Kouvolan tiedotuslehti 2/2019 by Kouvolan kaupunki

2/2019

KOU VOL A N K AU PU N G I N T I E DOT USL E HT I

Asuntomessut Kymijoen rannassa

Syksyn suurtapahtuma tuo turvallisuuden asiantuntijat Kouvolaan

- Pioneeripuistoon kannattaa mennä ja viedä vieraatkin

ITÄRADALLA SAAVUTETTAVUUTTA 1

Nauti kesästä rannoilla ja luontopoluilla

Sisällys 2/2019 KAUPUNKI KEHITTYY 6 Konttijunayhteys Kiinaan vakiintunut 6 Kaupunkipyörät rullaavat jälleen 8 Koko itäinen Suomi lähemmäs Helsinkiä 31 Tontteja nyt tarjolla myös Elimäeltä 34 Bussimatkan voi pian maksaa kännykällä PALVELUJEN PARISSA 20 Timanttisen hetken metsästys 29 Kuvattavan ehdoilla 35 Pääkirjasto on Aadian lempipaikka ASUNTOMESSUT 2019 10 Kahdesta Kisällistä Pineeripuistoon 13 Aito asia Kymijoen rannassa 14 Sokeriherneet tuntuvat makeilta 15 Pilkanmaa - Salo - Kotka - Hongkong 16 74 vuotta pioneerien valtakuntana 17 Asuntomessut Kouvolassa 12.7.–11.8.2019

KOKO ITÄINEN SUOMI LÄHEMMÄS HELSINKIÄ Itärata olisi Kouvolan kannalta merkittävä: Kun liikennehankkeen avulla yhdistetään pienempi seutu suureen, kasvupotentiaaliltaan vahvaan kaupunkiseutuun, työpaikkojen määrää kasvaa ja pienemmän alueen vetovoima asumisalueena lisääntyy.

ELÄMÄN SYKKEESSÄ 4 Työpaikalla... 7 Käyrälammen kehittämisestä kuntalaiskysely 7 Kesäduunia hakemaan 7 Katumaalauksia ja jättiruukkuja 26 ”Nyt junat ajavat kovaa ohi”

AITO ASIA KYMIJOEN RANNASSA Tuomas Kukkonen ja Niina Noroviita luonnostelivat itse asuntomessutalonsa.

LUONNOSTAAN TUNTEMATON 24 Laavulle pääsee pyörätuolilla 25 Polkua pitkin Mäntyharjuun KULMILLA KUULOLLA 22 Rahaa, apua ja paikallistuntemusta 23 Uusi tapahtuma tuo turvallisuuden

TIMANTTISEN HETKEN METSÄSTYS Kouvolan Rock Academy auttaa Another Hot Spring -yhtyettä eteenpäin. – Kaikki tehdään ammattimaisesti, nuoriso-ohjaaja Jussi-Mikko Salminen sanoo.

asiantuntijat Kouvolaan 32 Kouvola juhlii toukokuussa 10-vuotista taivaltaan

Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: maalis-, touko- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Minna Seppä Toimitusneuvosto: Ilari Huhtinen, Tarja Hurtta ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Harri Mannonen Kannen kuva: Janne Lehtinen Painos: 59 000 kpl Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 2019 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

Painotuotteet 4041-0619

Kouvolan kaupunki

Koulujen kasvisruokakokeilu tutustutti uusiin raaka-aineisiin ja makuihin Kasvisruokakokeilu järjestettiin 14.1.– 3.5.2019 ja siihen osallistui 2000 eriikäistä oppilasta eri puolilta Kouvolan peruskouluja. Kokeilussa olivat mukana Elimäen yhtenäiskoulu, Elimäen lukio, Mansikkamäen koulu, Naukion yhtenäiskoulu, Saviniemen koulu ja Urheilupuiston koulu. Kokeilussa oppilaat saivat päivittäin valita kahdesta ruokavaihtoehdosta, joista toinen oli saman tyyppistä kasvisruokaa. Kokeilu herätti mielenkiintoa ja tutustutti oppilaita uusiin raaka-aineisiin ja makuihin. Kasvisvaihtoehdon suosio vaihteli ruoan mukaan, mutta keskimäärin n. 10–20 % oppilaista valitsi kasvisruoan. Kasvisruokakokeilu toteutettiin laktoovo-vegetaarisena, jossa käytetään kasvikunnan tuotteita, maitovalmisteita ja kananmunaa. Lisätietoja: Ruokapalvelupäällikkö Leena Multala, puh. 020 615 7174, leena.multala@kouvola.fi

Osallistu ja vaikuta oman alueesi kehittämiseen aluetoimikunnissa Aluetoimikunnat tarjoavat asukkaille mahdollisuuden kehittää omaa asuinaluettaan, sen toimintaa ja palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä. Alueidensa aktiivisina toimijoina ne haluavat kuulla sinun ideoitasi alueen kehittämisestä. Anjalankosken ja Valkealan aluetoimikunnat ovat toimineet syksystä 2018 ja kesällä 2019 aloittavat toimintansa Elimäen, Kuusankoski – Jaalan sekä Kouvolan ydinkeskustan aluetoimikunnat. Aluetoimikuntien tehtävänä on mm. kerätä kehittämisideoita asukkailta, laatia alueelle kehittämissuunnitelma ja päättää kaupungin myöntämän kehittämisrahan käytöstä. Tärkeä tehtävä on myös yhteistyöverkostojen kasvattaminen ja niiden toiminnan edistäminen. Aluetoiminnan tavoitteina on lisätä mm. kaupungin sisäistä vetovoimaa, asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, alueen omaleimaisuutta, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä tilojen käyttöastetta. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Hanna Piispa-Malinen, puh. 020 615 7339, hanna.piispa-malinen@kouvola.fi, www.kouvola.fi/aluetoimikunnat

Pääkirjoitus

•••

Aktiivinen kesä on täynnä tapahtumia Toukokuinen 10-vuotisjuhlaviikko käynnistää Kouvolan kesän tapahtumaputken, joka huipentuu Asuntomessuihin Korian Pioneeripuistossa. Siellä uusin asuminen yhdistyy vanhaan kasarmialueeseen. Kouvola on kesätapahtumien kaupunki, mutta tarjoaa mainiot puitteet myös ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Luontomatkailu ja luonnossa liikkuminen ovatkin kovassa nosteessa. Parhaillaan tehdään Kymijoen ulkoilureittiä, joka rakentuu osissa. Tänä vuonna kunnostetaan Alakylän luontopolku, josta on yhteys asuntomessualueelle ja osa reitistä on esteetön. Heinäkuun h-hetki lähenee. Kuun puolivälissä käynnistyvät asuntomessut tuovat kaupunkiin kymmeniä tuhansia kesävieraita ja meillä on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää hienoa kotikaupunkiamme. Kaupunkia, joka on turvallinen, kehityskelpoinen ja ihmiselle sopiva, kuten kuntalaiset itse Facebookissa Kouvolaa kuvailivat. Kouvolan Asuntomessut on jaettu neljään teemaviikkoon. Harrastusten viikolla nostetaan esiin eniten suosiota kasvattaneita vapaa-ajan aktiviteetteja, sisustamisen viikolla pohditaan, kuinka sisustukset kestävät aikaa ja kulutusta ja remppaviikolla saa esimerkiksi asiantuntevaa neuvontaa omia remonttihankkeita varten. Kouvolan asuntomessualueen erikoispiirre on sen jo olemassa oleva historia – usein messut luovat uuden asuntoalueen, jonka historia vasta alkaa kehittyä. Kouvolassa messujen viimeinen viikko keskittyykin Pioneeripuiston historiaan, mutta kääntää katseet myös suomalaisen asumisen tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen katseet kääntää myös tämän lehden artikkeli Itäradasta. Sillä olisi huomattava merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehitykseen. Liikenneverkon kehittäminen vaikuttaa positiivisesti alueen elinvoimaan ja yritysten sijoittumiseen ja sitä kautta alueen työpaikkojen määrään. Kouvolalle Itärata olisi erityisen merkityksellinen, sillä liikennehankkeilla, jotka lyhentävät matka-aikaa alle tuntiin on suuri merkitys pendelöintiin ja työssäkäyntialueen laajenemiseen. Merkittävä vaikutus saadaan, kun liikennehankkeen avulla voidaan yhdistää pienempi seutu kasvupotentiaaliltaan vahvaan kaupunkiseutuun, jolloin pienemmän alueen vetovoima asumisalueena lisääntyy. Pääkaupunkiseudun läheisyys on Kouvolalle kilpailuetu, jota ei saa heittää hukkaan. Aurinkoista kesää, Tuukka Forsell Kouvolan vs. kaupunginjohtaja

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUKSET KESÄKAUDELLA 2019: Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuusto maanantaisin 10.6. klo 12, 19.8. klo 17, 9.9. klo 17 Kaupunginhallitus maanantaisin klo 15.00 20.5., 3.6., 17.6., 12.8., 26.8., 2.9. 3

Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa verkossa kouvola.fi/paatoksenteko. SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata verkossa joko suorina lähetyksinä tai videotallenteina. Valtuuston kokousvideot löytyvät verkosta kouvola.fi/valtuustoverkossa. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun!

Elämän sykkeessä

•••

Työpaikalla...

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Tarja Peltola-Welin Kouvolan matkailuoppaat ry:n opas Kuvauspaikka Tehtaanmäen koulun aula

Minun mielestäni tämä koulu on hieno, arvokas, Alvar Aallon arkkitehtuuria parhaimmillaan. 1930-luvun puolivälin jälkeen oli yksi Aallon kultakausi, ja tässä on paljon niitä elementtejä.”

Tehtaanmäki on Inkeroisissa sijaitseva, Alvar Aallon suunnittelema teollisuus- ja asuinalue. Alueeseen voi tutustua kävelykierroksilla nimeltä “Ankkapurhasta Alvar Aaltoon”. Niitä järjestetään läpi kesän, mutta asuntomessujen aikaan tavallista tiheämmin. Ankkapurha on asuntomessujen virallinen oheiskohde. Lisätietoa kävelykierroksista: kymenlaaksonyt.fi

TEKSTI JA KUVA: TARJA HURTTA

KUVA: JARI HEIKKILÄ

Pyörällä pääsee ja kunto kasvaa. Fillarit testiin!

Kaupunkipyörät rullaavat jälleen Iloisen oranssit kaupunkipyörät näkyvät Kouvolan katukuvassa myös tänä kesänä. Kaakon kaupunkipyörät eli KaaKau aloitti kauden toukokuussa tuomalla Kouvolaan 20 pyörää. Tavoitteena on, että määrä tuplaantuu kesäkuun alussa. Pyöräasemat sijaitsevat alueilla, joissa niille on eniten kysyntää. Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo kertoo, että uusia asemia on viime vuoteen verrattuna tulossa jokunen. – Paikkoja haetaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kouvolassa painopiste on varmasti Kuusankosken keskustassa, Taideruukilla sekä keskustaa ympäröivien asuinalueiden asemien tiivistämisellä. – Toivomme myös hyvää yhteistyötä eri tapahtumien järjestäjien kanssa, jotta saamme pop-up pyöräpysäkit tapahtumien kannalta oikeisiin paikkoihin.

Konttijunayhteys Kiinaan vakiintunut Puolitoista vuotta sitten avautunut Uusi Silkkitie eli konttijunayhteys Kouvolasta Kiinaan vetää hyvin. Vain 14 päivää kestävä kuljetus Xi’aniin kiinnostaa. Kouvolasta lähtee 41 konttia Kiinaan viikoittain. Konttijunan lastauksesta ja huolinnasta vastaa Kouvolan Cargo Handling Oy. – Kiinan kuljetuksille on ollut kysyntää heti reitin avautumisesta lähtien, sanoo toimitusjohtaja Jussi Toikka. LOGISTIIKKA TUO MAHDOLLISUUKSIA KOUVOLALLE Yleensä junassa on täysiä kontteja yhdelle asiakkaalle, pääasiassa metsäteollisuuden tuotteita tai isoja projektilastauksia. Kiinnostusta on pienempiinkin eriin. – Teemme koetoimituksia monelle asiakkaalle. Meillä on valmiudet lisätä konttijunakapasiteettia. Pystymme toimimaan joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan ja kuljettamaan painavia yksiköitä. Kouvolan Cargo Handlingilla on rautatielogistiikasta ja Venäjästä vahvaa osaamista, jota hyödynnetään nyt Kiinan kuljetuksissa. Toikka uskoo logistiikan tuovan mahdollisuuksia Kouvolalle. Tuonnin vahvistuminen Kiinasta toisi alueen toimijoille uusia avauksia vaikkapa välivarastoinnin ja jakelukuljetusten suhteen. – Kouvolan sijainti on erinomainen, ja täällä pystytään toimimaan esimerkiksi isoihin satamiin verrattuna nopeasti ja joustavasti.

Railgate Finland • •

Konttijunakuljetukset Kouvolan ja Kiinan Xi`anin välillä alkoivat nykyiseltä terminaalialueelta marraskuussa 2017. Reitti Aasian ja Euroopan välillä sai nimen Railgate Finland. Kouvolan logistiikka-alueelle Kullasvaaraan rakennetaan eri kuljetusmuotoja yhdistävää rautatie- ja maantieterminaalia (Kouvola RRT), jossa voidaan käsitellä yli kilometrin pituisia konttijunia.

Lue lisää: kouvola.fi/rrt, kinno.fi

Kaupunkipyörien vuokraus: kaakau.fi

Pian on taas kesäkukkien aika.

Kouvolan Cargo Handlingin toimitusjohtaja Jussi Toikka sekä markkinointijohtaja Anu Kujansuu ovat tyytyväisiä Kiinan konttijunan alkutaipaleeseen. Julkisuutta tuonut reitti näkyy käytännössä: henkilökuntaa on palkattu ja varastotiloja laajennettu. 6

TEKSTI: SANNA LAUKKANEN KUVA: JUSSI SUTELA

Käyrälampi on yksi Kouvolan kolmesta EU-rannasta, joilla vedenlaatua valvotaan säännöllisesti. Käyrälammelle rakennetaan tänä kesänä uimavalvonta- ja huoltorakennus, jota voidaan hyödyntää myös beach volley -turnauksissa. Rannalla on uimavalvonta 17.6.–11.8. Lue lisää: kouvola.fi/uimarannat

Käyrälammen kehittämisestä asukaskysely Käyrälammelle ja sen ympäristöön laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma alueen kehittämisen suuntaviivoista. Suunnittelu käynnistyy kesän aikana, ja siihen toivotaan alueen yrittäjien sekä maanomistajien lisäksi mukaan alueen asukkaita ja alueella ulkoilevia. Kaikille avoimessa verkkokyselyssä voi kertoa toiveitaan ja tarpeitaan liittyen muun muassa alueen reitteihin, yhteystarpeisiin, pysäköintiin ja palveluihin. Lisäksi voi tuoda esiin itselle tärkeitä harrastus- ja ajanviettopaikkoja. Vastausaikaa on 10.5.–9.6. Kyselyvastaukset toimivat suunnittelussa yhtenä tärkeänä tietolähteenä. Kun kehittämissuunnitelma on valmis, voi alueelle laatia ensi vuonna asemakaavoja. – Toive Käyrälammen maankäyttösuunnitelmien päivittämisestä on tullut alueen yrittäjiltä. Heillä on luonnollisesti tavoitteena kehittää koko ajan toimintaansa, minkä kaupunki mahdollistaa osaltaan ajantasaisella asemakaavoituksella, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä Kouvolan kaupungilta kertoo. Kehittämissuunnitelma tulee palvelemaan maankäytön suunnittelun lisäksi myös liikuntapalveluiden tuottamista sekä matkailua.

Katumaalauksia ja jättiruukkuja Asema-aukion kaupunkikuvallista ilmettä ja Asemakadun kautta Manskille kulkevaa yhteyttä parannetaan kesäksi. Kasvojen kohotuksessa muun muassa kunnostetaan ja maalataan bussiterminaalin katos, uusitaan alueen valaistus, ehostetaan katupintoja maalauksin, lisätään opasteita ja asennetaan jätti-istutusruukkuja. Kunnostustyöt valmistuvat juhannukseen mennessä.

Lue lisää: kouvola.fi/kayralampi

Kun siisti on pesäkolo, on kaikilla mukava olo! Tule mukaan!

Kesäduunia hakemaan! 9.-luokkalaisten kouvolalaisten nuorten kannattaa hakea kahden viikon kesätyöpestejä osoitteesta www.pikaduuni.fi. Työnantajat voivat ilmoittaa samaan osoitteeseen avoinna olevia työpaikkoja. Ne voivat olla lastenhoitoa, pihatöitä tai vaikkapa varastohommia.

Jos otat pihallesi kanasen tai lampaan, hoida paperiasiat kuntoon. Lue lisää: kouvola.fi/eläinrekisterit 7

Kaupunki kehittyy

•••

Koko itäinen Suomi lähemmäs Helsinkiä TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: VR GROUP

Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva perustelee, miksi Itärata kannattaa rakentaa. Se on valmis aikaisintaan 2030-luvulla. Kouvola on syntynyt rautatieristeykseen. Kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva uskoo, että rautatieliikenteen kehittäminen vaikuttaa ratkaisevasti myös Kouvolan tulevaisuuteen. – Liikenneverkon kehittäminen vaikuttaa positiivisesti yritysten sijoittumiseen, työpaikkoihin, asukasmäärään ja sitä kautta myös alueen

elinvoiman kasvuun, hän sanoi huhtikuussa. Viime aikoina on keskusteltu, rakennetaanko Helsingistä itään parempi rautatieyhteys. Portaankorva kannattaa Itäradan rakentamista Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. – Itäradalla on huomattava merkitys koko Itäja Kaakkois-Suomen kehitykseen ja kasvuun. Seuraavassa kehitysjohtaja Portaankorva puhuu asiasta lisää.

Nopealla junakalustolla (300 km/h) pääsee Kouvolasta Helsinkiin jopa alle tunnissa. Matka-aika Kouvolasta Helsinki-Vantaan lentokentälle lyhenee 37 minuutilla alle 45 minuuttiin.

Petteri Portaankorva, mitä hyötyä Itäradasta olisi Suomelle? – Se yhdistää pääkaupunkiseudun noin miljoona asukasta, itäisen Suomen lähes miljoona asukasta ja Pietarin noin 6 miljoonaa asukasta. – Itäradan takana eivät ole vain Kouvola ja Porvoo, joiden kautta se kulkee. Sen puolesta liputtavat itäisen Suomen maakunnat ja Itä-Suomen kaikki kaupungit Kajaaniin ja Joensuuhun saakka. – Itärata täydennettynä Savon radan ja Karjalan radan parantamistoimenpiteillä tuo Joensuun ja Kuopion noin kolmen tunnin päähän Helsingistä, kuten myös Pietarin. Entä nimenomaan Kouvolalle koituva hyöty? – Se nopeuttaa junayhteyden Kouvolan ja Helsingin välillä alle tuntiin ja yhteyden Kouvolan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä alle 45 minuuttiin. – Merkittävin säästö on Kouvolan ja HelsinkiVantaan välillä. Nykyisellä kalustolla säästö on 30 minuuttia ja nopealla kalustolla 37 minuuttia. – Kouvolasta voi käydä nykyistä nopeammin töissä pääkaupunkiseudulla ja ennen kaikkea lentokentän ympäristössä. Vantaa on Suomen eniten kasvanutta työpaikka-aluetta. On keskusteltu myös kolmannesta mahdollisesta uudesta radasta: oikoradasta Lahden ja Mikkelin välille. Mitä mieltä olet siitä? – Itään ei ole taloudellisia edellytyksiä tehdä monta rataa – pitää pärjätä yhdellä. Miten saadaan yhdellä radalla paras hyöty? Itäradalla. – Lahti–Mikkeli hyödyttäisi vain Savoa ja Kainuuta. Rantarata palvelisi vain rannikkoa ja Karjalaa. Itärata palvelee koko itäistä Suomea.

Edellä esittämäsi Itäradan hyödyt perustuvat siihen oletukseen, että Lentorata rakennetaan. Päätöstä rakentamisesta ei ole tehty. Uskotko, että Lentorata rakennetaan? – Uskon. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään Suomen matkakeskukseksi, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. Se tulee olemaan piste, jossa vaihdetaan liikennemuotoa liikutaan sitten kumipyörillä, lentokoneella tai junalla. – Uusilla raideyhteyksillä poistetaan pääkaupunkiseudun liikenteen pullonkauloja. Ensimmäiseksi pääkaupunkiseutu haluaa Pisararadan, joka poistaa lähiliikenteen päärautatieasemalta, ja toiseksi Lentoradan, joka ohjaa nopeat kaukoliikenneyhteydet pois Pasilan ja Tikkurilan väliseltä radalta.

Kansallisestimerkittävät merkittävät 2020Kansallisesti 20202040-lukujen ratahankkeet 2040-lukujen ratahankkeet

Entä jos nykyisiä ratoja parannettaisiin niin, että huippunopeus nousisi 220 kilometristä tunnissa 300:aan? Nopeuttaisiko se Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun välistä yhteyttä? – Tehtyjen selvitysten mukaan nopeamman junan käyttö ei juurikaan nopeuttaisi yhteyttä ilman ratainvestointeja. Nykyistä rataverkkoa pitkin ei saada niitä aikasäästöjä, jotka saadaan Itäradalla.

1,9 miljoonaa asukasta 845 000 työpaikkaa Kustannusarvio 1,7 miljardia euroa** Helsinki-Vantaan lentoasema-Porvoo-Kouvola 1,7 miljardia euroa

2,7 miljoonaa asukasta 1,2 miljoonaa työpaikkaa Kustannusarvio 5,6 miljardia euroa*

Milloin Itärata voisi olla valmis? – Aikaisintaan 2030-luvulla. Nämä ovat pitkiä prosesseja. Aiemmin on puhuttu, että Helsingistä itään voitaisiin rakentaa rata, joka ei kulkisi lentoaseman kautta. Onko se vaihtoehto enää ajankohtainen? – Se ei ole enää Uudenmaan maakuntakaavassa, joten sillä ei ole toteutumismahdollisuuksia.

NOPEAT ITÄRADAT

SUOMIRATA

PIETARIN METROPOLI-ALUE 6 miljoonaa asukasta

TUNNIN JUNA

1,6 miljoonaa asukasta 740 000 työpaikkaa Kustannusarvio 2,1 miljardia euroa**

*Talouselämä-lehti ** Väyläviraston alustava arvio

Näistä radoista on puhe • Itärata: Suunniteltu rata Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvooseen ja sieltä edelleen Kouvolaan. Yhtyisi nykyiseen Lahti–Kouvola-rataan Korialla. Kustannusarvio 1,7 miljardia euroa. • Lentorata: Suunniteltu rata Pasilasta lentoasemalle ja sieltä edelleen Pääradalle, johon se yhtyisi Keravan Kytömaalla. Kustannusarvio 2,7 miljardia euroa. • Lahti–Mikkeli-rata: Suunniteltu rata Lahden ja Mikkelin välillä kulkisi Heinolan kautta. Kustannusarvio 1,5 miljardia euroa. • Pisararata: Suunniteltu Helsingin paikallisliikenteen ympyrärata kulkisi tunnelissa reittiä Pasila–Hakaniemi–Helsingin keskusta–Töölö–Pasila. Keskustan asema ei olisi päärautatieasema. Kustannusarvio 1,5 miljardia euroa. • Päärata: Nykyinen rataosuus Helsingin ja Tampereen välillä. Suomen vilkkain rautatieyhteys. • Rantarata: Suunniteltu rata lentoasemalta Porvooseen ja sieltä edelleen Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan. Haminan jälkeen rata jatkuisi joko Vaalimaalle tai Luumäelle, jossa se yhtyisi nykyiseen Kouvola–Lappeenranta-rataan. Lentoasema–Luumäki-radan kustannusarvio on 2,8 miljardia euroa.

Asuntomessut 2019

•••

Kahdesta Kisällistä Pioneeripuistoon TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: JANNE LEHTINEN

– Tämä on ensisijaisesti meidän koti, mutta toivottavasti myös kiinnostava ja kaikessa tavallisuudessaan erilainen messukohde, Taru ja Kari Vainio sanovat. Miksi ihmiset rakennuttavat talon asuntomessualueelle? Esimerkiksi Korian Pioneeripuistoon? – Ajattelimme, että tämä on hieno mahdollisuus rakennuttaa omakotitalo, Kari Vainio vastaa. – Asuntomessujen organisaatiosta on ollut meille paljon hyötyä. Se on ollut tärkeää, koska olemme hoitaneet tätä projektia kaukoohjauksella Helsingistä käsin. – Asuntomessuväeltä saimme esimerkiksi vinkkiä vastaavasta mestarista, joka osoittautuikin erinomaiseksi valinnaksi. Myös talon maalaukselle, pihasuunnittelulle ja maanrakennukselle löytyi hyvät tekijät. – Sekin oli mukava asia, että tiesimme tämän alueen tulevan nopeasti valmiiksi, Taru Vainio sanoo. – Ja kaikki asukkaat täällä ovat uusia. Olemme kaikki samassa tilanteessa – on helppo tutustua. – Tässä on yhteisöllisyyttä. VALTIONEUVOSTON KANSLIASSA JA TALOUSELÄMÄN PALVELUKSESSA Molemmat Vainiot asuivat nuorempina Kouvolassa ja kävivät samaa kouluakin, Kouvonrinteen lukiota. Toisiinsa he tutustuivat kuitenkin vasta, kun Kari jo opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa. – Tapasimme ravintola Kahdessa Kisällissä, Kari kertoo. – Se oli aikoinaan Manskilla, Taru sanoo. Hän on tyttönimeltään Nyström. Taru ja Kari Vainio arvostavat Pioneeripuiston yhteisöllisyyttä. Karille Koria on tuttu paikka ennestään: – Olen lapsena asunut ja käynyt kansakoulua Korialla sekä nuorena ollut täällä kesätöissä.

Asuntomessut 2019

•••

– Vuonna 1983 pääsin ylioppilaaksi, minkä jälkeen muutin Karin perässä Helsinkiin. Vainiot ovat asuneet monessa eri osoitteessa. – Kävimme täälläkin jo kerran aikaisemmin: asuimme Kouvolan seudulla 1990-luvulla. Taru on töissä valtioneuvoston kansliassa henkilöstön kehittämistehtävissä. Kari oli “Suomen talouselämän palveluksessa 30 vuotta laskentahommissa”. Nyt hän on yksityissijoittaja. “OLEMME ASUNEET HELSINGISSÄ AIKA KAUAN” Asuntomessut edesauttoivat asiaa, mutta ne eivät olleet ainoa syy, miksi Vainiot hankkivat omakotitalon Kouvolasta. – Ajatus on ollut, että palaamme tänne takaisin. Olemme asuneet Helsingissä aika kauan, Kari Vainio sanoo. – Meillä on pieni kerrostaloasunto (Kouvolan) Käpylässä. Ajattelimme, että olisi kiva, jos meillä olisi isompi asunto Kouvolassa, Taru Vainio kertoo. – Lähiomaisiani asuu myös Kouvolassa.

– Me lähestymme vähitellen vihreitä vuosiamme. Tarkoitus on käydä täällä ensin lomilla ja viikonloppuisin sekä muulloinkin, kun työt sallivat. – Jossakin vaiheessa olemme täällä pysyvämmin. TYYLILAJIKSI TULEE MAALAISROMANTTINEN Vainioiden talo Villa Lande on muunnos Ainoakodin mallista Aika 138. Ainoakoti on Kraudan ja DEN Groupin yhteinen tuotemerkki. Sisustuksen osalta Villa Landen näytteilleasettaja on Kesko. Asuntomessujen ajan talo on Keskon sisustama. – Tuomme omat huonekalut messujen jälkeen, Kari kertoo. Vainioiden mukaan tyylilaji tulee olemaan maalaisromanttinen. – Olemme mieltyneet yhdistelmään valkoinen ja puu. – Täällä onkin tosi paljon valkoista, Taru sanoo. – Lopullisessa sisustusvaiheessa on kuitenkin tarkoitus tuoda yleisilmeeseen enemmän värikkyyttä.

– Tämä on ensisijaisesti meidän koti, mutta toivottavasti myös kiinnostava ja kaikessa tavallisuudessaan erilainen messukohde. KARKEAKARVAINEN MÄYRÄKOIRA PÄÄSEE NÄTISTI METSÄÄN Ainoakodin Aika 138:aa on muunneltu Vainioita varten. Esimerkiksi kuntosalista tehtiin tilava kodinhoitohuone. – Ajattelimme hankkia koiran. Se vaikutti materiaalivalintoihin, Kari Vainio sanoo. – Helsingissä olen katsonut, kun ihmiset, jotka asuvat kerrostaloissa, ulkoiluttavat koiriaan. Se ei houkuttanut, mutta tästä pääsee nätisti tuonne metsään. – Lattiamateriaali on vinyylikorkki, joka sopii hyvin sekä koirille että ihmisille, Taru Vainio sanoo. – Siskoni Ilometsän kennelistä on tarkoitus hankkia karkeakarvainen mäyräkoira.

Täällä onkin tosi paljon valkoista, lopullisessa sisustusvaiheessa on kuitenkin tarkoitus tuoda yleisilmeeseen enemmän värikkyyttä.

•••

Asuntomessut 2019

Aito asia Kymijoen rannassa TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Tuomas Kukkonen ja Niina Noroviita luonnostelivat itse asuntomessutalonsa. – Pintamateriaalien toimittajat on valittu tarkoin, Noroviita sanoo. Tuomas Kukkonen ja Niina Noroviita asuvat Kouvolan Vatajanpuistossa. He kävivät katsomassa myytävänä olevia tontteja, mutta sitten: – Päädyimme siihen, että hankimme tämän, Kukkonen sanoo. – Toista tällaista mahdollisuutta ei ehkä tule meidän elinaikanamme. – Tämä on meille räätälöity, Noroviita sanoo “Tämä” on Talo Aito, uusi omakotitalo Pioneeripuiston asuntomessualueella, lähellä Kymijoen rantaa. Tuomas Kukkonen on tunnettu henkilö näillä main: hän omistaa Kaslink-elintarvikeyrityksen yhdessä kahden veljensä kanssa.

PIENI TALOUS EI TARVITSE ISOA PIRTINPÖYTÄÄ – Yhtenä sunnuntaina piirsimme, mitä haluamme, Tuomas Kukkonen kertoo. – Tämä on arkkitehdin meidän tussihahmotelmastamme jalostama. Talo Aitoon kuuluu kaksikerroksinen päärakennus ja yksikerroksinen piharakennus. Niitä yhdistää puuterassi. – Ulkorakennuksessa on oleskelutila ja sauna. Mietimme, että se on vähän kuin kesämökki. – Olemme hakeneet tähän suojaisaa sisäpihaa, Niina Noroviita sanoo. Päärakennuksen alakerta on avara. Sisäseiniä ja kalusteita on vähän. – Koska meillä on pieni talous, me kaksi ja kaksi koiraa, emme tarvitse isoa pirtinpöytää, Tuomas Kukkonen sanoo. YLÄKERRASSA ON KOLME MAKUUHUONETTA Sisätilat on suunnitellut Niina Noroviita yhdessä arkkitehti Tove Hagmanin kanssa. Noroviita

opiskelee sisustusarkkitehtuuria ammattikorkeakoulu Xamkissa. – Pintamateriaalien toimittajat on valittu tarkoin. Olemme halunneet käyttää paikallisia ja suomalaisia toimittajia, hän sanoo. PUOLEN KILOMETRIN POLKEMISTA VOI HARKITA Talo Aidon ja rannan välissä kasvaa puita, mutta niiden välistä näkyy kaistale Kymijokea. – Puihin on kaadettu kurkistusaukko, Tuomas Kukkonens sanoo. – Toiveestamme, Niina Noroviita lisää. Vähän Kymijokea alavirtaan sijaitsee Kaslinkinkin tuotantolaitos. Se vaikutti Kukkosen ja Noroviidan muuttopäätökseen. – Puolen kilometrin työmatka on niin lyhyt, että voi ainakin harkita polkupyörällä menemistä, Tuomas Kukkonen sanoo. Kaslinkissa hänen vastuullaan ovat kansainväliset kumppanuudet. Kaslink valmistaa muun muassa kaurapohjaisia juomia ja välipaloja tuotemerkillä Aito.

Niina Noroviita opiskelee Xamkissa sisustusarkkitehtuuria ja kalustesuunnittelua, Tuomas Kukkonen on osakas Kaslinkissa. Yrityksen perusti hänen isänsä Raino Kukkonen vuonna 2001.

Asuntomessut 2019

•••

Pingviinit ja muut Upseerin päiväkodin ryhmät harrastavat kaupunkiviljelyä.

Sokeriherneet tuntuvat makeilta

Onni Reijonen katsoo luupilla herneenversojen ituja.

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: JARI HEIKKILÄ JA HARRI MANNONEN

Asuntomessujen lapsiparkki sijaitsee entisessä upseerikerhossa ja nykyisessä päiväkodissa. Siellä viljellään tomaatteja ja retiisejä. – Kun tulee madon kakkaa, mitä se on? kysyy varhaiskasvatuksen opettaja Kati Laaksonen. Kysymys on helppo Pingviinit-ryhmän lapsille. – Multaa, he vastaavat kuorossa. Asia on tullut tutuksi Upseerin päiväkodissa, koska siellä kaupunkiviljellään. Matokompostin lierot ovat saaneet edellisenä päivänä ruoaksi puurontähteitä. Upseerin päiväkoti sijaitsee entisessä upseerikerhossa Korian Pioneeripuistossa. Asuntomessujen ajan päiväkodin tiloissa toimii lapsiparkki. Paikalle tulee myös päiväkotibussi. MESSULAPSET HOITAVAT PUUTARHAA Kati Laaksonen on töissä lapsiparkissa asuntomessujen aikana. –Hoidamme messulasten kanssa puutarhaa, hän sanoo. –Se on kivaa. Pääsääntöisesti pyrimme olemaan ulkona, säiden mukaan.

Näin kypsyivät tomaatit viime vuonna Upseerin päiväkodin pihalla. 14

Itse päiväkoti on suljettu kesäkuun alusta asuntomessujen loppuun. –Sitten tulemme satoa korjaamaan, Kati Laaksonen sanoo. Kaupunkiviljelykokeilu alkoi viime vuonna useissa kouvolalaisissa päiväkodeissa. Aloitteen teki ja ohjeita tarjosi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. ONNI TYKKÄSI SOKERIHERNEISTÄ Kaupunkiviljelykokeilussa kasveja esikasvatetaan sisällä, ja sitten ne istutetaan ulos. Upseerin päiväkodissa tämän kevään uutuus on kasvihuone. Kukkien lisäksi kasvivalikoimaan kuuluu tomaatteja, retiisejä, papuja. Mikä syötävä kasvi maistuu parhailta? –Minä tykkäsin sokeriherneistä, kuusivuotias Onni Reijonen vastaa. Miksi? –Koska minusta tuntuu, että ne ovat makeita.

•••

Asuntomessut 2019

Goldie (vasemmalla), sen tytär Greta ja muita Alpakkavillatilan alpakoita Pilkanmaalla.

Pilkanmaa - Salo Kotka - Hongkong TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: MAINOSTOIMISTO ILME JA PETTERI PORKKA

Asuntomessujen Kouvola-shopista voi ostaa paikallisten yrittäjien tuotteita. Crian pipot eivät kilpaile hinnalla vaan laadulla. Jos ostaa ruskean Cria-pipon, tietää tarkalleen, mistä siihen käytetty villa on peräisin: Goldienimisen alpakan selästä. Kyseinen seitsemänvuotias naaras ilmaisee tunteensa voimakkaasti. – Kun kaikki on hyvin, se hyppii ilosta ja sen pää pyörii, Petri Porkka kertoo. – Kun menee huonosti, se sylkee muita päin. Petri ja Tarja Porkka pitävät Alpakkavilla-tilaa Kouvolan Pilkanmaalla. Tilan alpakoiden villasta tehdään Cria-tuotemerkillä pipoja ja kaulalinoja. Niitä ja muita kouvolalaisten yritysten tuotteita myydään asuntomessujen Kouvola-shopissa. KOUVOLA-SHOPISSA SAMA HINTA KUIN HONGKONGISSA Porkkien alpakkalauman pääluku kasvaa kevään ja kesän aikana yhdeksästä 17:ään. Tavoite on, että kaikki tuottavat tasalaatuista, hienoa villaa. – Haluamme, että tässä on paras laatu, koska tässä on kova hinta, Petri Porkka sanoo. Crian pipo maksaa 130 euroa. Hinta on sama asuntomessujen Kouvola-shopissa ja jälleenmyyjällä Hongkongissa.

Alpakat ovat eteläamerikkalaisia, villantuotantoon jalostettuja kamelieläimiä. Ne keritään kerran vuodessa, keväällä. “TÄMÄ ON IHANAN TUNTUISTA IHOLLA” Goldien ja muiden Pilkanmaan alpakoiden villat kehrätään langaksi Ruukin kehräämössä Salossa. – Se on Suomen ainoa kehräämö, jossa tehdään lankaa puhtaasta alpakanvillasta, Petri Porkka kertoo. – Emme värjää näitä. Nämä ovat luonnonvärisiä. Porkat ostavat korkealaatuista villaa myös muilta suomalaisilta alpakankasvattajilta. Pipoiksi ja kaulaliinoiksi langat valmistaa Noon Knit -kutomo Kotkan Karhulassa. Jos on tottunut lampaanvillaan, alpakanvillasta tehty tuote saattaa yllättää. – Tämä on ihanan tuntuista iholla, ihan paljaalla iholla, Tarja Porkka sanoo.

p Kouvola-sho

lyhyesti

• Sijaitsee asuntomessualueella lähellä messuravintolaa ja Asukasareenaa. • Myy kouvolalaisten yritysten tuotteita. • Tarjolla on monenlaista: hattuhyllyjä, koruja, kärpäslätkiä, makkaraa, sisustustauluja, taimia, tervatonttuja ja niin edelleen. • Avoinna messujen aukioloaikoina. • Shopista vastaa Kinno / Live & VisitKouvola.

Petteri (vasemmalla) ja Hugo tulivat mukaan kouvolalaisen alpakankasvattajan Petri Porkan selfieen.

Asuntomessut 2019

•••

74 vuotta pioneerien valtakuntana TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JORMA KIVIPATO

Korian varuskunta rakennettiin suojelemaan Korian siltaa. Monenlaiset joukot ovat pitäneet siellä majaa.

1870

1912

1936

Riihimäen ja Pietarin välinen junarata valmistuu. Korian sillan rakentaminen yli Kymijoen on “koko rautatierakennuksen vaikein ja vaativin taidetyö”.

Venäjän armeijan 12. suomalainen tarkk’ampujarykmentti ottaa Korian keskeneräisen varuskunta-alueen käyttöön. Rakennustyöt jatkuvat vielä kolme vuotta. Punatiiliset kasarmit tehdään venäläisten tyyppipiirustusten mukaan.

Olavi Sortan suunnittelema Pioneerikoulu valmistuu. Kaksi vuotta myöhemmin valmistuu Elsi Borgin suunnittelemia Sotilaskoti. Molemmat ovat “suomalaisen modernismin merkkiteoksia” ja kuuluvat varuskunta-alueen suojeltuihin rakennuksiin.

1918

1967

Punaiset käyttävät kasarmeja sisällissodan aikana. Sen päätyttyä saksalainen ratsuväkiosasto majoittuu kasarmeihin puoleksitoista kuukaudeksi.

Pioneerirykmentti jaetaan kahtia: Keski-Suomen Pioneeripataljoona lähtee Keuruulle, Kymen Pioneeripataljoona jää Korialle. Siellä koulutettavien varusmiesten vuotuinen määrä laskee “noin 1200 miehestä 800 mieheen”.

1889 Savon-rata otetaan käyttöön, ja Kouvolasta tulee risteysasema. Seuraava vuonna valmistuu myös yhteys Kotkaan.

1906 Venäjä päättää rakentaa Kouvolaan varuskunnan suojelemaan risteysasemaa ja junarataa.

1910 Varuskunnan pohjustustyöt alkavat Kouvolan lisäksi Korialla. Sinnekin on päätetty rakentaa varuskunta, Korian sillan viereen sitä suojelemaan. Varuskuntien välimatka on linnuntietä viitisen kilometriä

1911

1919 Savon Jalkaväkirykmentin II pataljoona tulee Korialle, kunnostaa kasarmit ja lähtee jo seuraavana vuonna.

1920 Pioneeripataljoona I siirtyy Viipurista Korialle. Siitä tulee “pioneerien varuskunta” seuraavaksi 74 vuodeksi.

Varuskuntia aletaan rakentaa. Aliupseerikoulun kurssin III/61 oppilaita Korian varuskunnan Pioneerikoulussa talvella 1961–62.

SITAATIT Muuriankkuri. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti. (Joulukuu 2017) Eeva-Liisa Oksanen: Elimäen historia. (1985) Veikko Talvi: Elimäki. (1980) Veikko Talvi: Kouvolan historia. I osa. (1953)

1994 Kymen Pioneeripataljoona siirretään Vekaranjärven varuskuntaan. Korian varuskunnan toiminta loppuu.

2019 Asuntomessut pidetään varuskunta-alueella, jota nykyisin kutsutaan Pioneeripuistoksi. Kivenheiton päässä Kymijoen itärannalla “on edelleen Karjalan prikaatin pioneerien vesistökoulutuspaikka ja varastoalue.”

•••

Asuntomessut 2019

TEKSTI: ELINA FANTA KUVAT: MARKO LAUKKARINEN

Asuntomessut Kouvolassa 12.7.–11.8.2019 Suomen suurimmassa asumisen tapahtumassa kannattaa käydä itse, ja sinne on mukava viedä kesävieraatkin. Keskiviikkoiltoja tähdittävät huippuartistit: pääset lipun hinnalla myös konserttiin. Asuntomessut järjestetään Kouvolan Pioneeripuistossa tulevana kesänä. Pioneeripuiston asuinalue rakentuu Korian vanhalle kasarmialueelle, Kymijoen jylhiin rantamaisemiin. Vanhat punatiiliset kasarmirakennukset, yhdessä uljaan luonnon kanssa luovat alueelle oman uniikin luonteen. Rakentamisen uusia ideoita esittelevät alueen modernit pientalot, rivitalot, paritalot ja uudenlainen senioriasumisen kortteli. Kokonaisuus on yhdistelmä uusimpia asumisen ratkaisuja ja historiaa. AUKIOLOAJAT LAAJAT – EHDIT MUKAAN TAATUSTI Asuntomessut Kouvolassa ovat avoinna 12.7.–11.8.2019, kello 10–18. Poikkeuksena keskiviikkojen artisti-illat, jolloin messuportit ovat avoinna aina kello 21 saakka. Artisti-iltoina messulipun hinnalla pääsee kuulemaan myös huippuartistin keikan. Konsertit alkavat kello 19.00.

10 % oliput -kka. k k a n n saa yt! E usi jo n vautumiseen p p i l a t a Os essujen aina m untomessut.fi liput.as LIPUT PAIKAN PÄÄLTÄ TAI ETUKÄTEEN NETISTÄ Osta lippusi Suomen suurimpaan asumisen tapahtumaan messualueen portilta tai kätevästi verkkokaupasta. HINNAT: Yhden päivän liput • Aikuiset (yli 16-vuotiaat): 26 euroa • Perhe (kaksi aikuista + 7–15-vuotiaat lapset): 52 euroa • Lapset (7–15-vuotiaat): 13 euroa 0–6-vuotiaat lapset: ilmaiseksi vanhempien seurassa • Invalidit, eläkeläiset, varusmiehet ja opiskelijat: 17 euroa • Ryhmät (vähintään 15 henkilöä): 17 euroa per henkilö

io pporad a H . 7 . eu ke 17 na Abr n A . 7 . ari ke 24 tu Wisk t r A . 7 ke 31. oika Jukka P . 8 . 7 ke 17

Kahden peräkkäisen päivän liput 1. päivä normaalihinnalla 26 euroa 2. päivän halvempi lippu 17 euroa Kausikortti useammin käyville Kausikortti on edullinen lippu henkilöille, jotka vierailevat asuntomessuille useammin kuin kaksi kertaa. Kausikortin hinta on normaalin kertalipun hinta plus 30 euroa. Lisätietoja: asuntomessut.fi/kouvola

Asuntomessut 2019

•••

Autolla saapuva:

Pysäköi kätevästi Raviradalle – pääset messubussilla suoraan portille Pioneeripuistoon pääset parhaiten bussilla tai pyörällä Messubussit kuljettavat messuvieraat maksutta Pioneeripuistoon. Bussireittejä on kaksi, joista toinen lähtee Matkakeskukselta ja toinen Kouvolan raviradalta, messujen viralliselta pysäköintialueelta. Bussit eivät pysähdy muilla pysäkeillä matkalla messualueelle. Paluumatkalla matkustajien on mahdollista jäädä pois bussista Kaunisnurmen ja Kymen Lukon pysäkeillä. Busseissa matkustajia palvelevat bussioppaat, jotka kertovat messualueesta ja antavat vinkkejä sujuvaan messuvierailuun. Messualueen ympäristössä ei ole pysäköintiä messuvieraille, vaan autot pysäköidään messujen viralliselle parkkipaikalle Kouvolan raviradalle. Polkupyörille on oma pyöräparkki messujen sisäänkäynnin läheisyydessä. Messujen ajan pyöräparkin yhteydessä sijaitsee myös kaupunkipyöräpiste, jossa voi kätevästi palauttaa tai vuokrata käyttöönsä kaupunkipyörän.

Asuntomessujen asiakaspysäköinti sijaitsee Kouvolan raviradalla. Auton pysäköiminen raviradalle on myös kouvolalaisille paras ja helpoin tapa saapua autolla messuille. Maksuttomalla bussikuljetuksella välttyy pitkiltä kävelymatkoilta messualueelle, sillä parkkipaikalta lähtevä maksuton kuljetus kurvaa suoraan messuporttien eteen. Pysäköintilipun voi ostaa verkkokaupasta tai pysäköintialueelta. Netistä ennakkoon ostettuna lippu maksaa 10 euroa ja pysäköintialueelta 15 euroa. Pysäköintiä messu-alueen läheisyydessä on rajoitettu turvallisuussyistä. Rajoittamisella halutaan turvata alueella asuvien ihmisten arjen sujuvuus. Pysäköinninvalvontaa Korian alueella tehostetaan messujen ajaksi.

A: ARVONT

Pysäköi raviradalle

– voit voittaa KooKoon, Kouvojen tai Tykkimäen Saunan kausikortin Raviradalle pysäköivien kesken arvotaan laadukasta ajanvietettä Asuntomessujen jälkeiselle ajalle. Messujen päätyttyä kaikkien arvontaan osallistujien kesken arvotaan KooKoon ja Kouvojen kausikortteja sekä Tykkimäen Saunan kymppikortteja. Arvontaan voi osallistua leikkaamalla irti tämän arvontalomakkeen ja palauttamalla sen messubussien oppaalle. Arvontakuponkeja on saatavilla myös messubusseissa. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Osallistu arvontaan. Palkintoina kausikortteja KooKoon tai Kouvojen peleihin ja kymppikortteja Tykkimäen Saunalle.

Nimi: Puhelinnumero:

Pysäköi Asuntomessujen viralliselle parkkipaikalle Kouvolan Raviradalle. Palauta tämä arvontakuponki messubussin oppaalle ja osallistut arvontaan.

Sähköposti: Hyväksyn alla olevat säännöt ja osallistun arvontaan Haluan saada Kouvolan kaupungin asumisen uutiskirjeen sähköpostiini

Arvonnan järjestää Kouvolan kaupunki, Asuntomessut Kouvolassa 2019. Arvontaan voi osallistua vastaamalla tämän arvontalomakkeen kysymyksiin messujen aukioloaikana 12.7.-11.8.2019 ja palauttamalla sen messubussin oppaille. Yksi henkilö voi osallistua jokaiseen arvontaan yhden kerran ja voittaa yhteensä vain yhden palkinnon. Kilpailuajan päätyttyä Asuntomessut Kouvolassa kolme voittajaa, joista kaksi (2) voittaja saa KooKoon kausikortin, kaksi (2) Kouvojen kausikortin ja kaksi (2) 10 käyntikerran lippua Tykkimäen saunalle. Osallistuminen ei edellytä tuotteiden tai palveluiden ostamista. Voittajien henkilötietoja käytetään voittoon liittyvään yhteydenpitoon eikä niitä luovuteta eteenpäin. Osallistumalla arvontaan osanottajat myöntävät voittaessaan Kouvolan kaupungille oikeuden käyttää nimeään ja kilpailuvastaustaan kilpailuun liittyvissä yhteyksissä. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi eikä sitä voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Kouvolan kaupunki vastaa arpajaisverosta. Arvonnan voittaja vastaa itse kaikista voiton hyväksymiseen ja sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittajiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Jos voittajia ei tavoiteta 30.9.2019 klo 12.00 mennessä, järjestäjällä on oikeus arpoa uusi voittaja.

Teemaviikot rytmittävät Asuntomessuja Kesän 2019 Asuntomessujen neljä teemaviikkoa ovat harrastusten viikko, sisustamisen viikko, remppaviikko sekä historian ja tulevaisuuden viikko. Teemaviikkojen sisällöt nousevat Pioneeripuiston asuntomessualueen ominaispiirteistä, joita ovat vanhan muuntuminen uudeksi sekä hyvän arjen palaset. – Pioneeripuiston monimuotoisessa miljöössä kävijäkokemuksesta tulee rikas ja monipuolinen. Kannattaa seurata Asuntomessujen tapahtumakalenteria ja valita sen mukaan paras ajankohta omalle messuvierailulle, projektipäällikkö Sanna Kauppi kannustaa. HYVINVOINTIA HARRASTUKSISTA Jutta Larm (ent. Gustafsberg) opastaa 18. heinäkuuta kello 12 Asuntomessujen AsukasAreenalla siinä, kuinka omaa hyvinvointia voi tukea harrastuksilla ja terveillä elintavoilla. Jutta on tavattavissa puheenvuoronsa jälkeen.

OPASTETUT SISUSTUS- JA HISTORIAKIERROKSET Sisustusviikolla 22.–28.7. heinäkuuta messuvierailla on mahdollisuus osallistua sisustamisen ammattilaisten vetämille sisustuskierroksille. Sisustuskierrokset järjestetään ennen messujen avautumista, ja niillä saa rauhassa tutustua kohteisiin sisustamisen ammattilaisen opastuksella. Historiakierroksilla perehdytään Pioneeripuiston värikkääseen historiaan varuskuntaalueena, Kouvolan matkaoppaiden matkassa. Historiakierroksia järjestetään Tulevaisuuden ja historian viikolla 5.–11. elokuuta. Kierroksille tulee ostaa lippu etukäteen Asuntomessujen verkkokaupasta asuntomessut.fi/liput. Paikkoja on rajoitetusti. REMONTTIPIISKURI TAVATTAVISSA Remonttipiiskuri Perttu Sirviö opastaa Asuntomessujen remppaviikolla messuvieraat kohti onnistunutta remonttia. Remontoinnin ammattilainen esiintyy AsukasAreenalla joka päivä 29.7.–4.8. Lavaesiintymisten lisäksi Sirviö antaa maksutonta neuvontaa ja vinkkejä messukävijöiden remonttipulmiin. Remontoijan apuna on myös Tikkurilan maalikoulu.

•••

Asuntomessut 2019

Kaupunkijuhlat 12.7. Asuntomessujen avajaispäivän kunniaksi järjestetään Kaupunkijuhla kello 19 kävelykatu Manskilla. Esiintyjänä Toni Rossi ja Sinitaivas.

Sisustuskierrokset järjestetään ennen messujen avautumista, ja niillä saa rauhassa tutustua kohteisiin sisustamisen ammattilaisen opastuksella.

Lisätietoja: asuntomessut.fi/kouvola

Palvelujen parissa

••• Akatemiaan valituille nuorille yhtyeille tarjotaan konkreettista tukea: valmennusta, tutorointia, keikkoja, studioaikaa, promokuvauksia

Nuoriso-ohjaaja JussiMikko Salminen tunnetaan kouvolalaisten nuorten keskuudessa Juskana, mutta HIM-faneille hän on Zoltan Pluto.

Timanttisen hetken metsästys TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: NADI HAMMOUDA

Kouvolan Rock Academy auttaa Another Hot Spring -yhtyettä eteenpäin. – Kaikki tehdään ammattimaisesti, nuoriso-ohjaaja Jussi-Mikko Salminen sanoo. Another Hot Spring on kouvolalainen rockbändi. Jos hyvin käy, miten sillä menee kahden vuoden kuluttua? – Ainakin minä olen ajatellut, että pitää päästä pois Kouvolasta , laulaja-kitaristi Matis Baudry sanoo. – En moiti Kouvolaa, mutta pitää päästä muuallekin keikkailemaan. – Ihmiset tietävät, mikä on AHS, basisti Teemu Vorho vastaa. – Minä olen miettinyt, että kahden vuoden päästä meillä on valmis paketti, kitaristi Joonas Hasu sanoo. – Sitten aletaan tehdä kovasti töitä. Kaksi vuotta on sopiva määräaika, sillä niin kauan kestää Rock Academy -hanke, johon AHS vastikään hyväksyttiin. Hankkeesta vastaa Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut. Another Hot Springin neljäs jäsen on rumpali Joonas Pesu. Koko nelikko on syntynyt vuonna 1999. PORUKALLA HIOTTUJA LAULUJA ENGLANNIKSI Bändi syntyi vuonna 2014. Kokoonpano muuttui nykyiseen muotoon vuonna 2016. Koko nelikko opiskeli tuolloin Lyseon lukiossa. Millaista musiikkia AHS soittaa? – Ollaan ehkä hakuvaiheessa, laulaja-kitaristi Baudry sanoo. – Emme ole löytäneet omaa kategoriaa. Repertuaari on aika laaja. – Mutta kyllä meille varmaan kehittyy oma soundi, basisti Vorho sanoo. – Pari ammattilaista on sanonut, että amerik-

as Hasu tähtää Kitaristi Joon en diplomituotantotaloud insinööriksi.

kalainen punk-rock on ehkä se lähin… AHS esittää lähinnä omia, englanninkielisiä kappaleita. Miten ne syntyvät? – Jollakin on jokin idis ja aletaan vääntää siitä. – Tai soitetaan treeneissä jotakin. – Yhtään biisiä ei ole tehty yksin. – Kaikki on porukalla hiottu. STUDIOAIKAA, MUSAVIDEO JA PALJON MUUTA TUKEA Rock Academy -mallin kehitti Turun nuorisoasiainkeskus vuonna 2011. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke alkoi tänä vuonna viidessä kaupungissa. Akatemiaan valituille nuorille yhtyeille tarjotaan konkreettista tukea: valmennusta, tutorointia, keikkoja, studioaikaa, promokuvauksia – Ja jossakin vaiheessa tehdään musavideo, Jussi-Mikko Salminen sanoo. – Kaikki tapahtuu ammattimaisesti. Salminen on kulttuurisen nuorisotyön nuoriso-ohjaaja ja Rock Academyn hankekoordinaattori. Akatemian bändivalmentaja on Erik Lintunen. ZOLTAN PLUTO JA KAUPUNGIN STRATEGIA Parhaiten Jussi-Mikko Salminen tunnetaan Zoltan Plutona. Se oli hänen taiteilijanimensä vuosituhannen vaihteessa, kun hän oli HIM-yhtyeen kosketinsoittaja. Useimmissa kaupungeissa Rock Academy on päättynyt kahden vuoden jälkeen, kun ministe-

ry lähtee ti Matis Baud Laulaja-kitaris atkailum iskelemaan Helsinkiin op ohtoa. alan liikkeenj 21

riön tuki on loppunut. Toiminta on vakinaistettu vain Turussa ja Jyväskylässä. Salminen toivoo, että Kouvola seuraa niiden esimerkkiä. – Minun mielestäni tämä uppoaa kaupungin strategiaan, hän sanoo. Strategian päätavoite on Kouvolan asukasmäärän kasvattaminen. – Ihmiset saattavat ajatella, että täällä on tällaista tarjolla nuorille. Kouvolan hankkeeseen valittiin toiseksi yhtyeeksi haminalais-kouvolalainen Rock-Criminals. Akatemia tukee myös Horizon Ignited -bändiä. LÄPIMURTO VAATII PALJON KAIKILTA Another Hot Springillä on vääjäämättä edessä muutoksia. Pian opiskelut vienevät parikymppiset kaverukset eri puolille Suomea. AHS:n treenit he kuitenkin aikovat pitää kotikaupungissa. – Pitää alkaa käydä junilla ja busseilla Kouvolassa viikonloppuisin, Matis Baudry sanoo. – Sikäli Kouvola on hyvä rautatiekaupunki. Mitä vaaditaan, että AHS tekee läpimurron? – Pitää keikkailla, Joonas Hasu sanoo. – Pitää pystyä tekemään paljon keikkaa, Matis Baudry sanoo. – Pitää olla biisejä, että pystyy tekemään keikkaa, Teemu Vorho sanoo. – Nyt meillä on varmaan parikymmentä biisiä, joita voi esittää. – Se vaatii paljon bändiltä ja taustavoimilta, Jussi-Mikko Salminen sanoo. – Ja aina se vaatii timanttisen hetken universumissa, että joku huomaa.

voite onas Pesun ta Jos rumpali Jo tulee valtiostä toteutuu, häne eri. st ai m en id tiete

Vorho haluaa Basisti Teemu jaksi. tta pe englannino

Kulmilla kuulolla

•••

ExtremeRun järjestettiin Kouvolassa ensimmäistä kertaa viime vuonna. Tänä vuonna leikkimielinen kuntoilutapahtuma saa tukea uuden tapahtumayhteistyön toimintamallista.

Rahaa, apua ja paikallistuntemusta TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: JARI HEIKKILÄ

Kouvola houkuttelee kaupunkiin tapahtumia uudella toimintamallilla. Tästä mallissa on kyse.

Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi viime vuoden lopulla uuden tapahtumayhteistyön toimintamallin. Siinä kaupunki houkuttelee Kouvolaan tapahtumia tukemalla niitä rahallisesti. Täksi vuodeksi tarkoitukseen on varattu 105 000 euroa. – Kouvola haluaa päästä tapahtumakaupunkien sarjaan, ja tämä on kaupungeilla aika yleinen työkalu, sanoo Kirsi Vainio. Hän on matkailun ja markkinoinnin kehittämispäällikkö kaupungin kehittämisyhtiössä Kinnossa. Vainio korostaa, että uusi toimintamalli ei ole kaupungin ainoa tapa tukea tapahtumia. – Toimintamallin ulkopuolelle jää suuri joukko erilaisia tapahtumia, joiden tukirahoituspäätökset tehdään kaupungin eri toimialoilla ja lautakunnissa. – Tämä malli on tarkoitettu ennen kaikkea uusien ja kiertävien tapahtumien houkutteluun.

MITÄ ENEMMÄN OSALLISTUJIA, SEN ENEMMÄN TUKEA Uudella toimintamallilla tuetaan erityisesti isoja tapahtumia: kongresseja, messuja, urheilukilpailuja, kulttuuritapahtumia ja harrastetapahtumia. Tuen myöntää kaupunginhallitus. Käytännön yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa tekee Kinno. Kehittämispäällikkö Vainio sanoo, että kumppanuusmallissa ”rahallinen osuus on yksi osa, mutta vain yksi”. – Muita ovat esimerkiksi markkinointiyhteistyö sekä kaupungin tapahtumajärjestäjille tarjoama apu lupien kanssa ja paikallistuntemus. Tukea saa sitä enemmän, mitä enemmän osallistujia on odotettavissa erityisesti Kouvolan ulkopuolelta, mitä kauemmin tapahtuma kestää ja mitä enemmän näkyvyyttä se saa. Yhtä tapahtumaa tuetaan korkeintaan 50 000 eurolla.

Uuden mallin mukaan Kouvola tukee uuden toimintamallin kautta seuraavia tapahtumia, jotka järjestetään heinäja elokuussa. Kymi Libri. Kirjamessut Myllykoskella 18.–21. heinäkuuta. Tukisumma 15 000 euroa. Kouvola Rock City. Musiikkifestivaali Kouvolan urheilupuistossa 2.–3. elokuuta. 10 000 euroa. ExtremeRun. Juoksutapahtuma Kouvolan urheilupuistossa 17.–18. elokuuta. 8 000 euroa. Rallycross Festival Kouvola. Autokilpailu Tykkimäen moottoriradalla 24.–25. elokuuta. 25 000 euroa.

Turvallisuuden asiantuntijat syyskuussa Kouvolaan TEKSTI: LEENA-KAISA LAAKSO KUVAT: KARJALAN PRIKAATI JA UTIN JÄÄKÄRIRYKMENTTI

Uusi kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa kiinnostavia luentoja, kalusto- ja toimintanäytöksiä sekä monenlaista ohjelmaa. Katukuvassa tapahtuma näkyy etenkin lauantaina 14. syyskuuta. Kouvola muuttuu syyskuussa ajankohtaisten turvallisuusasioiden näyttämöksi, kun uusi kaksipäiväinen turvallisuustapahtuma starttaa perjantaina 13. syyskuuta. Tapahtuma on kaupungin järjestämä ja suunnattu sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Kouvolaan se tuo niin keskusteluita, tapahtumia, toimijoita kuin kalustonäytöksiäkin. Kouvola, Suomen suurin varuskuntakaupunki, on luonteva paikka tapahtumalle. –Kouvolalla on erityisiä vahvuuksia puolustukseen ja puolustuspolitiikkaan liittyvien tapahtumien sijaintipaikkana. Turvallisuustapahtuma Kouvolassa profiloi koko Kaakkois-Suomea, lisää yleistä mielenkiintoa kaupunkia kohtaan sekä tukee myös kongressimatkailua, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen sanoo.

Kouvolan turvallisuus -tapahtuma Kouvolassa 13.-14.9.2019 Lue lisää osoitteessa www.kouvolanturvallisuus.fi.

LAUANTAI HUIPENTUU SOITTOKUNTAKONSERTTIIN Ensimmäisen päivän Turvallisuuskonferenssi on päättäjille ja asiantuntijoille suunnattu tilaisuus, jossa korkean tason kansainväliset ja kotimaiset puhujat keskustelevat ajankohtaisista turvallisuusaiheista.Teemoina ovat muun muassa hybridisota, muuttuvat taistelukentät ja suursodan riskit. Kaupungin ydinkeskustaan tapahtuma jalkautuu varsinaisesti toisena tapahtumapäivänä, 14. syyskuuta. Silloin vuorossa on kaikille avoin Turvallisuusareena.

Turvallisuusareena käsittää kaupungintalolla järjestettävän luentotapahtuman ja keskustaan levittyvän monipuolisen ulkotapahtuman. Päivä huipentuu Etelä-Suomen soittokunnan pitämään iltakonserttiin. –Kaupungintalolla järjestettävien luentojen ideana on kytkeä kansalaisia mukaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Niissä käsitellään maanpuolustusta ja turvallisuutta sekä valtakunnallisesta että Kouvolan näkökulmasta. Luennot myös striimataan verkossa, Kouvolan yhteyspäällikkö Anne Käki kertoo.

Luentotilaisuudessa keskustelemassa ovat alan kotimaiset kärkinimet. Ulkoilmatapahtumasta löytyy kiinnostavaa katsottavaa moneen makuun. Luvassa on muun muassa erilaisia toimintanäytöksiä, keskustelutilaisuuksia sekä mittava kalustoesittely. Kouvolan kaupunki täyttää nykyisessä muodossaan kymmenen vuotta tänä vuonna. Kouvolan turvallisuus -tapahtuma on osa juhlavuoden ohjelmatarjontaa. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittain toistuva.

Luonnostaan tuntematon

•••

Laavulle pääsee pyörätuolilla

Asuntomessuilta pääsee kätevästi sekä Pioneerimetsän että Alakylän luontopolulle. Jälkimmäinen on osa Kymijoen ulkoilureittiä, joka valmistuu ensi vuonna.

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: KOUVOLAN KAUPUNKI

Kymijoen ulkoilureitti valmistuu ensi vuonna. Asuntomessuvieraat pääsevät kätevästi kahdelle eri luontopolulle. Kymijoen ulkoilureitti valmistuu ensi vuonna. Se kiertelee 25 kilometriä vaihtelevissa maisemissa reittiä Alakylä – Manski – Kuusankoski – Koria. –Puolet matkasta on sisämaassa, koska haluttiin rengasmainen reitti, sanoo kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä Kouvolan kaupungilta. Rakentamalla ulkoilureitin kaupunki haluaa lisätä “Kymijoen saavutettavuutta ja sitä kautta virkistyskäyttöä”. –Luontomatkailu ja luonnossa liikkuminen ovat kovassa nosteessa. Kymijoen ulkoilureitistä suurin osa kulkee pitkin teitä ja polkuja, jotka ovat olleet olemassa jo ennestään. Osaa reitistä parannetaan, muutama kilometri rakennetaan varta vasten. Kun reitti on valmis, sen pystyy kulkemaan kokonaisuudessaan jalan. –Taitava maastopyöräilijä pystyy pyöräilemään koko reitin, kaavoitusarkkitehti Niilo-Rämä sanoo. –Muille pyöräilijöille opastetaan kiertotie helpompikulkuisia väyliä pitkin. Parannettavaa ja rakennettavaa reittiä jää ensi vuodeksi yhteensä nelisen kilometriä.

Luontomatkailu ja luonnossa liikkuminen ovat kovassa nosteessa.

–Jää Kuusaankosken ranta, Keltin osa ja Sääksniemi. –Tämä vuosi menee hyvin pitkälle ulkoilureitin osana toimivan Alakylän luontopolun kunnostamiseen, Kaisa Niilo-Rämä kertoo. Kymijoen ulkoilureitti yhdistää Korian ja Alakylän. Jo asuntomessujen aikaan on valmiina vajaan kilometrin osuus Korian sillalta Pyteränojan laavulle. Tuon esteettömän osuuden voi kulkea myös pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. Messukävijät pääsevät muutenkin vikkelästi luontoon, sillä Pioneerimetsän luontopolku sijaitsee messualueen vieressä.

Kouvolan kaupungin luontopolut Alakylä (Alakylä–Koria, 4 km) Heisanharju (Jaala, 2,9 km) Huikeinlenkki (Valkeala, 2 km) Kalalampi (Lehtomäki, 2 km) Kammarmäki (Saaramaa, 4,6 km) Kirkkovuori (Anjala, 1 km) Känkkärä (Anjala, 2,3 km) Myllypuro (Kiehuva, 2,5 km) Niivermäki (Kuusankoski, 2 km) Pappikallio (Eskolanmäki, 2,4 km) Pioneerimetsä (Koria, 2,7 km) Lisätietoja: kouvolanluonto.fi

Polkua pitkin Mäntyharjuun TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JUKKA KINNUNEN

Reporeitti valmistuu syksyllä. Reitti haarautuu Pitkälammen pohjoispuolella. Liikkumisesta Repoveden luonnossa tulee entistä helpompaa ja antoisampaa, kun Reporeitti valmistuu syksyllä. 18 kilometrin mittaista Reporeittiä voi kulkea jalan ja maastopyörällä, lumikengillä ja eräsuksilla. On taukopaikkoja ja hienoja maisemia. – Reittiä ei viedä puskaan vain sen takia, että viedään puskaan, vaan siinä ovat luontoelämykset mukana, sanoo Jukka Kinnunen, Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry:n eli Kyvin toiminnanjohtaja. REPOREITILLÄ POLKU TOSIAAN ON POLKU Reporeitin pohjoispää on Mäntyharjun urheilupuistossa. Mäntyharjun kunta on jo tehnyt valmiiksi osuuden Mouhuun, Mäntyharjun ja Kouvolan rajalle. Siitä reittiä rakennetaan tänä kesänä etelään.

Pitkälammen pohjoispuolella reitti haarautuu kahtia. Läntistä haaraa pääsee Orilammen majalle. Itäinen haara vie Riuttaan, Repoveden kansallispuiston rajalle. – Reporeitti loppuu siihen, mistä alkavat kansallispuiston opastukset, toiminnanjohtaja Kinnunen sanoo. Lokakuuhun mennessä rakennetaan 11 kilometriä uutta polkua. Lisäksi Reporeitti-hanke sisältää entisen reitin ennallistamisen, kaksi uutta taukopaikka ja opasteet reitin varrelle. Kustannusarvio on vähän yli satatuhatta euroa. Kouvolan kaupungin osuus on kolmannes. Loput maksaa ELY-keskus eli valtio. Reporeitin edullisuuden selittää se, että polku tosiaan on polku, metrin leveä. Kaivinkone tekee mahdollisimman huomaamatonta työtä. – Säästämme ympäristöä. Se ei näytä revityltä, Jukka Kinnunen sanoo.

KYVI KEHITTÄÄ MAAKUNNAN VIRKISTYSALUEITA Reporeitin rakennuttaja on Kouvolan kaupunki, mutta käytännön työstä vastaa Kyvi. Sen jäseniä ovat Kymenlaakson kunnat. Yhdistyksen tehtävä on turvata ja kehittää maakunnan “virkistys- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia”. Maakunnallisia virkistysalueyhdistyksiä on Suomessa yhdeksän. Etelä-Savossa yhdistystä ei ole, joten Mäntyharjun puolella maakuntarajaa Reporeitti on kunnan vastuulla. Repoveden kansallispuiston rajalle Reporeitti loppuu, koska kansallispuistoissa maankäytöstä vastaa Metsähallitus.

Lisätietoa: kyvi.fi

Reporeitin itäisen haaran varrella on Särkilammen varaustupa ja sauna. Sieltä voi katsella Särkilammelle.

Elämän sykkeessä

•••

”Nyt junat ajavat kovaa ohi” TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Ritva ja Tapani Aallon mökki Vuohijärven rannalla on itse tehty. Pian heidän mökkimatkansa saattaa lyhentyä.

Kouvola on yksi Suomen suurimmista kesämökkikunnista yli 7 700 mökillään.

– Täällä on oltu yli 40 vuotta, Tapani Aalto sanoo kesämökissä Vuohijärven rannalla, Kirjokivessä lähellä vanhaa rautatieasemaa. – Ostimmeko tontin vuonna 75? – 76, Ritva Aalto vastaa. – Vaimolta pitää aina kysyä. Aallot asuvat Espoossa, 190 kilometrin ajomatkan päässä. Nyt eläkkeelle jäätyään he viettävät mökillä ”melkein puoli vuotta”. Kouvola on yksi Suomen suurimmista kesämökkikunnista yli 7 700 mökillään. Niiden käyttäjillä on oma yhdistys, Kouvolan Vapaaajan asukkaat ry. Tapani Aalto on sen varapuheenjohtaja. LEIRIKASTE OMAN MÖKIN RANNASSA Tapani Aalto syntyi Valkealassa ja kasvoi Kouvolassa. Nykyinen mökkipaikka tuli hänelle tutuksi jo partiopoikana 1950-luvulla. – Tässä paikassa pidettiin Kouvolan Metsäveikkojen leirejä, hän kertoo. – Täällä oli telttoja pitkin pöpelikköjä. Leirikasteen sain tuossa rannalla. Pääkaupunkiseudulle hänet veivät opiskelut. Työuransa hän teki televisiossa ja tietokonealalla. – Ja 18 viimeistä vuotta Elisalla. Vedin puhelinjärjestelmäryhmiä. Ritva Aalto on kotoisin Myllykoskelta, syntyään Haapaniemi ja ”Kouvolan tyttölyseon tyttöjä”. – Vuonna 65 lopetin sen, hän kertoo. – Olen koulutukseltani käsityönopettaja. Helsingin työväenopistossa olin opettajana ja hallinnollisella puolella.

Suurimmat mökkikunnat Suomen kunnat, joissa on eniten kesämökkejä. Luvut viime vuoden alusta. Lähde: stat.fi. 1) Kuopio 2) Mikkeli 3) Parainen 4) Lohja 5) Savonlinna 6) Hämeenlinna 7) Kouvola

10 789 10 444 8 695 8 468 8 416 8 043 7 749

Kouvolan kesämökeistä yli puolet on muiden kuin kouvolalaisten omistuksessa. Espoolaisten Ritva ja Tapani Aallon mökki sijaitsee Vuohijärven rannalla.

OLI SAHA, KIRVES, VASARA JA MOOTTORISAHA Vuonna 1976 Aaltojen tontti Vuohijärven rannalla oli pelkkä tontti. Rakennuksia ei ollut. – Alue oli kaavoitettu UPM:n henkilöstölle. Ostimme tontin yhdeltä pariskunnalta, joka oli UPM:llä töissä, Tapani Aalto kertoo. – Tämä on tosiaan itse rakennettu mökki. – Oli saha, kirves ja vasara, Ritva Aalto sanoo. – Ja moottorisaha. – Jokainen hirsipaneelin pää on sovitettu jiiriin ja hiottu. Hirveä homma, kun ei ollut sähköä. Sähköt mökille vedettiin joskus 80-luvulla. –Lapsukainen, jonka kanssa tein ojaa kaapelia varten, kun isä oli työmatkalla Kauko-idässä, oli noin 12-vuotias. Se olisi ollut vuosi 1984…, Ritva Aalto laskee. JUOMAVETTÄ SAA NYT OMASTA PORAKAIVOSTA – Silloin tulimme mökille niin, että junalla ensin Kirjokiven asemalle. Sieltä poika ajoi polkupyörää, joka oli junassa mukana, ja minä kannoin kissaa korissa, Ritva Aalto kertoo. – Luonto oli lähellä. Kukat tuoksuivat. – Nyt junat ajavat kovaa ohi, Tapani Aalto Moni muukin asia on muuttunut vuosien varrella. Aallot ovat ostaneet lisää maata, mökkiä on 27

laajennettu, juomavettä ei enää tuoda kaupungista asti vaan sitä saa omasta porakaivosta. Heidän Erkka-pojallaan on kolme lasta. – Niin kuin pihalla olevasta leikkimökistä näkyy. Vaari joutui sellaisen tekemään tytöille, Tapani Aalto sanoo. – Hyvin paljon on poika täällä. Hän on innostunut kalastamaan. ”JOSPAS MUUTETTAISIIN TAKAISIN KOUVOLAAN” Vapaa-ajanasukkaiden varapuheenjohtaja Tapani Aalto välittää Kouvolan kaupungille toiveen: tiekunnille pitäisi jakaa auliimmin avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon. Niitä pitkinhän kesämökeille mennään. Aallot ovat kyllä selvillä Kouvolan tiukasta taloustilanteessa – Huolestuneena olemme lukeneet muuttotappiosta. Vetovoimaisuutta olisi hyvä saada, Tapani Aalto sanoo. Mutta: – On ollut mielessä, että jospas muutettaisiin takaisin Kouvolaan. Olisi ainakin lyhyempi mökkimatka. – Kyllä me varmaan jossakin vaiheessa muutamme, Ritva Aalto sanoo.

Tiekunnille pitäisi jakaa auliimmin avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon.

••••••

Kuvattavan ehdoilla

TEKSTI: HARRI MANNONEN

Palvelujen parissa

Luka Kinnunen (Kuvaaja: Arttu Haimi) Kuvan Luka Kinnusesta otti Arttu Haimi Keskustan koulussa. – Tuossa on tämä kerros ja ollaan menossa toiseen kerrokseen. Oli vähän arpomista, mutta sitten… Otimme kuvia ainakin kuudessa eri paikassa, Luka kertoo. – Siinä kuvassa näkyy ympärilläkin muotoja. En ole ihan keskellä, mutta melkein.

Utelias luokka -hanke toi taidekasvattajia kouluihin. – Olemme opetelleet perusvalokuvaamista ja tutustuneet valokuvaajan töihin, Marja Seppälä kertoo.

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän hallitus julkaisi hallitusohjelmansa. Yksi koulutusalan kärkihanke oli otsikoltaan ”Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta”. Alatavoitteena oli muun muassa vahvistaa ”lasten ja nuorten luovuutta” Helmikuussa 2019 Tytti Pekkonen poseerasi Kuusankoskella Kymijoen rannalla luistinten kera. Eino Taimisto – luokkakaveri Keskustan koulun 6A-luokalta – otti sellaisen valokuvan kuin Tytti oli toivonut. Tämän jutun yhteydessä on kolme muutakin vastaavaa 6A-luokkalaisten ottamaan kuvaa. Miten nämä asiat liittyvät yhteen? 18 000 EUROA AVUSTUSTA TAIDEKASVATTAJIIN Osana mainittua kärkihanketta opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Utelias luokka -pilottihankkeen. Siinä jaettiin avustuksia taidekasvattajien palkkaamiseen lukuvuodeksi 2018–19. He opettivat koululaisille omaa taiteenalaansa yhteistyössä vakituisten opettajien kanssa. Kouvola sai 18 000 euroa. Pilottiin valittiin luokkia niistä kuudesta koulusta, jotka olivat ilmoittautuneet mukaan. Luokanopettaja Katja Karén opettaa 6Aluokkaa Keskustan koulussa Kuusankoskella. – Koska meidän koulusta ei muita innokkaita ollut, me pääsimme mukaan automaattisesti, Karén kertoo. – Tiesin, että oppilaat olivat innostuneita mediataidoista ja kuvauksesta. Marja tuli sitä kautta. LÖYTÖRETKELLE ETSIMÄÄN NÄKYVILLE KAIKESTA HYVÄÄ Kyseinen Marja on Marja Seppälä. Lukuvuoden aikana hän opetti 6A-luokkaa valokuvaamaan teemalla ”voimaannuttava valokuvaus”.

Veera Palvi (Kuvaaja: Aleksanteri Kupiainen)

– Olemme opetelleet perusvalokuvaamista ja tutustuneet valokuvaajan töihin, Seppälä sanoo. – Voimaannuttavassa valokuvauksessa kuvattava miettii, millaisen kuvan haluaa itsestään otettavan. Olen rohkaissut heitä siihen, että he eivät ota suorituspaineita – riittää, että lähtee löytöretkelle kameran kanssa etsimään näkyville kaikesta jotain hyvää. Seppälä työskenteli 6A:n kanssa 30 tuntia. Kuvausretkiä tehtiin muun muassa Kymijoen rantaan. TAIDEKASVATUS RIKASTI OPETUSTA Kaiken kaikkiaan Utelias luokka -pilotti on ollut Kouvolassa pidetty. – Kaikki opettajat ja taidekasvattajat ovat antaneet positiivista palautetta, sanoo kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmu29

Veera Palvin kuvasi Aleksanteri Kupiainen. Veera itse ei juurikaan ota valokuvia. – En. Kivempaa olla kuvassa kuin kuvaamassa, hän sanoo. – Halusin, että kuvassa on luontoa ja että Kymijoki näkyy. Halusin, että lumetkin näkyisivät. Minä heitinkin lunta, mutta se ei oikein näkynyt. maa. Kouvolassa hanketta koordinoi kaupungin kulttuurikasvatuspalvelut. – Opettajat ja rehtorit ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, miten paljon opetusta on voitu rikastaa taidekasvatuksen menetelmillä Lukuvuoden myötä Utelias luokka hanke päättyy. – Se on harmi, Vuorio-Palmumaa sanoo. – Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa tästä valtavasti raportteja. Toivotaan, että tällainen kärkihanke tulee uudelleen haettavaksi.

Iiro Rajaniemi (Kuvaaja: Arttu Haimi) Iiro Rajaniemi valitsi Arttu Haimin ottaman kuvan. Siinä Iiro poseeraa Kymijoen rannalla. – Silloin oli aurinkoinen päivä. Sai hyvin otettua kuvia, Iiro kertoo. – Tykkään urheilusta, ja tuohon asentoon oli helppo mennä. Se tuntui kivalta.

6 koulua, 9 taidekasvattajaa Kouvolalaiset koulut ja niiden taidekasvattajat Utelias luokka -pilottihankkeessa lukuvuonna 2018-2019: • Elimäen yhtenäiskoulu: Kaisa Hirvikoski (käsityötaide) ja Marja Horbach (sanataide). • Jaalan koulu: Satu Kostiainen (musiikki) ja Markku Palmumaa (kuvataide). • Keskustan koulu: Marja Seppälä (valokuvaus). • Valkealan yläkoulu: Elina Yläsuvanto (teatteri ja elokuva) ja Hanna Peräkylä (kuvataide). • Saviniemen koulu: Eveliina Lätti (teatteri). • Viialan koulu: Anu Itkonen (tanssi).

Tytti Pekkonen (Kuvaaja: Eino Taimisto) Tytti Pekkonen otti kuvauspäivänä luistimet mukaan kouluun ja edelleen kuvausretkelle Kymijoen rantaan. Kuvan hänestä otti Eino Taimisto. – Meillä oli ryhmät. Vaihdeltiin sitä, kuka otti kuvia, Tytti kertoo. – Harrastan taitoluistelua, ja se on yksi tärkeimmistä asioista elämässäni.

•••

Kaupunki kehittyy

Tältä Pikkuniitty voisi näyttää tulevaisuudessa.

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: KOUVOLAN KAUPUNKI

Tontteja nyt tarjolla myös Elimäeltä – Meillä on varattavana monenlaisia paikkoja ympäri kaupunkia, kaupungingeodeetti Sami Suoknuuti sanoo. – Tavoite on, että meillä on tarjolla joka taajamassa jotakin, sanoo kaupungingeodeetti Sami Suoknuuti. Kunnallistekniikan rakentumisesta riippuu, milloin rakentaminen voi missäkin alkaa. Suoknuuti on tyytyväinen Kouvolan kaupungin tonttitarjontaan. – Meillä on varattavana monenlaisia paikkoja ympäri kaupunkia, hän sanoo. – Hyvä tavoite on, että olisi neljän–viiden vuoden luovutuksia vastaava varanto. Meillä on reilusti se määrä, tosin alueellisesti varsin epätasaisesti jakautuneena. Seuraavassa kaupungingeodeetti Suoknuuti kertoo alueista, joille tuli uusia pientalotontteja tarjolle.

Haanoja, Kouvola (17 uutta tonttia) – Tontit ovat pieniä kaupunkipientalotontteja, 500–600-neliöisiä. Siksi neliöhinta on korkeampi, mutta ei sekään pilviin kohoa. Rakentamaan pääsee loppuvuodesta 2020.

Kisalaakso, Elimäen kirkonkylä (4 uutta tonttia) – Juoksutielle on tulossa neljä tonttia. Elimäen kirkonkylällä meillä ei ole ollut tonttitarjontaa käytännössä lainkaan. Teimme Osuuspankin kanssa kaupat talvella.

Itä-Naukio, Kuusankoski (21 uutta tonttia) – Itä-Naukioon tulee parikymmentä tonttia kaikkiaan. Niistä noin 15 on jaossa ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2019. Siellä on hienoja paikkoja länteen avautuvassa rinteessä. Ilta-aurinko osuu siihen aika nätisti.

Kytöhalme, Kuusankoski (33 uutta tonttia) – Kytöhalme on Veturin ja Niskalan välissä. Enimmäkseen siellä on peltotontteja, muutama on pellonreunan metsäisempi tontti. Myöhempään hakuunkin jää vielä tarjottavaa. Rakentamaan pääsee kesällä 2020.

Kalalampi, Kouvola (12 uutta tonttia) – Uudet tontit sijaitsevat Lohimutkan ja Lohitien ylemmän risteyksen kulmilla, jonne on vasta rakennettu kunnallistekniikkaa. Se on ollut suosittua kulmaa. Pururadat menevät vierestä.

Pikkuniitty, Valkealan kirkonkylä (7 uutta tonttia) – Tontit ovat Sivutien varressa. Vanhaa Valkealan aikaista kaavoitusta on nykyaikaistettu: tontteja suurennettu ja katuverkkoa muokattu. Tontit ovat suurin piirtein 1200–1300-neliöisiä.

Lisätietoa: kouvola.fi/tontit 31

Kulmilla kuulolla

•••

Kouvola 10 vuotta käy

Muistopuun istutti 1.1.2009 syntynyt Jake Hujanen. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen. 32

•••

TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVAT: JARI HEIKKILÄ

ynnistyi juhlaviikolla

Kouvolan 10-vuotista taivalta juhlistettiin tapahtumien viikolla 6.-12. toukokuuta. Keskiviikkona 8. toukokuuta vietettiin kaupungin virallista syntymäpäivää, Kouvola-päivää. Ohjelmaan kuuluivat muun muassa kuorojen esiintyminen kaupungintalon portailla, juhlavuoden muistopuun istutus Lääninpuistoon ja kaupungintalolla kouvolalaisille tarjotut syntymäpäiväkahvit. Kouvolan vuoden 2019 Kulttuuripalkinnon vastaanotti 8. toukokuuta iltapäivällä kaupungintalolla kirjailija Jukka Behm. Palkinto myönnetään Behmille hänen laajasta ja monipuolisesta kaunokirjallisesta tuotannostaan. Kouvolalainen Behm on ensimmäinen kirjailija, jolle Kulttuuripalkinto on myönnetty. 33

Kulmilla kuulollla

Kaupunki kehittyy

••• Kännykällä voi jatkossa ostaa bussiin kertalipun.

Osallistu yksin tai porukassa!

Ilmoita itsesi tai ryhmäsi mukaan ja osallistut Kouvola-tuotekassien arvontaan! Myös some-osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Tavaranvaihtopäivät 16.-18.5. (Tommolankatu 5)

Puu-ja metallijätteen

keräys 20.5. asti (Tommolankatu 5)

Bussimatkan voi pian maksaa kännykällä

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:

www.kouvola.fi/siistisiti

Tehdään yhdessä ympäristöstämme viihtyisämpi!

TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVA: JARI HEIKKILÄ

Osallistu myös somessa!

Kouvolan sisäisessä joukkoliikenteessä otetaan kesäkuussa käyttöön mobiililippu. Tämä tarkoittaa, että bussimatkan voi maksaa omaan matkapuhelimeen ladatulla sovelluksella. Kouvolassa voi pian maksaa bussimatkan kertalipun kätevästi omalla matkapuhelimella. Edellytyksenä on, että puhelimeen on ladattu Kouvolan kaupungin maksuton mobiililippusovellus. Se tulee kesäkuussa internetin Google Play ja App Store -sovelluskauppojen valikoimiin. – Kun sovellus on ladattu omaan matkapuhelimeen, sovelluksen tietoihin määritetään maksutavaksi esimerkiksi luottokortti tai puhelinlasku, joukkoliikennelogistikko Antti Pakkanen sanoo. Maksettu mobiililippu tulee näkyviin kännykän näytölle, josta sen voi esittää kuljettajalle. – Tarkoituksena on helpottaa matkustajien arkea ja tarjota uusi maksutapa käteissuoritusten sekä Waltti-kortin rinnalle.

KESÄVUOROT ALKAVAT 3. KESÄKUUTA Linja-autoliikenne siirtyy kesäaikatauluihin 3. kesäkuuta. Koulupäivävuoroja ei ajeta kesäaikana, joten vuorotarjonta laskee kevään tasosta. Vuoroja on kuitenkin lisätty viime kesään verrattuna. Tavoitteena on ilta- ja työmatkaliikenteen tukeminen. – Lisäämme vuorotarjontaa vuoden 2018 kesään verrattuna mm. Utti–Kaipiainen-suunnalla linjalla 8. Lisäksi tänä keväänä aloitetut Matkakeskus–Koria–Elimäki-suunnan linjan 4 myöhäisiltojen viikonloppuvuorot jatkuvat. Kesäaikatauluissa on jonkinverran muutoksia kevääseen verraten, joten matkustajia kehotetaan tarkastamaan aikataulut kesäliikenteen alkaessa.

Ajantasaiset kesäaikataulutiedot kannattaa tarkistaa sähköisestä reittioppaasta kouvola.digitransit.fi. Pioneeripuiston Asuntomessuille suuntaavien messubussien reitit ja aikataulut löytyvät osoitteesta asuntomessut.fi/saapuminen

TEKSTI JA KUVA: EEVA FORSMAN

Pääkirjasto on Aadian lempipaikka Elina Bhattarai ja Prakash Bhattarai ovat asuneet Kouvolassa Ravikylässä reilun vuoden. He muuttivat tänne Lappeenrannasta aviomiehen työn perässä. Päivittäinen edestakainen matka Lappeenranta–Kouvola-välillä tuntui pitkältä ja muutto parhaalta ratkaisulta tässä elämäntilanteessa. Prakash Bhattarai työskentelee Kouvolassa insinöörinä ja Elina sairaanhoitajana. YHTEINEN TARINA ALKAA LAPPEENRANNASTA Prakashin ja Elinan tarina alkoi Lappeenrannassa, jonka lähikunnasta Elina on kotoisin. Prakash päätyi synnyinmaastaan Nepalista opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon vuonna 2009. Kun nuoret tapasivat vuonna 2012, kävi

aika pian selväksi, että yhteen päädytään. Pari vihittiin vuonna 2013. Vuonna 2016 syntyi nyt kaksivuotias Aadia, vilkas ja iloinen tyttö. Päivähoito Kouvolassa on järjestynyt hyvin, ja muutoinkin Bhattarait ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluihin. Aadian ehdoton lempipaikka on pääkirjasto, jossa voi muun muassa pukea päälleen kivoja roolivaatteita. MAUSTEKAAPPI UUSIKSI NEPALILAISITTAIN Perheessä vietetään tavallista arkielämää, jota kuitenkin juhlistetaan myös nepalilaisilla perhejuhlilla ja nautitaan aitoa nepalilaista ruokaa. Elina kertoo maustekaapin menneen melko uusiksi miehen tultua tupaan. Tulevaisuudesta nuorella parilla ei ole varmoja ajatuksia. Katsotaan mihin se vie. Nyt koti on Kouvolassa ja Bhattarait ovat tyytyväisiä tähän hetkeen.

Elina, Aadia ja Prakash Bhattarain koti on Kouvolassa.

•••

Palvelujen parissa

Eloonjäämispaketti muuttajille kirjastosta Kouvolaan muuttaneet saavat kotiin postitettavaa Tervetuloa Kouvolaan -postikorttia vastaan kirjastosta mukaansa tuhdin Kouvolaaiheisen tietopaketin. Postikortti kolahtaa luukusta noin kuukauden kuluttua muutosta. Paketti sisältää muun muassa Koti Kouvola -esitteen, jossa kerrotaan laajasti kaupungin palveluista, asumisesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja harrastusmahdollisuuksista. Mukana on myös etukortti, jonka kupongeilla uudet asukkaat voivat osallistua paikallisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Etuja tarjoavat Kymi Sinfonietta, Kouvolan Teatteri, Poikilomuseot, kaupungin uimahallit, KooKoo, Kouvot ja KPL sekä Kouvolan ravirata. Myös Kouvolan seurakunta on mukana yhteistyössä. Paketin voi noutaa Jaalan, Korian, Kuusankosken, Myllykosken, Valkealan, Haanojan kirjastoista sekä pääkirjastosta. Kouvolaan muutti viime vuonna 1887 taloutta, joista 30 prosenttia lunasti tervetuliaispakettinsa kirjastosta. Muuttajan paketin hakeneet osallistuvat myös vuosittain arvontaan, jossa palkintona on tablettitietokone. Tällä kertaa palkinnon voittivat Elina Bhattarai ja Prakash Bhattarai.

Rakkaus? Työ? Juuret? Mikä toi sinut Kouvolaan tai miksi et koskaan muuttaisi muualle?

Kerro tarinasi ja voita liput Asuntomessuille!

Osallistu 7.7. mennessä osoitteessa kouvola.fi/nakoisesipaikka