Kouvolan kaupungin
Tilinpäätös
2015
tiivistelmä
Julkaisun tiedot The publication reflects the authors views and that the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners. Tekstit: Kouvolan kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen kooste Graafinen ilme ja kuvat: Kouvolan kaupunki, Johanna Kuusisto Julkaisija: Kouvolan kaupunki
2
Tilinpäätöksen tiivistelmä
SISÄLLYSLUETTELO
4 6 7 7 8 10 11 15 16
Tilinpäätöksen tiivistelmä
JOHDANTO VÄESTÖMÄÄRÄ TYÖLLISYYS HENKILÖSTÖ KEHITYSNÄKYMÄT TALOUDELLINEN TILANNE TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN INVESTOINNIT KOUVOLA-KONSERNI
3
JOHDANTO Kouvolan talous on kohtuullisessa kunnossa. Tilikauden tulos muodostui odotettua paremmaksi. Ennakoidun 15 milj. euron alijäämän sijaan tilikauden tulos oli 4,4 milj. euroa alijäämäinen. Tuleville vuosille katettavaa alijäämää jäi taseeseen 1,0 milj. euroa. Parempaan tulokseen vaikuttivat kaupungin hyvä tulokehitys ja toimintakulujen maltillinen kasvu. Verotulot kasvoivat 10,6 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. Veronkorotusten vaikutus tähän oli noin 7,0 milj, euroa. Valtionosuudet lisääntyivät vain 1,7 prosenttia eli 2,7 milj. euroa, kun valtio leikkasi kuntien osuutta julkisista menoista. Toimintakulut pienentyivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,9 milj. euroa, mutta vesihuollon ja rautatiealan koulutuksen yhtiöittämisten vaikutukset huomioiden menojen kasvu oli 1,5 prosenttia. Henkilöstömenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 milj. euroa eli 0,6 prosenttia. Henkilöstön määrä on noin 6 000, vähennystä vuonna 2015 oli 146 henkilöä. Työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi viime vuoden aikana. Kouvolan kaupungin henkilöstöjohtamiselle on asetettu kolme painopistettä, jotka ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen.
Kertyneen yli-/alijäämän kehitys
Vuoden 2016 lähtökohdat ovat hyvät, mutta haasteet entiset. Rakenteellinen sopeutustarve vastaa vähintään yhden veroprosentin tuottoa. Toimintaa on tehostettava, jotta investointeja ei jouduta rakentamaan kokonaan velkarahalla. Katse siirtyy sopeuttamisen sijasta kaupungin kehittämiseen. Kaupungin kehittämistä edistetään merkittävien elinvoimaa vahvistavien kärkihankkeiden kautta. Hankkeiden tulokset näkyvät viiveellä. Ratamo-keskuksen rakentaminen käynnistyy. Kullasvaaran terminaalialueen maanhankinta ja suunnittelu etenevät. Keskustan ja Korian asuntomessualueen kehittämiseen investoidaan tulevina vuosina merkittävästi. Kimolan kanavan rakentaminen käynnistyy heti, kun päätökset saavat lainvoiman. Kaupungin elinvoimaa vahvistavien kärkihankkeiden toteuttaminen sitoo investointeihin tulevina vuosina lähes 200 milj. euroa. Niiden rahoittamiseksi on uskallettava tehdä rohkeitakin ratkaisuja. Kouvolan kaupungin toiminta tehostuu samalla, kun suomalainen hallintojärjestelmä on myllerryksessä. Väliportaan hallintoa uudistetaan rakentamalla uusia maakuntia. Kymenlaakson maakunnan valmistelu etenee alueen kuntien yhteisen tahtotilan ja yhteisten nuottien pohjalta. Valtakunnan tasolla valmistelu on vielä lähtökuopissaan. Poliitiinen tahtotila ja peruslinjaukset ovat olemassa, mutta varsinainen sisältö edelleen puuttuu. Kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia.
Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja
Milj. eur
6,0
Tilikauden alijäämä
4,0
4,4 milj. euroa
2,0 0,0
Toimintakatteen muutos
-2,0
1,2 prosenttia
-4,0 -6,0
Henkilöstökulujen muutos
-8,0 -10,0
4
-0,6 %
TP 2009
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TP 2014
TP 2015 TA 2016
TS 2017
TS 2018
Tilinpäätöksen tiivistelmä
Vuosikate ja poistot 2009-2018
30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 -5000
2009
2010
2011
2012
2013
vuosikate
2014
2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
poistot
Talouden tasapainottamiseksi vuosikatetta pitäisi saada kasvatettua, jotta sillä pystytään kattamaan tulevat poistot sekä rahoittamaan investointeja. Koko uuden Kouvolan aikana vuosikate on riittänyt ainoastaan kahtena vuonna kattamaan poistot. Tulevina vuosina suunnitellut merkittävät investoinnit, kuten Ratamo-keskuksen rakentaminen ja muut kärkihankkeet, aiheuttavat paineita velkaantumiselle.
Näiden investointien toteuttaminen tulee kasvattamaan merkittävästi poistoja vuodesta 2019 lähtien. Myös lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2015 kohtuullisesta 2 371 euroa/asukasta olevasta luvusta lähes 4 400 euroon asukasta kohden vuonna 2018. Lainakannan kasvuun liittyen mahdollinen korkojen nousu tulee lisäämään rahoituskustannuksia merkittävästi ja heikentämään vuosikatetta.
Lainakanta 2009-2018 eur/as
milj. eur
400
5 000
350
4 500 4 000
300
3 500
250
3 000
200
2 500
150
2 000 1 500
100
1 000
50 0
500 0
2009
2010
2011
2012 2013 Poistot
lainakanta
Tilinpäätöksen tiivistelmä
2014
2015 eur/as
2016
2017 2018 Vuosikate
5
VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärä vuosina 2009-2015 sekä ennuste vuosille 2016-2018 89000 88500 88000 87500
88174
88072 87584
87000
87296
86500
86928
86000
86477
85500
85831
85000 84500
85698
85380 85081
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016*
2017*
2018*
Lähde: Tilastokeskus
Väestömäärä vuoden 2015 lopussa oli 85 831. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna väestömäärä laski 646 henkilöllä. Kouvolan väestömäärä on Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella edelleen laskusuunnassa. Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee noin 8,7 prosentilla vuodesta 2014 vuoteen 2020. Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen.
V. 2016
Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä 0 - 14 -vuotiaiden määrä laskee noin 13 prosenttia ja työikäisen väestön 15 - 65 -vuotiaiden määrä vähenee noin 17 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 17 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen, sillä väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivinen väestömuutos vaikuttaa myös kaupungin tuloperusteisiin heikentävästi. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesti riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi.
2040
14 -vuotiaiden määrä laskee noin
13 %
työikäisen väestön 15– 65 -vuotiaiden määrä vähenee noin
17 %
65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin
17% 6
Tilinpäätöksen tiivistelmä
TYÖLLISYYS Kouvolan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on 16,7 prosenttia, kun se koko maassa oli 14,4 prosenttia ja Kaakkois-Suomessa 17,6 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita (ml. lomautetut) oli 6 625, muutos edelliseen vuoteen oli 2,5 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaita oli 1 117. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan nuorten työttömyys koko maassa oli vuoden takaista heikompi, mutta Kouvolan seudulla kasvu oli maltillista.
Vuoden aikana koko maassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu oli kokonaistyöttömyyden kasvua voimakkaampaa. Kouvolassa yli vuoden työttömänä olleita oli 1 959 eli 184 henkilöä enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Joulukuun aikana Kouvolassa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon yhteensä 327 kpl eli 38 % edellisvuoden joulukuuta vähemmän. ELY-keskuksen mukaan työpaikkojen vähennys kohdistuu selkeimmin myyntiedustuspaikkojen vähenemiseen. (Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015.)
HENKILÖSTÖ Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 6 002 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4 788, määräaikaisia 1 141 ja tukitoimenpitein työllistettyjä 73. Kaupungin henkilöstömäärä väheni selvästi edellisvuodesta. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosi- ja kuukausikatsauksissa. Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2015 yhteensä 5 506. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet edellisvuodesta yhteensä 86,78:lla eli 1,6 %:lla. Henkilötyövuosien väheneminen johtuu henkilöstömäärän vähenemisestä. Pitkäjänteinen työ henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi on alkanut tuottaa tulosta. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2015 keskimäärin 19,0 kalenteripäivää/ htv. Sairauspoissaolojen määrä väheni edellisvuodesta 1,9 kalenteripäivää/henkilötyövuosi, mikä tarkoittaa
Henkilötyövuodet
5 506
yli 9 prosentin vähennystä. Kouvolan kaupungilla on tehty vuoden 2015 aikana useita eri toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Työkyvyn johtamisen prosessia ja työterveysyhteistyötä on tehostettu monin eri tavoin. Toimenpiteitä on kohdistettu entistä enemmän niihin yksiköihin, joissa on paljon sairauspoissaoloja. Lisäksi marraskuussa otettiin käyttöön HealthManager-terveysjohtamisen järjestelmä, joka auttaa seuraamaan työkykyprosessien toimivuutta ja oikea-aikaisuutta. Henkilöstöjohtamiselle on asetettu vuosille 2015–2017 kolme painopistealuetta, jotka ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen. Painopistealueille on määritelty strategiset tavoitteet, mittarit ja keskeiset kehittämiskohteet tavoitteen saavuttamiseksi.
Sairauspoissaolojen vähennys -9,1 %
htv 2015 muutos -1,6 %
Tilinpäätöksen tiivistelmä
7
KEHITYSNÄKYMÄT Kärkihankkeet Kullasvaaran logistiikka-alueen kehittämiseksi Euroopan komissiolle helmikuussa 2015 jätettyä Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) rahoitushakemusta ei hyväksytty. Lokakuussa 2015 valmistui Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) teknisen toteutettavuuden tarveselvitys ja marraskuussa 2015 Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi logistiikka-alueen sisältävän keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan. Terminaalialueen maanhankintaa on edistetty ja infrastruktuurin jatkosuunnittelua on valmisteltu. Loppuvuodesta Kouvolan kaupunki valmisteli rahoitushakemusta Euroopan komission CEF 2015 –rahoitushakuun, joka tarjoaa edelleen rahoitusmahdollisuuden logistiikkaterminaalialueen pienimuotoiseen kehittämiseen. Laadittava rahoitushakemus kohdistetaan selvityksiin ja suunnitteluun. Kimolan kanavahankkeen tarkoituksena on toteuttaa vesikulkuyhteys Heinolan ja Kouvolan kaupunkien välille rakentamalla uittoa varten 1960-luvulla rakennettuun Kimolan kanavaan venesulku nykyisen tukkien nipunsiirtolaitoksen paikalle sekä toteuttaa muut Kimolan väylän vesiliikennettä varten tarvittavat rakenteet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 29.5.2015 määrännyt Kimolan väylän yleiseksi paikallisväyläksi ja myöntänyt luvan Kimolan yleisen paikallisväylän rakentamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin lupamääräysten ja alueelta laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallintooikeuteen. Eduskunnan 18.12.2015 hyväksymässä valtion talousarviossa 2016 on osoitettu enintään 6 milj. euroa (siirtomääräraha 3 v.) Kimolan kanavan kunnostamiseen. Valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 16/2015 on kirjattu, että ”väyläsuunnitelman mukaiset kustannukset ovat noin 10 milj. euroa, josta kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kolmanneksen”. Heinolan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta ovat päätöksillään hyväksyneet vuonna 2012 hankkeen investointikustannusten kuntien rahoitusosuuksien jakoperusteet sekä varautuneet investointihankkeen rahoitukseen yhteensä noin 2,8 milj. eurolla määritettyjen rahoitusosuuksiensa mukaisesti. 8
Kunnat ovat sopineet tarkistavansa sitoumuksensa kolmannekseen hankkeen investointikustannuksista sovittujen rahoitusperusteiden mukaisesti valtion rahoituksen ollessa kaksi kolmasosaa. Valtio on myöntänyt hankkeelle 6 milj. euroa, joten vastaavasti kuntien osuus on 3 milj. euroa. Vanhojen teollisuusalueiden uusiokäyttöä eli Kymintehtaan alueen, nykyisin Kymin Ruukki, kehittämistä jatkettiin yhteistyössä UPM:n kanssa. UPM on teettänyt alueen käyttösuunnitelman ja toteuttanut uusia liikennejärjestelyjä. Suunnitelma toimii jatkossa alueen markkinoinnin ja kehittämisyhteistyön pohjana. KymiRing Oy:tä koskeva Kouvola Innovation Oy:n hallinnoima selvitysvaihe raskaan kaluston kuljettajakoulutuksen ja rata-alueen kehittämisestä on päättynyt. Tämän lisäksi on päättymässä (29.2.2016) liiketoiminnan luomista ja kehittämistä koskeva hanke. Vuotta 2016 koskevista jatkotoimenpiteistä KymiRing Oy:n, Kymenlaakson liiton, Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin kesken on sovittu.
Manskin saneerauksen toteuttamissuunnittelun luonnokset saatiin nähtäville joulukuussa 2015. Lasipalatsin asemakaavan muutosehdotus esiteltiin tekniselle lautakunnalle ja asetettiin nähtäville joulukuussa 2015. Neuvottelut matkakeskusalueen kehittämisestä yhteistyössä VR:n kanssa ovat käynnistyneet uudelleen. Keskustakortteleiden asemakaavan valmisteluun liittyvä yleinen suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta ja voittaneen työn pohjalta on käynnistetty asemakaavan muutoksen laatiminen. Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaava tuli vireille joulukuussa 2015. Tilinpäätöksen tiivistelmä
Asuntomessujen projektipäällikkö aloitti työt elokuussa 2015. Pioneeripuiston osayleiskaava on saanut lainvoiman. Asuntomessualueen suunnittelukilpailu käynnistyi syksyllä 2015. Ideakilpailun ehdotukset olivat kaupunkilaisten arvioitavana joulukuussa 2015. Kilpailun voittajat esiteltiin tammikuussa 2016. Alueen asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan talvella 2016.
Ratamokeskuksen tilasuunnittelua on toteutettu yhteistyössä käyttäjien sekä arkkitehdin ja rakennuttajakonsultin kanssa. Ratamokeskus tarjoaa valmistuessaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroituja palveluita asiakaslähtöisesti.
Kymenlaakson sotealueen valmisteluun liittyen on neuvoteltu Carean ja Ratamokeskuksen välisestä työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta huomioiden sotevalmistelulle asetetetut valtakunnalliset tavoitteet. Ratamoon liittyvät liikennejärjestelyjen suunnitelmat ovat valmistuneet päätöksentekoa varten.
Maakuntauudistus
joulukuussa ja sen päämääränä on rakentaa maakunnallisen itsehallinnon Kymenlaakson malli. Maakunnallisen hallinnon ja palveluiden valmistelu tapahtuu sote-projektiryhmässä ja maakuntapalveluiden projektiryhmässä sekä talous-, henkilöstö-, kiinteistö-, ICT- ja hankintatyöryhmissä. Projekti kestää enintään vuoden 2018 loppuun uusien itsehallinnollisten maakuntien aloittaessa toimintansa 1.1.2019 alkaen.
Kymenlaaksossa on tehty yhteistä sote-valmistelutyötä keväästä 2014 lähtien. Valtionneuvoston päätettyä uudistuksen toteutuksesta sekä itsehallintoalueen monialaisuudesta ovat Kymenlaakson kunnat sopineet Kouvolan kaupungin alaisuuteen perustettavasta valmisteluprojektista. Kaupunginhallitus perusti projektin Tilinpäätöksen tiivistelmä
9
TALOUDELLINEN TILANNE Vuoden 2015 tulos muodostui 4,4 milj. euroa alijäämäiseksi, mutta huomattavasti paremmaksi kuin muutetussa talousarviossa oli arvioitu. Kuitenkaan edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä, 3,4 milj. euroa, ei riittänyt kattamaan vuoden 2015 alijäämää vaan seuraaville vuosille jäi katettavaksi noin 1,0 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmaa laadittaessa kertynyt alijäämä arvioitiin 4,0 milj. euroa suuremmaksi, joten näiden lukujen perusteella taloussuunnitelma tulisi olemaan tasapainossa vuoden 2018 loppuun mennessä. Käyttötalouden osalta on tehty paljon tasapainottamistoimenpiteitä ja tätä työtä on jatkettava edelleen. Kouvolan tuloista merkittävimpien eli verotulojen kasvun ei ennusteta olevan kovinkaan suurta lähivuosina, joten taloudellinen tilanne ei tule
Vuosikate
69,7 % poistoista 2015
Tuloslaskelma
Toimintatuotot Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä
10
kohentumaan sitä kautta. Lisäksi Kouvolan asukasmäärän muutoksen ennustetaan olevan negatiivista ja väestön ikääntymisen lisääntyvän, nämä luovat paineita sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin sekä vaikuttavat kunnallisverojen kertymään negatiivisesti. Myös yleinen taloudellinen kehitys on edelleen epävarmaa. Palveluverkko on edelleen liian raskas kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden. Kouvolan kaupungin osalta veronkorotusten tie on käytetty loppuun, talouden tasapainottamiseksi vaaditaan muita toimenpiteitä, esimerkiksi palveluverkkomuutoksia. Kaupunginhallitus on 18.5.2015 asettanut taloustyöryhmän, joka valmistelee esityksiä talouden sopeuttamiseksi maaliskuun 2016 loppuun mennessä sekä kouluverkon osalta kesäkuussa 2016.
Kunnallisveroprosentti
Vuosikate
20,50 %
per asukas
170 €
2015 1000 e
2014 1000 e
Muutos-%
74 893 61 2 378 -570 794 -493 462 332 744 166 672
90 030
-16,8
3 281 -580 691 -487 379 322 188 163 961
-27,5 -1,7 1,2 3,3 1,7
2 254 10 183 -3 158 -649 14 582 -20 923 2 445 -572 -4 468 106 -4 362
1 403 8 807 -3 272 -192 5 515 -23 019 25 728 0 8 224 102 8 327
Tilinpäätöksen tiivistelmä
TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Konsernipalvelut Konsernipalvelut 1000 euroa
Muutettu talousarvio 2015
Toimintatuotot
Toteutuma 2015
Poikkeama
Toteuma-%
8 550
9 243
-694
108,1
Toimintakulut
-36 719
-35 730
-989
97,3
Toimintakate
-28 169
-26 487
-1 683
94,0
Konsernipalvelujen toiminnanohjaukseen kuuluu demokratiakustannukset, hallinto- ja viestintä, talous ja omistajuus, henkilöstöpalvelut, tietohallinto, strategia ja kehittäminen sekä elinvoima, joka sisältää elinkeinopalvelut, maaseudun kehittämisen, viljelijätuki- sekä lomituspalvelut. Hallinnon osalta tehtäviin kuuluu valtuuston, hallituksen ja kaupunginjohtajan esikuntatehtävät, kaupungin keskushallinnon ja eräiden tukipalvelujen hoitaminen, toimialojen hallinnon ja viestinnän ohjaus ja koordinointi sekä konserniviestintä. Henkilöstöpalvelut ohjaa, kehittää, seuraa ja arvioi henkilöstövoimavaroja ja -johtamista strategisten tavoitteiden mukaisesti koko kaupungin osalta. Henkilöstöpalvelut vastaa työnantajatoiminnasta, koordinoi työsuojelu- ja yhteistoimintaa sekä työhyvinvointipalveluja, tuottaa henkilöstöpalveluihin liittyviä tukipalveluja sekä kehittää työnantajakuvaa yhteistyössä toimialojen kanssa. Henkilöstöjohtamisen strategialähtöisyyttä on lisätty henkilöstöohjelman ja työhyvinvointiohjelman avulla. Vuonna 2015 hyväksyttiin henkilöstöä koskeva suunnitelma tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työhyvinvoinnin, osaamisen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen ovat olleet keskeisiä henkilöstöjohtamisen painopisteitä. Työkyvyn johtamisen prosessia ja työterveysyhteistyötä on tehostettu. Konsernipalvelujen tehtävänä on kaupunkistrategian ja muiden konsernia ohjaavien linjausten laadinta sekä ennakoinnin, suunnittelun, raportoinnin, arvioinnin ja strategisen tiedontuotannon ja näihin liittyvien menetelmien ja toimintamallien kehittäminen sekä ohjeistaminen. Lisäksi vastataan palvelu- ja hankintapoliittisten linjausten sekä strategisen ohjausjärjestelmän ja riskienhallinnan Tilinpäätöksen tiivistelmä
kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu myös tuotteistamisen, laadun kehittämisen ja tuottavuuden edistämisen koordinointi sekä vastata sisäisestä tarkastuksesta ja operatiivisesta hankintatoimesta. Elinkeinopalvelut vastaa kaupungin elinvoiman kehittämiseen liittyvästä suunnittelu- ja ohjelmatyöstä, näiden toimeenpanoon liittyvästä ohjauksesta, elinkeinojen kehittämispalvelujen tilaajatoiminnasta sekä tähän liittyvän verkostoyhteistyön koordinoinnista, resurssien hankinnasta ja toteuttamisyhteistyöstä kaupunkikonsernissa sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi elinkeinopalvelut osaltaan tukee kaupunkikonsernin strategiatyötä ja elinvoima-asioihin liittyvää sisäistä yhteistyötä sekä edistää kaupungin näkyvyyttä ja asemaa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaverkostoissa. Elinkeinopolitiikan johtamiseen ja elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation toiminnan ohjaamiseen ja resursointiin liittyvät käytännöt on tarkistettu vuoden 2015 alussa valmistuneen selvityksen pohjalta ja huomioitu palvelusopimuksessa ja siihen liittyvissä rahoituspäätöksissä. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja uuden EU-ohjelmakauden käynnistymisvaihe ovat vaikuttaneet siihen, että hanketoiminta ei vuoden aikana käynnistynyt suunnitellussa laajuudessa. Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuollon sekä valokuituavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Maaseudun kehittämisen avustettavat hankkeet etenivät ja avustukset toteutuivat lähes suunnitellulla tasolla. 11
Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 1000 euroa
Muutettu talousarvio 2015
Toteutuma 2015
Poikkeama
Toteuma-%
Toimintatuotot
8 032
8 132
-100
101,2
Valmistus omaan käyttöön
2 293
2 034
259
88,7
-22 565 -12 239
-22 094 -11 927
-471 -312
97,9
Toimintakulut Toimintakate
Tekniikka ja ympäristöpalvelut -toimialan keskeisin tehtävä on kaupunkistrategian mukaan vastata laadukkaan kaupunkiympäristön suunnittelemisesta, rakentamisesta ja hoidosta. Toimiala vastaa omalta osaltaan elinvoimaisen kaupungin kehittämisestä. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta; elinympäristön kehittäminen ja tekninen tuotannon liikelaitos. Elinympäristön palveluketju toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja ylläpitoa hankkimalla ja luovuttamalla maata, laatimalla yleis- ja asemakaavoja sekä katu- ja yleisten alueiden suunnitelmia, tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa sopimusten perusteella teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta sekä toteuttamalla rakennus- ja ympäristövalvontaa, johon kuuluu myös eläinlääkintähuolto. Teknisen tuotannon liikelaitoksen palveluketjun tehtävänä on tuottaa kiinteistö- ja aluepalveluja liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Liikelaitoksen taloudesta ja toiminnasta on laadittu erillinen tilinpäätös.
97,4
tulevina vuosina. Katuvalojen saneeraushankkeessa rakennettiin ohjausjärjestelmä ja vanhat lamput vaihdettiin LED-valaisimiin. Vuonna 2016 vaihdetaan viimeiset elohopeavalaisimet LED-tekniikkaan. Uudet jätehuoltomääräykset astuivat voimaan 1.5.2015. Jätehuollon palvelutason määrittäminen saatiin valmiiksi. Palvelutasossa asetettiin vähimmäistaso sille, millaisia palveluja alueen asukkaille tarjotaan. Jätepoliittisen ohjelman valmistelu aloitetaan vuonna 2016. Rakennusvalvonta aloitti vuonna 2015 hankkeen sähköisen arkiston muodostamiseksi. Arkistoon tallennettu materiaali järjestetään, lajitellaan sekä skannataan tarvittavilta osiltaan sähköiseen muotoon. Tavoitteena on saada materiaali paremmin sisäistä käyttöä ja asiakkaita palvelevaan muotoon. Sitä voidaan tämän työn jälkeen tarjota asiakkaille eli suunnittelijoille, kiinteistönvälittäjille ym. sähköisessä kauppapaikassa.
Kaupunkisuunnittelussa ja yhdyskuntatekniikassa on painopiste ollut elinvoimaa vahvistavan maankäyttöpolitiikan toteuttamisessa, erityisesti kaupungin kärkihankkeissa. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava hyväksyttiin marraskuussa 2015 kaupunginvaltuustossa. Osayleiskaavatyön jälkeen käynnistetään kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistaminen. Kaupungin kymmenen vuoden maankäytön toteuttamisohjelman ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2015. Yhdyskuntatekniikan investoinneista liikenneväylien saneerausohjelmat suunniteltiin jokavuotiseen tapaan yhdessä vesilaitosten kanssa. Tavoitteena oli korjausvelan pienentäminen. Korjausvelka pienenee vain saneerauksella, johon on toivottu riittäviä määrärahoja 12
Tilinpäätöksen tiivistelmä
Ympäristönsuojelussa käynnistettiin monivuotinen pohjaveteen kohdistuvien riskitoimintojen kartoitusja valvontahanke. Valvontakäynti tehtiin 34 kohteeseen. Luontotiedon paikkatietojärjestelmää kehitettiin jotta arvokkaiden luontokohteiden ja monimuotoisen luonnon säilyminen voidaan turvata. Vuoden aikana järjestelmään lisättiin mm. luonnonmuistomerkit, luonnon monimuotoisuuskohteet ja vieraslajiesiintymät. Vieraslajien torjuntaa toteutettiin yhteistyössä ammattiopiston luonnonvarayksikön kanssa. Ympäristöohjelman päivitystyö vuosiksi 2017 - 2020 aloitettiin syksyllä. Ympäristöraportointia kehitettiin paremmin tilinpäätösaikatauluun sopivaksi. Meluselvityksen laadinta aloitettiin ja se valmistuu alkuvuodesta 2016. Sen tuloksena selvitetään pahimmat melualueet ja laaditaan meluntorjuntasuunnitelma.
Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella. Valvontasuunnitelman laatiminen ja taksan päivitys on aloitettu ja tulee voimaan vuoden 2016 puolella. Terveysvalvonnassa elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvä valtakunnallinen OIVA-tarkastusjärjestelmä laajeni koskemaan kaikkia elintarvikevalvonnan alaisia toimijoita. Asiakaspalvelun laadun parantamiseksi entisestään toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely. Eläinlääkintähuoltoon onnistuttiin rekrytoimaan valvontaeläinlääkäri, mikä on parantanut eläinsuojeluvalvonnan tilaa. Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanottotilat Kuusankoskella otettiin käyttöön syyskuussa. Klinikan toiminta on käynnistynyt hyvin.
Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1000 euroa
Muutettu talousarvio 2015
Toimintatuotot
Toteutuma 2015
Poikkeama
Toteuma-%
81 600
82 443
-843
101,0
Toimintakulut
-567 731
-564 905
-2 826
99,5
Toimintakate
-486 131
-482 401
-3 729
99,2
Hyvinvointipalvelut edistävät kouvolalaisten elämänhallintaa, oppimista, osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Toimiala jakaantuu lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluketjuihin, jotka vastaavat oman asiakasryhmänsä palveluista. Toimialalla tuotetaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuurin, liikunnan ja muut vapaa-ajanpalvelut. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen keskeisimmät kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet kaikkien palveluketjujen osalta ovat vuonna 2015 olleet varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevien palvelujen käytön lisääminen, asiakkaan osallisuus sekä palvelusiirtymä raskaista palveluista avo- ja peruspalveluihin. Tavoitteena on ollut asiakasohjauksen tehostaminen ja oikea-aikaisen palvelun tarjoaminen yli palveluketjujen asiakkaan palveTilinpäätöksen tiivistelmä
lutarpeen mukaan. Näin parannetaan asiakkaan palvelukokemusta ja hillitään kustannuskehitystä. Hyvinvointipalveluissa on käynnistynyt vuoden 2015 alussa Askel – hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää asiakastarpeisiin perustuvaa asiakassegmentointia ja kuvata palveluprosesseja asiakkaan näkökulmasta lähtien ja tehdä se osallisuutta edistäviä menetelmiä käyttäen, yhteistyössä henkilöstön ja asiakkaiden sekä asukkaiden kanssa. Keskeisenä oppimistavoitteena on dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttaminen koko hyvinvointipalvelujen johtamiseen. Hyvinvointipalveluissa on järjestetty asiakas- ja omaisiltoja palveluittain. Lisäksi Askel-projektin yhteydessä on pilotoitu Surveypal- asiakaspalautejärjestelmää. Ao. järjestelmä mahdollistaa palvelukohtaiset asiakastyytyväisyys- tai henkilöstökyselyt. 13
Lasten ja nuorten palveluissa on suunniteltu toimintavuoden aikana uuden sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluja Kouvolaan. Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt syyskuussa 2015 Ratamo-perhekeskusmallin (viisi toimipistettä). Perhekeskuspilotteina aloittavat Korian ja Keltakankaan toimipisteet alkuvuodesta 2016. Lastensuojelun organisaatiomuutosta on valmisteltu vuoden 2015 aikana ja uusi lapsiperheiden sosiaalipalvelut aloittaa toimintansa 1.1.2016. Kasvun tuen palvelut on aloittanut toimintansa 1.1.2015 ja toiminnan painopisteenä on ollut yhteisen asiakkaan löytäminen ja verkostomaisen, dialogisen työotteen kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluketjussa keskeiset toimintaympäristöön liittyvät investoinnit ovat Tornionmäen kampuksen rakentaminen palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on aloittanut Marja-ahon vuorohoitopäiväkoti toimintansa 1.3.2015, keskustan ja Niskalan päiväkotien peruskorjaukset ja laajennukset ovat käynnistyneet toimintavuoden aikana. Yksityinen Aarresaari-päiväkoti on aloittanut toimintansa 1.8.2015. Osa yksityisistä päivä-kodeista toimii palvelusetelituottajana. Aikuisväestön palveluissa on ollut haasteena työmarkkinakuntaosuuden kasvu (+2,7 milj. euroa vuositasolla) sekä vammaisten ja toimeentulotuen avustusten nousu. Työllistymistä tukevat toimenpiteet ovat korjanneet tilannetta ja Kouvolan osalta työttömyyden kasvu on ollut maltillista, erityisesti nuorten osalta verrattuna Kaakkois-Suomen muihin kuntiin. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ratamo-palveluverkon syyskuussa 2015. Ratamo-palveluverkko tuo muutoksia palveluihin vasta Ratamo-keskuksen aloittaessa toimintansa 2019. Terveydenhuollon palvelut ovat nykyisellään hajautettuna ympäri kaupunkia ja ajoittain on ollut haasteellista löytää osaavaa henkilöstöä kaikkiin toimipisteisiin. Ratamo–projekti on edennyt tilasuunnittelun osalta yhteistyössä henkilöstön ja suunnittelijoiden kanssa. Ratamoon liittyvien muutosjohtamista ja toimintamallien uudistamista jatketaan vuoden 2016 aikana. Ratamo–projekti, jossa toteutetaan laajaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon integraatiota, toteuttaa valtakunnallisia sotevalmistelulle asetettuja tavoitteita.
yhteistyöhön ja työnjakoon liittyviä neuvotteluja on alustavasti käyty. Em. valmistelu ja työnjakoon liittyvät neuvottelut jatkuvat vuonna 2016. Hyvinvointipalveluissa on kilpailutettu vuoden 2015 aikana aikuisten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sekä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen puitesopimushankinnat. Palveluseteli on käytössä lasten päivähoidossa, ikääntyneiden palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa sekä omaishoidossa ja tilapäisessä kotihoidossa. Toimintavuoden aikana on valmisteltu säännöllisen kotihoidon palveluseteli (käyttöönotto 1.1.2016). Asiakastarvetta vastaava palveluiden toteutus ja uudet toimintamallit sekä monialainen yhteistyö palveluntuottajien kanssa tukee palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta sekä toiminnan kustannustehokkuutta. Itsepalvelukirjastot ovat aloittaneet toimintansa kolmessa toimipisteessä eri puolilla Kouvolaa ja kokemus toimintamallista on ollut positiivinen. Sähköisten palvelujen kehittämistyö on aloitettu ja muutos tulee tukemaan toimintaympäristön muutosta ja asiakkaan omavastuuta. Aikuisväestön palveluissa kulttuurisen hyvinvoinnin, yhteistyön ja terveyden edistämisen palveluissa on tehty toimintavuoden aikana hyvää yhteistyötä niin eri toimijoiden kanssa kuin palveluketjujen kesken. Asukasareenat ovat aloittaneet toimintansa. Asukasareenat tukevat kuntalaisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa. Hyvinvointipalvelut on osallisena valtiovarainministeriön käynnistämässä kuntakokeilussa vuosina 2015 - 2016. Kouvola osallistuu kolmeen kokeiluohjelmaan: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, asumispalvelujen ja nuorisotakuun toimintamalli. Kuntakokeiluun liittyen Kouvolan Ohjaamo on aloittanut toimintansa 31.8.2015. Valkealakodin palvelualuemallin vahvistaminen ja kehittäminen on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Kymenlaakson itsehallintoalueen valmistelu on osin käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja alaprojektina Kymenlaakson sotevalmisteluun on nimetty projektiryhmä, joka on kokoontunut kahdesti vuoden 2015 aikana. Soteinvestointien (Ratamo ja Carea) 14
Tilinpäätöksen tiivistelmä
INVESTOINNIT Kaupungin investoinnit toteutuvat talousarviossa arvioitua pienempinä. Yhteensä toteutuneet investointimenot olivat kaupungin ja liikelaitosten osalta 30,1 milj. euroa ja investointitulot 6,7 milj. euroa, tästä rahoitusosuuksia oli 1,0 milj. euroa. Yhteensä investointimenot jäivät 15,7 milj. talousarviossa suunniteltua pienemmiksi. Investointituloja saatiin 3,2 milj. euroa arvioitua enemmän, joten nettoinvestointien toteuma oli 18,9 milj. euroa talousarviota pienempi.
Kaupungin ja liikelaitoksien nettoinvestoinnit v. 2015 yhteensä
23,4 milj. € Investointien tulorahoitus
50,0 % 2015
(7,6 % 2014)
Valmistuneita rakennusinvestointeja: • • • • • •
Utinkatu 85 metalliosasto (KSAO) Utinkatu 44-48 peruskorjaus (KSAO) Kaupunginmuseon näyttelytila Keskustan päiväkodin peruskorjaus Yhteiskoulu Kangas muutostyöt Jäähallin aitiot
Aloitettuja rakennusinvestointeja: • • • •
Niskalan päiväkodin peruskorjaus Valkealakodin 1. vaiheen peruskorjaus Myllykosken paloaseman suunnittelu Ratamo-keskuksen rakentaminen
Yhdyskuntatekniikan merkittävimmät investoinnit • • • • • •
Maanhankinta Kuusankosken keskusta Vesipuisto/Käyrälammen alue Halkotorin alue Taitajantie Ulkovalaistus
Tilinpäätöksen tiivistelmä
15
KOUVOLA-KONSERNI Kouvola-konserniin kuuluu peruskaupungin ja siihen kuuluvien liikelaitosten lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijaosto huolehtii käytännön konsernivalvonnan toteuttamisesta Kouvola-konsernissa. Talous- ja omistajaohjausyksikkö huolehtii valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Tältä osin valmisteluvastuu on elinkeinotoimella. Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2015 lopussa 28 tytäryhteisöä, 4 kuntayhtymää, 45 osakkuusyhteisöä ja 1 omistusyhteysyhteisö. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt yhtä lukuun ottamatta, kuntayhtymät sekä 15 olennaisinta osakkuusyhteisöä.
Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistajakuntien selvitys maakunnallisen, kuntaomisteisen energiayhtiön muodostamisesta esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 19.1.2015. Kaupunginhallitus päätti, ettei energiayhtiöiden omistusta koskeviin järjestelyihin ryhdytä, joten selvitystä ei jatkettu. Uudessa kuntalaissa on vahvistettu konsernitilinpäätöksen merkitystä ja konsernitilinpäätöstä koskeva yleisohje on päivitetty. Konsernitilinpäätös tilikaudelta 2015 laaditaan uuden yleisohjeen mukaisesti. Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten käsittelytapaa on muutettu ja oman pääoman eliminointia on tarkennettu
European Business Innovation Center Oy:n (Ebick) toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet on käynnistetty valtuuston 2009 tekemän elinkeinoyhtiöitä koskevan ohjauksen mukaisesti. Kymenlaakson kunnat ja Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä saivat Kymen Sotavammaisten Tukiyhdistykseltä lahjoituksena Hoiku Oy:n osakkeet. Yhtiö tuottaa omistajilleen erillisissä hankintasopimuksissa tarkemmin määriteltyjä laitos- ja kuntoutuspalveluja. Kouvolan kaupungin osuus yhtiöstä on 23 %. Hoiku Oy on osakkuusyhtiö, mutta kaupunginhallituksen 9.11.2009 § 569 hyväksymien konsernitilipäätöksen yhdistelyperiaatteiden mukaan sitä ei yhdistellä kaupungin tilinpäätökseen. Kouvolan Vesi Oy:n osalta tavoite omistajatuloutuksesta ei toteutunut. Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy:n osakekannasta päätettiin myydä 3 400 osaketta yhtiön muille osakkeenomistajille. Osakekaupan yhteydessä päivitettiin yhtiön yhtiöjärjestys sekä osakassopimukset. Kauppakirja allekirjoitettiin 2.2.2016 ja omistus- ja hallintaoikeus osakkeisiin siirtyi kauppahinnan maksua vastaan. Kaupungin omistusoikeus pienenee 46,2 %:sta 20,0 %:iin.
16
Konsernin ylijäämä
9,5 milj. euroa Tilikauden ylijäämä verojen, laskennallisten verojen ja vähemmistöosuuksien jälkeen
6,4 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä
2,8 milj. euroa 33 euroa/asukas
Tilinpäätöksen tiivistelmä
Konsernituloslaskelma 1.1. – 31.12.2015
1.1. – 31.12.2014
1000 e
1000 e
Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta)
295 395 -746 779
294 649 -739 413
1 143
2 346
Toimintakate
-450 241
-442 418
331 432 166 672
320 873 163 961
Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja –kulut
289 6 558 -6 737 -870 -761
282 4 603 -6 587 -343 -2 046
Vuosikate
47 102
40 370
-37 593 -22
-39 047
-37 615
-39 047
Verotulot Valtionosuudet
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Omistuksen eliminointierot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuus Tilikauden yli- /alijäämä
Tilinpäätöksen tiivistelmä
5 700 9 487
7 023
3 -2 657 -453
-2 279 -561
61 6 442
-26 4 157
17
TUNNUSLUVUT Tunnusluvut
Kaupunki
Konserni
2015
2014
2015
2014
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
13,2
15,5
39,6
39,8
Vuosikate/Poistot, %
69,7
24,0
125,2
103,4
Vuosikate, euroa/asukas
170
64
549
467
-59 833
-59 374
-50 164
-73 122
50,0
7,6
103,8
91,1
Lainanhoitokate
0,6
0,2
1,3
0,8
Kassan riittävyys, pv
26
17
32
25
Omavaraisuusaste, %
51,9
53,7
39,9
39,7
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
50,1
47,1
62,0
62,4
Kertynyt yli-/alijäämä 1000 e
-954
3 408
2 828
-3 617
-11
39
33
-42
2 371
2 069
4 050
3 848
203 513
178 914
347 634
332 783
Lainasaamiset 31.12., 1000 e
40 707
40 061
5 204
5 258
Asukasmäärä
85 831
86 477
85 831
86 477
6002
6148
Tuloslaskelman tunnusluvut
Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 e Investointien tulorahoitus, %
Taseen tunnusluvut
Kertynyt yli-/alijäämä, e/asukas Lainat euroa/asukas Lainakanta 31.12., 1000 e
Henkilöstön lukumäärä
18
Tilinpäätöksen tiivistelmä
Tilinpäätöksen tiivistelmä
19
Lisätietoja: Kouvolan kaupunki Talous- ja omistajaohjaus