2/2020
KOU VOL A N K AU PU N G I N T I E DOT USL E HT I
Kouvola on aktiivisten ihmisten kaupunki VOIMAA METSÄSTÄ Kouvolan teatteri 60 vuotta Ehkäise syrjäytymistä – paranna turvallisuutta 1
Sisällys 2/2020 KAUPUNKI KEHITTYY 8 Isot käyttötaloussäästöt edellyttävät investointeja 9 Kouvolan kouluissa liikutaan 9 Puoli Suomea valmiina Itäradan suunnitteluhankeyhtiöön 24 Jalokiveä hiotaan
PALVELUJEN PARISSA 3 Ruokalistat uudistuivat 3 Kouvolan joukkoliikenteen ilmeuudistus etenee 4 Uusi kirjastoauto kulkee uusituilla reiteillä 4 Kulttuurista hyvinvointia 4 Matonpesupaikat säilyvät 5 Seuraa valtuuston kokouksia verkon kautta 5 Kouvolassa on hyvät mahdollisuudet
18
frisbeegolfin harrastamiseen 5 Taidetta Emil Aaltosen museon kokoelmasta 10 Kouvola palkkaa seitsemän kasvatustutoria oppilaiden tueksi
LEIVÄN TUOJA, STRESSIN LIEVITTÄJÄ Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointiamme. Vuonna 2019 valmistunut Meidän metsät -suunnitelma linjaa kaupungin omistamien, kuntalaisille tärkeiden taajamametsien kehittämistä. Monimuotoisuuden säilyttäminen on yksi tärkeä tavoite, Riku Rinnekangas muistuttaa.
13
ELÄMÄN SYKKEESSÄ 6 Työpaikalla 11 Pitkin maalaismaisemaa 12 Yhdellä eurolla asukasta kohti 13 Kouvola on aktiivisten ihmisten kaupunki 14 Viljami Taimisto, Tykkimäen Saunan
AKTIIVISTEN IHMISTEN KAUPUNKI Kouvolasta on moneen. Neljä kaupunkilaista kertoo arjestaan.
toiminnanjohtaja 15 Tarja Tornaeus, Reuna-kustantamon kustantaja 16 Miki Likander, pesäpalloilija ja Kouvolan yhteislyseon ensimmäisen vuoden opiskelija 17 Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja 18 Leivän tuoja, stressin lievittäjä
KULMILLA KUULOLLA 23 Jalkakäytävien talvikunnossapito tontinomistajien vastuulle 26 Ehkäise syrjäytymistä – paranna turvallisuutta
11
PITKIN MAALAISMAISEMAA Kimolan kanavan avaaminen viivästyi. Elokuussa alkoi vilkas liikenne.
Katso kaupungin tapahtumat
kouvola.fi/tapahtumat
Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa: helmi- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa kirjastoista ja muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi/kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@kouvola.fi Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Minna Seppä Toimitusneuvosto: Ilari Huhtinen, Pinja Valkonen ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Harri Mannonen Kannen kuva: Janne Lehtinen Painos: 53 000 kpl Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 2020 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut
Kouvolan kaupunki
kouvolankaupunki
@Kouvolakaupunki
2
Painotuotteet 4041-0619
Kouvolan kaupunki
Pääkirjoitus
Ruokalistat uudistuivat
•••
Kouvolan kaupunki uudisti ruokalistojen esittämistapaa kesäkuussa kaupunkilaisten antaman palautteen perusteella. Nykyään ruokalistat löytyvät sähköisinä eRuokalistoina. Ruokalistat julkaistaan aina kolmeksi viikoksi eteenpäin. Listat löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kouvola.fi/ruokalistat. Listoja ylläpitää kaupungin ruokapalvelut. eRuokalista -sovelluksen kautta asiakkaat voivat tarkastella mobiililaitteella paitsi viikon ruoat, myös yksittäisen ruoan ravintoarvot sekä ainesosat. Lisäksi asiakkaille voidaan kertoa symbolein, täyttääkö ateria esimerkiksi Sydänmerkki-kriteerin. Palvelun kautta voidaan viestiä myös esimerkiksi ruoan alkuperästä.
Kouvolan joukkoliikenteen ilmeuudistus etenee Kouvolan joukkoliikenne saa uuden nimen kaupunkilaisten ehdotusten perusteella. Kaupunki keräsi asukkailta listan nimiehdotuksista, joiden joukosta kaupunkilaiset saivat äänestää parhaan vaihtoehdon. Äänestys päättyi 7. syyskuuta, jonka jälkeen äänestyksen voittanut nimi vielä vahvistetaan. Nimen lisäksi myös joukkoliikenteen visuaalinen ilme muuttuu. Kaupunkilaiset ovat saaneet ehdottaa ajatuksia myös uudesta ilmeestä, esimerkiksi värityksestä tai kuvituksesta. Nimen ja kyselyssä annettujen ideoiden pohjalta luodaan joukkoliikenteelle uusi markkinointi-ilme loppuvuoden aikana. Uusi ilme tulee käyttöön viestinnässä ja markkinoinnissa vuodesta 2021 alkaen. Myöhemmin se tulee näkymään myös esimerkiksi bussien teippauksissa ja bussipysäkeillä. Kouvolan joukkoliikenteen ilmeen uudistaminen tehdään osana Traficomin tukemaa hanketta, jonka päämääränä on edistää joukkoliikenteen käyttöä brändäyksen ja erilaisten kokeilujen avulla. KUVA: JARI HEIKKILÄ
Koronaohjeita noudatettu hyvin - sitkeyttä tarvitaan edelleen Koronavirus on iskenyt jokaisen arkeen tavalla tai toisella. Pandemian alkaessa keväällä epätietoisuus ja jopa pelko muokkasivat arkea uusiksi. Alkuvuosi on ollut poikkeuksellisen kuormittava meille kaikille. Kouvolassa koronatilanne oli koko kesän ja alkusyksyn hyvä. Tästä kuuluu suuri kiitos kaikille kouvolalaisille: kaupunkilaiset ovat ottaneet viranomaisten ohjeet ja suositukset omikseen. Käsiä on pesty ja oireisena jääty kotiin. Vastuuta koronan hillitsemisestä on kannettu yhdessä. Täysin entisenlaisesta arjesta emme kuitenkaan voi nauttia. Sen ovat osoittaneet joukkoaltistumiset, joita Kouvolassakin on nyt syyskuussa tullut esiin. Tykkimäkiturnaus ja nuorten jääkiekon SM-liigaottelu muistuttivat, että tilanne voi muuttua äkkiä. Kouvolan kaupunki on varautunut tähän nopeasti kehittyvän epidemian toimintasuunnitelmalla. Suunnitelma sisältää noin kolmekymmentä toimenpidettä, joilla valmistaudutaan tarvittaessa hillitsemään nopeasti leviävien koronatartuntojen määrää Kouvolan alueella. Mikäli toimenpiteitä joudutaan tekemään, niistä tiedotetaan aktiivisesti muun muassa kaupungin verkkosivuilla. On tärkeää, että jaksamme nyt syksylläkin noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita. Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista kannattaa myös jokaisen pitää huolta. Stressi laskee luonnossa liikkumalla ja ulkoillen, ja Kouvolassa on tähän upeat puitteet. Metsä on lähes kaikkialla meitä lähellä, ja vinkkejä retkikohteisiin voi hakea vaikka kouvolanluonto.fi-sivustolta. Kouvola on muuten yksi testikunta Kansanterveyttä metsästä -projektissa, jolla lisätään asukkaiden liikkumista luonnossa. Aiheesta voi lukea lisää tästä lehdestä. Korona ei kaikesta huolimatta pysäyttänyt koko yhteiskuntaa. Yksi Kouvolan elinkeinopoliittisista kärkihankkeista saavutti kesällä tärkeän etapin. Kimolan kanava avattiin liikenteelle 3. elokuuta, ja sulutuksia on tehty jo kiitettävä määrä. Kanava sai myös runsaasti kansallista huomiota. Kanavan kuulumisista kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä. Marita Toikka Kouvolan kaupunginjohtaja
Kouvolan joukkoliikenteen ilme muuttuu vuoden 2021 aikana. 3
KUVA: KOUVOLAN KAUPUNKI/KIRJASTOPALVELUT
Autossa on sivulle levittyvä erkkeri, joka antaa lisää tilaa erityisesti koulu- ja päiväkotipysäkeillä.
KUVA: MINNA RISSANEN
Kouvolan kaupunginkirjaston uusi kirjastoauto aloitti liikennöinnin syyskuussa. Nyt liikenteessä on vain yksi kirjastoauto aikaisemman kahden sijaan. Uuden kirjastoauton nimivalinta on käynnissä. Raati poimi keväällä yleisölle suunnatun nimikilpailun vastauksista viisi nimiehdotusta, jotka menevät syyskuun aikana äänestettäväksi neljälle koululuokalle. Lopullisen ratkaisun nimestä tekevät kirjastoautoa käyttävät alakoululaiset. Uusi nimi julkistetaan syksyn aikana, jonka jälkeen kirjastoautolle suunnitellaan oma visuaalinen ilme. Auton kori on valmistettu Kiitokorin tehtaalla Iitissä. Autossa on sivulle levittyvä erkkeri, joka antaa lisää tilaa erityisesti koulu- ja päiväkotipysäkeillä. Kaikilla pysäkeillä erkkerin avaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi pysäkin ahtauden takia. Kirjastoautossa on varusteena myös henkilönostin, jonka ansiosta suureen osaan kirjastoautoa pääsee pyörätuolilla. Kirjastoauto kiertää päivisin kouluilla ja päiväkodeilla. Iltaisin se palvelee kouvolalaisia tuoden kirjastopalvelut lähemmäksi asukkaita. Auto onkin keskeinen lasten ja nuorten lukemisen edistäjä. Auton sisätilojen suunnittelussa lisättiin lasten ja nuorten aineiston osuutta. Aineistoa vaihdetaan päivittäin. Kirjastoautopysäkeistä järjestettiin kaupunkilaisille asiakaskuuleminen, jonka perusteella on suunniteltu uudet reitit. Osa pysäkeistä on voitu säilyttää harventamalla käyntejä. Kirjastoauton voimassaolevia aikatauluja saa kirjastoautosta ja kirjastoista. Aikataulut löytyvät myös kirjaston verkkosivuilta kyyti.finna.fi > kirjastot > Palvelupisteet ja aukioloajat > Kirjastoauto Kouvola.
Kulttuuripalveluita järjestetään turvallisesti tänäkin syksynä.
Kulttuurista hyvinvointia – palveluiden ajankohtaiset kuulumiset löydät kaupungin verkkosivuilta Koronaviruksen vaatimat turvallisuusjärjestelyt on otettu monin tavoin huomioon Kouvolan kaupungin kulttuuripalveluissa. Linkit palveluiden ajankohtaisiin kuulumisiin löytyvät kootusti Kouvolan kaupungin verkkosivuilta: kouvola.fi/kulttuuri. Mikäli koronatilanne johtaa syksyn mittaan laajempiin muutoksiin palveluiden järjestämisessä, tietoa löytyy kootusti myös: kouvola.fi/koronavirustiedotus. Linkkejä palvelukohtaisille verkkosivuille: · Kansalaisopiston opinto-opas: opistopalvelut.fi/kouvola · Kulttuuritalojen ajankohtainen tarjonta: kouvolankulttuuritalot.fi · Kirjasto: kyyti.finna.fi · Poikilomuseot: poikilo.fi
Matonpesupaikat säilyvät Kouvolan kaupunki säilyttää kaikki 19 matonpesupaikkaansa. Kaupunki kysyi asukkailta mielipiteitä ehdotuksesta, jonka mukaan kuusi matonpesupaikkaa olisi lakkautettu. Jaalan matonpesupaikkaa esitettiin joko siirrettäväksi tai säilytettäväksi nykyisellä paikallaan. Kaupunkilaiset toivoivat kaupungille antamissaan mie- Matonpesupaikat ovat ensi kesänä auki syyskuun puoliväliin. lipiteissä lähes yksimielisesti, ettei yhtäkään matonpesupaikkaa lakkautettaisi. Tekninen lautakunta onkin päättänyt, että kaikki matonpesupaikat säilytetään, mutta matonpesupaikkojen aukioloaikoja supistetaan ensi vuonna. Vielä tänä syksynä pesupaikat ovat auki lokakuun puoliväliin asti, ensi vuonna syyskuun puoliväliin.
4 4
KUVA: TEA SALONSAARI/KOUVOLAN KAUPUNKI
TEKSTIT: PINJA VALKONEN
Uusi kirjastoauto kulkee uusituilla reiteillä
KAUNEUDEN AARTEITA 24.9.2020–10.1.2021 KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILOSSA.
Taidetta Emil Aaltosen museon kokoelmasta
Kouvolan kaupunginvaltuusto kokoontuu tänä syksynä vielä kolme kertaa: 12. lokakuuta alkaen kello 17, 16. marraskuuta alkaen kello 17 ja 7. joulukuuta alkaen kello 12. Kokoukset ovat julkisia. Niitä voi seurata myös Kouvolan kaupungin verkkosivujen kautta. Osoitteesta kouvola.fi/valtuustoverkossa löytyvät kunkin kokouksen striimaus- eli suoratoistolinkki ja esityslista. Saman verkkosivun kautta ovat katsottavissa myös aiempien kokousten tallenteet. Lue lisää: kouvola.fi/valtuustoverkossa
Kouvolassa on hyvät mahdollisuudet frisbeegolfin harrastamiseen Kouvolassa on hyvät mahdollisuudet frisbeegolfin harrastamiseen. Kaupungin alueelta löytyy useita ratoja, joista voit valita mieleisesi vaikkapa radan haastavuuden perusteella. Voit pelata vaativassa metsämaastossa tai puistomaisella radalla kaupungin sydämessä. LASSILA FRISBEE Kuusankosken Hiihtomaan alueelle on uutuutena valmistunut vuoden 2020 aikana 12-väyläinen rata. Aloitusheittopaikka on Hyypiä Areenan lähellä sijaitsevan skeittipaikan tuntumassa. Väylät ovat Par 3 ja pituuksiltaan 45–110 metriä. Rata sijaitsee osittain vaikeakulkuisessa metsämaastossa. Radan ylläpidosta vastaa Kouvolan kaupungin liikuntapalvelut.
Näyttely Kauneuden aarteita tuo Kouvolan taidemuseo Poikiloon Suomen kultakauden mestareiden teoksia. Vuorineuvos Emil Aaltonen (1869–1949) keräsi 1910–1940-luvuilla merkittävän taidekokoelman. Sen kirkkaimpia helmiä ovat Albert Edelfeltin, Akseli Gallén-Kallelan, Werner Holmbergin, Hjlamar Munsterhjelmin, Hugo Simbergin, von Wright -veljesten, Maria Wiikin ja Victoria Åbergin maalaukset sekä Johannes Takasen veistokset. Kokoelmaan kuuluu myös vanhempaa ulkomaista taidetta. Vuorineuvos ja teollisuusmies Emil Aaltonen kiinnostui kulttuurista jo nuorena. Menestys ensin kenkätehtailijana ja myöhemmin myös konepaja- ja muoviteollisuuden parissa antoi mahdollisuuden taiteen ja tieteen tukemiselle. Aaltosen mukaan taloudellinen hyvinvointi oli mahdollista vain, jos kansallinen kulttuuri oli korkealla tasolla. Kokoelman karttumisen taustalla vaikuttivat Aaltosen näkemykset kauneudesta, estetiikasta ja hengellisyydestä. KUVA: MUSEOKUVA
Seuraa valtuuston kokouksia verkon kautta
Kouvolasta löytyvät esimerkiksi nämä frisbeegolf-radat: • Käyrälampi DiscGolfPark • Koivusaari DiscGolfPark • Ummeljoen frisbeegolfrata • Urheilupuiston frisbeegolfrata • Harjunmäen frisbeegolfrata • Jaalan frisbeegolfrata • Lassila Frisbee Lue lisää: kouvola.fi/frisbeegolf
Lue lisää syksyn liikuntatarjonnasta 15.9. kouvolalaisiin kotitalouksiin jaetusta Liikkuva Kouvola -liitteestä, jonka löydät sähköisenä versiona osoitteesta kouvola.fi/liikuntajulkaisut 5 5
Albert Edelfelt, Kirsikkatyttö, 1878.
Työpaikalla
••• Jokainen päivä on erilainen. Lukiossa kyllä vedetään samoja kursseja vuodesta toiseen, mutta porukka on eri. Kun joku heittää jonkin kysymyksen, homma lähtee uusille raiteille, kun sitä kysymystä lähdetään miettimään. Susanna Kääriäinen Valkealan lukion englannin ja ruotsin opettaja
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN
Kuvauspaikka: Valkealan lukion luokka 2
6
7
Kaupunki kehittyy
•••
Isot käyttötaloussäästöt edellyttävät TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: NITROID/HETA SUUTARINEN
Miten Kouvolan kaupungilla menee taloudellisesti aikana, jolloin koronavirus vaikuttaa kaikkeen? Talousjohtaja Hellevi Kunnas kertoo. Talousarvion mukaan Kouvolan kaupungin tilikauden tuloksen piti olla tänä vuonna viisi miljoonaa euroa plussan puolella. Millaiseksi uskot tuloksen muodostuvan? – Tämän hetken olettamus on, että ollaan tuossa samassa. Korona aiheutti erilaisia asioita, mutta valtion tukipaketti toi valtionosuuksiin ja verotuloihin lisäyksiä. Lisäksi verotuloennusteet ovat parantuneet kevään tilanteesta. Miten korona on vaikuttanut Kouvolan tuloihin ja menoihin? – Myynti- ja maksutuotot ovat vähentyneet liikunnan ja kulttuurin toimialoilla ja joukkoliikenteessä. Oman toiminnan menoihin se ei ole juurikaan vaikuttanut. Mitä positiivista Kouvolan taloudessa on tapahtunut tänä vuonna? – Henkilöstömenot ovat vähentyneet tavoiteltua enemmän. On pystytty hyödyntämään eläkepoistumaa, ja määräaikaisen henkilöstön käyttö on vähentynyt. Lomautuksetkin ovat vähentäneet menoja väliaikaisesti. Kouvola on jo tehnyt paljon talouden tasapainottamiseksi. Palveluverkkoa on esimerkiksi karsittu. Mitä vielä voidaan tehdä? – Uusia säästötoimenpiteitä on paljon, mutta rakenteelliset uudistukset ovat merkittävimpiä. Joulukuussa talousarviovaltuustokokouksen jälkeen tiedetään, mitä toimenpiteitä on hyväksytty seuraaville vuosille. Lykätäänkö investointeja, joita on suunniteltu täksi vuodeksi? – Suunnitelmallisesti ei ole lykätty mitään, mutta korona on vaikuttanut joidenkin asioiden etenemiseen. Ylipäätään investointitasoa on painettu alas, eli tehdään vain välttämättömät. Mutta jos suuria säästöjä halutaan esimerkiksi kouluverkosta, on pakko investoida. Kaupungin toimintamenoista puolet kuluu palveluiden ostamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymältä Kymsotelta. Onko korona kasvattanut Kymsoten menoja? – Kyllähän se on kasvattanut. Toisaalta myös Kymsotessa korona on vaikuttanut enemmän tuloihin kuin menoihin. Heiltä jäi laskutusta pois, kun keväällä supistettiin toimintoja esimerkiksi hammashuollossa.
Tulevien vuosien kouluinvestoinnit auttavat Kouvolan kaupunkia tiivistämään palveluverkkoaan, ja siten myös säästämään kustannuksia. Kuvassa vuonna 2014 käyttöön otettu Mansikkamäen koulu.
Onko Kymsotesta tulossa ennakoitua enemmän maksettavaa Kouvolalle? – Palvelusopimukseen perustuvaa maksettavaa ei ole tulossa lisää, mutta kun Kymsote tekee alijäämää, kunnilla eli omistajilla on velvollisuus kattaa alijäämä. Tämä näkyy menona kunnan tilinpäätöksessä riippumatta siitä, milloin se maksetaan. – Alijäämää voidaan kattaa usealla tavalla. Voidaan kattaa suoraan alijäämää – eli kunnat maksavat. Tai alijäämä maksetaan korotetuissa palveluhinnoissa. Tai Kymsote sopeuttaa talouttaan. Alijäämän kattaminen voi tapahtua myös 8
näiden yhdistelmänä. Useimmiten alijäämää katetaan useampana vuonna. Voidaanko Kouvolan kunnallisveroprosenttia vielä nostaa 21,25:stä? Se on korkeampi kuin kunnissa keskimäärin, mutta matalampi kuin monessa kunnassa. – Kunnallisveroille ei ole olemassa ”kattoa”, se on poliittinen päätös. Vertailukaupungeista, jotka ovat suunnilleen samankokoisia kuin Kouvola, esimerkiksi Kotkassa ja Mikkelissä, on korkeampi kunnallisveroprosentti.
Kaupunki kehittyy
investointeja
•••
Kouvolan kouluissa liikutaan Kouvolan kaikki ala- ja yläkoulut ovat liikkuvia kouluja: niissä tehdään toimenpiteitä, joiden avulla lasten on mahdollista liikkua entistä enemmän koulupäivän aikana. – Terveysliikunnan suositusten mukaisesti alakouluikäisten lasten tulisi liikkua 1,5 tuntia päivässä. Tämä pitää sisällään paitsi liikuntaharrastukset, myös arjen aktiivisuuden, kuten koulumatkaliikunnan, liikuntakoordinaattori Marika Peltonen sanoo. Liikkuva koulu -toiminnan laajemmiksi tavoitteiksi on Kouvolassa määritelty muun muassa koulupäivän rakenteen uudistaminen ja jaksottaminen sekä oppituntien toiminnallisuuden lisääminen. Aiemmin valtakunnallisena ohjelmana edennyttä Liikkuva koulu –toimintaa juurrutetaan nyt Kouvolassa osaksi kaupungin omaa toimintaa. Työtä koordinoi Liikkuva koulu -tiimi, jossa on jäseniä perusopetuksesta, liikuntapalveluista ja Kymenlaakson Liikunnasta. Tiimin jäsenet ovat esimerkiksi vierailleet kouluissa sparraamassa liikkumisen edistämisessä. – Hyvien käytänteiden jakaminen on tärkeää. Tavoitteena on myös auttaa MOVE! -mittausten
Liikkuva koulu -tiimin jäsenet: Janne Jääskeläinen, Marika Peltonen, Matti Saukko, Antti Lautala, Suvi Taimisto ja Petteri Mäkelä.
tulosten hyödyntämisessä, kertoo Liikkuva koulu -tiimin vetäjä, rehtori Antti Lautala. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä on tänä vuonna saatu avustus liikuntavälineiden hankintaan kouluille. Varoilla on hankittu muun muassa palloiluvälineitä ja yhteiseksi tarkoitettuja liikuntavälineitä, kuten Draivia kouluun -golf-settejä ja AirTrack-ilmavolttirata.
Puoli Suomea valmiina Itäradan suunnitteluhankeyhtiöön 13 kaupunkia ja 3 kuntaa ovat valmiit rahoittamaan Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua.
Uhkaako Kouvolaa ajautuminen kriisikuntien joukkoon? Miten vakava tilanne on? – Viime vuonna jäi kattamatonta alijäämää. Nyt meillä on neljä vuotta aikaa saada talous tasapainoon. Taloussuunnitelmiemme on nyt oltava sellaisia, että saamme katettua alijäämän. Kouvolan kaupunki suunnittelee muutoksia johtamis- ja ohjausrakenteisiin. Miten organisaatiomuutoksilla voidaan vaikuttaa kaupungin talouteen? – Muutokset vaikuttavat, jos esimerkiksi esimiesten määrää vähennetään ja toimielinten määrää vähennetään. Mutta ei sillä ole käänteentekevää merkitystä meidän taloushaasteisiimme.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti itäisen suunnan ratayhteyden hankeyhtiövalmistelun kesäkuussa, pyytäen osapuolia ilmoittamaan alustavat edellytyksensä osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat – Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Suonenjoki, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari – käsittelivät Itäradan eli Porvoo– Kouvola-linjauksen hankeyhtiön perustamista ja hankeyhtiön pääomittamista kaupungin- ja kunnanhallituksissaan elokuun aikana. Kaikki kaupungit hyväksyivät yhteisen esityksen ja alustavan rahoitusjaon, joka takaa LVM:n edellyttämän kuntien 49 prosentin osuuden suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen. Kunnille ja muille julkisyhteisöille siitä kohdistuva alustava rahoitus olisi noin 34,3 miljoonaa euroa. Kaupungit pääomittaisivat hankeyhtiötä alustavan arvion mukaan seuraavasti: Porvoo 10 miljoo9
naa euroa, Kouvola 4,8 miljoonaa euroa, Lappeenranta 3,6 miljoonaa euroa, Kuopio 3,2 miljoonaa euroa, Mikkeli 2,7 miljoonaa euroa, Joensuu 2,4 miljoonaa euroa, Imatra 2,3 miljoonaa euroa, Pieksämäki 1,7 miljoonaa euroa, Varkaus 1,5 miljoonaa euroa, Kajaani 1,4 miljoonaa euroa ja Iisalmi 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Suonenjoki, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari tekivät alustavat päätökset osallistua suunnitteluhankeyhtiön pääomittamiseen väestönmukaisilla osuuksilla. Kouvolan sekä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun hankeyhtiövalmistelussa mukana olevien kaupunkien reunaehtoina oli, että Itäisen Suomen uusia raidelinjauksia tulee olla vain yksi, Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola, ja että valtion tulee ohjata viimeistään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta Uudenmaan maakuntakaavoitusta, mikäli Porvoo–Kouvola-yhteyden kaavallinen valmius ei muutoin etene.
Palvelujen parissa
•••
Kouvola palkkaa seitsemän kasvatustutoria oppilaiden tueksi TEKSTI: PINJA VALKONEN KUVA: JARI HEIKKILÄ
Uudenlaisella työtehtävällä autetaan niitä oppilaita ja perheitä, jotka tarvitsevat tukea poikkeusolojen jälkeen. Kouvolan kaupungin uudet kasvatustutorit aloittavat työnsä kouluilla syyskuun lopulla. Seitsemän määräaikaisen tutorin palkkaus on yksi niistä toimista, joita kaupunki toteuttaa tukeakseen niitä oppilaita ja heidän perheitään, jotka sitä kaipaavat kevään etäopetuksen jäljiltä. – Monissa perheissä arkeen oli kotona yhdistettävä etäkoulun lisäksi vanhempien etätyö, kehittämisvastaava Maija Saksa kaupungin kasvun ja oppimisen tuen yksiköstä sanoo. – Poikkeuksellinen tilanne nosti perheissä esiin erilaisia haasteita. On erittäin tärkeää, että voimme nyt tarjota lisätukea oppilaille ja heidän perheilleen. Tutorit toimivat esi- ja perusopetuksen piirissä. UUSI TUKIMUOTO Kyseessä on uusi työnkuva. Tutorit työskentelevät kouluilla tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon kanssa. He tekevät laaja-alaista yhteistyötä
muiden toimijoiden, esimerkiksi lapsiperhepalveluiden kanssa. Koulutusvaatimuksena oli sosionomin tutkinto, Saksa kertoo. Tutori voi esimerkiksi käydä oppilaan kotona ja katsoa, onko oppilaalla oppimiseen tarvittavat välineet sekä keskustella huoltajien kanssa ja tsempata heitä olemaan lapsen tukena. – Tutorin toimenkuva on erilainen kuin opettajan, joka puolestaan auttaa oppimiseen liittyvissä asioissa, Saksa sanoo. OPETTAJIEN PALKKAAMISESTA SUUNNITELMA Keväällä kaupunki selvitti, miten etäopetus kotona sujui. Samalla kartoitettiin ne oppilaat, jotka tarvitsevat lisätukea. – Meillä on koulukohtaiset taulukot, joista näemme, kuinka moni tarvitsee tukea oppilashuollolta. Puhumme sadoista oppilaista koko kaupungissa. Kouvola aikoo palkata oppimiseen liittyvien ongelmien vuoksi myös joukon määräaikaisia opet-
Tutorit työskentelevät kouluilla tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon kanssa.
10
tajia: alustavana suunnitelmana on palkata muun muassa yli 25 tuntiopettajaa ja 10 erityisopettajaa. Sekä tutoreiden että opettajien palkkaaminen rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella, jota Kouvola sai 1,3 miljoonaa euroa. Avustus on tarkoitettu pelkästään lisätuen järjestämiseen oppilaille etäopetuksen ja koronan aiheuttamien poikkeusolojen jälkeen. – Ministeriö voi periä rahoitusta takaisin, mikäli kunta lomauttaa henkilöstöä niistä toiminnoista, joihin tukea on haettu. Tämän vuoksi on mahdollista, että rahoitusta peritään takaisin opettajien lomautusten vuoksi, kaupungin kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen huomauttaa. Lehden painoonmenohetkellä ministeriö ei ollut vielä tehnyt päätöstä takaisinperittävästä summasta. – On hyvin todennäköistä, että opettajia palkataan. Opettajien määrää ei ole voitu lyöty lukkoon, koska ministeriön päätöstä ei ole vielä tullut, Saksa sanoo.
Kaupunki kehittyy
•••
Pitkin maalaismaisemaa TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: SEPETEUS
Kimolan kanavan avaaminen viivästyi. Kun se avattiin elokuussa, alkoi vilkas liikenne. Kimolan kanava avattiin 3. elokuuta. Ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin yli 500 sulutusta. – Minusta se on hyvä tulos. Ennakkoselvityksessä arvioitiin, että koko veneilykauden aikana tehtäisiin tuhat sulutusta, sanoo matkailun asiantuntija Raija Sierman Kinnosta. – Jos on keskimäärin kolme venettä per sulutus, saadaan elokuun tulokseksi 1500 venekuntaa. Tämä on arvaus, mutta parempaa arviota ei ole olemassa. Kimolan sulun ja kanavan kautta kulkeva venereitti yhdistää Kouvolan ja Päijänteen. Reitti on yksi Kouvolan kaupungin kärkihankkeista. 21 miljoonan hintaisesta hankkeesta Kouvolan osuus oli viisi miljoonaa. Tavoite oli saada kaupunkiin lisää matkailijoita ja kehittää matkailuliiketoimintaa.
Kanava oli tarkoitus avata kesäkuun alussa. Sulkurakenteiden tekniset ongelmat viivästyttivät avaamista kahdella kuukaudella. Venereittiä pitkin pääsee Kouvolaan Voikkaalle asti. Eteläisessä päätepisteessä Kymijoen varrella sijaitsee Virtakiven sauna, joka on paitsi yleinen sauna myös kahvila ja ravintola. – Kävijämäärämme ainakin kolminkertaistui viime vuoden elokuuhun verrattuna, yrittäjä Eija Parkkinen sanoo. Hän pyöritti myös väliaikaista konttikioskia Kimolan sululla. – Kioski on mennyt ihan hyvin. Kyllä se yhden tai puolitoista henkilöä työllistää. Parkkinen arvioi, että kanavan ansiosta Virtakivi työllistää kesäisin neljä henkilöä enemmän kuin ennen.
”KÄVIJÄMÄÄRÄMME AINAKIN KOLMINKERTAISTUI” – Kuinka paljon kanavalla liikkuu paikallisia veneilijöitä ja kuinka paljon vierasveneilijöitä, sitä emme tiedä. Ensi vuonna teetetään käyttäjätutkimus, Raija Sierman sanoo. – Tarkoitus oli teettää se jo tänä vuonna, mutta koska kanavan avaaminen meni niin myöhään, sitä ei tehty.
ENSI KESÄNÄ RISTEILYT ALOITETAAN JO VAPPUNA Virtakiven Saunalla on oma alus, jolla on ajettu kanavaristeilyjä. Virtakivestä on lähtenyt liikkeelle myös M/S Kavaljeeri. Sulun pohjoispuolelta kanavaan on tullut risteilemään 55-paikkainen M/S Pyhäjärvi. – Yllättävän vilkasta on ollut, sanoo laivuri Risto Turunen Heinolan Laivaosakeyhtiöstä. 11
Kimolan kanavan ensimmäinen kesä oli lupaava.
Yllättävän vilkasta siihen nähden, että kanavan avaaminen ja samalla kanavaristeilyiden aloittaminen viivästyivät elokuulle. – Ensi kesästä odotetaan tosi vilkasta, kun vapulta jo aloitetaan, Turunen sanoo. Hänestä on mukavaa kipparoida M/S Pyhäjärveä kanavaa pitkin. – On aika mielenkiintoista ajella kauniissa maalaismaisemassa.
Elämän sykkeessä
•••
TEKSTI JA KUVA: HARRI MANNONEN
Tanja Laurila Kuusankoskella Lassilan pellolla. Naisten harrasteryhmä futasi siellä syyskuun puoliväliin asti. Sitten pelit siirrettiin viereiseen Sami Hyypiä -areenaan.
Yhdellä eurolla asukasta kohti Kouvolan viisi aluetoimikuntaa kehittävät toimintaa, demokratiaa ja yrittäjyyttä.
12
Elämän sykkeessä Tiistai-iltaisin naisten harrasteryhmä pelaa jalkapalloa Sami Hyypiä -areenassa. Mukana on pelaajia ”laidasta laitaan”. – On hyviä pelaajia ja on sellaisia, jotka eivät ole pelanneet aiemmin yhtään, Tanja Laurila sanoo. – Mutta nopeasti kehittyy. Harrasteryhmän perusti Kuusankosken-Jaalan aluetoimikunta. Pelit piti aloittaa jo keväällä, mutta koronan takia alkuun päästiin vasta heinäkuussa. Laurila tuli mukaan työkaverin vinkistä. – Lapsena pelattiin aina jalkapalloa, ja seurassa pelasin pari vuotta. Kouvolan aluetoimikunnat toimivat kaupungin alaisuudessa. Kuusankosken-Jaalan, Elimäen-Korian ja Kouvolan keskusta-alueen toimikunnat aloittivat toimintansa viime vuonna, Anjalankosken ja Valkealan toimikunnat jo vuonna 2018. ”YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT TEKEMÄÄN YHDESSÄ TÖITÄ” Aluetoimikuntien tehtävä on tarjota asukkaille mahdollisuus ”kehittää aluetta, sen toimintaa ja palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä”. – Tämä on niin tuore juttu, että eihän se ole vielä päässyt toteutumaan, Leena Elojärvi sanoo. Hän on Kuusankosken-Jaalan toimikunnan puheenjohtaja. – Helmikuussa järjestimme teema-illan alueen yhdistyksille ja järjestöille. Siellä oli noin 50 ihmistä. – Halusimme aktivoida yhdistykset ja järjestöt tekemään yhdessä töitä. Siellä kerrottiin myös Kuusankoski–Jaalan palveluverkosta – mitä tänne jää. Toimikunnat myös ottavat kantaa ”erilaisiin asioihin, joita kaupungissa tapahtuu”.
Aluetoimikuntien tehtävä on tarjota asukkaille mahdollisuus ”kehittää aluetta, sen toimintaa ja palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä”. – Viimeinen, mistä annoimme lausunnon, oli matonpesupaikat, Elojärvi kertoo. HYVIÄ TOIMINTATAPOJA ALUEELTA TOISELLE Aluetoimikunnilla on käytössään vuotuista kehittämisrahaa yksi euro per asukas. – Meitä on vajaat 20 tuhatta asukasta, joten meillä on 20 tuhatta euroa, sanoo puheenjohtaja Leena Elojärvi. Naisten jalkapalloryhmän kuluista osan maksavat pelaavat, osan toimikunta. Seuraavaksi Kuusankosken-Jaalan toimikunta aloittanee lasten kerhon, jossa rakennetaan Legon ohjelmoitavia rakennussarjoja. – Valkealalaiset aloittivat sen Kääpälässä. Tämä on kopioitu siitä, Elojärvi kertoo. Yksi aluetoimikuntien tarkoitus on levittää hyviä toimintatapoja alueelta toiselle. – Elimäki-Koriakin on kiinnostunut ideasta. Aluetoimikuntien jäsenet nimesi kaupunginhallituksen tulevaisuusvaliokunta hakemusten perusteella. Nimitykset vahvisti kaupunginvaltuusto.
Lue lisää: kouvola.fi/vaikuta
Kunnostustalkoita, auringonkukkia, liikennepuisto… Kouvolan viisi aluetoimikuntaa tuntevat alueensa ja yhdistävät eri tahoja yhteistyöhön, jota tehdään koko Kouvolan hyväksi. Toiminnalla on lisätty kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja hyvinvointia järjestämällä muun muassa tapahtumia, kursseja ja talkoita. Lisäksi asukkailta on kerätty ideoita alueiden kehittämiseksi. Poimintoja aluetoimikuntien toiminnasta vuonna 2020: · auringonkukkapellot Valkealassa · lasten liikennepuisto kesällä avoinna keskustassa · Huikein lenkki -kunnostustalkoot Valkealassa · yhteisötilasuunnittelua Elimäellä · harrastefutista Kuusankoskella · Korpibotit-legokerho Valkealassa ja Kujabotit tulossa sekä Kuusankoskelle että Jaalaan · ympäristön viihtyisyyden lisäämistä ja yhteistyötä Anjalankoskella.
•••
Kouvola on aktiivisten ihmisten kaupunki Kouvolan kaupungilla on uusi viestintä- ja markkinointiohjelma. Sen ydinviesti on ”Aktiivisten kaupunki”. Tällä aukeamalla kerrotaan, miten aluetoimikunnat omalta osaltaan vievät myönteistä Kouvolaviestiä eteenpäin. Lisäksi seuraavilla sivuilla neljä kouvolalaista kertoo aktiivisesta arjestaan. • Viestintä- ja markkinointiohjelman tavoite on parantaa Kouvolan tunnettuutta ja kaupungista syntyvää mielikuvaa. Lisäksi tavoitellaan kasvua asioissa, joita mitataan elinvoimamittareilla. Niistä tärkein on asukasluku. • Aktiivisten kaupunki -ohjelma ohjaa kaupungin kaikkea markkinointia ja viestintää esimerkiksi nettisivulla, sosiaalisessa mediassa ja asukaslehdessä. • Viestinnän tulee olla suoraa, reipasta ja rouheaa. • Aktiivisten kaupunki viittaa sekä ihmisten että yritysten aktiivisuuteen. • Ihmisille Kouvola on ”luonnon, urheilun, kulttuurin, koulutuksen ja erittäin hyvien yhteyksien kaupunki”. • Yrityksille täällä yhdistyy ”poikkeuk sellisen hyvä saavutettavuus, suuri kuljetuskapasiteetti, dataliikenteen runkoverkko sekä edulliset asuin- ja toimitilat”. • Aktiivisten kaupunki -ohjelman laatimiseen viime keväänä osallistui kaupungin johto, asiantuntijoita, poliittisia päättäjiä ja viestintätoimisto Ellun Kanat.
13
Elämän sykkeessä
••• Viljami Taimisto Tykkimäen Saunan toiminnanjohtaja ”Tykkimäen sauna on auki ympäri vuoden, ja se pitää meidät kaikki kiireisinä. Loma on häilyväinen käsite. Lappeenrannasta olen kotoisin. Vuonna 2004 tulin tänne opiskelemaan tradenomiksi. Jäin töihin Elisalle, ja tein monta vuotta töitä vain yrittäjien kanssa. Sitä kautta olen täällä. Tykkimäen saunan taustalla on paikallinen Reporanka-yhtiöt Oy, ja se halusi minut vastaamaan saunan toiminnasta. Tammikuussa 2017 avasimme.
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN
Kokoonnutaan samaan paikkaan, ja pestään kroppa ja murheet samalla.
14
Suomessa on aina arvostettu saunomista, mutta kun mentiin pieniin kerrostalojen saunoihin, yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen kärsivät. Saunomisen pointti hävisi. Sen takia uusia yleisiä saunoja on tullut. Kokoonnutaan samaan paikkaan, ja pestään kroppa ja murheet samalla. Asiakaspalautteen perusteella Tykkimäen sauna on yksi parhaista yleisistä saunoista. Tämä on kouvolalaisten paikka, mutta myös matkailukohde. Valkealassa olen asunut siitä lähtien, kun tänne päädyttiin vaimon kanssa. Murteessa kuuluu lappeenrantalaisuus, mutta olen kouvolalaistunut. Poika pelaa KooKoossa, ja itsekin olen jääkiekkomiehiä. Kuntokiekkoa pelaan nykyään.”
Elämän sykkeessä
Tarja Tornaeus TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN
Reuna-kustantamon kustantaja ”Vuonna 77 kirjoitin ylioppilaaksi, ja jatko-opiskelumahdollisuudet olivat kaukana. Menin Turkuun opiskelemaan kirjallisuustiedettä. Tasan 40 vuotta myöhemmin palasin tänne kustantajana ja kirjakauppiaana. Alkuhankaluuksien jälkeen saimme tehtyä kaupat tästä kiinteistöstä. Alun perin tämä on rakennettu rautakaupaksi – Myllykosken Rauta Oy siinä lukee edelleen. Kirjakustantamo oli ollut toiminnassa useita vuosia. Meillä oli verkkokauppa, ja sitä laajennettiin täällä kivijalkakauppaan. Se, millaiseksi Myllykoski oli muuttunut 40 vuodessa… Halusimme omalta osaltamme auttaa seutua vilkastumaan. Liitimme kirjakauppaan kaikenlaista muuta. Kahvila on luonteva
kirjakaupan kylkeen, ja taidegalleria. Kirjahalli on uusin. Kun kustantamossa on omia kirjailijoita – niitä on lähes kaksisataa – se on voimavara, jolla saadaan järjestettyä tapahtumia. Tähän mennessä suurin tapahtuma on ollut kesällä 2019 järjestetyt nelipäiväiset Kymi Libri -kirjamessut. Ne järjestetään seuraavan kerran kesällä 2021.”
15
Kymilibri-messut järjestetään seuraavan kerran kesällä 2021.
•••
Elämän sykkeessä
••• Miki Likander
Korkeat kaaret ovat jääneet heittoihin keihäänheitosta.
Pesäpalloilija ja Kouvolan yhteislyseon ensimmäisen vuoden opiskelija
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN
”Miehikkälästä tulin tänne pesäpallon ja lukion perässä. Nyt asun yksin Tornionmäessä. Onhan se erilaista, kun pitää tehdä ruoat itse ja huolehtia kaikesta. Mutta olen jo tottunut tähän. Ensimmäisinä viikkoina tuntui, että olisi ollut helpompaa olla kotona, mutta sen jälkeen ei ole tullut koti-ikävä. Kaupat ja kaikki ovat hyvin lähellä. Laitan ihan perusruokaa: kanapastaa, lasagnea, makaronilaatikkoa – mitä milloinkin tulee mieleen.
16
Kesällä joukkueen kanssa oli melkein joka päivä jotakin pientä – oli se palauttelua tai peli tai treenit. Välillä piti levätäkin, että jaksoi. Talvella ainakin harjoittelen kovasti, että olen kesällä valmis pelaamaan, kun on taas pelejä. Tänä kesänä pelasin C-poikien SM-sarjaa, nuorten superpesistä ja miesten suomensarjaa. Pelaan kopparina – takakentällä. Ainakin korkeat kaaret ovat jääneet heittoihin keihäänheitosta Sisäpelissä olen ollut ykkösenä tai kakkosena – etenijänä. Pitää juosta kovaa. Kotona Miehikkälässä tulee käytyä viikonloppuisin, jos silloinkaan ehtii.”
Elämän sykkeessä
Rauhainen asuinympäristö voi löytyä jo huutomatkan päästä Manskilta, ja silti metsä ja luonto ovat lähes takapihalla.
Marita Toikka
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JOHANNES WIEHN
Kouvolan kaupunginjohtaja ”Olen tullut Kouvolaan Lappeenrannasta työn perässä. Vapaa-aikaa on vähän, ja silloin viihdyn ensisijassa kotona perheen kanssa puuhastellen. Pyrin seuraamaan yhteiskunnan menoa lehtiä lukemalla ja ajankohtaisohjelmia katsomalla. Asun muutaman minuutin kävelymatkan päässä kaupungintalosta, paritalossa. Se onkin yksi bonus tässä kaupungissa. Rauhainen asuinympäristö voi löytyä jo huutomatkan päästä Manskilta, ja silti metsä ja luonto ovat lähes takapihalla. Herään hieman ennen kuutta ja lähden suoraan koiriemme kanssa aamulenkille. Iltaisin saatamme liikkua perheen voimin esimerkiksi leikkipuistoissa. Illan päätän, jos vain mahdollista, pidempään lenkkiin koirien kanssa. Olisi mahtavaa, jos lihaskuntoa ja venyttelyäkin ehtisi tekemään päivittäin, mutta se ei tässä elämäntilanteessa minulta onnistu. Kävelen töihin ja keskustan alueella liikun muutenkin mieluiten jalkaisin. Hissin valitsen vain ääritapauksessa. Etätöiden aikana pyrin osallistumaan säännöllisesti joihinkin kokouksiin kävellen napit korvissa.”
17
•••
Elämän sykkeessä
•••
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN
Leivän tuoja, stressin lievittäjä ”Meidän metsät ovat oikeasti kaikkien kuntalaisten käytössä olevia metsiä”, sanoo kaupungin metsätalousinsinööri Kirsi Hokkanen.
18
Elämän sykkeessä
Metsää kasvoi Kouvolan nykyinen keskusta vielä 1870-luvun alkupuolella. Vain harvoin höyryjunan äänet rikkoivat ”erämaan hiljaisuuden”. ”Muutoin näytti kaikki palautuneen melkein ennalleen. Sulet ulvo kankahal,” Veikko Talvi kirjoittaa. Kouvolan historia liittyy kiinteästi metsään. Ilman metsäteollisuutta nykyistä keskustaa ei olisi olemassa. Metsällä on muutakin kuin taloudellista arvoa. Ihminen voi paremmin, kun hän käyskentelee silloin tällöin puiden siimeksessä. Kouvolassa se onnistuu. Kaupungin maapinta-alasta yli kaksi kolmasosaa on metsää. Repoveden kansallispuistossa vierailee tänä vuonna yli kaksisataatuhatta ihmistä. Kävelykatu Manskilta on alle kilometrin kävelymatka lähimpään metsään. METSÄTEOLLISUUS TYÖLLISTÄÄ VÄHEMMÄN KUIN ENNEN Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie avattiin liikenteelle syyskuun 11. päivänä 1870. Nykyisen Kouvolan alueella sijaitsi kolme asemaa: Kaipiainen, Utti ja Kymi eli nykyinen Koria. Kouvolan asema sai alkusykäyksen, kun patruuna Axel Wahren vaati pistoraiteen rakentamista Kymintehtaalle. Se alkoi tuottaa paperia vuonna 1874. Seuraavana vuonna valmistui asumattomalle kankaalle Kouvolan puuasema. Alun perin suunniteltiin, että Savon-rata risteäisi Pietarin-radan kanssa Kaipiaisissa. Mutta samaan aikaan Kotkassa metsäteollisuus kasvoi. Kotkalaiset halusivat yhteyden Pietarin-radalle ja kannattivat risteysasemaksi Kouvolaa. Maaliskuussa 1887 senaatti teki päätöksen: radat risteäisivät Kouvolassa. Savon-rata valmistui 1889 ja Kotkan-rata 1890. Kouvolasta alkoi tulla se Kouvola, jona se nyt tunnetaan. Parhaimmillaan – viitisenkymmentä vuotta sitten – metsäteollisuus työllisti nykyisen Kouvolan alueella parikymmentätuhatta ihmistä. Nyt määrä on alle kaksituhatta.
19
•••
TALOUSMETSIIN PITÄISI JÄTTTÄÄ LAHOPUUTA Muovit tuhoavat valtamerien ekosysteemiä. Tämä katastrofi on avannut metsäteollisuudelle markkinaraon. Puusta voi tehdä materiaaleja, joilla korvataan öljystä valmistettavia muoveja. Puupohjaiset materiaalit voivat olla sellaisia, että ne hajoavat luonnossa helpommin kuin öljypohjaiset. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi tuplaantua seuraavan 30 vuoden aikana. Se voi tuoda Kouvolaankin lisää työpaikkoja. Kehityksellä on kääntöpuoli: jos teollisuus käyttää puuta entistä enemmän, se voi heikentää metsien elinvoimaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. – Näyttää, että monimuotoisuus ei päätöksentekoa ohjaa. Sen suhteen otetaan riskejä, Riku Rinnekangas sanoo. Hän on Suomen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja. Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että on monenlaisia eläin- ja kasvilajeja. Niitä varten pitää olla monenlaisia elinympäristöjä ja luontotyyppejä. Avohakkuut vähentävät monimuotoisuutta. – 20–30 prosenttia Suomen metsistä pitäisi olla kokonaan hakkuiden ulkopuolella. Vähintäänkin talousmetsissä pitäisi olla hehtaaria kohti lahopuuta 20 kuutiometristä ylöspäin, Rinnekangas sanoo. – Ne ovat sellaisia vaatimuksia, että metsäala ei niihin suostu. Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa Ympäristö 2030 -ohjelman. Siinä käsitellään keinoja edistää hiilineutraaliutta, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta.
KUVA: RAMBOLL OY
Kouvolan kaupungin omistama metsä Lehtomäessä kelpaisi suojeluun, Riku Rinnekangas sanoo.
KOUVOLAN PROFILOIDUT TAAJAMAMETSÄT MONIMUOTOISET ULKOILUALUEET:
RAUHOITTAVAT VIHERALUEET
1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.
10. Niivermäki ja Kytöaho 11. Kalalammen alue 12. Myllypuro
Kymijoen ranta-alueet Okanmäki Palomäki Käyrälampi Mielakka Kasarminmäki Punkkerimetsä Töröstinmäki Pappikallio
TUNTEMATTOMAT LUONTOALUEET: 13. Keltin altaat 14. Vahtermäki 15. Viilansuo 16. Pioneeripuisto
20
MEIDÄN METSÄT PROFILOITIIN KOKEMUSTEN MUKAAN Kouvolan kaupunki omistaa metsää 4 000 hehtaaria. Siitä suurin osa on taajamissa. Viime vuonna tehtiin taajamametsiä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma Meidän metsät. Siinä esitetään visio vuoden 2030 tilanteesta: ”Kouvolan kaupungin monimuotoiset metsät ovat luontoa parhaimmillaan – arvokkaita asukkaille ja vetovoimatekijä kaupungille.” Miten metsien arvoa ja vetovoimaisuutta voidaan kehittää nykyisestä? – Tuodaan kuntalaisille tiedoksi, että meidän metsät ovat oikeasti kaikkien kuntalaisten käytössä olevia metsiä, vastaa kaupungin metsätalousinsinööri Kirsi Hokkanen. – Pyritään selventämään eri virkistysalueiden erityispiirteitä ja saamaan niitä esiin. Meidän metsät -suunnitelmassa taajamametsiä on profiloitu muun muassa kaupunkilaisten kokemusten mukaan. Profiileja on kolme: monimuotoiset ulkoilualueet, rauhoittavat retkeilyalueet ja tuntemattomat luontoalueet.
Elämän sykkeessä
•••
Kouvolan Latu järjestää siellä Perhemörri-toimintaa. Siinä perheet viettävät aikaa lähimetsässä ”leikkien, laulaen ja touhuillen kaikenlaista kivaa yhdessä”.
Merja Simpanen on ohjannut Perhemörri-toimintaa Palomäen metsässä.
PERHEMÖRRIT LEIKKIVÄT, LAULAVAT JA TOUHUILEVAT Profiilien avulla kehitetään metsien kunnossapitoa ja yritetään lisätä niissä liikkumista. Profiililtaan erilaisia alueita hoidetaan eri tavalla. – Tuntemattomilla luontoalueilla ei tehdä lähes mitään hoitotoimenpiteitä, Kirsi Hokkanen sanoo. Sen sijaan rauhoittavilla retkeilyalueilla tehdään. – Parhaillaan Kalalammen alueelle tehdään hoitosuunnitelma. Kaupunkilaiset ovat toivoneet sinne opasteita, kävelyreittejä ja polkujen aukaisua, Hokkanen sanoo. Manskin päästä kävelee kymmenessä minuutissa Palomäen metsään, joka on profiililtaan monimuotoinen ulkoilualue. Kouvolan Latu järjestää siellä Perhemörri-toimintaa. Siinä perheet
viettävät aikaa lähimetsässä ”leikkien, laulaen ja touhuillen kaikenlaista kivaa yhdessä”. – Siitä kuntopolulta on lähdetty. On vaihdettu paikkaakin, ohjaaja Merja Simpanen sanoo. Kovin syvälle metsään mörriläiset eivät mene. – Riippuu, keitä siellä on. Jos on 1–2-vuotiaita mukana, ollaan muutaman sadan metrin sisällä. Vähän kuitenkin syrjempään mennään. LUONTOKOSKETUKSET KEHITTÄVÄT VASTUSTUSKYKYÄ On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että luonnossa oleminen ja liikkuminen parantaa ihmisten hyvinvointia. Stressi laskee, mieliala kohenee, fyysinen harjoittelu tehoaa tavallista voimakkaammin. Siksi kunnan luonteva ja jopa lakimääräinen tehtävä on edesauttaa metsään menemistä. Kun-
21
talain mukaan kunnan tulee näet ”edistää asukkaidensa hyvinvointia”. Kouvola on yksi testikunta Kansanterveyttä metsästä -projektissa. Sillä lisätään asukkaiden liikkumista luonnossa. – On tärkeää esimerkiksi lasten normaalin vastustuskyvyn kehittymiselle, että he saavat luontokosketuksia. Niiden pitää olla monimuotoista – ei riitä, että vain pihanurmikolla möyrii, sanoo kaupungin ympäristöasiantuntija Timo Martikainen. – Sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan ohjata ihmisiä liikkumaan luonnossa osana hoitoprosessia – joko viedään ohjatusti luontoon tai neuvotaan menemään. Ratamo-keskuksen vieressä on metsäaluetta, ja meillä on toiveena kehittää sitä tähän suuntaan.
KORONA AJOI IHMISIÄ REPOVEDELLE Korona muuttaa ihmisten arkea. Ulkoliikunta kasvattanee suosiotaan edelleen. Kuten liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen heinäkuussa Keskisuomalaiselle: ”Jos minkä korona osoitti niin sen, että meillä on pyöräreittejä, kansallispuistoja, luontopolkuja. Ne ovat ihan olennaisessa asemassa tulevaisuuden liikkumisessa.”
Repoveden kansallispuistossa syntynee tänä vuonna uusi kävijäennätys. Vuonna 2003 perustettu kansallispuisto sijaitsee Kouvolan pohjoisosissa. Seudun uutuuksiin kuuluu hiljattain kunnostettu, kansallispuiston ja Mäntyharjun välinen Reporeitti. Se yhdistää kaksi laajaa vaellus- ja maastopyöräreitistöä. ”Pyöräilyyn, retkeilyyn ja muihin ulkoiluhar-
rastuksiin osa jää varmaan niihin koukkuun pysyvästi. Se on helkkarin hyvä asia”, Itkonen sanoi, Kouvolassa on 12 luontopolkua. Niistä Alakylän luontopolku kuuluu osana 25 kilometrin mittaiseen uuteen Kymijoen ulkoilureittiin. Sitä pitkin voi kulkea pyörällä tai jalan vaihtelevissa maisemissa reittiä Alakylä–Manski–Kuusankoski–Koria. Reitin varrella on myös metsää.
Kouvolan kaupungin luontopolut
Lähteitä ja lisätietoa KUVA: SEPETEUS OY
• Aalto University and VTT launch a major innovation ecosystem aimed at doubling the value of forest industry. (2018) vttresearch.com. • Kouvolanluonto.fi. • Kuntalaki. (2015) finlex.fi. • Lasten luonto. kouvolanlatu.net. • Jaakko Lyytinen: Näin Kouvola yrittää muuttua älykkääksi kaupungiksi. (2015) hs.fi. • Meidän metsät. Kouvolan hoitoja käyttösuunnitelma taajamametsille. (2019) kouvola.fi . • Puhakka ym: The health and wellbeing impacts of protected areas in Finland. (2016) • Veikko Talvi: Kouvolan historia. 1. osa. (1953) • Kari Viljakainen: Koronan vaikutukset urheiluun ja liikuntaan selviävät vähitellen. (2020) ksml.fi. • Ympäristö 2030 on koko Kouvolan ohjelma. (2019) kouvola.fi Lue lisää: kouvolanluonto.fi 22
Kulmilla kuulolla
•••
TEKSTI: PINJA VALKONEN KUVA: PIXABAY
Jalkakäytävien talvikunnossapito tontinomistajien vastuulle Muutos tuo kaupungille säästöjä 0,3 henkilötyövuoden ja 100 000 euron verran vuodessa. Kouvolan kaupunki luopuu jalkakäytävien talvikunnossapidosta 1. lokakuuta alkaen ja siirtää tontin kohdalla olevien jalkakäytävien talvikunnossapidon tontinomistajien vastuulle. Muutos ei koske pientalovaltaisia alueita eikä yhdistettyjä jalankulku-pyöräteitä, jotka jäävät edelleen kaupungin talvikunnossapidon piiriin. Pientalovaltaisena alueena pidetään katua, jossa jalkakäytävän koko pituudesta yli puolet on omakoti- tai paritalojen kohdalla. Tällä periaatteella Kouvolassa on kaksi jalkakäytävien osalta pientalovaltaista aluetta: Hirveläntie Voikkaalla ja Vilppulantie Korialla. Näillä kaduilla on yhteensä noin 0,4 km jalkakäytävää. Kaupungininsinööri Anne Ahtiaisen mukaan on tärkeää erottaa jalkakäytävät yhdistetyistä jalkakäytävä-pyöräteistä. Muutos koskee pelkkiä jalkakäytäviä.
–Jalkakäytäviä meillä on rekisteriemme mukaan reilu 30 kilometriä. Loput ovat yhdistettyjä jalankulku-pyöräteitä, joiden kunnossapito kuuluu ja on vastakin kaupungin vastuulla. Monissa kaupungeissa jalkakäytävien talvikunnossapito on jo nyt kiinteistöjen vastuulla, Ahtiainen kertoo. Esimerkiksi Porissa, Lappeenrannassa ja Turussa kiinteistöt huolehtivat talvikunnossapidosta. Kouvolan naapurikaupungeissa kunnossapidon periaate taas on sama kuin mitä Kouvolassa nyt päätettiin. –Esimerkiksi Kotkassa ja Lahdessa kaupunki pitää kunnossa omakotivaltaisten katujen jalkakäytävät. Muilla alueilla jalkakäytävien talvikunnossapito on kiinteistöjen vastuulla. Kouvolassa muutoksen taustalla on kaupungin taloudellinen tilanne, jonka vuoksi kaupungin on karsittava ei-lakisääteisiä palveluja. Luopumalla jalkakäytävien talvikunnossapidosta kaupunki saavuttaa noin 100 000 euron lisäksi 0,3 henkilötyövuoden eli 13 000 euron säästöt.
Monissa kaupungeissa jalkakäytävien talvikunnossapito on jo nyt tontinomistajan vastuulla. 23
Muistilista: TONTINOMISTAJAN VELVOLLISUUKSIIN KUULUU · pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää · huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä · tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit · pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä · vastata myös tontille johtavan kulkutien eli tonttiliittymän kunnossapidosta. Lue lisää: kouvola.fi/ kunnossapitovastuut
Kaupunki kehittyy
•••
Jalokiveä hiotaan
TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: TUOMO MÄLÄSKÄ
Kullasvaaran jättiterminaalin rakentaminen etenee aikataulussa. – Tavoite on, että Kouvolaan tulee lisää tavaravirtaa, projektipäällikkö Tero Valtonen sanoo.
Kouvolan Kullasvaaraan tehdään rautatie- ja maantieterminaalia. Työmaalta kuuluu hyvää. – Kaikki menee ihan aikataulussaan ja budjetissaan, ilman ongelmia, sanoo projektipäällikkö Tero Valtonen. – Se alkaa olla jo terminaalin näköinen. Terminaalin kustannukset ovat suunnitteluineen 42 miljoonaa euroa. Siitä Kouvolan kaupunki maksaa 28 miljoonaa. Terminaalin on määrä valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä. Käyttöön se otetaan seuraavana vuonna. Koronavirus ei ole vaikuttanut aikatauluun. – Epidemia on otettu huomioon, mutta se ei ole meitä viivästyttänyt, Valtonen sanoo. UUSIA YRITYKSIÄ KOUVOLAAN JA VANHOILLE LISÄÄ TÖITÄ Terminaali on ensimmäinen vaihe Railgate Finland
-logistiikkakeskusta. Railgate Finlandin omistaa Kouvolan kaupunki. Se haluaa kehittää logistiikka-alan yritysten toimintamahdollisuuksia. – Tavoite on, että Kouvolaan tulee lisää tavaravirtaa, Tero Valtonen sanoo. Hän aloitti tänä kesänä Railgate Finlandin projektipäällikkönä. – Logistiikkakeskus tuo lisää töitä täällä jo oleville yrityksille, ja Kouvolaan sijoittuu lisää yrityksiä. Kaupunkiin tulee työpaikkoja, ja saamme vuokrattua tontteja. – Ilman tällaista terminaalia tavaravirrat eivät lisäänny. Tulevaan, yli kilometrin mittaiseen jättiterminaaliin voidaan ajaa pidempiä ja yli akselipainoltaan suurempia junia. Se tehostaa lastinkäsittelyä. Akselipaino tarkoittaa junan yhteen akseliin kohdistuvaa painoa. Uudessa logistiikkakeskuksessa käsitellään muun muassa kontteja. Niitä siirretään junista 24
Tulevaan, yli kilometrin mittaiseen jättiterminaaliin voidaan ajaa pidempiä ja yli akselipainoltaan suurempia junia. Se tehostaa lastinkäsittelyä.
rekkoihin ja päinvastoin, varastoidaan, lastataan ja puretaan. ”VOIDAAN PUHUA KYMMENEN JA JOPA 15 HEHTAARIN TONTEISTA” Railgate Finlandin toisessa vaiheessa yrityksille tarjotaan tontteja, joille ne voivat rakentaa esi-
Kaupunki kehittyy
•••
Tällaiselta näytti Kullasvaaran rautatieja maantieterminaalin työmaalla elokuun puolivälissä. Paikkaa voi katsella osoitteessa earth.google.com. Hakutermi ”RRT Kouvola Rail Road Terminal”.
merkiksi tuotantotiloja tai varastoja. – Terminaali pitää saada toimimaan, mutta samalla koko alueen mielenkiintoa pitää kasvattaa. Se on hiomaton jalokivi, Valtonen sanoo. – Aina pitää olla erikokoisia tontteja myynnissä ja vuokrattavana. Mutta kysynnän ja tarjonnan lain mukaan pitää toimia. Tilantarvetta lisää se, että logistiikka-alalla tarvitaan usein isoja tontteja. – Voidaan puhua kymmenen ja jopa 15 hehtaarin tonteista. Kouvola perustaa hallinnointiyhtiön – Railgate Finland Oy:n – hallinnoimaan logistiikkakeskusta. – Sitten meillä on kaupungin puolesta selvä osapuoli, joka markkinoi aluetta ja jonka kanssa yritykset neuvottelevat esimerkiksi alueista, jotka ne vuokraavat, projektipäällikkö Valtonen sanoo. Hallinnointiyhtiö ei itse harjoita logistiik-
ka-alan liiketoimintaa. Yhtiö perustetaan ”tämän vuoden puolella tai ensi vuoden alussa”. – Hallinnointiyhtiö tehdään Kinnon alle, koska terminaali ei ole valmis. Kun terminaali valmistuu, se siirtyy kaupungille. KORONA ON PARANTANUT RAUTATIEKULJETUSTEN ASEMAA Logistiikkakeskuksen käytöstä aletaan solmia sopimuksia vasta, kun kaupunki on perustanut hallinnointiyhtiön. Sitä ennen ei ole osapuolta, joka edustaisi kaupunkia sopimuksessa. – Totta kai alustavia neuvotteluja käydään nytkin, projektipäällikkö Tero Valtonen sanoo. – Tänä kesänä muutamalle kiinnostuneelle yritykselle on näytetty paikkoja, mutta rahasta ei voida puhua, ennen kuin hallinnointiyhtiö on olemassa. Valtonen arvioi, että korona-pandemia on kir25
Perustettava hallinnointiyhtiö markkinoi aluetta ja neuvottelee yritysten kanssa alueista, joita ne vuokraavat.
kastanut rautatiekuljetusten ja samalla Railgate Finlandin tulevaisuudennäkymiä. – Lentorahtiliikenne vähenee. Juna on toimiva kuljetusmuoto, Valtonen toteaa. – Ihmiskosketukset lastiin ovat riski, ja junarahtiliikenteessä niitä on vähän. Myös ympäristön kannalta rautatierahti on lentorahtia parempi vaihtoehto. Lue lisää: kouvola.fi/rrt
Kulmilla kuulolla
•••
Ehkäise syrjäytymistä – paranna turvallisuutta TEKSTI JA KUVA: HARRI MANNONEN
– Jos kokee turvattomuutta, kannattaa miettiä, mihin se perustuu, Kouvolan turvallisuuspäälllikkö Johanna Franzén sanoo.
26
Kulmilla kuulolla
•••
Kaikkein paras tapa tehdä turvallisuutta on se, että pidämme huolta toisistamme. Syrjäytyminen on yksi suurimmista turvallisuusuhkista. Sen ehkäiseminen on kiinni meistä jokaisesta.
Johanna Franzén Kuusankoskella laillisen graffitin edessä. Ne ovat yksi keino vähentää töhryjä ja tägejä laittomissa paikoissa.
Johanna Franzén on Kouvolan kaupungin uusi turvallisuuspäällikkö. Hänen viestinsä asukkaille on rauhoittava: Kouvola on kaupunkina hyvin turvallinen paikka. – Tällä hetkellä ei ole mitään tilastoa, joka saisi hälytyskellot soimaan. Esimerkiksi Kouvolan katuturvallisuus on hyvä. Johanna Franzén, vastaat Kouvolan ”riskienhallinnan, turvallisuussuunnittelun, valmiussuunnittelun ja varautumisen kokonaisuudesta”. Mitä olet tehnyt korona-aikana? – Kuulun kaupungin valmiusryhmään. Vastaan ryhmässä kokonaistilannekuvan seurannasta. Käytännössä nyt syksyllä korona vie taas työaikani lähes kokonaan. – Toinen roolini on ollut tukea kaupungin henkilöstöä. Pidän jatkuvasti valtavan määrän korona-infoja kaupungin eri toimialoille. Niissä käydään läpi koronatilannetta ja turvallisuusohjeita ja mietitään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Millaisiin ongelmiin? – Millaisia suojavarusteita pitäisi missäkin työtehtävässä käyttää? Miten kirjastojen toiminta organisoidaan turvallisesti? Miten kouluissa tai päiväkodeissa tulisi toimia? Kaupungin palvelutoiminta on niin laajaa, että yhdet ohjeet eivät riitä kaikille. Miten Kouvolan turvallisuutta voisi lähiaikoina parantaa? – Jaan oman työni kahteen osaa. On arjen turvallisuus: ilkivallan ehkäisy, liikenneturvallisuus, tapaturmien ehkäisy. Toisaalta pitää varautua isoihin riskeihin – kuten esimerkiksi koronaan. Millaisia nuo isot riskit ovat? – Uhkan tarkka kuvaaminen etukäteen on vaikeaa. Suomessa oli hyvät suunnitelmat pandemian varalta, mutta se, miten koronavirus käyttäytyy ja leviää, saatiin selville vasta pandemian aikana.
– Kunnat ovat kevään ja syksyn aikana tehneet valtavan työn. Kouvolassakin on palveluja suljettu, siirretty verkkoon, taas avattu ja muokattu. Kokonaan uusiakin palveluja on avattu aina tarpeen mukaan, esimerkkinä riskiryhmien kauppa- ja asiointipalvelu ja yli 80-vuotiaiden soittopalvelu. – Jos riskeihin halutaan varautua hyvin, siihen tarvitaan rahaa. Pitää esimerkiksi ostaa varastoon tarvikkeita. Varautuminen koetaan helposti turhaksi – sanotaan että eihän mitään tapahtunut. Sitten kun jotakin tapahtuu, sanotaan, että ei varauduttu. Mihin riskeihin kaupunkilaisten kannattaa itse varautua? – Ilmakaapelointia on vielä niin paljon, että jos asuu haja-asutusalueella, kannattaa miettiä, miten hyvin on varautunut sähkökatkoksiin. Suositus on, että 72 tuntia pitää selvitä ilman sähköä. Sitä suositusta omavarautumisen tasosta on hyvä noudattaa kaupungissakin. Turvallisuus Suomessa paranee, mutta monet kokevat silti olonsa entistä turvattomammaksi. Miksi? – Turvallisuus ja turvallisuuden tunne ovat kaksi eri asiaa. Koronavirusta lukuunottamatta Suomi ei ole koskaan ollut niin turvallinen kuin nyt, mutta media ja sosiaalinen media muokkaavat ihmisten mielikuvia. – Jos kokee turvattomuutta, kannattaa miettiä, mihin se perustuu. Perustuuko se huhuihin? Esimerkiksi töhryt seinissä lisäävät turvattomuuden tunnetta, mutta eivät turvattomuutta. Haluaisitko sanoa kaupunkilaisille vielä jotakin? – Kaikkein paras tapa tehdä turvallisuutta on se, että pidämme huolta toisistamme. Syrjäytyminen on yksi suurimmista turvallisuusuhkista. Sen ehkäiseminen on kiinni meistä jokaisesta.
JOHANNA FRANZÉN • • • •
Aloitti Kouvolan kaupungin turvallisuuspäällikkönä 1. huhtikuuta 2020. Työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa valmiuspäällikkönä ja viestintäpäällikkönä, Pelastusopistossassa yliopettajana ja Puolustusvoimissa upseerina. Sotatieteen maisteri Maanpuolustuskorkeakoulusta. Opiskelee Xamkissa palvelumuotoilun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
27
Shields: y r n e H – r than Saye a n o J – wis Henry Le
Ä T S Ö T S Ö Y KIR K N A P A I D KOME
05 7400 330 �-la klo 11-15 & 3 h ennen iltaesityksiä
Farssin aineksia sisältävä pankkiryöstökomedia tarjoilee yleisölle hämmästy�äviä akrobaa�sia kohtauksia ja huimaa taituruutta vaa�via hetkiä. Esityksen rullatessa pääset haukkomaan henkeä ja hieromaan silmiä, kun näy�elijät riisuvat yleisön aseistaan. Lähde siis mukaan seuraamaan pakojalalla olevan roiston epäonnisia ryöstöpuuhia, kun tavoi�eena on päästä käsiksi mi�aamattoman arvokkaaseen �man�in Kouvolan keskuspankin uumenissa. Hänen apunaan on vähemmän välkky apuri, viekas ty�öystävä – ja huoltomies. Kuka tästä varsinaisesta A-ryhmästä onnistuu lopulta kaappaamaan �man�n? Olisi suorastaan rikollista missata tämä!
ENSI-ILTA 17.10.
”
H au s ka a tu le e o le maan v a rm a sti . S e o n ra hat ta k a s , jo s e i n a a ra ta !
O h ja a ja M IK A N U O JU A
Suomennos MIKKO KOIVUSALO Ohjaus MIKA NUOJUA Lavastus ja pukusuunni�elu JYRKI SEPPÄ Kampaukset ja maskeeraus SATU LINERVA Valosuunni�elu ANTTI HELINEVA Äänisuunni�elu KARI MITIKKA Rooleissa SAMI KOSOLA, VELI-MATTI KARÉN, TOMMI KEKARAINEN, MARKUS WAARA, TIINA WINTER, RAIMO RÄTY, NINA PETELIUS-LEHTO, ANNINA RUBINSTEIN, SATU LEMOLA
Liput 28/26/18 €
TURVALLISESTI TEATTERIIN
Lue lisää: www.kouvolantea�eri.fi
OHJELMISTOSSA: KIRKA – SURUN PYYHIT SILMISTÄNI 28 ANJAN LÄHES ERINOMAINEN ELÄMÄ ensi-ilta 26.9. JOULUSHOW 2020 ensi-ilta 12.11.
ADALMIINAN HELMI ensi-ilta 19.12.