Asiakaslehti VIEW 3/2012 by KPMG Oy Ab

VIEW KPMG:n asiakaslehti / 3 / 2012 / kpmg.fi

Linda Yueh: Maailmantalouden moottorit löytyvät kehittyviltä markkinoilta 04 Lisää läpinäkyvyyttä, ei sääntelyä 10 Adven Group: Huolellinen valmistelu takasi onnistuneen yrityskaupan 14 Kannattavaa vastuullisuutta

PÄÄKIRJOITUS

Back to basics Euroalueen pitkittynyt kriisi ylläpitää edelleen epävarmuutta, ja monen yrityksen haasteena on sopeutuminen matalaan kasvuun. Jatkuvasta epävarmuudesta on tullut pysyvä ilmiö maailmantaloudessa. Näyttää siltä, että olemme siirtymässä tasapainoisen taloudellisen kehityksen ajasta talouden epä tasapainon aikaan, jossa ääri-ilmiöitä ja markkinoiden heilah teluja syntyy jatkuvasti. Epävakaina aikoina on hyvä palata perusasioiden ääreen, jotta epävarmuutta voisi hallita muuttuvassa ympäristössä. Keinot ovat tuttuja. Kiinteiden ja muuttuvien kulujen hallinta korostuu, ja pääoman käytön tehokkuus nousee talouden ohjauksen keskiöön. Rahavirtojen hallinta ja rahoituksen tur vaaminen ovat johdon keskeisimpiä painopistealueita. Eikä vain silloin kun suhdanteet heikkenevät.

Epävakaina aikoina on hyvä palata perusasioiden ääreen, jotta epävarmuutta voisi HALLITA muuttuvassa ympäristössä. Eurokriisiin ei kuitenkaan pidä juuttua kiinni, vaan katse kannattaa kääntää itään epävakaista talousnäkymistä huoli matta. Näin valoi uskoa arvostettu talousasiantuntija ja toh tori Linda Yueh KPMG:n CFO Insights 2013 -seminaarissa lokakuun lopussa. Yuehin mukaan maailmantalouden moot torit löytyvät myös ensi vuonna Kiinasta ja muilta kehittyviltä markkinoilta. Hän piti selviönä maailmantalouden painopis teen siirtymistä Aasiaan, jossa vaurastuva keskiluokka pitää yhä enemmän kasvua yllä. Yueh oli muutenkin positiivinen ja näki eurokriisissä myös hyvää. Se pakottaa Euroopan maita rakenteellisiin uudistuksiin, jotta vanhan mantereen kilpailu kyky säilyisi. Sen sijaan sääntelyn lisääntymistä Euroopassa ei voi pitää hyvänä kehityksenä. Jo pelkästään finanssisektorilla viran omaiset julkistivat Euroopassa viime vuonna yli 14 000 muu tosta toimialan lainsäädäntöön. Finanssikriisin seurauksena käynnistynyt lakien ja säännösten laajamittainen lisääminen on väärä suunta. Liiallisen sääntelyn johdosta yritysjohdon fokus ja aika suuntautuvat vääriin asioihin, kun huomion pitäisi olla aina – ja erityisesti epävakaina aikoina – liiketoimin nan kehityksen ja kannattavuuden kannalta keskeisissä kysy myksissä. Sääntelyä ja valvontaa pitää kyllä olla, mutta sitäkin enemmän tarvitaan läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan.

Läpinäkyvyyttä peräänkuuluttavat myös kokeneet hallitus ammattilaiset Stig Gustavson ja Jorma Eloranta erikois haastattelussaan tässä VIEW:n numerossa. Linda Yueh ja rahoituksen professori Vesa Puttonen taas kertovat maailmantalouden ja finanssimarkkinoiden kehitysnäkymistä haastattelussaan, ja avaamme muutenkin CFO Insights 2013 -seminaarimme antia. Voit tutustua myös KPMG:n järjestämien 007 Skyfall -ennakkonäytösten ja jo perinteeksi tulleiden kutsuvieras iltojemme tunnelmiin Helsingissä ja Tampereella. Oli ilo huo mata, että myös uudessa Bond-elokuvassa palattiin monien perusasioiden ääreen. Mukana oli nyt enemmän huumoria ja perinteistä Bondia kuin parissa viimeisessä vauhdikkaassa 007-seikkailussa. Haluaisin tässä yhteydessä myös kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteis työkumppaneitamme. Syyskuun lopussa päättyneellä tilikaudella KPMG Oy Ab:n liikevaihto kasvoi jälleen 10 prosenttia edellisvuo desta ollen 95,8 miljoonaa euroa. Henkilöstömme vahvistui 83 KPMG:läisellä, ja meitä on nyt jo 769 KPMG:llä Suomessa. Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta se osoittaa, että meidän ammattitaitoomme ja palvelukykyymme luotetaan. Siis lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä ja saamastamme luottamuksesta. Antoisia lukuhetkiä.

Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja KPMG Oy Ab

Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.

sisältö 3/2012

04 18

Jorma Eloranta, Stig Gustavson ja Raija-Leena Hankonen: Lisää läpinäkyvyyttä, ei sääntelyä

CFO Insights 2013: Epävarmuuden hallinta vie päähuomion

08 Korkovähennysrajoitukset kurittavat isovelkaisia yrityksiä ja pääomasijoittajien rakenteita

Adven Group: Huolellinen valmistelu takasi onnistuneen yrityskaupan

Yritysvastuu on edellytys menestyksekkäälle liiketoiminnalle

13 Kolumni: Arvoa asiakkaalle 17 Osaajat esille: Virpi Halosella on vankka kokemus tilintarkastuksesta 22 007 Skyfall -ennakkonäytös: Vauhtia ja vaarallisia tilanteita 24 Uutisia 27 Ajankohtaisia julkaisuja

VIEW

Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset view@kpmg.fi Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Pirja Hyvärinen Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal

© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International. The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.

3/12 VIEW 3

4 VIEW 3/12

Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Matti Immonen

Lisää läpinäkyvyyttä, ei sääntelyä Yritykset tarvitsevat yhteiset pelisäännöt, mutta liiallinen sääntely suuntaa yritys johdon fokuksen vääriin asioihin. Tilintarkastus tuo osaltaan lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta yritysten toimintaan. View tapasi hallitustyöskentelyn pitkän linjan ammattilaiset Jorma Elorannan ja Stig Gustavsonin.

oimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen on saanut vieraak seen poikkeuksellisen määrän yritysjohdon ja hallitustyösken telyn kokemusta. Neuvotteluhuoneen pöydän ääreen KPMG:n Helsingin toimis tolla on asettunut kaksi vuorineuvosta, Jorma Eloranta ja Stig Gustavson, jotka istuvat yhteensä yli 20 listayhtiön, osakeyhtiön tai säätiön hallituksessa. Molemmilla herroilla on myös teekka ritausta, joka tulee esille ennen keskus telua ryhmäkuvaa otettaessa. Vuorineu voksen arvokkaasta tittelistä huolimatta vieruskaverin pään taakse nousee etuja keskisormilla muodostetut ”sarvet”, perinteiseen luokkakuvahenkeen. − Tällaista se on, kun lähtee teekka reiden kanssa marjaan, Stig Gustavson hymyilee.

sääntelyn lisääntymisestä. Finanssikriisin jälkeen käynnistynyt lakien ja säädösten lisääntyminen on väärä suunta. − Sääntelyä ja valvontaa täytyy olla. En kuitenkaan usko, että sääntelyä lisää mällä voidaan estää tulevia kriisejä, sanoo KPMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen. Jorma Eloranta hakee esimerkin vuosi kymmenen takaa, jolloin Enronin tapaus johti Sarbanes-Oxley-lain säätämiseen. Enronissa tehdyt väärinkäytökset eivät kuitenkaan johtuneet sääntöjen puut teesta, vaan siitä, ettei sääntöjä nouda tettu. Silti siihen reagoitiin luomalla lisää sääntöjä. − Tietyt säännöt pitää olla, mutta huijarit ovat huijareita kaikissa oloissa, Eloranta sanoo.

Läpinäkyvyyttä tarvitaan Tapaamisen agendalla on keskustella hallitustyöskentelystä, yritysten taloudel lisesta raportoinnista, hyvästä hallinto tavasta ja kaikkien näiden sääntelyn lisääntymisestä. Aika pian käy selville, että kolmikko on yksimielinen ainakin

Viisaat omistajat katsovat, että hallituksessa on monipuolista osaamista ja erilaisia näkökulmia.

Stig Gustavson muistuttaa, että ei sääntely, vaan läpinäkyvyys olisi voinut ehkäistä USA:n subprime-kriisin ja siitä käynnistyneen ketjureaktion. − Kun kriisi puhkesi, Fedillä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon lainoja oli olemassa. Lopulta kävi ilmi, että niitä oli yli sata kertaa enemmän kuin kuviteltiin. Jos ei ole läpinäkyvyyttä, myöskään itsesääntely ei ole mahdollista.

Dynaamisempaa valvontaa Lisääntynyt sääntely tuo yrityksille lisää työtä ja kustannuksia. Raha ei ole kuiten kaan sääntelyn suurin haitta. − Metso oli listattu New Yorkin pörs siin, kun SOX tuli voimaan. Se maksoi Metsolle vuosittain jonkun miljoonan, mutta suurin haitta syntyi mielestäni siitä, että SOX pyrki viemään hallituksen ja johdon fokuksen asioihin, jotka eivät olleet yrityksen menestyksen ja asiakkai den kannalta keskeisiä, Eloranta sanoo. Raija-Leena Hankonen nostaa esille toisen tavan, jolla sääntely vaikuttaa yri tyksiin. Pankkien kiristyvän sääntelyn joh dosta yritysten lainarahan hinta nousee ja saatavuus heikkenee. Pankit harkitse

3/12 VIEW 5

Diversiteetti hallituksessa on hyvin arvokasta, mutta Itseisarvo on sillä, mikä parhaiten palvelee yrityksen toimintaa.

vat entistä tarkemmin, mitä yrityksiä ne voivat lähteä rahoittamaan. Handelsbankenin hallituksessa vaikut tavan Stig Gustavsonin mukaan Basel III:n vaatimukset ovat myös viemässä pank kien harkintavaltaa luototuksessa. − Jos niin käy, pankit voidaan korvata valtion virastoilla, Gustavson harmittelee. Sääntelyä ei tarvita lisää, mutta nykyis ten sääntöjen noudattamisen valvontaa tulisi kehittää dynaamisemmaksi. Näin val vojat pystyisivät seuraamaan paremmin markkinoiden trendejä ja suuntaamaan toimintaansa sen mukaan. Tässä on kui tenkin yksi lisääntyneen sääntelyn ongel mista: sen vaatimia valvojia ei löydy riittä västi. − Monimutkaisilla laeilla pitää olla pätevä ja kykenevä valvoja valvomaan, jotta ne toimisivat. Jos sellaista ei ole, koko järjestelmä voi pysähtyä. Insinöörinä ajattelen, että tässä on kyseessä syste maattinen virhe, Stig Gustavson pohtii.

Suosituksia, ei sääntöjä Taloudellisen raportoinnin ohella lisää sääntelyä on tullut myös listayhtiöiden hallintotapaan, corporate governanceen. Poliitikot eri tasoilla haluavat vaikuttaa yhtiöiden toimijoiden rooleihin ja mm. hal litusten kokoonpanoon erilaisilla kiintiöillä. Stig Gustavson kertoo kuunnelleensa tuoreesta professoritason kirjasta, johon ”viranomaiset uskovat kuin Raamattuun”. Silti kirjassa on Gustavsonin mukaan suuria puutteita, mikä johtuu siitä, etteivät professorit ole istuneet minkään yhtiön hallituksen kokouksissa. − Corporate governancea säännellään hirveän vähäisellä tietämyksellä, vuori neuvos päivittelee.

6 VIEW 3/12

Pöydän ympärillä on konsensus siitä, että yhtiöiden tulisi itse saada päättää, mikä on olennaista heidän liiketoimin tansa, kilpailukyvyn parantamisen ja menestymisen kannalta. − Mielestäni on väärin, jos laissa määrättäisiin, miten joidenkin yhtiöiden pitäisi valita hallitukseensa jäseniä. Viisaat omistajat valitsevat hallituksen niin, että hallituksessa on monipuolista osaamista ja erilaisia näkökulmia, Jorma Eloranta sanoo. Raija-Leena Hankosen mukaan suosi tuksia on hyvä olla, mutta ainoastaan yhtiön toiminnan ja omistajien tulisi mää rittää, millainen hallituksen tulee olla. − Diversiteetti hallituksessa on hyvin arvokasta, ja sitä tulee edistää, mutta sekään ei voi olla itseisarvo. Itseisarvo on sillä, mikä parhaiten palvelee yrityksen toimintaa, Hankonen sanoo.

taja joko vahvistaa yritysjohdon käsityksen asioista tai tuo esille näkökohtia, jotka eivät ole muuten tulleet esille, Jorma Eloranta tiivistää. Raija-Leena Hankosen mukaan tilin tarkastajan pitää tuoda esille tarvittaessa myös poikkeavia näkemyksiä, mutta se tulee tehdä hyvissä ajoin keskusteluissa talousjohdon ja toimivan johdon kanssa. Vain siinä tilanteessa, ettei yhteistä linjaa löytyisi, asia viedään tarkastusvaliokun taan tai hallitukseen. Stig Gustavson näkee tilintarkastajan roolin muuttuneen. Sen sijaan, että tarkas taja tarkastaisi vain numeroita ja yksityis kohtia, hän tarkastaa yrityksen koko systeemiä: toimintoja, prosesseja ja hallintoa. Hän testaa, toimivatko järjestel mät kokonaisuutena kuten pitää ja saa daanko prosesseista oikeanlaista infor maatiota. Jorma Eloranta kertoo lukemastaan artikkelista, jonka mukaan yrityksillä on USA:ssa nykyään huono yhteiskunnallinen arvostus. Ne koetaan ympäristöä pilaaviksi ja virheellisen kuvan itsestään antaviksi. − Tilintarkastus on yksi keino vahvistaa yritysten uskottavuutta, luotettavuutta ja mainetta, Eloranta uskoo.

Asiakkaan bisnes tulee ymmärtää

Stig Gustavson ■ diplomi-insinööri, vuorineuvos ■ teki yritysjohtajan uransa

Konecranesissa ja KONEessa ■ toimii hallituksen puheenjohtajana

Konecranes Oyj:ssä, Cramo Oyj:ssä, Dynea Oy:ssä, Ahlström Capital Oy:ssä, Handelsbanken Suomessa ja Tekniikan Akatemia-säätiössä.

Yrityksen maineen vahvistaja Tärkeä tekijä yrityksen hallinnoinnin ja raportoinnin oikeellisuuden varmistami sessa ja läpinäkyvyyden lisäämisessä on tilintarkastus. Se on sanity check eli sen varmistamista, että kaikki on kunnossa. − Tilintarkastajan tehtävänä on var mistaa, että hallituksella on selkeä käsitys siitä, kuinka yrityksellä menee ja millaisia riskejä sen liiketoimintaan sisältyy. Tarkas

Raija-Leena Hankonen kysyy keskustelu kumppaneiltaan, onko heidän mielestään olemassa odotuskuilu tilintarkastuksen ja tarkastettavien yritysten ja niiden omista jien odotusten välillä. ”On, mutta ei kovin suuri”, vastaa Stig Gustavson. Vuorineuvosten mielestä hyvässä tilin tarkastuksessa prosessi on selkeä eivätkä kannanotot seilaa matkan varrella. Tarkastajan kannan tulee olla harkittu ja perus teltu, eikä se saisi muuttua neljännes vuosittain. − Joskus on sellainenkin tilanne tullut vastaan, ja ne ovat hallituksen kannalta kiusallisia. Ensin hallitus on taipunut tie tylle kannalle lähinnä sen vuoksi, että tilin tarkastaja on sitä mieltä – ja seuraavaksi tilintarkastusyhteisö onkin ollut eri mieltä, Jorma Eloranta kuvaa. Hyvä tilintarkastaja voi – sen lisäksi, että kuittaa yhtiön tiedot oikeiksi – antaa yritykselle lisäarvoa tuomalla esille muista yrityksistä saatuja kokemuksia parhaista

käytännöistä. Tilintarkastajalla tulisi olla myös kyky nostaa esille asioita, esimer kiksi jos taloushallinnon yleiset kehitys trendit ovat menossa eri tavalla kuin mitä yritys kaavailee. Etenkin päävastuulliselta tilintarkasta jalta vaaditaan myös tarkastettavan yhtiön liiketoiminnan ja talousjohtajan työn koko laajuuden ymmärtämistä. − Jos tilintarkastaja ei ymmärrä yhtiön liiketoimintaa, yhteistyöstä halli tuksen kanssa tulee hankalaa, kiusallista ja lyhyttä, Eloranta tiivistää.

Skandinaavinen käytäntö vientituotteeksi Muutama vuosi sitten Jorma Eloranta ennusti lehtihaastattelussa, että lähivuo sina yrityksille tulee vastaan ”enemmän juridiikkaa ja vähemmän järjen käyttöä”. Hän allekirjoittaa edelleen ennustuksensa. − Poliitikkojen ja juristien tapa rat kaista ongelmia on säätää lakeja ja säädöksiä. Kaikissa tapauksissa ne eivät kuitenkaan ole parhaita keinoja. Liikeelämässä moraali, etiikka ja arvot voivat olla tärkeämpiä, Eloranta uskoo. Manner-Euroopassa on perinteisesti uskottu lakiin kirjattuihin periaatteisiin

toisin kuin USA:ssa ja Isossa-Britanniassa, joiden lainsäädäntö perustuu ennakko tapauksiin. Keskustelijat toivovatkin, että Eurooppa säilyy edelleen eurooppalaisena yritysten toiminnan sääntelyssä ja valvon nassa. Yritysten menestyksen kannalta on keskeistä, että se antaa omistajilleen luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa, ja tekee sen riittävän nopeasti ja kohtuulli sin kustannuksin. − Meillä on Skandinaviassa periaat teiltaan läpi ajateltu ja toimiva järjestelmä, jossa roolit ovat ehyet ja roolijaot selkeät. Minun mielestäni tällaisesta principle based -järjestelmästä voisi tulla vaikka vientituote, Stig Gustavson sanoo.

Tilintarkastus on yksi keino vahvistaa yritysten uskottavuutta, luotettavuutta ja mainetta.

Jorma Eloranta ■ diplomi-insinööri, vuorineuvos ■ teki uransa toimitusjohtajana mm.

Metsossa, Kvaerner Masa-Yardsissa ja Patriassa ■ toimii hallituksen puheenjohtajana

Neste Oil Oyj:ssä, Suominen Oyj:ssä ja Zen Robotics Oy:ssä, Tekniikan edistämissäätiössä ja Teknologia teollisuuden 100-vuotissäätiössä sekä hallintoneuvoston puheen johtajana Gasum Oy:ssä.

Veteen piirretty viiva Tilintarkastusyhteisön mahdollisuudet tarjota tarkastettavalle yhtiölle muita palveluita – esimerkiksi veroneuvontaa tai IT-järjestelmien konsultointia – ovat vaihdelleet vuosien aikana. Nyt palveluja voidaan tarjota edellyttäen, että se ei vaaranna tilintarkastajan riippumattomuutta. Yhtiön tarkastusvaliokunta myös seuraa entistä tarkemmin palvelujen käyttöä. Stig Gustavson pitää käytäntöä hyvänä. Nyt on säännelty se tapa, jolla palveluja ostetaan, ja toiminta menee hyvän hallintotavan puitteissa. − Ehdoton kielto olisi tyhmä ratkaisu, Gustavson sanoo. Myös Jorma Eloranta pitää outona, jos tilintarkastusyhteisön tarjoamat muut projektit olisivat kategorisesti kiellettyjä. Kyse on myös kustannustehokkuudesta; organisaatioon hyvin perehtyneen yhteisön on järkevää tarjota myös muita neuvontapalveluja. − Palveluiden välissä on veteen piirretty viiva, mutta se on eettinen, ei juridinen kysymys. Tietyissä asioissa hallituksen tulee sanoa tilintarkastajalle, että tällaisia palveluja emme voi tilata. Sama yhtiö ei voi tarkastaa järjestelmiä, joita on itse ollut kehittämässä. Raija-Leena Hankonen sanoo tilintarkastusyhteisön itsensäkin arvioivan hyvin huolellisesti, millaisiin hankkeisiin se voi mennä. − Toimintamme perustuu riippumattomuuteen, luottamukseen ja hyvään maineeseen. Ilman niitä meillä ei olisi liiketoimintaa.

3/12 VIEW 7

Teksti: Tiina Nurmi Kuva: Riku Isohella

Valtio on puuttumassa verosuunnitteluun luomalla korkovähennysoikeuteen rajoitussäännökset, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. ”Säännökset osuvat vain murto-osaan suomalaisista yrityksistä, mutta niiden tulisi viimeistään nyt alkaa varautua tuleviin muutoksiin”, kertoo KPMG:n Tax Partner Markku Lepistö.

uomessa ei ole tähän men nessä rajoitettu yritysten ali kapitalisointia, ja se on tarjonnut verosuunnittelumahdol lisuuksia kansainvälisessä konsernirahoi tuksessa. Kansainvälisen verokehityksen seurauksena Suomen hallitus esittää nyt yhtiöiden ja yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettavaksi. Rajoituk set ovat jo arkipäivää muualla Euroopassa. – Tässä on seurattu Saksan ja Italian mallia. Korkomenot voidaan ehdotuksen mukaan jatkossakin vähentää kokonaan, jos nettokorkomenot ovat alle 500 000 euroa vuodessa, sanoo KPMG:n vero asiantuntija Markku Lepistö. Lepistö ei usko rajoituksilla olevan merkittävää vaikutusta suomalaisten yri tysten kilpailukykyyn tai sijoittajien kiin nostukseen suomalaisia yrityksiä kohtaan. – Olemme jatkossa enemmänkin samalla viivalla muiden maiden kanssa. Voidaan toki ajatella, että tällä rajoitetaan kilpailuetua suhteessa aiempaan tilanteeseen, mutta en usko, että tulemme näkemään radikaalia muutosta. Muualla Euroopassa käytössä ollutta mallia pidetään veronsaajan näkökul masta toimivana, ja se on saanut yritykset miettimään rahoitusmallinsa tarkemmin. Markku Lepistö uskoo, että nykyinen ehdotus menee läpi myös Suomessa. – Tahtotila tämän eteenpäin viemiselle on kova. Elinkeinoelämä on kommentoi nut ehdotusta, ja pääviestinä on ollut se, että tämän viimeisimmän mallin kanssa pystytään elämään. Aikaisemmista luon noksista poiketen viimeisimmässä ver

8 VIEW 3/12

Korkovähennysrajoitukset kurittavat isovelkaisia yrityksiä ja pääomasijoittajien rakenteita siossa on jätetty rajoitusten ulkopuolelle mm. kiinteistöyhtiöt sekä rahoitussektori.

Velkaantuneiden yhtiöiden on varauduttava muutokseen Suomessa on pitkä historia yrityskaupoista, joissa Suomeen perustettu holding-yhtiö ostaa kohdeyrityksen velkarahalla. Lepistö kannustaa erityisesti näitä yhtiöitä käy mään läpi säännösten mahdolliset vaiku tukset. Myös yhtiöiden, joiden rahoitus tulee keskitetysti emoyhtiöön, josta raha lainataan edelleen tytäryhtiöihin, tulisi varautua muutoksiin. – Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan rajoitukset tulevat koskemaan arviolta 185 suomalaista yritystä. Sään nökset vaikuttavat rakenteisiin, joissa rahoitus on suurelta osin velkarahalla hoidettu. Kuitenkin, jos velka on suoraan pankilta, eikä taustalla ole ns. puhdas back-to-back rahoitustilanne, korot tulevat edelleen olemaan täysimääräisesti vähen nyskelpoisia. Lepistö uskoo rajoitusten tuovan mukanaan myös positiivisia vaikutuksia. – Verottaja on lähtenyt haastamaan vanhaa linjaa aggressiivisesti veronkierto argumenteilla. Tällä hetkellä on useita tapauksia vireillä ja epävarmuutta ilmassa. Uudet säännökset poistavat epävarmuutta monessa mielessä, kun saadaan selkeät ja yhtenäiset säännöt.

Vaikutusanalyysilla skannataan yrityskohtaiset muutostarpeet KPMG:n veroasiantuntijat ovat keskustel leet useiden yritysten kanssa säännösten

mahdollisista vaikutuksista. Eniten yrityk siä mietityttää tällä hetkellä se, kannat taako laina jatkossa keskittää emoyhtiöön vai ottaa laina suoraan tytäryhtiöiden nimiin sekä miten konserniavustuksia kannattaa jakaa. Lisäksi kiinnostusta herät tää mahdollisuus vapautua rajoituksista osoittamalla, että suomalaisen konsernin omavaraisuusaste on vähintään yhtä hyvä kuin konsernin vastaava suhdeluku. – Nyt kun esityksen sisältö on selvillä, on hyvä tehdä vaikutusanalyysi ja laatia tarvittaessa toimintasuunnitelma sille, miten asiat hoidetaan niin, ettei korkoja jää vähennyskelvottomiksi. Konsernisuhteessa olevien lainojen korkotason tulee jatkossakin olla markkinaehtoisen koron kanssa samalla tasolla. KPMG:n veroasiantuntijat ovat vaikutus analyysien lisäksi auttaneet yrityksiä tekemällä markkinaehtoisesta korosta vertailuanalyyseja. Myös konsernin ja suomalaisen tytäryhtiön omavaraisuus asteiden vertailu ja niihin liittyvät moni naiset tulkintakysymykset IFRS:n näkö kulmasta ovat aiheita, joissa asiantuntijat voivat auttaa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2013 ja sovellettavaksi verovuoden 2014 alusta. Jos yrityksen murrettu tilikausi alkaa esimerkiksi 1. maaliskuuta, tulevat uudet säännökset sovellettaviksi jo 1. maaliskuuta 2013. – Vielä on riittävästi aikaa perehtyä tilanteeseen ja tehdä tarvittavat toimen piteet. Vaikutukset kannattaa kuitenkin analysoida riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta muutokseen ehditään reagoida.

Hallituksen ehdotus pähkinänkuoressa ■

ajoitus koskee sekä kotimaisten R että vastaavien ulkomaisten yhtiöi den suorittamia kansallisia sekä rajat ylittäviä korkosuorituksia.

■

äännöksiä ei sovelleta raha-, S vakuutus- tai kiinteistöyhtiöihin.

■

ähennyskelvottomien korkomeno V jen määrä olisi enintään etuyhteys yrityksille verovuonna maksettujen nettokorkomenojen suuruinen.

■

orkomenot voi vähentää koko K naan, jos korkotulot ylittävät korko menot ovat enintään 500 000 euroa.

■

orkotulot ylittävien korkomeno K jen verovähennysoikeutta rajoite taan prosenttiosuuteen (30 %), joka lasketaan velallisen elinkeino toiminnan tuloksesta ennen kor koja, poistoja, konserniavustuksia sekä muita rahoitusomaisuuden muutoksia.

■

äännöksen verotuottovaikutuksen S arvioidaan olevan noin 70 miljoo naa euroa.

Lisätietoja: Markku Lepistö, Tax Partner, KPMG Puh. 020 760 3390 markku.lepisto@kpmg.fi

3/12 VIEW 9

Teksti: Matti Remes Kuvat: Matti Immonen

Adven Group: Huolellinen valmistelu takasi onnistuneen yrityskaupan Advenin omistajanvaihdos teetti paljon työtä yrityskaupan kaikille osapuolille. Hyvä valmistautuminen ja prosessin systemaattinen toteutus auttoivat viemään hankkeen menestyksekkäästi maaliin.

dven Group syntyi, kun sijoitus yhtiö EQT:n Infrastruktuurirahasto hankki omistukseensa suoma laisen Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja virolaisen Fortum Termest As:n Fortumkonsernista ja yhdisti ne Adven Group -konserniksi. – Adven tuottaa räätälöityjä energia ratkaisuja asiakkailleen. Liiketoiminta eroaa merkittävästi suuren mittakaavan kaukolämpöliiketoiminnasta ja sähkön tuotannosta, joihin Fortum keskittyy, taustoittaa Advenin toimitusjohtaja Jussi Ojanen liiketoimintojen myyntiä. Myyntiprosessi lähti liikkeelle loppu kesällä 2011 huutokauppamenettelyllä. EQT:ssä tähän oli osattu jo valmistautua. – Periaatteemme on panostaa kiinnos tavien mahdollisten sijoituskohteiden kartoittamiseen ja analysoimiseen aikai sessa vaiheessa. Jo myyntiprosessin alka essa pyrimme olemaan mahdollisimman hyvin perillä yrityksestä, sen liiketoimin nasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, EQT:n Infrastruktuurirahaston Suomentoiminnasta vastaava johtaja Juhani Bonsdorff sanoo.

Kasvuhakuisuus sopi sijoittajalle Adven tarjoaa räätälöityjä lämpö-, höyryja kylmäratkaisuja yrityksille sekä kau kolämpöä asutuskeskuksiin. Suomessa ja Virossa yrityksellä on toimialallaan

10 VIEW 3/12

vahva jalansija ja potentiaalia kasvattaa markkinaosuuttaan. Kasvuhakuisia infrastruktuuriyhtiöitä hakevalle EQT:lle Advenin johdon suunni telmat sopivat erinomaisesti. – Advenin edistyneillä energiaratkai suilla on huomattava kysyntä ja kasvupo tentiaali, ja me panostamme merkittävästi resursseja yhtiön kasvuun ja johdon tuke miseen. Pitkiin asiakassopimuksiin ja kor kealaatuiseen omaan tuotantokoneistoon perustuva liiketoimintamalli sopii hyvin EQT:n Infrastruktuurirahaston sijoitus strategiaan, Bonsdorff toteaa.

Hyvä valmistautuminen ratkaisee Yrityskauppa on sekä ostajalle että myy jälle aina vaativa ja aikaa vievä prosessi. Bonsdorff korostaa huolellista valmistau tumista. – Ostajan on ymmärrettävä ostokohde ja sen liiketoiminta sekä nähtävä liiketoi minnan kehittämismahdollisuudet. Lisäksi on tärkeää valmistautua itse kaupanteko vaiheeseen. Prosessin hallinta vaatii osaa mista ja kykyä varautua eteen tuleviin kysymyksiin. EQT:n toimintatapoihin kuuluu koota ostokohteen arviointiin ja sen liiketoimin nan tulevaan kehittämiseen tiivis joukko toimialan liiketoimintaosaajia. EQT:lla on olemassa tätä varten laaja verkosto entisiä ja nykyisiä teollisuusjohtajia, joiden kanssa

Advenin Jussi Ojanen (alh. vas.), EQT:n Juhani Bonsdorff sekä KPMG:n Timo Tuomenpuro (ylh. vas.) ja Kalle Nurminen hoitivat yhdessä Advenin yrityskauppaprosessia ja siihen liittyvää talousprosessien rakentamista.

yhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti. – Pääosa Advenin ostoprosessiin osallistuneista teollisista neuvonantajista on nyt mukana yrityksen hallituksessa. Kauppaprosessin eri vaiheissa EQT käytti myös ulkopuolisia ammattilaisia. KPMG teki Advenin financial due diligence -tarkastuksen käymällä läpi yrityksen taloudellisen numeroaineiston, eriyttämis haasteet ja veroaseman. KPMG oli myös mukana suunnittele massa yrityskaupan teknistä toteutusta. – Yrityskauppa on suuri taloudellinen ja juridinen kokonaisuus, jossa oleellista on kokonaisuuden hallinta ja järjestelmäl lisyys, Bonsdorff toteaa.

Yrityskaupan viimeiset vaiheet vievät kaiken ajan Myös myyjän ja kohdeyrityksen johdon kannalta oli tärkeää, että prosessi etenee ilman suuria häiriöitä.

– Etenkin yrityskauppaprosessin viimeiset viikot olivat todella tiiviitä. Ne veivät kaikkien osapuolten kaiken ajan, Ojanen huomauttaa. Kauppaprosessi oli yrityksen johdolle muutenkin kuluttavaa aikaa. Neuvottelu jen lomassa tuli luonnollisesti kyetä hoi tamaan myös päivittäiset operationaaliset tehtävät. Neuvotteluja oli lisäksi mahdo tonta käydä täysin salassa. Huoli tulevasta aiheuttaa väistämättä epävarmuutta osalle henkilöstöstä. Kauppasopimuksen alle kirjoituksen jälkeen Ojasen ensimmäinen tehtävä oli tiedottaa asiasta nopeasti asiakkaille ja muille keskeisille sidos ryhmille. Omalle henkilökunnalle ja asiak kaille kerrottiin heti, mistä on kysymys. – Keskeinen viestimme oli, että yritys kauppa on kaikkien kannalta myönteinen asia. Uusi omistaja turvaa yrityksen kehittymisen ja mahdollistaa aikaisempaa voimakkaamman kasvun, Ojanen sanoo.

Irtaantuminen teetti paljon työtä Merkittävä urakka kaupan toteuduttua oli oman taloushallinnon ja raportoinnin jär jestäminen. Yrityksen oli muun muassa rekrytoitava kaikki taloushallinnon työn tekijät sen irtautuessa Fortumin organi saatiosta ja tuottamista palveluista. Myös siirtyminen omien tietojärjes telmien käyttöön teetti työtä. Lokakuun lopussa viimeisetkin Fortumin hoitamat toiminnot siirtyivät Advenin vastuulle. – Irtaantuminen on mennyt odotet tua sujuvammin. Lisäksi siirtymään varattu budjetti alittuu selkeästi, Ojanen toteaa.

Seuraavaksi katse kasvuun Advenissa voidaan nyt keskittyä täysillä siirtymäkauden aikana hiotun kasvu strategian toteuttamiseen. – Hyvin edenneen irtautumisvaiheen ansiosta olemme päässeet jo hyvin tavoit telemaan kasvua. Uusi omistaja tukee

kasvusuunnitelmaamme vahvasti ja takaa muun muassa kasvun edellyttämän rahoi tuksen, Ojanen sanoo. Advenin erityinen kilpailuvaltti ovat rat kaisut, joilla energiaa voidaan tuottaa ulko mailta tuotujen, kalliiksi tulevien fossiilis ten polttoaineiden sijaan kilpailukykyisistä kotimaisista uusiutuvista energialähteistä. – Tämä laskee käytännössä myös energiantuotannon kustannuksia ja tuot taa asiakkaille selvästi mitattavaa taloudel lista lisäarvoa. Suurin asiakaspotentiaali on Ojasen mukaan yrityksissä ja kuntasektorin toi mijoissa, jotka hoitavat tällä hetkellä itse oman energiantuotantonsa. – Nykyistä kilpailukykyisempään ener giantuotantoon tarvitaan entistä edistyk sellisempiä teknisiä ratkaisuja, jotka puo lestaan vaativat erityisosaamista. Siksi toiminnot kannattaa ulkoistaa Advenin kaltaiselle toimijalle. >> 3/12 VIEW 11

Taloushallinnon rakentamisessa keskeistä on suuNnitelmallisuus ja määrätietoinen toteutus.

Ostaja tarvitsee eriytettävästä liiketoiminnasta perinpohjaisen analyysin

PMG on tehnyt EQT:n kanssa yhteistyötä useiden yrityskaup pojen yhteydessä. KPMG:n yritys järjestely-yksikön vetäjä Kalle Nurminen sanoo, että oleellista on perusteellinen os tajapuolen due diligence -tarkastus myyjä puolen vendor due diligencen jatkoksi. – Pääomasijoittaja haluaa ymmärtää juuria myöten ostokohteen liiketoiminnan ja sen kassavirran käyttäytymisen. Tär keää on varmentaa eriytettävästä liike toiminnasta esitettyjen numeroiden oi keellisuus sekä ymmärtää niiden taustat ja se, miten ne peilautuvat yhtiön tulevai suuden kustannusrakenteeseen. Lisäksi keskeistä on selvittää ja arvioida eriyttä miseen liittyvät kertaluonteiset kulut ja riskit. Ostokohteen ymmärtäminen ko rostuu sellaisen yrityksen kohdalla, jolla ei ole historiaa itsenäisenä yhtiönä toimimi sesta. Adven on hyvä esimerkki tästä. – Yritys jouduttiin purkamaan ensin atomeiksi, jotta pystyimme hahmotta maan, millaisista toiminnoista ja henkilöstö- rakenteesta tuleva liiketoiminta koostuisi. Lisäksi oli tärkeää tietää, mitkä kustan

12 VIEW 3/12

nukset ovat jo luvuissa mukana ja mitä tarvitaan niiden lisäksi. Tältä pohjalta teimme mallinnuksen, miltä liiketoimin nan kustannusrakenne näyttää eriyttämi sen jälkeen.

Tärkeää tukea siirtymävaiheessa Johtaja Timo Tuomenpuro KPMG:n neu vonantopalveluista on tukenut Advenia talous- ja tukifunktioiden rakentamisessa yrityskaupan toteuttamisen jälkeen. Hän on ollut myös osaltaan varmistamassa, että siirtymävaihe saadaan vietyä läpi suunnitellulla tavalla. – Työnjako on mennyt suunnilleen niin, että minä olen väliaikaisena talousjohta jana varmistanut yrityksen häiriöttömän kassavirran ja talousprosessien sujuvuu den. Toimitusjohtaja Jussi Ojanen on puolestaan vastannut operatiivisesta puolesta. Työnjako on toiminut hyvin, Tuomenpuro sanoo. Fortum hoitaa siirtymävaiheen aikana sovitut asiat, mutta heti yrityskaupan var mistumisen jälkeen uuden yhtiön oli itse vastattava tietyistä asioista.

– Taloushallinnon rakentamisessa kes keisiä asioita ovat suunnitelmallisuus sekä rauhallinen ja määrätietoinen toteutus. EQT:n johtaja Juhani Bonsdorffin mukaan KPMG:n projektiluonteinen tuki siirtymävaiheessa on ollut yhtiölle oleellista. – Tukea tarvittiin väliaikaisen talous funktion ylläpidossa ja keskeisimpien johtamis- ja muiden järjestelmien raken tamisessa. Lisäksi KPMG auttoi varmista maan, että myyjän siirtymäaikana toteut tamat palvelut sujuvat sovitusti.

Lisätietoja: Timo Tuomenpuro, Director, KPMG Puh. 020 760 3873 timo.tuomenpuro@kpmg.fi Kalle Nurminen, Partner, KPMG Puh. 020 760 3298 kalle.nurminen@kpmg.fi

kolumni

Partner, KHT Ari Eskelinen vastaa KPMG:n tilintarkastusliiketoiminnasta Suomessa.

Arvoa asiakkaalle T

Olennaisinta on, että tilintarkastaja uskaltaa seistä näkemyksensä takana.

ilintarkastuksen suorittamista säädel lään ja valvotaan hyvin tarkkaan jatku vasti päivittyvillä säännöillä. Valvojiakin on useita. Vaikka sääntely on tarkkaa, tilintarkas tus voidaan tehdä eri tavoin. Tilintarkasta jat itsekin tulkitsevat roolinsa eri tavoin. Tämä johtuu paitsi henkilökohtaisista ominaisuuksista, myös asiakasyrityksen toimintaympäristöstä, resursseista ja odotuksista. Tilintarkastuksen lopputulos, tilintar kastuskertomus, on määrämuotoinen ja kiteytyy päävastuullisen tilintarkastajan allekirjoitukseen. Allekirjoituksen taustalla on valtava määrä työtä ja usein suuri tiimi, jonka työ voi olla työn tilaajalle – yritys johtajalle ja hallituksen jäsenelle – hahmo tonta. Ydintiimin lisäksi tilintarkastustyössä on mukana monien alojen erikoisosaajia: tytäryhtiöiden tarkastajia, IFRS-ekspert tejä, veroasiantuntijoita, toimialan osaajia, analyytikoita ja aktuaareja. Heidän avul laan tilintarkastaja saa käsiinsä valtavan määrän langanpäitä, joista hänen tulee jalostaa johdonmukainen ja pelkistetty raportti sekä perusteltu näkemys, jonka takana voi seistä.

yvä tilintarkastus on muutakin kuin tilien tarkastamista. Asiansa osaava, yrityksen liiketoiminnan ja toimialan tun teva tilintarkastaja voi tuoda yhtiölle run saasti arvoa tuomalla yhtiöön tuoreita näkökulmia ja toimialan trendejä sekä tar peen tullen haastamalla toimivan johdon näkemyksen. Monet tilintarkastuskertomuksen kan nalta oleelliset asiat ovat arvionvaraisia eriä tai muuten vaikeasti hahmotettavia asioita. Goodwill impairment, laskennal liset verot, kovenantit, eläkevastuut ja

going concern – vain muutamia mainitak seni. Näihin asioihin tilintarkastajalla tulee olla näkemys ja kannanotto. Hyötyä ei tuo se, että tilintarkastaja istuu tuppisuuna ja nyökyttelee, kun johto esittelee lukuja. Tilintarkastaja ei voi myös kään syöttää mielipiteitään yhtiön näke mykseksi. Sen sijaan hän voi tuoda asioita esille tavalla, joka avaa johdon ja hallituk sen silmät. Jotta tilintarkastaja voi ottaa tällaisen roolin, hänen pitää tuntea yhtiö kunnolla. Ison kansainvälisen konsernin haltuunotto on haastavaa; vie oman aikansa ennen kuin raportointiketjut ovat kunnossa, toimintamaat hallussa ja ihmiset ja yrityksen liiketoiminta tuttuja. Tässä suhteessa listayhtiöiden pää vastuullisen tilintarkastajan rotaatiovaati mus seitsemän vuoden välein on aikamoi nen haaste. Positiivista on se, että uuden yhtiön haltuun ottaminen on aina kiinnos tavaa ja opettavaista. Samalla myös kohde yhtiö saa uusia ideoita ja näkemyksiä.

ilintarkastajan työn perustana on edel leen kova ammattitaito, mutta tarkas tajan pitää myös heittäytyä yrityksen ympäristöön ja ottaa sen huolet omikseen. Hyvä tarkastaja on sosiaalinen, luova ja nopea päivittäisessä tekemisessä, mutta myös johdonmukaisen jämäkkä. Joskus voi joutua ikäviin tilanteisiin yritysjohdon ja omistajan välissä, ja tällaisten tilanteiden hallinta edellyttää tiukkuutta. Olennaisinta on, että tilintarkastaja uskaltaa seistä näkemyksensä takana silloinkin, kun se poikkeaa johdon tai hallituksen näkemyksestä. Se voi johtaa joskus jopa toimeksiannon loppumiseen, mutta riski pitää ottaa. Ilman riippumatto muutta tilintarkastuksella ei ole uskotta vuutta. Ja siitähän tilintarkastuksessa on kyse.

3/12 VIEW 13

Teksti: Kaisa Pennanen Kuvitus: Jussi Jääskeläinen

Kannattavaa vastuullisuutta Yritysvastuusta on tullut edellytys menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Myös sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia sijoituskohteiden vastuullisuudesta.

astuullinen sjoittaminen on vahvassa nousussa. Eurosif arvioi, että vastuullisen sijoit tamisen markkinoiden koko Euroopassa oli 6 700 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. – Vastuullisella sijoittamisella tarkoite taan ympäristötekijöiden, sosiaalisten näkökohtien ja hyvän hallintotavan huomi oimista sijoitustoiminnassa. Kyse ei ole siitä, että oltaisiin valmiit hyväksymään alhaisempaa tuottoa tai korkeampaa riskiä hyvän tekemisen vastineeksi. Tällöin puhutaan eettisestä sijoittamisesta, kertoo KPMG:n Partner Tomas Otterström.

14 VIEW 3/12

Jorma Haapanen

Otterströmin mukaan vastuullisuus kysymysten sisällyttäminen liiketoimintaan onnistuneesti parantaa yrityksen tuloksen tekokykyä monilla tavoin. Sillä voi olla sekä suoria taloudellisia vaikutuksia muun muassa myynnin kasvun myötä että epä suoria vaikutuksia esimerkiksi paremman pääoman saatavuuden kautta.

Vastuullisuuden megatrendit KPMG toteutti tänä vuonna laajan kansain välisen analyysin kymmenestä vastuulli suuden megatrendistä, jotka tulevat vai kuttamaan jokaiseen yritykseen seuraavan 20 vuoden aikana.

– Megatrendien välillä on useita vuorovaikutussuhteita, joiden yhteis vaikutus voi olla ennakoimaton. Trendien ymmärtäminen ja liiketoimintavaikutusten analysointi on tärkeää. Menestyvän ja häviävän yrityksen ero voi olla kyky huomata ajoissa megatrendeihin liittyvät mahdollisuudet ja riskit, Otterström huomauttaa. Tutkimuksessa analysoitiin 11 teolli suussektoria ja niiden varautumista muut tuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Uuden lainen tarkastelunäkökulma oli sektorei den ympäristökuormituksesta aiheutuvien

Miksi liiketoiminnan vastuullisuuteen kannattaa panostaa?

liike- ja yhteiskuntataloudellisten kustan nusten vertailu yritysten tulokseen. – Yhteys taloudellisen kasvun ja ympä ristökuormituksen välillä pitää saada kat kaistua, sillä muuten elinympäristömme heikkenee kiihtyvää tahtia. Tässä ovat onnistuneet muun muassa autoteollisuus, kemianteollisuus ja energiateollisuus. Heikoimmin vertailussa pärjäsivät kaivos teollisuus ja ruokateollisuus.

Ilmastonmuutos taloudellisesti merkittävin ympäristöhaaste KPMG:n tutkimuksessa nousi esiin kaksi vastuullisuuden avaintrendiä ylitse muiden: ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Ilmastonmuutos vaikuttaa vesivarantoi hin, varallisuuteen, ruoan saatavuuteen, ekosysteemeihin ja metsiin, ja väestön kasvu puolestaan johtaa suurempaan energian, materiaalien, veden ja ruoan kulutukseen sekä kaupungistumiseen.

– Ilmastonmuutos on taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävin ympäristö haaste. Erityisesti ilmastonmuutoksen riskit ja mahdollisuudet ovatkin saaneet sijoittajia liittoutumaan ja vaatimaan yri tyksiltä parempaa raportointia. Ilmasto aiheiset sijoituskohteet herättävät myös kiinnostusta.

■

Yrityksen kiinnostavuus sijoituskohteena paranee

■

Riskien hallinta paranee

■

yynti lisääntyy – asiakkaat M suosivat vastuullisia toimittajia

■

ustannussäästöjä syntyy energiaK ja materiaalitehokkuuden myötä

■

rityksen maine, brändi ja Y markkina-arvo vahvistuvat

■

yvämaineinen yritys kiinnostaa H työnhakijoita ja työvoiman vaihtu vuus vähenee

vastuullisuuteen perustuvaa liiketoimintaa, Otterström selventää. – Tavoitteena on tuottaa asiakkaille merkittävää lisäarvoa, joka vaikuttaa tulos laskelman viimeiselle riville esimerkiksi parempina sijoituksina, investointeina, transaktioina tai uuden liiketoiminnan kehittämisenä.

Lisäarvoa asiakkaalle Tomas Otterström on vastikään aloittanut KPMG:llä Responsible Investment, Climate and Sustainability Business -liiketoiminnan johtajana. Hänen tavoittee naan on kehittää KPMG:n vastuullisuuteen liittyviä palveluita yhdistämällä niitä yrityk sen muihin osaamisalueisiin. Toiminta-aja tus tiivistetysti on ”Vastuullisuutta liiketoi mintaan, liiketoimintaa vastuullisuudesta”. – Autamme asiakkaitamme sekä sisällyttämään vastuullisuusnäkökohtia liiketoimintaansa että luomaan uutta

Lisätietoja: Tomas Otterström, Partner, KPMG Puh. 020 760 3665 tomas.otterstrom@kpmg.fi

3/12 VIEW 15

Vastuullinen yritys on hyvä sijoituskohde LähiTapiola Eläkeyhtiön sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalon mukaan vastuullisesti toimivat yritykset menestyvät parhaiten ja ovat siten myös parhaita sijoituskohteita. 1. Miksi LähiTapiola Eläkeyhtiö on aktiivinen vastuullisessa sijoittamisessa? Uskon, että pitkällä aikavälillä sijoituskohteet ja yritykset, jotka toimivat vastuullisesti, menestyvät parhaiten. Tämä näkyy myös niiden arvossa. Tärkeää meidän sijoituskriteeriemme näkökulmasta on yrityk sen tavoite parantaa toimintaansa ja siten pienentää prosesseihinsa ja tuotteisiinsa liittyviä riskejä. Meidän tehtävänämme on hoitaa työeläkkeiden katteena olevaa sijoitusomaisuutta tuottavasti ja turvaavasti. Haasteena ja mahdollisuutena vastuullisessa sijoittamisessa on se, että maailma ei ole valmis, vaan että on kysymys prosessista. Vastuullisuutta ei voi ulosmitata lyhyellä aikavälillä. Myös vastuulli suuden mittaaminen on haastavaa, mutta sijoitusten arvonkehitys antaa osviittaa sen toteutumisesta pitkällä aikavälillä. 2. Miten vastuullinen sijoittaminen näkyy sijoitustoiminnassanne, ja mitkä ovat sen suurimmat haasteet? Tärkeintä on se, mitä tapahtuu arjen sijoitustoimin nassa: työtä ohjaavat sovitut periaatteet ja pitkän aikavälin tavoitteet. Sijoitusten tuottopotentiaali ja riskit arvioidaan huolellisesti ennen lopullisen sijoitus päätöksen tekoa ja jatkuvasti sijoituksen aikana.

16 VIEW 3/12

Sijoituskohteiden syvällinen tuntemus vähentää negatiivisia yllätyksiä ja antaa käsityksen, millaisista tekijöistä muodostuu vastuullisesti toimiva yritys – ja siten myös hyvä sijoituskohde. 3. Käyttekö yritysten kanssa dialogia yritysvastuukysymyksistä? Säännölliset yritystapaamiset ja yritysjohdon kanssa käytävät keskustelut ovat keskeisessä asemassa sijoitusprosessissamme. Olemme havainneet, että yritysjohtajat ovat entistä tietoisempia vastuullisuus asioista, ja niihin liittyvät tavoitteet ovat selvillä yhä useammalla yrityksellä. 4. Sijoittaako LähiTapiola Eläkeyhtiö vastuullisiin sijoituskohteisiin, kuten ilmastoon, uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen veteen tai luonnonvaroihin? Olemme huomioineet näitä teemoja jo pidemmän aikaa omissa sijoitusprosesseissamme. Viime vuosina kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen teema on noussut vahvasti osaksi sijoitustoimin taamme. Vastuullisesti toimivat yritykset ovat tulevaisuuden voittajia; niillä on myös edellytys kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja. Tästä kehityksestä hyötyy lopulta koko yhteiskunta.

Hanna Hiidenpalo sijoitusjohtaja, LähiTapiola Eläkeyhtiö

OSAAJAT ESILLE

Virpi Halonen Partner, KHT, KPMG

Teksti: Hanna Manninen

Virpi Halonen tuli KPMG:n tilintarkastajaksi 22 vuotta sitten. Pörssiyhtiöiden tilintarkastuksesta kertynyt vankka kokemus tuo näke mystä työhön nopeasti muuttuvassa toimintaympä ristössä. Lisäksi työssä auttaa sitkeys.

Eri toimialoilla toimivat asiakkaat ja heidän projektinsa tekevät työstä monipuolista.

Vaikka läpi harmaan kiven Millainen on KPMG-taustasi? Aloitin KPMG:llä vuonna 1990, ja siitä läh tien olen työskennellyt tilintarkastajana lähes koko ajan. Välissä olin hetken IFRSryhmässä opiskelemassa IFRS-standardeja ja -käytäntöä. Tilintarkastuksen ohella mi nulla on ollut erilaisia hallinnollisia rooleja: olen ollut ryhmäpäällikkönä ja koordinoi nut henkilöstöresursseja. Pari vuotta sitten meillä otettiin käyttöön tilintarkastuksen ja dokumentoinnin työkalu eAudIT, ja olin projektissa mukana Change Management Partnerina. Se oli opettavainen kokemus uuden työtavan läpiviemisestä organisaa tiossa. Osakkaaksi tulin vuonna 2005. Kuvaile työtäsi vastuullisena tilintarkastajana. Päivät täyttyvät tapaamisista asiakasyritys ten johdon ja tilintarkastustiimien kanssa. Tarkastustiimeissä käydään säännölli sesti läpi tarkastuksen etenemistä kauden aikana. Asiakaskäynneillä keskustelemme ajankohtaisista asioista, jotka voivat vaikut taa tarkastukseemme. Työ on usein ennalta arvaamatonta ja vaatii sopeutumista erilaisiin tilantei siin. Yksi puhelu voi muuttaa suunnitel mat päälaelleen: asiakkaalla käynnistyvään projektiin sukeltaa heti mukaan. Eri toimi aloilla toimivat asiakkaat ja heidän projek tinsa tekevät työstä monipuolista. Ne ovat tämän työn suola. Mitkä ovat vahvuutesi? Yksi vahvuus on 22 vuoden kokemukseni kansainvälisten pörssiyhtiöiden tarkastuk sesta, niin taloudellisesta raportoinnista kuin corporate governancesta. Kokemus tuo näkemystä ja vertailukohtia siitä.

Teen tarkastusta olemalla asiakkaan luona, jolloin asiat saadaan usein läpikäy tyä nopeammin ja selkeämmin. Lisäksi työssä auttaa syvällinen paneutuminen ja sitkeys – asioissa mennään läpi vaikka harmaan kiven. Miten tilintarkastus on muuttunut 22 vuodessa? Kovasti. Lisääntyneen regulaation ja uusien säännösten myötä dokumentaatiovaati mukset ovat kasvaneet. Viimeisen kymme nen vuoden aikana IFRS-standardeissa, kirjanpito- ja osakeyhtiölaissa ja corporate governancessa tapahtuneet ja myös tule vat muutokset vaativat, että tilintarkastaja on ajan tasalla asiakkaan asioiden lisäksi myös lainsäädännön muutoksista. Muutok sen hallinnasta on tullut jokapäiväistä työtä. Mitkä ovat tilintarkastuksen tulevaisuudennäkymät? Ala on edelleen suuressa muutoksessa, ja muutosvauhti vain kiihtyy. Päävastuulli sen tilintarkastajan rotaatio on nykypäivää, kun taas tilintarkastustoimiston mahdolli nen pakollinen rotaatio olisi uutta. Äärim millään uudet säännökset voisivat vaikuttaa voimakkaasti sekä tilintarkastusalaan että asiakkaisiin. Osakkeenomistajat julkisissa yhtiöissä eivät välttämättä enää pystyisi valitsemaan haluamaansa tilintarkastajaa. Mitä teet vapaa-ajallasi? Kesällä golfaan. Siinä tulee nopeasti toisen luonne esille, kun lähdetään neljäksi tunniksi kentälle. Myös matkustamista ja ruoanlaittoa lukion aloittaneen pojan kanssa voi kutsua harrastukseksi.

3/12 VIEW 17

Linda Yueh on varovaisen toiveikas maailmantalouden elpymisestä.

pävarmuuden hallinta turbulen tissa toimintaympäristössä on yri tysten talousfunktioiden keskei simpiä haasteita ensi vuonna. Tämä nousi läpikäyväksi teemaksi perin teisessä CFO Insights 2013 -kutsuvieras seminaarissa, jonka KPMG järjesti lähes 120:lle talous- ja rahoitusjohdon päättäjälle lokakuun lopulla. Tätä ja talousjohdon kasvavaa roolia business partnerina toimi misessa ja stragisessa johtamisessa korosti avauksessaan KPMG:n neuvonta palveluista vastaava johtaja ja partner sekä tilaisuuden puheenjohtaja Christian Liljeström. Oxfordin yliopiston taloustutkija, London Business Schoolin dosentti sekä Bloomberg TV:n asiantuntijakommentaat torina toimiva tohtori Linda Yueh oli varo vaisen toiveikas siitä, että maailmantalous on elpymässä.

Vaurastuva keskiluokka pitää talouden vauhtia yllä Kiinan, Intian ja Indonesian kaltaisissa maissa.

18 VIEW 3/12

Teksti: Matti Remes Kuvat: Jonna Monola

CFO Insights 2013:

Epävarmuuden hallinta vie päähuomion Edessä on epävarmuutta, mutta ehkä myös varovaista elpymistä ja ääri-ilmiöitä. Talouden asiantuntijat Linda Yueh ja Vesa Puttonen kertoivat KPMG:n CFO Insights 2013 -seminaarissa, mihin talousjohdon kannattaa varautua ensi vuonna. – Toki euroalueeseen ja presidentin vaalien jälkeisen Yhdysvaltain kehityk seen liittyy paljon riskejä, mutta ainakaan vuoden 2008 finanssikriisi ei ole toistu massa. Maailmantalouden moottorit löytyvät myös ensi vuonna Kiinasta ja muista kehittyvistä talouksista. – Vientimarkkinoiden heikkenemi sen vuoksi emme ehkä näe vastaavaa kasvua kuin aiemmin. Vaurastuva keski luokka pitää kuitenkin talouden vauhtia yllä Kiinan, Intian ja Indonesian kaltaisissa maissa keskipitkällä aikavälillä. Yueh muistutti, että maailmantalou dessa on siirrytty moninapaiseen maail maan. Yhdysvallat on yhä talous- ja teknologiajohtaja. Euroopassakin on valonpilk kuja, esimerkiksi Pohjoismaiden teknolo giateollisuus. Painopiste siirtyy kuitenkin

vääjäämättä kehittyviin talouksiin, ennen muuta Aasiaan. – On suorastaan hämmentävää nähdä kehityksen vauhti, joka lähtee jatkuvasti kasvavasta ja ostovoimaansa lisäävästä keskiluokasta.

Vesa-Pekka Takala

Linda Yueh

Tulossa tasapainottavia uudistuksia Eurokriisi on Yuehin mielestä saanut liikkeelle uudistuksia, jotka onnistuessaan tasapainottavat finanssimarkkinoita ja koko taloutta. Niihin kuuluvat muun muassa euro alueen maiden sopimukset kansallisten budjettien valvonnasta euromaiden ja Euroopan komission välillä sekä yhteisen pankkivalvonnan eli pankkiunionin perus taminen. Uudistuksista on parhaillaan meneillään kova kädenvääntö.

– Esimerkiksi pankkien valvonnassa ei ole vielä selvää, millaiseksi Euroopan keskuspankin ja jäsenmaiden valvonta viranomaisten rooli muodostuu. Selvää on, että tarvitaan jonkinlainen tapa valvoa pankkeja, joilla on rajat ylittävää toimintaa. Eurokriisin hyvä puoli Yuehin mielestä on, että se pakottaa tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Tämä auttaa hälventämään epävarmuutta tulevasta. – Kaikkien pitää kuitenkin valmistautua siihen, että velkakriisin sulattelu vie aikaa ja edessä on todennäköisesti pitkä mata lan kasvun kausi. Kun ihmiset tunnustavat tämän, se vähentää osaltaan epävarmaa tilannetta.

Puttonen antaisi velat anteeksi Myös Aalto-yliopiston rahoituksen profes sori Vesa Puttonen kehotti tunnustamaan

Christian Liljeström

3/12 VIEW 19

Vesa Puttonen uskoo, että määrätietoisilla toimilla euroalueen taloustilanne on saatavissa hallintaan.

Olemme siirtyneet suuren tasapainon ajasta suuren epävarmuuden aikaan.

Increasing pressures on the finance function External pressures

internal pressures

New rules & regulations

Business focus Shortage of skilled staff

Recession Banking regulation Credit crisis Euro Increasing competition

20 VIEW 3/12

Finance Function

Business complexity Better use of and optimization of IT Budget constraints Globalization

tosiasiat. Hänellä on kuitenkin Yuehia pessimistisempi näkemys tulevasta. – On teeskentelyä sanoa, että kohta kaikki kääntyy paremmaksi ilman todelli sia päätöksiä ongelmien ratkaisemiseksi. Määrätietoisilla toimilla euroalueen tilanne on Puttosen mielestä saatavissa vielä hallintaan. Hän epäilee kuitenkin, että vaadittavia päätöksiä on äärimmäisen vaikea saada läpi poliittisesti. – Jos valtiolla on velkaa pitkälti yli 100 prosenttia kansantulosta, se ei pysty lainaa maksamaan. Siksi velat on neuvo teltava uudestaan eli käytännössä annet tava anteeksi. Nyt pitäisi hyväksyä totuus, jossa Suomikin menettää Kreikalle anta miaan tukia. Velkojen uudelleenjärjestely on Putto sen mielestä edessä Kreikan, Irlannin ja Portugalin osalta, ehkä myös Espanjan ja Italian kohdalla. – Esimerkiksi Kreikassa toiveet vähäi sestäkin kasvusta hyytyvät, kun maa joutuu korottamaan veroja, palkat laskevat ja yritykset ja koulutetut ihmiset muutta vat pois maasta.

Mitkä asiat hallitsevat talousjohdon agendaa epävarmoina aikoina?

Yhdysvaltain velkataakka kasvaa

Talousjohtaja palaa perusasioihin

Valtioiden velkaantumisen kaltaiset epä tasapainot ovat syntyneet vähitellen pit källä aikavälillä. Myös niistä toipuminen kestää Puttosen mukaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Yhdysvalloissa Puttonen on huolissaan liittovaltion velkaantumisen jatkumisesta. Maan kongressi päätti viime vuonna velkakaton nostamisesta 16 biljoonaan dollariin. – Presidentinvaalien jälkeen kattoa nostetaan, koska liittovaltion tasolla ei ole vaihtoehtoa. Demokraattinen päätöksenteon ongelma on, ettei kukaan halua lähteä vapaaehtoisesti säästämään. Ennen pitkää kamelin selkä katkeaa ja edessä on korjausliike. Puttosen mukaan markkinoilta rahan saaminen ei ole Yhdysvalloille ongelma, sillä maailman ykkösvaluuttaan löytyy aina sijoittajia. Eurokriisin ansiosta Yhdysvallat saa velkarahaa entistä halvemmalla.

Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala kertoi, miten yrityksen talousfunk tio voi kehittää talouden ohjausta ja hallita jatkuvaa epävarmuutta turbulentissa toi mintaympäristössä. Hänen mielestään on palattava perusasioiden äärelle, joihin on otettava mukaan muun muassa kiinteiden ja vaihtuvien kulujen hallinta sekä käyttö omaisuusinvestointien ja käyttöpääoman tarkka seuranta. – Kaikkein tärkein asia on tuottaa johdon käyttöön mahdollisimman tarkkoja ennusteita, mihin markkina on menossa. Suuriin haasteisiin Takala laskee myös rahoituksen turvaamisen. – Lyhyen tähtäimen kassavirran maksi mointi on itsestään selvä asia, mutta epä varmassa tilanteessa suunnitteluhorisontti itse asiassa vain pitenee. Yritysten on mietittävä entistä tarkemmin esimerkiksi joukkovelkakirjalainojensa liikkeelle laskua. Pitkäaikaisen rahoituksen ja lainojen jälleenrahoituksen turvaaminen on keskei sellä sijalla myös Takalan omassa työssä. Metsä-konsernilla on iso velkataakka, jonka alentaminen kuuluu keskeisiin tavoitteisiin. Likviditeetin hallinnassa Takala pitää tärkeänä, että varat on turvallisesti sijoi tettu. Tuottoa rahoille ei juuri tällä hetkellä saa. Pääomarakenteen optimoinnissa on Takalan mukaan tapahtunut merkittävä muutos viime vuosina. Aiemmin maksi maalista tuottoa haettiin isollakin velka vivulla. Nyt strategia on siirtynyt selvästi konservatiivisempaan suuntaan. – Vakavaraisuusvaatimukset ovat koventuneet oleellisesti. Se on ainoa mahdollisuus saada nykyisin pankkilainaa. Pörssiyhtiöillä on pk-yrityksiä parem mat mahdollisuudet päästä kiinni rahoituk seen. Tämä on Takalan mielestä iso huo lenaihe koko Euroopan taloudessa.

Odotettavissa rajuja heilahteluja Puttonen uskoo, että keskuspankit ovat pakotettuja jatkamaan valtioiden obligaa tioiden massiivisia osto-operaatioita. – Kun rahaa syydetään järjestelmään lisää, pohjustetaan samalla epätasa painoja. Ne pulpahtavat aina jossakin pintaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain kevyt raha politiikka heijastuu nyt Kiinaan, jossa in flaatiopaineet ovat kasvaneet. Euroalueen kriisi uhkaa puolestaan vauhdittaa inflaa tiota Saksassa. – Epätasapainot eivät nouse välttä mättä pintaan kriisimaissa. Kukaan ei osaa ennakoida, missä ja milloin niitä syntyy. Puttonen kehottaa yrityksiä varautu maan ääri-ilmiöihin. Odotettavissa on valuuttakurssien, öljyn ja raaka-aineiden hintojen rajujakin heilahteluja. – Olemme siirtyneet suuren tasapai non ajasta suuren epävarmuuden aikaan. Tulipaloja syntyy jatkuvasti. Yritysten on vain opittava selviytymään niiden yli ja sietämään yllättäviäkin markkinatilanteita.

Stefan Björkman (oik.), varatoimitusjohtaja, CFO, Aktia – Tottuminen matalaan kasvuun on haaste kaikille ja se, mitä asioita tällaisessa maailmassa on otettava huomi oon. Toisaalta pitää olla iloinen, jos kasvua on edes prosentin verran. Asiat voisivat olla vieläkin huonommin. Björkmanin seurassa KPMG:n Partner Marcus Tötterman (vas.) ja Jani Taipaleenmäki, CFO, Knowit.

Tomas Ölander (oik.), talousjohtaja, Rettig – Euroalueen kriisi on ainakin omalla agendallani kor kealla. Se luo niin paljon epävarmuutta, mihin talous on menossa. Euroopan maissa toimivalle yritykselle on myös tärkeää miettiä, miten menestytään tilan teessa, jossa kasvua ei ole, mutta jossa kustannukset kuitenkin jonkin verran nousevat. Ölanderin seurana KPMG:n Partner Jari Härmälä.

Pirkko Pohjoisaho-Aarti (vas.), hallinto-osaston päällikkö, Suomen Pankki – Oli hyvä, että seminaarissa oli myös optimistista asennetta. Mahdollisuudet ja positiiviset kierteet jäävät helposti uhkakuvien varjoon. Leena Kallasvuo (oik.), tarkastusjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä – Seminaari muistutti, että asioita kannattaa ajatella nykyistä leveämmin. Meillä rämmitään eurokriisissä, mutta samaan aikaan pitäisi katsoa myös, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

3/12 VIEW 21

ved. hts r eser Inc. strie s, Indu olum bia P ictur es

rtists Co

njaq

, LLC

, Un

ited A

-kutsuvierasillassa vauhtia ja vaarallisia tilanteita

rpor ation and C

007 Skyfall

All rig

Tennispalatsin

Teksti: Anni Sironen Kuvat: Jonna Monola

PMG järjesti lokakuun lopussa asiakkailleen ja yhteistyökump paneilleen elämyksellisen kutsu vierasillan. Lähes 500 päättäjää pääsi seuraamaan uuden James Bond -elokuva 007 Skyfallin ennakkonäytöstä Tennispalatsissa Helsingissä. 007 Skyfall on järjestyksessään 23. Bond-elokuva, ja sitä on ehditty jo kehua yhdeksi kautta aikojen parhaaksi Bondiksi. Samanaikai sesti KPMG järjesti vastaavan, jo perin

➊

teeksi tulleen Bond-ennakkonäytöksen myös Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa. Kutsuvieraat toivotti Helsingissä tervetulleeksi KPMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen. Tervetuliais sanoissaan Hankonen pohti, mikä Bondeissa on kiehtonut elokuvakatsojia jo 50 vuoden ajan. Hän arveli, että viehätys perustuu itse James Bondiin, luotettavaan

➋ 22 VIEW 3/12

huippuammattilaiseen, joka ottaa ennakko luulottomasti vastaan haasteita ja hyppää uusiin projekteihin aina yhtä sitoutuneena – työn ja vapaa-ajan tasapainoa unohta matta. Elokuvavieraiden ensikommenttien mukaan juuri näitä elementtejä tarjosi myös uusin Bond. Elokuvan jälkeen ennakkonäytösvieraat nauttivat seurustelun lomassa herkullisen buffet-pöydän antimia.

➌

➊

”Suosikki-Bondit vaihtelevat kausittain, muun muassa Roger Moore oli pitkään se ainoa oikea. Mutta nyttemmin ”oikeita” Bondeja on jo useita”, Fazer-konsernin varatoimitusjohtaja Jouni Grönroos (oik.) pohti. Pohjola Pankin Ville Veijola tunnelmoi vieressä.

➋

”Oli oikein mukava katsoa Bondia pitkästä aikaa. Elokuvassa oli räiskettä ja rätinää niin kuin odotinkin”, Alkon tarkastusjohtaja Heli Riivari (vas.) kertoi ja tunnusti olevansa Bond-elokuvien ystävä. Myös KPMG:n Partner Kirsi Jantunen piti eloku vaa mahtavana: ”Erityisesti mieleen jäi huumori, jota oli enemmän kuin ennen.”

➌

SmartPhone Solutionsin toimitusjohtaja Veli Holm (vas.) piti uudesta Skyfall-elokuvasta: ”Tämä oli omassa lajissaan hyvä elokuva, koska se oli uskottava eikä liian synkkä.” Tiedon rahoitusjohtaja Janne Salmisen mielestä Craig suoriutui erinomaisesti: ”Täytyy sanoa, että tämä elokuva jopa ylitti odotukseni.” Seurueessa myös talousjohtaja Anders Nordström ABB:ltä (kesk.).

Tunnelmia Tampereen ennakkonäytöksestä

➎

Kirsi Larkiala, Head of Global Cash Mana gement Danske Bankista ja Maarit Bäckström, Financial Controller Tiedosta sekä Paula Koppatz, Senior Legal Counsel Foster Wheeler Energiasta vaihtoivat mielipiteitä elokuvasta tuoreeltaan: ”Skyfall-elokuvassa oli vähän pilkettä silmäkulmassa ja hieman enemmän huumoria kuin kahdessa edellisessä Bond-elokuvassa. Siinä palattiin osiltaan myös vanhoihin Bond-aikoihin: tietyt hahmot ja tuttu Aston Martin tulivat takaisin”, seurue arvioi.

➏ ”Ilta on sujunut erinomaisesti. Perinteisen kaavan mukaan Bond tarjosi vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, KPMG:n Partner Ari Nielsen (vas.) totesi. Suomen Luotto-osuuskunnan varatoimitusjohtaja Petri Carpén nosti tuoreen Skyfall-elokuvan suosikki-Bondikseen.

007 houkutteli lähes 350 kutsuvierasta KPMG:n Tampereen toimiston järjestämään ennakko näytökseen elokuvateatteri Plevnaan.

➍

”Bond on aina Bond. Olen nähnyt kaikki Daniel Craigin Bond-elokuvat. Uusimman lisäksi Casino Royale oli hyvä, sillä se perustui alkuperäi siin Bond-ideoihin. Joskus ovat perinteiset tavat paikallaan”, HSL:n Matkustajapalvelut-osaston joh taja Pirkko Lento totesi. Myös KPMG:n Partner Harri Metso piti perinteikkäästä Bondista.

➍

Skyfallia on jo ehditty kehua yhdeksi kautta aikojen parhaaksi Bondiksi.

KPMG:n Tampereen toimiston johtaja Risto Heinänen (oik.) viihtyi Taru Heinäsen ja Leading Innovation - LeadIn Oy:n Jaakko Lehikoisen seurassa.

Kutsuvieraat jatkoivat Bond-iltaa seurustelun merkeissä ja buffetin parissa Ravintola Plevnassa.

➎

➏ 3/12 VIEW 23

UUTISIA

KPMG kasvun kärjessä Suomessa

Vincent van Gogh: Katu, Auvers-sur-Oise (1890). Kok. Antell. Kuva VTM/KKA, Hannu Aaltonen

52 sielua

valloittaa Ateneumin Ateneumin taidemuseon huikea näyttely vuosi 2012 jatkuu korkealaatuisena. Loka kuun alussa päättyneen yli 230 000 kävi jää houkutelleen Helene Schjerfbeckin jälkeen on ohjelmassa 52 sielua – Symbolismin maisema 1880–1910 -näyttely. Tämä Ateneumin, Amsterdamin Van Gogh -museon ja Skotlannin kansallis gallerian yhteistyössä toteuttama näyttely on ensimmäinen symbolistisen maisema maalauksen laaja kansainvälinen esittely. Esiteltävien 52 taiteilijan joukossa on mukana maailmantaiteen suuria mesta reita, kuten Vincent van Gogh, Claude Monet, Paul Gauguin ja Edvard Munch.

Suomalaisista taiteilijoista näyttelyssä ovat mukana muun muassa Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff. Näyttelyyn tulee teoksia Pariisin Musée d'Orsaysta, Lontoon Tate-museosta, New Yorkin MoMAsta, Norjan Munch-museosta ja Venäläisen taiteen museosta Pietarista. Näyttely on esillä Helsingissä 16.11.2012– 17.2.2013. KPMG on Ateneumin pitkäaikaisin yhtäjaksoinen pääyhteistyökumppani. Monimuo toinen yhteistyö on alkanut vuonna 2003.

KPMG Oy Ab:n 30.9.2012 päätty nyt tilikausi oli jo toinen perättäinen vahvan kasvun vuosi. Yhtiön liikevaihto nousi 10 prosenttia edelli sestä tilikaudesta ja oli nyt 95,8 mil joonaa euroa. Kasvu oli kovempaa kuin muissa Suomen Big 4 -yrityk sissä. KPMG:n henkilöstömäärä kasvoi 83 henkilöllä ja oli tilikauden lopussa 769. Kaikki KPMG:n palvelut kasvoivat viime tilikaudella hyvin. Yritysjärjestelyja konsulttipalvelut kasvoivat 16 pro senttia, mikä ylittää selvästi näiden palveluiden keskimääräisen kasvun Suomessa. Myös veropalvelut kas voivat markkinoita enemmän, 12 pro senttia. Tilintarkastuksessa KPMG piti asemansa tilintarkastusalalla vallitse vasta kovasta kilpailusta huolimatta; tilintarkastuspalveluiden liikevaihto kehittyi markkinoita paremmin. − Tämä on osoitus siitä, että asiak kaamme luottavat osaamiseemme ja palvelukykyymme kaikilla tarjoamil lamme osa-alueilla. Kasvu ei ole toi minnassamme itsetarkoitus, mutta se osoittaa kykyämme palvella asiak kaitamme muuttuvissa olosuhteissa. Tätä palvelukykyämme haluamme edelleen vahvistaa, sanoo toimitus johtaja Raija-Leena Hankonen. Lisätietoja: www.kpmg.fi

Lisätietoja: www.ateneum.fi

KPMG maailman toiseksi halutuin työnantaja

KPMG ykkönen veropalve luiden tarjoajana Suomessa

KPMG on jo kolmatta vuotta peräkkäin sijoittunut kakkoseksi Universumin vuosittaisessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kartoitetaan kauppa- ja liiketaloustieteen opiskelijoiden työnantajamielikuvia. Google sijoittui tutkimuksessa ykköseksi. Omalla toimialallaan KPMG rankattiin ykköseksi.

KPMG:n veropalvelut on jo useamman vuoden ajan säilyttänyt vahvan asemansa veropalveluiden tarjoajana. International Tax Review -julkaisun tekemässä vuosittaisessa World Tax Guide -selvityksessä syksyllä 2012 KPMG:n veropalvelut arvioitiin jälleen kerran Suomen parhaimmiksi. KPMG jakaa ensimmäisen sijan yhdessä PwC:n kanssa.

Lisätietoja: www.universumglobal.com, www.kpmg.fi

Lisätietoja: www.itrworldtax.com

24 VIEW 3/12

Kansainvälisen liikkuvuuden muodot lisääntymässä KPMG:n International Executive Services -palveluiden globaali johtaja René Philips (kuvassa) oli mukana syyskuussa HR-päättäjille suunnatussa KPMG:n seminaarissa, jossa käsiteltiin kansainvälisen liikkuvuuden globaaleja trendejä. Philipsin puheen vuorossa nousi esille kansainvälisen liikkuvuuden muotojen lisääntyminen, viran omaisten tiukentunut seuranta eri puolilla maailmaa sekä yritysten lisääntynyt bisnes matkustamisen verovaikutusten seuranta. Paneelissa käytiin vilkas keskustelu paikallisten ehtojen soveltamisesta komennussopimusten sijaan ja kommentoitiin KPMG:n tutkimuksia ulkomaankomennusten trendeistä. Paneelissa olivat René Philipsin lisäksi Ani Keturi Stora Enso Oyj:stä sekä Saara Heininen Finnair Oyj:stä. Lisätietoja: Paula Holmström, Partner, KPMG, puh. 020 760 3710, paula.holmstrom@kpmg.fi

Women’s Leadership Forumissa puhututti johtaminen Noin 100 naispäättäjää kokoontui syyskuun lopussa Ateneumiin KPMG:n jo perinteeksi muodostu neeseen tilaisuuteen, jossa käsitel tiin tällä kertaa johtamista. KPMG:n henkilöstöjohtaja Nina Gros puhui alustuksessaan valmentavasta johta misesta ja yhdessä tekemisen arvosta. Tekniikan tohtori Merja Fischer inspiroi kuulijoita puhumalla positiivisten tunteiden vaikutuksesta yksilöiden hyvinvointiin, tuottavuu teen, asiakastyytyväisyyteen ja yritysten tuloksiin. Minna Tuominen-Thuesen ja Eeva Juntunen esittelivät hyviä uutisia työstä ja elämästä. Asiaosuu den jälkeen osallistujat tutustuivat Helene Schjerfbeck -näyttelyyn ja jatkoivat iltaa vapaan seurustelun merkeissä buffetin ääressä.

KPMG sijoittui ykköseksi Big 4 -yhtiöiden yrityskuvatutkimuksessa Kesällä 2012 toteutettiin kattava tutkimus, joka kartoitti Big 4 -yritysten yrityskuvaa suomalaisessa kilpailukentässä. Tutkimuk sen toteutti puhelinhaastatteluina KPMG:n toimeksiannosta tutkimusyritys Add Value. Tutkimukseen haastateltiin lähes 150 päät täjää. Joukossa oli mukana pääosin talousjohtoa ja ylintä johtoa top 200 -yhtiöistä sekä top 500–800 -listaan kuuluvien perhe- ja kasvuyritysten ylintä johtoa. KPMG:n vahvuuksina mainittiin erityi sesti ammattitaito, hyvä maine, laaja palveluvalikoima, luotettavuus sekä kyky

löytää selkeä ratkaisu. Myös KPMG:n henkilösuhteiden hoitamista, ylimmän johdon kumppanuutta ja vero-osaamista arvostettiin korkealle. KPMG saavutti ykkössijan myös edelli sessä vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2010. KPMG on sijoittunut alan ykköseksi koko 2000-luvun ajan Corporate Imagen tekemissä aiemmissa vastaavissa tutki muksissa. Lämmin kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille palautteista ja kehittämis ehdotuksista.

Image Power -yrityskuvaindeksi 43

KPMG PWC

Kaikki

DELOITTE

46 44

TOP 200

39 34 38

Lisätietoja: Minna Tuominen-Thuesen, Partner, KPMG, puh. 020 760 3565, minna.tuominen-thuesen@kpmg.fi

36 35

Middle Market 29 0

ImagePower-indeksi -tärkeydellä ja ainutlaatuisuudella painotettu yrityskuvan osatekijöiden keskiarvo (0–100).

3/12 VIEW 25

UUTISIA Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Aki Rask

Mitalit mielessä KPMG:n sponsoroima alppihiihtäjä Tanja Poutiainen on kilpaillut maailmancupissa jo toistakymmentä vuotta. Urheilijan kesäharjoit telukausi alkoi kesäkuun alussa kotipaikkakun nalla Rovaniemellä ja jatkui heinäkuussa lumi leireillä ulkomailla. Harjoittelun lomassa Tanja kävi tutustumassa KPMG:n asiakasyrityksiin. KPMG:n pitkäaikainen yhteistyöurheilija Tanja Poutiainen aloitti kautensa palkintosijat tähtäimessä. Tanjan valmistautuminen alkaneeseen kilpailukauteen meni suunnitelmien mukaan, joten tavoitteet pujottelun ja suurpujottelun maailmancupissa ovat korkealla. Lisäksi Tanjan tähtäimessä on alppihiihdon MM-kisat Itävallan Schladmingissa 4.–17.2.2013. – Palkintosijat sytyttävät, ja niitä tavoittelen. Olen tehnyt kesällä siihen malliin töitä, että voin lähteä tavoittelemaan kolmen parhaan joukkoon pääsyä joka kisassa, alpinisti kertoo. Ikä on tuonut varmuutta harjoitteluun. Tanjan harjoitusmäärät eivät enää kasva, mutta sen sijaan laatu paranee. – Kokemus ja rutiini auttavat siinä, että saan jokaisesta harjoituksesta enemmän irti kuin kymmenen vuotta sitten, Tanja paljastaa.

Pitkän tähtäimen valmistautumista Nykypäivän ammattiurheiluun kuuluvat kiinteästi sponsorit. Poutiaisen mukaan sponsorit eivät ole urheilijalle pelkästään taloudellinen tuki, vaan myös henkinen tuki ja turva.

KPMG:n ja Tanjan seitsemän vuotta kestänyt yhteistyö jatkui kesällä ja alkusyksyllä työharjoittelupäivien merkeissä. Loka kuussa Tanja tutustui KPMG:n asiakasyritys Restelin toimintaan. – Ammattiurheilu-ura ei kestä loputtomiin. Olen kiinnostunut talousasioista, ja työharjoittelupäivät tarjoavat näin mahdollisuu den tutustua urheilu-uran jälkeiseen elämään, Poutiainen kertoo ja viittaa Lapin yliopistossa odottavaan opiskelupaikkaan. Tanjalle kertyy noin 180 hotelliyöpymistä vuodessa, joten hä nellä on varsin kattava kuva hotelli- ja ravintola-alasta kuluttajan näkökulmasta. – Nyt pääsin tutustumaan Restelin toimintaan KPMG:n tilin tarkastustiimin kanssa ja näkemään toimialaa toiselta kantilta, Tanja kertoo.

KPMG ja Finnish Business Angels Network yhteistyöhön KPMG Oy Ab ja Finnish Business Angels Network FiBAN ry *) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka kautta KPMG tarjoaa tukeaan alkutaipaleella oleville listaamattomille kasvuyrityksille. Yrityksen kasvutavoitteiden saavutta minen vaatii usein ulkopuolista osaamista ja rahoitusta. Rahoittajien ja muiden sidosryhmien vaatimukset yrityksen taloushallintoa ja -raportointia kohtaan ovat kasvaneet, ja yrityksen kansainvälistymisen kannalta näiden vaatimusten täyttäminen on perus edellytys. FiBANin kautta KPMG tarjoaa yksityisille kasvuyrityssijoittajille, ns. bis nesenkelisijoittajille, sekä potentiaali Maija Tanninen-Mattla

26 VIEW 3/12

sille kasvuyrityksille tukea muun muassa taloushallinnon ja -raportoinnin, veroneu vonnan sekä liiketoimintamallien kehityk sen ja kansainvälistymisen osa-alueilla. – Kasvuyritysten puute on Euroopan laajuinen ongelma, eikä Suomella ole varaa jäädä sivustakatsojan rooliin. Posi tiivisen käänteen aikaansaamiseksi tarvi taan suomalaisia kasvuyrityksiä, jotka tut kimusten mukaan ovat työllistämisen ja

talouskasvun kannalta ensiarvoisen tär keitä, KPMG:n hallituksen puheenjohtaja Sixten Nyman pohtii. – Yksityissijoittajien kiinnostus alku vaiheen yrityksiin kasvaa tasaisesti, ja FiBANin sijoittajaverkosto onkin tällä hetkellä yksi Euroopan suurimpia ja aktii visimpia, kertoo FiBANin toimitusjohtaja Jan Oker-Blom. *) FiBAN on kansallinen, voittoa tavoittelematon yksityissijoittajayhdistys, jonka tavoitteena on edistää yksityishenkilöiden sijoitusten tekemistä listaamattomiin potentiaalisiin kasvuyrityksiin.

Lisätietoja: www.kpmg.fi ja www.fiban.org sekä Ari Engblom, Partner, KPMG, puh. 020 760 3614, ari.engblom@kpmg.fi

Ajankohtaisia julkaisuja Tällä sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia, raportteja ja muita julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla toiminnassaan kohtaavat.

High Growth Markets (August 2012)

Optimizing Banking Operating Models

Maailmantalouden hidas elpyminen ja euroalueen velkakriisi ovat merkinneet talouskasvun hidastumista myös BRICmaissa ja muilla kehittyvillä markkinoilla. Epävarmuudesta huolimatta kasvu näillä alueilla on yhä länsimaita nopeampaa. KPMG:n palkittu aikakausijulkaisu High Growth Markets valottaa niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita kehittyville markki noille suuntaavat investoijat kohtaavat.

Viime vuosina pankkeihin on kohdistunut ennennäkemättömän paljon paineita. Alan jatkuvasti uudistuvat säädökset, teknolo gian kehitys, entistä vaativammat asiakkaat ja epävarma taloudellinen tilanne haastavat alaa muuttumaan. KPMG:n raportissa poh ditaan, mitä muutokset pankkialalle tarkoit tavat ja valotetaan syitä siihen, miksi uuden toimintamallin onnistunut käyttöönotto voi olla menestyksen kulmakivi.

Frontiers in Tax

Rethinking Human Resource in a Changing World

Frontiers in Tax -julkaisun uusimmassa numerossa kuvataan mm. lainsäätäjien haasteita yksityiskohtaisten transaktio veroa koskevien säädösten laatimiseksi finanssialalle. Julkaisussa kerrotaan lisäksi laskennallisista verosaamisista pankkien taseessa ja Vodafonen Intiassa suorittamasta yritysostosta alkunsa saaneen uuden verolain vaikutuksista finanssialalla.

KPMG:n teettämän globaalin tutkimuksen mukaan yritysten henkilöstötoimintoihin kohdistuu yhä enemmän paineita. HR:n tarve tuottaa strategisesti todellista lisä arvoa on lisääntynyt. Oikeiden osaajien löytäminen on entistä haastavampaa, sillä koko rekrytointikenttä pirstaloituu ja digi talisoituu huimalla vauhdilla. Tämä edellyttää rekrytoijilta entistä syvällisempää asiantuntemusta ja ymmärrystä sähköisistä kana vista sekä siitä, missä tämän päivän osaajat liikkuvat.

The Future for MNC’s in China

Elinkeinoverotus 2012 (Edita)

Miltä näyttää globaalisti toimivien yritys ten tulevaisuus Kiinassa? Tässä julkaisussa joukko maailman suurimpia monikansal lisia yrityksiä eri toimialoilta – joukossa muun muassa Honeywell, FedEx, Maersk ja Tesco – kertoo kokemuksistaan toimin nastaan Kiinassa ja pohtii alueen haasteita sekä siellä tarjolla olevia kasvumahdolli suuksia.

KPMG:n veroasiantuntijoiden kirjoittama Elinkeinoverotus 2012 on oiva apuväline elinkeinoverotuksen konkreettisten ongel mien ratkaisuun. Teos kattaa kaikki kes keiset tiedontarpeet, joita yrityksen johto, taloushallinto ja asiantuntijat kohtaavat käytännön työssään.

KPMG Cyber Vulnerability Index 2012 Verkkohyökkäyksistä uutisoidaan tiuhaan. Tietoisuus siitä, että yritys tai muu organisaatio voi milloin tahansa joutua palvelunestohyökkäyksen kohteeksi, on kasvussa. KPMG:n Cyber Vulnerability Index 2012 -raportin mukaan yli kolme neljäsosaa Forbes 2000 -listan yrityksistä vuotaa verkon kautta, tahtomattaan jopa arkaluontoisia tietoja.

Tutustu julkaisutarjontaamme www.kpmg.fi

3/12 VIEW 27

A981

Nuotit navigointiin Monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan huippukartturi näkemään selkeät ja käytännölliset ratkaisut. Strategian, liiketoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiseen. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään. Osaavan liikkeenjohdon konsultin kanssa.

kpmg.fi

© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member fi rm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity.