa. Matkalaukkuelämään tottunut Rummukainen ihastui Kouvolaan niin paljon, että hänestä tulee kouvolalainen. Asunnon sijainnista riippumatta tulevat työmatkat taittuvat sujuvasti ilman isompia liikenneruuhkia. - Seuraava savottani on Korian asuntomessualueen pintaurakka eli kaiken näkyvän maisemointi. Siitä tulee hieno asuntoalue.

Kahden ikääntyvän aikuisen taidekoti

- Rakennamme helppokulkuista, kahta ikääntyvää mahdollisimman hyvin palvelevaa taloa, Anne Hasu ja Paavo Hakkarainen sanovat.

TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: VESA VAINIO

Luonto ja historia ovat lähellä Anne Hasun ja Paavo Hakkaraisen sydäntä. Niin myös tulevaa kotia, jolle löytyi sopivan tasainen tontti asuntomessualueelta. Itse suunniteltu omakotitalo palvelee yrittävän pariskunnan työtä ja harrastuksia. Halu tehdä vielä yksi talo, joka sopii tähän ikään ja elämänvaiheeseen. Siitä käynnistyi vuosi sitten Anne Hasun ja Paavo Hakkaraisen projekti, joka päättyy reilun puolentoista vuoden päästä asumiseen Korian asuntomessualueella. Mieluinen tontti löytyi ensimmäisten joukossa ja rakennuslupakin on jo myönnetty. - Saimme haluamamme, tasainen ja toimiva puistoalueeseen rajoittuva tontti päättyvän kadun päässä, missä luonto on takapihalla. Näin kuvailee rakennuspaikkaa Hakkarainen, jolle luonto sekä metsästys- ja koiraharrastus ovat lähellä sydäntä. Hasu on samaa mieltä ja lisää yhdeksi plussaksi sen, että alue valmistuu kerralla. Varuskunta-alueen historia miellyttää niin ikään molempia, ja Hasu nostaa myös hänelle läheisen taiteen esille. - Talomme työnimenä on ”Taidekoti”. Haluan tuoda taiteen messualueelle ja tarjota taideelämyksiä messuvieraille. Helppo tehdä töitä, elää ja asua Moision kartanossa yrittäjänä toimiva Hasu ja kattoalan yritystoimintaa harjoittava Hakkarainen tekevät töitä usein kotoa käsin. Tämä on yksi tekijä talon suunnittelussa, josta he ovat vastanneet itse, puhtaaksi piirtämistä lukuun ottamatta. - Tilan käyttö on mietitty huonekohtaisesti. Lähtökohtana on rakentaa helppokulkuinen yksikerroksinen talo kahdelle ikääntyvälle aikuiselle, he kuvailevat yhteistä tavoitetta. Rakennusalan ammattilaisena Hakkarainen vastaa pitkälti tulevasta rakennustyöstä, vain sähkö-, lvi- ja maanrakennustyöt ovat ostopalvelua. Hasu korostaa, että he käyttävät paikallisia yrityksiä, jotta raha jää kotiseudulle. Työsuoritusten lisäksi rahaa kuluu tarvikehankintoihin, sillä vain ulkoseinäelementit ja kattoristikot tulevat talotoimittajalta. Hakkaraisen kädet syyhyävät jo tarttumaan hanskoihin.

- Pääsiäisen tienoilla on tarkoitus aloittaa, seinäelementit tulevat tontille heti kesän alussa. Kouvolalaista vetovoimaisuutta Hasu ja Hakkarainen lähettävät ison kiitoksen sujuvasta yhteistyöstä messuorganisaation ja rakennusvalvonnan suuntaan. Matkan aikana saatu apu ja tuki on saanut heidät tuntemaan, että rakentajista välitetään aidosti. Kouvolassa aina vaikuttanut Hasu ja Savosta seudulle kotiutunut Hakkarainen näkevät asuntomessuissa ison vaikuttamisen mahdollisuuden niin omalta kuin Kouvolan seudun osalta. - Tunnen itseni yrittäjänä Elimäen ja koko seutukunnan puolestapuhujaksi. Asuntomessut monille muistoja herättävällä historiallisella varuskunta-alueella ovat iso mahdollisuus vetovoimaisuuden kannalta, painottaa Hasu. Sitä on myös heidän taidepainotteinen taloprojektinsa, jonka edistymistä on mielenkiintoista seurata. Vatajanpuiston nykyisestä kodista on lyhyt matka työmaalle, ja Korian tulevasta kodista pääsee kätevästi jatkossa töihin, tärkeitä pointteja nekin. 19

Löydä oma tonttisi 35 tonttia ja yhtä monta erilaista tarinaa. Pioneeripuistossa – 9 minuutin päässä Kouvolan keskustasta. Asuntomessutoimiston sekä aluevalvojan tuella. Ja valmista tulee kerralla. Tonttihaku käynnissä: www.asuntomessut.fi/kouvola

Tonttihaku käynnissä asuntomessut.fi/kouvola

Luonnostaan tuntematon

•••

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat arvaamattomia muutoksia

TEKSTI: SANAKAMMARI

Yhdyskuntarakenne, maankäyttö, maa- ja metsätalous sekä asuminen on mietittävä ja suunniteltava uusista lähtökohdista. Verkostoituminen ja edelläkävijän rooli ovat mahdollisuuksia hyötyä väistämättömästä ilmiöstä.

Sademäärät kasvavat, sateet tulevat yhä useammin vetenä myös talvella, myrskyt iskevät rajulla voimalla luontoon, joka routii leudossa säässä entistä vähemmän. Tieverkko, metsät, pellot, vesistöt ja asumukset ovat alttiimpia rasituksille ja vaurioille. - Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo lähivuosikymmeninä arvaamattomia muutoksia, joita on vaikea ennakoida. Ne tulevat vaikuttamaan ja näkymään Kouvolan kaupungin kaavoituksessa ja rakentamisessa. Näin vakuuttaa Taru Suorsa, joka on tehnyt kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalveluille opinnäytetyön, jonka aihe on etsiä keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Vaikka asia on yleismaailmallinen ja kansallinen, on Kouvolan kuitenkin tehtävä työnsä itse. - Ratkaisuja tulee pohtia paikallisista lähtökohdista. Miten ilmastonmuutos, joka on väistämätön ilmiö, vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen sekä yleensä asumiseen ja elämiseen. Tietoa löytyy kiinnostuneelle Suorsa ottaa esimerkiksi hulevedet, joiden riskialueiden kartoittaminen ja varautuminen tu-

levaan laatimalla hulevesistrategia on yksi osa työtä. Sadannan lisääntyminen pehmentää maaperää ja kasvattaa sortumariskiä, mikä edellyttää omia toimenpiteitä. Peltojen vesitalous muuttuu ja aiheuttaa muutoksia konekantaan, työmenetelmiin ja viljelylajikkeisiin. Luonnossa lajisto muuttuu ja muuttaa metsien hoitoperiaatteita, myös taajamissa. Lämpösaarekeilmiön myötä kaupungit lämpenevät enemmän kuin ympäröivä seutu, mikä asettaa omat vaatimuksensa kaupunkisuunnittelulle. - Jotta voimme kohdata tulevan onnistuneesti, meidän on varauduttava siihen mahdollisimman hyvin. Tarvitsemme kestävän kaupungin suunnitteluohjelman, jonka voimme laatia yhteistyössä samoissa olosuhteissa elävien kuntien kanssa. Suorsa näkee, että asian kanssa ei kannata vitkutella, vaan omia edelläkävijän rooli. Se voi tarjota ratkaisevan edun kehittää matkailua ja muun muassa uudenlaiseen ajatteluun pohjautuvaa Green Care liiketoimintaa. - Julkaisuja, materiaalia ja tietoa aihealueesta kyllä löytyy, enemmän on kyse kiinnostuksesta asiaan.

Kestävä kehitys, biotalous, ympäristöliiketoiminta ja vastuullinen yrittäjyys ovat vahvasti osa tämän päivän elämää. Kestävän kehityksen asialla Lahtelaislähtöinen Suorsa muutti Kouvolan seudulle vuosituhannen vaihteen tietämillä. Omaa alaansa aikansa hakeneena hän päätyi ympäristöalalle vähän vahingossa. Tänä vuonna ympäristösuunnittelijaksi (AMK) valmistuva Suorsa on sangen tyytyväinen valintaansa. - Kestävä kehitys, biotalous, ympäristöliiketoiminta ja vastuullinen yrittäjyys ovat vahvasti osa tämän päivän elämää. Voin osaltani olla edistämässä työtä yhteisen ympäristömme hyväksi.

Lisätietoja: kouvola.fi/ymparistonsuojelu Timo Martikainen, puh. 020 615 6755

Aika toimia öljysäiliön kanssa TEKSTI: SANAKAMMARI KUVA: Jaana Martin

Suojausrakenteet, kuntotarkastus ja asianmukainen käytöstä poisto korostuvat erityisesti pohjavesialueilla. Kouvolan kaupungin voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset astuivat voimaan 1.8.2013. Niissä on määritelty pohjavesialueella olevien öljysäiliöiden suojausrakenteille viiden vuoden siirtymäaika (muualla 10 vuotta), joka umpeutuu siten tämän vuoden elokuussa. Ympäristötarkastaja Jaana Martin muistuttaa, mitkä asiat tulee olla tuolloin kunnossa. - Ulkona maan pinnalla oleva yksivaippainen öljysäiliö on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen, johon mahtuu suurimman varastoitavan säiliön sisältö. Sadeveden pääsyn suoja-altaaseen voi estää kattamalla tai käyttää säiliöitä, joissa kiinteä ulkokuori toimii sekä valuma-altaana että sääsuojana. Sisätilassa lattia voi toimia suoja-altaana. Pohjavesialueella uusien käyttöön otettavien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Maanalaisia säiliöitä ei pohjavesialueelle saa enää asentaa, olemassa olevien suhteen Martin korostaa säännöllisiä kuntotarkastuksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitää yllä rekisteriä, josta voi tarkistaa onko tarkastusyrityksellä vaadittava pätevyys. - Ensimmäinen tarkastus on pohjavesialueella 10 vuoden kuluttua säiliön käyttöönotosta (muualla 15 vuotta), seuraavat määräytyvät säiliön kuntoluokan mukaan (2–10 vuotta).

Puhdistus ennen poistoa Kun öljysäiliön käyttö loppuu, sitä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Maanalainen säiliö putkistoineen on poistettava maaperästä vuoden sisällä. Ennen säiliön nostamista, on se puhdistettava huolellisesti ammattilaisen toimesta ja puhdistuksesta on säilytettävä todistus. - Maanpäällinen säiliö on niin ikään puhdistettava, mutta säiliö voi jäädä paikalleenkin. Mikäli on syytä epäillä säiliön vuotaneen, on otettava yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaiseen ennen kaivannon peittämistä. Jos maanalainen säiliö sijaitsee hankalasti poistettavassa paikassa, esimerkiksi lähellä rakennuksen perustuksia, voi poistamisen vaihtoehdoista keskustella kaupungin ympäristötarkastajien kanssa. Martin tähdentää, että heihin kannattaa olla yhteydessä hyvin alhaisella kynnyksellä. - On parempi hoitaa asiat kunnolla ja ajoissa, koska vastuu mahdollisista ongelmista on lähes aina käyttäjällä. Kun toimii huolellisesti, vaikuttaa siihen, että muun muassa juomavesi säilyy puhtaana ja terveellisenä.

Lisätietoja: kouvola.fi/kemikaalit Jaana Martin, p. 020 615 8032 Jenni Ojala, p. 020 615 7923

Venepaikkavaraus sähköisestä palvelusta Optio vanhaan paikkaan säilyy, numerointi uudistuu ja avain tarvitaan ainakin toistaiseksi laiturille pääsyyn. Kouvolan kaupungin tarjoamien venepaikkojen varaus tapahtuu jatkossa sähköisesti. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa varauksen käytännön tekemistä, nyt maksaminen tapahtuu sujuvasti varauksen yhteydessä verkkopankissa ilman erillistä laskutusta. Tammikuun lopulla avautuneeseen palveluun voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla tai suomi.fi -tunnistuksella. Järjestelmä näyttää oletuksena aiemman varauksen pohjalta vanhan venepaikan, johon venepaikan haltijalla on olosuhteiden säilyessä muuttumattomina lähtökohtainen optio myös seuraavalla veneilykaudella. Varaus tähän paikkaan tulee vahvistaa 28.2. mennessä. Mikäli varaus raukeaa, paikka menee yleiseen hakuun muiden vapaiden paikkojen joukkoon. Laituripaikoille pääsyyn tarvitaan edelleen avain, jolla saa lukollisen portin auki. Avain on noudettavissa yhteispalvelupisteestä kaupungintalolta. Kaupunki selvittää parhaillaan muita joustavampia ratkaisuja korvaamaan erikseen noudettava avain. Valvonta tehostuu

Sähköisten menetelmien lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuksia vuokrauskäytäntöjen parempaan seurantaan. Valvontaa tehostamaan on luotu venepaikkoja koskevat vuokrausehdot ja säännöt. Niiden perusteella muun muassa luvattomasti paikoilla olevat veneet poistetaan kaupungin toimesta. Venepaikkojen numerointi on niin ikään muuttunut, mutta oma tuttu paikka säilyy yhä uudesta numerosta huolimatta. Kouvolalla on yhteensä 738 vuokrattavaa venepaikkaa, jotka sijaitsevat yhdeksällä eri alueella kaupungissa. Paikoista 18 sijaitsee Haminan Tervasaaressa. Lisätietoja: kouvola.fi/venepaikat 21

Elämän sykkeessä

•••

KOUVOLAN KULTTUURIPALKINTO 2018

– ehdota palkinnon saajaa Kouvolan kulttuuripalkinnolla palkitaan taiteen tekijöitä ja kulttuuritekoja. Palkinto jaetaan tunnustuksena merkittävästä kulttuurisesta tai taiteellisesta urasta tai saavutuksesta ansioituneelle henkilölle tai ryhmälle. Kulttuuripalkinnon saajaa voi ehdottaa 28.2.2018 mennessä - sähköinen lomake löytyy kaupungin nettisivuilta www.kouvola.fi/kulttuuripalkinto. Palkintosumma on 5 000 €. Kulttuuripalkinnon saajasta päättää kaupungin aikuisväestön lautakunta nimeämänsä työryhmän ehdotuksesta. Palkintoa on jaettu vuodesta 2010 lähtien ja saaja julkistetaan vuosittain Kouvola-päivänä toukokuussa.

Jaana Partanen

Mielen alkemiaa – Arjen alkemiaa

Lisätietoja: Kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa puh. 020 615 8591 jaana.vuorio-palmumaa@kouvola.fi

Kouvolan taidemuseo Poikilossa 1.2.–6.5.2018 TEKSTI: Eeva-Liisa Paananen KUVA: Jaana Partanen

www.kouvola.fi/kulttuuri

Viime vuosien aikana taiteilija Jaana Partanen on keskittynyt taiteessaan alkemia-aiheisten kolmiosaisten näyttelykokonaisuuksien sarjoihin. Kouvolan taidemuseo Poikilon näyttelyssä Mielen alkemiaa – Arjen alkemiaa taiteilija antaa museokävijälle valittavaksi kaksi polkua, eheyden ja tasapainon tai kaaoksen ja tragedian. Alkemia-sarjoista ensimmäinen Arjen alkemiaa (2001 – 2007) keskittyy elämän käännekohtiin ja myllerryksiin. Seuraatko tarkemmin globaaleja tragedioita aseteollisuuden vallasta, uskontojen kilpailusta paremmuudesta tai naisten aseman systemaattisesta sorrosta maailmalla? Polkusi johdattaa sinut tuolloin Arjen alkemiaa -sarjan teoksiin. Näihin teemoihin paneudutaan leikkivän aikuisen otteella teoksissa: Kristallikaupunki (2004), Avattu Kaaba (2002) sekä Ristiretki sateen jälkeen (2002). Lisäksi pääset itse rakentamaan oman installaatiosi teoksessa Kultainen kaupunki (2001). – Kulta viitoittaa tiesi. Jos puolestaan haluat keskittyä omaan mieleesi ja sen hallintaan – miten säilytät sen rauhallisena ja eheänä maailman melskeistä huolimatta – keskity Mielen alkemiaan (2011–2018) ja seuraa sini-punaista polkua. Uusilla 3D-tekniikoilla toteutettava Mielen alkemiaa -trilogia pohtii mielen olemusta muun muassa teknologian ja luonnontieteiden näkö-

kulmista. Trilogian avaa mielen ja intuition mahdollisuuksia pohtiva Harry Potter layer (2011), joka keskittyy henkilökohtaisen kokemuksellisuuden ja tieteellisen tutkimuksen rajapintoihin. Sarjan keskimmäinen osa Matrix layer (2014) keskittyy nukkuvan mielen arvoituksiin, joita Partanen pohti jo Unen lahja -teoksissaan (1997). Trilogian päättää Avatar layer (2018–), jossa nostetaan esille kysymyksiä mielen merkityksestä kehollemme, mielen ja kehon yhteydestä sekä mielen voimasta parantaa. Alkemia-aiheisten trilogioiden päätöskokonaisuutena tulee olemaan suuriin myytteihin ja aineettomuuteen keskittyvä Avaruuden alkemiaa. Tässä näyttelyssä esillä on synteesi molemmista teoskokonaisuuksista. Tarkkaavainen katsoja saattaa kohdata kaikuja itselleen entuudestaan tutuista teoksista Lemminkäisen äidistä Matrixiin. Näyttely nostaa installaatioiden ja 3D-tekniikan keinoin esille kysymyksiä unen merkityksestä, mielen ja kehon yhteydestä, paranemisen ja eheytymisen salaisuuksista – asioista, joita ihmiskunta parhaillaan tutkii.

POIKILO-museot Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola www.poikilo.fi 22

MYYTINMURTAJIA JA MATKANTEKIJÖITÄ

Kuva: Poikilo-museot

Sisällissota 1918 -luennot Tiistaisin klo 18.00–19.30 Kouvola-talo, Honka-sali

13.3. 27.3. 10.4. 17.4. 24.4.

SAKARI VIINIKAINEN Savon radasta 13.3. SAKARI VIINIKAINEN–– Taistelu Taistelu Savon radasta 1918 1918 27.3. SUODENJOKI SAMI SUODENJOKI– –Vapaus Vapaus jaja kapina SAMI kapina viihdekulttuurissa 1900-luvun alussa viihdekulttuurissa 1900-luvun 10.4. MIRJA TURUNEN – Veripellot alussa 17.4. MARJO LIUKKONEN – Hennalan naismurhat– MIRJA TURUNEN – Kouvolan veripellot 24.4. MARKO TIKKA – Sodasta paluu ja sisällissodan olisiko jo aika unohtaa? vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan MARJO LIUKKONEN – Hennalan naismurhat PÄÄSYpaluu ja sisällissodan MARKO TIKKA – VAPAA Sodasta vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan

•••

TEKSTI: sanakammari KUVA: Minna Rissanen

Aktiivista taideopiskelua omaa polkua pitkin Taidesuhteen kehittäminen ja elinikäisen harrastuksen tukeminen ovat taiteen perusopetuksen tähtäimessä.

miseen suunnatut yhteiset opinnot sisältävät 300 oppituntia. Niiden lisäksi tulee 200 oppituntia teemaopintoja taitojen laajentamiseen.

Taiteen perusopetus alkaa noudattaa uutta opetussuunnitelmaa (OPS) ensi syksystä alkaen uusiin ryhmiin. Kuvataiteen opettaja Minna Rissanen nostaa suunnitelmasta esiin keskiössä olevan opiskelijan, jonka kokemukset ja tunteet ovat avainasemassa. - On kyse tutkimalla oppimisesta. Monipuoliset kokeilut, harjoittelut ja soveltamiset ohjaavat tekoprosessia, jossa opitaan oppimaan. Rissanen korostaa, että taiteen perusopetus tähtää oppilaan taidesuhteen kehittymiseen ja elinikäisen harrastuksen tukemiseen. Oppilas ottaa itse isompaa vastuuta ja kulkee omaa valittua opintopolkuansa, uutta osaamista tulee vanhan päälle hallitusti. - Lasten ja nuorten omat halut sekä kiinnostuksen kohteet ohjaavat suuntautumista ja kurssipaketin kasaamista. Yhteiset osuudet varmistavat yleisosaamisen. Rissanen viittaa yleisen oppimäärän rakenteeseen ja laajuuteen, missä perustaitojen hankki-

Mahdollisimman lähellä Kouvolan kansalaisopiston järjestämä taiteen perusopetus kattaa kuusi opintolinjaa: kuvataide, käsityötaide, musiikki, sanataide, teatteri ja uusimpana ensi syksystä lähtien mediataide. Koulutuspäällikkö Ulla Tommiska nostaa OPSista esille taiteiden välisen yhteistyön. Opettajat ovat mukana työstämässä Kouvolan omaa suunnitelmaa, johon oppilaat, vanhemmat ja kaupunkilaiset saavat mahdollisuuden lausua mielipiteensä ennen sen vahvistamista. Koulupäivän jälkeen tapahtuva taiteen perusopetus on suunnattu ensisijaisesti 7–16 -vuotiaille nuorille, mutta tulevana syksynä mukaan tulee myös 5–6-vuotiaiden varhaisopetus kuvataiteessa. Tätä nuoremmille ja aikuisille on lisäksi omia ryhmiä musiikissa ja sanataiteessa. - Haluamme tulla ja olla lähellä kouvolalaisia ja tarjoamme opetusryhmiä kaupungin eri taajamissa, jos ryhmiin on riittävästi tulijoita, Tommiska tähdentää.

Kamera kuvaa peruskoulupolkua TEKSTI: SANAKAMMARI

Yhdeksän vuoden taival tallentuu suunnitelmallisen tarkasti oppilaiden oman tekemisen kautta. Kymintehtaan koulun mediaosaaminen kiinnostaa laajalti. Rehtori Petri Haapiolla heräsi aikoinaan idea kuvata uusien koulutulokkaiden elämää. Kaksi vuotta sitten ajatus muuttui käytännön toiminnaksi, kun omasta koulusta alkoi löytyä kylliksi kykyä ja voimaa toteuttaa Kymintehtaan koulupolku -projekti. - Seuraamme 10 peruskoulunsa syksyllä 2016 aloittaneen oppilaan koulupolkua aina yhdeksännen luokan loppuun asti. Projektisuunnitelma kattaa koko ajanjakson ja tarkentuu lukuvuosisuunnitelmaksi sekä kuu-

kausitasolle, missä määrittyvät yksityiskohtaisesti kuvaustehtävät ja haastattelut eri tapahtumissa ja tilanteissa. Menossa on nyt siis koulupolun toinen vuosi ja mukana olevat oppilaat osallistuvat jo itse materiaalin tuottamiseen esimerkiksi kuvaamalla tabletilla omaa koulunkäyntiään. Hyötyjä kaikille Koulupolku on herättänyt laajasti kiinnostusta valtakunnassa. Jyväskylän yliopisto on liittänyt

Toisen luokan oppilaat ovat lähdössä kuvaamaan omaa koulutietään ja sen mahdollisia vaaranpaikkoja kuudesluokkalaisten opastuksella. Kuvan ottaja on uutisryhmäläinen Roope Partanen 6 A-luokalta. 23

Elämän sykkeessä

Lisätietoja: kouvolankansalaisopisto.fi sen mukaan hankkeisiinsa, mikä näkyy esimerkiksi toimeksiantoina gradu-töiden tekoon. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee hakukoneen kertyvään aineistoon liittyen joko kandidaatti- tai diplomityönä. Seuraavaksi koulun edustajat tapaavat Tampereen yliopiston mediakasvatuksen opintosuunnan henkilöitä. Mediakasvatus on ollut Kymintehtaan koulun opetusohjelman yhtenä painopisteenä viitisen vuotta, tuloksista opettaja Perttu Pylkäs nostaa esille uutisryhmän upean toiminnan. - Oppilaat kirjoittavat, kuvaavat, editoivat ja koostavat uutislähetyksen neljästi vuodessa. Halukkaita riittää kameran eteen ja taakse sekä useaan eri oheistoimintoon. Hankkeeseen on saatu yleisesti rahoitusta eri tahoilta. Laitekantaa uudistuu osa kerrallaan ja alkaa olla tämän päivän HD -tasoa. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä saatua avustusrahaa on tarkoitus käyttää erityisesti yliopistojen opiskelijoiden matkustus- ja muihin tutkimuskuluihin. Haapio pitää noin 320 oppilaan koulun toimintamallia onnistuneena, missä erikoisluokan tyylinen osaaminen on sovellettu pienen yhtenäiskoulun toimintaan. - Tästä hyötyvät kaikki oppilaista lukuisiin yhteistyötahoihin.

Lisätietoa: Kymintehtaan koulun sivuilla peda.net/kouvola

Luonnostaan tuntematon

•••

BioSampo päärakennus

Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden yritystoimintaa kehittämässä

TEKSTI: KIRSI Tallinen KUVAt: eveliina kuokkanen, xamk

XAMK BioSampo maakunnan biotaloustoiminnan kärkiyksiköksi BioSampo-tutkimusyksikön hallinta siirtyi Kouvolan seudun ammattiopistolta KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Xamkille elokuussa 2017. BioSammosta luodaan Xamkin metsä, ympäristö ja energia –vahvuusalalle tutkimusyksikköä, joka antaa vahvan pohjan Kymenlaakson bio- ja kiertotaloustoiminnan jatkuvaan kehittämiseen. BioSammon toiminta on alkanut lupaavasti Xamk-yhteydessä, sillä syksyn aikana tuli jo runsaasti yhteydenottoja yrityksistä. Enemmän resursseja tutkimukseen ja kehittämiseen Xamkin toiminta-ajatuksena on kehittää ja uudistaa osaamista sekä vahvistaa toiminta-alu-

eensa elinvoimaisuutta, mitä varten Xamk on palkannut uusia korkeasti koulutettuja osaajia, jotka työskentelevät sekä Kotkan kampuksella että BioSammossa tehden alan yritysyhteistyötä Kymenlaaksossa. Voimakasta kehittämistä edistetään myös haettavan hankerahoituksen avulla: hankesuunnitelmat pohjautuvat pääosin BioSammon biohiilen käsittelyyn erikoistuneen infrastruktuurin ja osaamisen kehittämiseen. Tällä hetkellä vahvimmin esillä ovat hienojakoisen puumateriaalien jalostus ja siihen liittyvien prosessien selvitystyöt sekä hiilen kierron tehostaminen.

Xamkin Erotustekniikan tutkimuskeskus, jossa ajetaan teollisuudesta ja voimalaitoksista peräisin olevien tuhkien erotusajoja sekä jatkotavoitteena mm. tuhkan ja hiilen mikronisointi, siirtyy osaksi BioSampoa keväällä 2018, ja siirron suunnittelu on käynnissä. BioSammossa on päärakennuksessa myös opetus- ja tutkimustiloja, sekä hallitilaa laajentuvalle tutkimus- ja kehitystoiminnalle. BioSampo sijaitsee Ankkapurhantiellä, Kouvolan Anjalassa. Meneillään oleva Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristön kehittäminen – KYMBIO –hanke toimii myös osana BioSammon kehittämistä. (Lisätietoja hankkeesta: www.xamk.fi/ tutkimus-ja-kehitys/kymenlaakson-biotaloustoimintaympariston-kehittaminen-kymbio/)

Hallitila, johon mm. erotustekniikan tutkimuskeskus siirretään.

Lisätietoja: etunimi.sukunimi@xamk.fi Tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen, p. 044 571 5861 BioSampo laitosvastaava Juha Solio, p. 044 702 8294 Tutkimuspäällikkö, KYMBIO-projektipäällikkö Kirsi Tallinen, p. 044 702 8420 24

TEKSTI: pirjo vuorenpää KUVA: hotelLI ambassador

Kouvola esittäytyy Pietarissa huhtikuussa

STARTTI YRITTÄJYYTEEN -infotilaisuudet 2018 Startti yrittäjyyteen –infotilaisuus 7.3.2018 klo 13–16 Viiraamossa, Kauppalankatu 4, 45100 Kouvola (2. krs)

Kouvola vahvistaa suhteitaan Pietariin. Kouvolaa tehdään tunnetuksi muun muassa matkailu- ja sijoittumiskohteena Pietarissa järjestettävässä Kouvola –päivässä. Kaupunki esittäytyy ja avaa erilaisia yhteistyömuotoja, luo uusia suhteita, järjestää tilaisuuksia ja näyttää Kouvolan parhaat puolet. Kouvolalaisille yrityksille tarjoutuu nyt mahdollisuus lähteä mukaan verkostoitumaan ja tapaamaan paikallisia yrityskumppaneita tai asiakkaita. ”Tämä on erinomainen mahdollisuus yrityksille tehdä tunnetuksi omia palvelujaan ja samalla verkostoitua uusiin toimijoihin”, huomauttaa yhteyspäällikkö Aleksandra Turunen Kouvola Innovation Oy:stä. Kouvola-päivää vietetään 26.4. Pietarissa. Ohjelmassa on VisitKouvolan myyntitilaisuus matkanjärjestäjille, Kouvola Innovation Oy:n järjestämää sijoittumisneuvontaa pietarilaisille, yritys- ja messuvierailuja sekä yritystapaamisia mukaan lähteville suomalaisyrityksille. Iltapäivällä järjestetään myös Kouvola –seminaari, jossa on mielenkiintoisia puheenvuoroja Kouvolan kärkihankkeista ja kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista pietarilaisille viranomaisille, yrityksille ja matkailijoille. Lähdetään joukolla tekemään Kouvolaa tunnetuksi pietarilaisille ja naulataan Kouvola (maailman) kartalle!

Kaakkois-Suomen TE-toimiston ja Kouvola Innovation Oy:n yhdessä järjestämä Startti yrittäjyyteen -tilaisuus on kaikille yrittäjyydestä ja yritysasioista kiinnostuneille sekä yrittäjyyttä suunnitteleville avoin ja maksuton infotilaisuus. Päivän aikana saat ajankohtaista ja realistista tietoa yrittämisestä, starttirahasta, liiketoimintasuunnitelman laatimisesta, suunnittelun apuvälineistä ja rahoitusmahdollisuuksista, vakuutuksista ja tilitoimistojen palveluista. • Apua yrityksen perustamiseen, ajatuksia ja vinkkejä yritystoimintaa suunnittelevalle • Starttiraha, yrittäjyysvalmennukset ja koulutukset • Finnveran rahoituspalvelut • Aloittavan yrityksen vakuutukset ja henkilöturva • Tilitoimiston palvelut aloittavalle yrittäjälle • Kevyempi yrittäjyys vaihtoehtona Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, joten muistathan ilmoittautua! Ilmoittautuminen Kaakkois-Suomen TE-toimistoon: http://toimistot.te-palvelut.fi/kaakkois-suomi: Tapahtumakalenteri Vuoden 2018 muut Startti yrittäjyyteen -infotilaisuudet järjestetään: 9.5., 22.8. ja 10.10. – Seuraa ilmoitteluamme myös: kinno.fi/ tapahtumakalenteri.

Lämpimästi tervetuloa! Ilmoittautumiset ja lisätietoa ohjelmasta: kinno.fi/tapahtumakalenteri Kouvola Innovation Oy, Aleksandra Turunen, yhteyspäällikkö p. 020 615 8140, aleksandra.turunen@kinno.fi

TEKSTI: kirsi juura

Karjalainen Kouvola Karjalaiset kesäjuhlat tuovat Kouvolaan tuhansia karjalaisjuurisia 15.-17.6. Myös monella paikkakuntalaisella on juuret luovutetussa Karjalassa. Talvi- ja jatkosodan jälkeen Kymenlaaksoon asutettiin noin 20 000 evakkoa Karjalankannakselta mm. Säkkijärveltä, Jääskestä, Johanneksesta, Vahvialasta ja Suomenlahden rannikkopitäjistä. Pelkästään 6000:n asukkaan Elimäelle tuli noin 3000 siirtokarjalaista. Iittiin, Valkealaan, Elimäelle ja Anjalaan syntyi kokonaisia kyliä karjalaisten evakkoperheiden toimesta. Sarkolasta puhuttiin pitkään Karjalaiskylänä ja edelleenkin kaupungissa voi kulkea Karjalankatua, Karjalaistietä tai Säkkijärvenkujaa pitkin. Kouvolasta tuli myös Evakko-romaanin kirjoittajan, Kanneljärveltä evakkoon lähteneen Unto Seppäsen uusi kotikaupunki. Kouvolan legendaarinen kaupunginjohtaja (1949-63), kansanedustaja ja Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Erkki Tuuli oli kotoisin luo-

vutetun Karjalan Koiviston pitäjästä. Kouvolaan tuli myös useita liikeyrityksiä, joista tunnetuimpia ovat vaateliike Pennanen, Viipurin Autola, Ajan Kello sekä Kouvolan Lakritsi. Kaupunkiin saapuneet karjalaisyrittäjät vireyttivät kaupungin elinkeinoelämää perustamalla yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa Kouvolan seudun kauppakamariosaston 1951. Kymijoen varrella toimineet metsäyhtiöt työllistivät rajan taakse jääneiden Enson tehtaiden entisiä työntekijöitä. Viipurin toinen tyttökoulu aloitti toimintansa evakossa Kouvolassa syksyllä 1940 Kouvolan tyttölyseona. Lukioiden yhdistymisten jälkeen perinteikkään viipurilaislukion toimintaa jatkaa nykyisin Kouvolan Yhteislyseo. Jääpallossa 14 Suomen mestaruutta voittanut Wiipurin Sudet tunnetaan nykyisin jalkapalloja salibandyseura Kouvolan Susina. Järjestäjät toivottavatkin kaikki karjalaisuu25

desta kiinnostuneet tervetulleiksi kesäjuhlille vanhaan Viipurin lääniin. Kouvolahan kuului Viipurin lääniin vuoteen 1944 asti, jolloin pääosa läänistä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Kymen lääni. Asukasluvultaan Viipurin lääni oli Suomen suurin lääni. Karjalaiset kesäjuhlat Kouvolan Urheilupuiston alueella 15.-17.6.2018. Karjalaisjuurisen, Anjalassa syntyneen valokuvataiteilija Raakel Kuukan näyttely on esillä Kouvolan pääkirjastossa.

www.karjalanliitto.fi Facebook/Karjalaiset kesäjuhlat

Kulmilla kuulolla

•••

Laadukasta oppimista nykyaikaisessa ympäristössä TEKSTI: sanakammari KUVA: MINNA SEPPÄ

Tulevaisuudenkin Kouvola tarjoaa lapsille opetussuunnitelman mukaisia painotuksia, opetukseen oikeita resursseja, toimivia monipuolisia tiloja ja ennen kaikkea ajan hengessä elävää perusopetusta. Kouvolassa on tarvetta oppimisympäristön muutoksiin. Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen tiivistää nykyaikaisen oppimisympäristön keskeiset teesit seuraavasti: - Oppimista tapahtuu koko ajan, opettaja ohjaa ja on läsnä, luokkamuoto muuttuu monikäyttötilaksi sekä sosiaalisuus ja vertaisryhmätoiminta lisääntyvät. Oppilaiden, opettajien ja oppiaineiden kesken on tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kun keskustelu on aiemmin jumiutunut liiaksi kouluverkkoon ja sen rakenteeseen, nyt katse on enemmän oppimisen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Siihen tähtää myös kaupunginhallituksen asettaman ohjausryhmän selvitystyö, joka valmistuu kesän kynnyksellä. - Teemme kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen Kouvola 2030 -hengessä. Olemme uuden äärellä, tavoitteena on tarjota parempaa perusopetusta oikeilla opetussuunnitelman mukaisilla painotuksilla, resursseilla ja oppimisympäristöllä. Paljon porukkaa mukana Koulukiinteistöt sekä niiden tarjoamat tilaratkaisut ja kunto ovat yksi osa kokonaisuutta. Korhonen myöntää, että isojen ikäluokkien aikaan rakennetut koulut eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia. - Asiat eivät kohtaa. Korjaus- ja uudisrakentamista on tehtävä joka tapauksessa, miksemme

siis tekisi tämän ja huomisen päivän tiloja. Myös koulujen sijaintia voidaan samalla tarkastella uudelta pohjalta. Valkealan, Sarkolan ja Anjalan osalta on suunnittelu- ja valmistelutyö käynnissä. Korhosen mukaan kyseessä on kolme erilaista ja erikokoista kohdetta, jotka tarjoavat erilaisia palvelumalleja. - Valkealan yhtenäiskoulusta on suunnitteilla monitoimitila, jossa opetus, päivähoito, kirjasto sekä muut sote- ja nuorisopalvelut lyövät kättä ”kylätila-ajattelulla”. Sarkola edustaa perinteistä alakoulua, jossa korostuvat pedagogisuus ja iltakäyttö. Anjalan pienessä yksikössä tilojen joustava käyttö ja hyödyntäminen ovat etusijalla. Näiden hankkeiden toteutus kytkeytyy perusopetuksesta tehtävän kehittämissuunnitelman tuloksiin. Tulee keväällä sitten ulos millainen ehdotus tahansa, Korhonen vakuuttaa, että sitä on edeltänyt laaja keskustelu. - Mallien käsittely ja arviointi arvioimalla ennakkovaikutuksia kuntalaisia kuullen sekä tiivis jatkuva tiedottaminen eri sidosryhmien suuntaan kuuluu oleellisesti valmistelutyöhön. Pois pulpetista ja vanhasta Palvelupäällikkö Kim Strömmer ravistelee Korhosen lailla ajatuksia irti vanhasta ja kannustaa kaikkia muutokseen, vaikka tietää sen olevan usein lähtökohtaisesti vaikeaa.

– Pois pulpetista mukautuvaan tilaan, Kim Strömmer kiteyttää.

- Uuden äärelle asettuminen vaatii muutosta oppilailta, opettajilta, huoltajilta ja lähipiiriltä. Siirtyminen ottaa oman aikansa. Strömmer ottaa esimerkin tutustumiskohteena olleesta vantaalaiskoulusta, missä koko ikäryhmä ja kolme opettajaa toimivat yhdessä yhtenäisessä tilassa ilman kaaosta niin, että homma oli hanskassa. Avoin oppimisympäristö voi tukea yhtä lailla opiskelun ja työn suunnitelmallisuutta. - Pois pulpetista mukautuvaan tilaan, missä aktiivinen oppilas oppii opettajan ohjaavan ja kannustavan otteen myötä digitaalisuuden tuella. Kun tiloja ei pyhitetä vain yhtä tarkoitusta, kuten ruokailu tai tietotekniikka, ovat tilat tehokkaammassa käytössä ja tilan tarve oppilasta kohden on pienempi.

VUODEN 2018 YLEISHYÖDYLLISILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE MYÖNNETTÄVÄT AVUSTUKSET HAETTAVANA

www.kouvola.fi/ avustukset

Kulttuuriavustukset

Toiminta-avustukset 29.3.2018 mennessä, kohdeavustukset haussa koko vuoden, kuitenkin 30.11.2018 mennessä Liikunta-avustukset Toiminta-avustukset ja tilavuokra-avustukset/kevät 29.3.2018 mennessä Kylien avustukset Kylätoiminta-avustukset 29.3.2018 mennessä, kylien kohdeavustukset haussa koko vuoden Nuorisoavustukset Toiminta-avustukset 29.3.2018 mennessä, kohdeavustukset haussa koko vuoden Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset Toiminta-avustukset 29.3.2018 mennessä Muut avustukset Kaupunginhallituksen avustukset 29.3.2018 mennessä Toiminta-avustukset ovat haettavissa 5.3.2018 lähtien. Hakulomakkeet ja -ohjee sekä jakoperusteet www.kouvola.fi/avustukset. Hakemusten tulee olla 29.3.2018 klo 15:een mennessä hakulomakkeesta löytyvässä osoitteessa. LISÄTIETOJA: Kulttuuriavustukset/liikunta-avustukset Kylien avustukset Nuorisoavustukset Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset Muut avustukset

Yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032 Kylätoiminta-avustukset toimistosihteeri Aila Heikkinen, puh. 020 615 4504, kohdeavustukset toimistosihteeri Mervi Suomalainen, puh. 020 615 4720 Palveluvastaava Tuula Soininkallio, puh. 020 615 7858 Yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh. 020 615 4032 Hallintosihteerit Virpi Aalto, puh. 020 615 4003 tai Arja Mikkola-Lehtinen puh. 020 615 4801

Kouvolan nuorisovaltuusto 2018–2019 Kouvolan kaupungissa on jo vuosia toiminut nuorisovaltuusto, mutta 1.6.2017 voimaan tullut kuntalain säännös teki nuorisovaltuustosta lakisääteinen vaikuttamistoimielin. Tänä vuonna toimintansa aloittanut nuorisovaltuusto on siten kaupunginhallituksen asettama. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen ja liikkumiseen sekä asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuuston tehtävä on edustaa kaikkia kouvolalaisia nuoria päätöksenteossa. Kouvolan nuorisovaltuustolla on edustuspaikat kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa. Nuorisovaltuusto myös vastaa lausuntopyyntöihin sekä tekee tarvittaessa aloitteita ja kannanottoja. Toisena vaikuttamisen tapana nuorisovaltuusto järjestää vuosittain erilaista toimintaa kaupunginvaltuuston kanssa mm. seminaareja ja muita tapahtumia, jotka tuovat nuoret ja päättäjät yhteen. Viime vuonna nuorisovaltuusto järjesti mm. kuntavaalipaneelit kouluilla, kaupungintalon valtauksen 8-luokkalaisille sekä Nuorten Suomi100-gaalan. Toiminta on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Innolla jäämme odottamaan mitä kaikkea nuorisovaltuuston 2018–2019 jäsenet saavatkaan aikaan.

”Nyt kaksi vuotta myöhemmin voin kiittää itseäni siitä, että uskalsin lähteä ehdolle nuvavaaleihin. Päätös on ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista. Olen saanut uusia kavereita ympäri Suomea, oppinut hurjan paljon vaikuttamisesta ja maailmasta ylipäätänsä sekä kasvanut. Enimmäkseen henkisesti. Suosittelen nuvaan hakemista jokaiselle, sillä se antaa niin paljon uutta sisältöä elämään. Uuden harrastuksen tai mahdollisesti jopa ponnistuslaudan esimerkiksi kansanedustajan ammattiin. Ja mikä parasta: nuvatoiminta on puolueetonta politiikkaa.” Anni, nuorisovaltuuston toimikauden 2016-17 jäsen. Lisätietoja: nuortenkouvola.fi

Nuorisovaltuuston uusi hallitus. Järjestyksessä vasemmalta oikealle: Onni Espo (taloudenhoitaja), Sonja Vilkki (1. varapuheenjohtaja) Noora Mäkelä (sihteeri), Tessa Lahtinen (varasihteeri) Anssi Moilanen (puheenjohtaja), Anni Rautiainen (2. varapuheenjohtaja), Aapo Nikula ja Henriikka Salo (viestintävastaavat)

hae Kesämuusikoksi KOULULAISTEN KESÄTYÖPAIKAT

Kouvolan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan 260 nuorelle. Paikkoja voivat hakea kouvolalaiset koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat syntyneet vuosina 1998 - 2002. Paikoista puolet arvotaan 2002 syntyneiden kesken, 50 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan muille ikäluokille. Työsuhde on kuukauden mittainen ja kuukausipalkka on 880 €. Paikkoja haetaan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/ rekry. Haku alkaa 21.2.2018 ja päättyy 18.3.2018. Valituille ilmoitetaan päätöksestä maaliskuun aikana. Sijoituspaikka varmentuu toukokuun alkuun mennessä.

NUORTEN KESÄTYÖSETELIT

Kouvolalainen 15-17-vuotias nuori voi hakea kesätyöseteliä itsensä työllistämiseksi. Kun nuori on sopinut itselleen kesätyöpaikan kouvolalaisesta yrityksestä, voi hän hakea 300 euron arvoista kesätyöseteliä, mikä maksetaan nuoren työllistäneelle yritykselle. Hakuaika on 26.3.-31.5.2018 Kesätyöseteliä hakevalla nuorella tulee olla työnantajan allekirjoittama todistus sovitusta kesätyöpaikasta hakulomaketta täyttäessään. Työllistäjän tulee olla kouvolalainen yritys, kesätyöseteliä ei makseta yksityiselle henkilölle, yhdistykselle tai säätiölle. Tarkemmat hakuohjeet, hakemus sekä tilityslomake yritykselle löytyvät verkkosivulla osoitteessa www.kouvola.fi/kesatyoseteli

Lisätietoja: Työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä p. 020 615 7149, juha.makela@kouvola.fi 27

Kaupungilla on tarjota musiikkia harrastavalle ja esiintymiskykyiselle nuorelle kahden viikon kesätyömuusikon pesti. Muusikot ovat töissä 11.6. - 29.7. välisen ajan kahden viikon jaksoissa. Keikkoja on kaduilla, toreilla, vanhusten palvelutaloissa ja erilaisissa kesätapahtumissa. Kesämuusikoista pyritään muodostamaan pieniä, akustisia kokoonpanoja ja valmiit, ehdot täyttävät duot ja triot sekä solistit voivat myös ilman muuta jättää hakemuksensa. Äänentoistoa käyttäviä bändejä ei valitettavasti voida rekrytoida pelkästään käytännön syistä. Koesoittomahdollisuus pyritään järjestämään ensimmäisestä hakuvaiheesta selviytyneille. Paikkaa voivat hakea kouvolalaiset vuosina 1998–2002 syntyneet koululaiset ja opiskelijat. Jokaisen bändin jäsenen tulee erikseen hakea paikkaa. Paikkoja haetaan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/rekry. Palkka kahden viikon jaksolta on 600 €. Haku alkaa 21.2.2018 ja päättyy 18.3.2018. Valituille ilmoitetaan päätöksestä huhtikuun aikana.

Lisätietoja: Reijo Vaurula, p. 020 615 6457, reijo.vaurula@kinno.fi ja työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä p. 020 615 7149, juha.makela@kouvola.fi

TEKSTI: Marika peltonen KUVA: kouvolan kaupunki

Nyt on talvi ja Kääkki odottaa pääsevänsä luistelemaan! Kääkin luistelu on säiden armoilla. Hän seuraa malttamattomana, kun kaupungin miehet tekevät töitä saadakseen ulkojäät luistelukuntoon. Ulkojäitä löytyy Kouvolasta monesta eri paikasta. Leuto sää vain ei aina mahdollista kaikkia talvilajeja ulkona. Onneksi Kouvolan kaupunki tarjoaa maksuttomia yleisöluisteluvuoroja kaikissa Kouvolan jäähalleissa. Kääkki on käynyt Lumon Areenalla monta kertaa niin luistelutapahtumissaan, liigapelissä kuin yleisöluisteluissakin. Lisäksi Kääkki on kuvannut omasta luistintaituruudestaan videon juuri Lumon Areenalla! Kääkki kutsuu Sinut luistelemaan ulkojäille ja tutustumaan myös kaupungin yleisöluisteluihin. Yleisöluistelujen ajankohdat löytyvät tästä: Kouvolan jäähalli la klo 8–9 (mailallinen) su klo 10–11 (mailaton) Kuusankosken jäähalli ti klo 9.15–10 (mailaton) pe klo 14–15 (mailallinen) su klo 8–9 (mailallinen) Valkealan jäähalli la klo 8–10 (1. tunti mailallinen, 2. tunti mailaton) su klo 8–10 (1. tunti mailallinen, 2. tunti mailaton) Inkeroisten jäähalli ma klo 15–16.30 (mailallinen) ti klo 14.30–15.20 (mailaton) ke klo 14–15.15 (mailallinen) to klo 15–16.20 (mailaton) pe klo 14–15.15 (mailallinen) Aikoihin sisältyy 15 min jäänajo. Katso mahdolliset peruutukset www.kouvola.fi/yleisovuorot

Hiihtolomalla liikutaan!

Otteita viikon 9 tapahtumista…

MAANANTAI 26.2. • Sisäseikkailu, Inkeroinen Yhteiskoulu klo 10–11.30 • Sisäseikkailu, Koria Monitoimitalo klo 10.30–12 • Kiipeily, Valkealatalo klo 17–19. Ennakkoilmoittautumiset! TIISTAI 27.2. • Sisäseikkailu, Valkealatalo klo10–11.30 • Kääkin luistelu, Kuusankoski Jäähalli klo 10–11 • Mielakka, Kympintiistai mukana Kääkki ja Verneri KESKIVIIKKO 28.2. • Sisäseikkailu, Kuusankoski Urheilutalo klo 13.30–15 • Iltamäki, Valkeala Harjunmäen laavu klo17.30–19.30 Hiihtolomaviikon ohjelma kokonaisuudessaan liikkuvakouvola.fi/hiihtoloma. Sivustolle päivitetään myös lomaviikon lisävuorot yleisöluisteluun.

LIIKKUVAKOUVOLA.FI • Käy tutustumassa, miten Kouvolassa liikutaan! • Sivustolla vinkkejä lasten harraste liikuntaan • Hiihtoloman liikuntatapahtumat lapsille ja perheille päivitetään liikkuvakouvola.fi/ hiihtoloma -sivulle.