Kouvolan tiedotuslehti 3/2019 by Kouvolan kaupunki

3/2019

KOU VOL A N K AU PU N G I N T I E DOT USL E HT I

Kouvola RRT:

Terminaali luo puitteita logistiikan kehittymiselle

Syksyn kulttuuritarjontaa

Heidi Nikkinen:

Kohti ammattilaisten vauhtia

ELINVOIMAA KANAVAN KAUTTA

Sisällys 3/2019 KAUPUNKI KEHITTYY 4 Kouvola tasapainottaa talouttaan 5 Liikuntapaikkaverkkoa kehitetään 8 Elinvoimaa kanavan kautta 12 Käyskin kehittäminen käyntiin kyselyllä 14 Jättiterminaalin kautta tulevaisuuteen 17 Euroopalle tärkeä terminaali 20 Koko kaupungin asia PALVELUJEN PARISSA 3 Tule ideoimaan viihtyisää Kouvolaa 3 Aina löytyy syitä liikkua! 5 ”Kysy rohkeasti neuvoa” 18 Lisää tukea ja joustoa 19 Pioneeripuistoon mahtuu vielä

ELINVOIMAA KANAVAN KAUTTA Voikkaalle Virtakiveen rakennetaan vierasvenesatama Kimolan kanavan veneilijöille.

ELÄMÄN SYKKEESSÄ 5 Tutustu Pioneerimetsän luontopolkuun 6 Työpaikalla... 23 Poimintoja syksyn kulttuuritarjonnasta 24 Metsäpakopeliä ja ryhmäytymistä 25 Kouvolan Soittokunta täyttää 120 vuotta 26 Kohti ammattilaisten vauhtia 27 Vanhusten viikko 6.–13.10.2019

KOHTI AMMATTILAISTEN VAUHTIA Kouvolalainen Heidi Nikkinen on moninkertainen nuorten MM-mitalisti ampumahiihdossa.

KULMILLA KUULOLLA 4 Virtaamosta puhtia syksyyn 4 Kaupunginjohtajan päiväkirja blogissa 18 Valmistautuminen on halvempaa kuin sotiminen 22 Onko remontti tarpeen?

KÄYSKIN KEHITTÄMINEN KÄYNTIIN KYSELYLLÄ Alueelle toivotaan suorituspaikkoja esimerkiksi katukorikselle, minigolfille ja tennikselle.

Katso kaupungin tapahtumat

kouvola.fi/tapahtumat Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: maalis-, touko- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu: Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy Jakelupalaute: www.jakelupalaute.fi /kouvolatiedottaa, puh. 02 900 10046 (klo 9-16) Julkaisija: Kouvolan kaupunki/Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola viestinta@ kouvola.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Minna Seppä Toimitusneuvosto: Ilari Huhtinen, Tarja Hurtta ja Susanna Toikander Taitto ja toimitus: Mirja Näkki Oy, Harri Mannonen Kannen kuva: Janne Lehtinen Painos: 53 000 kpl Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, 2019 ISSN: 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa: www.kouvola.fi/julkaisut

Kouvolan kaupunki

kouvolankaupunki

@Kouvolakaupunki

Painotuotteet 4041-0619

Kouvolan kaupunki

Pääkirjoitus

Tule ideoimaan viihtyisää Kouvolaa Kouvolassa on viisi aluetoimikuntaa. Niiden jäsenet ovat aktiivisia asukkaita, jotka haluavat kehittää kaupunkia. Toiminnan tavoitteena on lisätä Kouvolan vetovoimaa ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Aluetoimikunnat haluavat kaikki mukaan ideoimaan. Kehitysajatuksensa voi esimerkiksi kirjata aluetoimikuntien verkkosivujen Ideariiheen. Viime vuonna käynnistyneet Anjalankosken ja Valkealan aluetoimikunnat ovat pitäneet asukastilaisuuksia ja käyneet tutustumassa muun muassa paikallisten yhdistysten ja yrittäjien toimintaan. Kesällä aloittaneet Elimäki–Koria-, Kuusankoski– Jaala- ja keskusta-alueen aluetoimikunnat suunnittelevat toimintaansa. Lue lisää: kouvola.fi/aluetoimikunnat

•••

Laatua määrän sijaan Kouvolalla on edessään tiukka paikka. Kaupungin talous on jäämässä 30 miljoonaa euroa miinukselle huolimatta siitä, että kustannuksia on katsottu suurennuslasilla ja sopeuttamistoimia tehty. Tiukkoja paikkoja kaupungilla on ollut ennenkin. Taloutta on tasapainotettu säästämällä henkilöstökuluista. Niin tehdään nytkin, mutta ei saada yhtä suoria säästöjä kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että henkilöstömenojen osuus kaupungin kustannuksista on enää 25 %, kun se vielä vuonna 2017 oli 45 %. Muutos selittyy sillä, että noin 2100 kaupungin työntekijää siirtyi vuoden alussa Kymsote-kuntayhtymään. Myöskään julkisuudessa usein kritisoitua ylisuurta hallintoa leikkaamalla ei kaupungin taloutta pelasteta. Hallinto- ja toimistohenkilöstöä on todellisuudessa hieman alle 8 prosenttia koko henkilöstöstä. Vuodesta 2009 alkaen eläköitymisen myötä vapautuneista hallintohenkilöstön tehtävistä on jätetty täyttämättä 40 %. Hallintohenkilöstön määrää vähennetään vuoden 2020 loppuun mennessä vielä noin 30 henkilötyövuodella. Hallintohenkilöstön kustannukset ovat 1,65 % kaupungin kokonaisbudjetista. Kuntataloutta kuristavat myös valtionosuuksien pieneneminen ja verotulojen koko maata koskevat odottamattomat vähenemät. Mitä sitten kurssin kääntämiseksi voidaan tehdä?

Hyvissä fiiliksissä. Minna Frimodig (vas.), Sarianne Auvinen, Susanna Nurmilaukas, Elina Porkka, Pentti Salin ja Hanna PiispaMalinen Inkeroisten asukastyöpajassa elokuussa.

Liikkumaan! Syksy on upeaa aikaa liikunnan aloittamiseen. Yksi tärkeä osa elämää on arkiliikunta: jalan tai pyörällä taitetut työmatkat, porraskävelyt ja happihyppelyt kohottavat kuntoa. Jokainen voi myös helposti liittää päiviinsä palauttavaa liikuntaa, joka voi olla pallopeli tekonurmella, kävelylenkki metsäpolulla tai rauhallista kauhomista uimahallissa. Kouvolassa liikuntaa voi harrastaa myös maksutta tai hyvin edullisesti. Näihin vaihtoehtoihin kuuluvat vaikkapa Urheilupuiston, Kuusankosken ja Inkeroisten uimahalleissa järjestettävät avoimet vesijumpat sekä jäähallien yleisöluisteluvuorot. Lisävinkkejä saa Liikkuva Kouvola -lehdestä, joka jaetaan PK-lehden välissä 18. syyskuuta. Koulujen syyslomaviikolla tarjolla jälleen monipuolista liikunnallista ohjelmaa. Lue lisää: liikkuvakouvola.fi

Kymsoteen liityttiin, jotta sote-kustannukset saataisiin aisoihin. Kuntayhtymän ensimmäinen vuosi on ollut ennakoitua vaikeampi, ja sen tulos on jäämässä 16 miljoonaa alijäämäiseksi. Lisäksi Kouvolan maksuosuuksia on korotettu kahdesti. Kuntayhtymän on sopeutettava talouttaan vielä tänä vuonna. On myös myönnettävä, että Kouvola tarvitsee palvelurakenteen muutosta. Kaupunki syntyi kymmenen vuotta sitten kuuden kunnan yhteenliittymänä. Henkilöstömäärää ja hallintoa on sopeutettu, palveluverkkoa ei juurikaan. Edellisille vuosikymmenille viritetty verkko ei vastaa vähenevän ja vanhenevan väestön tarpeisiin. Se on uudistettava yhtä Kouvolaa palvelevaksi. Elokuussa valmistuneissa palveluverkkoselvityksissä on perattu niin rakentaminen ja ympäristö, koulupuoli, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut kuin liikuntapalvelutkin. Julkisuuteen tästä työstä nousevat säästöt ja lakkautukset. Selvityksissä on kuitenkin aina lähtökohtana se, että palveluja on voitava myös kehittää. Esimerkiksi liikuntaverkkoon halutaan lisää helposti saavutettavia arkiliikuntapaikkoja. Myös alueiden ja liikuntapaikkojen profilointi lajeittain on pohdinnan arvoista: lajien ykkösolosuhteet löytyvät eri puolilta Kouvolaa. Laatua määrän sijaan. Kasvatuksessa ja opetuksessa esimerkki jo toteutetusta palvelun parantamisesta on tässäkin lehdessä esitelty joustavan alku- ja perusopetuksen malli. On aika vaikuttaa. Toivon, että keskustelemme siitä, millaisen Kouvolan haluamme. Täällä on paljon hyvää, jota kannattaa parantaa. Kun käymme läpi rakenteellisen muutoksen, meillä on resursseja jatkaa Kouvolan kehittämistä hyvänä asuinkaupunkina. Värikästä ja valoisaa syksyä kaikille kouvolalaisille, Marita Toikka kaupunginjohtaja

TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVA: JARI HEIKKILÄ

Kouvola tasapainottaa talouttaan

Hyvinvointipisteeseen voi poiketa myös ilman ajanvarausta.

Virtaamosta puhtia syksyyn Haluaisitko vinkkejä liikunnan aloittamiseen? Tekisikö mieli lainata vaikkapa käsipainoja? Huolettaako ottamatta jäänyt rokote, ihoon pureutunut punkki tai verenpaine? Huoli pois ja Virtaamoon. Kyseessä on kauppakeskus Valtarista löytyvä Kouvolan kaupungin ja KymSoten yhteinen terveys- ja hyvinvointipiste. Virtaamossa työskentelee kaksi terveydenhoitajaa, fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja. Heidän palvelunsa ovat maksuttomia kehonkoostumusmittausta lukuunottamatta. Tiistaisin pidetään luentoja, joiden aiheina ovat lokakuussa esimerkiksi ryhti ja kehonhuolto. – Liikuntaneuvontaan tarvitaan ajanvaraus, mutta tiistai-iltapäivisin paikalla on liikunnanohjaajia, joilta saa opastusta ilman ajanvarausta. Kannattaa mennä ja hyödyntää Virtaamon palveluja muutenkin, hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila sanoo. Lue lisää: kouvola.fi/virtaamo

Kaupungin vuoden 2019 tulos on syyskuun alun tietojen mukaan jäämässä 30 miljoonaa euroa miinukselle. Vielä elokuun alussa kaupungin tämän vuoden alijäämäksi arvioitiin 22 miljoonaa euroa. Tilanne muuttui elokuun lopulla, kun Kymsote-kuntayhtymä tarkensi arviotaan Kouvolan kuluvan vuoden maksuosuudesta. Arvio Kouvolan Kymsote-maksuosuudesta nousi keväästä 2,9 miljoonalla eurolla 317,4 miljoonaan euroon. Lisäksi Kouvola joutuu kirjaamaan kuluksi osuutensa Kymsoten alijäämästä, mikä heikentää kaupungin tulosta 6 miljoonalla eurolla. Tilanteeseen on reagoitu Tilanne oli haasteellinen jo ennen viimeisimpiä Kymsotesta saatuja tietoja. Vuoden 2019 muutettu talousarvio on -11,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Keväällä ilmenivät 5,6 miljoonan euron menopaineet, jotka johtuivat suurelta osin Kymsoten kulujen kasvusta. Lisäksi kaupunki saa osan vuoden 2019 verotuloistaan viiveellä: syynä ovat kansallisen tulorekisterin ongelmat sekä se, että vuositulorajaan perustuva ennakonpidätysmuutos kerryttää veroja enemmän vasta loppuvuonna. – Muutokset tekevät verotulojen ennakoinnista pian lähes mahdotonta. Ongelma on kansallinen ja koskettaa jollain tavalla kaikkia kuntia, Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas sanoo. Taloutta on tasapainotettu viime syksystä. – Vuoden 2019 talousarvioon sisällytettiin säästöjä noin 4,6 miljoonalla eurolla. Huhtikuussa päättynyt yt-menettely alentaa menoja vuoden 2020 loppuun mennessä 5 miljoonalla eurolla ja palveluista olemme hakeneet virkamiesvalmistelussa tänä vuonna 2,4 miljoonan euron säästöt. Palveluverkkoselvitykset kaupunginhallitukseen syksyllä Kaupungilla on meneillään palveluverkkoselvityksiä, joiden tuloksia käsitellään kaupunginhallituksessa lokakuussa. Selvityksissä tarkastellaan sitä, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa järjestää esimerkiksi liikuntapaikat, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut, lukio-opetus ja kulttuuripalvelut. – Mikäli palveluverkkoja koskevia päätöksiä tehdään loka-marraskuussa, niillä voidaan vaikuttaa jo ensi vuoden talouteen, Kunnas sanoo. Palveluverkon kehittämiseen on valittu virkamiesten työpariksi konsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä.

Kaupunginjohtajan päiväkirja blogissa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka laittaa itsensä likoon ja jakaa ajatuksiaan nyt syksyllä päiväkirjablogissaan sadan päivän ajan. Aiheina ovat kaupungin kehittäminen, arkiset kohtaamiset, vuoden 2020 talousarvio ja palveluverkkoselvitykset. Tutustu: kouvola.fi/kaupunginjohtajanblogi

Kouvola kehittää palveluverkkojaan. Säästöpaineet ovat isot. 4

TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVA: SUSANNA TOIKANDER

2,7 kilometrin mittainen luontopolku on osittain esteetön.

Tutustu Pioneerimetsän luontopolkuun Yrittäjä Toni Rautjoki käynnisti panimotoiminnan helmikuussa 2018 ja avasi kahvilan kesällä. Dialogi ja ennakointi auttavat luparumban hallinnassa.

”Kysy rohkeasti neuvoa” Kuusankosken vanhassa keskustassa sijaitseva Panimo Hoppa on ainoa panimo 60 kilometrin säteellä. Kesäkuussa konsepti muuttui vielä uniikimmaksi, kun panimon yhteyteen avattiin Vanha kauppa -panimokahvila. – Tarjolla on paitsi oluitamme, myös kahvilatuotteita. Miljöötä on entisöity mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi palautettu rakennusvuoden 1925 mukainen väritys, yrittäjä Toni Rautjoki kertoo. Asiakkaat ovat löytäneet kahvilan. Panimon tuotteisiin kuuluu muun muassa mainetta niittänyt tumma olut. Myös luparumba on työllistänyt. – Meillä on monipuolista toimintaa, joten yhteydessä on pitänyt olla kaupungin terveys- ja rakennusvalvontaan, Valviraan, Tulliin ja verottajaan. – Olen lähestynyt terveys- ja rakennusvalvontaa alustavien toimintasuunnitelmien kanssa: selittänyt aikomukseni ja kysynyt, miten prosessi luvan myöntäjän näkökulmasta kannattaa hoitaa. Olen myös pyytänyt esimerkiksi rakennusvalvonnasta meille henkilöitä jo hyvissä ajoin käymään. Rautjoki kannustaa yrittäjiä kysymään rohkeasti neuvoa viranomaisilta ja muistamaan, että lupaehdoissa on kuntakohtaisia eroja. Rakennusvalvontajohtaja Tapani Ryynänen pitää Panimo Hopan toimintaa esimerkillisenä. – Kun löytää mieluisan tilan olemassa olevasta rakennuksesta tai uuden rakennuspaikan, pelkkä innostus ei riitä. On tärkeää, että heti aluksi selvittää, onko tila tai rakennuspaikka omaan ideaan soveltuva. Jos näin on, luvat kannattaa laittaa kerralla kuntoon, Ryynänen kiteyttää. Lupia tarvitset: · kun hankit tontin ja ryhdyt rakentamaan · kun saneeraat ja korjaat olemassa olevaa rakennusta omistamassasi kiinteistössä · kun saneeraat ja korjaat olemassa olevaa tilaa taloyhtiössä · kun hankit huoneiston käynnistääksesi siellä yritystoimintaa: rakennusvalvonnasta voit hakea käyttötarkoituksen muuttamista koskevaa rakennuslupaa ja terveysvalvonnasta lausunnon tilojen soveltuvuudesta suunnittelemaasi toimintaan. Toimintaohjeet löydät kootusti: kouvola.fi/rakennusvalvonta. 5

Kesän asuntomessualueelta, osoitteesta Pioneeritie 1, lähtee elokuussa uusittuna avattu Pioneerimetsän luontopolku. Pioneerimetsä on Kymijoen varrella sijaitseva entinen varuskunta-alue, josta löytyy esimerkiksi Venäjältä sodan aikana tuotu teräksinen kaarisilta. Joen rannassa sekä Ahkojan varrella olevat alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi osa Ahkojan rantalehdosta on luonnonsuojelualuetta. Pioneerimetsän luontopolku on yksi Kouvolan 11 hienosta luontopolusta. Lue lisää: kouvolanluonto.fi

Liikuntapaikkoja kehitetään Liikuntapaikkaverkkoa selvitetään. Tavoitteena on Kouvolan kehittäminen liikunta- ja urheilukaupungiksi sekä liikuntaan kannustavaksi ympäristöksi. Työn yhtenä lähtökohtana on vapaasti käytettävien ja helposti saavutettavien arkiliikunnan ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen tärkeys. Olennaista on, että etäisyydet asuinalueilta palveluihin eivät kasva liian suuriksi. Selvitys ohjaa tulevien vuosien liikuntaympäristön suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja kehittämistä. Kehittämisajatuksena ehdotetaan muun muassa alueellisten keskittymien luomista ja liikuntapaikkojen profilointia eri lajeille. Seuraa selvityksen käsittelyä: kouvola.fi/liikuntapaikkaverkkoselvitys

Työpaikalla

•••

Katja Forsström Ruokapalvelutyöntekijä

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Kuvauspaikka Inkeroisten yhteiskoulun keittiö syksyn ensimmäisenä koulupäivänä 8. elokuuta.

21 000 ateriaa päivässä Inkeroisten yhteiskoulun keittiö on yksi Kouvolan kaupungin ruokapalvelujen 22 tuotantokeittiöstä, joissa valmistetaan ruokaa. Lisäksi ruokapalveluilla on 43 palvelukeittiötä. Niihin ruoka tuodaan tuotantokeittiöistä. Ruokapalvelut valmistaa 21 000 ateriaa päivässä. Niitä syödään kouluissa, päiväkodeissa sekä hoivalaitoksissa. Lounasaterioita toimitetaan myös kotipalvelun asiakkaille.

Tänään oli lihakeittoa. Sitä meni tosin hyvin. Ilmeisesti lapsilla oli ollut ikävä kouluruokaa. Lapset kyllä tykkäävät keitoista – kalakeitostakin, ja kasvissosekeitto menee hyvin kaupaksi.

Kaupunki kehittyy

•••

Kuvassa näkymä Kimolanlahden sillalta Pyhäjärven Kimolanlahdelle.

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN JA PEKKA KYYTINEN / MUSEOVIRASTO

Elinvoimaa kanavan kautta Ensi keväästä lähtien Kouvolasta voi veneillä Heinolaan, Lahteen, Jyväskylään – ja päinvastoin. Kouvolan ja Päijänteen yhdistävä venereitti kulkee Kimolan kanavan kautta. Reitti valmistuu talven aikana. Se on yksi Kouvolan kaupungin kärkihankkeista. Sisävesiliikenteellä houkutellaan tänne lisää matkailijoita.

Lue lisää: kouvola.fi/ kimolankanava

Kimolan kanava on viiden ja puolen kilometrin pituinen. Se yhdistää kaksi Kymijoen vesistöön kuuluvaa järveä: kaakossa Pyhäjärven ja luoteessa Konniveden. Pyhäjärven puolella kanava alkaa Kouvolan Kimolassa. Konniveden puoleinen pää on Iitin Koskenniskassa. 8

Kimolan kanava rakennettiin 1960-luvulla. Se oikaisi 30 kilometrillä tukkien uittomatkaa kohti Kymenlaakson tehtaita. Kuva on vuodelta 1969. Kimolassa nippunosturi laski tukkiniput 12 metriä matkan alemmas, padon yläpuolelta alapuolelle. Viimeiset tukkiniput uitettiin kanavassa vuonna 2002. Nyt nippunosturien paikalla on Kimolan paikallisväylän ainoa sulku.

Heti sulun alapuolella on 70 metriä pitkä tunneli, jonka läpi veneet tulevat kulkemaan. Tunneli oli olemassa jo tukin-uiton aikaan, mutta nyt sitä on avarrettu ja levennetty veneitä varten. Paikallisväylällä veneiden enimmäispituus on 30 metriä ja -leveys 7 metriä. Kulkusyvyys Pyhäjärvellä aiotaan kasvattaa 1,4 metristä 1,8 metriin viitoituksilla jo ennen kanavan avaamista. Alikulkukorkeus on nyt 3,8 metriä. Se on mahdollista nostaa 4,8 metriin uudistamalla Kimolanlahden siltaa.

Kunnostustöistä kanavan rannoilta on myös hakattu puita, rantoja on pengerretty, kanavaa ruopattu. Kimolan silta ja kuvassa oleva Taipaleen silta piti rakentaa uudelleen. Kanavan kunnostaminen venereitiksi maksaa 21 miljoonaa euroa. Valtio maksaa kaksi kolmasosaa. Yhden kolmasosan maksavat kunnat: Heinola, Iitti ja Kouvola. Kouvolan osuus on vajaat viisi miljoona euroa.

Kouvolaan odotetaan tulevan kanavan kautta huviveneilijöitä ja risteilyaluksia. Niitä varten kaupunki rakentaa laitureita Voikkaan Virtakiveen. Siellä olevat kaupunkilaisten venepaikat uusitaan. Kuvassa Virtakiven nykyisiä venepaikkoja. Hirvelään – vähän matkaa Virtakiveltä ylävirtaan – tulee kokonaan uusi koti-satama.

Alavirtaan Virtakiveltä ei veneellä pääsekään: matka tyssää Voikkaan voimalaitokseen. Virtakiven Saunan markkinointivastaava Mika Seppälä uskoo, että uusi venereitti “totta kai” tuo uusia asiakkaita.. – Emme me tästä kultakaivosta odota, mutta nostamme paikan yleisilmettä ja palvelutasoa. Kuvassa Seppälä ja yrittäjä Eija Parkkinen.

Mitä hyötyä Kimolan kanava Kouvolaan tuo? – Kimolan kanavan pituus, sulutuskorkeus ja kalliotunneli tekevät siitä ainutlaatuisen kohteen veneilijöille sekä muille matkailijoille, sanoo Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva. – Kanavan avaamisen odotetaan yhdessä Kouvolan ja lähikuntien monipuolisen matkailutarjonnan kanssa tuovan alueelle vierailijoita – ei ainoastaan matkailukohteisiin, vaan hyödyntämään kaupunkimme monipuolista palvelutarjontaa parantaen kaupunkimme elinvoimaa. – Saamme myös päivitettyä vierailijoiden Kouvola-mielikuvan tähän päivään.

Kaupunki kehittyy

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JOHANNES WIEHN

Käyskin kehittäminen käyntiin kyselyllä – Kehittämissuunnitelma tehdään palvelemaan vähintään seuraavat kymmenen vuotta, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä sanoo.

Myös kahvila-, ravintola- ja matkailupalveluille vaikuttaa olevan kysyntää. Sen sijaan lisää asutusta ei Käyrälammen alueelle toivota.

Kalastuslaituri. Ulkokuntosali. Tanssilava. Talvipyöräilyreitti Nudistiranta.

KAAVOITUKSEN MUUTTAMINEN VIE VÄHINTÄÄN VUODEN Käyrälammen kehittämissuunnitelman tekee Kouvolan kaupunkisuunnitteluyksikkö yhteistyössä kaupungin liikuntapalveluiden ja alueen yrittäjien kanssa

Muun muassa näitä kuntalaiset toivovat Käyrälammen eli Käyskin alueelle. Se selvisi kyselyssä, jonka Kouvolan kaupunki teki touko–kesäkuussa. Asukaskyselyllä kerättiin ideoita Käyrälammen kehittämissuunnitelmaa varten. Vastaajia oli 91. Suunnitelma valmistuu tänä syksynä. TOIVOTTU PYÖRÄTIE LAUTARONTIEN ETELÄOSAAN Tavoite on houkutella Käyrälammelle lisää kävijöitä – sekä matkailijoita että kaupungin omia asukkaita. Yksi keino on liikenneyhteyksien parantaminen. Asukaskyselyssä pyydettiin ehdotuksia muun muassa uusista pyöräteistä: “Miksi uusi reitti tarvittaisiin merkitsemääsi paikkaan?” Ehdotuksia tuli paljon. Yleisimmin uutta pyörätietä toivottiin eteläiseen osaan Lautarontietä. Se risteää valtatie 15:n kanssa Tykkimäen saunan kohdalla. – Pyörätiestä on tehty aiemminkin kuntalaisaloite, kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä kertoo. – Suunnitelmissa on, että se rakennetaan lähivuosina, kunhan alueen kaavoitus ja tarkemmat suunnitelmat saadaan valmiiksi. Käyrälammen autoteihin vastaajat vaikuttivat tyytyväisiltä. Vain kaksi ehdotti tienpätkän rakentamista. KATULÄTKÄÄ JA PADELIA PITÄISI PÄÄSTÄ PELAAMAAN Asukaskyselyn perusteella Käyrälammen vetovoimaa voidaan lisätä kehittämällä mahdollisuuksia ulkoliikuntaan. Beach volleyn ja frisbee-golfin olosuhteita pitäisi parantaa. Uusia kuntopolkuja ja latuja ehdotettiin monille eri reiteille. Melontalaiturille nähtiin olevan tarvetta. Urheilulajeja, joita varten toivottiin rakennettavan suorituspaikkoja, oli paljon: katukoris, katulätkä, minigolf, padel, tennis. 12

– Asukaskysely toimii suunnitelman pohjana, kaavoitusarkkitehti Niilo-Rämä sanoo. Merkittävät muutokset – esimerkiksi kahvilan rakentaminen – edellyttävät kaavoituksen muuttamista. Se vie vähintään vuoden. Eli Käyrälammen alue ei muutu hetkessä. – Kehittämissuunnitelma tehdään palvelemaan alueen maankäytön suunnittelua vähintään seuraavat kymmenen vuotta, Niilo-Rämä sanoo. Käyrälammen mahdollisuudet ovat monet.

Palvelujen parissa

Lisää tukea ja joustoa TEKSTI JA KUVA: HARRI MANNONEN

Peruskoulujen määrän vähentämisellä on oppilaiden kannalta hyviä puolia.

Kouvolassa on nyt 34 peruskoulua. Asteittain määrä vähennetään 20:een. Vähennyksellä säästetään rahaa. Koulujen koon kasvaessa voidaan edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. – Lapsen pitää ensin voida hyvin, jotta hän voi siihen päälle oppia ja kehittyä. Siihen tarvitaan muitakin ammattilaisia kuin pedagogit, sanoo kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen. Hänen vastuullaan ovat Kouvolassa oppilaan yksilölliseen tukeen liittyvät asiat varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. “JOKU VOI AUTTAA OPPILASTA HETI” Näitä muita ammattilaisia ovat koulukuraattorit, koulupsykologit ja koulupsyykkarit eli psykiatriset sairaanhoitajat. He kaikki työskentelevät useammassa eri koulussa. Kun koulujen määrä vähenee, vähenee myös työntekijöiden liikkuminen koulujen välillä.

Seuraukset ovat konkreettisia. – Joku voi auttaa oppilasta heti eikä ensi viikolla, Piiroinen sanoo. – Esimerkiki Tehtaanmäen koulun lakkauttamisen jälkeen Inkeroisten yhteiskoulussa on joku oppilashuoltopalveluita tarjoava henkilö koko ajan paikalla. Tämän lukuvuoden jälkeen aiotaan lakkauttaa myös Kaipiaisten, Pilkanmaan ja Ummeljoen koulut. YHDYSLUOKKIEN MÄÄRÄ VÄHENEE Yhdysluokilla opetetaan useamman eri luokkaasteen oppilaita. Kun koulujen koko kasvaa, yhdysluokkien määrä vähenee. Se on hyvä asia oppimisen kannalta. – Yhdysluokassa on menossa monta asiaa yhtä aikaa. Oppimisvaikeuksista kärsivälle voi olla silloin hankalaa keskittyä, sanoo kasvun tuen päällikkö Piiroinen. Osa-aikainen erityisopetus on isossa koulussa 13

•••

Eskolanmäen koulussa tehdään jo yhteistyötä esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan kesken. Kuvassa vasemmalta oikealle Nawal Hassan Isman 1A-luokalta, Tiuku Laitinen 1B:ltä ja Moona Penttinen eskarista.

tehokkaampaa kuin pienessä: isossa koulussa sitä voidaan antaa useammalle oppilaalle samalla kertaa. JOUSTAVASTI ESKARISTA TOKALLE LUOKALLE Kun koulujen määrää vähennetään, Kouvolaan rakennetaan yhdeksän uutta koulurakennusta. Niissä opetus voidaan järjestää uudella tavalla. Esimerkiksi yhtenäiskouluissa voidaan madaltaa kynnystä esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Useissa Kouvolan alakouluissa tehdään jo yhteistyötä esikoulun ja kahden ensimmäisen luokan kesken. Ensi vuodeksi Kouvola hakee kokeilulupaa, joka sallisi siirtymisen portaalta toiselle joustavasti eli myös kesken lukuvuoden. – Kolmen vuoden opintokokonaisuutta voisi opiskella kaksi–neljä vuotta sen mukaan, mitkä ovat lapsen omat edellytykset, Pirjo Piiroinen sanoo.

Kaupunki kehittyy

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: TUOMO MÄLÄSKÄ / KOUVOLAN KAUPUNKI

Jättiterminaalin kautta tulevaisuuteen Lyhyesti sanottuna RRT-alue on rautatie- ja maantieterminaali. Sitä tarkoittavasta englanninkielisestä ilmaisusta tulee lyhennekin: “Rail Road Terminal”. RRT-alueella voidaan esimerkiksi siirtää kontteja junista rekkoihin ja päinvastoin. Kontteja voidaan myös varastoida, lastata ja purkaa. Kouvolan Kullasvaara on RRT-alueelle luonteva sijaintipaikka. Kouvola sijaitsee rautateiden risteyksessä ja Kullasvaara valtateiden risteyksessä. Kullasvaaraan tehdään jättiterminaalia konttijunia varten. Kun terminaali on valmis vuonna 2022, siihen voidaan ajaa suoraan pääraiteelta 1,1 kilometrin mittainen juna. Sitä pidemmillä junilla ei Suomen raiteilla voi ajaakaan. Terminaali ei ole rakennus.

Kullasvaaraan tehdään jättiterminaalia konttijunia varten. Kun terminaali on valmis vuonna 2022, siihen voidaan ajaa suoraan pääraiteelta 1,1 kilometrin mittainen juna. – Se on pitkät raiteet ja erittäin pitkä tasainen alusta, jolla tavaraa ja kontteja voidaan käsitellä, sanoo Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu. – Sen lisäksi on tonttitarjontaa eri toimijoiden terminaaleja varten. Kinno on Kouvolan seudun kehittämisyhtiö, 14

jonka omistaa Kouvolan kaupunki. JÄTTITERMINAALI EI OLISI MAHTUNUT TEHOLAAN Jättiterminaalin avulla yritetään kasvattaa Kouvolassa käsiteltävän tavaraliikenteen määrää. Nykyisin konttijunia lastataan ja puretaan Teholan logistiikka-alueella, Tehontien eteläpuolella ja valtatie 15:n länsipuolella. Teholan puolen kilometrin mittaisessa terminaalissa liikenteen merkittävä kasvu on mahdotonta. Eikä Teholaan olisi mahtunut uutta jättiterminaalia. Sen sijaan Kullasvaaran alue voidaan tarvittaessa rakentaa sellaiseksi, että sen kapasiteetti tuskin koskaan rajoittaa liikennemäärän kasvua. Alue sijaitsee Tehontien eteläpuolelle ja valtatie

Kullasvaaraan rakennetaan RRT-aluetta. Mutta mikä se täsmälleen ottaen on? Ja miten kouvolalaiset siitä hyötyvät?

15:n itäpuolelle. – Uusi terminaalialue parantaa seudun logistista kilpailukykyä, sanoo Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva. – Se luo uusia toimintaedellytyksiä logistiikkapalvelun tuottajille sekä logistiikkaan tukeutuvalle tuotannolliselle toiminnalle. YHTEYS KIINAAN ON UUSI JA KIINNOSTAVA Nyt Teholan ja Kullasvaaran alueella toimii satakunta logistiikka-alan yritystä, koko Kouvolan seudulla parisataa. Ala työllistää parituhatta ihmistä. Konttiliikenteen voidaan olettaa kasvavan, koska maailmalla yhä suurempi osa rahtitavarasta pakataan kontteihin. Venäjän-liikenteessä kehitys kulkee samaan suuntaan.

Viisi vuotta sitten Venäjä kielsi lähes kaiken elintarvikkeiden tuonnin ja kauttakulkuliikenteen EU-maista. Kauttakulkuliikenteen kielto päättyi kesäkuun lopussa, ja sen odotetaan lisäävän tavaraliikennettä Kouvolassakin. Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon konttijunayhteydestä Kiinaan, Xi’aniin. Tuon yhteyden nimi on Railgate Finland. Julkisuuden määrä on ollut suhteettoman suuri Kiinan-yhteyden tämänhetkiseen taloudelliseen merkitykseen nähden. Kuten Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu sanoo: – Venäjän ja kotimaan tavaravirrat ovat ne valtavirrat, jotka tätä aluetta elättävät. Toisaalta konttijunayhteys Kiinaan on “iso mahdollisuus, josta voi tulla merkittävää lisävolyymia”. Siksi se on kiinnostava aihe julkisuudessa. 15

Kuvaa Kullasvaarasta, jonne tehdään jättiterminaalia konttijunia varten. Terminaali on pitkät raiteet ja erittäin pitkä tasainen alusta, jolla tavaraa ja kontteja voidaan käsitellä. Sen lisäksi on tonttitarjontaa eri toimijoiden terminaaleja varten.

Jättiterminaalin avulla yritetään kasvattaa Kouvolassa käsiteltävän tavaraliikenteen määrää.

••• Lahti

Lappeenranta

ikk

eli 15

Ko t

Kouvolan keskusta

TEHOLA

KULLASVAARA

a /Kiin teys tieyh Venäjä a t u n ra ama

Kouvolan logistiikkakeskus

ine sat Nyky –Kotkan a n i

Suunnittelun ja rakentamisen alue yhteensä

ki/Ha

n Helsi

170 ha 1,1 km

Kartan tiedot perustuvat maankäytön toteutusvaiheistuksen tilanteeseen, syksy 2018.

Kaupunki kehittyy

1 2 3 4 5

RAUTATIE- JA MAANTIETERMINAALI KOUVOLA RRT:N SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN ETENEVÄT VAIHEITTAIN: Pitkien junien intermodaaliterminaali • Arvioitu käyttöönottovuosi: 2022–2023 • Rakentamisen aloitusajankohta: 2019

Logistiikka-alue • Arvioitu käyttöönottovuosi: 2023 • Rakentamisen arvioitu aloitusajankohta tarkennetaan myöhemmin.

Terminaali on pitkät raiteet ja erittäin pitkä tasainen alusta, jolla tavaraa ja kontteja voidaan käsitellä. Tavaraliikenne Venäjälle on vakiintunutta ja siksi yleisölle vähemmän kiinnostavaa. – Sen volyymit ovat jo ylhäällä. Yksityiset yritykset hoitavat liikenteen, ja kaupunkia ei enää tarvita. REITTEJÄ EHKÄ MYÖS MUUALLE KUIN XI’ANIIN Ensimmäinen Railgate Finland -juna Teholasta kohti Xi’ania lähti marraskuussa 2017. Kiinaan on viety sahatavaraa ja sellua, jonkin verran myös koneiden osia. Tavaraa on tuotu myös Xi’anista Kouvolaan, mutta ei niin paljon kuin on viety toiseen suuntaan.

Yritysalue • Suunnittelun ja rakentamisen arvioitu aloitusajankohta tarkennetaan myöhemmin.

Logistiikka- ja yritysalue • Osittain rakennettua aluetta, täydentyy myöhemmin.

Xi’an on kuuden miljoonan asukkaan kaupunki keskellä Kiinaa. Sieltä on hyvät rautatieyhteydet eri puolille maata. Kiinan ja Euroopan välinen rahtijunaliikenne kasvaa. Yksi syy on kiinalaisten Uusi silkkitie -hanke. Sen puitteissa maa sijoittaa satoja miljardeja euroja taloudelliseen toimintaan ulkomailla. Kiinasta Valko-Venäjän kautta Keski-Eurooppaan kulkeva reitti on jo käynyt ruuhkaiseksi. Niinpä sille tarvitaan vaihtoehtoja – kuten Kouvolan ja Xi’anin välinen reitti. Venäjän ja Kazakstanin kautta Railgate Finland -junat taittavat 8 000 kilometriä parissa viikossa. Junarahti on nopeampi mutta kalliimpi vaihtoehto kuin laivarahti. Tulevaisuudessa saatetaan avata uusia Kiinanreittejä. – Meillä on jo yhteisymmärrys kahden muun kiinalaisen kaupungin kanssa, miten yhteys hoidetaan, jos on kysyntää, Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu sanoo. – Ne ovat isoja teollisuuskaupunkeja, joissa tuotetaan paljon tavaraa Eurooppaan. 16

Lisäaluevaraukset • Suunnittelun ja rakentamisen arvioitu aloitusajankohta tarkennetaan myöhemmin.

Kullasvaaraan rakennetaan uutta jättiterminaalia, mikä on RRT-alueen ykkösvaihe. Se maksaa suunnitteluineen 42 miljoonaa euroa, josta Kouvolan kaupungin osuus on 28 miljoonaa. Hankkeen kakkosvaiheessa tehdään logistiikka-alue, jolle yritykset voivat rakentaa tilojaan. Aluetta kaavoitetaan parhaillaan. RRT-alueen myöhemmistäkin vaiheista on olemassa kaavailuja. Niiden toteuttaminen ja sisältö riippuvat alueen menestyksestä.

HALLINNOINTIYHTIÖ PERUSTETAAN PIAKKOIN Uuden jättiterminaalin rakentaminen Kullasvaaraan on RRT-alueen ykkösvaihe. Se maksaa suunnitteluineen 42 miljoonaa euroa. Kouvolan kaupungin osuus on 28 miljoonaa, Suomen valtio ja EU maksavat loput. RRT-alueen kakkosvaiheessa Kullasvaaraan tehdään logistiikka-aluetta. Sille yritykset voivat rakentaa tiloja omien tarpeidensa mukaan. Aluetta kaavoitetaan parhaillaan.

Euroopalle tärkeä terminaali

RRT-alueen myöhemmistäkin vaiheista on olemassa kaavailuja. Niiden toteuttaminen ja sisältö riippuvat kysynnästä – eli alueen menestyksestä. RRT-alueen omistaa Kouvolan kaupunki. Aluetta hallinnoimaan on perusteilla yhtiö. Siihen liittyvistä järjestelyistä päättävät kaupunginhallitus ja -valtuusto ensi vuoden puolella Noista järjestelyistä riippumatta varsinaista rahtiliikennettä hoitavat yksityiset yritykset. Miten Kouvolan kaupunki ja kaupunkilaiset hyötyvät, jos RRT-alue menestyy? – Ennen kaikkea työpaikkakehityksen kautta, Martti Husu vastaa. – Logistiikka on työvoimaintensiivinen ala, ja tämä mahdollistaa alan jatkuvan kehityksen Kouvolassa.

TEKSTI: HARRI MANNONEN

Jos RRT-alue menestyy, Kouvola saa lisää työpaikkoja.

Kouvolan RRT-alue on tärkeä Suomelle ja koko Euroopalle. Tämän osoittaa se, että RRT kuuluu liikenteen ydinverkkoon, jonka Euroopan unioni on määritellyt. Ydinverkon “tavoitteena on turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista”. Verkko on kokonaisuudessaan valmis viimeistään vuonna 2030. Liikenteen ydinverkkoon kuuluu Suomessa 2460 kilometriä tie- ja rataverkkoa. Kouvolan RRT-alue on täällä verkon ainoa rautatie- ja maantieterminaali. RRT-alue on mukana, koska sieltä on rautatieyhteys Helsinkiin, HaminaKotkan satamaan ja Venäjälle. EU:n liikenteen ydinverkosta käytetään nimeä TEN-T. Se on lyhenne ilmaisusta “Trans-European Transport Network” eli “Euroopan laajuinen liikenneverkko”. Lähde: vayla.fi.

Lue lisää RRT-alueesta: kouvola.fi/RRT, kinno.fi

EU:N PÄÄTÖS YDINVERKKOKÄYTÄVÄKSI

Ydinverkkokäytävän: maantie (n. 400 km) rautatie (n. 580 km) satama lentokenttä rautatieterminaali

KOUVOLA

Helsinki ja Turku ovat ydinverkkokäytävän kaupunkiseutuja

NAANTALI

VAALIMAA

TURKU HELSINKI

TUKHOLMA

VAINIKKALA

HAMINAKOTKA

Pohjanmeri-Itämeri -käytävä

Skandinavia-Välimeri -käytävä

TALLINNA

PIETARI

Kulmilla kuulolla

•••

Valmistautuminen on halvempaa kuin sotiminen TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI

– Viimeisen 11 vuoden aikana Venäjä on hyökännyt kahteen naapurimaahan, joista kumpikaan ei ollut valmistautunut sotaan, tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo. Si vis pacem, para bellum, kirjoitti roomalainen Vegetius 300-luvulla jaa. Eli jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Muun muassa tätä teemaa käsiteltiin ensimmäisessä Kouvolan kaupungin järjestämässä turvallisuustapahtumassa 13.–14. syyskuuta. Ensimmäisen päivän konferenssi oli suunnattu asiantuntijoille ja päättäjille. Toisena päivänä järjestettiin yleisölle avoimia luentoja, konsertti ja ulkoilmatapahtuma. Konferenssiin osallistuivat muun muassa Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja hänen ruotsalainen kollegansa Peter Hultqvist. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak oli mukana keskustelussa, jonka otsikko oli lainattu Vegetiukselta. Seuraavassa Salonius-Pasternak kertoo näkemyksiään aiheesta.

JOS HALUAA RAUHAA, PITÄÄKÖ VALMISTAUTUA SOTAAN? – Ei-tutkijamainen suora vastaus on kyllä. Se, että valmistautuu sotaan, on tyystin eri asia kuin se, että haluaisi tai etsisi sotaa. – Tunnen aika monta henkilöä Suomen puolustusvoimista. Moni sanoo, että ammattiosaaminen on kasvanut kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Mutta en ole koskaan kuullut kenenkään toivovan, että heidän osaamisensa testattaisiin sodassa, joka käydään Suomessa. – Valmistautuminen sotaan on paljon halvempaa kuin sodankäynti – puhumattakaan muista arvoista, kuten itsenäisyydestä. – On tosiasia, että viimeisen 11 vuoden aikana Venäjä on hyökännyt kahteen naapurimaahan (Georgiaan ja Ukrainaan), joista kumpikaan ei ollut valmistautunut sotaan. KOHDISTUUKO SUOMEEN TÄLLÄ HETKELLÄ JOKIN SOTILAALLINEN UHKA? – Viimeisessä turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että ei voida sulkea pois sotilaallisen voimankäytön mahdollisuutta Suomea vastaan. – Puolustusvoimilla on yksinkertainen kaava:

Poliitikkojen pitää huolehtia paitsi varustautumisesta sotaan myös siitä, että terveydenhuolto, koulutus, oikeuslaitos ja niin edelleen pysyvät kunnossa.

Charly Salonius-Pasternak luennoi Kouvolan turvallisuustapahtumassa 13. syyskuuta. 18

Puolustusvoimilla on yksinkertainen kaava: vihollisen uhka on yhtä suuri kuin sen sotilaallinen suorituskyky kertaa tahto hyökätä. Tahto voi muuttua nopeasti.

vihollisen uhka on yhtä suuri kuin sen sotilaallinen suorituskyky kertaa tahto hyökätä. Tahto voi muuttua hyvin nopeasti. Ei Venäjän johdolla ollut tahtoa hyökätä Ukrainalle kesällä 2013, mutta se muuttui hyvin nopeasti. MISSÄ KUNNOSSA SUOMEN PUOLUSTUSKYKY ON NYT? – Paremmassa tilassa kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Saadaan tunneissa liikkeelle sotilaallisesti merkittäviä osastoja toteuttamaan operaatioita, mitä ne sitten ovatkaan. – Suomella on maailmanluokan ilmavoimat. Merivoimille on tulossa uusia aluksia, ja jotkin nykyisistä ovat maailman kärkeä omassa luokassaan. – Ei tilanne voi koskaan voi olla täydellinen. Poliitikkojen pitää huolehtia paitsi varustautumisesta sotaan myös siitä, että terveydenhuolto, koulutus, oikeuslaitos ja niin edelleen pysyvät kunnossa.

•••

Kaupunki kehittyy

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: TUOMO MÄLÄSKÄ / KOUVOLAN KAUPUNKI

Pioneeripuistoon mahtuu vielä Kytöhalme tulee hakuun myöhemmin syksyllä.

Kuusankoskelle Pallokentän alueelle haettiin kerrostalorakentajaa luovutuskilpailulla. Asuntomessujen aikana aikana Kouvolan kaupungille tuli toistakymmentä uutta tonttivarausta omakotitaloja varten. – Se on piristynyt edellisestä vuodesta, tekninen johtaja Hannu Tylli sanoo. Oliko asuntomessuilla vaikutusta asiaan? – Asuntomessuilla, ja sillä, että emme avanneet täysin uusia kohteita ennen messuja. Asuntomessut järjestettiin Pioneeripuistossa 12. heinäkuuta—11. elokuuta. Kävijöitä oli 114 000. Asuntomessujen avulla kaupunki halusi houkutella Kouvolaan uusia asukkaita. Nyt meitä on 83 000. Kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä luku kasvaisi 90 000:een.

PIONEERIPUISTOSSA ON YHÄ TONTTEJA VAPAANA Tonttivarauksen tehneistä suurin osa oli nykyisiä kouvolalaisia. Hannu Tyllin mukaan “se on tietysti ihan loogista”. – Kun muuttaa kaupunkiin, menee ensin vaikka vuokralle. Kun sopiva myöhemmin talonpaikka löytyy, investoidaan siihen. Eniten tontteja varattiin Kalalammen alueelta ja Pioneeripuistosta. Messualueella on silti yhä muutamia tontteja vapaana. – Kytöhalme tulee hakuun myöhemmin syksyllä. Haanojan haku menee vuodenvaihteeseen, tekninen johtaja Tylli kertoo.

Pioneeripuistosta pääsee reippailemaan Kymijoen maisemiin.

PALLOKENTÄN KORTTELISTA ENSIMMÄINEN LUOVUTUSKILPAILU – Alamme markkinoida kerrostalotontteja Pioneeripuistossa ja aseman tuntumassa, Hannu Tylli sanoo. – Ja Kuusaalla Pallokentän alueella oli tontinluovutuskilpailu. Se oli Kouvolan ensimmäinen lajiaan. Tontinluovutuskilpailu tarkoittaa, että kaupunki esittää tietyt ehdot, jotka rakentajan ehdotuksen tulee täyttää. Tontilla on kiinteä hinta. Tontti luovutetaan sille rakennuttajalle, jonka ehdotus parhaiten täyttää ehdot. Pallokentän luovutuskilpailun ehdot liittyivät paljolti korttelin sijaintiin Kymijoen rannalla. Asunnoista pitää avautua näkymä joelle, ja rakennusten pitää sopia jokimaisemaan.

Kaupunki kehittyy

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JOHANNES WIEHN

Koko kaupungin asia Ympäristö 2030 -ohjelma käsittelee kaikkein isoimpia ongelmiamme. – Hyviä innovaatioita voi kehittyä myös paikallisesti, ympäristöasiantuntija Timo Martikainen sanoo. “Kouvolassa, kuten muuallakin, on kyettävä vastaamaan laajojen ympäristömuutosten asettamaan haasteeseen.” Näin todetaan Kouvolan kaupungin Ympäristö 2030 -ohjelmassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sen syyskuun alussa. Ohjelmassa hahmotellaan keinoja vastata tuohon haasteeseen vuoteen 2030 asti. Keinot jäsentyvät kolmen päämäärän ympärille. Päämäärät ovat hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kiertotalouden edistäminen. PERUSINHIMILLINEN JA TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Kouvolassa asuu 0,001 prosenttia maailman ihmisistä. Eli olemme yhdessä maailman väestöstä yhtä suuri osa kuin yksi ihminen on Kouvolan väestöstä. Mitä järkeä meidän on yrittää ratkaista maailmanlaajuisia ympäristöongelmia? – Yksi näkökulma on perusinhimillinen, sanoo ympäristöasiantuntija Timo Martikainen. Hän on kirjoittanut Ympäristö 2030 -ohjelman. – Kyse on koko ihmiskuntaa koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat meidän ja tulevien sukupolvien elinehtoihin. Toinen näkökulma on katsoa asiaa “taloudellisen hyvän kannalta”. Korkean teknologian maat voivat kehittää ja myydä ratkaisuja ympäristöongelmiin. – Olisi se aika hullua, jos Suomi ei olisi siinä mukana. Ja Kouvola on osa Suomea. HIILIVILJELY SITOO HIILTÄ KASVEIHIN JA MAAPERÄÄN Hiilineutraalius tarkoittaa, että esimerkiksi Kouvola ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen muuttaa ilmastoa. Se lämpenee, koska kyseiset kaasut estävät lämpöä heijastumasta takaisin avaruuteen. Tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Päästöjä voi vähentää Kouvolassa esimerkiksi vaihtamalla rakennusten lämmitystapaa. – Sillä on paljon merkitystä, jos vaihdetaan öljylämmitys maalämpöön tai ilmalämpöpumppuihin, ympäristöasiantuntija Timo Martikainen sanoo.

Päästöjä voi vähentää esimerkiksi vaihtamalla rakennusten lämmitystapaa.

Hiilineutraaliutta voi edistää paitsi vähentämällä päästöjä myös lisäämällä hiilen sitomista. Kouvolassa se on mahdollista esimerkiksi maataloudessa. Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia keinoja, joilla maanviljelijät edistävät hiilen sitoutumista kasveihin ja maaperään. MONIMUOTOISUUS ON ELINTÄRKEÄ IHMISKUNNALLE Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa muun muassa eri eläin- ja kasvilajien lukumäärää. Jotta tuo määrä voi olla korkea, pitää olla monenlaisia elinympäristöjä ja luontotyyppejä. Mitä Kouvolassa voidaan tehdä monimuotoisuuden eteen? – Tässä tullaan metsäkeskusteluun, ympäristöasiantuntija Martikainen sanoo. Vallitsevat metsänhoidon menetelmät vähentävät luonnon monimuotoisuutta. – Monissa tapauksissa voitaisiin avohakkuiden sijaan soveltaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta. Se on usein metsänomistajalla taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Joskus luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sivuutetaan sivuseikkana ilmastonmuutokseen verrattuna. Mutta monimuotoisuus “on koko ihmiskunnalle elintärkeää, sillä luonnosta saamme viime kädessä kaiken tarvitsemamme, mukaan lukien ravinnon”. KIERTOTALOUDESSA ON PALJON TYÖSARKAA Ympäristö 2030 -ohjelman kolmas päämäärä on edistää kiertotaloutta. Sen tutuin merkitys on tavaroiden ja materiaalien käyttäminen uudelleen. Mutta kiertotaloutta on myös tavaroiden jakaminen ja vuokraaminen. Nekin vähentävät luonnon kuormittamista. – Maailmanlaajuisesti vain yhdeksän prosenttia käyttöön otetuista luonnonvaroista kiertää, Timo Martikainen sanoo. Loppuosa poltetaan, viedään kaatopaikalle, heitetään luontoon. – Voi sanoa, että siinä on työsarkaa. Kouvolan kaupunki voi edistää kiertotaloutta esimerkiksi rakennuttaessaan. Uusissa rakennuksissa voidaan käyttää kiertomateriaaleja, ja rakennuksista voidaan tehdä pitkäikäisiä. 20

TÄNNE SOPIVIA RATKAISUJA ETSITÄÄN YHDESSÄ Ympäristö 2030 -ohjelman tavoitteet ovat vaikeita. – Eivät isoimmat ratkaisut ole yksilön eivätkä yhden kunnankaan käsissä, ympäristöasiantuntija Timo Martikainen sanoo. Suomen valtio voisi edistää montaa asiaa. Maataloustuilla se voisi kannustaa hiiliviljelyyn. Elin-

Kouvolassa pääsee helposti luontoon, mistä hyvänä esimerkkinä on Repoveden kansallispuisto. Jokainen voi teoillaan vaikuttaa siihen, että monimuotoisuus ja kauneus säilyvät tulevillekin sukupolville.

keinopolitiikalla puun jalostusarvon lisäämiseen ja siten metsien rakenteen monipuolistumiseen. Verotuksella ja tukipolitiikalla kiertomateriaalien käyttämiseen. Mutta: – Hyviä innovaatioita voi kehittyä myös paikallisesti. Jos kaupunki on avittamassa, niistä voi syntyä liiketoimintaa.

Ympäristö 2030 -ohjelmaa on valmistellut laaja joukko ihmisiä. – Ideana on, että tämä on koko kaupungin asia, Martikainen sanoo. – Lähdemme yhdessä kokeilemaan ja etsimään Kouvolaan sopivia ratkaisuja. Kaikki olemme tässä systeemissä mukana.

Lisätietoa kouvola.fi/ymparistoohjelma. 21

Vallitsevat metsänhoidon menetelmät vähentävät luonnon monimuotoisuutta. – Monissa tapauksissa voitaisiin avohakkuiden sijaan soveltaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta.

Kulmilla kuulolla

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN

Onko remontti tarpeen? Ympäristönsuojelulain mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulee olla säädetyn mukaisia viimeistään 31. lokakuuta 2019. Eli hyvin pian. Vastuu asiasta on kiinteistön omistajalla. Tarkasta seuraavan kaavion avulla, ovatko kiinteistösi jätevesiasiat kunnossa vai tarvitaanko remontti. Viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä tulee joka tapauksessa olla täytettynä selvityslomake jätevesijärjestelmästä. Lomake on osoitteessa kouvola.fi/hajajatevedet. Lomake säilytetään kiinteistössä.

• Onko kiinteistö liitetty viemäriverkostoon? • Onko sillä jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä? • Onko kiinteistölle myönnetty rakennuslupa vuonna 2004 tai sen jälkeen. • Ovatko vakituisesti asutun kiinteistön haltijat syntyneet ennen 9. maaliskuuta 1943?

Kyllä – ainakin yksi asia pitää paikkansa.

Ei tarvetta jätevesiremonttiin.

Ei tarvetta jätevesiremonttiin. Pesuvesiä ei kuitenkaan saa laskea vesistöön suoraan. Lisäneuvoja osoitteessa ymparisto.fi/ hajajatevesi.

Onko kiinteistössä käytössä muuta kuin kuivakäymälä ja kantovesi? Kantoveteen rinnastetaan kesävesijohto ja korkeintaan viiden litran lämminvesivaraaja.

Ei.

Kyllä.

Ei. Ei tarvetta välittömiin toimenpiteisiin. Määrättyjen remonttien yhteydessä jätevesijärjestelmä pitää kuitenkin rakentaa kuntoon.

En tiedä.

Ei mitään näistä.

Sijaitseeko kiinteistö luokitellulla pohjavesialueella tai alle sadan metrin päässä vesistöstä?

Tarkasta asia kiinteistön osoitteen perusteella nettisivulla ymparisto.fi/vesihuoltotulkki.

• Kiinteistössä tulee mahdollisesti tehdä jätevesiremontti. • Ota yhteyttä kaupungin ympäristönsuojeluun tai 31. lokakuuta mennessä projektipäällikkö Johanna Tuomaiseen (puhelin 044 783 0952, sähköposti johanna.tuomainen@vesiensuojelu.fi). • Luettelo jätevesijärjestelmien suunnittelijoista ja urakoitsijoista osoitteessa kymijoenvesijaymparisto.fi.

Kyllä.

•••

Elämän sykkeessä

POIMINTOJA SYKSYN KULTTUURITARJONNASTA museot KOUVOLAN TAIDEMUSEO POIKILO 19.9.2019–12.1.2020 Osmo Rauhala: Järjestyksen kuvat Osmo Rauhala on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia nykytaiteilijoita. Rauhalan näyttely jatkaa taiteilijan tutkimusmatkaa ihmisen kykyyn ymmärtää luontoa ja sen järjestystä. Hän on tunnettu muun muassa Tyrvään kirkon sisämaalauksista yhdessä Kuutti Lavosen kanssa. Poikilon näyttelyssä nähdään maalauksia ja videoinstallaatioita.

Osmo Rauhala, Musta peili, 2017, yksityiskokoelma. Kuva: Alasin Media Oy

HERRASMIESHUIJARIT Tarinan hurmurit elättävät itsensä puhumalla naiset pyörryksiin, vieden rahat ja sydämen. Veto kaikkien aikojen huijauksesta saa aikaan uskomattoman kisailun, joka pitää otteessaan koko musikaalin ajan. Glamouria, taitavasti rytmitettyä komiikkaa ja huolet huuhtovaa musiikkia, ohjaajana Mika Nuojua. Ensi-ilta 12.9.

ANU PENTIK – NAINEN, JOKA LOI SAVESTA MAAILMAN Eppu Nuotion uusi teos kertoo Anu Pentikin tarinan, miten hänestä tuli taiteilija, joka loi savesta elämän itselleen ja työtä sadoille. Esteistä mennään ylitse tai lävitse, suoraan kohti katsoen - ja aina eteenpäin. Anu Pentikin tarina luo uskoa ihmisen omiin voimiin, sinä pystyt! Kantaesitys 1.11.

KOUVOLAN KAUPUNGINMUSEO POIKILO 28.11.2019–10.10.2021 Kartanoiden Kouvola Nykyisen Kouvolan alueelta löytyy lähes kaksikymmentä kartanoa kiehtovine historioineen ja tarinoineen. Näyttelyssä kurkistetaan kartanoelämän arkeen ja juhlaan sekä aatelissukujen ja merkittävien rakennusten vaiheisiin neljän vuosisadan aikana.

KOUVOLA-TALON PUISTO 28.11.–8.12. Alexander Reichstein: He olivat täällä, valotaideteoksia Alexander Reichsteinin installaatio herättää henkiin ihmishahmoja 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Yöllä hahmot hohtavat ja näyttävät oikeilta haamuilta. Tunnelmaa luo myös kollaasi eri aikakausien musiikista. Reichstein on luonut kaksi uuttaa valohahmoa Kouvolan kartanoiden kummitustarinoiden pohjalta. Ne ovat esillä Kartanoiden Kouvola -näyttelyssä kaupunginmuseossa.

www.poikilo.fi

PETER PAN Kun Kultasen perheen lapset kohtaavat Peter Panin, huomaavat he pian olevansa keskellä hurjaa seikkailua. Riemukas näyttämötoteutus sisältää runsaasti musiikkia ja hauskoja hahmoja. Uusi sovitus klassisesta tarinasta kutsuu mielikuvituksen lentoon! Ikäs. 6+ . Ohjelmistossa 4.12.

PAAVALI JUMPPANEN JA PIANOMUSIIKIN MESTARITEOKSET To 3.10. klo 19 Kuusankoskitalo Suuren suosion saanut pianotaiteilija Paavali Jumppanen liidaa ja soittaa solistina pianokirjallisuuden rakastetuimpia teoksia! Suuret säveltäjänerot Bach, Mozart ja Beethoven eivät koskaan tavanneet, mutta Mozart ja Beethoven saivat musiikillisia vaikutteita Bachilta, ja Beethoven myös Mozartilta. VIOLA IN MY LIFE I ”Alttoviulun hurmaa” To 31.10. klo 19 Kouvolan kaupungintalo ”Viola in my Life” -konserttisarja esittelee huipputaitavia alttoviulisteja maailmalta. Tämän konsertin valokeilassa onkin kehräävä ja luonteikas alttoviulu ja sen huippuosaaja, ihana Lawrence Power! Toisena solistina on sävykäs ja samettiääninen irlantilaistenori Robin Tritschler. IV KANSAINVÄLINEN UUNO KLAMI -SÄVELLYSKILPAILU, FINAALIKONSERTTI To 14.11. klo 19 Kuusankoskitalo Tunnelma tihenee Olari Eltsin johtamassa, maailman suosituimpiin kuuluvan IV Kansainvälisen Uuno Klami -sävellyskilpailun finaalikonsertissa. Kilpailun viisi finaaliteosta valittiin ennätyksellisten 283 kilpailuun saapuneen sävellyksen joukosta. Mukana myös neljä huippusolistia. Konsertin juontaa JussiPekka Rantanen. Yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan! Finaaliviikon mielenkiintoinen oheisohjelma löytyy osoitteesta: www.klamicompetition.fi

www.kouvolanteatteri.fi

– Kokouksien ja kulttuurin kohtaamispaikka Tutustu kulttuuritaloihin ja niiden kokoustiloihin Kouvolan keskustassa Kouvolatalossa, sekä Kuusankoskella Kymijoen rannalla Kuusankoskitalossa. Katso lista kulttuuritalojen tapahtumista ja osta lippuja Kuusankoskitalon lipunmyynnistä.

www.kouvolankulttuuritalot.fi 23

www.kymisinfonietta.fi

Elämän sykkeessä

•••

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVAT: ANJALAN NUORISOKESKUS

Metsäpakopeliä ja ryhmäytymistä – Meidän tehtävämme on olla kasvattajien ja kouluttajien tuki, sanoo Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen. 15 480 kurssipäivää. 8 747 majoitusvuorokautta. 19 henkilötyövuotta. Sellaisia olivat Nuorisokeskus Anjalan tunnusluvut viime vuonna. Mutta millaiseen toimintaan lapset ja nuoret nuorisokeskuksessa osallistuvat? Siitä kertoo toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen. Nuorisokeskus sijaitsee kilometrin päässä Anjalan kirkolta. Marraskuussa keskus saa käyttöönsä uusia tiloja. Vanhaan niin sanottuun Kivinavettaan on rakenteilla ravintola sekä toimisto- ja kokoustiloja. 1) LEIRIKOULUT Viime vuonna nuorisokeskuksessa järjestettiin 84 leirikoulua ja niiden osallistujille 43 erilaista ohjelmaa. – Metsäpakopeliä menee paljon, ja köysitoiminnat ovat vuodesta toiseen suosittuja, Jenni Liikkanen sanoo. Leirikoulut kestävät kolme–viisi vuorokautta. Leireilevät luokat tulevat pääosin pääkaupunkiseudun alakouluista. 2) LEIRIT – Lapsia tai nuori yhdistävä tekijä voi olla mikä tahansa – meille voi tulla pitämään leirin, sanoo Jenni Liikkanen. Lähes aina ryhmän mukana on sen omia aikuisia ohjaajia. – Meidän tehtävämme on olla kasvattajien ja kouluttajien tuki. Meiltä löytyy aina tukea ja turvalliset leiripalvelut.

3) RETKIPÄIVÄ – Retkipäivät ovat vähän kuin leirejä, mutta niissä ei ole yöpymistä, Jenni Liikkanen sanoo. – Useimmiten siinä on ryhmäyttävää toimintaa. Voi olla myös ympäristökasvatuksellista tai luontoelämyksellistä puuhaa.

5) NUOTTA-VALMENNUS Nuotta-valmennukseen tulijat ovat etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuoria. – Heille on yleensä kolmen päivän intensiivivalmennus, Jenni Liikkanen kertoo. – Tavoitteena on kasvattaa nuoren luottamusta esimerkiksi etsivään nuorisotyöntekijään, jotta se parantaisi heidän yhteistyönsä edellytyksiä. 6) KANSAINVÄLINEN NUORISOTYÖ – Kansainvälinen työleiri on meillä joka vuosi heinäkuussa, Jenni Liikkanen sanoo. – Tuemme myös nuorten ja järjestöjen kansainvälistymistä. Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinasta oli hiljattain nuoria nuorisokeskuksessa Kymijoen Ratsastajien vieraana. Lue lisää: nuorisokeskusanjala.fi

Kouvolan Soittokunta täyttää 120 vuotta TEKSTI: MINNA SEPPÄ KUVA: ISMO SAARIKIVI

4) YMPÄRISTÖKOULUPÄIVÄ Kouvolan kaupunki tarjoaa kaikille kaupungin neljänsille luokille kaksi päivää ympäristökasvatusta. Sen pitää nuorisokeskuksen ohjaaja. Ensimmäinen päivä pidetään omalla koululla. Yleensä oppilaat tuodaan toiseksi päiväksi bussilla Anjalaan.

Soittokunta esiintyi myös Karjalaisten kesäpäivillä Kouvolan rautatieasemalla 2018.

Kouvolassa on vankkaa musiikillista osaamista ja perinteitä. Tästä kertoo osaltaan se, että tänä vuonna vietetään Kouvolan Soittokunnan 120-vuotisjuhlia. Toiminta sai alkunsa rautateistä: varikon päällikkö Edvard ”Pappa” Lundström perusti Kouvolan Torvisoittokunnan vuonna 1899. Ensimmäinen merkittävä esiintyminen oli vuonna 1900 Kouvolan asemalla uudenvuoden vastaanottotilaisuudessa.. Rautatieläisten soittokunnan perustaminen oli osa maanlaajuista kehitystä. Vastaavat orkesterit olivat vuoteen 1900 mennessä toiminnassa myös Riihimäellä, Turussa, Elisenvaarassa ja Viipurissa. RAKKAALLA LAPSELLA MONTA NIMEÄ Soittokunta on toiminut nimillä Kouvolan Torvisoittokunta, Kouvolan WPK:n soittokunta, Suojeluskunnan Soittokunta ja Kouvolan Musiikinystävien Torvisoittokunta. Vuonna 1947 nimi muutettiin Kouvolan Rautatieläisten Soittokunnaksi ja vuonna 2008 Kouvolan Soittokuntayhdistys ry:ksi eli Kouvolan Soittokunnaksi. Kapellimestareina ovat toimineet Lundström, Olenius, Nuorivuori, Volanen, Paju, Suutari25

nen, Niemelä, Kuparinen ja Haikonen. Tällä hetkellä taiteellisina johtajina ja kapellimestareina toimivat Hennen ja Palosara. Puheenjohtajina ovat toimineet Lundström, Olenius, Halme, Volanen, Tommola, Paju, Sipilä, Halonen, Maksimainen, Pajari, Kulhela, Varpama, Antell, Lehtilä ja Saarikivi. JUHLAKONSERTTI 20. LOKAKUUTA Soittokunta on esiintynyt myös ulkomailla, esimerkiksi Kouvolan ystävyyskaupungeissa Hagenissa Saksassa ja Skanderborgissa Tanskassa, ja osallistunut Pohjoismaisille Rautatieläisten Musiikkijuhlille vuodesta 1968. Noin 30 soittajan puhallinorkesteri harjoittelee 1–2 kertaa viikossa. – 120 vuoden taivalta juhlistetaan 20. lokakuuta Kouvolan keskuskirkossa, Kouvolan Soittokuntayhdistys ry:n puheenjohtaja Ismo Saarikivi kertoo. Konsertin tuotto kulujen jälkeen lahjoitetaan Kouvolan seudun veteraaniyhdistyksille. Lähde: Kouvolan Soittokunta ry:n historiikki.

Lue lisää: kouvolansoittokunta.fi

Elämän sykkeessä

•••

Tällä kaudella minun pitäisi päästä vähintään IBU Cupiin.

TEKSTI: HARRI MANNONEN KUVA: JANNE LEHTINEN

Kohti ammattilaisten vauhtia – Katson tätä niin pitkään kuin pystyn, Heidi Nikkinen sanoo. Kouvolalainen on moninkertainen nuorten MM-mitalisti ampumahiihdossa. Puoli vuotta sitten ampumahiihtäjä Heidi Nikkinen sijoittui kolmanneksi naisten SM-yhteislähtökilpailussa. Suomen mestaruuden voitti 36-vuotias supertähti Kaisa Mäkäräinen. Kouvolan Hiihtoseuran 18-vuotias Nikkinen jäi kolmen ja puolen minuutin päähän 12 kilometrin matkalla. – Hiihtämisestä se ero tuli suurimmaksi osaksi. Harjoitusmäärää on minulla paljon vähemmän, Nikkinen sanoo. Nuorten sarjassa hän on huipputekijä, kolminkertainen MM-mitalisti. – Kestävyysurheilua pitää tehdä maltilla vuosi vuodelta. Tämä vaatii tuhansia harjoitustunteja. GRAND RAPIDSISSA ON TEHDAS JA HIIHTOKESKUS – Sattuma on iso juttu, sanoo Timo Nikkinen, Heidin isä. Hän oli töissä Voikkaan tehtaalla. Kun UPM lakkautti sen, Nikkinen lähti töihin yhtiön paperitehtaalle Kanadaan, Miramichi-nimiseen kaupunkiin. Perhe muutti mukana.

Vuonna 2007 UPM pysäytti myös tehtaansa Miramichissa. Nikkisten matka jatkui Yhdysvaltoihin, Minnesotan osavaltion Grand Rapidsiin. – Se oli sellainen pieni tehdaskaupunki kuin Suomessakin: ensin tuli tehdas ja sitten rakennettiin kylä, Timo Nikkinen sanoo. Sattumalta Grand Rapidsissa sijaitsee paitsi UPM:n tehdas, myös yksi Yhdysvaltojen harvoista hiihtokeskuksista, joissa voi harjoitella ampumahiihtoa. Siellä alkoi Heidi Nikkisen harrastus. Karkkicupissa lapset hiihtivät ja ampuivat ilmakiväärillä ilmapalloja ja limutölkkejä. HOPEASOMPA OPETTI KILPAILEMISEN ILON Kuusihenkinen perhe palasi Suomeen tämän vuosikymmenen alussa. Tuolloin Kouvolan Hiihtoseura ei tarjonnut junioreille mahdollisuutta harrastaa ampumahiihtoa. Niinpä Heidi Nikkinen ryhtyi hiihtäjäksi ja vähän myöhemmin ampujaksi. Hän osallistui Kuusankosken Ampujien ampumakouluun ja yhteen kilpailuun. Hän voitti ilmakiväärillä aluemestaruuden 12-vuotiaiden sarjassa. – Mutta se on minulle turhan rauhallinen laji. Ampumahiihdossa voi tehdä kaikkea muutakin. Kun KHS aloitti juniorien ampumahiihdon, 26

Sauvajuoksu on yksi ampumahiihtäjä Heidi Nikkisen harjoitusmuodoista. Nikkinen on yksi kuudesta yksilöurheilijasta, joiden kanssa Kouvolan kaupunki on tehnyt markkinointisopimuksen täksi vuodeksi.

Heidi meni mukaan. Ensimmäisen kerran hän kilpaili lajissa 13-vuotiaana. Samoihin aikoihin hän sijoittui toiseksi maastohiihdon Hopeasommassa. Se on yläkouluikäisten merkittävin kansallinen kilpailu. – Pärjäsin niin hyvin, että ajattelin, että tässä voin olla hyvä, Heidi Nikkanen sanoo. – Ja opin kilpailemisen ilon. Vaikka hänen kansainvälinen menestyksensä on tullut ampumahiihdossa, hän pärjää edelleen maastohiihdossakin. Viime talvena hän voitti kaksi nuorten Suomen mestaruutta, ja hän kuuluu maastohiihdon nuorten maajoukkueeseen. LUKIOSTA EI OLE MIKÄÄN KIIRE POIS Heidi Nikkinen käy Yhteislyseon lukiota. Ylioppilaaksi valmistuminen vie neljä vuotta. – Ekaan jouluun asti aioin käydä lukion kolmessa vuodessa, hän kertoo. Leiri- ja kilpailumatkojen takia aikataulu osoittautui turhan kireäksi.

VANHUSTENVIIKKO 6.-13.10.2019

HEIDI NIKKINEN lyhyesti • Syntynyt 10. tammikuuta 2001. • Vanhin neljästä siskoksesta.

ELIMÄKI

KORIA

• Asuu Kouvolassa.

su 6.10. klo 10.00 Jumalanpalvelus Elimäen kirkossa ti 8.10. klo 13.00 Iltapäiväkahvitilaisuus Vaskirinteen palvelukeskuksessa, myös Elimäkikodin asukkaat mukana ke 9.10. klo 13.00 Iltapäiväkahvitilaisuus Elimäen Puustellissa to 10.10. klo 13.00 Juhla Elimäen seurakuntakeskuksessa, kahvitus alkaa klo 12.30, juhlapuhujana Mikko Pesälä, mukana myös seurakunnan edustaja ja Kartanokoulun oppilaita laulamassa Helena Lehtolan johdolla sekä Elsat ja Eemelit. Iltapäiväkahvitilaisuuksissa on pieniä ohjelmanumeroita ja musiikkia.

to 10.10. klo 14.00 Iltapäiväkahvitilaisuus Korian Puustellissa. Ohjelmaa ja musiikkia.

• Opiskelee Kouvolan Yhteislyseon lukiossa. • Edustaa Kouvolan Hiihtoseuraa. • Kilpailee ampumahiihdossa ja maasto- hiihdossa. • Valmentajat Markus Liekari (hiihto) ja Tapio Kajan (ammunta). •

Saavuttanut kolme mitalia ampumahiihdon 19-vuotiaiden maailman- mestaruuskilpailuissa: pikakilpailun hopean (2018), viestihopean (2018) ja normaalimatkan pronssin (2019).

Kestävyysurheilua pitää tehdä maltilla vuosi vuodelta. Tämä vaatii tuhansia harjoitustunteja.

INKEROINEN To 10.10. klo 13.30 Juhla, Kymenlaakson Opisto. Kahvitarjoilu klo 13.00 alkaen.

JAALA – Totesin, että ei ole mikään kiire päästä pois. Kevään 2021 jälkeen Nikkinen keskittyy tyystin urheilemiseen. – Katson tätä niin pitkään kuin pystyn. Vasta ammattiurheilu-uran jälkeen jatkan opiskeluja. Nyt tähtäin on suunnattu tammikuun loppuun ja ampumahiihdon nuorten MM-kisoihin. Nikkinen kilpailee viimeistä kautta 19-vuotiaiden sarjassa. Hän pyrkii kohti sitä vauhtia, jota pitävät Kaisa Mäkäräinen ja muut aikuiset ammattilaiset. – Tällä kaudella minun pitäisi päästä vähintään IBU Cupiin. Se on maailmancupia yhtä alempi kisasarja, Nikkinen sanoo. – En pistäisi pahakseni, jos tulisi jokin maailmancupin kilpailukin.

ti 8.10. klo 11.00 Virkistyspäivä Liikasenmäellä. Ohjelmassa mm. liikuntatuokio, keittolounas ja kahvitarjoilu. ke 9.10. klo 13.00 Vanhusten viikon pääjuhla Jaalan palvelukeskuksessa. Leena ja Jouni Sjöblom konsertoivat. Kahvitarjoilu. su 13.10. klo 10.00 Messu Jaalan kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit.

KOUVOLA to 10.10. klo 13.00 Kouvolan kaupungintalolla Vanhusten viikon juhlakonsertti. Esiintyjinä PohjoisKymenlaakson Sotilaspoikakuoro ja orkesteri sekä lääkäri, urkuri Jouko Leppänen. Juhlapuhe Jouko Leppänen. Kahvitarjoilu klo 12. su 13.10. klo 10.00 Vanhusten viikon messu Keskuskirkossa.

KUUSANKOSKI ma 7.10. klo 12.00 Juhla Kuusankoskitalolla. Iloinen iltapäivätuokio Kuusankoskitalon Voikkaa-salissa, Kahvitarjoilu klo 12.00–13.00 Ohjelma: Tervetuloa Aulis Forssell Kaupungin tervehdys Jukka Nyberg Musiikkia Elsat ja Eemelit Kansalaisopiston runoryhmän iloisia runoja Sirkuskoulu Bravuurin lasten ja nuorten esityksiä Elsat ja Eemelit Loppusanat Marja Kuosmanen

VALKEALA ma 7.10. klo 13.00 Juhla, Mikko Vihman konsertti, Valkealan seurakuntakeskuksen yläsali. Kahvitarjoilu klo 12.00–13.00.

yli 300 tonttia odottaa Täällä on tilaa - ja tontteja Oman kodin rakennus alkaa sopivasta tontista. Niitähän meillä riittää. Erilaisissa ympäristöissä, erilaisten palveluiden äärellä, löydä omaan tarpeeseesi sopiva. PS. messualueella vielä muutamia tontteja vapaana.

nta

tarjo a a k k e ts

kouvola.fi/nakoisesipaikka