LIVEKALASTUS sopii myös merelle

Liveluotainten avulla tapahtuva kalastus on ollut hurjassa nosteessa viime vuosien aikana ja eri järviltä on rikottu ennätyksiä toisensa perään niin haukien kuin kuhienkin osalta. Mutta voiko merikalastaja saada suurempia kaloja liveluotaimen avulla tai jopa oppia täysin uuden kalastusmuodon?

Toimin kalastusoppaana pääosin merialueella ja olen haikeana seurannut järviltä saatujen jättikalojen raportteja. Aloin pari vuotta sitten miettimään, että pakkohan sitä merelläkin on isoa kalaa olla, ne pitäisi vain ensin löytää. Merilivettely on pienehkössä piirissä ollut suosittua jo hyvän aikaa ja saaliillekin on jo päästy.

On hyvä korostaa, että karttunutta kalastuskokemusta, paikkatietoa ja -taitoa ei livekalastus sivuuta mitenkään. Päinvastoin se täydentää jo koettua ja opittua ja siksi avaakin mielestäni todellisen Pandoran lippaan kokeneemmallekin kalastajalle. Mitä meri pitääkään sisällään ja olisiko sieltä mahdollisuuksia järvien kaltaisiin petoihin?

Käyn seuraavassa läpi vinkkejä, miten liveluotainteknologiaa voi merellä hyödyntää kuhan, hauen ja ahvenen suhteen.

Kuha

Merialueet, joista legendat kertovat tulleen isoja kuhia verkolla tai vaikka uistellen, ovat heti potentiaalisia alueita livekalastajalle. Kala, joka alueelta on joskus saatu, on vuodenaika huomioiden tullut sinne syystä. Syynä voi olla syksyinen vaellus virtavesialueille, kutualue tai saaliskalan houkutus.

Kuhan suhteen on hyvä huomioida kutualuerauhoitus, sillä usein iso kuha tulee matalaan jo ennen kutuajankohtaa. Kutualueelta kalastaminen ei ole suotavaa. Kudun jälkeen kuha valuu taas takaisin syvempiin vesiin.

Isot kalat ovat paikkauskollisia

Merikalastuksessa täytyy kattaa isoja alueita ja tunteja saa luotaamiseen kulumaan ennen onnistumista, mutta kun isojen kalojen oleskelualue on paikallistettu, homma helpottuu huomattavasti.

Isot kalat suosivat eri vuodenaikoina selkeästi tiettyjä alueita ja kalastajan on helppo monistaa samantapaiset alueet mielessään, jolloin kalastukseen käytettävä aika alkaa pikkuhiljaa normalisoitua ja onnistumisien määrä samalla kasvaa.

Kuha on kuitenkin reilu petokala ja ei kaihda sameissa vesissä sille tarjottuun jigiin iskemistä. Päinvastoin. Järven serkustaan se eroaa positiivisesti juurikin tärppihalukkuudellaan melko isojakin jigejä kohtaan.

Perustilanteessa isolle kalalle oikein tarjottuun jigiin saa melko pienellä yrittämällä kalan lyömään ahnaasti kiinni. Usein kalastettavan alueen vesi on sameampaa ja suo myös sen, että kala ei juurikaan säiky lähelleen tuotua jigiä, vaan tärpin edellytyksenä voi olla miltei kosketuksiin asti viety vieheen valutus.

Samea vesi on täynnä monenlaista partikkelia kuten pikkukalaa ja levää, jolloin hieman kuhan näkökentän ohi tarjottu jigi ei aiheuta siinä välttämättä mitään reaktioita. Tämä tarkoittaa sitä, että heittojen pitää osua keilaan vielä tarkemmin ja jigin, sekä kalan, seuranta ruudulta on oltava äärimmäisen tarkkaa.

Kirkkaassa merivedess ä livekalastus on hieman enemmä n sääaltis Kirkkaassa vedessä kirkas taivas ja auringon porotus takaavat sen, että syöntipiikki voi venyä pitkälle iltapäivään, auringon hieman jo kallistuessa horisonttiin.

Valon määrän vähennyttyä kalan ruokailuaika lähenee, samoin sen huijaaminen vieheeseen helpottuu huomattavasti.

Kalastaessa kirkkaita vesiä on huomioitavia asioita paljon enemmän kuin sameissa vesissä. Yksi iso asia on veneen käsittely ja sen asemointi, sekä ennakoivat toimet etäältä tapahtuvaan kalastukseen.

Sameissa vesissä ei välttämättä ole ongelma ajaa miltei kalan päälle, kun taas kirkkaissa vesissä on venettä käsiteltävä rauhallisesti jo etäältä ja vaatimukset heittojen tarkkuuteen ovat aivan toiset.

Kilpailun järjestäjä:

Syksy on kuhankalastajan kulta-aikaa merellä Ruokakoon ja sen niukasti ylittäneet noin 50–60 cm kuhat viihtyvät syksyllä pitkin päivää mielellään reilusti lähempänä rantaa kuin isot lajitoverinsa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat jyrkät kaislikon edustat ja noin 7–9 metrin syvyyskäyrä, joka on mainitun koon kuhille mieluisa syvyys kuluttaa aikaa, useimmiten lähellä olevaa pikkukalaa silmäillen.

Näille kaloille jigin tarjonta on melko hankalaa, juurikin pikkukalamassan ja samalla petojen kovan liikkuvuuden takia. Pikkukalaa kiertelevät jättihauet ja pienemmät kuhat tuntuvat olevan niin pikkukalan pauloissa, että jigin osuminen juuri nappiin liikkuvan kalan eteen tuntuu miltei mahdottomalta. Penkereeltä kun siirtyy kivenheiton ulommas ja etsii yksittäisiä tai muutaman yksilön parvissa liikkuvaa kuhaa, on saalis jo varmempi.

Isot kuhat liikkuvat syvien vesien pää llä Tämä asettaa rajoituksia kalastussyvyyksiin ja eettisin syvyys kalastaa kuhaa onkin 8 metriä ja sitä matalampana, sillä kuhan paineen säätely ei koukutettuna kunnolla onnistu. Olen seurannut kuhien liikkeitä liveluotaimella ja ne ovatkin melkoisen mielenkiintoisia. Välillä kala käy 20 metrin syvyydessä ja pinkoo sieltä sitten muutamassa sekunnissa miltei pintakalvoon takaisin.

Kuhan saadessa itse säätää paineitaan, se ei oletetusti vaurioidu, mutta ollessaan koukutettuna ja pakotettuna pintaa kohden, sen elimiin kohdistuva paineen vaihdunta on sille kohtalokkaan nopea.

Moraalista helpotusta tuo se, että merellä välive dessä uivista kuhista lähimpänä pintaa uivat kuhat ovat usein juuri ne ottavimmillaan olevat yksilöt. 7–8

OSALLISTU ARVONTAAN , jonka voittaja pääsee elokuussa kalalle Ville Haapasalon kanssa.

NÄIN SE KÄY:

Jaa Instagram-postauksessa tai -tarinassa villein kalastuskuvasi hashtageilla #JAKKI ja #VilleinKalakuva

Osallistu kilpailusivustolla: tukku.net/VilleinKalaKisa

Pssst. Osallistu molemMISSA ja tuplaa kalaonnesi!

Kampanja-aika 1.5.-31.7.2023. Säännöt: tukku.net/villeinkalakisa metrissä uivat kalat tuntuvat harrastavan aivan jotain muuta kuin syömistä ja usein vähät välittävät niille tarjotuista jigeistä. josta voi tavoittaa kaikki kolme petokalalajia myös livellä. Ahvenet kivikoiden ulkopuolelta ja kuhat sekä hauet 6 metrin käyrän jälkeen. Kuva Navionics.

Hauelle ja kuhalle yllä Savage Gear Monster Slug 20 cm, keskellä Evä Baits 20 cm alla BaitJunkie 6,2.

Sisäselällä oleva syvänne kerää ympärilleen niin haukia kuin kuhiakin. Kuva Navionics.

Ahvenelle, mutta myös kuhalle BaitJunkie Jerk Shad 5 tuumaa, kes- kellä Tournament DFin 12,5 cm alla BaitJunkie Minnow 4,2 tuumaa.

Jyrkkä, noin 4-8 metrin kaislikkoreuna ison saaren länsipuolella kerää aina ruokakoon kuhia. Suuntaa luotaus hieman syvempää vettä kohden ja voit löytää suuremman kuhan. Kuva Navionics.

Livekalastuksessa tärpit ovat usein rajuja. joten koukujen on oltava teräviä, mutta myös suhteellisen paksulankaisia, jotta ne eivät väänny vastarissa.

Ottavimmat syvyydet tuntuvat kokemusteni mukaan olevan 4–6 metrissä ja näistä pyydetyt kuhat ovat lähes aina vapautettavassa kunnossa, jos näin haluaa.

Merellä ison kuhan tavoittaa miltei poikkeuksetta selän syvimmän, jopa 15–27 metriä syvän alueen päältä. Päivinä, milloin luotain kertoo karua totuutta kalojen oleilusta reilusti pyyntisyvyyden alapuolelta, voi se olla kyseessä koko alueella.

Tällöin aika on paras lääke ja vastuullisen kalastajan ei auta kuin odotella kalojen valumista syvistä vesistä matalampaan kerrokseen pyynnin mahdollistamiseksi.

Loppukauden kuha hautautuu monttuihin

Merenlahdissa lahtien syvät montut keräävät loppuvuodesta paikoittain valtavia määriä kookasta kuhaa. Alueiden profiili on yleisesti matalahkoa ja lahden osaan johon on muodostunut painauma, saattaa olla kuhille hyvinkin potentiaalinen loppuvuoden sijoitus kohde. Sieltä niitä on mahdollista pyytää aina jäihin saakka ja mikä ettei jäältäkin myös.

Hauki

Haukien livekalastus merellä tuntuu olevan järviversiotaan hankalampaa, vaikka isoja haukia tapaa usein kuhan livekalastuksen yhteydessä. Hauki vaeltelee syksyisin samoilla sisäselillä kuin kuha, topografisesti kuitenkin selvästi lähempänä rantaa, vaikka viimeinen välivesisiirtymä on vielä viikkojen päässä aivan loppusyksyllä.

Iso hauki voi olla joinain päivinä todella arka ja järvihauista poiketen tarjottu syötti ei joinain päivinä maistu sille lainkaan. Kirkkaissa vesissä suurhauki aistii sille tarjotun vieheen jo kaukaa ja syöntipäivään osuttaessa se saattaa uida uistinta vastaan jo etäältä. Silloin tiedossa on todella kova tärppi.

Kalastusvälineet ovat syytä olla järeämmästä päästä, niin kelat kuin vavatkin, sillä välivedessä tapahtuva isku uistimeen on kovuudeltaan vertaansa vaille ja päihittää kaislikon reunan tärpin miltei aina.

Ennen syys-lokakuun vaeltelua saattavat isojen lahtien suurhauet viettää aikaa aivan pohjassa tai pohjan tuntumassa, josta ne poikkeavat pintakerroksiin syönnökselle vain aikaisin aamusta, tai illan kupeessa. Hauen eettinen kalastussyvyys on reilusti kuhaa syvempänä, toki kalastustarkkuus tulee tässäkin vastaan liian syviin vesiin mennessä.

Loppukauden hauen liikehdintä saattaa venyä pitkälle iltaan ja livekalastus saattaa olla parhaimmillaan vasta aivan pilkkopimeässä.

Meriahven

Iso meriahven oleilee usein luonteeltaan loppukevään suurhaukiapajilla. Täällä matalassa, alle 3 metrin vedessä, joutuu livekalastaja todella koville erottelun ja havainnoinnin suhteen. Luotaimesta kirkkaana paistavat levät ja muut kalat, kuten samoilla alueilla uiskenteleva lahna, aiheuttaa luotaajalle jatkuvaa päävaivaa.

Iso ahven pitää usein matalan ja syvän rajan syöttikalaa silmällä pitkin päivää ja sen ruokailun aikaikkuna voi olla kiusallisen pieni. Tälle pohjaa pitkin puskevalle ahmatille kelpaa vain levästä puhdas uistin ja heittotarkkuus vaatimusten takia kalastusetäisyys on usein alle 10 metriä. Pidemmältä tarjotut heitot ovat kasvillisuuksien takia useasti vaikea toteuttaa.

Iso ahven ei kuitenkaan ole herkimpiä karkaajia alueelta, vaan sen kerran löydettyään voi siihen miltei aina luottaa, että se on tavat- tavissa samalta alueelta toistekin. Puoli tuntia aamupäivällä, iltapäivän alusta ja illalla, on toistuva kaava sen ruokailutottumuksissa. Näihin aikaikkunoihin on kalastajankin sitouduttava.

Viehepuolella on suositeltavaa käyttää isokoukkuisia jigipäitä, tai vertikaalipäitä joissa on isohko, esimerkiksi 2/0 kolmihaarakoukku. Kuhan ja hauen isku kohdistuu miltei aina jigin etuosiin, jolloin stingerkoukun tarve on vähäinen.

Merilivekalastuksen sesongit

Vaikka livekalastus onnistuukin merellä koko avovesikauden ajan, on syksy etenkin hauen ja kuhan suhteen tuloksekkainta – kalat ovat tankkaamassa talvea varten ja ottavat ahnaammin pyytöihin. Kuhan kevätkalastuksessa haittapuolena on etenkin isompien kalojen pakkautuminen matalille kutualueille, joissa kalastaminen ei ole vastuullista. Kesällä kuha nousee iltaisin usein pintaan uistelijoiden tavoiteltavaksi ja aktivoituu muutenkin ravinnonhaussa. Etenkin isommat yksilöt majailevat päivisin yleensä välivedessä syvempien alueiden äärellä, josta ne voi livellä tavoittaa.

Haukia on myös vastaavasti vaikea ja epäeettistäkin kalastaa kudun aikana keväällä, mutta helpompaa silloin kun ne ovat kudun jälkeen tankkaamassa hieman syvemmässä vedessä, josta ne piirtyvät selkeämmin luotaimen näytölle.

Suurahven elelee pienemmistä lajitovereistaan erillään yksinään tai muutaman kalan ryhmissä. Niiden olinpaikat muistuttavat hauen loppukevään olinpaikkoja, joista ne voi tavoittaa koko avovesikauden ajan aivan aikaisen kevään kutuaikaa lukuun ottamatta.