Kouvola tiedotuslehti 2 2018 by Kouvolan kaupunki

2/2018

kou vol a n k au pu n g i n t i e dot usl e ht i

KoUvola on aaltokaupunki Pioneeripuistossa vihertää Kesäbussi- aikataulut 2018

Sote-kuntayhtymästä vahva toimija

Kouvolan luontoa kelpaa esitellä

KYMIN RUUKISSA ON VAIKKA MITÄ 1

Sisällys 2/2018 KAUPUNKI KEHITTYY 6 Vahvuuksilla kasvuun

– kasvukärkenä logistiikka Kouvolan uusi kaupunkistrategia: Kouvola kasvuun Pioneeripuistossa vihertää Fiilistä uudella palvelumallilla Laadukkaat palvelut koko maakuntaan Rakennuskannan tiedot ajan tasalle Yrittäjyysasenteella Kouvola nousuun Tilinpäätös 2017: Kouvolan talous kohtuullisessa kunnossa Ratamokeskus rakentuu Kotiharjuun Kymin Ruukissa on vaikka mitä

7 8 9 10 10 11 11

13 28

PALVELUJEN PARISSA 12 Perusopetuksen palvelutarve kiteytyy taikalukuihin 12 Kokeellisuutta ja extraa Eskolanmäessä 14 Waltti-palvelupiste muuttaa Torikadulle 14 Muutoksia paikallisliikenteeseen 15 Kouvolan bussiaikataulut 23 Keskustassa voi pysäköidä lauantaisin ilmaiseksi 24 Pelossa ei tarvitse elää 30 Kaupunkipyöriä yritetään ensi kesäksi 30 Kouvola TV välittää tapahtumia

kotisohvalle 34 Infraa uusiomateriaaleista

ELÄMÄN SYKKEESSÄ 4 Ajankohtaista 11 Kaduilla soi 14 Motivaatiota Innokampukselta 33 Alicantesta Kouvolaan LUONNOSTAAN TUNTEMATON 25 Kouvolan luontoa kelpaa esitellä 26 Kouvola on Aalto-kaupunki 27 Inkeroisten Aalto-helmet 35 Siisti Siti on Kouvolan oma ympäristöteko KULMILLA KUULOLLA 9 Kouvola näkyy ja kuuluu Porin superkesässä 31 Tulevaisuuden ruokaa lähiruokamessuilla 32 Karjala tulee Kouvolaan

FIILISTÄ UUDELLA palvelualuemallilla Kouvola haluaa asukkaat mukaan kehittämistyöhön. Tuleviin aluetoimikuntiin haetaan erilaisista taustoista ponnistavia kuntalaisia.

18 Kouvola on aalto-kaupunki

KOUVOLAN bussiaikataulut

Alvar Aallon arkkitehtuuri houkuttaa matkailijoita Suomeen ympäri maailmaa – myös Kouvolaan, Tehtaanmäen asuinalueelle. Kouvola on osa valtakunnallista Aalto-kaupunkien verkostoa.

KYMIN RUUKISSA ON VAIKKA MITÄ

Taideruukki elää hyvää elämää. Kuntoruukki, Tekniikkaruukki ja Taitoruukki ovat sen rinnalle nousevia uusia keskuksia. UPM Kiinteistöt ja kaupunki kehittävät aluetta.

Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: helmi-, touko- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto: Tarja Hurtta, Minna Seppä ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Sanakammari/Vesa Vainio Kannen kuva: Rurik Wasastjerna Painos: 56 000 kpl Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta, 2018 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

Painotuotteet 4041-0619

Kouvolan kaupunki

Pääkirjoitus

Uimarannat emännille ja haukuille

•••

Kouvolassa pääsee kesäisin pulikoimaan parillakymmenellä yleisellä uimarannalla. Niistä suosituimpia ovat Käyrälammen, Särkkien ja Vennan rannat. Viihtyisä on myös esimerkiksi Myllykosken Koivusaaren uimala. Koirat pääsevät kastautumaan muun muassa Käyrälammen Piknik-alueen yhteydessä olevassa koirapuistossa. Lue lisää: kouvola.fi/uimarannat

Pyramidikulma vaiko spine? Urheilupuistoon Kouvolan jäähallin viereen rakentuu skeittiparkki, joka valmistuu kokonaisuudessaan heinäkuun loppupuolella. Alueelle tulee monipuolisen käytön mahdollistavia rakenteita, kuten luiskia, reilejä ja ramppeja sekä hengailualuetta huilaamiseen. Skeittiparkki soveltuu myös pienempien lasten suosimille potkulaudoille. Alueelle tulee valaistus, joten sitä voi käyttää syksylläkin.

Kaverin kanssa peliin Peliä olisi mukava mennä katsomaan, muttei yksin. No hätä: pyydä seuraksi Kouvolakaveri. Kun Sudet Jalkapallon toiminnanjohtaja Mika Seppälä kuuli kaveritoiminnasta, seura innostui mukaan heti. – Sekä peliin lähtijä että Kouvola-kaveri pääsevät Susien peliin ilmaiseksi. Haluamme, että kaikkien on helppo tulla paikalle, Seppälä sanoo. Viime kaudella alkanut käytäntö jatkuu tänä kesänä. Sudet Salibandy liittyy Kouvola-kaveritoimintaan syksyn sarjakaudella. Seppälä kannustaa samaan kaikkia kouvolalaisia seuroja. – Tämä on oiva tapa edistää urheilukulttuuria.

Kouvola-kaverit • Kouvolan kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia naisia ja miehiä • Kouvola-kaverit lähtevät seuraksi tapahtumaan, varaavat liput ja tarvittaessa avustavat sekä opastavat tapahtumapaikalle. Toiminta on yli 18-vuotiaille. • Tilaa Kouvola-kaveri soittamalla 020 615 5511 tai sähköpostitse: yhteisotyo@kouvola.fi • Lisätietoa: kouvola.fi/kouvolakaveri

Kasvua rakennetaan pitkäjännitteisesti Kouvola on rautatiekaupunki, jolla on erinomainen sijainti. Täällä on Suomen suurin tavaraliikenteen järjestelyratapiha, Pohjois-Euroopan parhaaksi rankattu logistiikkakeskus ja laajaa logistista osaamista. Vahvuudet tunnistetaan uudessa kaupunkistrategiassamme: Kouvola haluaa kasvaa Pohjois-Euroopan logistiseksi keskukseksi, joka satsaa myös esimerkiksi maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Suunnitelmista kerrotaan lisää tämän tiedotuslehden kasvukärkiä esittelevän juttusarjan ensimmäisessä osassa. Mäntyharjun kemikaalionnettomuus muistuttaa siitä, että turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen on tärkeä osa liikennettä ja logistiikkaa. Kouvolan kaupunki edistää osaltaan turvallista ja myös ympäristönäkökulmasta kestävää toimintakulttuuria. Kouvolasta rakennetaan entistä parempaa kaupunkia tulevia polvia varten. Heitä varten on vireillä myös perusopetuksen kehittämishanke, jossa haetaan keinoja laadukkaan koulupolun varmistamiseksi. Olemme kaikki koulunkäynnin kokemusasiantuntijoita. Monelle aikuiselle olisi kuitenkin elämys seurata nykykoululaisten päivää. Kouluissa tehtävää työtä ohjaa valtakunnallinen opetussuunnitelma, jonka tavoitteena on tietoa luova, yhteisöllinen ja oppilaiden tarpeet huomioon ottava oppiminen. Keinoina ovat monipuoliset oppimisympäristöt ja oppiaineiden yhteistyö. Opetusryhmien koot vaihtelevat ja tilat muokkautuvat. Kouvolan perusopetuksen kehittämisellä on tarkoitus mahdollistaa kaikki tämä. Kuntalaisten näkemyksiä perusopetuksesta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä. Yli 500 arvokasta vastausta hyödynnetään tulevaisuuden malleja rakennettaessa. Keskustelu jatkuu alueellisissa infoissa 22.–24. toukokuuta. Tervetuloa mukaan. Niin koululaisille kuin varttuneemmillekin koittaa pian kesä. Auringosta ja suven ensimmäisestä jäätelöstä kannattaa tulla nauttimaan Kouvolan sydämeen, uudistetulle kävelykatu Manskille. Hyvää kesää! Marita Toikka kaupunginjohtaja

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUKSET KESÄKAUDELLA 2018: Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo 17.00 21.5., 11.6. klo 12 alkaen, 2.7. Kaupunginhallitus maanantaisin klo 15.00 28.5., 4.6., 18.6. 3

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa kouvola.fi/paatoksenteko. SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata verkossa joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Valtuuston kokousvideot löytyvät verkosta kouvola.fi/valtuustoverkossa ja Kouvolan kaupungin tv-kanavalta osoitteessa kouvola.tv. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun.

TEKSTI: Sanakammari, Minna Seppä ja Anne Käki

Infoa Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta Keskustelutilaisuus Mäntyharjun kemikaalionnettomuudesta ja sen vaikutuksista Kouvolan Vuohijärven alueella järjestetään asukkaille ja kesäasukkaille perjantaina 18.5.2018 klo 10–13 Orilammen majalla osoitteessa Voikoskentie 138, 47910 Hillosensalmi. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Kouvolan kaupunki ja VR. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita sekä keskustella ja kysyä aiheesta.

Petunia vaiko begonia? No molemmat! Pian niitä voi taas bongata, nimittäin kukkia: Dahliat, petuniat, begoniat, ahkeraliisat ja monet ihanat vihannat saapuvat kesäkuussa sulostuttamaan katukuvaa. Tyyli on perinteinen ja värikäs. – Kukat ovat yhä useammin astioissa ja altakasteluruukuissa, mikä helpottaa niiden hoitamista ja kuljettamista, puistotyönjohtaja Henna Hämäläinen Kouvolan kaupungilta kertoo. Töitä kukkaloisto teettää joka tapauksessa: kaupunki istuttaa 13 000 kukkaa, joiden halutaan olevan loistossaan läpi kesän. Yhteisiä tiloja somistavat myös jo 1990-luvulla istutetut punaiset kannat, eli cannat, jotka komistuvat vuosi vuodelta. Kannoja näkee ainakin Urheilupuistossa ja kaupungintalon tienoilla.

Ydinkeskustan arkkitehtuurista oma oppaansa Kouvolan arkkitehtuurisesti merkittävät rakennukset aiotaan sijoittaa alueittain opaskartoille. Ensimmäisenä, toukokuussa, ilmestyy ydinkeskustan opas, joka esittelee eri vuosikymmeniltä yli 60 kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta tärkeää kohdetta. Opas antaa myös kuvan ydinkeskustan rakentumisen vaiheista. – Haluamme antaa kaupunkilaisille ja matkailijoille mahdollisuuden tutustua sopivin kävelyreitein asuinympäristönsä monimuotoisuuteen, kaavoitusarkkitehti Hannu Purho avaa.

Lisätietoja tilanteesta:

ELY-keskus: www.ely-keskus.fi/ web/ely/mantyharju Kaakkois-Suomen alue (Vuohijärveä koskevat kyselyt): Hydrobiologi Jouni Törrönen, p. 0295 029 296, jouni.torronen@ely-keskus.fi VR Group: www.vrgroup.fi/kinni VR:n palvelunumero 0203 32030

13000 värikästä ihanuutta

VR on tehnyt Mäntyharjulla 7.4. 2018 tapahtuneen kemikaalionnettomuuden ympäristövahingosta infosivuston yhteistyössä Kouvolan kaupungin, Mäntyharjun kunnan ja viranomaisten kanssa. Sivusto löytyy osoitteesta: www.vrgroup.fi/kinni. Yhteydenotot pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kinni@vr.fi.

Kouvolan kaupunki: www.kouvola.fi/mantyharju Ympäristöjohtaja Hannu Friman hannu.friman@kouvola.fi p. 020 615 7900 Ympäristöterveystarkastaja Piritta Lehtonen piritta.lehtonen@kouvola.fi p. 020 615 8005 (talous-/kaivovesi)

Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry

Ydinkeskustan opas ulottuu Kasarminmäen ja museokorttelin alueille. Seuraavina oman julkaisunsa saavat Alvar Aallon Kouvola, Kuusankosken keskusta ja Myllykoski-Inkeroinen alue. Opasta saa paperiversiona, mutta se on ladattavissa myös maksuttomasti mobiililaitteille.

Tunnetko kotiseutusi? Kouvolan ydinkeskustan opas esittelee yli 60 kiinnostavaa kohdetta.

Lisätietoa: kouvola.fi/ajankohtaista

Tarjoa nuorelle kesäduuni

Kuva: Minna Seppä

9.-luokkalaisia työllistetään erityisellä Kesäduunikampanjalla. Työnantajina voivat toimia niin yritykset kuin kotitaloudetkin. Työpaikkoja oli ilmoitettu haettavaksi 7.5. mennessä 137 ja työnhakijoita ilmoittautunut mukaan 143. Mukaan ehtii! Kesäduuni-kampanjan kautta työllistäminen on helppoa, nuorelle 2 viikon pesti taas on arvokas kokemus. Ilmoita työpaikkasi osoitteessa: pikaduuni.fi Katso kampanjavideo: kouvola/kesaduuni.fi 4

Sara Mäkinen Kymintehtaan koululta Kesäduuni-videon kuvauksissa.

”Elämän tarkoitus on rakkaus”

Vieraskasvijätettä voi viedä Ahlmanintien ja Keltakankaan jäteasemille 2.5.–15.9.

Anna huutia jättiputkelle Kouvolassa on 350 jättiputkiesiintymää, joista 180 sijaitsee kaupungin maa-alueilla. Jättiputki kuuluu EU:n määrittelemiin torjuttaviin haitallisiin vieraslajeihin, kuten keltamajavankaali ja jättipalsamikin. Jättiputkea on torjunut kaupungin oma tiimi, mutta tänä vuonna ohjat ottaa tuholaistorjuntaan ja kasvinsuojeluun erikoistunut Nopest. Jättiputken torjuntaan ei ole poppakonsteja. – Keinoja ovat niittäminen, kaivaminen, torjunta-ainekäsittely ja kasvuston peittäminen. Näistä viimeksi mainittu on yleistymässä, sillä se on ympäristöystävällistä ja tehokasta, yrittäjä Petri Metsälä sanoo. Hän kiittää kaupunkia valveutuneesta torjuntatyöstä. Samaa aktiivisuutta Metsälä toivoo yksityisiltä ihmisiltä: kun jokainen hoitaa tonttinsa, ovat tulokset parhaat. Jättiputken esiintymätietoja voi ilmoittaa kaupungin palautepalvelun kautta.

Kuva: Aleksanteri Repo

Motivaatiota Innokampukselta Vihreän oksan löytäminen vaatii nuorelta paljon: on tunnistettava oma osaaminen, löydettävä opiskelupaikka ja töitä. Polkua tukee valtakunnallinen, Kouvolaan vuonna 2016 jalkautunut Innokampustoimintamalli. – Malli aktivoi nuoria. Tavoitteena on, että he ottavat vastuuta ja tarttuvat elinympäristönsä asioihin kehittävällä otteella, Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva kuvaa.

Mikä lapsille on tärkeää? Mikä Kouvolassa on kivaa ja mitä parantaisit? Sujuuko päiväkodissa? Mitä mielikuvia syntyy Suomesta? Kysymyksiin vastasivat talvella 3–6-vuotiaat kouvolalaiset. – Tiedustelimme lasten näkemyksiä kainalokyselyllä: lapset kertoivat näkemyksiään aikuisille osin kahdenkeskisissä juttutuokioissa, osin ryhmissä, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Helena Kuusisto kertoo. Kysely liittyi Kouvolassa käynnistymässä olevaan Lapsiparlamenttiin. Vastauksia: ”Elämän tarkoitus on rakkaus ihmisten kesken.” ”On tärkeää, että lapsia pitää hoitaa hyvin ja kunnolla.” ”Liikunta, se pitää elimistön lämpöisenä.” ”Kouvola on kiva paikka, täällä on kivoja ihmisiä. On kiva käydä uimassa, kahvilassa ja kaupassa.” ”Metsät on kivoja paikkoja, voi kerätä marjoja.” ”Haluaisin päiväkodin pihalle multaa, jotta voitas pystyttää sinne kukkia tai siis kasvattaa.”

Pompi perheenä Hampstassa

Tukikohtana toimii Viiraamo.

Innokampus toimii ajatushautomo-tyyppisesti, mikä näkyy sekä käytettävissä tiloissa että digitaalisessa toimintaympäristössä. Tukikohtana toimivat Kouvolan ydinkeskustassa Manskin varrella sijaitsevat Hub Kouvola Viiraamon uudenkarheat tilat. Työmuotoja ovat viikoittaiset Inno-illat, projektityöt, oppilaitosvierailut ja valmennukset. – On järjestetty 40 Inno-iltaa ja 15 valmennustapahtumaa, toteutettu 14 bisnes- ja palvelumuotoiluprojektia, rekrytoitu ajatushautomoon 20 nuorta sekä valmennettu digitaaliseen bisnekseen 46 yrittäjää. Innokampus-toimintaan on osallistunut yli 600 kouvolalaista nuorta. Nykyinen sopimus Kouvolan kaupungin ja Innokampus Oy:n välillä jatkuu lokakuun loppuun. Lisätietoja: petteri.portaankorva@kouvola.fi, viiraamo.fi

Kouvolan Liikunta- ja voimisteluseura Tempo ry järjestää kesäkuusta alkaen perheliikuntatuokioita Kouvolan keskustassa Hampsta-puistossa. Kirmailut on kohdennettu 1–6-vuotiaille ja heidän kanssaan puistossa vieraileville. Lisätiedot: liikkuvakouvola.fi

Pyörällä vaeltamaan Osallistu perinteiseen pyörävaellukseen ja hae korttisi uimahallilta tai tulosta osoitteesta kouvola.fi/pyoraily. Kampanjan aikana voit kerätä leimoja eri puolilta Kouvolaa sijaitsevilta leimauspisteiltä, jotka löydät 2018 pyörävaelluksen kortista. Kampanjan päätyttyä palautetut kortit osallistuvat arvontaan.

Kaupunki kehittyy

•••

Kasvukärkenä logistiikka

TEKSTI: tarja hurtta KUVAt: Tuomo Mäläskä, KRAO

Vahvuuksilla kasvuun Kouvolan logistinen sijainti kahden metropolin välissä on erinomainen. Junalla noin tunti Helsinkiin, alle puolitoista tuntia Helsinki-Vantaan lentokentälle – pääkaupungin ruuhkissa hurahtaa sama aika helposti. Todellinen metropoli Pietari on runsaan kahden tunnin junamatkan päässä. Viimeistään nyt, konttijunayhteyden avauduttua Kiinaan, on aika havahtua siihen, kuinka lähellä pääkaupunkiseutua Kouvola on. Logistiikka ja erityisesti rautatielogistiikka on vahvuutemme. Suomen suurimman tavaraliikenteen järjestelyratapihan ja tavaraliikenteen volyymien valossa Kouvola on keskeisin paikka raidekuljetuksille Suomessa. Pohjois-Euroopan parhaaksi rankattu logistiikkakeskus ja Euroopan liikenteen ydinverkon ainoa Suomessa sijaitseva railroadterminaali täydentävät Kouvolan kilpailukykyistä logistiikkakonseptia.

Tulevaisuudessa Kouvola on entistä vetovoimaisempi logistiikkakeskittymä. KullasvaaraTehola-alueelle rakennettava pitkien junien RR-terminaali houkuttelee erinomaisten kulkuyhteyksiensä ansiosta monenlaisia toimijoita samalle alueelle. Ainutlaatuista koulutusta Kouvolassa panostetaan myös rautatiealan koulutukseen. KRAO, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy on Suomen suurin rautatiealan ammattilaisten kouluttaja. KRAO jatkaa perinteikästä koulutusta, jota aiemmin järjesti VR Koulutuskeskus Pasilassa. Kasarminmäellä sijaitseva KRAO kouluttaa vuosittain 1500-2000 opiskelijaa. Koulutukset ovat lyhyitä radanpidon turvallisuus- ja työpätevyyskoulutuksia ja pidempiä ammattikoulutuksia kuten veturinkuljettaja. Suurin osa pitkistä koulutuksista on asiakaskohtaisesti räätälöityjä. – KRAO on kouluttajana myös kaupunkiraideliikenteessä kuten metro- ja raitiotie rata-alueen turvallisuuskoulutuksissa, kertoo koulutus- ja 6

Kouvolassa on Suomen suurin tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Sinne saapuu vuodessa yli 7000 junaa ja yli 180 000 vaunua. Lisäksi Kouvolan ohittaa ilman kokoonpanomuutoksia 6700 junaa ja 200 000 vaunua. Myös henkilöliikenne on vilkasta: arkipäivänä arkipäivänä asemalla käy 40 kotimaan liikenteen ja 10 kansainvälisen liikenteen junaa. Matkustajamäärät ovat olleet kasvussa kaikilla tärkeimmillä reiteillä.

kehittämispäällikkö Kari Sopanen. Kouvolan ratapihan kupeeseen avattiin Liikenneviraston ainutlaatuinen ratatekninen oppimiskeskus ROK viime syksynä. Liikennevirasto haluaa varmista ratateknisen osaamisen ja rataturvallisuuden tason Suomessa. ROK tarjoaa

KRAO on Suomen suurin rautatiealan ammattilaisten kouluttaja. Veturinkuljettajaksi opiskellaan mm. simulaattorin avulla.

kasvuun

Kouvolan uusi kaupunkistrategia:

Kouvola kasvuun Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden, kasvuun tähtäävän kaupunkistrategian vuosille 2019–2030. Tavoitteena on nostaa Kouvolan asukasmäärää. Siihen tähdätään kolmen kasvukärjen kautta, joihin panostukset suunnataan:

Ratatekninen oppimiskeskus (ROK) parantaa rataverkolla työskentelevien alan ammattilaisten harjoittelumahdollisuuksia. Tavoitteena on ratateknisen osaamisen ja rataturvallisuuden varmistaminen Suomessa.

maailman uudenaikaisimmat puitteet rautatiealan opiskeluun. Keskuksessa on ulkorata-alue sekä kaksi hallia, joissa on ratatekniikkaa ja raiteita. Mallia on haettu maailmalta muun muassa Ruotsista, Englannista ja Japanista. Liikennevirasto ei järjestä koulutuksia, vaan ROK on koko rautatiealan ja eri koulutuslaitosten ja yritysten vuokrattavissa. Kouvolassa on Lappeenrannan teknillisen yliopiston TKI-toimintaa ja muun muassa rautatielogistiikan professuuri, Xamkilla taas rautatielogistiikan tutkimusta ja logistiikan koulutusta. Logistiikka-alan koulutusta järjestävät Kouvolan aikuiskoulutuskeskus sekä Kouvolan seudun ammattiopisto, jossa on muun muassa ainoana Suomessa helikopteriasennuksen koulutusta.

Lasten kasvu

Kouvola–Kiina–Kouvola-yhteys on jo vakiintunut viikoittaiseksi, ja kysyntää on. Uusi Silkkitie-konttijunayhteys Kiinaan vahvistaa Kouvolan asemaa Aasian ja Euroopan liikenteen solmukohtana sekä tarjoaa Kouvolalle mahdollisuudet nousta keskeiseksi logistiikkatoimijaksi Euroopan mittakaavassa.

Päämääränä on saada kouvolalaisten perhearki toimivaksi ja sujuvaksi. Kun panostetaan lasten kasvuun, tuotetaan kaikille parasta aktiivista arkea.

Nuorten kasvu Koulutusta kehitetään kaikilla koulutusasteilla. Päämääränä on uutta luova kaupunki.

Yritysten kasvu Päämääränä on liikuttamisessa paras kaupunki. Kouvolassa panostetaan logistiikkaan ja olemme Pohjois-Euroopan logistinen keskus. Vuonna 2030 on Kouvolassa on maksuton joukkoliikenne ja pendelöinti eri suuntiin on nopeutunut edelleen.

INNOSTAVA

Uusi Silkkitie kääntää Kouvola RRT –hankkeessa Kouvolaan katseet Kiinaan Kaikista pidetään huolta, mutta kasvulla rakennetaan moderni intermodaaliKiinan valtion suurhankkeen “One road – one on oltava kärjet! terminaali, jossa voidaan käsitellä yli belt” pääväylänä ovat rautatiet. Rautateiden Lisätietoa: kouvola.fi/kouvolakasvuun maailmanlaajuinen merkitys kasvaa jälleen, kun kilometrin pituisia junia kokonaisina. monet toimijat etsivät ympäristöystävällisiä kulKuljetusmuotoa voidaan vaihtaa sujujetusratkaisuja. Rautateitä halutaan nyt suosia vasti tarpeen mukaan. EU:n tavoitteet niin EU:ssa, Venäjällä kuin Kiinassa. rautatieliikenteen kehittämisestä edel– mahdollisuus uusille avauksille ja uudelle kasvulle Suomen kansainvälisen kaupan näkökulmasta lyttävät ratapihoja ja lastausterminaarautatietieyhteys Euroopan ja Aasian välillä on leja, jotka ovat tasapuolisesti kaikkien hyvin merkityksellinen. Viime vuosina Kiinan operaattoreiden käytettävissä. Kouvokuljetusvolyymi on kasvanut 40–100% vuodesla RRT:n on arvioitu lisäävän merkittäsa ja rautatiekuljetusten volyymin ennakoidaan västi talouskasvua sekä kansallisella kolminkertaistuvan lähivuosina. että paikallisella tasolla. Kiinan ja Keski-Euroopan välillä kulkee jo Lisätietoa: kouvola.fi/rrt kymmeniä viikoittaisia konttijunia. Alan toimijat ovat arvioineet junareittien kysynnän kymmenkertaistuvan vuoteen 2025. Nykyiset rautatieyhteydet ovat ylikuormittuneet ja uusia reittivaihtoehtoja tarvitaan. SyksylläLannistava avautunut Uskaltava Innostava

Kouvola 2030

•••

Löydä oma tonttisi Vielä muutama tontti tarjolla Pioneeripuistossa – 9 minuutin päässä Kouvolan keskustasta. Asuntomessutoimiston sekä aluevalvojan tuella. Ja valmista tulee kerralla. Tonttihaku käynnissä: asuntomessut.fi/kouvola

Pioneeripuistossa vihertää TEKSTI: ELINA FANTA KUVA: Marko Laukkarinen ja Asuntomessut Kouvolassa 2019

Kaupunki kehittyy

Työt Kouvolan kaupungin tulevalla asuntomessualueella etenevät. Keväällä käynnistetään viherurakka, jossa on mukana myös paikallisia yrityksiä. Pioneeripuistossa on nyt kevät. Sen kunniaksi alueella alkavat vihertyöt, jotka kestävät kesään 2019, valmistuen juuri ennen Asuntomessuja. Viherurakka sisältää muun muassa kiveystöitä, leikkipuiston rakentamisen ja viheralueiden istuttamista. Urakan toteuttaa VRJ-Etelä Suomi Oy yhdessä paikallisten alihankkijoiden kanssa. – Pioneeripuistossa on tähän asti rakennettu kunnallistekniikkaa, ja paljon sellaista, joka ei juurikaan näy maan päälle. Vihertöiden myötä alue hahmottuu entistä selvemmin, kertoo Kouvolan kaupungin rakennuttajapäällikkö Antti Nyberg. Kouvolalainen TT Monitoimipalvelut Group Oy toimii viherurakoinnissa aliurakoitsijana. – On hienoa, että Kouvolassa toteutetaan tämän mittakaavan hanke, joka työllistää paikallisia yrittäjiä. Meidän yritykseltämme on asuntomessualueella kivi- ja maanrakennustöissä 5-8 henkilöä, kertoo työmaapäällikkö Tero Tyynelä. Katuja viimeistellään kesän aikana Pioneeripuiston alueella on rakennettu katuja ja kunnallistekniikkaa vuodesta 2017 lähtien. Nyt työ lähestyy loppuaan.

Vihertöiden myötä tuleva asuntomessualue hahmottuu entistä selvemmin.

Viherurakka sisältää muun muassa kiveystöitä, leikkipuiston rakentamisen ja istutusten tekoa.

Kevään aikana asennetaan vielä katujen reunakiveyksiä ja viimeistellään kevyenliikenteen väyliä ja ulkoilupolkuja. Lisäksi alueella tehdään tulevana kesänä asfaltointitöitä. Kouvolan kaupunki pyytää alueen kadunkäyttäjiä ja kevyen liikenteen kulkijoita huomioimaan työmaa-alueella työskentelevät työntekijät sekä työkoneet ja kehottaa kulkijoita varovaisuuteen alueella.

Pioneeripuiston viherurakka sisältää muun muassa:

Asuntomessualueella vielä vähän tilaa

• Kouluaukion ja Paja-aukion kiveys- ja istutustyöt • puistoalueiden siistiminen, uusien pensaiden ja puiden istutus • leikkipuiston rakentaminen • katupientareiden nurmetus ja istutustyöt.

Pioneeripuiston asuntomessualueella on muutama tontti vapaana uudesta kodista haaveilevalle pientalorakentajalle. Ensimmäisten talojen rakennustyöt ovat juuri päässeet alkamaan Pioneeripuistossa, infrahankkeen päätyttyä alueella suunnitellusti talven aikana. Rakentamiseen ehtii vielä hyvin mukaan. Asuntomessut järjestetään Kouvolassa kesällä 2019. Asuntomessualue rakentuu Pioneeripuiston historialliseen varuskuntamiljööseen, Kymijoen jylhiin rantamaisemiin, hyvien palveluiden äärelle. Tutustu vapaana oleviin tontteihin: asuntomessut.fi/kouvola 8

TEKSTI: sanakammari Kuva: Kari Huusari

Fiilistä uudella palvelumallilla Aluetoimikunnat ohjaavat aluekeskuksia ja monipalvelupisteitä. Tavoitteena on asukaslähtöinen kehittäminen. Kouvolan kehitys perustuu parhaimmillaan koko laajan kaupunkialueen elinvoimaisuudelle. Satsaukset ydinkeskustoihin eivät riitä, vaan kaikkien kaupunkitaajamien ja niiden lähialueiden toiminnallisuus ja eläväisyys pitää säilyttää. Tähän tähtää maaliskuussa 2018 hyväksytty palvelumalli PM2030. – Entisillä kuntataajamilla on omat kulttuurilliset erityispiirteensä, joita vaalimalla lisäämme koko Kouvolan vahvuutta ja erottaudumme muista kaupungeista, Kouvolan kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jyrki Harjula sanoo. Hän ei näe palvelumallia uuden Kouvolan repimisenä ja resurssien haaskaamisena. – Tavoitteena on, että alueilla säilyy tietty palvelutaso, keskuksissa kiinteinä palveluina ja haja-asutusalueilla liikkuvina sekä sähköisinä palveluina. Henkinen pääoma käyttöön Palvelumalliin sisältyy viisi aluekeskusta ja yhtä monta aluetoimikuntaa, jotka käsittelevät, esittävät ja osin päättävät alueen asioista. Alkuvaiheessa toimikunnilla on käytössä kehittämisrahaa 2 euroa per asukas sekä innovaatiorahaa palve-

Kesän 2017 kokeilussa järjestettiin onnistuneesti Illallinen avoimen taivaan alla -tapahtuma Anjalassa, Myllykoskella ja Valkealassa.

luiden ja tuotteiden kehittämiseen. Kuhunkin aluetoimikuntaan valitaan 7–11 jäsentä. – Mukaan toivomme erilaisista taustoista ponnistavia ihmisiä, joilla on halua osallistua ja käyttää henkistä pääomaansa asuinalueidensa kehittämiseen. Tarjolla on yhteisöllistä toimintaa ja alueen äänitorven rooli. Kahdeksan perustettavaa kiinteää monipalvelupistettä ovat palveluiden, informaation ja harrastus- sekä yritystoiminnan keskuksia, jotka tarjoavat kanavan osallistua ja tehdä. Tänä vuonna aloitetaan kahdella alueella, Valkealassa ja Anjalankoskella, monipalvelupisteiden suunnittelu ja toteutus. Loput viisi aluetta ovat vuorossa ensi vuonna.

Hyvien asioiden Kouvola on meidän kaikkien etu. Harjula näkee, että palvelumalli nivoutuu luontevasti osaksi kaupungin Kouvola kasvuun -strategiaa. – Viihtyisä toiminta- ja asuinympäristö sekä kiinteä yhteys omaan kotiseutuun nostavat fiilistä ja antavat virikkeitä kehittää toimintaa. Hyvien asioiden Kouvola on meidän kaikkien etu.

Lisätietoja: Jyrki Harjula, puh. 020 615 3811 kouvolafiilis.fi

TEKSTI: ELINA FANTA

Kouvola näkyy ja kuuluu Porin superkesässä Porissa järjestetään tänä vuonna heinä-elokuussa Porin Jazz, SuomiAreena ja Asuntomessut. Kouvolan kaupungilla on heinäkuussa oma upea esittelyosastonsa Asuntomessuilla koko messujen aukioloajan. Osastolla tuodaan esiin Kouvolan matkailua, asumista ja kesän 2019 Asuntomessuja. – Kesä 2019 on Asuntomessujen myötä Kouvolan oma superkesä, sillä odotamme Pioneeripuistoon yli 130 000 messukävijää. Toivotamme Porin Asuntomessuilla ihmiset tervetulleiksi messuille Kouvolaan. Samalla kerromme, mitä kaikkea muuta kesäinen Kouvola tarjoaa, Asuntomessut Kouvolassa 2019 -hankkeen projektipäällikkö Sanna Kauppi kertoo. Asuntomessut Kouvolassa 2019 ja Kinno ovat mukana järjestämässä keskusteluja SuomiAreenassa. Keskustelujen aiheina ovat konttijunayhteys Kouvolasta Kiinaan ja asumisen vastuullisuus. SuomiAreenan ohjelma tarkempine sisältöineen julkaistaan kesäkuussa. 9

SuomiAreenan ohjelma julkaistaan kesäkuussa. Seuraa Kinnon ja Kouvolan kaupungin some-kanavia sekä internet-sivuja.

Kaupunki kehittyy

•••

Laadukkaat palvelut koko maakuntaan

TEKSTI: minna seppä KUVA: Matti Matikainen

Kouvolan valtuusto hyväksyi huhtikuussa Kymenlaakson vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän muutetun perussopimuksen. Valmistelu jatkuu. Sen tuloksia avataan syksyllä kuntalaisinfoissa. Kouvolan kaupunginvaltuusto siunasi huhtikuun kokouksessaan 1.1.2019 aloittavan sotekuntayhtymän valmistelun jatkamisen. Tämän mahdollisti se, että kuntayhtymän perussopimukseen sisällytettiin muutama tärkeä ehto, kuten organisaation kotipaikan sijoittaminen Kouvolaan. Lisäksi päätös yli 5 miljoonan investoinneista tai palveluverkon muutoksesta edellyttää 2/3 osan enemmistöä jäsenkuntien rajoittamattomasta äänivallasta. – Saamme maakuntaan uuden vahvan toimijan, joka kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutokseen, Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluiden johtaja Arja Kumpu sanoo. Johtavat viranhaltijat valitaan ennen lomia Sote-kuntayhtymän valmistelua johtaa kunnallisista luottamushenkilöistä ja kuntien johdosta koostuva poliittinen ohjausryhmä, jonka alla toimii neljä työryhmää. Toukokuussa valitaan kuntayhtymän johtavat viranhaltijat, jotka jatkavat lomien jälkeen vastuualueidensa suunnittelua sekä vuoden 2019 talousarvion valmistelua. Työtä teettää myös yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, Effica Lifecare, joka pyritään ottamaan käyttöön heinäkuussa. Sekä kuntayhtymä että Kymenlaakson hakema valinnanvapauspilotti näkyvät kuntalaisten arjessa vasta vuoden 2019 alussa. – Järjestämme syksyllä eri puolilla maakuntaa kuntalaisinfoja, joissa kerrotaan mistä palveluita saa, mitä ne maksavat ja millä kriteereillä niitä

Saamme maakuntaan uuden, vahvan toimijan.

myönnetään. Tavoitteena ovat laadukkaat, yhtäläiset ja saavutettavat palvelut koko maakuntaan. – Valmistelussa otetaan huomioon se, että merkittävä osa kymenlaaksolaisista asuu Kouvolassa ja heistä moni 10-15 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu avainasia Kouvolan sote-henkilöstö siirtyy uuden organisaation palvelukseen niin sanottujen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti vanhoina työntekijöinä. – Tulevan kuntayhtymän henkilöstöä pitää kohdella siirrossa yhdenvertaisesti. Tämä koskee niin kunnissa kuin Careassakin työskentelevää henkilöstöä. Palvelujen saavutettavuudesta huolehditaan.

Kuntayhtymän hyödyt:

Kymenlaakson sote-haasteet

• yhdenvertaiset palvelut kuntalaisille • lisää resursseja kehittämiseen ja uudistamiseen • vahvempaa osaamista yhtenäisillä koulutus-, rekrytointi- ja johtamis käytännöillä • toiminta tehostuu • luodaan pohjaa tulevalle maakunnalle.

• väestö vähenee ja ikääntyy • maan 2. korkein rakennetyöttömyysaste • sairastavuus korkea moneen muuhun maakuntaan verrattuna • sote-kustannukset kasvussa • henkilöstön, kuten lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja puheterapeuttien, rekrytointi vaikeaa.

Rakennuskannan tiedot ajan tasalle Kouvolan kaupunki päivittää alueellaan sijaitsevan rakennuskannan tiedot ylläpitämiinsä rekistereihin. Tiedot tarkastetaan kiinteistönomistajille lähetettävin kyselyin ja tarvittaessa maastokäynnein. Ajan tasalle saatetaan myös kiinteistöjen maapohjatiedot. Kouvolan alueella sijaitsevien rakennusten rekisteritiedot ovat osin puutteellisia ja virheellisiä. Kun tiedot saatetaan ajan tasalle, vältetään tilanteet, joissa kiinteistöveroa maksetaan joko liikaa tai liian vähän. Kiinteistönomistajien kohtelu tasapuolis-

tuu ja kaupungin kiinteistöverotulot kasvavat, millä vältetään kiinteistöveroprosenttien nosto seuraavina vuosina. Rekisteritietoja päivitettäessä saadaan ajan tasalle myös Väestörekisterikeskuksen ja Verohallinnon rekisterit, mikä helpottaa esimerkiksi tilastotuotantoa. Rekisteristä puuttuvien rakennusten päivittäminen kantakartalle palvelee myös kaavoitusta ja muuta kuntasuunnittelua. On laskettu, että projektin kustannukset katetaan 10

sen tuotoilla jo toteutusaikana. Työ etenee kaupunginosa kerrallaan ja kestää 4–5 vuotta. Projektilla on www-sivu, josta voi seurata työn etenemistä ja esimerkiksi sitä, mitä alueita parhaillaan tarkistetaan. Sivuille kootaan myös useimmin kysyttyjen kysymysten lista. Sivujen sisältöä päivitetään projektin edetessä.

Lisätietoja: kouvola.fi/rakennustietojentarkistus

Tilinpäätös 2017

YES aluepäällikkö Reijo Vaurulan osaaikainen pesti yrittäjyyskasvatustoiminnan koordinoijana päättyy kesäkuun lopussa. Opettajan virastaan Vaurula on ollut eläkkeellä jo liki kaksi vuotta. TEKSTI: tarja hurtta

Kouvolan talous kohtuullisessa kunnossa

TEKSTI: Kouvolan kaupungin viestintä KUVA: Jari Heikkilä

Yrittäjyysasenteella Kouvola nousuun Yrittäjyyskasvatus on saanut Kouvolan kouluissa tukevan jalansijan. Kiitos kuuluu aihetta opinahjoihin juurruttaneelle luokanopettaja ja rehtori Reijo Vaurulalle, joka toimi viimeiset kahdeksan vuotta YES Kouvolan aluepäällikkönä. Vaurulan eläköidyttyä työn jatkumisesta vastaavat tehtävään valitut tutoropettajat: rehtorit Matti Järventausta ja Vesa Parvinen (alakoulut), Piia Kesonen (yläkoulut) ja Sanna Liljeqvist (lukiot). Kouvolan Seudun ammattioppilaitoksen (KSAO) tutoropettajana toimii yrittäjyyden lehtori Leena Peltola.

Kouvolan kaupungin tilikauden tulos oli huomattavasti arvoitua parempi. Tulos oli 2,8 milj. euroa alijäämäinen. Vaikka tulos jäi negatiiviseksi, toimintakate toteutui talousarvioon nähden parempana. Kouvolan talouden tila on kohtalainen ja taseessa on kertynyttä ylijäämää 2,2 milj. euroa. Vuodelle 2018 laadittu talousarvio on alijäämäinen noin 1,0 milj. euroa, joten ylijäämäkertymä tullaan käyttämään lähes kokonaan vuoden 2018 aikana. Lainakanta on valtakunnallisesti erittäin kohtuullisella tasolla. Verotuloja kertyi 4,9 milj. euroa talousarviota enemmän, valtionosuuksia lähes talousarvion mukaisesti. Vuoden 2017 nettoinvestoinnit olivat 29,6 milj. euroa, josta kärkihankkeiden osuus oli 5,4 milj. euroa.

Kymijoen varren edut myytävä nuorisolle

– Kaikki koulujen yritteliäisyys ei näy ulospäin ainakaan lehtiotsikoina. Kouvolan kouluissa on kuitenkin paljon aktiivista, monipuolista yritteliäisyyttä, Reijo Vaurula kehuu. Tulevaisuudessa koulujen ja opettajien on otettava aiempaa enemmän huomioon työelämän muutokset, jotka Kouvolan seudulla liittyvät ennen muuta metsäteollisuuden ja logistiikan kasvuun. – Nuorille on myytävä tämä seutu ja sen mahdollisuudet. Meillä on Kouvolassa hyvä nuoriso, Reijo Vaurula kiteyttää.

Toimintatuotot 69,1 M€

Toimintakulut 564,9 M€ Toimintakate -493,2 M€, muutos -1,1 % Verotulot 338,1 M€

Kaduilla soi

Valtionosuudet 169,2 M€

TEKSTI ja kuva: reijo vaurula

Kouvolan suvessa ilahduttaa 15 kesämuusikkoa. Kaupunki palkkaa jo neljäntenä kesänä kesämuusikoita piristämään katukuvaa, vanhusten palvelutaloja ja erilaisia tapahtumia. Ehdokkaille pidettiin koesoitto ennen vappua, ja suvea sulostuttamaan valittiin 15 muusikkoa: Esa Hynynen, Roope Degerman, Tuomas Karvinen, Vera Akkanen, Edit Nurmi, Mikko Vainikainen, Elisa Toivanen, Nea Ahopalo, Sara Kunnari, Saana Kunnari, Hanna Hasu, Joonas Hasu, Janna Soininen, Sara Salonen ja Oona Huusari. Muusikot esiintyvät toreilla toripäivinä, kävelykatu Manskilla, vanhusten palvelutaloissa, mahdollisesti päiväkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa. Esiintymiskalenteri laaditaan toukokuussa, ja löytyy valmistuttuaan muusikoiden työnjohtoa hoitavan Kouvola City ry:n ja kaupungin internet-sivuilta. Myös muusikoidet yhteystiedot löytyvät Kouvola City ry:n sivuilta.

Rahoitustuotot 11,3 M€ Rahoituskulut 2,8 M€ Vuosikate 22,7 M€, 269 euroa/asukas 88,9 % poistoista Lainakanta 199,7 M€, 2 371 euroa/asukas Sara ja Saana Kunnari kuuluvat koe-esiintymisten perusteella valittujen kesämuusikkojen joukkoon.

Lisätietoja: kouvola.fi/talous

Palvelujen parissa

•••

Perusopetuksen palvelutarve kiteytyy taikalukuihin

Teksti: sanakammari kuva: vesa vainio

Virkamiesten ja päättäjien työpajat tuottavat kaupunginhallitukselle selvityksen investointien pohjaksi. Kuntalaisia on kuultu kyselyllä, ja alueittaisia yleisötilaisuuksia järjestetään toukokuussa kolme. Työ Kouvolan perusopetuksen kehittämiseksi etenee. Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen lupaa tuloksia kesäkuussa. – Tavoitteemme on tuottaa kaupungin johdon käyttöön niin hyvä selvitys, että heidän tarvitsee myöhemmin päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä vain selvitykseen sisältyvistä investoinneista, Korhonen sanoo. – Kun perusopetusta kehitetään, on mahdollista satsata laatuun, esimerkiksi kieltenopiskeluun ja erityisopetukseen. Haluamme tarjota ajanmukaiset puitteet myös tietoja viestintätekniikan, liikunnan sekä esittävien taiteiden opiskeluun. Tapetilla ikäluokan koko Palvelutarvetta tarkasteltaessa ovat nousseet esiin ikäluokan kokoa kuvaavat luvut, joita analysoimalla on mahdollistaa muodostaa hyvin toimivia kouluja. – Noin 50 lapsen ikäluokka mahdollistaa alakoulussa rinnakkaisluokkaisen opetuksen, jossa pystytään ottamaan huomioon myös lasten yksilölliset tuen tarpeet. Yläkoulussa vastaava ikäluokan koko on 100 oppilasta, Korhonen sanoo. Korhosen mukaan tämän 50/100-mallin pohjalle rakentuisi esimerkiksi toimiva yhtenäiskoulu, jonka rinnalla voisi toimia vielä erillinen, noin 300 oppilaan alakoulu, josta oppilaat siir-

tyisivät yhtenäiskouluun vuosiluokkien 7–9 opetukseen. Vastaavasti 100 lapsen ikäluokasta voisi muodostua kaksi koulua siten, että alakoulussa olisi 600 oppilasta, jotka jatkaisivat opintojaan 300 oppilaan yläkoulussa. – Lisäksi paljon haja-asutusaluetta sisältävä kaupunkirakenteemme edellyttäisi muutamia pienempiä kouluja. Malliratkaisuja löytyy Hankesuunnittelussa olevat Valkealan, Sarkolan ja Anjalan koulut ovat malleja nykyaikaisesta oppimisympäristöstä. – Valkeala on esimerkki monitoiminnallisesta lapsiperheiden palvelukeskuksesta ja Sarkola kattavasta lähikoulusta erityisen tuen palveluineen. Anjala taas mallintaa perinteisempää pientä yksisarjaista lähikoulua pitkien välimatkojen tilanteessa. Isossa monitoimikeskuksessa oppilasmäärät ovat luokkaa 600–650, lähikoulussa 300–350. Tervetuloa alueellisiin infoihin Kaupunki järjestää 22.–24. toukokuuta kolme alueellista yleisötilaisuutta, joissa käydään läpi sähköisen kuntalaiskyselyn kyselytuloksia ja perusopetuksen kehittämisen tulevaisuuden vaihtoehtoja. 12

Petri Klemola, Onni Vilkko, Joel Salonen ja Lauri Lavonen perehtyvät tekniikan ihmeisiin.

Hitech kiinnostaa koululaisia

Kokeellisuutta ja extraa Eskolanmäessä Luonnontieteen ja käytännön yhdistämistä, selitysten löytämistä ympärillämme tapahtuville asioille, harrastuneisuuden tukemista, mahdollistamista ja innostamista teknologian opiskeluun; sitä on hitech. Tai niin sen ainakin määrittelee matemaattisten aineiden opettaja Marke Heijala. Eskolanmäen koulussa on ollut hitechiin painottunutta erikoisluokkatoimintaa vuodesta 1995. Kansainvälistä tunnustusta saanut hitechopiskelu vetää vuosi toisensa jälkeen nuoria puoleensa. Tutustumisillat ovat täynnä, ja 26 oppilaan erikoisluokalle on jouduttu järjestämään pääsykokeita. – Meillä saa luvan kanssa kiinnostua itselle mieleisestä asiasta samanmielisten seurassa. Hitech tarjoaa kokeellisuutta ja extraa normaaliin opiskeluun, Heijala sanoo. Hitechiä opettaa Heijalan lisäksi kuusi muuta opettajaa: hitech sisältää matemaattisten aineiden biologian ja englannin kielen opiskelua. Työelämän taitoja ja ovia maailmaan avaava hitech on Heijalan mukaan tosi monipuolista opiskelua. – Meillä on paljon tutkimusta, ohjelmointia, pelaamista ja tutustumiskäyntejä. Viimeksi vierailimme tähtitornissa. Omat silmänikin ovat tässä vuosien aikana auenneet sille, mitä kaikkea kiinnostavaa erikoisluokan opintoihin voi sisällyttää.

•••

Kaupunki kehittyy

Ratamokeskus rakentuu Kotiharjuun

Teksti: sanakammari kuva: Carea / AW2–arkkitehdit

Suunnittelusta siirrytään rakentamiseen tämän vuoden lopulla. Vuoden 2021 alussa käyttöön otettava keskus perustuu uuteen toimintamalliin. Paljon puheita ja tunteita jo ennen ensimmäistä lapionpistoa herättänyt Ratamokeskus etenee nyt vahvasti raiteillaan. Kouvolan kaupungin ja Carean välillä viime marraskuussa solmittu luovutussopimus käynnisti suunnittelutyön uudelleen. Muutosjohtaja Sami Loimas Careasta kertoo, että alkuvuoden työlistalla ovat olleet vuoden 2015 hankesuunnitelman päivittäminen ja tilaohjelman laatiminen. Suunnittelutyötä ohjaa kohteelle määritelty 62 miljoonan euron budjetti, josta kaksi miljoonaa kului suunnitelmien ostamiseen Kouvolalta. Lopuilla 60 miljoonalla on tarkoitus rakentaa 20 000 bruttoneliömetrin Ratamokeskus Kotiharjuun. Kevään kuluessa valmistuu ehdotussuunnittelu, jossa tilaohjelman mukaiset tilat on istutettu paikalleen, tekniikka mukaan lukien. Tämän jälkeen käynnistyy yleissuunnittelu. – Syksyllä on rakennusluvan hakemisen ja maanrakennustöiden käynnistymisen aika. Ensimmäiset asiakkaat astelevat Ratamoon vuoden 2021 alussa. Toimintoja neljässä maanpäällisessä kerroksessa Ratamoon tulee perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja suunterveydenhuollon

vastaanotot sekä osa kuntoutustoiminnoista. Marjoniemen ja Korian perusterveyden sekä Pohjois-Kymen sairaalan erikoissairaanhoidon vastaanotot lopettavat toimintansa Ratamon aloittaessa. Kokonaan maan päälle rakentuva Ratamokeskus on neljäkerroksinen rakennus, jossa on logistiikka-talous-siipi ja varsinainen Ratamo. Asiakaspysäköinti tulee keskuksen viereen, henkilökunnan pysäköintialue sijaitsee palolaitoksen takana hyppyrimäen juurella. Toisen kerroksen hoitokeskus uuden toimintamallin mukainen Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat päivystys, kuvantaminen ja laboratorio sekä keittiö- ja ruokailutilat. – Uutena palvelumuotona selvitämme mahdollisuutta asiakasapteekin avaamiseen. Sellainen tulee, mikäli Fimea antaa luvan. Toisessa kerroksessa ovat eri toimintojen toimenpide- ja hoitotilat, joita Loimas kuvaa täysin uuden toimintamallin mukaiseksi. – Isoon hoitokeskukseen on keskitetty erikoissairaanhoidon toimenpiteet, tähystystoiminta, lääkehoito ja seurantapaikat. Sama malli tulee käyttöön myös keskussairaalassa. 115 potilaspaikasta puolet yhden hengen huoneita Kolmas ja neljäs kerros on pyhitetty perusterveyden vuodeosastoille. H-kirjaimen muotoisessa ratkaisussa tukitoiminnot ovat keskellä ja potilaspaikat niiden ympärillä. 115 potilaspaikan

Kakkosessa ovat erikoissairaanhoidon toimenpiteet, tähystystoiminta, lääkehoito ja seurantapaikat. huoneista puolet on suunnitelmien mukaan yhden hengen huoneita. Jokaisessa huoneessa on oma wc-kylpyhuonetila. Loimaksen mukaan hoitotilojen suunnittelu on kompromissien tulos. Ratamo on joka tapauksessa iso mahdollisuus. – Ratamo tarjoaa perusterveydenhuollolle uudet, toimivat ja nykyaikaiset tilat sekä antaa henkilökunnalle mahdollisuuden tuottaa laadukkaita palveluja ilman turhia aikaviiveitä.

Ratamokeskus • rakennusala 20 000 br-m2 • asiakasmäärä arkipäivänä 1 200 henkilöä • vuodepaikkoja 115 • henkilöstöä 500 • lisätietoa: Sami Loimas, Carea, p. 040 489 8641, Arja Kumpu, Kouvolan kaupunki, p. 020 615 7429

Havainnekuvaa Ratamokeskuksesta.

Palvelujen parissa

•••

Waltti-palvelupiste muuttaa Torikadulle Kouvolan joukkoliikenteessä käytettävän Waltti-kortin ja siihen liittyvien lipputuotteiden myynti sekä Kouvolan kaupungin joukkoliikenteen asiakaspalvelupiste siirtyy osoitteeseen Torikatu 2. Muutos tapahtuu tiistaina 15. toukokuuta. Asiakaspalvelupisteen toiminnasta vastaa tämän jälkeen Bussimatkatoimisto. Matkahuollon asiakaspalvelupiste Matkakeskuksella palvelee Waltti-tuotteita koskevissa asioissa vielä 31. toukokuuta asti. Kymen Charterline Oy:n toimitusjohtaja Petri Reunanen on mielissään siitä, että ovikello alkaa soida tiuhemmin. Erilaisten lippujen myynti on heille tuttua työtä, johon Waltti tuo sopivan jatkumon. Reunanen toivottaa kaikki Waltti-korttiasiakkaat tervetulleeksi Torikadulle. Asiakaspalvelupiste palvelee ja neuvoo joukkoliikenteeseen ja Waltti-matkakortteihin liittyvissä asioissa. Palvelupisteessä voi hankkia uuden matkakortin tai ladata olemassa olevalle kortille arvoa tai kausituotteen. Myös Waltti-matkakorttiin liittyvät reklamaatiot ja ongelmatilanteet käsitellään asiakaspalvelupisteessä. Waltti-matkakorttiasioita voi hoitaa myös netissä. Ohjeet siihen löytyvät tämän lehden sivulta 16 kesän 2018 bussiaikataululiitteestä. Waltti-matkakortin lataaminen onnistuu myös linja-autossa, tällöin maksuvälineenä käy vain käteinen.

Waltti-kortin ja siihen liittyvät lipputuotteet voi 15. toukokuuta alkaen ostaa osoitteesta Torikatu 2.

Muutoksia paikallisliikenteeseen Kouvolan paikallisliikenteen liikennöitsijänä aloittaa kesäkuussa Elimäen liikenne. Elimäen Liikenne vastaa 4. kesäkuuta alkaen pääosasta Kouvolan paikallisliikennettä seuraavat viisi vuotta. Vain Valkealan ja Utin suunnat ovat muiden liikennöitsijöiden hoidossa. Elimäen Liikenteen toimitusjohtaja Jukka Lauhkonen kuvailee sopimusta monella tapaa merkittäväksi. – Seitsemälle linja-autolle kertyy vuodessa ajoa 900 000 kilometriä. Henkilöstömäärämme nousee yli 30:n, suurimpaan lukuun yrityksen historiassa. Liikennöitsijän vaihdoksen myötä muutoksia tulee myös paikallisliikenteen linjojen numerointiin. Perinteikäs perheyritys Elimäen Liikenne vastaa pian valtaosasta Kouvolan paikallisliikennettä. Kuvassa toimitusjohtaja Jukka Lauhkonen.

Seitsemän uutta matalalattia-autoa Yritys on tilannut liikennöintiä varten seitsemän uutta autoa, joiden varustus tekee matkustamisesta sujuvaa ja turvallista. – Kaikki ovat matalalattia-autoja, joista löytyvät myös turvavyöt sekä monta tallentavaa valvontakameraa per auto. Autoja kuljettaa osaava henkilöstö, jota Elimäen Liikenne palkkasi lisää Etelä-Suomen Linjaliikenteeltä 14 henkilön verran. Lauhkosen suvun perheyritys Elimäen Liikenne aloitti toimintansa 1920-luvulla ja muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1950.

Lisätietoa: www.kouvolanbussit.fi ja tämän lehden liitteenä jaettavasta kesän bussiaikataululiitteestä.

teen l ta Ota

Kouvolan bussi-

AIKATAULUT

VOIMASSA 4.6.2018–8.8.2018 voimassa 4.6.–8.8.2018

www.kouvolanbussit.fi

Kouvolan BUSSIAIKATAULUT

Käytä Walttia!

matkakortin hankkiminen ja lataaminen Bussimatkatoimisto Torikatu 2 ma-pe klo 8.30–17.30 puh. 020 710 9705

Edullinen tapa matkustaa Kouvolassa on käyttää linja-autoa ja maksaa Waltti-kortilla.

Lisämatkojen lataus olemassa olevaan korttiin onnistuu myös useimmissa linja-autoissa tai netissä: https://kauppa.waltti.fi/

4.6.2018 alkaen Kouvolan paikallisliikenteessä käyvät maksuvälineenä Waltti-matkakortille ladattu kausi- tai arvolippu sekä käteinen.

Uuden matkakortin voi tilata myös netistä: http://kortit.waltti.fi

Lisäksi Waltti-kortin kausilippua voi käyttää maksuvälineenä useimmilla aikatauluun merkityillä pikavuoroilla.

Kausi- ja arvolippuja ladattaessa peritään lisäksi latausmaksu, joka on linja-autossa2 € ja Bussimatkatoimistossa 1 €. Nettilatauksesta ei veloitusta. Ensimmäistä kertaa Waltti-korttia ostettaessa peritään 6,5 € korttimaksu. 16

voimassa 4.6.–8.8.2018

Waltti-lippujen hinnat kouvolassa:

Nuori (17-19v) Opiskelija/ Aikuinen Lapsi(7-16v) 2.ast. opiskelija Kausilippu 30 pv

44 €

30 €

Kertalippu Vyöhykkeen sisäinen Vyöhykerajan ylittävä

3,50 € 5,00 €

1,80 € 2,50 €

Arvolippu Vyöhykkeen sisäinen Vyöhykerajan ylittävä

2,80 € 4,00 €

1,40 € 2,00 €

38 €/36 €

Lue lisää www.kouvolanbussit.fi 17

Kouvolan BUSSIAIKATAULUT

Kouvolan kaupungin joukkoliikenteen asiakaspalvelupiste palvelee ja neuvoo joukkoliikenteeseen ja Waltti-matkakortteihin liittyvissĂ¤ asioissa. Uuden asiakaspalvelupisteen yhteystiedot ja aukioloajat: Bussimatkatoimisto Torikatu 2, 45100 Kouvola Avoinna ma-pe klo 8.30-17.30 (9.8. alkaen klo 7.45-17.30) Puh. 020 710 9705

Bussimatkatoimisto aloittaa tiistaina 15.5.2018 Kouvolan kaupungin joukkoliikenteen asiakaspalvelupisteenĂ¤ osoitteessa Torikatu 2 (45100 Kouvola).

voimassa 4.6.–8.8.2018

Kesäkuusta 2018 alkaen reitti- ja aikataulutiedot löytyvät osoitteesta

kouvola.digitransit.fi 19

Kouvolan BUSSIAIKATAULUT

Vinkit sujuvaan matkustamiseen bussilla: • Näytä pysäkillä selvästi kättä heilauttamalla, että olet tulossa kyytiin. • Ota matkakortti tai käteinen (tasaraha) hyvissä ajoin esille ennen bussin saapumista pysäkille. • Pidä matkakorttia lukulaitteessa hetki kevyesti paikallaan, älä heiluta tai paina korttia. • Jos olet alle 17-vuotias, kerrothan ikäsi lasten lipun saamiseksi.

• Paina aina ja hyvissä ajoin poistumispainiketta halutessasi jäädä pois kyydistä. • Jos et ole varma oikeasta poistumispysäkistä, kysy apua kuljettajalta. • Jos mahdollista, pyri poistumaan bussin keski- tai takaovesta. • Ilmoitathan mahdollisesta havaitsemastasi ilkivallasta kuljettajalle.

Hyvää matkaa! 20

voimassa 4.6.â&#x20AC;&#x201C;8.8.2018

21 1

Kouvolan BUSSIAIKATAULUT

voimassa 4.6.–8.8.2018

Palvelulinjat Kouvolassa Kouvolassa toimii 3 palvelulinjaa. Palvelulinjoissa matkan hinta asiakkaalle on linja-autolipun hinta. HESSU-palvelulinja

Puhelinnumero autoon on 050 331 8945 (liikennöitsijä voi vaihtua, tarkista numero 1.7. alkaen) Kuusankoski–Voikkaa–(Jaala) • Voikkaa–Pilkanmaa–Väkkärä–POKS–Terveyskeskus–Kuusankosken keskusta • Kuusankosken keskusta–Kettumäki–Rekola–Mäkikylä–Kuusankosken keskusta • Kuusankosken keskusta–Niskala–Kytöaho–Mäyränmäki–Kuusankosken keskusta • TIISTAISIN: Jaala (kutsuttaessa)–Oravala (kutsuttaessa)–Voikkaa-Pilkanmaa– Väkkärä–POKS Kuusankosken keskusta–Kettumäki–Rekola–Mäkikylä–Kuusankosken keskusta–Niskala–Kytöaho–Prisma/Veturi–Hansakeskus–Prisma/ Veturi–Kytöaho-Niskala–Kuusankosken keskusta–Mäkikylä–Rekola–Kettumäki–Kuusankosken keskusta–POKS–Väkkärä–Pilkanmaa–Voikkaa–Oravala (tarvittaessa)–Jaala (tarvittaessa).

Kaikki palvelulinja-autot ovat matalalattiaisia ja niissä voi matkustaa myös esimerkiksi pyörätuolin ja rollaattorin kanssa. Maksuvälineenä kelpaa käteinen, Waltti-kortti sekä seutu- ja veteraanilippu. SHL ja VPL kortilla matkustaminen on maksutonta. Tarkat aikataulut ja kartat saat kaupungin yhteispalvelupisteistä tai nettiosoitteesta www.kouvolanbussit.fi

ANJA-palvelulinja(tiistaina ja torstaina)

Puhelinnumero autoon on 050 354 2244 Ummeljoki–Myllykoski–Inkeroinen–Anjala–Muhniemi (tiistaisin Koria) • Ummeljoki–Myllykoski–Keltakangas–Inkeroinen–Anjala–Muhniemi/Junkkari– Anjala–Inkeroinen–Keltakangas–Myllykoski

KESKUSTAN palvelulinja

Puhelinnumero autoon on 040 660 1213 • Keskusta–Kaunisnurmi–Kasarminmäki–Terveyskeskus–Kotiharju–Keskusta • Keskusta–Tornionmäki–Käpylä–Terveyskeskus–Keskusta–Tornionmäki– Mielakka–Sarkola–Keskusta • Keskusta–Sarkola–Vahteronmäki–Mielakka–Tornionmäki–Käpylä–Keskusta • Keskusta–Sarkola–Töröstinmäki–Haanoja–Eskolanmäki–Keskusta • Keskusta–Pikku-Palomäki–Lehtomäki–Terveyskeskus–Keskusta

• TIISTAISIN: Ummeljoki–Myllykoski–Keltakangas–Inkeroinen–Anjala– Inkeroinen–Keltakangas–Myllykoski–Ummeljoki–Koria–Nappa–Veturi/Prisma–Kouvolan keskusta–Haanojan palvelukeskus–Prisma/Veturi–Haanojan Palvelukeskus–Kouvolan keskusta–Prisma/Veturi–Nappa–Koria–Ummeljoki– Myllykoski–Keltakangas–Inkeroinen–Anjala–Muhniemi (tarvittaessa) Palvelulinjojen aikataulut löytyvät kaupungin yhteispalvelupisteistä ja osoitteesta www.kouvolanbussit.fi

Repoveden-Verlan joukkoliikenne kesällä 2018

Keskustassa voi pysäköidä lauantaisin ilmaiseksi

Teksti: Sanakammari kuva: Jari Heikkilä ja Vesa Vainio

Kouvolan keskustan maksuton lauantaipysäköinti palvelee shoppailijoita. Parkkiruutujen käyttöä seurataan ja pysäköintimahdollisuuksia kehitetään. Tiedossa on, että katutaso miellyttää autoilijoita. Digitaalisuutta aiotaan hyödyntää pysäköinnin ohjauksessa. Kouvolan keskustassa on ollut maksuton pysäköinti jo 1,5 vuotta. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta on selvitetty viime vuosina useasti laskennalla. – Keskustassa on hyvin tilaa arki-iltoina ja lauantaisin. Arkipäivisin korkeimmat, 70–90 prosentin käyttöasteet ovat pitkäaikaispaikoilla eli matkakeskuksen 72 tunnin liityntäpysäköintialueella ja vanhan torin kahdeksan tunnin pysäköintialueella, kaavoitusinsinööri Topi Suomalainen kertoo.

Keskustaan tuleville löytyy viikonloppuisin ilmaista parkkitilaa.

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä on havainnut, että mielikuvat muuttuvat usein käytännön totuudeksi. – Muistellaan liikaa vanhaa, eikä tiedosteta tehtyjä parannuksia, kuten mahdollisuutta vapaaseen lauantaipysäköintiin, Niilo-Rämä sanoo. Hänen mukaansa pitkäaikaispaikkojen suosio selittyy osin työpaikkapysäköinnillä. Niilo-Rämä lupaa, että tutkimustulokset ja palaute johtavat perusteltuihin muutoksiin pysäköintikäytännöissä. Manskin uudistuminen lisännyt liikepaikkojen kysyntää Yrittäjät ovat antaneet maksuttomasta pysäköinnistä paljon positiivista palautetta. Kritiikkiä on herättänyt lyhimmän, 30 minuutin, pysäköintiajan riittämättömyys. Kouvola Innovationin kaupunkikeskustan kehittämisen asiantuntija Reijo Saksa uskoo, että liikennevirrat ovat kääntymässä kasvuun. – Kävelykatu Manskin uudistuminen näkyy myönteisesti liikepaikkojen kysynnässä. Kaupunki on investoinut keskustaan, ja nyt on yritysten vuoro. Saksa puhuu kaupunkikehittämisestä kokonaisuutena, jossa korostuvat kävelykatupainotteisuus, pysäköinti, palvelujen saavutettavuus ja viihtyisä sekä turvallinen liikkuminen. Niilo-Rä23

Manskin avajaiset vetivät väkeä. Kehittämistyön tavoitteena on elävöittää keskustaa ympärivuotisesti.

mä jatkaa, että myös toimiva kevyen liikenteen verkosto on osa kehittämistä. – Kaupunki rakentuu ihmisille ja heidän turvalliselle liikkumiselleen. Rakenteellinen pysäköinti yksi tulevaisuuden vaihtoehdoista Seurannan mukaan katutason pysäköintipaikat täyttyvät ensin, kun taas katoilla ja kellareissa on paremmin tilaa. Niilo-Rämä miettii kehittämisvaihtoehtoja. – Miksi varata autoille laajoja alueita maan päältä, kun voisimme rakentaa lisää asuntoja, liiketilaa tai puistoja. Rakenteellinen pysäköinti maan alla tai pysäköintitaloissa on tulevaisuutta, mutta sen toteuttaminen on maantasoratkaisua kalliimpaa. Autojen määrästä tulevaisuudessa on ristiriitaisia ennusteita, joiden toteutumiseen vaikuttavat muun muassa yhteiskäyttöautojen suosio ja robottiautojen käyttömukavuus. Lisää sähköisyyttä pysäköintiin on sen sijaan luvassa. – Tarkoitus on, että voidaan digitalisaation tarjoamin keinoin näyttää, mistä löytyy vapaata pysäköintitilaa, Suomalainen sanoo.

Autoilijoiden kommentteja pysäköinninvalvonnalle • Lauantain vapaa pysäköinti toimii. • Kaikille löytyy sopiva aikarajoitteinen paikka. • Neljän tunnin paikat ovat hyviä. • Lisätietoa: kouvola.fi/pysakointi

Palvelujen parissa

•••

Pelossa ei tarvitse elää Teksti ja kuva: minna seppä

Väkivallasta selviytymiseen saa Kouvolassa apua esimerkiksi perheneuvolasta ja Pysäkiltä. Vakavissa tilanteissa apuaan tarjoaa moniammatillinen Marak-verkosto. Onko vaikeaa mennä kotiin? Pilkkaako puoliso? Kontrolloiko hän raha-asioitasi? Kyse voi olla henkisestä väkivallasta. – Väkivaltaa on monenlaista, eivätkä ihmiset aina tunnista sitä. Jos ulkopuolinen kysyy asiasta, vastaus kuuluu usein ”ei minua ole lyöty”, johtava sosiaalityöntekijä Maiju Niemelä Kouvolan perheneuvolasta sanoo. Väkivallalle on ominaista, että se raaistuu ajan kuluessa, eikä poistu itsestään. Väkivallan puhkeamiselle ovat alttiita erityisesti elämän taitekohdat, kuten lapsen syntymä, ero tai työpaikan menetys. Niemelä kehottaa hakemaan keskusteluapua aina, kun tuntuu, että asiat eivät perheessä ole kunnossa. – Väkivaltaisesta tilanteesta pääsee pois vasta, kun asiaa aktiivisesti selvittää. Kaikki saavat apua, ja kaikilla on oikeus sitä hakea. Auttamisen ketju toimii Perheneuvolassa väkivaltatilanteisiin saa keskusteluapua. Perheneuvolasta asiakkaita ohjataan eteenpäin esimerkiksi Pysäkille, joka on Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n palvelu. Sosiaali- ja kriisipäivystys Sokri on myös tärkeä toimija väkivallan vastaisessa työssä. Jos asiakkaan tilanne arvioidaan vakavaksi, apuaan tarjoaa moniammatillinen Marak-verkosto. Auttamiskeinot haetaan yhdessä asiakkaan kanssa kokouksessa, johon osallistuvat Marakissa mukana olevat tahot, käytännössä edustajat kaupungin hyvinvointipalveluiden yksiköistä, poliisista, rikosuhripäivystyksestä, Pysäkiltä ja A-Klinikalta. Kouvolassa Marakin kautta on autettu 2,5 vuoden aikana yhteensä 11 asiakasta. – Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen luoma toimintamalli, jonka tavoitteena on päästä kiinni vakaviin väkivaltatilanteisiin ja estää siten perhesurmia, Niemelä sanoo. Pysäkille pääsee aina Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki toimii aivan Kouvolan ydinkeskustassa. Kynnys on matalalla muutoinkin. – Meille voi tulla myös omatoimisesti. Soitto ja ajanvaraus riittävät. Palvelumme ovat avoimia niin väkivallan kokijoille, tekijöille kuin altistuneillekin, Jussi-työntekijä Jukka Mörsky Pysäkiltä kertoo. Pysäkillä on omat työntekijänsä lapsi-, nais- ja miesasiakkaille. Pysäkillä käy koko Kymenlaaksossa 160-170 asiakasta vuodessa. Kouvolalaisia asiakkaita Pysäkillä oli vuosina 2014-17 yhteensä 342. Käyntikertojen määrä on yhdestä viiteen asiakkaan tilanteesta riippuen.

Kaikki saavat apua, ja kaikilla on oikeus sitä hakea.

– Väkivalta ei lopu itsestään. Neuvoja tilanteesta selviytymiseen kannattaa etsiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Maiju Niemelä sanoo.

Lähisuhde- ja perheväkivalta • Väkivaltaa käytetään nykyistä tai entistä kumppania, omaa lasta, perheenjäsentä tai muuta läheistä kohtaan. • Fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa. Väkivaltaa on myös pelottelu, uhkailu, liikkumisen ja ajankäytön kontrollointi, eristäminen ystävistä ja sukulaisista, häpäisy ja toistuva mitätöinti. Myös hoidon tai avun laiminlyönti lasta tai muuta apua tarvitsevaa perheenjäsentä kohtaan ja lapsen kurittaminen ovat väkivaltaa. • Väkivaltaa kokenut voi tuntea syyllisyyttä ja häpeää tilanteesta. Hänellä voi olla keskittymiskyvyn ja toimintakyvyn puutetta, unettomuutta, väsymystä, pelokkuutta, masennusta, itsetunto-ongelmia ja sosiaalista eristyneisyyttä. • Aikuisten välisen väkivallan näkeminen aiheuttaa lapsessa traumatisoitumista ja turvattomuutta. Aikuisen vastuulla on varmistaa, ettei lapsi altistu väkivallalle. Lapsi tarvitsee apua, vaikka väkivalta ei koskisikaan suoraan häntä. • Lisätietoa: kouvola.fi/perheneuvola

Kouvolan luontoa kelpaa esitellä

•••

Luonnostaan tuntematon

Teksti: Sanakammari kuvat: Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut, Annika Koskelainen

Kallioita, järviä, savea ja suota. Luonto on Kouvolassa aina lähellä. Sen mahdollisuuksista kertoo uusi sivusto, jolta löytyvät luontokohteet ja -polut sekä virkistysalueet. Uudistuksia kokevat ensimmäisenä Myllypuro, Pioneeripuisto ja Kalalampi. Kouvolan luonto on monimuotoista ja sisältää paljon erityispiirteitä. Salpausselän harjun eteläpuolelle on tyypillistä runsas viljelymaa savi- ja suoperäisessä maastossa. Pohjoispuolella taas avautuvat kallioiset maisemat kirkkaine järvineen. – Läheltä löytyy kiinnostavaa luontoa yllin kyllin. Tavoitteemme on lisätä kaupunkilaisten tietoisuutta oman seudun mahdollisuuksista ja edistää niiden hyödyntämistä, ympäristöjohtaja Hannu Friman sanoo. Luontopolulla elpyy Luonnossa liikkumisella on tutkitusti positiivisista terveysvaikutuksista. Retkeilyn voi aloittaa hoidetuilla luontopoluilla, joita Kouvolassa on toistakymmentä eri puolilta kaupunkia. Kaupungin ja muutamat yhdistysten hoitamat luontopolut esitellään pian kootusti uudella verkkosivustolla. Alkukesästä valmistuvalta sivustolta löytää laajasti myös muuta luontotietoutta. – Meillä on monia virkistys-, suojelu- ja luontokohteita, joita kuvailemme ja esittelemme sivustolla. Friman ottaa esimerkiksi suunnitteilla olevan ja lähivuosina toteutuvan 25 kilometrin pituisen Kymijoen ulkoilureitin, joka yhdistää hienolla tavalla useat luontokohteet ja -polut saman maisemareitin varrelle.

Sadunomainen imikkäneito opastaa Kiehuvassa sijaitseva Myllypuron luontopolku kokee tämän vuoden aikana ison kasvojenkohotuksen. Reitti pitenee ja polusta tulee ympärikäveltävä. Jossakin vaiheessa myös yhdyspolku Pappikalliolle on ajankohtainen. Ympäristötarkastaja Jenni Ojalan mukaan alueesta tulee laajennuksen ja perusparannuksen jälkeen hyvä kokonaisuus, jossa on lähellä useita luonnonsuojelualueita. – Uusimme myös opastaulut, joissa esiintyy sadunomainen imikkä-neito. Taulut tarjoavat tietoa ja tarinaa kaikenikäisille kulkijoille. Niivermäellä käyttöön otettu opastaulujen tyyli ja ilme on tarkoitus tuoda kaikille luontopoluille. Myös esitteissä ja verkkosivuilla toistuu sama aluetta ilmentävä asu. Uudet opastaulut tulevat seuraavaksi Pioneeripuistoon. Myös Kalalammen alue kokee tänä vuonna perusparannustoimia. Friman korostaa, että kaupungin osalta on kyse pitkän tähtäimen toiminnasta, jota kaavoitus ja maankäyttö osaltaan määrittelevät. Yksittäisen kohteen luontoarvot, puusto ja käyttötarkoitus ohjaavat toimia alueella. – Alueita kehitetään vastaamaan asukkaiden tarpeita.

Heisanharjulla kelpaa patikoida.

Lisätietoja: Hannu Friman, puh. 020 615 7900 ja Jenni Ojala, puh. 020 615 7923 kouvolanluonto.fi, kouvolanluontopolut.fi

Alakylän luontopolku yhdistää Korian sillan ja Alakylän. Polku seurailee metsäisessä maastossa Kymijoen pengertä. Reitti on helppokulkuinen, mutta portaitakin löytyy.

Karu ja metsäinen Kalalampi sijaitsee Lehtomäen kaupunginosassa.

Kouvola on Aaltokaupunki

Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon laajaan tuotantoon sisältyvä koulu.

Alvar Aalto Säätiön toukokuussa lanseeraama visit.alvaraalto.fi-sivusto esittelee Suomen Aalto-kaupunkien matkailutuotteita, jotka ovat ostettavissa vastuullisilta matkanjärjestäjiltä. Kouvolasta on sivustolla lanseerausvaiheessa kaksi matkapakettia. Niistä ensimmäinen on Ankkapurhasta Alvar Aaltoon- kävelykierrokseen perustuva puolen päivän mittainen retki. Toinen matkapaketti on osallistava, luova ja aktiivinen kahden tai useamman päivän kokonaisuus, jossa tutustutaan Aalto-arkkitehtuuriin, veneillään Kymijoella Anjalassa ja tehdään taidetta Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Kouvolalaiset matkapaketit on suunniteltu niin ulko- kuin kotimaisillekin ryhmille. Niitä myy muun muassa Kouvolan Matkatoimisto Oy. Matkapakettien palveluja tuottavat Ankkapurhan Kulttuurisäätiö, Kymisun Oy, Kouvolan matkailuoppaat ry ja Taidekeskus Antares. Kouvolan tuotteet ovat visit.alvaraalto.fi –sivustolla mukana myös Aalto-kaupunkien yhteisissä kiertomatkoissa. Kiertomatkat esittelevät Aallon arkkitehtuuria yhteisten teemojen kautta, kuten esimerkiksi asumisen tai metsäteollisuuden kautta. Kouvolan, Kotkan ja Helsingin yhteinen matkailureitti on nimeltään Helsinki East.

Karhunkankaan omakotialueelle ovat tyypillisiä vehreät kujat ja rintamiestaloja pienemmät, puurakenteiset talot.

Alvar Aallon arkkitehtuuri houkuttaa matkailijoita Suomeen ympäri maailmaa – myös Kouvolaan, Alvar Aallon suunnittelemalle Tehtaanmäen asuinalueelle. Kouvola on osa valtakunnallista Aalto-kaupunkien verkostoa ja markkinoi Aalto-aiheisia matkailupaketteja toukokuussa avattavan valtakunnallisen sivuston kautta. Teksti: laura lehtinen kuvat: hannu purho

Teksti: anu vainio

Kouvolalla kaksi Aalto-matkapakettia

Kouvolasta löytyy pitkälti hyödyntämätön matkailuvaltti, Inkeroisten Tehtaanmäen asuinalue, jolla on runsaasti Aallon 1930–50-luvuilla paperitehtaan työntekijöille suunnittelemia rakennuksia. Alue ilmentää Aallon pyrkimyksiä luonnonläheiseen asumiseen, laadukkaaseen arkeen ja selkeään tyyliin, yksityiskohtia unohtamatta. Kiinnostus myös Inkeroisiin kohdistuvaan arkkitehtuurimatkailuun on tunnistettu niin Alvar Aalto -säätiössä kuin paikallisissa Aalto-kohteissakin. Miljöömatkailu-hanke kokosi osaajat yhteen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin vetämä Miljöömatkailu-hanke kehitti alkuvuonna alueen kulttuurimatkailua: matkailuyrittäjät, palveluntarjoajat ja kaupunki kehittivät yhdessä elämyksellisiä, seudun vahvuuksia hyödyntäviä paketteja. Niitä myydään muun muassa piakkoin julkaistavalla visit.alvaraalto. fi-yhteismarkkinointisivustolla, jonka luomiseen Miljöömatkailu-hanke myös osallistui. Visit.alvaraalto.fi-yhteismarkkinointisivusto lanseerataan 24. toukokuuta Suomen Aalto-

kaupungeissa sekä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Sivusto kertoo matkailijoille Aaltokohteista sekä esimerkiksi kohdepaikkakuntien yöpymismahdollisuuksista, ravintoloista, veneilystä ja taidetyöpajoista. Aalto-tietoutta hyödynnetään pitkäjänteisesti Kouvola on helmikuusta 2017 lähtien kuulunut valtakunnalliseen Aalto-kaupunkien verkostoon, joka lisää Aalto-tietoutta Suomessa ja ulkomailla. Verkostossa on mukana kuntia, joissa sijaitsee merkittäväksi luokiteltavaa Alvar Aallon arkkitehtuuria. Toimintaa koordinoi Alvar Aalto -säätiö. Aalto-matkailun eteen on tehty työtä aiem minkin: viime kesänä Stora Enso järjesti Inkeroisissa opastettuja kierroksia, joille osallistui yli 1000 vierailijaa. Kouvolan matkailuoppaat ovat vetäneet Tehtaanmäellä Ankkapurhasta Alvar Aaltoon -kävelykierroksia. Tule vana kesänä opastetut kierrokset lähtevät joka keskiviikko klo 17.30 Ankkapurhan teollisuusmuseon infosta, osoitteesta Pasilantie 1, Inkeroinen.

•••

Luonnostaan tuntematon

Teksti: laura lehtinen

Ajatonta tyylikkyyttä, hallittua vaihtelevuutta

Mäntylään pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.

Teksti: Anu Vainio kuva: hannu purho

Inkeroisten Aalto-helmet Tehtaanmäen asuinalue. Alvar Aalto suunnitteli Kymijoen rannalle 1930-luvulla tehtaan työntekijöille tarkoitetun Tehtaanmäen asuinalueen. Kyseessä on kiinnostava kokonaisuus, joka ilmentää aikansa työväestön hierarkiaa ja modernia asumista. Alue koostuu tehtaan mestareille suunnitelluista Rantalinjan paritaloista (1), työläisten rivitaloista Tervalinjalla (2), insinöörien omakotitaloista Mäntyrinteessä (3) ja tehtaan virkailijoille suunnitteluista Arava-kerrostalosta (4). Aalto suunnitteli tehtaalaisten lapsille myös vuonna 1940 valmistuneen Tehtaanmäen koulun (5). Koulu on ainoa koulu Aallon laajassa tuotannossa. Alueella on myös Aallon suunnittelemia muutoskohteita: isännöitsijäntalo Majurinmäellä (6) sekä tehtaan pääkonttorin kuisti (7). Ankkapurhan kulttuuripuisto. Tehtaanmäen asuinalue ja koulu ovat yhä alkuperäisessä käytössään. Ne ovat myös osa Ankkapurhan kulttuuuripuistoa, joka sijaitsee Anjalan ja Inkeroisten kylissä noin 25 kilometriä Kouvolan keskustasta etelään. Kulttuuripuisto tarjoaa laajan kattauksen kulttuuriperintöä kivikaudesta lähihistoriaan. Alueelta löytyy Aallon arkkitehtuurin lisäksi Anjalan kartano puistoineen, Ankkapurhan koski, Ankkapurhan teollisuusmuseo ja palveluita, esimerkkeinä kesäkahvila, ravintola sekä majoitustilat. Kulttuuripuistosta pääsee myös

Aallon suunnittelemat rakennukset olivat aikanaan moderneja, uudenaikaisia ja uudenlaista tyyliä ilmentäviä – silti ajattoman tyylikkäitä, hallitun vaihtelevuuden ilmentymiä. Suunnittelun oli täytettävä tehtävänsä rationaalisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Aalto arvosti teknologiaa ihmisen palveluksessa, parempien asumisolojen mahdollistajana. Aallolle arkkitehtuuri ei ollut universaalisti paikasta toiseen monistettavissa, vaan suunnittelu tapahtui alueen maaston ja maiseman ehdoilla. Rakennukset sijoitettiin maisemaan, luonto sai jäädä lähelle. Inkeroisten Rantalinjan ja Insinööritalojen tyylissä on samaa henkeä kuin Riihitien ja Villa Mairean taloissa. Muun muassa valkoisen tiilen ja tumman puun kontrastit, rakennuksen sijoittaminen vehreään ympäristöön, suljetun ja avoimen tilan jännitteet, avarat, huoneesta huoneeseen soljuvat tilat sekä toiston ja vaihtelun vuorottelu ovat Aallolle tyypillisiä piirteitä.

luontoon. Kymijoella järjestetään aktiviteetteja ja Känkkäränmäellä voi patikoida omatoimisesti, Kymijokea ihastellen.

Karhunkankaan omakotitaloalue. Inkeroisissa tehtaan läheisyydessä on toinenkin Aallon suunnittelema asuinalue, Karhunkankaan omakotitaloalue (8) ja alueen asukkaille suunniteltu saunasekä pesularakennus (9), joka on myöhemmin muutettu asuinrakennukseksi.Karhunkankaan talot ovat puurakenteisia tyyppitaloja vehreiden pihateiden varrella. Aallon kolme kohdetta – Tehtaanmäen asuinalue, Tehtaanmäen koulu ja Karhunkankaan omakotitaloalue – ovat monipuolinen ja runsas kokonaisuus. Yksittäisiä rakennuksia niissä on yhteensä yli 70.

Lisätietoa: www.alvaraalto.fi www.visit.alvaraalto.fi (24.5.2018 alkaen) www.aaltoinkeroinen.fi www.ankkapurha.fi www.visitkouvola.fi Tutustu alueeseen omatoimisesti: www.citynomadi.com - Kouvola / Alvar Aaltoa Kouvolassa Tehtaanmäen asuinalue ja koulu 27

3 4

2 1 7

Kaupunki kehittyy

•••

Teksti: sanakammari KUVAT: marja seppälä, mikael miilumäki

Kymin Ruukissa on vaikka mitä Taideruukki elää hyvää elämää. Kuntoruukki, Tekniikkaruukki ja Taitoruukki ovat sen rinnalle nousevia uusia keskuksia. UPM Kiinteistöt luo alueelle lisää yritystoiminnan mahdollisuuksia. Kouvolan kaupunki puolestaan valmistautuu Kyminväylän rakentamiseen.

Moni on tietoinen paikan olemassaolosta, mutta sen tarjontaa eivät tunne läheskään kaikki. Kyse on Kymin Ruukin alueesta, jossa erityisesti Taideruukki on nostanut vahvasti päätään. Alueen omistavan UPM Kiinteistöjen aluepäällikkö Raili Kuparinen on seurannut kehitystä hyvillä mielin. – Talo on täynnä toimijoita ja siellä on paljon tapahtumia. On hienoa, että vanha kiinteistö elää hyvää elämää, Kuparinen sanoo. Vanhalla paperiteollisuusalueella riittää kiinteistöjä. Niiden käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja toteuttamista, joka vaatii omistajalta isoja investointeja. UPM Kiinteistöt on kuitenkin valmis työhön.

– Muodostamme kolme uutta ruukkialuetta: Kuntoruukin, Tekniikkaruukin ja Taitoruukin. Haluamme saada alueelle lisää uutta ja erilaista yritystoimintaa. Hyvinvointia, pelisaleja, paahtimoja Rumpurakennus ja sen viereinen kiinteistö muodostavat Kuntoruukin, johon sijoittuvat alkuun tehtaan työntekijöille suunnattu kuntosali ja CrossFit Kuusankoski. Sammutinhuolto Santtu Aitala ja TSP Engineering saavat Tekniikkaruukkiin seurakseen pelisali- ja go working -yritysten kaltaista toimintaa. – Olemme stailanneet Tekniikkaruukkiin tilan, joka luo mielikuvan kiinteistöstä ja sen rouheasta miljööstä. Taitoruukki muodostuu nykyisestä Taideruukista ja sen viereisestä Amerikan-salista, jonne soveltuu hyvin esimerkiksi paahtimoja panimotoiminnan tyylistä yrittäjyyttä. – Vuokralaisilla on omat toiveensa, joihin pyrimme mahdollisuuksien mukaan vastaamaan. Uusilla opasteilla löytää perille Kuparisen mukaan Kymin Ruukki on löydetty

alueena jo hyvin, mutta parantamisen varaakin on. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneet toivoivat muun muassa opasteita, joiden avulla alueelta löytäisi paremmin etsimänsä. – Uusimme tänä vuonna alueen opastuskyltit kokonaisvaltaisesti yhtenäisen ilmeen mukaiseksi niin, että jokaiseen kohteeseen löytyy opastettu reitti. Kymin Ruukki saa myös uuden visuaalisen ilmeen. Toisena pikaisena tehostamiskohteena on jätehuolto, jonka Kuparinen lupaa paranevan hyvälle, toimivaa kierrätystä edistävälle tasolle. Ravintolapalvelujen kysyntä kasvussa Kun Etteplan täytti Griffin Housen ja väen määrä muutoinkin kasvaa, lisääntyy myös ravintopalveluiden kysyntä. Kymin Huvilan ja Cafe Ruukittaren avautuminen on jo vastannut tarpeeseen, joka vain kasvaa alueen kehittyessä. – Uudet ruukkikeskukset lisäävät kysyntää ja tuovat tarjontaa myös iltoihin, mikä luo osaltaan pohjaa muulle yritystoiminnalle. Kuparinen muistuttaa, että osa kiinteistöistä on niin huonossa kunnossa, että niitä odottaa

purkaminen. Ratkaisu on yksi osa koko miljöön siistinä ja viihtyisänä pitämistä. Virkistystä taideraitilta Kouvolan kaupungin kaavoitusarkkitehti Hannu Purho on tyytyväinen Kuparisen Kymin Ruukin aluetta koskeviin suunnitelmiin. Tehdasalue eli pitkään odottavaa hiljaiseloa, mutta hyvän kellon ääni on alkanut kiiriä yhä kauemmas. – Sana leviää ja lumipallo on lähtenyt vyörymään. Kun ruukkialueelle astelee, on kuin vanhaan kaupunkiin menisi. On kyse todella upeasta, arvokkaasta ja omaleimaisesta miljööstä. Purho näkee, että Kymin Ruukin alueen liittyminen kaupunkirakenteeseen on välttämätöntä ja tuo kaupungille positiivista erottuvuutta. Hän nostaa laajan yritystoiminnan rinnalle alueen virkistyskäytön, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi taideraittityyppistä kävelyreittiä. – Vanha kulttuuriympäristö nivoutuu mainiosti Kouvolan ydinkeskustaa kiertävään Kymijoen rantaraittiin ja tarjoaa jo nykyisellään monia hienoja luontokohteita. Maankäyttösopimus tekeillä UPM Kiinteistöjen aloitteesta tehty asemakaavamuutos Kymin Ruukin alueelle valmistui kaksi vuotta sitten. Seuraavaksi on vuorossa maankäyttösopimus, jossa UPM Kiinteistöt ja Kouvolan kaupunki sopivat kummankin osapuolen rooleis-

Taitoruukki muodostuu nykyisestä Taideruukista ja sen viereisestä Amerikan-salista, jonne soveltuu hyvin esimerkiksi paahtimoja panimotoiminnan tyylistä yrittäjyyttä. ta tulevien toimenpiteiden suhteen. Purho kertoo, että maankäyttösopimuksessa sovitaan lähinnä toteuttamiseen liittyvien kustannusten jaosta kuten katujen, kevyen liikenteen väylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta. – Tämän vuoden yhdyskuntatekniikan investointiohjelmaan on varattu rahaa noin 530 metriä pitkän Kyminväylän rakentamiseen, mikä voi alkaa tämän vuoden syksyllä. Suunnitelma on valmis ja tulossa nähtäville. Kaupungin suurin satsaus alueelle odottaa siis lähtölaukaustaan. Töiden käynnistymisen edellytyksenä on saada nimet maankäyttösopimukseen, jotta rakentamisen mahdollistava asemakaava voidaan hyväksyä. Kuparinen ja Purho luottavat siihen, että sopimus syntyy lähiaikoina.

Patoklubi tunnetaan keikoistaan. Tunnelmoimassa Kauko Röyhkä kevättalvella 2018.

Kymin Huvilan ja Cafe Ruukittaren avautuminen vastaa alueen ravintolapalvelujen tarpeeseen.

Kymin Ruukin alue soveltuu hyvin esimerkiksi tapahtumiin. Ne hyötyvät ja kasvavat, kun alueelle saadaan lisää yritystoimintaa.

Lisätietoja: upmkiinteistot.fi/ yritysalueet /Kymin Ruukki Kouvola.fi/kyminruukki

Palvelujen parissa

•••

Kaupunkipyörät eli yleiseen tilapäiseen käyttöön tarkoitetut polkupyörät saattavat ilmestyä myös Kouvolan katukuvaan. Yhteinen hanke Kotkan kanssa on edennyt vaiheeseen, jossa sille on ostettu palveluna hankintaa valmisteleva koordinaattori. – Hanke saa edetä ripeästi, mikäli pyörien halutaan ilmestyvän katukuvaan jo tänä kesänä. Koordinaattori Antti Lääperin tehtävänä on selvittää, löytyykö Kouvolan kokoiseen kaupunkiin halukasta operaattoria toimintaa pyörittämään, Kouvolan kaupungin ympäristöasiantuntija Timo Martikainen sanoo. Kouvola TV tekee paikallisia tapahtumia tutuksi ja mahdollistaa niiden sisällöstä nauttimisen, vaikka paikan päälle ei itse pääsisikään.

Kaupungin tehtävänä on tarjota palvelulle infra, luoda sille pelisäännöt ja hoitaa markkinointi. Itse toiminnasta vastaa alan yritys, operaattori.

Kouvola TV välittää tapahtumia kotisohvalle

– Kouvolaan on suunniteltu älylukoilla varustettuja mobiilikäyttöisiä pyöriä ilman kiinteää asemaa. Tämä olisi Suomessa aivan uutta. Kouvola ja Kotka saavat kaupunkipyörien kokeiluhankkeeseen valtionavustusta vajaat 50 000 euroa. Lisätietoja: Timo Martikainen p. 020 615 6755 Kaupunkipyörä tekee liikkumisesta hauskaa. Yhteisajokkeja odotetaan myös Kouvolaan.

Kanavalla voi seurata luentoja, vierailuja, kokouksia ja muita yleisötapahtumia. Teksti: sanakammari kuva: kouvolan kaupunki

Teksti: sanakammari kuva: pixabay

Kaupunkipyöriä yritetään ensi kesäksi

Katso kun sinulle sopii, on usein kuultu mainoslause tämän päivän televisio- ja suoratoistopalveluiden maailmassa. Kouvolan kaupunki haluaa olla nykymenossa mukana ja tarjoaa kaupunkilaisille oman Kouvola TV -kanavan. – Mielenkiintoista luentoa tai kirjailijavierailua ei aina pääse syystä tai toisesta katsomaan paikan päälle. Kouvola TV:n kautta voit katsoa sen kätevästi kotisohvallasi, Kouvolan kaupungin viestintäpäällikkö Anne Käki sanoo. Hän uskoo kanavan kehittämiseen olevan paljon mahdollisuuksia, sillä kaupungissa järjestetään runsaasti erilaisia maksuttomia yleisötapahtumia. Kouvola TV on kaupunkilaisille yksi tapa osallistua niihin. Tapahtumien järjestäjille Kouvola TV tarjoaa uuden viestintäväylän. Verkkotiedottaja Tea Salonsaari korostaa, että tv-kanavan ei ole tarkoitus kilpailla tapahtumien kanssa, vaan pikemmin tehdä niitä tutuksi kaupunkilaisille. – Kouvola TV voi itse asiassa lisätä tapahtumien osallistujamäärää. On olemassa monia, esimerkiksi terveyteen liittyviä käytännön esteitä, joiden vuoksi ei pääse tilaisuuteen. Ja tänne mahtuu aina sisään. 30

Videotuotannot yhdessä paikassa Vuonna 2014 käynnistynyt kaupunginvaltuuston kokousten videointi ja lähettäminen YouTube -palvelun kautta oli startti toiminnalle. Uusi tietosuoja-asetus tuo netissä tapahtuvaan jakeluun rajoituksia, joten omalle kanavalle oli tässäkin mielessä tarvetta. Vuoden alussa koejaksolla aloittanut Kouvola TV -tuotanto keskittyy aluksi sinne, missä on jo valmiiksi alan osaamista, eli lähinnä kulttuuritalojen, kirjastojen ja kansalaisopiston tilaisuuksiin. – Jatkamme edelleen tekniikan testausta ja sisään ajamista sekä teemme kanavaa tutuksi, kuvaa Käki lähiajan toimenpiteitä. Omalla alustalla toimiva Kouvola TV on sekä kanava että striimauspalvelu, joka tarjoaa Salonsaaren mukaan katseluun ajastettuja ohjelmia ja jälkitallenteita. – Kouvola TV koostaa tulevaisuudessa kaikki kaupungin videotuotannot yhteen paikkaan.

Kouvola TV löytyy osoitteesta kouvola.tv

•••

Kulmilla kuulolla

Lähellä tuotettu kotimainen ruoka on puhdasta ja hyvänmakuista. Lähiruokamessuille pääsee ostoksille ja fiilistelemään taas syyskuussa.

Tulevaisuuden ruokaa lähiruokamessuilla Teksti: sanakammari kuva: Lähiruokamessut

Suosittu tapahtuma järjestetään Mustilan maisemissa jo kymmenettä kertaa. Ostatko vuonna 2030 sirkkakeksejä iltapäiväteelle? Miltä maistuu laboratoriossa kasvatettu täsmäravinto, ja voiko keittiö olla biojätteetön? Näistä ja paljosta muusta keskustellaan Elimäellä syyskuun alussa pidettävillä Lähiruokamessuilla. Valittu teema näkyy seminaareissa, messuosastoilla ja illallisella. Messuemo Maria Tigerstedt emännöi tapahtumaa luottavaisena. – Messut ovat kohtaamispaikka tuottajille ja kuluttajille. Tapahtuma oli menestys viime vuoden kaatosateessakin, Tigerstedt sanoo. Vuosittain 6000–8000 kävijää Lähiruokamessuilla käy vuosittain kahden päivän aikana 6 000–8 000 vierasta ja näytteilleasettajia on mukana noin 80. Messuille löytää tiensä aina uusia asiakasryhmiä. – Olemme kyenneet uusiutumaan ja kehittymään. Erityisen iloinen olen siitä, että myös kouvolalaiset ovat löytäneet tapahtumamme. Lähiruokamessuille tullaan kaukaakin, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat tapahtuman kiinnostavaksi. Yksi suosion tae löytyy messujen kestävästä linjasta. – Olemme määrätietoisesti kotimaisen ruuan asialla, mitä niin asiakkaat kuin näytteilleasettajatkin arvostavat. Talkoilla onnistumiseen Lähiruokamessut järjestää Lähiruuan Ystävät ry. ProAgria on ollut alusta asti mukana tapahtumassa, samoin MTK Elimäki, joka järjesti kahdet

Osallistu yksin tai yhdessä perheen, naapureiden, työ- tai vapaa-ajanporukan kanssa! Ilmoita itsesi tai porukkasi mukaan ja osallistut Kouvola-tuotekassien arvontaan! Myös some-osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

Lähiruokamessut on valtakunnan suurin pelkästään suomalaiseen ruokaan keskittynyt tapahtuma.

ensimmäiset messut. Tänä vuonna pääyhteistyökumppani on MTK Kaakkois-Suomi. Tigerstedt kiittelee seudun yrittäjien korvaamatonta panosta messujen toteuttamisessa. – Talkootyön panos on messujen onnistumisessa merkittävä, NA-koordinaattori Raija Mettälä kertoo. Messut pidettiin aluksi Arboretum Mustilan alueella, mistä ne siirtyivät Mustilan vanhan koulun pihapiiriin. – Saimme enemmän tilaa toimia asiakasystävällisesti. Myös liikennejärjestelyt ovat nyt helpompia. Tapahtuman naapurissa sijaitseva museoalue palvelee messukävijöitä, erityisesti lapsiperheitä, Mettälä toteaa.

Lisätietoja: Maria Tigerstedt, p. 040 053 9273 Raija Mettälä, p. 040 523 1485 www.lähiruoka.fi 31

www.kouvola.fi/siistisiti

Tehdään yhdessä ympäristöstämme viihtyisämpi!

••• Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.

Kulmilla kuulolla

Karjalaiset kesäjuhlat 15.-17.6.2018 Kouvolassa

Karjala tulee Kouvolaan Teksti: Kirsi Juura kuva: Karjalan Liitto

Karjalaisuuteen kaikilta kanteilta pääsee tutustumaan ja osallistumaan viikkoa ennen juhannusta, kun Kouvolassa vietetään valtakunnallisia Karjalaisia kesäjuhlia. Silloin teemansa mukaisesti ”Kouvolas näkkee Karjala väkkee.” Kolmipäiväinen tapahtuma sisältää niin laulua, soittoa, piirakanpaistoa, kyykkää kuin konsertteja. Suurimmat tapahtumat ovat lauantaiset Avajaiset ja sunnuntainen Päiväjuhla, jotka pidetään Lumon Areenalla. Yksi kesäjuhlien näyttävimpiä tapahtumia on karjalaisten kesäjuhlakulkue, joka kulkee läpi keskustan sunnuntaina puolilta päivin. Kansallispukuja tuuletetaan näyttävästi Karjala-, pitäjä- ja sukuseurojen lippulinnojen marssiessa laulun ja soiton kera. Avajaisissa ja sunnuntain päätilaisuudessa nostetaan esille kouvolalaista harmonikkamusiikkia Esa Kotilaisen johdolla. Tuoretta otetta ja pilkettä silmäkulmaan tuo Äijäkanteleet -yhtye. 170-päinen suurkuoro tulee kajauttamaan rakkaimpia karjalaislauluja ja hellyttävimmästä päästä lienee lapsikuoro Mielikit. Ruoka on yksi yleisimmin karjalaisuuteen liitettävistä piirteistä. Piirakkakisoissa yleisö pääsee seuraamaan niin miesten, lasten kuin paikallisten julkkisten rypytystaitoja ja maistamaan piirakoita itsekin. Perinteistä karjalaista urheilulajia kyykkää pelataan eri sarjoissa lauantaina. Karjalaiseen kulttuuriin pääsee tutustumaan kahdessa seminaarissa. Perjantainen kesäjuhlaseminaari käsittelee rajoja ja maiseman muuttumista. Viipurin lääni popup-seminaarissa esitellään niin Viipurin historiaa kuin pitäjiä,

joista tuli paljon evakkoja Kymenlaaksoon. Kesäjuhlat avaa hyvän mahdollisuuden myös omien sukujuurien tutkimiseen. Lyseon lukion liikuntahallissa on sukututkimusopastusta ja luovutetun Karjalan pitäjien infot suvun asuinpaikkoihin tutustumista varten. Myös karjalan kielen paja on kokemisen arvoinen pistäytymispaikka. Pyhän Ristin kirkkoon ja Keskuskirkkoon sijoittuvat hengelliset tilaisuudet ovat tärkeä osa kesäjuhlaperinnettä. Musiikkipitoinen Karjalaisen kansan messu onkin kokemisen arvoinen, erityislaatuinen elämys. Musiikkitarjonta on viikonlopun aikana erityisen runsasta. Yleisö tempaistaan mukaan laulamaan karjalaislauluja heti perjantaina Säkkijärven polkkaa Manskilla- yhteislaulutilaisuudessa. Karjalaiskuorojen suuren kuorokavalkadin lisäksi legendaarinen, 120-vuotias Viipurin Lauluveikot konsertoi Keskuskirkossa ja Pyhän Ristin kirkossa kuullaan Eeva Kilven karjalanmurteisia runoja sävelinä. Karjalasta kajahtaa -klubi-illoissa tahdit vaihtuvat kepeämmiksi, kun areenan valtaavat Cougarsit, Junnu Vainion musiikki ja Impro-

teatteriryhmä. Illan himmetessä lauletaan vielä porukalla Karjala-karaokea Mutterissa. Karjalaisten kesäjuhlien tapahtumat keskittyvät Urheilupuiston ja keskustan alueille. Tilaisuudet ovat yleisölle avoimia, ja useat maksuttomia. Kouvolas näkkee Karjala väkkee -teemaan tutustumisen voi aloittaa vaikkapa höyryjunaajelulla Kouvolan ja Hillosensalmen välillä.

Ohjelma sekä seminaarien, näyttelyjen ja tapahtumien yksityiskohtaiset tiedot: www.karjalaisetkesajuhlat.fi, www.karjalanliitto.fi ja Facebook/Karjalaiset kesäjuhlat 32

Alicantesta Kouvolaan

•••

Elämän sykkeessä

Teksti: sanakammari kuva: vesa vainio

Tähteessä asuu paikkakunnalle vastikään muuttanut, kouvolalaisuudestaan ylpeä perhe. Saara ja Timo Rantanen viihtyvät uudessa kotikaupungissaan. Kouvolan vahvuuksina he pitävät avoimia ja ystävällisiä ihmisiä, edullista asumista ja hyvätasoisia palveluja.

Tähteen rinteessä Kuusankoskella on rivissä useita 1940-luvulla rakennettuja omakotitaloja, jotka palvelivat aikanaan tehtaan henkilöstön asuntoina. Talot rakensivat tehtaan timpurit ja ne noudattavat rakenteeltaan samaa muotoa. Yhdessä noista taloista on asunut puoli vuotta Rantasen perhe: Saara, Timo ja tytär Julia. Espanjasta takaisin Suomeen muuttanut perhe löysi mieluisan kodin Kouvolan seudulta. – Halusimme jäädä asumaan Etelä-Suomeen hyvien yhteyksien päähän Helsingistä. Kouvolasta löytyy edullisia asuntoja ja viihdymme täällä vallan mainiosti, Timo valottaa asuinpaikkakunnan valintaa. Moottoripyöräilyä ja mailapelejä Saara on havainnut, että kouvolalaisten kanssa pääsee hyvin juttuun, varsinkin kun on itse aloitteellinen. – Täällä on avoin ympäristö: helppo luoda kontakteja ja ihmiset todella ystävällisiä. Perhe on jo löytänyt tuttavia naapurustosta. Myös Julian koulunkäynti läheisessä lukiossa on lähtenyt mukavasti käyntiin. Palveluita ja mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, esimerkiksi Timon moottoripyörä- ja mailapeliharrastuksiin, löytyy riittävästi. – Voimme jo tällä kokemuksella todeta, että olemme aidosti ylpeitä kouvolalaisia,Timo toteaa. Työtä hengellisen elämän parissa Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Saara ja Virroilla kasvanut Timo löysivät toisensa raamattuopiston kurssilla Hämeenlinnassa vuonna 1989 ja menivät tuota pikaa naimisiin. Saaralla hengellinen elämä tuli omaksi osin kodin perintönä ja esimerkkinä, Timolla herätys tuli aikuisiällä. – Löysin suhdanteen kuntoon ja tulin uskoon Raamattu kädessä. Sain näyn, jossa minulla tuli olo, että tulee lähteä Espanjaan lähetystyöhön. Vuonna 1999 tuli aika toteuttaa käsky ja perhe vietti Espanjassa yhteensä 15 vuotta. Seurakunta-, evankeliumi- sekä lapsi- ja nuorisotyö Alicanten lähimaisemissa tuli tältä erää päätökseen viime vuonna.

Halusimme asua Etelä-Suomessa, hyvien yhteyksien päähän Helsingistä. Aikaa perheen kanssa Saara on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja tehnyt töitä päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissa. Timo on jättänyt sähkömiehen työt taakseen ja keskittyy nyt pastorin hommiin. Kummallekin on löytymässä Kouvolan seudulta mieleisiä töitä. Matka Helsinkiin taittuu nopeasti ja siellä käydään tapaamassa perheen vanhinta tytärtä. Eikä reitti lentokentälle ole Timon mukaan ole ollenkaan poissuljettu. – Matkat Espanjaan jatkuvat varmasti jollakin tapaa. Sieltä haluaisin tuoda Suomeen tavan, miten perheet viettävät yhdessä aikaa. Sitä saisi olla täällä enemmän. 33

– Espanjassa perheet viettävät aikaa yhdessä eri tavoin kuin meillä Suomessa. Siitä voisimme oppia, Saara ja Timo Rantanen sanovat.

Muuttajia muistetaan • Kaupunki jakaa uusille asukkaille paketin, jonka voi noutaa kirjastosta kotiin saapuvaa Tervetuloa Kouvolaan -postikorttia vastaan. • Muuttajapaketti sisältää infoa ja lahjan. Paketin noutaneiden kesken arvotaan vuosittain älypuhelin tai tabletti- tietokone. • Kouvolaan muutti viime vuonna 1965 taloutta. Lisätietoa: viestinta@kouvola.fi, kouvola.fi/muuttajalle

Palvelujen parissa

•••

Infraa uusiomateriaaleista

Ratamo-keskus ja RRThanke luovat uusiomateriaalille kertaluonteisesti ison tarpeen. Jäteasemalle vietynä betonin vastaanottohinta on luokkaa 20–30 euroa tonnilta, yli kolme vuotta varastoidusta betonista menee jäteveroa 70 euroa tonnilta. Jussi Kimmo tähdentää, että kustannukset ovat tärkeä vaikutin, kun kaupunki suunnittelee maanrakennuskohteita ja miettii niissä käytettäviä materiaaleja. – Hintaero uuden murskeen ja uusiomateriaalin välillä voi olla merkittävä, mikä puoltaa osaltaan purkumateriaalien uudelleenkäyttöä. Toki sillä on vaikutusta myös jättämäämme hiilijalanjälkeen.

Jätelaki luo paineita uusiokäyttöön. Muovia, rautaa ja styroxia ei kuitenkaan voi rakentamisessa hyödyntää, joten ne on seulottava pois jatkokäyttöön menevästä materiaalista.

TEKSTI: sanakammari KUVAt: jenni ojala ja marleena naukkarinen

Betoni, tuhka, tiilet ja asfaltti on parasta käyttää sellaisenaan teiden ja pysäköintialueiden rakentamiseen. Kaupunki ja yritykset etsivät yhdessä soveltuvia käyttökohteita. Kuusaantori, Sami Hyypiä Areenan parkkialue sekä muutamat kouvolalaiset asuntokadut ovat esimerkkejä siitä, miten betoni- ja tiilimursketta sekä tuhkaa voidaan hyödyntää rakentamisessa. Uusiomateriaalin hyötykäyttö on pienen tauon jälkeen tullut taas ajankohtaiseksi. – Purkualan urakoitsijat ovat herättäneet keskustelua siitä, miten saada puretuista kiinteistöistä kertyvä materiaali hyötykäyttöön. Meitä asia kiinnostaa ehdottomasti, suunnitteluinsinööri Jussi Kimmo Kouvolan kaupungilta kertoo. Myös jätelaki luo paineita materiaalien uusiokäyttöön.

MARA-asetus on valtioneuvoston antama asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.

– Paras tapa käsitellä purettu materiaali on käyttää se sellaisenaan, esimerkiksi sekoittaa asfaltti asfalttiin. Materiaalin rouhiminen ja edelleen hyödyntäminen on seuraavaksi paras vaihtoehto, kaatopaikalle vienti viimeisin ja huonoin tapa, ympäristötarkastaja Marleena Naukkarinen muistuttaa. Uudistettu MARA-asetus mahdollistaa yhä useamman materiaalin uusiokäytön maanrakentamisessa. Naukkarisen mukaan jätealalla on paljon toimijoita, joilla on halu ottaa vastaan purkumateriaalia. – Kulkeeko tavara eteenpäin oikeisiin kohteisiin, on markkinointi- ja yhteistyöasia. Parasta on tietenkin saada ohjattua materiaali suoraan käyttökohteeseen. Ekologisuus edellä hintaa vastaan Rakennuttajapäällikkö Antti Nybergin mukaan kaupungin purettavista kiinteistöistäkin syntyy jonkin verran uusiomateriaalia. Luonnollisimmat käyttökohteet sille löytyvät tie- ja pysäköintialueiden rakentamisesta. Asuinrakennusten alle uusiomateriaali ei sovi. – Purettavista kohteista tulee hyvälaatuista materiaalia. Meille ekologisuus on ympäristöohjelmamme mukaisesti ykkösajuri: käytetty uusiomateriaali säästää rajallisia kalliovarantojamme. 34

Materiaalipankki Maijanaroon Aikataululliset seikat eli se, milloin uusiomateriaali syntyy ja milloin sitä tarvitaan, johtavat välivarastointitarpeeseen. Tulossa olevista kohteista Ratamo-keskus ja RRT-hanke ovat sitä luokkaa, että uusiomateriaalille on kertaluonteisesti iso tarve. Kaupunki on perustamassa Maijanaroon neljän miljoonan kuutiometrin massapankkia, joihin voi tuoda suuria ja pieniä määriä monenlaisia materiaaleja välivarastoon yhden euron kuutiohinnalla. – Vastaamme kysyntään ja mahdollistamme uusiomateriaalien tehokkaan käytön, Nyberg sanoo.

MARA-asetuksella hyödynnettävät materiaalit määriteltyihin käyttötarkoituksiin: • betonimurske, kevytbetoni- ja kevytsorajäte • lentotuhka, pohjatuhka, leijupetihiekka • tiilimurske • asfalttimurske ja -rouhe • käsitelty jätteenpolton kuona • valimohiekat • kalkit • kokonaiset renkaat ja rengasrouhe.

Lisätietoja: tekniset asiat Jussi Kimmo, p. 020 615 7148 ja lupamenettelyt Marleena Naukkarinen, p. 020 615 8016.

•••

Roskapussit täyttöön – tyyli on vapaa.

Luonnostaan tuntematon

Siisti Siti on Kouvolan oma ympäristöteko

TEKSTI: Sanakammari KUVA: jari heikkilä

Ei vain yhtä siivouspäivää, vaan koko vuoden kestävä kampanja. Kuntalaisia haastetaan mukaan siivoustalkoilla, tavaranvaihtopäivillä, aineettomilla lahjoilla ja kuvakilpailuilla. Siisti Siti -kampanjaan osallistui viime vuonna liki 7 000 kouvolalaista.

Nyppivätkö lumen alta paljastuvat tölkit, muovitöhnä ja tumpit? Harmittavatko tienvarsien koirankakat? Moni vastaa kyllä. Kevään valo nostaa fiilistä, mutta sotkuinen lähiympäristö laskee sitä tehokkaasti. Harmituksen voi kääntää energiaksi, ja pulmaan tarttua talkoilla. Kouvolan kaupungin perinteinen Siisti Siti -kampanja tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. – Siisti Siti -kampanjaan voivat osallistua kaikki kaupunkilaiset. Työpaikat, yhdistykset, koulut, naapurustot ja kaveriporukat löytävät varmasti oman tapansa tulla mukaan, ympäristöasiantuntija Timo Martikainen Kouvolan kaupungilta sanoo. Toukokuussa tapahtuu Siisti Siti on Kouvolan oma ja laajempi versio erilaisista siivouspäivistä. Kouvolassa päivä on vaihtunut lähes koko vuoden kestäväksi tapahtumaksi, jonka pääpaino on toukokuussa. Siivoustalkoiden lisäksi on tarjolla paljon muutakin toimintaa. – Kestävän kehityksen verkoston Kerkon järjestämillä tavaranvaihtopäivillä voi vaihtaa itselle

tarpeetonta, ehjää, siistiä ja käyttökelpoista tavaraa. Sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimivat henkilöt voivat tallentaa hauskoja tilannekuvia siivouksesta Instagramiin ja Facebookiin hashtackilla #siistisiti. Palkinnoksi on luvassa Kouvola-tuotekasseja sekä hyvää mieltä hyvän asian edistämisestä. Kampanja Kouvolan omaa tuotantoa Monet yritykset ja yhdistykset ovat lähteneet kaupungin kumppaniksi Siisti Siti -kampanjaan ja lisää mahtuu mukaan. Kaiken kaikkiaan Martikainen on hyvin tyytyväinen vuonna 2014 Ihmeen siisti Kouvola -nimellä käynnistyneen tapahtuman kasvaneeseen suosioon. – Siisti Siti -kampanja on täysin Kouvolan omaa tuotantoa. Siitä on kehittymässä Kouvolalle omanlaisensa brändi, joka osaltaan viestii positiivista kaupunkikuvaa. Sitä voi jokainen vahvistaa luomalla katseen omaan lähiseutuun ja tarttumalla siivousotteella työvälineisiin. 35

On upeaa, miten paljon ollaan valmiita tekemään viihtyisän asuinympäristön hyväksi. Siivousta ympäri vuoden Suurin osa kampanjan toimenpiteistä painottuu kevääseen, mutta siivoukselle on paikkansa ympäri vuoden. – Aineeton Siisti Siti -lahjakortti on aina käytettävissä. Kortilla voi antaa lahjaksi esimerkiksi ikkunoiden pesun, imuroinnin tai pihan haravoinnin. Kouvolan koulut ja päiväkodit ovat aina olleet aktiivisia kampanjassa. Kaupunki kannustaa myös työntekijöitään osallistumaan. Mukaan voi ilmoittautua kuka vaan ja millaisella ryhmällä tahansa. Viime vuonna mukaan ilmoittautui peräti 6 700 henkilöä. – On upeaa, miten paljon kouvolalaiset ovat valmiita tekemään siistin ja viihtyisän asuinympäristön hyväksi.

Lisätietoja: Timo Martikainen, p. 020 615 6755 kouvola.fi/siistisiti-sivustolta löytyy linkki ilmoittautumiseen ja lahjakortin hankintaan.

TEATTERITAVERNA

Keskiaikaista ruokaa, viinejä ja olutta KATUTEATTERIA

Nostra&Damus-Suuri Kirppusirkus KONSERTIT KESKIAIKATORILLA

Ancient Bear Cult Härkätien Leikarit Kings and Beggars The Sandsacks

KESKIAJAN TANSSEJA

Saltus Gladii ja Ambera NUKKENÄYTELMÄ PYHÄN RISTIN KIRKOSSA

Georgios Voittaja ja lohikäärme

HURJA HAASTETANNER

Finnhird

TALUTUSTAISTELURATSASTUSTA

Finnhird

VIIKINKISAAGA

Finnhird&Mooz Thomas KOTIELÄINPIHA

Onnen Aarteet

RITARITURNAJAISET

Rohan tallit

HEVOSEN SOTAANOTTO NÄYTELMÄ

Reservinratsastajat ry.

AATELISVAAKUNAT

Kymenlaakson aatelisvaakunat näyttely Suomen heraldisen seuran asiantuntija Reijo Helläkoski KESKIAJAN MUOTI JA HIUSTYYLIT

BOFFEROINTI ELI PEHMOMIEKKAILU

Kouvolan Boffaajat Koura ry JOUSIAMMUNTA

Raknarök

RUOKPILLITYÖPAJA

Minna Hokka Suomi-Venäjä seura ja Luova Paja Kouvola JÄRVIRUOKOTAITAJA Modisteria Anna Subbotina Desing Tanja Kukkola Studiom Encanta OY kampaus MIEKKAILU JA TAISTELUNÄYTÖKSIÄ Jyväskylän historiallisen VIIKINKILEIRI miekkailun seura Björnfell The Knights of Lithuania KESKIAIKALEIRI

Miehonlinna

SEPPIÄ, KESKIAIKAKAUPPIAITA JA KÄSITYÖLÄISIÄ

LIPUT: 10 € aikuiset, 5 € lapset, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. www.kouvola.fi/Wiipurintien markkinat