Asiakaslehti VIEW 1/2014

KPMG:n asiakaslehti / kpmg.fi

1 / 2014

Elisan Veli-Matti Mattila: Asiakas ohjaa digitaalista kasvua 4 Integroitu raportointi kertoo oleellisen 8 Fonectalla tehdään tiedosta arvokasta 23

KPMG muutti Töölönlahdelle

Joustava toimisto tehostaa myös työskentelytapoja

Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan nyt Digimurros ravistelee tällä hetkellä rajusti yritysten kilpailukykyä ja rakenteita ja muovaa monia toimialoja aivan uudennäköiseksi. Muutokseen on sopeuduttava ketterästi ja nyt, sillä muutoin uhkaa iltarusko, kun digitalisoituminen kiihtyy edelleen.

Vuosituhannen alussa Suomi oli yrityskentässä digikehityksen etulinjassa kansainvälisesti. Nyt olemme pudonneet pois kärkijoukosta. Onneksi poikkeuksiakin löytyy kuten Supercellin kaltaiset peliteollisuu­ den edelläkävijäyhtiöt, jotka ovat osanneet hyödyntää digivallankumousta kasvussaan menestys­ tarinaksi.

Kuluttajat ovat Suomessa monesti edistyksellisempiä kuin yritykset. Digiajan kuluttaja sukkuloi sujuvasti verkossa ja haluaa valmiiden tuotteiden sijaan yhä enemmän itse räätälöidä ostamansa tuotteet ja palvelut. Tässä kehityksessä suomalaisyritykset eivät ole vielä tarttuneet riittävästi digitalisaation suomiin mahdollisuuksiin.

Asiakkaiden ymmärtäminen on kaiken perusta. Digitaalisissa palveluissa, erityisesti kuluttaja­ bisneksessä, maailma on täynnä innovatiivisia asiakkaita, jotka kannattaisi ottaa mukaan muo­ toilemaan tuotteita ja palveluita yksilöidysti omien tarpeidensa mukaisesti. Asiakassuhteet kehittyvätkin yhä enemmän yhteiseksi arvontuotannoksi, jossa kukin asiakas saa yksilöidysti ainutlaatuisia elämyksiä. Tätä megatrendiä painotti maailmankuulu strategiaprofessori C.K. Prahalad jo viime vuosikymmenen lopulla.

Yksi digiajan haasteista on valtavien tietomassojen jalostaminen analytiikan avulla hyödylliseksi tiedoksi ja arvoksi liiketoiminnalle. KPMG:n Financial Timesin FT Remark-tutkimus­yksiköllä teettämän kattavan tutkimuksen mukaan peräti 69 pro­ senttia kansainvälisten suuryritysten talous- ja tietohallintojohdosta pitää dataa ja analytiikkaa strategisesti tärkeänä avainkysymyksenä liiketoiminnassaan. Valtaosa eli 96 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että dataa ja analytiikkaa hyödynnetään riittämättömästi ja tehottomasti heidän organisaatioissaan.

Tässä VIEW-lehdessä digimurros ja data-analytiikka ovatkin vahvasti esillä.

Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila avaa haastattelussaan sitä, miten asiakas ohjaa Elisan digitaalista kasvua. IT- ja teknologiajohtaja Seppo Heikura käsitte­ lee taas sitä, miten Fonecta hyödyntää big dataa toiminnassaan.

Lisäksi pureudumme muun muassa integroituun raportointiin – uuteen lähes­ tymistapaan kertoa oleellinen yrityksen tuottamasta lisäarvosta, sen vaikutta­ vuudesta ja suhteesta ympäröivään yhteiskuntaan sekä luomme katsauksen Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kasvutalouksien suomiin mahdollisuuksiin Shellin entisen pääjohtaja Jeroen van der Veerin ja KPMG:n Global Africa-praktiikan COO Anthony Thunstromin näkökulmista.

Uusi toimitalomme on nyt valmistunut Töölönlahdelle. Koko pääkaupunki­ seudun henkilöstömme, lähes 600 työntekijää, on muuttanut Forumista KPMG-taloon. Uusi osoitteemme 10.3. alkaen on Töölönlahdenkatu 3 A. Sijoituksemme tulevaisuuteen ja sen mukanaan tuoma muutos on merkittävä. Forumissa vietetyn 28 vuoden jälkeen siirrymme saman katon alle avaraan avotoimistoon, ympäristöystävällisiin ja toimiviin tiloihin. Tässä numerossa voit tutustua tarkemmin KPMG-taloon niin arkkitehtien, rakentajan kuin omasta näkökulmastamme.

Antoisia lukuhetkiä ja tervetuloa tapaamaan meitä KPMG-taloon.

Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja KPMG Oy Ab

Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toiminta­ympäristössä.

1/2014 Yritysten on varauduttava paremmin megatrendeihin. s. 18

Uudet toimitilat kutsuvat. s. 12

Veli-Matti Mattila hakee kansainvälistä kasvua digipalveluiden kautta. s. 17

Data-analytiikalla tieto jalostuu hyödyksi liiketoiminnalle s. 21

4 Elisan Veli-Matti Mattila: Asiakas ohjaa digitaalista kasvua

21 Data-analytiikka jalostaa tiedon hyödyksi liiketoiminnalle

8 Integroitu raportointi tekee tuloaan

23 Fonectalla tehdään tiedosta arvokasta

10 Huolellinen yritys välttää jälkiverot

26 Latinalainen-Amerikka ja Afrikka houkuttelevat investoijia

12 Uusi talo tuo tilaa kasvulle 18 Talousjohtaja tarvitsee muutosherkkyyttä 17 Kolumni: Sisäisen valvonnan puutteet päätyvät yhä useammin otsikoihin

28 Uutisia 29 Uponorin Jari Paasikivestä vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja

20 Osaajat esille: Erik Renfors nauttii luovuudesta 1/14 VIEW 3

Veli-Matti Mattilan mukaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitt채minen digitaalisten ratkaisujen avulla ei tarkoita samaa kuin j채ttim채iset IT-hankkeet.

4 VIEW 1/14

Asiakas ohjaa digitaalista

KASVUA Elisan strategiatyön ytimessä on asiakkaiden ymmärtäminen. Samaa reseptiä toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila suosittelee muillekin suomalaisyrityksille – etenkin niille, jotka eivät ole vielä heränneet digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Teksti Jukka Holopainen / Kuvat Jakke Nikkarinen

V

eli-Matti Mattila on johtanut Elisaa kesästä 2003 alkaen.

Sinä aikana digitaalinen mur­ ros on muovannut niin Elisan kuin sen asiakkaiden toimintaympäristöä melkoisesti. Samalla yhtiö on laajentanut pelikenttäänsä Elisa Viihteen, Elisa Vahdin ja Elisa Lompakon kaltaisiin lisäarvopalve­ luihin.

Moni kuitenkin mieltää yhä Elisan operaattoriksi. Missä bisneksessä yhtiö nykyisin oikein on?

– Kyllä Elisa on edelleenkin operaat­ tori, mutta itse suosin termiä uuden ajan operaattori. Tuotamme kuluttaja- ja yritysasiakkaille yhä nopeampia tietoliiken­ neyhteyksiä sekä mobiilisti että kiinteän verkon puolella. Lisäksi haemme kasvua tarjoamalla palveluja viestimiseen ja viihty­ miseen sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen, Mattila linjaa.

– Pyrimme uusien digitaalisten palve­ lujen kautta myös kansainvälistymään.

Elisa on esimerkiksi Pohjoismaiden suurin videoneuvottelupalvelujen tarjoaja.

Selvitä, mitä asiakas arvostaa Elisan strategiareseptissä yhdistyvät yhtiön teknologiaosaaminen, kuluttaja- ja yritysasiakkaiden tarpeet sekä iso ripaus megatrendejä.

– Asiakkaiden kuunteleminen, havain­ noiminen ja ymmärtäminen ovat strategia­ työssä avainasemassa. Digitaalisissa palveluissa – varsinkin kuluttajapuolella – maailma on täynnä innovoijia ja palvelu­ tuottajia. Työhön kuuluu myös paljon yritys ja erehdys -tyyppistä testailua. Jotkut asiakkaat osaavat kertoa tarkasti, mitä he haluavat, mutta on myös paljon asiakkaalle tuntematonta, joka pitää testaamalla selvittää. On myös syytä tarkkailla globaa­ listi, mitä muut operaattorit ja kumppanit tekevät omien asiakkaidensa kanssa, Mattila kertoo.

Hän korostaa, että yrityksen pitää ottaa selvää, mitä asiakas arvostaa. >>

1/14 VIEW 5

”Monissa suomalais­ yrityksissä paine digitalisoida toimintaa on tällä hetkellä erittäin suuri.”

Veli-Matti Mattila • s. 1961 • DI, MBA • Elisa-konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2003 • Oy L M Ericsson Ab:n toimitusjohtaja 1997–2003. Työskennellyt Ericsson-konsernin eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien.

• Keskeisimmät luottamustehtävät: hallituksen jäsen Sampo Oyj:ssä, hallituksen jäsen PALTA:ssa, hallintoneuvoston jäsen Suomen Messut Osuuskunnassa, Huoltovarmuusneuvoston jäsen

– Sen jälkeen pitää olla valmis kokeilemaan, arvostaako asiakas sitä niin paljon, että siitä voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa.

Mattila nostaa esimerkiksi Elisa Viihde -palvelun. Se sai alkunsa, kun yhtiössä nähtiin, että television ja elokuvien katselu on vähitellen siirtymässä aikaohjelmoi­ dusta maailmasta on demand -perustei­ seksi.

6 VIEW 1/14

–Asiakkaat haluavat kuluttaa sisältöjä silloin, kun heitä huvittaa. Sitä varten heillä on käytössään digibokseja ja tuotantoyh­ tiöiden nettikanavia. Sama voidaan kui­ tenkin toteuttaa myös pilvipalvelun kautta siten, että tarjolla on enemmän sisältöä ja enemmän kapasiteettia eri päätelaitteille.

Kehityssuunta on osoittautunut oikeaksi, sillä siitä on saatu Elisalle uutta kasvua.

– Elisa Viihteen asiakas- ja käyttömäärät kasvavat hyvää vauhtia, Mattila muotoilee.

Edistykselliset kuluttajat, konservatiiviset yritykset Kun keskustelu kääntyy lähivuosien suurimpiin muutostekijöihin Elisan ja sen asiakkaiden arjessa, Mattila naurahtaa.

– Toimialamme on sen verran vauh­ dikas, että jo seuraavan kolmen vuoden

Elisa Oyj • Tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota • Mobiililiittymien ja kiinteiden laajakaistaliittymien markkinajohtaja Suomessa • Liikevaihto vuonna 2013 oli 1,55 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 4 200 • Julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla • Osakkeenomistajia yli 200 000

ennustaminen menee scifin puolelle.

Aika turvallisesti voi kuitenkin väittää, että digitalisoituminen jatkuu edelleen.

Suomalaiset kuluttajat ovat siinä jo pitkällä, mistä kertoo muun muassa laitekannan kehitys. Tällä hetkellä 85 prosenttia laitemyynnistämme tulee uusimmista älypuhelimista.

Suomalaiset yritykset sen sijaan eivät ole yhtä edistysmielisiä. Niissä paine

digitalisoida toimintaa on tällä hetkellä erittäin suuri.

– Yritysten digitalisaatiota ajavat eteenpäin yhtäältä asiakkaiden odotukset ja kokemukset, toisaalta mahdollisuudet kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantami­ seen. Olemme jo jonkin aikaa markkinoi­ neet, että suomalaiset yritykset lähtisivät tässä toden teolla liikkeelle.

Vuosituhannen alussa Suomi oli yritys­ puolellakin digikehityksen etulinjassa. Nyt kovin kärki on karannut kauas.

- Poikkeuksia on, mutta keskimäärin suomalaiset yritykset ja organisaatiot eivät ole aktiivisesti tarttuneet digitali­ saation mahdollisuuksiin. Ehkä kyse on siitäkin, että emme ole riittävän hyvin osanneet konkretisoida uusien ratkaisujen kaikkia mahdollisuuksia ja hyötyjä yrityk­ sille. Toisaalta osa maamme yrityksistä on nykyisin liian yksioikoisesti kustannus­ orientoituneita. Sekä tuottavuutta että kustannustehokkuutta tarvitaan, mutta tuottavuusparannukset kantavat pidem­ mälle kuin kustannusleikkaukset. Tulosta parannetaan tuottavuutta nostamalla, Mattila ruotii.

Hän arvelee, että uudet digitaaliset ratkaisut nostavat joidenkin yritysjohtajien mieleen pieleen menneet tietotekniikka­ projektit.

– On hyvä ymmärtää, että kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen digitalisaa­ tion avulla ei tarkoita samaa kuin jättimäi­ set IT-hankkeet, jotka maksavat tuplasti enemmän ja kestävät tuplasti kauemmin kuin alussa sovittiin, vaikka ne tuottavat vain puolet luvatuista hyödyistä. Monet digitaaliset ratkaisut voi ottaa nopeasti hyötykäyttöön, ja osa niistä on ilmaisia.

Digitalisaatiossa voi hyödyntää myös perinteisempiä sähköisiä kanavia. Esimer­ kiksi SMS- eli tekstiviestit ovat Mattilan

mielestä monessa tapauksessa toimiva keino tehostaa yritysten vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, lisätä myyntiä ja parantaa asiakaspalvelua.

Digihyöty syntyy toimintatapoja muuttamalla Toivoa kuitenkin on, sillä Mattilan mukaan suomalaiset organisaatiot ovat herää­ mässä digitaalisten palvelujen avaamiin mahdollisuuksiin.

– Nykyteknologia avaa säästö- ja tehos­ tamismahdollisuuksia sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Olemme tehneet paljon yhteistyötä esimerkiksi Turun kau­ pungin kanssa. Löysimme yhdessä noin 35 miljoonan euron säästöpotentiaalin muutaman vuoden kuluessa.

Säästöpotentiaali perustui digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen siten, että kun­ talaisille voidaan turvata tietty palvelutaso – monelta osin jopa nykytasoa parempi.

– Digiratkaisuilla voidaan toteuttaa jopa 24/7-palvelutasot tuottavammin ja tehokkaammin. Mittava parannus ei kuitenkaan onnistu pelkästään työkaluja vaihtamalla. Teknologian lisäksi on kyse organisaatiossa toimivista ihmisistä ja heidän käyttäytymisensä muutoksesta.

Mattila muistuttaa, että muutos edel­ lyttää erityisesti uudistuvaa johtajuutta ja sen myötä uudenlaisia toimintatapoja.

– Organisaation toimintatavat eivät muutu sormia näpsäyttämällä tai mahti­ käskyillä. Tarvitaan ymmärrystä, perehty­ mistä – ja lisäksi johdolta oikean suunnan ja esimerkin näyttämistä.

Voit tutustua Veli-Matti Mattilan videohaastatteluun sähköisen VIEW-lehden yhteydessä osoitteessa www.kpmg.fi.

1/14 VIEW 7

”Integroidun raportoinnin suurin ero nykykäytäntöön verrattuna on eteenpäin katsova näkökulma. Tästä hyötyvät ennen muuta sijoittajat.”

Christian Liljeström Partner, KPMG Puh. 020 760 3832 christian.liljestrom@kpmg.fi

Integroitu raportointi kertoo yrityksestä oleellisen Uusi integroitu raportointi tekee tuloaan myös Suomeen. Sijoitta­ jat saavat entistä tiiviim­ pää tietoa yrityksen tulevaisuudesta. Samalla kevenee yrityksen rapor­ tointitaakka.

Teksti Matti Remes / Kuva Riku Isohella

8 VIEW 1/14

I

ntegrated Reporting on yritysten raportoinnin uusi kansainvälinen viitekehys. Itsesääntelyhankkeen val­ misteluista on vastannut International Integrated Reporting Council IIRC, jossa on mukana suuryrityksiä, viranomaisia, asiantuntijayrityksiä ja muita intressiryh­ miä. KPMG on yksi neuvoston jäsenistä.

IIRC:n pilottihankkeessa mukana olevat 120 suuryritystä aikovat siirtyä integroi­ tuun raportointiin tänä vuonna. Joukossa on Coca Colan, Deutsche Bankin ja Unile­

verin kaltaisia alansa johtavia yrityksiä.

Uudenlainen raportointi herättää kiinnostusta myös Suomessa. KPMG:n neuvontapalveluista vastaava Christian Liljeström arvioi, että todennäköisesti muutama yritys siirtyy tänä vuonna integroituun raportointiin.

– Vastaanotto yrityksissä on ollut erit­ täin positiivinen tai vähintäänkin varovai­ sen myönteinen. Harvassa ovat olleet ne, joiden mielestä tämä on täyttä hömppää, Liljeström sanoo.

ETEENPÄINKATSOVA NÄKÖKULMA YRITYSVASTUU­RAPORTTI Sidosryhmäsuhteet, liiketoiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset liiketoiminnasta

VUOSIRAPORTTI Liiketoiminnan yleiskatsaus, edellisen vuoden tärkeimmät saavutukset, esimerkkejä liiketoiminnasta

Pitkän aikavälin näkymä Kuudesta pääomaluokasta syntyvä arvonmuodostus Johdon näkemys tulevasta

INTEGROITU RAPORTOINTI YHDISTÄÄ MONTA RAPORTTIA

INTEGROITU RAPORTOINTI

SIJOITTAJASUHDEMATERIAALI Lyhyen aikavälin näkymät, riskit, toimintaympäristön ja markkinoiden kuvaus liiketoiminnasta

TALOUS­RAPORTOINTI Edellisen vuoden tai vuosineljänneksen luvut ja tulos

Täsmätietoa sijoittajille Kiinnostus on ymmärrettävää, sillä integroidun raportoinnin uskotaan tuovan hyötyä niin yrityksille, sijoittajille kuin muillekin sidosryhmille.

– Tavoitteena on entistä topakampi paketti, jossa korostetaan kaikkein oleelli­ simpia asioita.

Uudenlainen raportointi painottaa yrityksen tulevaisuuden näkymiä, ansain­ talogiikkaa, liiketoimintamallin toimivuutta sekä toiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan.

Tämä tehdään käytännössä yhdistä­ mällä ja parantamalla informaatiota, jota nykyiset vuosikertomukset, vastuullisuus­ raportit ja sijoittajainformaatio tarjoavat.

– Kyse ei siis ole raportoinnista rapor­ toinnin päälle. Päinvastoin, hyvin tehtynä integroitu raportointi vähentää työmäärää.

Helpotusta raportoijan työtaakkaan Monissa yrityksissä on tuskastuttu tämän­ hetkisen raportoinnin valtavaan työmää­ rään. Sijoittajat puolestaan valittavat, että tarjotusta materiaalista on hankalaa poimia yrityksen arvoon vaikuttavat ydinasiat.

– Raportoinnista tulee helposti viidakko, jossa olennaisuus katoaa. Rapor­ teissa on paljon yksityiskohtia. Niiden merkityksestä tai liittymisestä toisiinsa ei saa aina käsitystä.

Tällä hetkellä vuosikertomusten ja yhteiskuntavastuuraporttien sivumäärä voi kaiken kaikkiaan nousta satoihin sivuihin.

– Integroitu raportointi puristaisi kokonaisuuden sataan sivuun, jopa vähempään.

Liljeström uskoo uuden raportointita­ van antavan myös nykyistä tuoreempaa tietoa yrityksestä. Perinteisten vuosi­ raporttien tiedoista osa on auttamatta vanhentunut, kun julkaisu tulee keväällä ulos painosta.

– Pitkän tähtäimen tavoite on, että kerran vuodessa julkaistavan raportin sijaan yritys tekee sähköisen version, johon voidaan tehdä tarvittaessa muutok­ sia – kun esimerkiksi yrityksen strategiaa tai ansaintamallia tarkistetaan.

Toiminnan vaikutukset esille Integroidussa raportoinnissa yrityksen tulisi kertoa mahdollisimman konkreet­ tisesti toimintansa vaikutuksista ympä­ röivään yhteiskuntaan. Tämä tehdään kuuden eri pääomalajin kautta, joita ovat taloudellinen, tuotantorakenteiden, ainee­ ton, inhimillinen, sosiaalinen ja luonnon pääoma.

– Yrityksen liiketoiminnan vaikutuk­ sesta pääomalajeille tapahtuu jotakin.

Vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kiel­ teisiä. Näistä yrityksen tulisi raportoida.

Kaikkia yrityksen toiminnan vaikutuk­ sia on vaikea mitata numeroilla. Uusi raportointi ei tätä myöskään edellytä.

Integroidun raportoinnin suurin ero nykykäytäntöön verrattuna on eteenpäin katsova näkökulma.

– Toki myös menneisyys on jatkossakin tärkeää. Yrityksen näkymät rakentuvat sille, mitä on ennestään saatu aikaiseksi.

Liljeströmin mukaan tulevaisuuteen suuntautuvasta raportoinnista hyötyvät ennen muuta sijoittajat.

– Hyvin laaditusta raportista saa entistä selkeämmän kuvan siitä, millä eväillä yritys aikoo tehdä tulevaisuudessa rahaa. Parempi ymmärrys ja ennakoi­ tavuus voivat vähentää pörssikurssien volatiilisuutta.

Vaikeinta tulevan hahmottaminen Liljeströmin mielestä haasteellisinta uudessa raportoinnissa on juuri tulevai­ suuden hahmottaminen. Vaikeuskerroin riippuu toimialasta. Toiset yritykset tietävät tilauskantansa pariksi vuodeksi eteenpäin, kun taas joillakin aloilla on vaikea ennustaa edes seuraavan kuukau­ den myyntiä.

– Toinen haaste on hahmottaa yrityk­ sen toiminnalle oleelliset pääomalajit ja kuvata selkeästi yrityksen vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan.

Päävastuu integroidusta raportoinnista on yrityksen talousjohtajalla. Työssä on tyypillisesti mukana myös sijoittajasuh­ teista ja yritysvastuusta vastaavia ihmisiä ja controllereita. Raportointiin tarvittava tieto tulee liiketoiminnoilta.

– Myös yrityksen ylimmällä johdolla ja hallituksella on oma roolinsa, että työ menee oikeaan suuntaan.

1/14 VIEW 9

HUOLELLINENYRITYS

välttää jälkiverot Yritysten on varauduttava myös jatkossa verottajan tiukkaan linjaan siirtohinnoissa. Ikävien yllätysten välttämiseksi on syytä käydä läpi entistä tarkemmin siirtohinnoittelun perusteet ja sen dokumentointi.

Teksti Matti Remes / Kuvat Riku Isohella ja Ingimage

Y

rityksiin tehdyt verotarkas­ tukset ja siirtohinnoista määrätyt kymmenien miljoonien eurojen jälkive­ rot ovat hallinneet viime kuukausina otsikoita. KPMG:n Tax Partner Eric Sandelin muistuttaa, että kyse ei ole vain suomalaisyrityksiä koskevasta asiasta. Kaikkialla maailmassa talousvai­ keuksissa kamppailevat valtiot etsivät uusia verotuloja.

Verottajan tähtäimessä ovat nyt etenkin suuret kansainväliset yhtiöt, joilla on liike­ toimintaa useissa maissa ja jotka käyttävät siirtohinnoittelua konsernin sisäisessä liiketoiminnassa. Jälkiveroja on ropissut siirtohinnoista, jotka eivät ole olleet verot­ tajan mielestä markkina­ehtoisia.

– Siirtohinnoittelussa määrätyistä

10 VIEW 1/14

jälkiveroista puhutaan kymmenistä, jopa sadoista miljoonista euroista. Verotar­ kastuksissa on selvästi nähtävissä, että muissa verolajeissa havainnot ja oikaisut ovat pieniä.

Suomen verottajalla tiukka linja Sandelin korostaa, että kyse on verottajan kiristyneistä tulkinnoista. Siirtohintoja koskevissa säännöksissä ei ole tapahtunut muutoksia pitkään aikaan.

– Veroviranomaiset voisivat toimia myös toisin. Ensimmäisessä verotarkas­ tuksessa yritykselle annettaisiin ohjausta siirtohinnoittelun ja sen dokumentoinnin parantamisesta. Jälkiveroja tulisi vasta sitten, jos verovelvollinen ei ota opikseen.

Nyt verohallinto näyttää Sandelinin mukaan tehneen linjauksen, jonka mukaan

puutteisiin puututaan aggressiivisesti ja määrätään veronoikaisuja haarukan ylälaidasta. Kaikissa maissa verottajan linja ei ole ollut samanlaista. Esimerkiksi Ruotsissa Sandelin ei ole havainnut saman­ suuruisia veronoikaisuja ja jälkiveroja kuin Suomessa tai vaikkapa Tanskassa.

– Verottajan kiristyneet tulkinnat eivät ainakaan paranna Suomen mainetta tilanteessa, jossa maa tarvitsee kipeästi uusia tuotannollisia investointeja.

Viisas yritys varautuu ennalta Sandelin ennakoi verottajan aggressiivisen linjan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

– Tämä ei ole ohimenevä ilmiö, päinvastoin. Yritykset joutuvat jatkossakin elämään epävarmuudessa ja odottamaan ratkaisuja useita vuosia.

Verojalanjäljen raportointi kaipaa selkeyttä

Verottajan päätöksiin voi hakea muu­ tosta verotuksen oikaisulautakunnasta, sen jälkeen hallinto-oikeudesta ja viimei­ seksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Toinen vaihtoehto on lähteä hakemaan alusta lähtien vastaoikaisua toisesta maasta, jota siirtohinnoittelu koskee.

– Yrityksen kannattaa miettiä huolella, millaisen strategian valitsee. Kaikissa tapauksissa on varauduttava pitkään prosessiin. Suomessa lainvoimaiseen ratkaisuun menee helposti seitsemän vuotta. Intiassa kaikkien oikeusasteiden läpikäynti voi viedä 25 vuotta. Sandelinin mielestä kyse on niin suurista taloudel­ lisista asioista, että yritysten kannattaa viimeistään nyt käydä siirtohinnoittelun perusteet entistä huolellisemmin läpi.

– Myös siirtohinnoittelun dokumen­ tointi on tehtävä huolellisesti, jotta se voidaan todistaa verottajalle markkina­ ehtoiseksi kaikissa tilanteissa. Muuten saatetaan joutua vuosien päästä kerää­ mään todisteita asiasta.

Yhä useammat yritykset raportoivat maksamiensa verojen määrän ja julkaisevat niin sanotun verojalan­jälkensä. Samalla yritykset kaipaavat kuitenkin nykyistä selkeämpiä linjauksia ja malleja, mitä raportoinnin tulisi sisältää, sanoo KPMG:n veropalvelujen johtaja Timo Torkkel. Pörssiyhtiöillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta kertoa kaikista maksamistaan veroista tai eritellä niiden jakautumista maittain.

– Moni yritys haluaa kuitenkin tuoda esille isoa kuvaa ja kertoa, mikä on niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus tässä asiassa.

Suomalaisista yrityksistä muun muassa Fortum, Kesko, Neste Oil, Kemira, Terveystalo ja Itella ovat raportoineet

verojalanjäljestään. Torkkel odottaa raportoivien yritysten määrän kasvavan tänä vuonna.

Selkeyttä raportointiin voi tuoda läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting), jossa on tehty kattava selvitys yritysten laillisista verokäytännöistä.

Hankkeessa hahmotettiin 15 kehittämiskohdetta, joihin kuuluivat muun muassa verotuksen avoimuus eli verojalanjälki. Listalta löytyy myös siirtohinnoittelu.

– OECD:n paperi on pitkästä aikaa todella merkittävä veropoliittinen kannanotto, jonka pohjalta on tulossa konkreettisia suosituksia.

Eric Sandelin ennakoi verottajan aggressiivisen linjan jatkuvan.

– Yritykset joutuvat jatkossakin elämään epävarmuudessa.

Timo Torkkel odottaa verojalanjälkensä raportoivien yritysten määrän kasvavan.

– Moni yritys haluaa kertoa, mikä on niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus tässä asiassa.

Eric Sandelin Tax Partner, KPMG Puh. 020 760 3693 eric.sandelin@kpmg.fi

Timo Torkkel Tax Partner, KPMG Puh. 020 760 3370 timo.torkkel@kpmg.fi

1/14 VIEW 11

Uusi talo

TUO TILAA KASVULLE KPMG:n uusi talo Töölönlahden eteläpäässä valmistui helmikuun lopussa, ja työt uusissa tiloissa päästiin aloittamaan maaliskuussa.

Uuden talon myötä uudistuivat myös yhtiön työskentelytavat.

Teksti Anna Vanninen / Kuvat Matti Immonen

12 VIEW 1/14

Talon ympäristöystävällisyydestä kertovan LEED-sertifikaatin kriteereihin kuuluu muun muassa se, ettei talon julkisivua valaista.

LEED-pisteitä nostaa myös sijainti, sillä talo on julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen väylien leikkauspisteessä.

K

iireisimpään tilinpäätöskauteen osuva muutto ei saanut toimitusjohtaja Raija-Leena Hankosta stressaantumaan.

Muuttoa on valmisteltu jo puoli vuotta.

Uudessa toimitalossa KPMG:n noin kuutta sataa työntekijää eivät odota vain uudenkarheat puitteet, vaan koko työskentelytavan muutos.

– KPMG:ssä toteutetaan One Firm -konseptia; olemme yhtenäinen, mutta monialainen yhtiö, josta asiakkaat voivat löytää hyvin laaja-alaista osaamista. Uusi talo tukee tätä ajattelua ja yhdistää meitä myös sisäisesti organisaationa, Hankonen kuvailee.

Tähän asti KPMG on tunnettu monen eri palvelualueen yrityksenä. Hankosen mukaan osa asiakkaista mieltää yhtiön edelleen tilintarkastusfirmaksi, toiset tuntevat KPMG:n veropalvelujen tuottajana, kolmannet liikkeenjohdon ja yritysjärjestelyiden konsulttiyhtiönä. Edellisissä toimitiloissa nämä kaikki osaamisalueet olivatkin fyysisesti erillään toisistaan.

– Kuitenkin kun maailma on muuttunut ja monimutkaistunut, huomataan, että vahvan syväosaamisen lisäksi tarvitaan myös hyvin laaja-alaista osaamista. >>

1/14 VIEW 13

”Kolmen viimeisen vuoden aikana KPMG:n henkilömäärä on kasvanut lähes 200 asiantuntijalla yli 800 henkilöön.

Emme voisi jatkaa tätä suuntaa ilman uusia tiloja. Meidän täytyy uskaltaa tehdä eteenpäin vieviä ja tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.”

Töölönlahdella pystymme entistä suju­ vammin työskentelemään yhdessä yli näiden osaamisalueiden, asiakkaidemme parhaaksi.

Avoin tila, avoin työyhteisö Uuden talon tilat on tehty muunneltaviksi ja siirreltäviksi. Avotilaa on paljon, eikä henkilökohtaisia kiinteitä työpisteitä juurikaan ole. Työskentelytiloja löytyy avokonttorin työpisteistä kokoushuoneisiin ja vapaamuotoisista kahvilamaisista yhteistiloista erillisiin puheluhuoneisiin.

Ajatustenvaihto muuttuu jokapäiväi­ seksi ja luontevaksi, kun veroasiantuntijat, tilintarkastajat ja konsultit työskentelevät samoissa tiloissa toistensa kanssa ja yhteistyöryhmiä muodostetaan asiakkuuk­ sien ja toimialojen mukaan.

Hankonen odottaa innolla uutta, entistä dynaamisempaa työskentelytapaa.

– Uskon, että pystymme vastaamaan paremmin toimialan kehitystarpei­ siin. Meillä on paremmat lähtökohdat ja mahdollisuudet kehittyä ja löytää uudenlaisia ratkaisuja ja ideoita, kun oman ydin­osaamisalueen ulkopuolelta tulee jatkuvasti ajatuksia ja virikkeitä muilta kollegoilta.

Arvoja toteuttamassa

”Töölönlahdella pystymme entistä sujuvammin työskentelemään yhdessä yli osaamisalueiden.”

14 VIEW 1/14

Talon haluttiin tukevan ja toteuttavan KPMG:n arvoja, kuten yhdessä työsken­ telyä, toisten arvostamista, yhteiskun­ nallisen vastuun kantamista ja muille esi­ merkkinä toimimista. Uudet tilaratkaisut ja työskentelymallit auttavat toteuttamaan arvoja käytännössä.

– Henkilöstön näkökulmasta sillä, missä ja minkälaisissa tiloissa toimimme, on suuri merkitys. Meidän täytyy edelleenkin pystyä houkuttelemaan alan parhaita osaajia riveihimme, Hankonen sanoo.

Osittain samasta syystä talon suunnit­ telussa otettiin huomioon energiaviisaus, tehokkuus ja vastuullisuus.

– Työntekijöidemme keski-ikä on vain 35 vuotta. Etenkin nuorten keskuudessa vastuullisuus on yksi KPMG:n tärkeim­ mistä arvoista. Muun muassa sen vuoksi haemme talolle ympäristöystävällisestä toteutuksesta kertovaa LEED-sertifikaattia.

Tilaa tulevaisuudelle Hankonen on saanut kuulla myös ihmet­ televiä kommentteja siitä, että KPMG on ryhtynyt tällaiseen toimitilahankkeeseen taloudellisesti haastavana aikana. Hän muistuttaa, että talo on sijoitus tulevai­ suuteen, ja se on maksettu ja maksetaan kovalla työnteolla ja yhtiön kasvulla.

Toimivammat tilat mahdollistavat paitsi

fiksumman ja tehokkaamman työsken­ telyn, myös entistä laajemmin erilaisten kasvumahdollisuuksien tunnistamisen.

– Asiakkaidemme tarpeet meidän palvelutarjontamme suhteen monimuo­

toistuvat talouden ja liiketoimintaympäris­ töjen murroksessa. Meidän täytyy pystyä ennakoimaan näitä muutoksia ja kehittää omaa toimintaamme niin, että pystymme >> parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan

Tehokkuutta ja muunneltavuutta Kun arkkitehdit Jaana Tarkela ja Aki Davidsson kutsuttiin suunnittelukilpaan Töölönlahdelle rakentuvasta uudesta KPMG:n talosta, hahmottui paperille ensin kaareva viiva. Haasteena oli pitkä ja kapea tontti, ja aaltomaisesta muodosta lähteneestä ideasta tuli arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen julkisivu.

– Muoto tuli paikan luonteesta. Toisin kuin muilla radanvarren taloilla, tällä ei ole suoraa yhteyttä Töölönlahden puistoon. Kaarevalla linjalla ja julkisivun pehmeillä, vihreillä lasin sävyillä halusimme viestiä Töölönlahden puiston läheisyydestä Elielinaukion päätyyn saakka, arkkitehti Tarkela kertoo.

KPMG:n toiveiden mukaan työtiloista tehtiin nykyaikaisia ja muunneltavia. Valo kulkee kapean talon läpi, ja aulatilaan aukeavat yläkerrokset muodostavat kauniin, viuhkamaisen muodon.

– Talon aula on hyvä esimerkki modernista toimitilasta. Korkea ja kapea aula on näyttävä, mutta silti tehokas. Ylenpalttinen tilan tuhlailu ei kuulu nykyaikaisen yrityksen toimintaan, Tarkela kuvailee.

Arkkitehtien mukaan tärkeintä suunnittelussa oli keskittyä talon käyttäjän toiveisiin ja tarpeisiin.

Julkisivun väreillä ja muodoilla tuotiin ajatusta luonnosta.

1/14 VIEW 15

Uusi talo on huomioi myös työmatkalaiset. Rautatieasema on vieressä ja pyöräilijöitä varten on lämmin pyörävarasto, suihku, pukuhuone ja ulkovaatteiden kuivaustilat.

asiakkaidemme toiminnan tavoitteita. En usko tämän onnistuvan vanhoilla toiminta­ malleilla.

Kolmen viimeisen vuoden aikana, kun Suomessa on ollut taloudellisesti vai­ keammat ajat, KPMG:n henkilömäärä on kasvanut lähes 200 asiantuntijalla yli 800 henkilöön.

– Emme voineet jatkaa tätä suuntaa ilman uusia tiloja, sillä vanhassa toimistossa ei ollut enää kasvumahdollisuuksia. Meidän täytyy uskaltaa tehdä myös eteenpäin vieviä ja tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Paikal­ laan seisominen ei ole toimiva vaihtoehto meille. Hihat käärimällä ja työtä tekemällä – työn iloa unohtamatta – pääsemme parhaiten eteenpäin, Hankonen summaa.

Lemminkäisen toimitilarakentamisen johtaja Jussi Niiranen kertoo, että talon julkisivuksi valittiin lasia, joka suodattaa mahdollisimman paljon lämpöä, mutta päästää silti mahdollisimman paljon valoa sisään.

Moderni talo säästää energiaa Lemminkäinen sai KPMG:n toimitalon rakentamisessa soveltaa uutta toimistotalotekniikkaa. Talosta haluttiin energiatehokas ja moneen muuntautuva.

Silti esimerkiksi lasinen julkisivu lisäsi haasteita sisälämpötilan kontrollointiin.

– Talo liitettiin Helsingin energian kaukokylmäverkkoon, joka on ympäristöystävällinen ja energiatehokas tapa rakennuksen jäähdyttämiseen, Lemminkäisen toimitilarakentamisen johtaja Jussi Niiranen sanoo.

Toimistotilojen muunneltavuus mahdollistettiin asennuslattialla, joita Suomessa on vähemmän käytetty tällaisessa laajuudessa. Sähkö ja muut johdotukset sekä rasioinnit on asennettu asennuslattian alle, jolloin tilojen järjestystä voidaan helposti muuttaa.

– Myös valaistuksessa kiinnitettiin huomiota energiansäästöön. Tiloissa on liiketunnistimet sekä valoisuusanturit, jotka sammuttavat valot silloin, kun ulkovaloa tulee tarpeeksi, Niiranen kertoo.

16 VIEW 1/14

KOLUMNI

Sisäisen valvonnan puutteet päätyvät yhä useammin otsikoihin Toistuvat johdon palkitsemisen, vastuullisuusongelmien ja väärinkäytösten nostattamat mediakohut kertovat siitä, ettei organisaatioiden sisäinen valvonta ole kunnossa.

Teksti Anneli Grönfors-Kallio / Kuva Nina Kellokoski

Hyvillä sisäisen valvonnan mekanismeilla rakennetaan selkeät periaatteet niin johtamiselle kuin ennakoivalle riskienhallinnalle – ja varmistetaan, että niitä myös noudatetaan. Valvontamekanismeja luotaessa on tärkeä muistaa, että lähes kaikkea organisaation toimintaa voidaan tarkastella ulkopuolisen silmin – näyttääkö toiminta tehokkaalta, tarkoituksenmukaiselta ja oikeudenmukaiselta kaikille sidosryhmille?

Anneli Grönfors-Kallio Director, Head of Internal Audit Risk and Compliance Services, KPMG

Paineet sisäistä valvontaa kohtaan ovat kasvaneet finanssikriisin myötä. Viranomaisvalvontaa ja lainsäädäntöä on kiristetty jättimäisin harppauksin. Vaatimukset koskevat laajaa joukkoa finanssialan yrityksiä ja niiden hallintoa, johtamista, prosesseja sekä tietojärjestelmiä. Suurennuslasin alla ovat ennakoiva liiketoimintariskien hallinta ja pääomavaatimukset, jotka turvaavat liiketoiminnan jatkuvuuden. Useimmissa organisaatioissa onkin valittu sisäiseen tarkastukseen asiantunteva, ulkoistettu kumppani, jolla on aktiivinen ja keskeinen rooli objektiivisena arvioijana ja johdon tukijana sisäisen valvonnan kehittämisessä.

Sisäisen valvonnan merkitystä ja sen tuottamaa lisäarvoa ei organisaatioissa usein täysin ymmärretä. Sisäinen valvonta ei ole vain osa taloushallintoa, eikä sen toimivuutta voi päätellä vain luvuista.

Sisäinen valvonta on olennainen prosessi strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja sillä on monta ulottuvuutta. Yhä tärkeämmäksi on noussut hallituksen ja johdon vastuu hyvien toimintaperiaatteiden määrittelyssä ja jalkauttamisessa. Johdon viestien ja arvojen mukaisen toiminnan merkitystä ei kannata väheksyä.

Ennakoinnin hyödyistä huolimatta ongelmiin tartutaan vasta, kun ne päätyvät otsikoihin tai liiketoiminta sakkaa. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan sijaan sisäisen valvonnan kehittäminen on usein isoimmissa organisaatioissa siiloutunut, jolloin yhteinen näkemys puuttuu.

Sisäisen valvonnan rakentaminen vaatii aluksi panostuksia osaamisen kehittämiseen kaikilla tasoilla sekä asianmukaisia järjestelmiä ja prosesseja. Siksi on olennaista, että organisaatiossa suunnitellaan sisäisen valvonnan toimintamallit, kontrollit ja järjestelmät vastaamaan sen oman toiminnan vaatimuksia. Ylimitoitettu valvonta pikemminkin hankaloittaa johtamista ja työntekoa kuin tukee sitä.

Vaikka tehtävää on vielä paljon, tietoisuus sisäisen valvonnan merkityksestä on kuitenkin lisääntymässä. Lopussa kiitos seisoo, sillä hyvä hallinto takaa, että organisaatio nauttii oman henkilöstön, asiakkaiden, sijoittajien ja muiden yhteistyökumppanien sekä kansalaisten luottamusta – ja kauaskantoisiltakin negatiivisilta vaikutuksilta voidaan välttyä!

1/14 VIEW 17

Talousjohto tarvitsee lisää muutosherkkyyttä Yritysten on pystyttävä ennakoimaan ja reagoimaan entistä paremmin megatrendien vaikutuksiin. Talous­ johtajat pohtivat KPMG:n CFO Insights -seminaarissa omaa rooliaan muutoksen hallinnassa.

Teksti Matti Remes / Kuvat Riku Isohella

Yritysten on katsottava entistä tarkemmin, miten megatrendit vaikuttavat niiden liiketoimintaan, sanoo brittiläinen huippu­ekonomisti Gerard Lyons.

18 VIEW 1/14

E

uroopan epävarmojen markkinoiden sijaan suomalaisyritysten kannattaa asemoida itsensä uudelleen ja hakea entistä rohkeammin mahdollisuuksia muilta alueilta. Tätä mieltä on brittiläinen huippuekonomisti Gerard Lyons, joka arvioi maailmantalouden kehitystä KPMG:n CFO Insights -kutsuseminaarissa loppu­ vuodesta 2013 Ateneumin taidemuseossa.

Lyons on Standard Chartered -pankin entinen pääekonomisti ja toimii nykyisin Lontoon pormestarin Boris Johnsonin taloudellisena pääneuvonantajana.

– Yritysten on syytä katsoa entistä tarkemmin, miten meneillään olevat megatrendit vaikuttavat niiden liiketoimin­ taan, Lyons muistutti.

Lyonsin mielestä yritysten kannattaa hyödyntää muun muassa kehittyvien talouksien nopeasti laajenevat kuluttaja­ markkinat. Myös kaupungistumisen jatkuminen ja etenkin keskikokoisten miljoonakaupunkien kasvu avaa uusia markkinoita.

Lyons huomautti, että finanssikriisistä ja epävarmoista ajoista huolimatta maail­ mantalous on kaksinkertaistunut kym­ menessä vuodessa. Hän uskoo kasvun jatkuvan ripeänä tulevinakin vuosina.

– Maailmantalous kasvaa seuraavien 20–25 vuoden aikana ennennäkemätöntä vauhtia.

Asenteet ja rakenteet uusiksi Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio nimesi kolme aluetta, joilta murrosvaiheessa voi nousta uusia suo­

malaisia menestystarinoita: ohjelmistoala, konepajateollisuus ja terveydenhuolto.

– Telecom-klusterin hajoamisen kautta on syntynyt valtavasti osaamista, joka on vielä 5–10 vuotta kuranttia tavaraa. Jos yritys tuottaa hyviä ohjelmistoja, vienti­ kauppa ja logistiikka saadaan nopeasti pystyyn kaikkialle maailmassa.

Konepaja-alalla Ritakallio uskoo palve­ luiden kasvun jatkumiseen. Yhä useam­ pien laitteiden kytkeytyminen internetiin ja mobiili viestintätekniikka mahdollistavat etävalvonnan ja -kunnossapidon myös Suomesta.

– Myös terveydenhuollon palveluissa on vientipotentiaalia.

Suomalaisyritysten menestyminen edellyttää Ritakallion mielestä kuitenkin asenne- ja rakennemuutosta.

– Meidän on päätettävä, haluammeko menestyä globaalissa muutoksessa vai kääntyä sisäänpäin. Tarvitaan myös yritys­ toimintaa tukevia poliittisia ja taloudellisia päätöksiä. Yrittämisen ja kasvun kannusti­ mia ei ole riittävästi.

Talousjohdolta vaaditaan valppautta Fazer-konsernin varatoimitusjohtaja ja CFO Jouni Grönroos kertoi, miten yrityksen talousjohto voi sopeutua jatkuvaan epävar­ muuteen ja markkinamuutoksiin.

– Kaikkiin tilanteisiin sopivia yleis­ sääntöjä ei ole. Koko ajan on seurattava valppaana tilannetta ja tehtävä havaintojen pohjalta päätöksiä.

Grönroosin mukaan kyse on tasapai­ nottelusta monien asioiden välillä, olipa sitten kyse oman liiketoiminnan kehittämi­ sestä, investoinneista tai yrityskaupoista.

– Sopivan balanssin löytäminen näiden välillä on talousjohdon arkipäivää. Välillä pitää miettiä, mitkä muutokset on tehtävä markkinamuutoksista tai kilpailijoiden toi­ menpiteistä riippumatta, ja mitkä on taas ehdottomasti tehtävä ennen kilpailijoita.

”Finanssikriisistä ja epävarmoista ajoista huolimatta maailmantalous on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.”

Grönroos korosti talousjohdon keskeistä roolia yrityksen strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa sekä toiminnan ohjauksessa.

– Keskeinen tehtävä on varmistaa, että yritykset ottavat strategiassa kantaa kasvuun ja luovat edellytykset kasvun suunnalle. Myös omistajan näkökulma on tärkeä. Joskus näkee suunnitelmia, jotka tähtäävät kasvuun, mutta unohtavat kannattavuuden.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut KPMG:n neuvontapalveluista vastaava johtaja ja partner Christian Liljestöm esitteli seminaarissa KPMG:n kansainvä­ lisen talousjohdon haasteita käsittelevän Being the Best -tutkimuksen avaintulokset.

Parhaiden kykyjen johtaminen ja rekrytointi nousi kärkisijalle taloustoimintojen menes­ tystekijänä tässä yli 440 talousjohdon päättäjää kattaneessa tutkimuksessa.

Christian Liljeström Partner, KPMG puh. 020 760 3832 christian.liljestrom@kpmg.fi

Being the best -tutkimukseen haastateltiin yli 440 talousjohdon päättäjää.

1/14 VIEW 19

OSAAJAT ESILLE

Luovuudella maksimoidaan asiakkaan hyödyt Director Erik Renfors nauttii vaihtelevasta työstään. Erikoiset toimeksiannot kiinnostavat, sillä ne pakottavat mukavuusalueen ulkopuolelle ja kehittävät osaamista Teksti Tiina Nurmi / Kuva Nina Kellokoski

Mitä päivittäiseen työhösi kuuluu?

Vedän kymmenhenkistä Financial Management -ryhmää, joka on osa johdon konsultointipalveluita. Myyn toimeksiantoja pääasiassa talous- ja rahoitusjohtajille ja seuraan, että niille asetetut tavoitteet saavutetaan aikataulussa. Lisäksi vastaan ryhmän resursoinnista ja tulosten kehittymisestä. Kyllä vaimoni edelleen ihmettelee, mitä oikein teen työkseni.

Mikä oli nuorena toiveammattisi?

Minulla ei ollut tiettyä unelma-ammattia. En lapsena tiennyt, että tällainen työ on edes olemassa. Lukiovaiheessa selkiintyi, että haluan opiskella kauppatieteitä. Kauppakorkeakoulusta valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt pankkiiriliikemaailmassa ja kansainvälisellä rahoitus­järjestelmätoimittajalla ennen KPMG:lle siirtymistä.

Miksi KPMG? Tulin KPMG:lle yritysoston kautta. Olen tyytyväinen, sillä täällä on mielenkiintoiset, vaihtelevat tehtävät ja mahdollisuus kasvattaa vastuita ja edetä uralla. Lisäksi täällä on hyvä ilmapiiri ja erinomaiset kollegat.

Millaisia ovat mielestäsi mielenkiintoisimmat tehtävät?

Sellaiset CFO:n tonttiin kuuluvat tehtävät, joissa pääsee pureutumaan harvinaisempiin aihealueisiin tai työt, joissa pääsee mukavuusalueen ulkopuolelle. Seuraan paljon alan julkaisuja ja KPMG tarjoaa myös koulutuksia eritasoisille asiantuntijoille, mutta haastavien tehtävien kautta oma asiantuntijuus kehittyy parhaiten.

Mitkä ovat vahvuutesi työssäsi?

Asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen. Pyrin aina keksimään niin hyvän ratkaisun ongelmaan, että asiakkaan odotukset ylittyvät. Toisaalta vahvuuteni liittyvät sisäiseen toimintaan ja pyrkimykseeni saada aikaan hyvin toimiva tiimi ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Mielikuvaan työstäsi liittyy paljon numeroita. Onko luovuudella sijaa?

Luovuutta tarvitaan ehdottomasti. Jokainen asiakas ja työtehtävä on oma tapauksensa. Emme mene copy-paste -tyylillä, vaan etsimme aina asiakkaalle parhaat ratkaisut. Harvassa ovat hankkeet, joissa luovuutta ei tarvittaisi.

Mistä haet vapaa-ajalla vastapainoa työllesi?

Talvisin seuraan jääkiekkoa katsomosta. Kannatan Espoon Bluesia.

Kesällä taas käyn katsomassa FC Hongan matseja. Molemmat suosikkijoukkueeni ovat tosin vähän heikossa hapessa. Lisäksi opetan lapsiani luistelemaan ja hiihtämään. Kesällä pelaamme jalkapalloa yhdessä.

20 VIEW 1/14

Data-analytiikalla

TIETO JALOSTUU HYÖDYKSI LIIKETOIMINNALLE Big data on ollut terminä tuttu jo 15 vuoden ajan. Kuitenkin vasta hiljattain keskustelu on siirtynyt siihen, miten tietomassat käytännössä muutetaan data-analytiikan avulla toimeenpanokelpoisiksi ja tuottaviksi liiketoimintaideoiksi. KPMG:llä Data & Analytics on noussut yhdeksi tämän hetken merkittävimmistä kehityshankkeista.

Teksti Anni Sironen / Kuvitus Jussi Jääskeläinen

D

atan ja sen analysoinnin tuomia uusia mahdollisuuksia hyödynnetään KPMG:llä Data & Analytics -kehityshankkeen myötä yhä tehokkaammin sekä sisäisesti että asiakkaille tarjottavissa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluissa.

– Kyseessä ei sinänsä ole uusi keksintö, sillä esimerkiksi big data on samantyyppinen termi. Tässä on kuitenkin kyse tiedon jalostamisesta modernim­ paan muotoon, jotta tietomassasta saa­ daan poimittua olennainen, liiketoimintaa uudella tavalla hyödyttävä tieto, Partner Esa Kailiala KPMG:ltä esittää.

– Tiedon jalostaminen auttaa meitä tehostamaan omia prosessejamme, mutta ensisijaisesti tavoitteenamme on jatkossa tuottaa datan ja sen analysoinnin

avulla lisäarvoa asiakkaillemme, lisää Tax Partner Juha Sääskilahti.

Tehoa tilintarkastuksiin Välillisen verotuksen tiimiä johtava Sääskilahti nostaa hyväksi käytännön esimerkiksi arvonlisäverotukseen liittyvien virheellisyyksien identifioimisen ja niiden korjaamisen.

– Arvonlisäverotuksessa läpikäytävien osto- ja myyntitransaktioiden määrä voi olla miljoonia. Perinteisillä työme­ netelmillä, eli manuaalisesti tehtävin pistokokein, ei ole ollut mahdollista päästä kovinkaan suureen tarkkuuteen.

Sen sijaan analysoimalla osto- ja myynti­ transaktiot ja niiden arvonlisäverokäsittely suoraan tietojärjestelmistä saatavan datan perusteella, voidaan käydä läpi jokainen

transaktio, jolloin kattavuus on täydellinen, Sääskilahti toteaa.

Data-analytiikan avulla kaikki mah­ dolliset poikkeamat saadaan esiin, joten pois jäävät myös esimerkiksi inhimilliset virheet.

– Työ voidaan tehdä teknologian avus­ tuksella nopeasti ja resursseja säästäen.

Sen lisäksi, että pystymme korvaamaan perinteisiä kontrollikeinoja, analyysi tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka tehokkaasti yritys on arvonlisäverotuksen näkökulmasta toiminut. Datasta voidaan poimia vaikkapa samanlaisina toistuvat poikkeavat tapahtumat ja tarkastella, mitä liiketoiminnassa on tuolloin tapahtunut.

Esiin saadaan siis myös kehityskohteita ja -mahdollisuuksia, Sääskilahti havainnol­ listaa. >>

1/14 VIEW 21

Putting the “and” in data and analytics DATA comes from many sources in many types, requiring many potential methods and techniques to produce an abundance of content to be applied for a variety of uses/decisions.

ANALYTICS is the process of examining and modeling data with the goal of drawing out useful information, discerning relationships, making connections, drawing conclusions and supporting decision making.

Understanding the different sources and types of DATA is key to using the most effective and efficient types of ANALYTICS for the right business context and right business result. Data and Analytics play independent and collective roles in driving value for our clients.

70 %

Lähes 70 prosenttia kansainvälisten yritysten talous- ja tietohallinto­ johtajista pitää dataa ja analytiikkaa erittäin tärkeänä kysymyksenä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

50 %

Dataan ja analytiikkaan liittyvän päätöksenteon kokee hankalaksi yli puolet yritysten talous- ja tietohallintojohtajista.

96 % Jopa 96 prosenttia yritysten talous- ja tietohallintojohtajista on sitä mieltä, että heidän organisaatiossaan dataa ja analytiikkaa ei hyödynnetä tällä hetkellä riittävästi.

Nostot Financial Timesin FT Remarkin KPMG:n toimeksiannosta toteuttamasta kansainvälisestä tutkimuksesta.

Yrityksissä hyödyntäminen vasta alkutekijöissään Uudenlaista tietoa liiketoiminnan kehittä­ miseksi syntyy myös silloin, kun lukuisista eri lähteistä – niin yrityksen sisäisistä järjestelmistä kuin ulkoisistakin tietoläh­ teistä - kerätystä tietomassasta saadaan poimittua oleelliset tiedot ja yhdistettyä ne liiketoiminnan kannalta järkevällä tavalla.

– Haasteena voi tosin olla se, että esi­ merkiksi globaalisti toimivassa yrityksessä tietoa on hajallaan eri paikoissa. Tiedon yhdistäminen antaa kaikkiaan kuitenkin varteenotettavia mahdollisuuksia, ja tässä myös me voimme olla asiakkaan apuna: voimme esimerkiksi toimia keskus­ telukumppanina haastaen yrityksen johtoa pohtimaan, mitä dataa yrityksen strategian ja ennusteiden perusteeksi käytetään, ovatko lähteet relevantteja ja

22 VIEW 1/14

luotettavia ja käytetäänkö niitä parhaalla mahdollisella tavalla, Kailiala kertoo.

Tämänkaltainen tiedon perinpohjainen hyödyntäminen ja saatujen analyysitulos­ ten tulkintakyky vaatii näkemystä siitä, miten data-analytiikka taipuu liiketoimin­ nan eteenpäin viemiseen.

– Datan ja sen analysoinnin tuottaman tiedon hyödyntäminen vaatii siis myös innovatiivisuutta ja rohkeutta, liiketoiminnan logiikka voi muuttua, Kailiala huomauttaa.

Analytiikan tuoman avun ymmärtämi­ nen ja hyödyntäminen on suomalaisissa yrityksissä vasta alkutekijöissään, mutta muutos on epäilemättä lähtenyt liikkeelle.

Myös KPMG:llä on tehty strategisia valin­ toja ja hankkeita teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen lisäämiseen, mistä Data & Analytics -kehityshanke on yksi esimerkki.

– Kansainvälisten selvitysten mukaan

tänä päivänä vasta 13 prosenttia yrityk­ sistä hyödyntää data-analyysiä kasvun hakemisessa. On kuitenkin päivänselvää, että kun ymmärrys analyysin tuottamasta lisäarvosta leviää, datasta ja sen analy­ soinnista tulee kiinteä osa sekä meidän että asiakkaidemme toimintaa, Sääskilahti uskoo.

Juha Sääskilahti Tax Partner, KPMG 020 760 3378 juha.saaskilahti@kpmg.fi

Esa Kailiala Partner, KPMG 020 760 3686 esa.kailiala@kpmg.fi

FONECTALLA

tehdään tiedosta arvokasta Monissa yrityksissä on viime vuosien aikana havahduttu pohtimaan, miten eri tietolähteistä kertyvä valtava tietomassa saataisiin valjastettua palvelemaan liiketoimintaa. Fonectalla big dataa on ryhdytty hyödyntämään esimerkiksi uusien palveluiden konseptoinnissa. Yhtiö hyödyntää tietoa sekä omassa toiminnassaan että tarjoaa sitä asiakkaidensa liiketoiminnan kehitykseen.

Teksti Anni Sironen / Kuva Riku Isohella / Kuvitus Shutterstock

F

onectan näkökulmasta katsottuna big datassa on kyse siitä, miten yhtiö voi hyödyntää sekä perintei­ sistä tietokannoista löytyvää tietoa että strukturoimatonta tietoa parhaalla mahdollisella tavalla.

– Strukturoimaton tieto täytyy kui­ tenkin kytkeä johonkin olemassa olevaan tietoon, jotta siitä tulisi relevanttia, uutta, luovaa, aidosti arvokasta ja käyttökel­ poista. Kaikkiaan parannamme big datan avulla kykyämme johtaa tiedolla: kun kasvatamme asiakasymmärrystämme

tietoon perustuen, pystymme ohjaamaan omaa toimintaamme oikeaan suuntaan, Fonectan IT- ja teknologiajohtaja Seppo Heikura kertoo.

Sisäisen hyödyntämisen ohella Fonec­ ­ta tuottaa vastaavia palveluita asiakkail­ leen rikastamalla tietoa näiden käyttöön – ja toteuttaa samalla käytännössä missiotaan ”Teemme tiedosta arvokasta.”

– Hyödynnämme dataa ja data-analyy­ siä esimerkiksi asiakkaidemme kohderyh­ mien määrittelyssä sekä markkinoinnin automaatiossa. Mitä enemmän meillä on

tietoa, sitä tehokkaammin pystymme aut­ tamaan heitä esimerkiksi potentiaalisten asiakkaiden löytämisessä, Heikura kuvaa.

Tiivistä dialogia ja tarve edellä Heikuran mukaan big datan hyödyn­ täminen on suomalaisyrityksissä vielä varhaisessa vaiheessa, mutta lupaavia esimerkkejä löytyy jo. Fonectalla big datan mahdollisuuksia ja hyötyjä alettiin pohtia noin vuosi sitten.

– Varsinaista big data -ympäristöä lähdimme rakentamaan tästä puolen >>

1/14 VIEW 23

Jarmo Kärkkäisen ja Seppo Heikuran mukaan tiivis dialogi liiketoiminnan ja teknologian ammattilaisten välillä on avainasemassa big datan hyödyntämisessä.

vuoden päästä. Samalla määrittelimme, mitä tietoa voisimme sinne viedä, miten tiedon jäsennys tehtäisiin ja mitä voimme tuloksista päätellä, Jarmo Kärkkäinen, Head of Architecture, Fonectalta kertoo.

Kehitystyöhön otettiin mukaan varhaisessa vaiheessa myös liiketoi­ minta. Mukaan ottamisen kautta saatiin nostettua esiin liiketoiminnan tarpeita, joihin data-analyysin kautta oli mahdollista vastata.

– Ratkaisut liiketoiminnan tarpeisiin syntyvät siitä, että pystymme tuottamaan ja analysoimaan tietoa uudella tavalla.

Siitä lähti myös idea, että voisimme luoda tiedon pohjalta PK-yrityksille kokonaan uuden konseptin, joka auttaa niitä palvele­ maan asiakkaitaan paremmin ja erottu­ maan kilpailijoistaan; hyödynsimme big data -teknologiaa palvelukonseptoinnissa.

Konseptia on jo testattu markkinoilla, ja positiivisen vastaanoton vuoksi se tullaan lanseeraamaan tänä vuonna. Matka ideasta toteutukseen on siis todella lyhyt, Kärkkäinen tiivistää.

Hänen mukaansa avainasemassa kehi­ tystyössä on ollut tiivis dialogi liiketoimin­ nan ja teknologian ammattilaisten välillä.

Myös Heikuran mukaan asiat kannattaa

24 VIEW 1/14

pitää yksinkertaisina ja luoda järjestelmä niiden tarpeiden mukaan, mitä liiketoi­ minnalla on.

– Mielestäni kannattaa lähteä tarve edellä, eikä rakentaa koko maailmaa valmiiksi ja miettiä vasta sitten mitä sillä tehdään. Toisin sanoen rakennetaan ympäristö, kootaan data ja ymmärretään oma data. Tämän jälkeen lähdetään hake­ maan oikeita kysymyksiä, joihin pitäisi vastata, hän kiteyttää.

Liikkeelle pääsee pienin kustannuksin Kärkkäinen nostaa big datan hyödyntä­ misen eduksi pienet alkuinvestoinnit.

Esimerkiksi toiminnan vaatimia työkaluja ja ympäristöjä hän pitää sen pienimpänä pullonkaulana.

– Markkinoilta löytyy erilaisia työkaluja, joista olemme kokeilleet useita. Big data -ympäristöjen luomisessa tarvittava teknologia näyttääkin tällä hetkellä haas­ teista pienimmältä. Sen sijaan suurempia haasteita on ollut datan siirtämisessä hallitusti alkuperäisistä lähteistä big data -ympäristöön.

Työkaluja suurempi haaste on myös teknologinen osaaminen, sillä tiedon

tehokkaammassa hyödyntämisessä vaa­ ditaan mielikuvitusta ja näkemystä siitä, mitä datalla halutaan ylipäätänsä tehdä.

– Yksi suuri haaste on siinä, miten pal­ jon osaamista yrityksestä löytyy, Heikura myöntää, ja jatkaa: – Onneksi ulkopuolista apua on tarjolla ja tietointensiivisenä yrityksenä Fonectalla on osaamista ja nopeasti uutta omaksuvia työntekijöitä. Järjestimme muun muassa suurehkon sisäisen koulutuksen, minkä seurauksena moni ymmärsi, että oikeastaan kyseessä on vain yksi uudenlainen tapa käsitellä tietoa.

Heikura kertoo pitävänsä teknologiaa kaikkiaan enemmänkin kehittyvänä pro­ sessina, jossa tulee koko ajan jotain uutta täydentämään vanhaa. Yhtä lailla big data ei korvaa mitään, vaan kyse on vanhaa täydentävästä, uusia mahdollisuuksia avaavasta asiasta.

– Uskoa big datan mahdollisuuksiin voidaan puolestaan vahvistaa tulosten kautta, niin mekin teimme. Aluksi tämä oli meillä vain hanke, jossa kokeilimme big dataa. Kun hyötyjä alettiin saada, oli muutkin helpompi saada innostumaan asiasta, Kärkkäinen summaa.

AJANKOHTAISIA JULKAISUJA Sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia ja julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla kohtaavat.

Going beyond the data – tuloksellista liiketoimintaa datan ja analytiikan avulla Dataan ja analytiikkaan (Data & Analytics, D&A) liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta selvitettiin tutkimuksessa, jonka FT Remark toteutti KPMG:n toimeksiannosta elokuussa 2013. Maailmanlaajuiseen tutkimukseen osallistui 144 talous- ja tietohallintojohtajaa yrityksistä, joiden liikevaihto oli vähintään miljardi US-dollaria.

High Growth Markets – kasvua kehittyvillä markkinoilla KPMG:n High Growth Markets kartoittaa kasvutalouksien tarjoamia investointimahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Julkaisumme tarkastelee tuoreimmassa numerossaan kasvuun ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä niin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa kuin Aasiassakin.

Evolving Banking Regulation Evolving Banking Regulation 2014 raportissa luodaan katsaus tämän hetken sääntely-­ympä­ristöön Euroopassa, Lähiidässä ja Afrikassa.

Keskiössä on neljä avainteemaa: organisaatiorakenne; toimintatavat, markkinat ja kuluttajakäyttäytyminen; asiakasdatan tai -tiedon hallinta ja raportointivaatimukset sekä riskienhallinta.

Tutustu julkaisu­tarjontaamme osoitteessa www.kpmg.fi.

Julkaisut ovat luettavissa myös KPMG:n iPad-sovelluksella.

Necessity: the mother of innovation – kehittyvien markkinoiden terveydenhuollon tulevaisuus KPMG:n toteuttama tutkimus tarkastelee haasteita, joita hallitukset, rahoittajat ja palvelujen tuottajat kohtaavat etsiessään vaihtoehtoja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi vastaamaan tämän kasvavan ja vaurastuvan keskiluokan kysyntään ja odotuksiin.

Consumer Currents Kysymys, jonka tulisi olla jokaisen kuluttajabisneksessä toimivan yrityksen johdon ja hallituksen ykkösprioriteetti, on kasvun ja nimenomaan oikeanlaisen kasvun luominen.

Consumer Currents -julkaisussa keskitytään ajankohtaisiin kehitystrendeihin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita kuluttajatoimialalla on edessään vähittäiskaupasta valmistajiin ja alihankkijoihin.

Global Anti-Money Laundering Survey Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä (Anti-Money Laundering, AML) koskeva lainsäädäntö ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat pankki-, vakuutus-, rahoitus- ja sijoitustoimialan yrityksissä korkealla ylimmän johdon agendalla. KPMG:n Global Anti-Money Laundering Survey 2014 perustuu 317 asiantuntijan näkemyksiin rahanpesun vastaisten toimien nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista.

Kauppalehden Johtamisen käsikirjat KPMG:n asiantuntijat toimivat pääkirjoittajina ja kirjoittajina Kauppalehden Johtamisen käsikirjat -sarjassa. Tämä Kauppalehden palvelukonsepti on haastanut jo pian 10 vuotta suomalaisia johtajia ja esimiehiä tekemään parempia päätöksiä. KPMG:n monet asiantuntijat ovat kirjoittaneet ja vastanneet omalta osaltaan muun muassa Talouden ja rahoituksen johtamisen sekä Yrityskaupat ja omistussuhteet -käsikirjojen sisällöistä.

1/14 VIEW 25

Van der Veerin mukaan Latinalaisessa Amerikassa pahimpia kasvun rakenteellisia esteitä ovat edelleen esimerkiksi yleinen kilpailun ja kilpailukyvyn puute.

Latinalainen Amerikka ja Afrikka houkuttelevat investoijia KPMG:n kutsuvierasseminaarissa Kasvusstrategia kehittyvillä markkinoilla kehotettiin kääntämään katse kohti kasvutalouksia Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Shellin entisen toimitusjohtajan Jeroen van der Veerin mukaan nyt on oikea aika investoida Brasiliaan ja moniin muihin Latinalaisen Amerikan maihin, joissa on päästy 4–6 prosentin talouskasvuun globaalista taantumasta huolimatta.

Teksti Eeva Ahotupa / Kuvat Riku Isohella

B

rasilian talouskasvu on ollut suurten infrastruktuuri- ja ener­ giahankkeiden varassa. Näistä ulkomaiset ja kotimaiset sijoittajat ovat saaneet ajoittain hyvin kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle, van der Veer sanoo.

– Samalla keskiluokka on vaurastunut, ja keskiluokan kysyntä kehittää palveluita kiivaampaa tahtia kuin muualla Latinalai­ sessa Amerikassa. Nyt on otollinen aika investoida maahan.

Nykyisin muun muassa Philipsin ja ING:n hallitusten puheenjohtajana toimiva van der Veer tuntee erityisen hyvin Bra­ silian energiamarkkinat, jotka perustuvat pitkälti maan öljyvarantoihin.

26 VIEW 1/14

– Öljy- ja energiateollisuus ovat autta­ neet sietämään globaalin talouden kriisiä monia muita maita paremmin. Brasiliassa on nyt hyvä vaihe, van der Veer sanoo.

Panosta paikallisuuteen ja nollatoleranssiin korruptiossa Van der Veer näkee merkittäviä kasvu­ mahdollisuuksia useilla aloilla Brasiliassa.

Muun muassa autoteollisuus, ICT-palvelut, kiinteistöala, infrastruktuurihankkeet ja terveydenhuolto tarjoavat hänen mukaansa yrityksille ja sijoittajille hyviä mahdollisuuksia.

– Ulkomaiset yritykset hyväksytään aiempaa paremmin Latinalaisessa Ame­

rikassa, sillä asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi.

Van der Veer muistuttaa, että maan­ osan maissa on muistettava nollatole­ ranssi korruptiota vastaan. Sama nolla­ toleranssi pätee myös Afrikkaan. Myös kulttuuriset erot tulee ottaa huomioon ja rekrytoinnissa on napattava parhaat paikalliset keskitason johtajat.

– Toiminnan fokuksen tulee olla siinä, mitä yrityksen pitää saada aikaan, van der Veer painottaa.

Afrikka – monien mahdollisuuksien manner Seminaarissa puhuneen KPMG:n Global Africa -praktiikan COO Anthony Thunstromin mukaan myös Afrikan markkinat tarjoavat nyt mittavia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia.

YHDYSVALLAT 9 372 180 km2

INTIA 3 166 830 km2 ARGENTIINA 2 766 899 km2

AFRIKKA

LÄNTINEN EUROOPPA 4 939 927 km2

30 301 596 km2

KIINA 9 597 000 km2

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuusi maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta on sijainnut Afrikassa. Monet kasvutaloudet erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, kuten Gabon, Namibia, Angola, Nigeria, Ghana ja Sambia ovat olleet yli 6 prosentin kasvuvauhdissa viime vuosina.

– Pohjois-Afrikassa taloudellinen tilanne on arabikevään jälkeen ollut vaikea, mutta se on saanut monet mantereen hallituksista tajuamaan, että heidän on tehtävä enemmän töitä kansalaisten hyväksi, Thunstrom sanoo.

Thunstromin mukaan erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa on herätty muutoksen tarpeeseen.

– Pohjoismaiden terveydenhuolto on maailman parhaita. Suomalaisyritysten kannattaa rohkeasti miettiä, mitä tarjottavaa heillä voisi alalla olla.

Afrikan valtavat luonnonvarat ja monin paikoin vielä kehittymätön infrastruktuuri houkuttelevat osaavia yrittäjiä.

Infrastruktuurihankkeita Thunstrom pitää Afrikan suurimpana yksittäisenä mahdollisuutena investoijille. Lisäksi hän nostaa esille kuumimmista teollisuuden aloista mobiiliteknologian ja kehottaakin esimerkiksi mobiilimaksupalveluja tarjoavia yrityksiä tarttumaan tilaisuuteen nopeasti.

– Myös luksustuotteiden kysyntä on kasvanut. Esimerkiksi Keniassa ja Mosambikissa Louis Vuittonin kaltaisille merkeille on paljon kiinnostusta, Thunstrom kertoo.

Seminaarissa esiintyneet suomalaiset asiantuntijat toimitusjohtaja Harri Koponen sekä Fortumin johtaja ja PKC Groupin hallituksen puheenjohtaja Matti Ruotsala peräänkuuluttivat suomalaisyrityksiä etabloitumaan rohkeasti niin Afrikan kuin Latinalaisen Amerikan kasvutalouksiin.

Lataa itsellesi ilmainen Africa Business Guide -applikaatio Oletko suunnitellut investointia Afrikkaan? KPMG:n Africa Business Guide -sovellus tarjoaa kattavasti tietoa Afrikan eri maiden talouden tilasta, erityispiirteistä sekä muista investoijan kannalta tärkeistä teemoista. Applikaatio toimii sekä iPadissä että Android-tableteissa.

Lisätietoja www.kpmg.com

Thunstromin mukaan intialaiset ja kiinalaiset ovat investoineet jo mittavasti Afrikan markkinoihin, sillä he näkevät itsensä ja menneisyytensä Afrikan nykytilanteessa.

– Monessa Afrikan maassa ei tällä hetkellä ole käytännössä lainkaan kilpailua. Jos nyt lähdet esimerkiksi Tansaniaan ja aloitat liiketoiminnan, tulet käytännössä ”omistamaan” markkinan.

Viiden vuoden päästä tilanne tulee olemaan jo toinen ja markkina huomattavasti kilpaillumpi.

1/14 VIEW 27

UUTISIA Tuntematon uhka on todellinen Suomessa Useat yritykset pitävät verkon kautta tapahtuvaa teollisuus­vakoilua vain teoreettisena uhkana, joka on torjuttavissa virus­torjunnan ja salasanojen avulla. Suomessa meidän uskotaan olevan kehittyneiden haittaohjelmien ja verkkovakoilun osalta erityisasemassa. Tutkimus osoittaa, että näin ei ole.

– Puolessa tutkimuksessa mukana olleista organisaatioista havaittiin aktiivisia merkkejä käynnissä olevista tietomurroista, toteaa KPMG:n tietoturvapalveluista Suomessa vastaava Partner Mika Laaksonen.

KPMG:n julkaisemassa Unknown Threat in Finland -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suuryritysten tietotekniikkaympäristöjen altistusta uusille, kehittyneille haittaohjelmille, joita käytetään esimerkiksi verkkovakoiluun. KPMG:n tutkimuksessa selvitettiin ”Tuntemattoman uhan” tilanne Suomessa analysoimalla organisaatioiden verkon tietoliikennettä määrämittainen aika. Tarkoituksena oli selvittää yritysten altistumista uusille kehittyneille uhille ja nollapäivähaavoittuvuuksille, joista seurauksena voi olla muun muassa tietovuotoja.

Voit tutustua tutkimukseen osoitteessa www.kpmg.fi tai katsoa videon YouTube -kanavaltamme osoitteessa www.youtube.com/kpmgfinland.

Lisätietoja Mika Laaksonen, Partner, KPMG puh. 020 760 3337, mika.laaksonen@kpmg.fi Matti Järvinen, Senior Manager, KPMG puh. 020 760 3672, matti.jarvinen@kpmg.fi

KPMG vahva työllistäjä, globaali liikevaihto kasvoi 23,4 miljardiin dollariin

KPMG panostaa Data & Analytiikka -liiketoimintaan

Kansainvälisesti KPMG Internationalin (KPMG) jäsen­yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi ennätykselliseen 23,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin 30. syyskuuta 2013 päättyneellä tilikaudella.

Paikallisissa valuutoissa mitattuna liikevaihto kasvoi 3,7 prosenttia. Tilikauden aikana KPMG:n henkilöstömäärä kasvoi 3 000 työntekijällä. KPMG työllistää kansainvälisesti 155 000 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen korkein henkilöstömäärä.

KPMG International on perustanut KPMG Capital -rahastoyhtiön vuoden 2013 lopussa. KPMG Capital keskittyy data-analyytikan innovaatioiden rahoittamiseen ja kehittämiseen maailmanlaajuisesti. Data & Analytiikkaan panostaminen on yksi KPMG:n merkittävimpiä kehittämishankkeista tällä hetkellä.

KPMG Oy Ab:n liikevaihto 30.9.2013 päättyneellä tilikaudella oli 93,4 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Raija-Leena Hankosen mukaan kasvua syntyi tilintarkastus- ja veropalveluissa sekä IT-konsultoinnissa ja tietoturvapalveluissa, kun taas liikevaihdon laskua aiheutui yritysjärjestelymarkkinoiden hiljenemisestä suhteessa kahteen edelliseen hyvin vilkkaaseen yrityskauppavuoteen sekä siitä, että yhtiö ajoi alas kannattamattoman osan koulutusliiketoiminnastaan. Konsernin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla liikevoittoprosentin ollessa 8,8 prosenttia. Henkilöstömäärä kasvoi edelleen hieman ja oli tilikauden päättyessä 805.

KPMG Capitalin toimitusjohtaja Mark Toonin mukaan suuryritysten johtajat tunnustavat kiistatta datan ja analytiikan arvon liiketoiminnalle. Valtavien datavuorten jalostaminen analytiikan avulla bisnekselle arvokkaaksi ja hyödylliseksi tiedoksi on kuitenkin vaikeampaa kuin luullaan, Toon jatkaa. KPMG Capital investoi Data & Analytiikka -ratkaisuihin ja innovaatioihin, jotta asiakkaat voivat saada oivalluksia analytiikan avulla ja vahvistaa näin markkina- ja kilpailuasemiaan, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä hallita paremmin kustannuksiaan ja riskejään.

Lisätietoja KPMG:n toiminnasta tilikaudella 2012–13 löytyy KPMG Oy Ab:n ja KPMG Internationalin vuosikertomuksista osoitteissa www.kpmg.fi

28 VIEW 1/14

Lisätietoja www.kpmg.com

NASDAQ OMX, OUTI-KAISA OLLIKAINEN

Kuvassa vasemmalta oikealle: Marina Vahtola, Jari Paasikivi, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Simo Palokangas, Raija-Leena Hankonen ja Petteri Walldén.

Uponorin Jari Paasikivestä vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja Chair of the Year -palkintotilaisuuden yhteydessä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Avainasemaan nostettiin toimivan yhteistyön merkitys niin hallituksen ja johdon kuin yhtiön muiden sidosryhmien kanssa.

Lähes sata suomalaista hallitusammatti­ laista ja elinkeinoelämän vaikuttajaa kokoontui tammikuussa Pörssitaloon seminaariin, jossa palkittiin Uponor Oyj:n Jari Paasikivi vuoden 2013 hallituksen puheenjohtajana.

Palkitsemiskriteereissä mainittiin Paasi­kiven varmistaneen Uponorin strategian ja liiketoimintamallien uudistamisen yhtiön kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi vaativissa markkinaolosuhteissa. Palkitsemiseen vaikutti palkintolautakunnan puheenjohtaja Marina Vahtolan mukaan myös Paasikiven pitkäjänteinen toiminta suomalaisen teollisuuden hyväksi. Hän toimii tällä hetkellä Tekno­ logiateollisuus ry:n puheenjohtajana.

Paasikivi itse kertoi kiitospuheessaan hallitustyön kehittyneen Suomessa valtavasti viimeisten 15 vuoden aikana.

Erityisen merkittävänä hän pitää aktiivisen keskustelun lisääntymistä hallituksen ja johdon sekä yhtiön sidosryhmien kanssa.

– Yhteistyö on kaikille osapuolille – hallitukselle, omistajalle ja johdolle – tärkeää, jotta syntyy jaettu käsitys kokonaistilanteesta. Palkinto kannustaa jatkamaan omaa kehittymistäni hallitustyöskentelyssä, Paasikivi sanoo.

Henkilöstö mukaan hallitukseen?

Palkintotilaisuuden yhteydessä järjestettiin Chair of the Year 2013 -seminaari, jossa käsiteltiin mahdollisuuksia ja keinoja kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. Monessa puheenvuorossa toistui

Paasikiven tapaan ajatus yhteistyön merkityksestä.

Stig Gustavson, Konecranesin hallituksen puheenjohtaja, peräänkuulutti vahvemman yhteenkuuluvuuden tunteen luomista suomalaisilla työpaikoilla ja työelämässä. Hän ehdotti henkilöstön edustajien ottamista mukaan hallituksiin Saksan ja Ruotsin tapaan, mikä purkaisi yhtiöiden sisäisiä vastakkainasetteluja ja mahdollistaisi yhteisen käsityksen syntymisen.

Ehdotus keräsi varovaista kannatusta paneelikeskustelussa, joskin keskustelijat pitivät tärkeänä yhteistyömallien yhtiökohtaista sopimista hallituspaikkakiintiöi­ den sijaan. Tiiviimpi yhteistyö henkilöstön kanssa voisi kuitenkin helpottaa esimerkiksi vaikeita ratkaisuja ja niistä viestimistä.

Pohtiessaan hallitustyön mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen kasvuun panelistit – Maarit Aarni-Sirviö, Anne Brunila, Jukka Laitasalo, Pekka Mattila ja Risto Murto – nostivat avainasemaan toimivan yhteistyön liiketoimintajohdon ja hallituksen kesken. Keskinäisen sparraussuhteen ja tiimityön luominen on hallituksen puheenjohtajan keskeinen tehtävä.

Tiimityötä korosti omassa puheenvuorossaan myös Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry:n puheenjohtaja Jorma Eloranta.

– Erityisesti hallituksen puheenjohtajan on huolehdittava toimivasta sisäisestä dynamiikasta sekä hallituksen sisällä että toimitusjohtajan kanssa, jotta avoin

keskustelu ja mielipiteenvaihto ovat mahdollisia ilman konfliktia.

Vuoden 2013 Chair of the Year -seminaarin ja palkinnon mahdollistivat NASDAQ OMX ja KPMG. Muita yhteistyökumppaneita olivat Arvopaperi, Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry, Heidrick & Struggles ja Merilampi.

Chair of the Year -palkinto Chair of the Year on pohjoismainen tunnustuspalkinto, joka annetaan vuosittain kunkin Pohjoismaan parhaalle pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Jokaisessa Pohjoismaassa kansallinen tuomaristo valitsee vuoden puheenjohtajan.

Suomessa aiemmin palkitut hallitusten puheenjohtajat ovat Antti Herlin, Petteri Walldén, Jaakko Rauramo, Risto Siilasmaa ja Marcus H. Borgström.

Tuomaristoon kuuluivat Marina Vahtolan lisäksi vuorineuvos Simo Palokangas, vuoden 2011 Chair of the Year, Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén ja KPMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen.

1/14 VIEW 29

TOVE JANSSON: JUHLAT KAUPUNGISSA (1947). HELSINGIN TAIDEMUSEO / ARBIS. KUVA: SUOMEN KANSALLISGALLERIA, YEHIA EWEIS. ©TOVE JANSSONIN KUOLINPESÄ.

UUTISIA

Tove Jansson Ateneumissa Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Ateneumin laaja juhlanäyttely esittelee Janssonin (1914–2001) mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana.

Ateneumin näyttely kattaa Janssonin tuotteliaan uran kaikki vaiheet; maalaustuotannon aina 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1950-luvun modernismiin ja 1960–70-lukujen abstraktimpaan ilmaisuun sekä kansainvälisesti huikean suosion saavuttaneet muumihahmot tari­noineen.

KPMG on tehnyt Ateneumin taidemuseon kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2003

KPMG’s Global Automotive Executive Survey 2014 KPMG:n Global Automotive Executive -tutkimus on vuosittainen maailmanlaajuinen selvitys globaalin autoteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Raportin mukaan autonvalmistajien lähiaikojen haasteita ovat yhä kiristyvä ympäristölainsäädäntö, autojen digitalisoituminen ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen.

Tutkimukseen vastasi 200 autoteollisuuden päättäjää, jotka edustivat niin autonvalmistajien, alihankkijoita, jälleenmyyjiä, rahoituspalveluja tarjoavia yrityksiä, autovuokraamoja ja liikkuvuuspalveluja tarjoavia yrityksiä 28 maassa ympäri maailmaa.

Tutkimukseen voit tutustua osoitteesta www.kpmg.fi.

Lisätietoja Kim Lehto, Director, KPMG puh. 020 760 3989 kim.lehto@kpmg.fi

30 VIEW 1/14

alkaen ja on tällä hetkellä Ateneumin pitkäaikaisin yhtäjaksoinen pääyhteistyökumppani.

Näyttely on avoinna 14.3.–7.9.2014 välisenä aikana.

Lisätietoja www.ateneum.fi

Eurooppalaiset perheyritykset luottavaisia omaan tulevaisuuteensa KPMG ja Euroopan Perheyritysten liitto jäsenineen ovat toteuttaneet Perheyritysbarometri 2013 -kyselytutkimuksen. Ensimmäistä kertaa 14 Euroopan Unionin jäsenmaassa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin perheyritysten näkemyksiä liiketoiminnallisista haasteista ja kehitysmahdollisuuksista. Kyselyyn osallistui lähes 600 perheyritysten päättäjää, joista 75 oli Suomesta.

Lisätietoja Ari Engblom, Partner, KPMG puh. 020 760 3614, ari.engblom@kpmg.fi www.kpmg.fi

Puolet kyselyyn vastanneista uskoo luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa ja liiketoiminnallisten tavoitteidensa onnistumiseen, vaikka luottamus Eurooppaan toimintaympäristönä ei ole vahvistunut. Euroopassa keskeisiksi haasteiksi koettiin yleisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi kannattavuuden lasku, työvoimakustannusten kasvu ja monimutkainen sääntely­ympäristö.

– Suomen perheyritysten yhteisenä viestinä korostuvat tarpeet lisäjoustoista työmarkkinoilla ja työnantajamaksujen alennuksista. Näiden merkitystä korostaa entisestään se, että kasvua haetaan Suomessa perinteisesti edelleen koti- ja lähimarkkinoilta (78 %), kertoo Ari Engblom, KPMG:n perhe- ja kasvuyritysten palvelujohtaja.

– Tutkimus vahvistaa sen, että talouden yleiset odotukset ovat meillä hieman heikommat kuin keskimäärin Euroopassa, toteaa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

KPMG mukana yhteistyökumppanina World Economic Forumissa Davosissa Maailman huippupoliitikot, talouselämän edustajat ja muut vaikuttajat kokoontuvat vuosittain Sveitsin Davosiin Maailman talousfoorumin World Economic Forumin (WEF) vuosikokoukseen.

Tänä vuonna WEF järjestettiin 22.–25.1.2014. Tapahtuman teemana oli The Reshaping of the World: Consequences for Society, Politics and Business – miten voimme yhdessä työskennellä maailmaa mullistavien haasteiden ratkaisemiseksi ja parantaa maailman tilaa tulevien sukupolvien hyväksi. KPMG Internationalin ylin johto osallistui aktiivisesti Davosin keskusteluihin ja seminaariosioihin.

Davosin tapahtumia pystyi seuraamaan reaaliajassa KPMG:n ylläpitämällä weflive.com -sivustoilla, joiden kautta kokouksessa paikanpäällä olleet päättäjät jakoivat ajatuksiaan.

Lisätietoja www.kpmg.fi ja www.weflive.com

Kerro mielipiteesi VIEW-lehdestä Toivomme Sinulta palautetta käsissäsi olevasta VIEW-lehdestä.

Mielipiteesi on meille tärkeä, jotta voimme vastata lukijoidemme toiveisiin ja kehittää lehteä entisestään. Vastaa siis alla olevassa osoitteessa palaute­ kyselyyn. Vastaaminen vie noin 5 minuuttia. www.kpmg.com/fi/view-palaute

KPMG:n uusi toimitalo ja uudet yhteystiedot Helsingissä Uudet yhteystietomme ovat: Käyntiosoite: Töölönlahdenkatu 3 A, 00100 Helsinki POSTIOSOITE JA PUHELINNUMEROT PYSYVÄT SAMOINA

Postiosoite: PL 1037, 00101 Helsinki Vaihde: 020 760 3000

VIEW

Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset view@kpmg.fi Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Jutta Martens Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Ulkoasu ja taitto Total Layout Oy, Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 kpmgfinland KPMG Finland KPMGGlobal KPMG Finland © 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.

The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab).

The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future.

No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.

1/14 VIEW 31

A981

Löydämme selkeän ratkaisun Autamme asiakkaitamme menestymään monimutkaistuvassa maailmassa.

Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. kpmg.fi LIIKKEENJOHDON KONSULTOINTI

Jatkuvassa liikkeessä suunta ratkaisee Uusien markkinoiden haasteet?

Tarvetta strategian terävöittämiseen?

Teknologian uhat ja mahdollisuudet?

Löydämme monimutkaisiin kysymyksiin selkeät ratkaisut, jotka auttavat asiakkaitamme luomaan kasvua, parantamaan suorituskykyä ja hallitsemaan riskejä. Yhä nopeammassa muutoksessa suuntaa on kyettävä säätämään ketterästi mutta vakaalta pohjalta. © 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

kpmg.fi