Turun kulttuuriasiainkeskuksen toimintakertomus 2011 by Kulttuuria Turussa

20 11

Turun kulttuuriasiainkeskus

toimintakertomus 2011

Oho! Olipa vuosi täynnä kulttuuria!

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen Miten kulttuuri tekisi jatkossakin hyvää? ..................................................3 Kulttuurijohtaja Minna Sartes: Historiallinen kulttuurivuosi ......................................................................4 Avustukset ja apurahat ..............................................................................5 Turun filharmoninen orkesteri ..................................................................6 - 9 Turun kaupunginkirjasto ............................................................................10 - 13 Turun Kaupunginteatteri ...........................................................................14 - 17. Turun museokeskus...................................................................................18 - 21 Kulttuuriasiainkeskuksen 2011-hankkeet: Kulttuuri teki hyvää! ..................................................................................22 - 24 Kulttuurista iloa elämään ..........................................................................25 - 27 Hallinto ja talous ........................................................................................28 - 29 Maistiaisia kulttuuriannista messuilla, netissä, esitteissä .......................30 - 33 Henkilöstö...................................................................................................34 Svensk resumé ..........................................................................................35 - 44. Tilastoja.......................................................................................................45 - 47

Miten kulttuuri tekisi jatkossakin hyvää? Turun kulttuuripääkaupunkivuosi näkyi vahvasti kulttuurilautakunnan vuodessa 2011. Lautakunta pohti, miten kulttuuri tekisi jatkossakin hyvää mahdollisimman monelle. Kulttuuripääkaupunkivuoden lisäksi lautakunnan vuoteen kuuluivat jokavuotiset rutiinit ja taloutta tasapainottavista keinoista päättäminen. Kulttuurilautakunta pohti useaan otteeseen, miten 2011-vuotta pitäisi hyödyntää kaupungissa jatkossa. Lautakunta esitti erilaisia toimenpiteitä, mm. Logomon kehittäminen, matalan kynnyksen tapahtumien edistäminen, teatterin ja Konserttitalon peruskorjauksen eteneminen, Fortuna-korttelin ja Vanhan Suurtorin kehittäminen ja elokuvateatteritilanteen pysyvä ratkaiseminen. Lautakunta päätti itse huolehtia kulttuuripääkaupunkivuoden jatkuvuudes-

ta mm. panostamalla markkinointiin, painottamalla yhteistyöhankkeita avustusten jaossa, korottamalla avustuksia 120 000 eurolla, hyödyntämällä taiteenalakohtaisia neuvottelukuntia ja korostamalla hyvinvointivaikutuksia.

Elina Rantanen, Kuvaaja: Suvi Elo

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden tunnuslauseen ”Kulttuuri tekee hyvää” myötä keskeisiksi. Jo edellisenä vuonna oli ideoitu ennaltaehkäisevään virikkeelliseen vapaa-aikaan pureutuvaa hanketta yhteistyönä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien kesken. Tästä EVIVA-hankkeesta muodostui merkittävin yksittäinen kokonaisuus, jolla kulttuurin hyvinvointivaikutuksia toteutetaan.

kattaisiin. Lautakunta perusti teatterin talouden seurantaryhmän ja päätti teatterin talouden eheyttämistoimista. Museokeskuksen taloutta päätettiin tasapainottaa erityisesti esittämällä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen vuokrien alentamista ja päättämällä muista tilakysymyksistä. Markkinointia ja myyntiä kehitettiin edelleen koko kulttuuritoimen yhteistyönä. Lisäksi vuoden aikana tehtiin jokavuotisia ohjelmistonhyväksymis-, avustustenjakamis-, tilinpäätös- ja talousarviopäätöksiä.

Kulttuuripääkaupunkivuoden jatkuvuuden lisäksi vuoden aikana pohdittiin, miten teatterin ja museokeskuksen edellisvuotiset tappiot pai-

Elina Rantanen Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA 2011 JÄSENET Elina Rantanen, pj. Maija Perho, varapj. Li Andersson Raili Engdahl Pentti Kosonen Pauli Kossila Asko Mäki Taru Pätäri Seppo Sarelius

Mikko Soukkanen Nora Viikari Olli Välke Terhi Vörlund-Wallenius

VARAJÄSENET Lea Huuhtanen Joel Salonen Mervi Lappalainen Katja Lehmussaari

Tuomas Takkula Anneli Rantalaiho Isko Laurell Rauni Laine Pertti Perko Rainer Grannas Arja von Schöneman Konsta Weber Hedvig Långbacka 14.2.2011 asti,

Pia Wolff-Helminen 14.2.2011 alkaen

Kaupunginhallituksen edustaja: Maija Palonheimo varajäsen: Juhani Leppä (kh:n päätös 31.1.2011, toimikausi 2011-12)

Esittelijä: Minna Sartes, kulttuurijohtaja, Turun kulttuuriasiainkeskus

Historiallinen kulttuurivuosi Vuosi 2011 oli Turun kulttuurielämässä historiallinen. Kulttuuripääkaupunkivuonna toteutui kauan kestäneen suunnittelutyön tulos upeana, monipuolisena ja unohtumattomana kulttuurikokonaisuutena, joka tarjosi jokaiselle jotakin ja teki Turusta entistäkin houkuttelevamman matkailukohteen. Kulttuuripääkaupunkius muutti Turun kulttuurielämää niin, että vaikka itse vuosi vähitellen painuu rakkaiden muistojen joukkoon, kulttuurin kehitys jatkuu ja kulttuuri uudistuvana voimana tarjoaa kokemuksia kaupungin asukkaille ja tänne saapuville matkailijoille. Turun kaupungin peruskulttuurintuotanto oli vahvasti mukana kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamisessa. Kulttuuriasiainkeskuksen päävastuulla oli 10 hanketta, ja se oli osatuottajana lukemattomissa tuotannoissa. Kaupungin kulttuuripalvelut uudistuivat sekä hankkeiden kautta että osana perustoiminnan kehittämistä. Parhaat käytännöt ja toimintalinjat jäävät elämään ja kehittyvät edelleen. Kirjasto on pienten ja suurten tapahtumien keskus, Museokeskuksen näyttelyt tulevat uudella tavalla lähelle katsojaa, Kaupunginteatteri jatkaa kansainvälisiä tuotantoja ja Filharmonisen orkesterin musiikki soi koko maailmaan

ulottuvana Sävelsiltana myös tulevina vuosina. Kulttuuriasiainkeskuksen toimintaajatus Kulttuuri vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta ja toimintaa ohjaavat periaatteemme saavutettavuus, ennakkoluulottomuus, sivistyksen vaaliminen, vuorovaikutteisuus ja ilon tuottaminen ovat ohjenuoranamme kohti visiota Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla. Vuosi 2011 ja siihen valmistautumisen prosessi ovat tuoneet visiotamme huomattavasti lähemmäs. Kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut voimakkaasti tietoisuuteen sen, että Kulttuuri tekee hyvää. Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus on määrätietoisesti edistänyt tätä ajattelutapaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä Alueellinen terveys ja hyvinvointi -kyselyssä on Turun kaupungin aloitteesta ollut ensimmäistä kertaa mukana liikunnan harrastamisen kysymysten rinnalla myös kysymykset kulttuuripalvelujen käytöstä ja kulttuurin harrastamisesta. Tästä on saatu erinomainen pohjatieto Turun kaupungin asukkaiden kulttuuriharrastuksista hyvinvoinnin kehittämisen pohjaksi.

MINNA SARTES, KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

Kulttuuri tulee olemaan hyvän elämän tärkeä osa-alue kasvavalle osalle turkulaisia. Kulttuuriasiainkeskus on kehittänyt tuotteidensa myyntiä ja markkinointia ja vuonna 2011 otettiin iso askel kehityksessä eteenpäin, kun markkinointi ja myynti hallintokuntatasolla yhdistettiin ja perustettiin Turun kulttuurin ryhmämyyntitiimi. Tavoitteena on tehdä asiakkaille mahdollisimman helpoksi ostaa Turun kaupungin kulttuuripalveluja ja tehdä kulttuurinautinnoista luonnollinen osa hyvää arkea. Minna Sartes kulttuurijohtaja Turun kaupunki

Avustukset ja apurahat

Turun kulttuurilautakunnan myöntämän Aboa-apurahan vuodelle 2011 sai sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mika Lietzén. Kyseessä on vuoden

Kulttuurilautakunta jakoi avustuksia ja apurahoja taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuodelle 2011 yhteensä 1 069 400 euroa. Hakemuksia saapui yhteensä 236, ja avustuksia ja apurahoja myönnettiin 109 eri taholle. Vakiintuneille, lautakunnan kanssa sopimuksen tehneille instituutioille jaettiin yhteensä 926 275 euroa. Summa sisältää taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustuksia 869 335 euroa sekä taiteen perusopetuksen avustuksia 56 940 euroa. Lisäksi jaettiin muiden yhdistysten ja työryhmien avustuksina 91 125 euroa sekä henkilökohtaisina taideapurahoina 52 000 euroa. Kulttuuri- ja taideyhteisöjen avustuksia myönnettiin kaikkiaan 31 125

euroa, josta visuaaliseen taiteeseen (sis. animaatio-, elokuva-, media- valokuva- ja kuvataide) myönnettiin kaksi avustusta, yhteensä 3 900 euroa. Kirjallisuuden avustuksia myönnettiin neljä kappaletta, yhteensä 8 500 euroa. Esittävän taiteen (sis. näyttämö-, sirkus-, performanssi- ja tanssitaide) avustuksia myönnettiin kolme, yhteensä 4 000 euroa. Monitaiteen avustuksia myönnettiin kaksi, yhteensä 7 225 euroa ja säveltaiteen avustuksia neljä, yhteensä 7 500 euroa. Kulttuurin harrastustoiminta-avustuksia myönnettiin 48 475 euroa, josta visuaaliseen taiteeseen myönnettiin 4 avustusta, yhteensä 4 200 euroa ja kirjallisuuteen 2 avustusta, yhteensä 1 000 euroa. Esittävän taiteen avus-

työskentelyapuraha, jonka suuruus vuodelle 2011 oli runsaat 18 800 €. KUVA: ASEMA KUSTANNUS.

tuksia myönnettiin 11 kappaletta, yhteensä 31 300 euroa ja monitaiteen avustuksia viisi, yhteensä 5 725 euroa. Säveltaiteeseen myönnettiin 14 avustusta, yhteensä 6 250 euroa. Projektiavustuksia jaettiin yhteensä 11 525 euroa, josta visuaalisen taiteen projekteihin myönnettiin yksi avustus, 1 500 euroa, ja kirjallisuuteen yksi, 1 700 euroa. Esittävän taiteen projektiavustuksia myönnettiin kolme, yhteensä 4 825 euroa ja monitaiteen avustuksia kaksi, yhteensä 3 500 euroa.

Taideapurahojen 2011 saajat Animaatiotaide

Kuvataide

Mediataide

Säveltaide

Lindström Christer

Hedberg Sini-Meri Joro Juha Kallio Jari Karsi Jouna Konttinen Heli Nenonen Timo Paakkola Mikko Salonen Elsa Vainio Tiina

Modig Kimmo

Riutta Tarmo

Näyttämötaide

Valokuvataide

Heikkilä Tomi Kitti Jenni Kitti Oula Kärkkäinen Salla

Lappalainen Katja

Kirjallisuus Ellilä Kirsti Hirvonen Esa Kinnunen Tapani Koskelin Elina Lindén Zinaida Pyysalo Joni

Aboa-apuraha Aboa-apuraha vuodelle 2011 myönnettiin sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Mika Lietzénille.

turun filharmoninen orkesteri Kuvaaja: Seilo Ristim채ki

Filharmonikkojen menestyksekäs vuosi Vuosi 2011 oli menestys niin kuulijamäärillä kuin monipuolisella sisällöllä mitattuna. Korkeatasoisten sinfoniakonserttien ohella esityksiä oli myös kevyemmän ohjelmiston ystäville, lapsille sekä erityisryhmille. Vuosi 2011 oli kaupunginorkesterin ja Konserttitalon osalta erittäin tapahtumarikas. Henkilökunta toteutti korkealaatuisesti sille uskottua tehtävää tuottaa musiikki- ja säveltaidetta omalla konserttitoiminnallaan sekä mahdollistaa ulkopuolisten järjestäjien erilaiset esitykset ja tapahtumat tilavuokrauksen keinoin. Vuosi piti sisällään runsaasti tarjontaa korkeatasoisten sinfoniakonserttien ohella myös kevyemmän ohjelmiston ystäville, lapsille, erityisryhmille, yhteisöille ja yrityksille. Orkesteri on tuonut kaupungille näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta nostaen Turun imagoa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetulla konserttitoiminnalla sekä tallenteiden ja erityisesti verkkokonserttien kautta. Filharmonikoiden produktioissa, sisältäen tilauskonsertit ja yhteistyöoopperan, vieraili yhteensä 73 305 kuulijaa. Luku on koko 2000-luvun ennätys. Samoin tapahtumien määrä, 151 kpl, nousi yli tavoitteiden. Ennätyksellisen

kuulijajoukon lisäksi orkesterin omat verkkokonsertit keräsivät kävijöitä 182 maasta tai saariryhmästä. Maailmasta ei siis löydy montaa kolkkaa, jossa Turun filharmonikot eivät olisi olleet ilahduttamassa katsojia! Oman lisänsä toivat näiden lisäksi YLE:n kuusi radio- ja TV-lähetystä, joissa orkesteri esiintyi. Myös Konserttitalon ulosvuokrattujen tilaisuuksien määrä pysyi positiivisessa suunnassa edellisvuosiin verrattuna. Saavutuksista puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa, että Turun filharmoninen orkesteri on myös futiksen Suomenmestari mallia 2011: orkesterimme upea edustusjoukkue, kapteeninaan konserttimestari JuhaPekka ”Juhis” Vikman, vei voiton marraskuussa Suomen sinfoniaorkesterien kesken järjestetyssä turnauksessa! Vuosi toi tullessaan myös haikeita jäähyväisiä. Lokakuussa päättyi vuosikymmenen kestänyt päävierailijasopimus kapellimestari Juha Kankaan kanssa. Kangas oli pitkäjänteisesti kehittämässä orkesteria ja sen sointia tinkimättömällä tavallaan. Turun filharmonisen orkesterin taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Petri Sakari päätti puolestaan viisivuotisen kautensa joulukuussa. Sakarin kansainväliset kontaktit toivat yhteisten vuosien var-

MARJA-LIISA LIEPPINEN, KUVAAJA: DAVID MARTIN

rella turkulaisyleisölle aina uusia, kiinnostavia esiintyjä- ja säveltäjävieraita. Hänen johdollaan orkesteri teki monia hienoja levytyksiä, viimeisimpänä syksyllä ilmestynyt Kauneimmat Adagiot sekä ensimmäinen osa Merikannon sinfonioiden kokonaislevytysprojektista. Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu jälleen koko talon taiteelliselle ja hallinnolliselle henkilökunnalle, niin pitkäaikaisille työntekijöillemme kuin määräaikaisissa tai lyhytkestoisissa tehtävissä työskenteleville. Yhdessä luomme kuulijoillemme elämyksiä, jotka kantavat heitä arkipäivässään ja antavat voimia ja inspiraatiota elämään. Tervetuloa näkemään ja kokemaan!

Marja-Liisa Lieppinen Intendentti

EERIK XIV -OOPPERA,

LEIF SEGERSTAM, KUVAAJA: MAARIT KYTÖHARJU

Tähtihetkiä oman orkesterin kanssa Loppiaisaattona 5.1. esitetty ”Alkusoitto juhlavuodelle” antoi kaudelle näyttävän lähtölaukauksen. Gustav Mahlerin Ylösnousemussinfonian solisteina säteilivät sopraano Helena Juntunen ja mezzosopraano Janina Baechle. Maestro Leif Segerstamin johtama yhteistyökonsertti filharmonikkojen, Turun ammattikorkeakoulun, Laivaston soittokunnan, CCA-kuoron ja Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoron kanssa asetti riman korkealle kaikille vuoden yhteishankkeille.

Kuvaaja: Seilo Ristimäki

KUVAAJA: SEILO RISTIMÄKI

Verkon kautta filharmoniaa

Yhteistyössä kulttuurikokemuksia

Filharmonikoiden toiminta verkossa toi Turulle laajasti näkyvyyttä ympäri maailmaa. Arvio verkkopalvelujen kokonaiskäyttäjämäärästä oli noin 190 000 katsojaa 182 eri maasta tai saariryhmästä. Orkesteri teki samalla tiedonvälityksen historiaa lähettämällä ensimmäisenä maassamme HD-tasoisia konserttitaltiointeja suoralähetyksenä. Konserttilähetysten ja musiikillisten postikorttien ohella verkon kautta saattoi myös ensimmäistä kertaa seurata maestro Leif Segerstamin esittelemänä kauden 2012 julkistusta pääkirjastosta.

COLIN CURRIE, KUVAAJA: SISI BURN

Kantaesityksiä ja tilaustöitä Orkesteri oli mukana kuudessa kantaesityksessä. Erityisen mieleen jäänyt oli 1.12. ensiesityksensä saanut Áskell Mássonin lyömäsoitinkonsertto huikeana solistinaan Colin Currie. Orkesterin oma tilausteos, Jukka Linkolan pianokonsertto nro 1 ”Naamiaiset”, tallennettiin myöhemmin julkaistavaksi CD:ksi.

Kulttuuripääkaupunkivuosi toi tullessaan monia ainutkertaisia yhteistyöprojekteja, kuten Matteuspassion suurtulkinta ja tilausooppera Eerik XIV Logomossa, Passio-tanssiteos Turun tuomiokirkossa sekä Karita Mattilan, Matti Salmisen ja Jorma Silvastin tähdittämät Linnan juhlat -konsertit. Perinteisempiä yhteistyömuotoja olivat mm. Katedraali soi, Nuoret solistit, Turun musiikkijuhlat sekä Ekumeeninen joulu, uusia avauksia puolestaan vierailu Lapuan urkufestivaaleilla sekä Suomen WagnerSeuran 20-vuotisjuhlakonsertti. Orkesteri oli myös osaltaan auttamassa Japanin katastrofin uhreja pitämällä hyväntekeväisyyskonsertin maestro Leif Segerstamin johdolla.

KANNEN SUUNNITTELU JA TAITTO: TERO JÄMSÄ, KUVAAJA: MIKA KOIVUSALO

Erityisryhmät ja -projektit

SINFONISESTI KAUTTA AIKAIN!, KUVAAJA: HANNES MERISAARI

Maahanmuuttajille sekä opiskelija- ja eläkeläisryhmille tarjottiin konserttivierailuja sekä tutustumiskäyntejä Turun konserttitalolle. Maahanmuuttajakävijöiden volyymi kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja yleisökasvatuksen osallistujamäärä oli lähes puolitoistakertainen tavoitteisiin nähden.

Lapset ja nuoret Tallenteet TFO esiintyi neljällä vuonna 2011 julkaistulla tallenteella. Alba Records julkaisi näistä maailman ensilevytyksensä saaneet Aarre Merikannon sinfoniat 1 ja 3 sekä CD:t Toivo Kuula – Legends 2 ja Grand Chopin, solistina pianotaiteilija Janne Mertanen. Sony Classicin tuottama oli Turun tuomiokirkossa tallennettu The Most Beautiful Adagios, solistina urkutaiteilija Pétur Sakari. Levyillä toimivat kapellimestareina Jani Telaranta (Grand Chopin) ja Petri Sakari.

Kulttuurivuonna lapsille ja nuorille tarjottiin runsaasti monipuolista ohjelmaa mm. koululaiskonsertteja, kenraaliharjoitusvierailuita sekä Junioriklubi-iltoja. Kohokohtana mainittakoon Sinfonisesti kautta aikain! -produktio. Poikkitaiteellisen musiikkimatkan barokista nykypäivään koki yli 7 000 lasta. Kaiken kaikkiaan orkesteri järjesti vuoden aikana 36 lastentapahtumaa, jotka tavoittivat ennätysmäiset 14 759 kävijää.

Toni R. Toivonen: Roskapaperimandala, sekatekniikka, 2011. KUVAAJA: TONI R. TOIVONEN

Konserttitalolla tapahtui Konserttitalon ulosvuokrattujen tilaisuuksien määrä sekä kävijämäärä pysyivät positiivisessa suunnassa edellisvuosiin verrattuna. Esitysten ja juhlien ohella Konserttitalossa kävijät saivat nauttia

Ravennan mosaiikkinäyttelyn aarteista sekä Vinogallerian tilataideteoksista. Keväällä esillä oli Mari Kämäräisen Teos viivalle ja 1500 kuvalle, syksyllä Toni R. Toivosen Roskapaperimandala.

Turun kaupunginkirjasto VALOKUVANÄYTTELY TURKU - PIETARI - KÖLN PÄÄKIRJASTOSSA, KUVAAJA: VESA AALTONEN / TURKU 2011

11 Kirjaston vuosi 2011 oli hyvä: toiminta jatkui monipuolisena ja suosio kasvoi edelleen. Kasvu näkyi myös tavoitteiden toteutumisena. Ne ylittyivät selvästi kaikilla keskeisillä mittareilla, kävijöiden osalta 5 % ja lainojen osalta 12 %.

Kirjastolla hyvä vuosi 2011 Pääkirjasto on käynneiltään edelleen Suomen vilkkain kirjasto, siellä oli viime vuonna runsaat 1,3 miljoonaa käyntiä. Kirjasto oli myös hyvin saavutettavissa, sillä pääkirjasto oli vuoden aikana avoinna 350 päivänä ja joidenkin lähikirjastojen aukioloaikoja pystyttiin lisäämään. Lähikirjastojen käynnit kasvoivat lähes viidenneksen. Kirjaston tapahtumissa oli ennätykselliset 42 000 kävijää. Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyi monin tavoin kirjaston vilkkaassa ohjelmatarjonnassa. Kirjaston omia hankkeita olivat Kohtaamisia kirjastossa -tapahtumasarjat, valtakunnalliseksi levittäytynyt Lukulampun valossa ja sen päätapahtuma Kaamosviikonloppu marraskuussa sekä monikulttuurinen Kulttuurit kuuluviin!, jonka Maailmanpyörä-ohjelma kiersi kirjastoissa eri puolilla kaupunkia. Verkkokäynnit jatkoivat kasvuaan ja niiden määrä ylitti viisi miljoonaa. Kirjastolla olikin tarjottavana useita palveluja perinteisten verkkopalvelujen lisäksi. Oli verkkotietopalvelua, useita blogeja ja Facebook-sivuja, joista osa tuotettiin yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa. Kirjamessujen yhteydessä julkistettiin valtakunnallisena yhteis-

työnä toteutettu kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo, jonka idea syntyi Turun kaupunginkirjastossa ja jonka sisältö tuotettiin suurelta osin Turussa. Vaski-kirjastojen yhteistyö jatkui seitsemäntoista kunnan yhteisvoimin, ja vuoden aikana valmistauduttiin monin eri tavoin kirjastojärjestelmän uudistamiseen. Kirjastot sopivat yhteisistä käyttöehdoista ja kehittivät palveluja samaan suuntaan. Yhteistyön tavoitteena ovat laadukkaat, kustannustehokkaat ja jatkuvasti uudistuvat kirjastopalvelut koko Vaski-alueella. Maakunnan kirjastoille tarjottiin koulutusta ja tiedotusta ajankohtaisista asioista. Finnish Consulting Groupin syksyllä toteuttamassa Turun kulttuuripalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyssä 1 063 kirjastonkäyttäjää antoi kirjaston palvelusta asteikolla 1-5 yleisarvosanaksi 4,18. Hyvän arvosanan saivat asioinnin sujuvuus, tilojen viihtyisyys, automaattien toimivuus, verkkokirjaston palvelut sekä henkilökunnan palvelualttius, ystävällisyys ja ammattitaito. Vastaajat toivoivat kirjaston parantavan kokoelmien sijoittelua ja opasteita sekä palveluista tiedottamista. Kokoelmista

INKERI NÄÄTSAARI, KUVAAJA: PÄIVI AUTERE

tärkeimmäksi kehittämisalueeksi nousivat aikuisten kirjat ja lehdet, kun tyytyväisimpiä oltiin lasten ja nuorten aineistotarjontaan. Vuoden kruunasi opetus- ja kulttuuriministeriön Turun kaupunginkirjastolle myöntämä Vuoden kirjastokehittäjä -palkinto, jonka perusteluina olivat muun muassa monipuoliset palvelut, laaja ohjelmatarjonta ja innovatiivinen kehittäminen.

Inkeri Näätsaari Kirjastotoimenjohtaja

12 ”Turun kaupunginkirjaston toiminta osoittaa, mitä kirjasto voi parhaimmillaan olla sekä tilana että palveluiden tuottajana!” Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vuoden kirjastokehittäjä 2011 -palkintoperustelut

LEENA PARKKINEN JA TAINA RATIA, KUVAAJA: VILJAMI SCHLEUTKER

Kohtaamisia kirjastossa

HAIR-MUSIKAALIN ESIINTYJÄT, KUVAAJA: VILJAMI SCHLEUTKER

Suomen vilkkain Ajan hermolla toimiva kirjasto kasvattaa suosiotaan. Lainaus kasvoi kuluneena vuonna 3 % ja käynnit lisääntyivät peräti 11 %, osittain kirjaston kulttuuripääkaupunkivuoteen tuottamien lukuisien tapahtumien ansiosta. Kirjastokäyntejä oli kaikkiaan 1,9 miljoonaa, mikä on noin 10 käyntiä asukasta kohti. Joka päivä auki oleva pääkirjasto on 1,3 miljoonalla käynnillään Suomen vilkkain kirjasto. Viime vuosina lähikirjastoissa käynnissä olleet suuret peruskorjaukset ovat valmistuneet. Edellisvuodesta lisääntyneiden aukioloaikojen myötä lähikirjastojen käynnit kasvoivat lähes viidenneksen ja lainat 14 %.

Sähköä ilmassa Vuonna 2011 kilpailutettiin kirjastoaineistojen päähankintapaikat lehtiä lukuun ottamatta. Kilpailutus tehtiin keskitetysti kaikkien Vaski-kirjastojen kanssa. Mukana olivat myös vuonna 2012 Vaskiyhteistyöhön liittyvät kirjastot. Vaski-kirjastojen yhteinen e-kirjakokoelma lanseerattiin Turun kirjamessujen yhteydessä. Tämä 274 niteen kokoelma on ensimmäinen kaikkien Vaski-kirjastojen yhteinen kokoelma. Sen myötä käyttöön tuli uusi aineistolaji, sähköisesti käytettävä tiedosto. Perinteiset kirjat ovat myös edelleen suosittuja ja niistä pidetään huolta kaikin tavoin. Kirjankorjauksessa korjattiin toimintavuonna 2 668 käytössä vioittunutta nidettä.

Turun sydämessä, suositun Vähätorin laidalla sijaitseva pääkirjasto oli yksi kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien keskipisteistä. Kaupunginosia, niiden kulttuuria ja yhteisöllisyyttä korostaneissa ohjelmasisällöissä tärkeää roolia näyttelivät myös lähikirjastot. Kirjaston oman Kohtaamisia kirjastossa -ohjelmapaketin lisäksi kirjasto osallistui 20:een kulttuuripääkaupunkivuoden yhteistyöhankkeeseen. Tapahtumasarjojen ja ohjelmakokonaisuuksien punaisena lankana juoksivat Turku 2011 -vuoden yhteiset teemat. Tavoitteena oli esitellä kirjaston aineistojen tiedollisia ja elämyksellisiä sisältöjä, sekä käyttää kirjaston tiloja innovatiivisin, yhdessä toimimiseen kannustavin tavoin. Kaikkiaan kirjastossa oli erilaisia tapahtumia yli 2 000 ja tapahtumakävijöiden määrä lisääntyi yli puolella edellisvuodesta.

VICTORIA JA DANIEL SAAGASSA, KUVAAJA: KARI VAINIO

Uusi sukupolvi on täällä Kirjaston tilat ovat täynnä lapsia ja nuoria päivästä toiseen. Läksykirjojen lisäksi kirjaston aineistot ja pelit ovat ahkerassa käytössä. Nuoret osallistuvat myös heille suunnattuihin kerhomuotoisiin palveluihin. Vuonna 2011 starttasivat kuukausittain kokoontuvat Stoori Goes Movies -elokuvakerho ja Stoorin sarjakuvatapaamiset. Lasten lukuharrastuksen tukeminen on kirjaston ja koulujen yhteinen missio. Kirjastokurssien ja Kulttuuripolun kaltaisten vakiintuneiden toimintamuotojen ohella tähän on ideoitu uusia, hauskoja tapoja, kuten Lue koiralle -toiminta. Lukemisvaikeuksia omaavat lapset lukevat pääkirjaston koirahuoneessa ääneen Candykoiralle, joka kuuntelee kiinnostuneena ja korjailematta kaikkia tarinoita.

13 ten kirjasto ovat toteuttaneet menestyksellä toimintakonseptiaan.

Sanna Nieminen neuvoo Paattisten kirjaston avajaisissa. KUVAAJA: NINA KOSKIVAARA

Lähellä ja liikkeellä Lähikirjastoja on kehitetty alueidensa yhteisökeskuksiksi, joissa asukkaiden käytössä on kirjastoa laajemmat palvelut. Nuorisotalon kanssa yhdistynyt Ilpoisten kirjasto ja koulun yhteydessä toimiva Paattis-

Kesäkuussa 2011 Skanssin kauppakeskuksessa aloitti toimintansa yhteispalvelupiste Monitori, jossa kirjasto, kaupungin muut organisaatiot ja TE-toimisto luovat yhdessä uutta, matalan kynnyksen palvelumallia.

Hankkeen palvelupalettiin sisältyi mm. maahanmuuttajanaisten lukupiiri, lastenkerhoja, sanataidepajoja ja verkko-opastuksia. Monet näistä ovat jääneet osaksi kirjaston pysyvää toimintaa.

MAAILMANPYÖRÄN ALOITUSTAPAHTUMA,

Kolmentoista toimipisteen lähipalveluverkkoa täydentävät kirjastoautot. Turun kaupunginkirjasto ja Suomen kirjastoseura järjestivät 11.–13. elokuuta kansainväliset kirjastoautopäivät. Mobile Library Festival 2011 kokosi Turkuun 333 osallistujaa ja 39 kirjastoautoa kuudestatoista maasta. Värikäs tapahtuma oli samalla Suomen kirjastoautotoiminnan 50-vuotisjuhla.

KUVAAJA: DUNJA MYLLYLÄ

Kaikkien kirjasto Monikulttuurisia palveluja kehittänyt Open Zone -hanke päättyi joulukuussa 2011. Ammattikorkeakoulujen kanssa toteutetulla hankkeella aktivoitiin maahanmuuttajia kirjaston palvelujen käyttäjiksi.

Turun kaupunginkirjasto koordinoi valtakunnallista, kaunokirjallisuuden verkkopalvelua Kirjasampo.fi:tä ja on mukana Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hankkeessa.

Vuoden 2011 aikana Turun kaupunginkirjasto ja muut Vaski-kirjastot ovat valmistautuneet kirjastojärjestelmän uudistamiseen, johon sisältyy asiakkaiden käyttämän Vaski-verkkokirjaston uusiminen.

Kuvaaja: Dunja Myllylä

Maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö Turun kaupunginkirjasto toimii Varsinais-Suomen maakuntakirjastona. Maakuntakirjastotoiminnan ydinalueen muodostaa Vaski-yhteistyö.

Vaski-yhteistyö on laajentunut kahdeksalla uudella kirjastolla, kun mukaan liittyivät Kaarina, Paimio, Sauvo, Uusikaupunki, Kustavi, Laitila, Pyhäranta ja Vehmaa. Vuonna 2012 toteutettavan järjestelmäuudistuksen jälkeen Vaski-kirjastojen palvelualue kattaa jo noin 75 % koko maakunnan asukkaista.

Maahanmuuttajajärjestöjen kanssa toteutettiin myös eri kulttuurien kirjallisuutta, kieliä ja perinteitä esitellyt Kulttuurit kuuluviin! -kokonaisuus kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan. Harvinaiskielisten aineistojen kokoelmaa on täydennetty yhteistyössä oman kielensä ja kulttuurinsa tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Valikoimaa on laajennettu lainaamalla siirtokokoelmia Helsingin monikielisestä kirjastosta.

KIRJAINSTALLAATIO, KUVAAJA: NINA KOSKIVAARA

Tiukemmin verkossa Kirjasto kehittää verkkopalvelujaan laaja-alaisesti aina maakunta-aineistojen digitoinnista ja verkkokirjastosta sosiaaliseen mediaan asti.

Verkossa soi myös musiikki. Kirjaston asiakkaidensa käyttöön tarjoaman musiikin verkkopalvelu Naxoksen kautta kuunneltiin vuoden aikana yli 60 000 kappaletta. Osallistumaan kannustavissa blogeissa ja Facebooksivuilla nostettiin esiin kiinnostavia julkaisuja, tapahtumia, ihmisiä ja ilmiöitä.

turun kaupunginteatteri KESÄYÖN HYMYILYÄ, KUVAAJA: ROBERT SEGER

15 Turun Kaupunginteatterin toimintavuotta 2011 sävyttivät oman tiiviin perusohjelmiston lisäksi luonnollisesti kulttuuripääkaupunkihankkeet.

Apparaatti käytössä Turun Kaupunginteatterin toimintavuotta 2011 sävyttivät oman tiiviin perusohjelmiston (josta erittely toisaalla) lisäksi luonnollisesti kulttuuripääkaupunkihankkeet. Itse toiminnallisesti projektit kasaantuivat päättyneeseen vuoteen, mutta niitä oli pohdittu, kehitelty ja valmisteltu jo vuodesta 2008. Teatterin omia hankkeita, joissa se oli hakija, alun innovaattori ja tuotannollisesti keskeisessä roolissa, oli kolme. Sen lisäksi olimme jonkinlaisella työ-, tila- tai asiantuntijapanoksella mukana lähes kymmenessä hankkeessa. Viimeiset pari vuotta tuotannollista työvoimaa oli myös tästä syytä enemmän, ja koko henkilökunnalta edellytettiin erityispanostusta työtehtäviin, jotka toteutettiin nk. normaalitoiminnan ohessa. Talo taipui uudenlaisiin tuotantoja toimintamalleihin, verkostoitumista tapahtui sekä paikallisesti että laajemmin, myös kansainvälisesti vuosi oli ainutkertaisen rikas. Suurten kansainvälisten hankkeiden (Esittävän Taiteen Toukokuu, New Baltic Drama ja 12 Karamazovia) lisäksi vuoden aikana toteutettiin myös muita yksittäisiä vierailuja Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vuonna 2011 tehtiin myös uusia avauksia: koska remontteja ei teatterissa ollut, oli myös hieman kesätoimintaa; Kadonnut Kaupunki, pääosin ulkona toteutettu projekti, harjoitettiin ja osin esitettiinkin teatterin tiloissa heinäkuussa. DBTL-festivaalille avattiin myös ensi kertaa ovet. Talvella teatteri isännöi Pohjoismaista kestävän kehityksen konferenssia ja osoitti toimivuutensa myös loistavana kongressipaikkana, joka on jalankulkuetäisyydellä kaikista kaupungin palveluista. Vierailu Tampereen Teatterikesään kuului loppukesään, teatterilla oli myös ensi-ilta Edinburghissa elokuussa. Kaupunginteatterin Kaaos valittiin useista ehdokkaista toiseksi niistä kahdesta produktiosta, jotka opetusministeriön vientituen turvin toteutettiin Edinburghin festivaaleille skotlantilaisversiona, paikallisin näyttelijöin. (Esitys vierailee myös Turussa maaliskuussa 2012). Loppuvuotta sävyttivät kaupungin toimesta käynnistetyt muutoshankkeet. Teatterin hallintomallin uudistamista pohtiva ryhmä jätti raporttinsa joulukuussa, ja tilojen ajanmukaistamista ja perusparannusta suunnittelemaan

RAIJA-LIISA SEILO, KUVAAJA: ROBERT SEGER

asetettu ryhmä eteni myös varsin ripeästi. Ennen vuoden vaihdetta kaikkien tilojen ja ammattiryhmien osalta tehtiin kattava tarvekartoitus, jonka pohjalta ehdittiin luonnostella myös alustavia suunnitelmia muutostarpeista. Ryhmä jättänee ehdotuksensa huhtikuussa 2012. Kun nyt ensimmäistä kertaa tilastoitiin myös tapahtumat, joiden kävijät eivät saavu taloon normaalin lipunostoprosessin kautta, vaan myös muiden tapahtumien sekä teatterin ilmaisesitysten kävijät huomioitiin, tuli todennetuksi, että teatterin tiloja, tekniikkaa ja erityisesti työvoimaresurssia hyödynsivät noin 65 000 lipun ostaneen lisäksi lähes 10 000 muuta kävijää. Apparaatti on siis käytössä. Raija-Liisa Seilo Teatterinjohtaja

Kuvaaja: Robert Seger HILJAISUUS,

Anna Karenina KESÄYÖN HYMYILYÄ, KUVAAJA: ROBERT SEGER

Ingmar Bergman Kaikkien aikojen tunnetuin ruotsalainen elokuvaohjaaja oli esillä Turun Kaupunginteatterissa kahden näytelmän voimin. Päänäyttämöllä esitettiin Bergmanin menestyselokuvaan perustuva Kesäyön hymyilyä, joka versioitiin Turkuun suoraan Broadwaylta ja sai kantaesityksensä 28.1. Sopukan lavalla syvällistä ja intensiivistä teatteria tarjosi Yksityisiä keskusteluja. Sen ajattomat teemat haastoivat katsojiaan 21.1. olleen ensi-illan jälkeen. Elämänsä roolissa loisti pääosan esittäjä Minna Hämäläinen.

Leo Tolstoin kertomuksesta esitettiin Turussa riipaiseva ja fyysinen, tähän päivään tuotu tulkinta. 2011 maaliskuussa vuoden 2010 parhaan teatteriesityksen Thalia-palkinnon ansaitusti voittanut Anna Karenina jatkui yleisömenestyksen siivittämänä myös seuraavalle vuodelle. Venäläisen klassikon moderni tulkinta niitti kiitosta elämää suurempana teatteriesityksenä, jonka voimakas visuaalisuus oli malliesimerkki ohjaajansa Andriy Zholdakin kädenjäljestä. Anna Karenina oli myös nuoren Krista Kososen läpimurtorooli.

KUVAAJA: ROBERT SEGER

RIKOS JA RANGAISTUS,

Sopukan näyttämö

KUVAAJA: JAN MERILÄ

Yhteistyöproduktiot Vuodelta 2010 Sopukan ohjelmistoon palasi Philip Ridleyn näytelmä Vincent River. Pikkolon lavalle puolestaan rakennettiin yhteistyössä teatteriyhdistys KSR:n (Kansan syvät rivit) kanssa Dostojevskin klassikko Rikos ja rangaistus, joka tavoitti erityisesti koululaisryhmät. UkiNyki kertoi kahden naisen kohtaamisesta, kahdesta kaupungista ja kahdesta unelmasta. Elokuussa ensi-iltansa saanut nukketeatterikomedia tuotettiin HOX Companyn avulla.

Teatterin sanakirjaa avaava esitys Hiljaisuus oli samalla testi näyttämön lainalaisuuksista kauniin komedian keinoin. Tämä näyttämöleikki tuotettiin osana Esittävän Taiteen Toukokuuta. Yhteys tuotettiin osana 2011 Kulttuuripääkaupunkihanketta ja sen käsikirjoitus syntyi New Baltic Drama -kirjoituskilpailun tuloksena. Tarinan ja huipputeknologian yhteen kytkevä esitys oli futuristisen science fictionin esiinmarssi. Kasimir ja Karoline levitti ikuisesti kestävän rakkauden sanomaa Oktoberfestien sävyissä. Lämpimän ymmärtäväisesti ongelmien parissa kamppailevia päähenkilöitään koskettava näytelmä esitettiin Sopukassa kevätkaudella.

VAARALLINEN HARMONIKKA,

HYVÄÄ YÖTÄ, HERRA HAKKARAINEN, KUVAAJA: ROBERT SEGER

Lasten esitykset Pikkolossa jatkoi menestystään Hyvää yötä, Herra Hakkarainen. Jatkuvan kysynnän ansiosta lastenesitys pyöri täysille katsomoille koko vuoden. Kevät- ja syyskaudella sympaattinen unissakävelijä viihdytti perheen pienempiä aina huikeat 100 esitystä! Hölmöläistarinat kerrottuna räpin tahtiin oli koululaisyhteistyöproduktioiden uusin osa. Räpätys yhdisti huumorin ja opetuksen ennennäkemättömällä tavalla. Loppuvuodesta nähty Risto Räppääjä -konsertti oli koko perheen vauhdikas esitys, joka toi teatterimme Päänäyttämölle tutun punapäisen räppääjäpojan.

KUVAAJA: ROBERT SEGER

CHAOS, KUVAAJA: ALAN MCCREDIE

Päänäyttämön syksy

Muut tapahtumat

Syyskauden ensi-illat Päänäyttämöllä tukeutuivat suuriin teoksiin. Historialliseen klassikkoromaaniin perustuva musiikkinäytelmä Vaarallinen harmonikka on harmonikan sävelin kulkeva huima sukellus kokonaisen vuosisadan läpi. Hienojen ihmiskuvien kertomus sai maailman kantaesityksensä Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä. Toinen syksyn ensi-ilta pohjautui yhteen rakastetuimmista ja esitetyimmistä farsseista. Tilanne päällään ohjattiin ja suomennettiin uudelleen Juha Siltasen toimesta ja sen riemukas sekasorto vangitsi yleisön nauruhermot myös seuraavalle kaudelle.

PUHASTUS, KUVAAJA: ALAN PROOSA

Vierailuesitykset Teatterin oman ohjelmiston kulmakiven muodostamat vierailuesitykset olivat värikirjo erilaisesta osaamisesta. Mukana olivat Sofi Oksasen kiitetty Puhastus – Puhdistus Vanemuineteatterilta sekä Heli Laaksosen iloinen runokiertue Tervessi Peippometäst. Fosforinhohtoinen lurjus ja Globen uupuneet käsittelivät ajankohtaisia teemojaan keskinkertaisuudesta ekologisuuteen. Hienoa venäläistä balettia tarjosi Päänäyttämöllä Young Russian Ballet ja ajankohtaista draamaa naisvankien arjesta esitti Riksteatern esityksellä Bergsprängardöttrar – Vuorenlouhijan tyttäriä.

Kaupunginteatteri jalkautuu oman toimipaikkansa ulkopuolelle ja samoin avaamme tarvittaessa ovemme ulkopuolisille tapahtumille. Tammikuussa tiloissamme järjestettiin massiivinen Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi. Olimme myös mukana ensimmäistä kertaa kaupunkifestivaalissa Down By The Laituri, artistit esiintyivät näyttämöillämme kesäaikaan. Pitkää suosiota ohjelmistossamme nauttinut komedia Kaaos vietiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana kulttuurivientihankkeena Edinburghin teatterifestivaaleille, missä esityksestä työstettiin paikallinen menestys Chaos.

TURUN MUSEOKESKUS Eero Merimaa: Joitakin teknokukkasia, 2011. KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

Ajassa ja arjessa elävä museo Vuosi 2011 oli hyvä Museokeskuksessa. Ylitimme edellisen vuoden kävijämäärät ja kokoelmatoiminta oli menestyksellistä. Museokeskus huolehtii kulttuuri- ja taideperinnön säilymisestä ja välittämisestä nykyisille ja tuleville sukupolville Varsinais-Suomessa. Museon toimintaperiaatteena on olla keskusteleva, ajassa ja arjessa elävä museo. Julkaisuja ilmestyi yhteensä kuusi. Marraskuussa Teollisuusperinteen Seura ry myönsi Turun museokeskukselle vuoden 2011 teollisuusperintöpalkinnon osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Vuosi oli hyvä myös taloudellisesti, ja sen ansiosta olemme pystyneet tasapainottamaan talouden ja kuittaamaan toissavuodesta jääneen vajeen. Museokeskuksen kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui syksyllä. Kokoelmapoliittinen ohjelma on osa museon pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Siihen on kirjattu museon velvollisuudet kokoelmia kohtaan ja tavoitteet, jotka ohjaavat sisältöjä, kartuntaa, tallennusta ja tutkimusta. Ohjelmaan on kirjattu kokoelmien saavutettavuus sekä miten kokoelmien hallinta on järjestetty.

Kulttuurihistoriallisten, valokuva- ja taidekokoelmien digitointi on edennyt merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamilla hankkeilla. Museokeskuksen strategiassa kuva-arkistoon liittyvä kehitystyö nostettiin painopisteeksi. Museokeskus osallistui OKM:n asettaman paikallismuseoiden kehittämistyöryhmään ja osallistuu myös jatkuvaan valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön. Museon informaatioportaali otettiin rakennuskannan inventointiosuuden osalta käyttöön. Ensimmäinen yhteinen valtakunnallinen nykydokumentointihanke Suomalainen talvipäivä toteutettiin helmikuussa. Dokumentointikohteena oli Leafin makeistehtaan palveluksessa työskennellyt henkilö. Museoviraston myöntämällä avustuksella käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena on vanhojen kulttuuriperinnekasvikantojen kerääminen ja säilyttäminen Kuralan Kylämäessä sekä niiden käytön edistäminen VarsinaisSuomessa. Hanke on ensimmäinen Suomessa.

OLLI IMMONEN, KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

Lukuisia uusia julkisia taideteoksia liitettiin kaupungin taidekokoelmaan, monet niistä 2011-hankkeiden satoa, kuten Savi kaupungissa ja Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeiden teokset. Vuoden aikana tehtiin yhteensä 96 uutta taideteoksien talletetusta virastoihin ja laitoksiin. Taidekokoelman investointirahalla hankittiin 43 teosta. Prosenttirahan turvin hankittiin mm. Jani Rättyän Freedom Lakkatien lastenkotiin sekä Ann Sundholmin Taivaan Vuohet Impivaaran uimahallille. Suurin taidekonservointiprojekti oli Impivaaraan uimahallin Olavi Lanun Meno-paluu-teoksen restaurointi ja puhdistus. Kirkkotekstiilien konservoinnissa vuoden haastavin kohde oli messukasukka 1650-luvulta. Vuoden aikana käynnistettiin työpajatoiminnan kehittämishanke Kuralan Kylämäessä, WAMissa ja Turun linnassa. Kulttuuripääkaupunkivuoden siivittämänä museoiden opastusmäärät tekivät uusia ennätyksiä. Olli Immonen Vs. museotoimenjohtaja

Lovisa Ringborg: Holding Breath sarjasta Wonderland, 2005.

Saara Ekströmin Rosario (yksityiskohta), 2011. KUVAAJA: SAARA EKSTRÖM / TURKU 2011

Wäinö Aaltosen museo KUVAAJA: VESA AALTONEN / TURUN MUSEOKESKUS

Turun linna Turun linnan turvallisuustasoa nostettiin huomattavasti kesään mennessä, kun asennettiin uudet hälytysjärjestelmät sekä laajaa kameravalvontaa linnaan. Vuoden aikana aloitettiin Turun linnan näyttelyiden ja opasteiden uudistamishanke, johon saatiin Varsinais-Suomen liiton myöntämää EAKR-rahoitusta. Tiiviissä tahdissa tehdyn suunnittelutyön tuloksia nähdään vuoden 2012 puolella avautuvissa uusissa näyttelyissä. Toukokuussa avattiin näyttely Kuu paistaa, kuollut ajaa – kuolema eriarvoisena, poikkeavana ja tarinallisena Isossa linnantuvassa. Voudinsalissa lokakuussa avatun

Tonttuja!-näyttelyn yhteydessä järjestetty Turun linnan Tonttupäivä oli menestys. Turun linnassa esillä olleet näyttelyt Sisäiset maisemat ja Saara Ekströmin Rosario olivat osa kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi mukanaan ennätyksen Turun linnan opastusmäärissä. Linnassa opastettiin kaikkiaan lähes 38 000 henkilöä. Kävijöitä oli vuoden aikana yli 120 000, ja linna on edelleen suosituin museo pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Turun linna on kaupungin tärkein edustus- ja juhlatila. Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisten kutsuvierastilaisuus järjestettiin linnan juhlakerroksessa. Kausi huipentui Ruotsin kruununprinsessaparin vierailuun linnassa syyskuussa.

Wäinö Aaltosen museossa avattiin kaksi uutta näyttelyä vuoden aikana: Vesi – tunteita ja aistimuksia huhtikuussa, ja Muotoseikkoja. Muotoilun ja kuvataiteen rajapintoja syyskuussa. WAMissa oli myös esillä SaunaLabhankkeeseen liittyvä Saunapolulla-pienoisnäyttely, joka koostui valokuvista Turun museokeskuksen kokoelmasta. Keväällä museossa vieraili noin 920 vitosluokkalaista Kulttuuripolun puitteissa. Oppilaat tutustuivat joko vuonna 2010 avattuun Kuoleman monet kasvot -näyttelyyn tai Vesinäyttelyyn. Syksyllä uudet vitosluokat kutsuttiin Muotoseikkoja-näyttelyyn. Syksyn näyttelyssä järjestettiin maksuttomia opastuksia päiväkoti- ja esiopetusryhmille. Opastuksille osallistui lähes 70 lapsiryhmää, mikä on museon kaikkien aikojen ennätys. Lapsiperheille järjestettiin teemaviikonloppu uusien näyttelyiden yhteydessä. WAMin kävijämäärä nousi melkein 7 000 ylittäen 25 000 kävijän rajan.

KUVAAJA: KARI VAINIO / TURKU 2011

Luostarinmäen käsityöläismuseo Käsityöläismuseo oli avoinna yleisölle koko kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Kävijämäärällisesti vuosi oli museon kannalta hyvä: vuoden kävijätavoite ylitettiin useammalla tuhannella kokonaiskävijämäärän ollessa 42 000 henkilöä. Museokeskuksen vuoden teeman mukaisesti Luostarinmäellä tutustutettiin kävijöitä erityisesti entisajan veden käyttöön Pulaa vedestä – Vedenhakua ja vesihuoltoa Luostarinmäellä -näyttelyn ja teemaopastuksien välityksellä. Vesiaiheinen näyttely toteutettiin osana SaunaLab-hanketta. Joulukautena Luostarinmäellä järjestettiin mm. perinteiset Tapaninlaulajaiset. Opastuksia järjestettiin tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Tarjontaan kuului useita teemallisia kierroksia. Vuoden aikana kehiteltiin myös uutta opastuskokonaisuutta, esteetöntä pyörätuolikierrosta.

Kuvaaja: Maarit Lassila / Turun museokeskus

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli parin vuoden tauon jälkeen taas auki koko vuoden Turun ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki. Uusi kahvilayrittäjä aloitti toimintansa Café Qwenselissä keväällä. Tapahtumia oli vuoden sisällä kymmenen, joihin osallistui yli 500 henkilöä. Apteekkimuseossa yleisöopastuksia toteutettiin 40, ja osallistujia oli 179. Tilausopastuksia oli 20, henkilöitä mukana 344. Luostarinmäen käsityöläismuseossa, Turun linnassa ja Apteekkimuseossa toteutetuissa lasten Valpurin velholeirillä osallistujia oli 14.

Tiina Salmi:

KUVAAJA: RAUL GIGANTE /

Kultavasaran heitto, 2011.

TURUN MUSEOKESKUS

Vanha Suurtori

Kuralan Kylämäki

Museokeskus ylläpitää Vanhan Suurtorin upeassa miljöössä neljää galleriaa sekä Taidelainaamoa yhteistyössä turkulaisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Gallerioissa nähtiin vuoden aikana vajaat 30 näyttelyä, mm. Magdalena Åbergin öljyvärimaalauksia, Eestin kuvanveistäjäliiton jäsenten töitä näyttelyssä Kaks on parem kui üks, sekä Tiina Salmen ja Jouni Salosen näyttely Vaalitut. Vanhan Suurtorin gallerioissa ja Taidelainaamossa kävi vuoden aikana lähes 34 000 taiteen ystävää. Taidelainaamosta tehtiin yli 400 vuokrausta. Vanhan Suurtori säilytti suosionsa juhlien pitopaikkana. Brinkkalan talon ja Vanhan Raatihuoneen tiloja vuokrattiin yli 270 tilaisuuteen, joihin osallistui n. 12 000 henkilöä.

Kuvaaja: Raúl Gigante / Turun museokeskus

Turun biologinen museo Biologisessa museossa oli perusnäyttelyn lisäksi esillä vuoden vesiteemaan liittyvä Mikrokosmos – pienoismaailma pilttipurkissa -näyttely sekä syksyllä avattu Muumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään! Vuoden vilkkain kausi oli heinäkuussa, jolloin järjestettiin 20 ötökkäsafaria lapsille ja heidän vanhemmilleen. Muita opastuksia oli 18. Vuoden aikana kehitettiin perusopastuksen rinnalle uutena elämyksellinen kierros ”Yöelämää Biologisessa museossa”. Biologisessa museossa järjestettiin vuoden aikana Mikrokosmos- ja Muumiolla menee lujaa -näyttelyihin liittyen koko perheen luontopäivät.

Kuralan Kylämäen kesäsesonki ulottui toukokuun alusta Turun päivään asti. Kuralan infotilassa oli esillä SaunaLab-hankkeeseen liittyvä Suomalainen savusauna -pienoisnäyttely. Arkeologisen kokeiluverstaan näyttely kertoi Turun alueesta 2011 e.a.a. Kuralan opastuskierroksien tarjontaan on kuulunut vuoden aikana Kylämäen ABC, Muinaiset metsästäjät -kierros, Päivä mummolassa -opastus, Puutarhakävely, Kylämäen 5-ottelu sekä iäkkäille suunnattu Visiitti Kylämäkeen. Opastuksille on osallistunut yhteensä lähes 2 000 henkilöä, joista yli puolet lapsia. Lisäksi Kylämäessä on käynyt runsaasti omatoimisia ryhmiä.

Kulttuuri teki hyvää!

Kuvaaja: Sariina Tani

Kulttuurikuntoilun keskuspuisto

Esittävän Taiteen Toukokuu

Maailmankuulu norjalainen Carte Blanche -tanssiteatteri vieraili Turussa esityksellään Sharon Eyal 2011 - Corps de Walk. KUVAAJA: YANIV COHEN

Kansainvälinen teatterifestivaali, Esittävän Taiteen Toukokuu, toteutettiin Kaupunginteatterin näyttämöillä ja sen ympäristössä 2.22.5. Tapahtuma oli samalla Baltic Cities -festivaali. Ohjelmisto koottiin uusista esityksistä, jotka toisaalta omaäänisinä kommentoivat Nyky-Eurooppaa – vaikka klassistenkin toteutustapojen läpi - toisaalta monimuotoisesti edustivat eri esittävän taiteen muotoja draamasta katuteatteriin ja tanssista performanssiin. Vierailevat esitykset saapuivat Välimeren lähistöltä tai Baltian maiden alueelta ja Pohjoismaista.

Kulttuurikuntoilun keskuspuisto onnistui tavoitteissaan yhdistää kulttuuria ja liikuntaa uudella tavalla sekä löytää uusia yleisöjä. Jokirantaan valmistui 3 liikunnallisesti käytettävää ulkotaideteosta. Kulttuurikuntoilureittejä toteutettiin 11. Melonta- ja soututoimintaa kehitettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Unelmapuiston ensimmäiset osiot valmistuivat. Kuukausittain toteutettiin kulttuurikuntoilutapahtumia tai -kampanjoita. Hankkeeseen osallistui yleisönä yli 15 000 henkilöä ja toteuttajana yli 200 henkilöä. Hankkeen osa-alueet tapahtumia lukuun ottamatta jäävät kaupunkiin pysyvästi.

KAAMOSVIIKONLOPPU, KUVAAJA: VILJAMI SCHLEUTKER

Kohtaamisia kirjastossa Turun kaupunginkirjaston hankkeen tavoitteena oli esitellä kirjaston aineistojen tiedollisia ja elämyksellisiä sisältöjä. Esille nousivat myös monikulttuurinen Turku ja julkisen tilan innovatiivinen käyttö kohtaamispaikkana. Ohjelmassa toteutettiin mm. kirjallisuus- ja musiikkitapahtumia, luentosarjoja, paneelikeskusteluja, taiteilijatapaamisia, kirjavinkkauksia, näyttelyitä, lukemiskampanjoita ja työpajoja yhteistyössä kymmenien eri toimijoiden kanssa. Kirjastoissa järjestetyt kulttuuripääkaupunkitapahtumat keräsivät kaikkiaan lähes 20 000 kävijää.

23 Kulttuuriasiainkeskuksen kymmenen 2011-hanketta toteutti yhteisöllisiä ja osallistavia ohjelmakokonaisuuksia, jotka yhdistelivät sisällöissään mm. kulttuuria ja liikuntaa, paikallishistoriaa sekä suomalaista kulttuuriperimää. Hankkeissa näkyi myös kulttuuripääkaupunkivuoden hyvinvointiteema.

PIMEÄT OTUKSET,

Yhteys – virolaisen Martin

KUVAAJA: ARTO TAKALA /

Algusin kirjoittama uusi

TURKU 2011

draama Turun Kaupunginteatterin toteuttamana.

Pimeyden 876 sävyä

KUVAAJA: ROBERT SEGER

Turun Kaupunginteatterin Sopukka-näyttämöllä. Tuottajateattereina toimivat (TKT:n lisäksi) Tukholmassa Riksteatern, Tallinnan Kaupunginteatteri ja pietarilainen Baltiski Dom.

New Baltic Drama New Baltic Drama -näytelmäkirjoituskilpailun prosessi sisälsi kilpailun lisäksi kirjoittajien tapaamisia ja loppuhuipennuksena 9.–19.11.2011 pienen festivaalin, joka toteutettiin

Suomalais-virolaisena yhteistyönä 2008 käynnistynyt 12 Karamazowia -prosessi oli pitkä ja monimuotoinen. Esityksen tuottivat ja toteuttivat yhdessä Smeds Ensemble, Von Krahl -teatteri Virosta ja Turun Kaupunginteatteri. TKT:n Kapellimestari Ismo Laakso ja lavastaja Jani Uljas liittyivät ryhmään 2010. Karamazow workshopeja ja demonstraatioita toteutettiin vuosittain (2008–2010) Tallinnassa ja Tampereella, viimein varsinainen Suomen ensi-ilta Turussa oli 25.10.

KUVAAJA: ARTO TAKALA / TURKU 2011

Nosturitaide Turun museokeskuksen Nosturitaide-hankkeessa toteutettiin taiteilija Tarja Ervastin idealuonnoksen pohjalta video- ja valoelementtejä hyödyntävä taideteos Aurajoen suulle, Wärtsilän konepajarakennuksen edessä olevaan museonosturiin. Mater marinum -teos julkistettiin osana kulttuuripääkaupunkivuoden päätösviikonloppua 17.12.2011.

Valoa ja piristystä kaamosaikaan tuonut hanke sisälsi pimeyden eri teemoihin syventyvää taidetta, tiedettä, teatteria, yhdessä tekemistä ja yksin hiljentymistä. Tapahtumien toteuttamisesta vastasivat eri alojen taiteilijat, kulttuuriasiainkeskuksen kanslia, kaupunginkirjasto, museokeskus, Arte ry, Turun Anikistit ry, työryhmä Helminen & Suominen, Turun Kesäteatteri, Kammio ry ja Turun yliopisto. Kaupunginkirjasto toteutti hankkeen osana valtakunnallisen Lukulampun valossa -kampanjan. Pimeys houkutteli eri tapahtumiin yli 130 000 kävijää. Hanke jatkuu suosittujen taideretriittien ja kirkasvalohoidon muodossa.

KuvaAja: Seilo Ristimäki TURKU PALAA, KUVAAJA: MATTI VAHTERA

Sävelsilta

Jan-Erik Anderssonin ja Shawn Deckerin The Sounding Dome. KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

SaunaLab Turun museokeskuksen toteuttaman SaunaLabhankkeen nimi toimi sateenvarjona erilaisille sauna- ja kylpyläkulttuuria esitteleville kaupunkitapahtumille ja näyttelyille. Keskeisenä osana olivat taiteilijoiden suunnittelemat saunat kaupunkialueella. Kesäkuusta elokuun loppuun asti oli esillä neljä saunaa: Hans-Christian Bergin ja Mika Ihanuksen Solaris, Jan-Erik Anderssonin ja Shawn Deckerin The Sounding Dome, Heidi Lunabban Sauna Obscura sekä Harri Markkulan Hot Cube. Löylyistä nautti yli 3 000 saunojaa.

Sävelsilta – Musiikillisia kohtaamisia merten yli toi verkkokonserteilla ja musiikillisilla postikorteilla yhteen unohtumattomat musiikkielämykset ja uusimman teknologisen osaamisen sekä varsinaissuomalaiset upeat, omaleimaiset miljööt. Hankkeen juhlakonserttiosuus piti sisällään kolme korkeatasoista, kansainvälisesti kiinnostavaa sinfoniakonserttia sekä säveltäjä Jukka Linkolalta tilatun pianokonserton. Kamarimusiikin ystäville oli tarjolla arkkitehtuuria, luontoa ja saaristomaisemaa esiin tuova tunnelmallinen konserttisarja. Hanke tavoitti arviolta 200 000 katsojaa yli 180 maasta ja saariryhmästä.

Tuli on irti!

FLORA METAMORPHICAE, KUVAAJA: SUVI AARNIO

TAITEILIJA naapurina Taiteilija naapurina osallisti asukkaita ja elävöitti arkista ympäristöä Turun eri kaupunginosissa läpi vuoden 2011. Tapahtumien ja näyttelyiden lisäksi kotimaiset ja kansainväliset taiteilijat (Norja, Saksa, Yhdysvallat) toteuttivat yksin ja yhdessä asukkaiden kanssa paikkasidonnaisia teoksia muun muassa ostoskeskuksiin, lähikirjastoihin ja pyöräteiden varsille. Hankkeen yli 50 tapahtuman ja teoksen toteuttamisessa mukana oli noin 200 taiteilijaa ja asukasta. Yleisöä ja osallistujia eri toiminnoissa oli noin 4 500 henkilöä.

Tiedekeskus Heurekan ja Turun kulttuuriasiainkeskuksen näyttely kertoi tulen eri puolista osallistavasti. Kulttuurivuoden päänäyttelyssä kävi 112 977 asiakasta. Suosituin kohde oli Turun palosta kertova pienoismalliteatteri. Näyttely oli erityisesti koululaisten suosima. Pedagogista yhteistyötä tehtiin Turun opettajakoulutuslaitoksen ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Saavutettavuus huomioitiin rakenteissa, sisällössä ja viestinnässä. Suuren suosion vuoksi näyttely sai Turku 2011 -säätiön jatkorahoituksen 29.7.2012 asti.

Kulttuurista iloa elämään Kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisenä teemana oli Kulttuuri tekee hyvää. Kulttuurikiekko antoi vinkkejä kulttuuriharrastuksiin, ja hyvinvointihanke aktivoi kaupunkilaisia ahkeriksi vapaa-ajan harrastajiksi. Eri kohderyhmille, kuten maahanmuuttajille, ikääntyville, ruotsinkielisille sekä lapsille ja nuorille järjestetty monipuolinen kulttuuriohjelma tarjosi elämyksiä monelle.

Kulttuurikiekko

kulttuurin hyvää tekevistä vaikutuksista.

Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

Hanketta ja kiekkoa esiteltiin vuoden aikana asiantuntijoille ja käyttäjille. Palautteeseen ja tutkimukseen perustuen kiekkoa kehitettiin ja mukaan saatiin kulttuurin lisäksi myös liikunnan hyvinvointivaikutuksia kokemusten ja elämysten näkökulmasta. Kulttuurikiekkoja jaettiin vuoden aikana 13 000 kappaletta.

Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta -hanke onnistui tavoitteissaan havainnollistaa ja mallintaa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia. Hankkeen kehittämästä Kulttuurikiekosta löytyy vinkkejä uusiin kulttuuriharrastuksiin ja tietoa

EVIVA EVIVA on Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen koordinoima hyvinvointihanke, jossa keinona ovat vapaa-ajan palvelut. Hankkeen johtavana periaatteena on ennaltaehkäisevä työ. Kuntalaisten osallisuus, liikunta- ja kulttuuriharrastukset ja muu aktiivisuus vähentävät tutkimusten mukaan merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Saattamalla eri väestöryhmät tehokkaammin vapaa-aikapalvelujen piiriin voidaan näitä ongelmia ehkäistä ennakkoon. Hanke aloitettiin syksyllä 2011 laajalla asukkaiden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aktiivisuuden kartoituksella. Kartoitusten pohjalta kehitetään jatkossa asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisia alueellisia vapaa-ajanpalveluja. Tavoitteena on saada 10 000 uutta käyttäjää vapaa-ajan palveluiden pariin vuoteen 2015 mennessä.

Ilotulitus Myllysillan konsertin päätteeksi. KUVAAJA: JUSSI VIERIMAA.

Turun päivä Kulttuuripääkaupunkivuotta juhlittiin myös Turun päivänä Aurajoen molemmin puolin. Perinteisten Heikin markkinoiden lisäksi Tuomiokirkon eteen luotiin Gerberameri, Vähätorilla järjestettiin konsertti, Vanhalla Raatihuoneella oli design- ja käsityömarkkinat ja Turun NMKY esitteli näyttävästi toimintaansa Titanicgallerian edessä. Turun päivä päätettiin juhlavasti Myllysillan avajaiskonserttiin ilotulituksineen. Esiintymässä olivat mm. Katri Helena ja Negative.

VAUVAVIIKKO,

KUVAAJA: PIIA VUORINEN

KUVAAJA: LEENA HILTUNEN

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat

Lapset ja nuoret Olga Shishkina esiintyi WAMin

Neljänä adventtiviikonloppuna Vanhan Suurtorin joulumarkkinat johdatti markkinakävijät kiireettömään ja lämminhenkiseen joulunodotukseen. Jouluisissa myyntikojuissa oli tarjolla käsityöläisten taidokkaita tuotteita ja aitoja jouluherkkuja. Markkinakojujen lisäksi markkinatunnelmaa loivat jouluiset esitykset, joulun hengessä ahertavat tontut, Vanhan Raatihuoneen joulukonsertit, taitavat sirkusveljekset ja itseoikeutetusti joulupukki perheineen. Jokainen markkinapäivä tarjosikin paljon nähtävää, kuultavaa ja koettavaa. Vesisateista huolimatta yhteensä lähes 70 000 kävijää haki joulutunnelmaa Vanhalta Suurtorilta.

konserttisarjassa soittiminaan kantele ja gusli. KUVAAJA: HANNU KOISTINEN

Konsertit Wäinö Aaltosen museon konserttisarja keräsi runsaasti kuulijoita. Konserttiyleisö pääsi nauttimaan 27 tasokkaasta kamarimusiikkikonsertista. Konsertit myötäilivät kulloisenkin näyttelyn tematiikkaa. Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden yhteydessä järjestettiin viikonloppuina myös kahdeksan joulukonserttia. Joulupäivänä Vanhalla Raatihuoneella esiintyi perinteiseen tapaan Bellman Ensemble. Maaherran matinea- sekä Jazzia Raatihuoneella -konsertteja oli yhteensä viisi. Maaherran matineoiden suojelija on ylijohtaja Rauno Saari.

Kalevalan päivää juhlistettiin konserttikiertueella. Päiväkotilapset pääsivät yhdessä vanhusten kanssa tutustumaan kalevalaiseen kansanperinteeseen laulamalla ja leikkimällä kalevalaisia tarinoita. Vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikon aikana loruiltiin, laulettiin ja taiteiltiin niin suomen kuin ruotsin kielellä. Vauvaviikko-Babyveckan huipentui klovnipäivään ja vauvojen vappuvipinöihin. Satupäivänä 18.10. päiväkotilapset haltioituivat satuhetkistä Hali-Koira Rennon seurassa.

SATUTÄKKITYÖPAJAT, KUVAAJA: LEENA HILTUNEN

Taikalampun Sytyke – Taaperot taiteilijoina Taaperot taiteilijoina 2011-hankkeen monitaiteisissa Satutäkkityöpajoissa pikkuväki pääsi toteuttamaan luovuuttaan värikkään satutäkin innoittamana, yhdessä tekemällä sukellettiin luovaan leikkiin ja -ilmaisuun. Vauvateatterista päästiin inspiroitumaan tukholmalaisen TeaterTren Bubblavierailuesityksen parissa. Taaperot taiteilijoina -alahanke oli osa valtakunnallista Taikalampun Sytyke -hanketta, 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden laajinta lasten ja nuorten ohjelmaa.

27 Senioritoiminta Turun alueella käynnistettiin kulttuurikummitoiminta. Tällä hetkellä kummeina vanhusten hoitolaitoksissa toimii 29 kulttuuriyhdistystä, kuoroa ja orkesteria. Perinteiset Kalevalakiertue ja Joulukiertue vanhainkoteihin ja palvelutaloihin olivat jälleen toivottuja tapahtumia asukkaille. Kuva-hankkeen avulla tuotiin kulttuuria vanhusten arkeen laitoksissa ammattitaiteilijoiden voimin. Seniorikorttipalvelulla tuotettiin kuusi tapahtumaa kulttuurikävelyjen, konserttien ja museokäyntien muodossa.

MEISTÄ ON MONEKSI, KUVAAJA: SARI KANERVO

Meistä on moneksi Meistä on moneksi -päivää vietettiin Lausteella ja Varissuolla. Teema olisi voinut olla koko vuoden mittainen, sillä niin monia monikulttuurisuustapahtumia järjestettiin vuoden aikana Turussa laajana verkostoyhteistyönä. Vuoden ohjelma vaihteli taidenautinnoista ajankohtaiseen asiatietoon: Kansat kadulla -tilaisuus valotti arabimaiden kansannousujen taustoja, Nordiska röster -hankkeen ulkomaiset tarinankertojat tarinoivat museoissa, ja yliopiston kanssa tuotetussa CineMaissi-tapahtumassa nähtiin latinalaisamerikkalaisia elokuvia. Pakolaisuusteema nousi näyttävästi esiin Pata, Sandaali ja virkattu teltta -hankkeen kanssa järjestetyissä, näyttelyyn yhdistyneissä toiminnallisissa tuokioissa. Ne herättivät kävijän pohtimaan pakolaisuutta ja sen positiivisia vaikutuksia taiteelle ja kulttuurille. Kulttuurit kuuluviin! -hankkeen kanssa järjestetty Maailmanpyörä-tapahtumasarja esitteli koko syyskauden kirjastoissa eri maiden juhlaperinteitä kekristä meksikolaiseen kuolleidenpäiväjuhlaan.

Piirros: Sergei Arhipov

Suomi tutuksi -palvelu tukee maahanmuuttajien kotoutumista Kulttuuriasiainkeskuksen yhteinen, uusille maahanmuuttajille suunnattu Suomi tutuksi -palvelu sai suuren suosion. Vuoden aikana järjestettiin useita Suomen kulttuuria, historiaa ja yhteiskuntaa valottavia info-tilaisuuksia sekä kahdeksan Suomi tutuksi -päivää, joissa esiteltiin Suomea vuodesta 2011 eaa. lähtien aina uudempaan muotoiluun, kirjallisuuteen ja elokuvamusiikkiin saakka. Sarjan tilaisuuksissa oli satoja tyytyväisiä maahanmuuttajakävijöitä, joille suomalainen kulttuuri ja elämäntapa sekä kulttuuritoimen palvelut olivat tulleet tutummaksi.

Den svenska verksamheten Året har innehållit en mängd evenemang för ung som äldre. Utöver tvåspråkiga babyveckan och kulturfadderskapssatsningen för seniorer, har en del helt svenskspråkiga evenemang arrangerats. Författarserien i oktober bjöd på allt från vampyrer till verklighetsbaserade berättelser, i samarbete med kulturhuvudstadsstiftelsen och nätverk från Åboland arrangerades en tredelad seminariehelhet där det svenska kulturlivet efter Åbo 2011 diskuterades. Därtill arrangerades ett sagoprojekt i samarbete med Luckan i Åbo, guidade turer för daghemsgrupper till offentliga konstverk tillsammans med Museicentralen, samt dagibio med Finlandssvenskt filmcentrum.

Hallinto ja talous Kulttuurilautakunta kokoontui vuoden aikana yhteensä 13 kertaa, kevätkaudella 7 ja syyskaudella 6 kertaa. Pykälien määrä oli 237. Lautakunnan seminaareja pidettiin kahdesti: kesä- ja elokuussa. Lautakunnan puheenjohtajana toimi Elina Rantanen (vihr.) ja varapuheenjohtajana Maija Perho (kok.).

Kulttuurilautakunnan ja kaupunginhallituksen välinen strateginen palvelusopimus (SPS) vahvistettiin talousarvion yhteydessä. Sopimusohjausmallin mukaisesti kulttuurilautakunnan tavoitteet on vahvistettu koko valtuustokaudelle, mutta tuloksista raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Kulttuurilautakunnan kokonaismenot olivat 39,81 milj. euroa ja tulot 7,61 milj. euroa. Kulttuurilautakunnan nettototeuma oli 32,2 milj. euroa, 16 342 euroa budjetoitua parempi.

Turun kulttuurilautakunta piti kolmannen avoimen kokouksensa Turun pääkirjaston Studiossa 16.11.2011. Kulttuurilautakunta järjesti Turun lautakunnista ensimmäisenä yleisölle avoimen kokouksen jo marraskuussa vuonna 2006 sekä toistamiseen joulukuussa vuonna 2007. Avointen kokousten tarkoituksena on kasvattaa kuntalaisten kiinnostusta päätöksentekoon ja samalla lisätä myös päätöksenteon julkisuutta. Kulttuurilautakunta järjesti myös 130-vuotista taivaltaan juhlivan Turun museotoimen kunniaksi yleisöluennon keskiviikkona 14.9. Turun pääkirjastossa. Juhlaluennon piti emeritusprofessori Kari Immonen aiheesta ”Kenen muistia museo kantaa?”.

Turun kulttuurilautakunta piti avoimen kokouksensa Turun pääkirjastossa 16.11.2011. KUVAAJA: NINA KOSKIVAARA

29 Kulttuurilautakunnan talousarvion toteutuminen 2011 10 000 000

7 610 221

6 184 645

0 TA 2011

TP 2011

-10 000 000 Tulot -20 000 000

menot netto -32 215 842

-30 000 000

-40 000 000 -38 400 487 -50 000 000

Talousarvio 2011

Kulttuurilautakunnan vuonna 2010 päättämän markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tukitoimintojen yhdistäminen toimeenpantiin vuoden aikana. Kanslian alaisuuteen ja kulttuurijohtajan ohjaukseen keskitettiin kulttuuriasiainkeskuksen markkinointi- ja viestintähenkilökunta. Samalla perustettiin kulttuuriasiainkeskuksen keskitetty ryhmämyyntitiimi, joka aloitti toimintansa loppukesästä. Tiimi on osa kulttuuriasiainkeskuksen kanslian toimintaa ja palvelee koko hallintokuntaa. Tavoitteena on lisätä proaktiivista myyntityötä ja uusasiakashankintaa.

Teatterin hallintomallin uudistaminen Teatterin hallintomallin kehittämistä jatkettiin vuoden aikana apulaiskaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa, että Turun Kaupunginteatterin yhtiöittämisen valmistelua jatketaan. Päätöksessä linjattiin mm., että Turun Kaupunginteatterista muodostetaan yksityisoikeudellinen yhteisö ja sitä varten perustetaan kaupungin kokonaan omistama voittoa tuotta-

-32 199 498

-39 809 719 Tilinpäätös 2011

maton osakeyhtiö. Teatterin johtajaksi valitaan toimitusjohtaja ja hänen alaisenaan toimii määräajaksi valittava taiteellinen johtaja.

Kansainvälinen toiminta Kulttuuriasiainkeskuksen kansainvälinen toiminta keskittyi pääosin Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen ympärille. Lukuisat yhteishankkeet ja vierailut rytmittivät intensiivistä ja tapahtumarikasta vuotta. Turun kaupunki isännöi eurooppalaisten suurten kaupunkien yhteistyöverkosto EUROCITIESin kulttuurifoorumia 18. - 21.3. Kulttuurifoorumin teemoina olivat kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja taloudellisten leikkausten vaikutus kaupunkien kulttuuritoimintaan. Seminaariin osallistui 88 kulttuuriammattilaista eri puolilta Eurooppaa. Seminaarin pääjärjestelyvastuussa oli kulttuuriasiainkeskuksen kanslia yhteistyössä keskushallinnon ja Turku 2011 -säätiön kanssa. Seminaari onnistui hyvin ja keräsi kiitosta osallistujilta.

Kulttuuriasiainkeskuksen nettotulos tulosalueittain -32,2 milj €

-4 780 143 -6 828 179 -5 510 426

-10 418 624

-4 662 125

Kanslia Kaupunginteatteri Kaupunginorkesteri Kaupunginkirjasto Museokeskus

Maistiaisia kulttuuriannista messuilla, netissä, esitteissä…

MASSOJEN KESKELLÄ MESSUILLA Matka Pohjoismaiden suurimman matkailualan tapahtuman, Matka 2011 -messujen, kotimaan helmenä Helsingissä loisti Turku - Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2011. Turun kulttuuriasiainkeskuksen palvelut ja tuotteet esittäytyivät Turku 2011 -osastolla. Messuilla vieraili yli 83 000 kävijää.

Kohtaamisia Turun kulttuurin kanssa

5-vuotias Kulttuurikortti pitää ajan tasalla

Kulttuuripääkaupunkivuoden kesällä kaupungin oma kulttuuritarjonta sai yhteisen ilmeen. Kohtaamisia-logo näkyy kaikissa yhteyksissä, joissa Turun kulttuuriasiainkeskuksen tarjonta on yhteisesti esillä: mm. messuilla, myyntikiertueilla, esitteissä ja verkossa.

Tuhannet uudet asiakkaat hankkivat itselleen kulttuuriasiainkeskuksen yhteisen, maksuttoman etukortin, Kulttuurikortin. Vuoden 2011 lopussa Kulttuurikortteja oli myönnetty jo lähes 49 000. Korttilaisille tarjottiin vuoden aikana runsaat 30 etua tai tarjousta sekä sähköpostitse 25 tiedotetta, joissa kerrottiin etujen lisäksi ajankohtaisista kulttuuritapahtumista. Kulttuurikortti rekisteröitiin tavaramerkiksi vuoden lopulla.

Turun messut Turun monipuolista kulttuuriantia esiteltiin Turun talousalueen asukkaille elokuun puolivälissä Turun messuilla. Tapahtumassa kävi 34 000 vierasta.

KIRJAMESSUT, KUVAAJA: SEPPO KANNISTO

Turun Kirjamessut Kaupungin kulttuuritarjonta oli näyttävästi esillä syys-lokakuun vaihteessa 20-vuotisjuhlaansa viettäneillä Turun Kirjamessuilla. Kulttuuriasiainkeskus messuili yhteisosastolla Turku 2011-säätiön kanssa. Kävijöitä oli 21 000. Heille Turun kulttuuri tarjosi mm. uusimpia menovinkkejä, messutarjouksia, kirjoja, cd-levyjä ja kilpailuja. Osastolta sai myös hankittua Kulttuurikortin tai poimittua vinkkejä kulttuurin hyvää tekevästä vaikutuksesta.

MATKAMESSUT, KUVAAJA: LEENA LEHMUSTO

31 Ready, Study - Go Turku Kulttuuriasiainkeskus esitteli menestyksellisesti tarjontaansa ja palveluitansa uusille opiskelijoille suunnatussa Ready, Study - Go Turku -tapahtumassa syyskuussa. Kulttuuriasiainkeskus kertoi Kaupunginteatterin, museokeskuksen ja filharmonikoiden edullisista opiskelijahinnoista. Nuoret olivat myös kiinnostuneita kaupunginkirjaston eri palveluista, ja osa opiskelijoista hankki itselleen paikan päältä Kulttuurikortin.

Educa Kulttuuriasiainkeskus osallistui Helsingissä Educamessuille tammikuussa teemalla Kulttuurimatkalle Turkuun. Messuyleisöä kiinnosti erityisesti kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma ja Tuli on irti -näyttely sekä Turun linna luokkaretkikohteena. Kevään aikana huomattiin selvästi Educa-messujen vaikutus: luokkaretkiryhmien määrä lisääntyi selvästi museoiden kohteissa. Educassa oli 13 000 kävijää.

EDUCA, KUVAAJA: MIKA HILTUNEN

MYYNTIKIERTUEILLA YMPÄRI SUOMEN, TREFFEJÄ TURUSSA

Kuvaaja: katja laiho

ORKESTERISTA MAIJA SALONEN MUKANA READY, STUDY, GO TURKU -TAPAHTUMASSA, KUVAAJA: EEVA OJALA

Suoma Kulttuuriasiainkeskus osallistui maaliskuussa valtakunnalliselle matkailun Suoma-myyntikiertueelle (Turku–Tampere) yhdessä Turku 2011 -säätiön kanssa markkinoiden kesän ja tulevan syksyn kulttuuripalveluja. Asiakkaita oli yhteensä noin 430. Kulttuuriasiainkeskus oli mukana myös syksyn Suoma-kiertueella syyskuussa (Oulu–Kotka–Kuopio–Helsinki). Suomaan osallistui tuolloin noin 760 asiakasta. Look at Finland Kulttuuriasiainkeskus markkinoi tuotteitaan ja palveluitaan myös Look at Finland -tapahtumassa Turussa lokakuussa. Ostajiksi tapahtumaan oli kutsuttu mm. Suomen matkatoimistoliiton ja Linja-autoliiton jäseniä sekä kansainvälisiä matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja ympäri maailmaa. Asiakkaita oli paikalla satakunta, kulttuurin myyntipalvelu otti kiinnostuneisiin asiakkaisiin yhteyttä tapahtuman jälkeen.

Senioritempaus Kulttuuriasiainkeskus esitteli syyskuussa senioriväelle omia retkikohteitaan ja palvelujaan Senioritempauksessa Maskussa. Tilaisuus oli tarkoitettu varsinaissuomalaisille ja satakuntalaisille seniorijärjestöjen ja -yhdistysten matkavastaaville ja puheenjohtajille, joita oli ilmoittautunut mukaan noin 300. Infoa sidosryhmille Kulttuuriasiainkeskus osallistui keväällä ja syksyllä Turku Touringin järjestämiin, erityisesti hotelleille ja matkailualan toimijoille suunnattuihin, kausitarjontaa esitteleviin sidosryhmätilaisuuksiin. Erityisesti teatteritarjontaan keskittyvä vastaava tilaisuus järjestettiin vuoden aikana kahdesti, Turun Kaupunginteatterin ohjelmisto oli vahvasti esillä molemmissa. Palautteen mukaan huomattava määrä osallistujista teki myös tilauksia ja ostopäätöksiä tilaisuuksista saamansa informaation perusteella. Turkulaisia treffaamassa Turun kulttuuri esittäytyi lokakuussa TS-kulttuuritreffit-tapahtumassa Turun Kaupunginteatterissa päivän tempauksella. Kaikille avoimessa yleisötapahtumassa oli mahdollisuus mm. seurata avoimia harjoituksia, nauttia tunnelmapaloja eri teattereiden esityksistä, kurkistaa kulisseihin, kokeilla teatteripukuja ja saada infoa Turun kulttuuriannista.

Kulttuuripalvelut olivat hyvin esillä myös Koti Turussa -julkaisussa, joka on Turun kaupungin lehti uusille asukkaille.

KOHTAAMISIA-LIITE, KUVAAJA: KATJA LAIHO

MENOVINKKEJÄ PAPERILLA Kaikille turkulaisille Kulttuuriasiainkeskus jakoi kaupunkilaisille kootusti tietoa kulttuuritapahtumista kaupungin asukaslehdessä Turkupostissa. Jokaisessa kuudessa numerossa esiteltiin kulttuurin menovinkkejä ja uutisoitiin ajankohtaisista tapahtumista ja palveluista sekä 2011-hankkeista.

WWW.TURKU.FI/KULTTUURI

AJAN HERMOLLA NETISSÄ Kulttuurin yleissivusto www.turku.fi/kulttuuri uutisoi Turun kaupungin omasta kulttuuritarjonnasta. Oman erikoismausteensa sivustolle toivat 2011-hankkeet, joiden lukuisat eri tapahtumat ja näyttelyt saivat sivustolla paljon näkyvyyttä. Kullakin 2011-hankkeella oli myös omat sivunsa www. turku2011.fi -sivustolla.

Kaupunginteatterin, filharmonikoiden, museokeskuksen ja kaupunginkirjaston brändisivut tarjosivat aktiivisesti ajan tasalla olevaa infoa esityksistä, tapahtumista, konserteista ja muista palveluista. Kulttuuriasiainkeskuksen laitoksista ja 2011-hankkeista useimmat olivat esillä myös sosiaalisessa mediassa, lähinnä Facebookissa.

Kulttuuriasiainkeskus julkaisi kaupungin asukaslehden Turkupostin välissä kaksi Kohtaamisia – Turun kulttuuria -liitettä, joissa esiteltiin sekä kevät- että syyskauden tarjontaa. Kulttuuriasiainkeskus koosti Turkupostiin myös joululiitteen teemalla Jouluinen Turku on tulvillaan tapahtumia. Liitteeseen oli koottu sekä kulttuurilaitosten omat tapahtumat että keskushallinnon ja seurakunnan järjestämiä tapahtumia. Molemmista Kohtaamisia-liitteistä otettiin myös lisäpainos.

Ryhmille ja yrityksille Turun kulttuuriasiainkeskuksen uusi ryhmämyyntiesite julkaistiin syksyllä 2011. Esitteeseen koottiin kulttuuriasiainkeskuksen vuokrattavat tilat ja tarjolla olevat kulttuuripalvelut, mm. opastukset. Esite toimii tarjottimena, josta voi koota kunkin ryhmän tarpeisiin sopivan elämyksellisen kulttuuriretken, seminaarin, VIP-tilaisuuden, yritystapahtuman, juhlan tai virkistäytymispäivän.

ESITE RYHMILLE JA YRITYKSILLE, KUVAAJA: KATJA LAIHO

33 KESKITETTY MYYNTIPALVELU RYHMILLE JA YRITYKSILLE Ryhmät ja yritykset voivat entistä helpommin ostaa Turun kaupungin kulttuuripalveluja, sillä Turun kulttuuriasiainkeskuksen yhteinen, keskitetty ryhmämyynti aloitti kevättalvella toimintansa Brinkkalassa.

MITÄ TEKIS? -ESITE, KUVAAJA: KATJA LAIHO

EDULLISTA OPISKELIJOILLE -ESITE, KUVAAJA: KATJA LAIHO

Opiskelijoille Kulttuuriasiainkeskuksen tarjoamista edullisista opiskelijahinnoista vinkattiin opiskelijoille esitteellä keväällä ja syksyllä sekä suomeksi että ruotsiksi. Edullista opiskelijoille -esitettä jaettiin mm. RSGTtapahtumassa, korkeakouluissa ja kirjastoissa. Kulttuuriasiainkeskus oli mukana TYY:n kulttuurivaliokunnan ja Turku 2011 -säätiön kanssa tuottamassa kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille suunnattua Opiskelijoiden kulttuuripassia. Käymällä kulttuuritapahtumissa opiskelijat keräsivät merkintöjä passiin ja saavuttivat erilaisia leikkimielisiä kulttuurialan tutkintoja ja osallistuivat kulttuuripalkintojen arvontaan.

Lapsille ja nuorille sekä perheille Kulttuuriasiainkeskuksen tulosalueiden yhteinen, lasten ja nuorten kulttuuritapahtumista tiedottava kaksikielinen Mitä tekis? -vapaa-ajan esite julkaistiin kahdesti: keväällä ja syksyllä 2011. Lastenkulttuurin kesätapahtumista tiedotettiin eri hallintokuntien ja seurakuntayhtymän yhteistyönä toteutetussa Kivakesäesitteessä. Myös ikääntyville, ruotsinkielisille ja maahanmuuttajille tiedotettiin erityisesti heille suunnatuista tapahtumista monin eri keinoin. Messujen, esitteiden, verkkosivujen ja myyntikiertueiden lisäksi kulttuuriasiainkeskuksen laajasta tarjonnasta viestittiin mm. Kulttuurilinjan busseissa, alueen sanomalehdissä, erikoislehdissä, ulkomainostauluissa ja kaupungin sähköisissä infotauluissa.

HUVIA MEREN RANNALLA, KUVAAJA: MIIA ALHANEN

Matkailijoille Kulttuuriasiainkeskuksen tulosalueet ja 2011-hankkeet markkinoivat yhteisesti Turku Touringin Huvia meren rannalla -vuosiesitteessä. Turun seudun alueellinen matkailuesite oli vuonna 2011 isompi kuin koskaan ennen. Kulttuuripääkaupunkivuoden esite toteutettiin 16 sivua tavallista muhkeampana puolen miljoonan kappaleen erikoispainoksena. Se myös julkaistiin tavallista aikaisemmin, jo marraskuussa 2010. Turun linnan ja Luostarinmäen käsityöläismuseon kesätarjonta ja 2011-hankkeet SaunaLab ja Tuli on irti! esiteltiin matkailijoille myös Touringin kampanjasivustolla Kiss my Turku. Kampanjasivuilla oli kävijöitä 106 000. Turun linnan banneri oli TOP 3 -listan kärjessä.

Ryhmämyynti on panostanut uusasiakashankintaan, proaktiiviseen ryhmämyyntiin. kantaasiakkuuksien lisäämiseen (kulttuuriasiamiehet), tuotepakettien kehittämiseen, jälkimarkkinoinnin hoitamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen sekä analysointiin. Turun kulttuurin myyntipalvelu -nimellä toimiva ryhmämyynti palvelee neljän hengen voimin. Osana ryhmämyyntiä on tilamyynti, jonka kautta on vuokrattavissa Turun museokeskuksen ja Konserttitalon tiloja. Yksilömyynti jatkaa edelleen Turun Kaupunginteatterissa palvellen niin Kaupunginteatterin kuin filharmonisen orkesterin asiakkaita. Yksilömyyntiä vahvistettiin asiakaspalvelun parantamiseksi kahdella henkilöllä.

Henkilöstö Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö oli tammi-joulukuussa 566,8 htv. Työvoiman käyttö lisääntyi +17,5 henkilötyövuotta verrattuna samaan aikaan viime vuonna. Kulttuuriasiainkeskuksessa oli joulukuun loppuun mennessä keskimäärin ollut 28,6 henkilötyövuoden työpanos kokonaan ulkopuolisella rahoituksella. Muutos viime vuodesta + 4,7 henkilötyövuotta. Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyi määräaikaisen henkilökunnan lisäyksenä, mutta toisaalta toiminnan luonne näkyy myös työvoiman käytön muutoksissa. Kulttuuriasiainkeskuksessa oli vuoden lopussa 485 vakanssia. Vakanssien määrä on pysynyt muuttumattomana. Kulttuuriasiainkeskuksessa työvoiman käyttöä on pyritty vähentämään kaupunginvaltuuston vahvistamien tavoitteiden mukaisesti.

Kunta 10 Vuoden 2010 syksyllä tehdyn Kunta 10 -tutkimuksen tulokset saatiin viime vuoden aikana. Kulttuuriasiainkeskuksessa tuloksia käsiteltiin kaikilla tasoilla: johtoryhmissä, tulosyksiköissä ja tiimeissä, niin virastotasolla kuin tulosalueittain. Tuloksia ja niiden käsittelyä käytetään pohjana työyhteisön kehittämistoimenpiteille.

Ansiomerkillä palkittuja Turun kaupungin 30-vuotisansiomerkin sai 12 kulttuuriasiainkeskuksen työntekijää ja 20-vuotisansiomerkin 7 työntekijää.

Kuntaliiton kultainen 35-vuotisansiomerkki myönnettiin yhdelle Kaupunginteatterin työntekijälle ja kultainen 30-vuotisansiomerkki kolmelle teatterin ja yhdelle kulttuuriasiainkeskuksen kanslian työntekijälle. Kuntaliiton hopeisen 25-vuotisansiomerkin sai kaksi Kaupunginteatterin työntekijää.

na esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa.

Suomen näyttämötaiteen kultaisen 35-vuotisansiomerkin sai kaksi Turun Kaupunginteatterin työntekijää. Kultainen 30-vuotisansiomerkki myönnettiin kolmelle Kaupunginteatterin työntekijälle ja hopeisen 20-vuotisansiomerkin sai yksi Kaupunginteatterin työntekijä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vuoden kirjastokehittäjä -palkinnon Turun kaupunginkirjastolle monipuolisista palveluista, laajasta ohjelmatarjonnasta ja innovatiivisesta kehittämisestä.

Suomen museoliiton myöntämän 30-vuotisansiomerkin sai kymmenen Turun museokeskuksen työntekijää. Teollisuusperinteen Seura ry myönsi Turun museokeskukselle vuoden 2011 teollisuusperintöpalkinnon osoitukse-

Suomen kirjastoseuran 100-vuotisjuhlamitali myönnettiin seitsemälle kirjaston henkilökunnan jäsenelle, jotka ovat kehittäneet kirjastotoimintaa kansallisella tasolla.

Suomen Kulttuurirahaston VarsinaisSuomen rahasto luovutti kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitalin kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaarelle tiedon ja kulttuurin välittämisestä sekä kauaskatseisesta kirjaston uudistamisesta.

HENKILÖSTÖSUUNNITELMASSA OLEVAT KUNTA 10 -MITTAREIDEN TULOKSET KULTTUURIASIAINKESKUKSEN OSALTA Kunta 10 mittarit 3,35 3,34

Työpaikan ilmapiiri (asteikko 1-5)

Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)

42,16 45,71 2011 2009

2,6 2,6

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (asteikko 1-5)

53,15 46,95

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 0

20 30

35 svensk resumé

Åbo kulturnämnd

Hur kan kultur göra gott även framöver? Åbos kulturhuvudstadsår syntes starkt i kulturnämndens verksamhet år 2011. Nämnden funderar på hur kultur skulle kunna göra gott för så många som möjligt även i fortsättningen. Utöver kulturhuvudstadsåret ägnade sig nämnden åt årligen återkommande rutiner och beslut om åtgärder för att balansera ekonomin. Kulturnämnden har vid flera tillfällen diskuterat hur 2011-året skulle kunna utnyttjas framöver i staden. Nämnden föreslog olika slags åtgärder, bl.a. utveckling av Logomo, främjande av evenemang med låg tröskel, fortsatt renovering av teatern och Konserthuset, utveckling av Fortuna-kvarteret och Gamla Stortorget samt en permanent lösning av biografsituationen. Nämnden beslöt att själv sörja för kulturhuvudstadsårets fortsättning genom att bl.a. satsa på marknadsföring, fokusera på samarbetsprojekt när

bidrag delas ut, höja bidragen med 120 000 euro, använda konstartsspecifika delegationer och lyfta fram välfärdseffekter. Kulturens välfärdseffekter kom i fokus i och med kulturhuvudstadsårets motto ”Kultur gör gott”. Redan under förra året fanns funderingar på ett projekt rörande förebyggande, stimulerande fritid som ett samarbete mellan kultur-, idrotts- och ungdomsverksamheterna. Detta EVIVA-projekt formades till det viktigaste enskilda projektet för att realisera kulturens välfärdseffekter. Utöver fortsättningen av kulturhuvudstadsåret diskuterades hur teaterns och museicentralens förluster från förra året skulle lappas. Nämnden inrättade en grupp för uppföljning av teaterns ekonomi och tog beslut om åtgärder för att återställa teaterns ekonomi. Det beslöts att balansera

ELINA RANTANEN, FOTOGRAF: SUVI ELO

museicentralens ekonomi genom att föreslå sänkta hyror för kulturhistoriskt värdefulla lokaler och genom beslut i andra lokalfrågor. Marknadsföring och försäljning utvecklades vidare i samarbete med hela kulturverksamheten. Dessutom fattades under året återkommande beslut om programgodkännande, bidragsfördelning, bokslut och budget.

Elina Rantanen Ordförande Åbo kulturnämnd

36 Åbo kulturcentral

Ett historiskt kulturår År 2011 var ett historiskt år i Åbos kulturliv. Kulturhuvudstadsåret blev resultatet av en långvarig planeringsprocess och resultatet blev en snygg, mångsidig och oförglömlig kulturhelhet, som erbjöd något för alla och som gjorde Åbo till ett ännu mer lockande resmål för turister. Kulturhuvudstadsåret förändrade Åbos kulturliv så att kulturen verkar som en förnyad kraft också då året förvandlats till ett kärt minne. Också i framtiden kan vi erbjuda stadens invånare och besökare mångsidiga upplevelser. Åbo stads egen kulturservice var starkt förankrad i förverkligandet av kulturhuvudstadsåret. Kulturcentralen fungerade som huvudman för 10 projekt, och som samarbetspart i otaliga produktioner. Stadens kulturtjänster förnyades dels genom projekten, dels genom utveckling av servicen. De bästa praktikerna och handlingsplanerna lever vidare och utvecklas fortfarande. Biblioteket är centrum för små och stora evenemang, Museicentralens utställningar närmar sig betraktaren på nya sätt, Stadsteatern fortsätter sina internationella produktioner och Filharmoniska orkesterns musik klingar

av världens musik genom Melodibron också de kommande åren. Kulturcentralens verksamhetsidé, att kultur stärker Åbo stads attraktionskraft och förbättrar stadsbornas välbefinnande, kontroll över livet, samt aktivitet understött av vår verksamhets värden om tillgänglighet, fördomsfrihet, värnande om bildning, att arbeta för interaktivitet och för att bringa glädje är våra rättesnören när vi arbetar för vår vision om Åbo som en kulturell föregångare i såväl Finland som övriga världen. Genom kulturhuvudstadsåret 2011 och förberedelserna inför det, har vi närmat oss vår vision betydligt. Kulturhuvudstadsåret har tydligt fört fram att Kultur gör gott. Åbo stads kulturcentral har målmedvetet arbetat för att främja detta tänkesätt. I Den regionala hälso- och välfärdsundersökningen (ATH) som utförs av Institutet för hälsa och välfärd undersöks, på initiativ av Åbo stad, utöver motion även hur kulturtjänster används och invånarnas kulturella fritidsaktiviteter. Av detta har formats en utmärkt basinformation om Åbo stads invånares kulturella fritidsaktiviteter för att i fortsättningen främja välmåendet.

MINNA SARTES, FOTOGRAF: RAAKKEL NÄRHI / ÅBO MUSEICENTRAL

För en växande andel åbobor kommer kultur att vara en viktig del av ett gott liv. Kulturcentralen har utvecklat försäljningen och marknadsföringen av sina produkter. År 2011 tog vi ett stort steg framåt i utvecklingen, då kulturcentralens marknadsföring och försäljning sammanslogs och Åbokulturens gruppförsäljningsteam bildades. Målet är att göra det så enkelt som möjligt för kunden att ta del av Åbo stads kulturtjänster och att göra njutningsfulla kulturupplevelser till en naturlig del av en god vardag. Minna Sartes Kulturdirektör Åbo stad

37 Åbo filharmoniska orkester

Filharmonikernas framgångsrika år År 2011 var en framgång både vad gäller lyssnarskaror som mångsidig repertoar. Utöver högklassiga symfonikonserter fanns det också föreställningar för dem som gillar ett lättare program, barn samt särskilda grupper. 2011 var ett mycket händelserikt år för stadsorkestern och Konserthuset. Personalen genomförde på ett högklassigt sätt den uppgift den anförtrotts, att producera musik- och tonkonst genom egen konsertverksamhet samt att genom lokaluthyrning göra det möjligt för externa arrangörer att ordna olika slags framföranden och evenemang. Vid sidan av symfonikonserter omfattade året också ett rikt utbud för vänner av ett lättare program, barn, särskilda grupper, organisationer och företag. Orkestern har gett staden synlighet och attraktivitet samt lyft Åbos image genom en nationellt och internationellt uppskattad konsertverksamhet samt inspelningar och särskilt webbkonserter. Filharmonikernas produktioner, inklusive beställningskonserter och samarbetsoperan, besöktes av sammanlagt 73 305 lyssnare. Siffran utgör rekord för hela 2000-talet. Likaså överträf-

fade antalet evenemang, 151 stycken, målen. Utöver rekordpubliken så samlade orkesterns egna webbkonserter lyssnare från 182 länder och ögrupper. Det finns alltså inte många hörn i världen där inte Åbo filharmoniker skulle ha varit och glatt lyssnare! Ytterligare tillskott kom från de sex radio- och tv-program som YLE sände och där orkestern framträdde. Även antalet uthyrda evenemang i konserthuset hade en positiv trend jämfört med tidigare år. På tal om prestationer så ska vi inte heller glömma att Åbo filharmoniska orkester också blev Finlandsmästare i fotboll 2011: vår orkesters imponerande lag med konsertmästare JuhaPekka ”Juhis” Vikman som kapten vann i november turneringen mellan Finlands symfoniorkestrar! Året förde också med sig vemodiga avsked. Under oktober avslutades det avtal med kapellmästare Juha Kangas som förste gästdirigent som gällt under ett årtionde. Kangas utvecklade orkestern och dess klang långsiktigt på sitt kompromisslösa sätt. Åbo filharmoniska orkesters konstnärliga ledare och överkapellmästare Petri Sakari avslutade för sin del sin femåriga tid i december. Sakaris internationella kontakter gav under

MARJA-LIISA LIEPPINEN: FOTOGRAF: DAVIV MARTIN

åren åbopubliken alltid nya, intressanta artister och tonsättare. Under hans ledning gjorde orkestern också många fina skivinspelningar, de senaste ”Kauneimmat Adagiot” som kom under hösten samt den första delen av projektet med inspelning av alla Merikantos symfonier. Tacket för det gångna året ska åter riktas till hela den konstnärliga och administrativa personalen, såväl till våra anställda sedan lång tid som anställda i tidsbestämda eller korttidsuppgifter. Tillsammans ger vi våra lyssnare upplevelser som bär dem i vardagslivet och ger kraft och inspiration för livet. Välkomna att se och uppleva!

Marja-Liisa Lieppinen Intendent

Åbo stadsbibliotek

Lyckat år 2011 för biblioteket För biblioteket var år 2011 lyckat: den mångsidiga verksamheten fortsatte och populariteten ökade ytterligare. Också målsättningarna uppnåddes, och enligt alla centrala indikatorer överträffades de med klar marginal - antalet besökare med 5 % och antalet lån med 12 % . Huvudbiblioteket är fortfarande Finlands livligaste bibliotek, antalet besök i fjol var 1,3 milj. Biblioteket var också nåbart: under året var det öppet 350 dagar, och vid vissa närbibliotek kunde öppettiderna utökas. Närbiblioteksbesöken ökade med nästan en femtedel. Bibliotekets evenemang hade rekordartade 42 000 besökare. Kulturhuvudstadsåret var på många sätt synligt i bibliotekets digra programutbud. Bland bibliotekets egna projekt fanns evenemangsserierna inom Träff på biblioteket, det riksomfattande projektet I läslampans sken och dess huvudevenemang Kamosveckoslutet i november, samt det mångkulturella Kulturer ska höras! med program på olika bibliotek runtom i staden. Nätbesöken fortsatte att öka, och deras antal överskred fem miljoner. Biblioteket hade flera tjänster att erbjuda

utöver de traditionella nättjänsterna, bl.a. informationsservice över nätet samt flera bloggar och Facebooksidor, av vilka en del genomförs i samarbete med andra bibliotek. I samband med Bokmässan offentliggjordes den skönlitterära nättjänsten Boksampo som genomförts som ett riksomfattande samarbete. Idén till Boksampo föddes vid Åbo stadsbibliotek och också innehållet har till största delen producerats i Åbo. Vaskibibliotekens samarbete fortsatte med sjutton kommuners sammanförda krafter, och under året förbereddes på flera olika sätt för ett byte av bibliotekssystemet. Biblioteken fastslog gemensamma användarvillkor och arbetade för att utveckla sina tjänster i gemensam riktning. Målet för samarbetet är högklassiga, kostnadseffektiva och ständigt förnyade bibliotekstjänster i hela Vaskiområdet. Samtidigt anordnades utbildning och informationstillfällen för landskapets bibliotek om aktuella saker. Enligt kundenkäten om Åbos kulturtjänster som genomfördes av Finnish Consulting Group hösten 2011 fick bibliotekets tjänster medelvitsordet 4,18 på skalan 1-5 av sammanlagt

INKERI NÄÄTSAARI, FOTOGRAF: PÄIVI AUTERE

1063 biblioteksanvändare. Ett gott vitsord gick till den smidiga servicen, de trivsamma utrymmena, de välfungerande automaterna, nätbibliotekets tjänster samt personalens tjänstvillighet, vänlighet och yrkeskunnighet. Förbättringar önskades i placeringen av samlingarna och i skyltarna samt i informeringen om tjänsterna. Inom samlingarna framlyftes böcker och tidningar för vuxna som det viktigaste utvecklingsområdet. Nöjdast var svararna med materialutbudet för barn och unga. Som kronan på verket beviljades Åbo stadsbibliotek kulturministeriets pris för Årets biblioteksutvecklare. Som motivering för priset nämndes mångsidiga tjänster, ett omfattande programutbud och ett innovativt utvecklingsarbete. Inkeri Näätsaari Biblioteksdirektör

Åbo Stadsteater

Apparaten i drift Åbo Stadsteaters verksamhetsår 2011 färgades utöver det egna fullspäckade basprogrammet (mer om det på annat ställe) naturligtvis av kulturhuvudstadsårets projekt. Verksamhetsmässigt hopade sig projekten till året som gått, men de har varit föremål för tankar, utveckling och förberedelser sedan år 2008. Teatern hade tre egna projekt där man stod som ansökare och innovatör från början samt spelade en central roll för produktionen. Dessutom deltog vi i nära tiotalet projekt med någon slags arbets-, lokal- eller expertinsats. Under de senaste två åren fanns det också mera produktionspersonal av denna orsak och det förutsattes särskilda insatser av hela personalen för arbetsuppgifter som utfördes vid sidan av den så kallade normalverksamheten. Nya slags produktions- och verksamhetsmodeller infördes, nätverk skapades såväl lokalt som bredare, även internationellt var året unikt i sin rikhet. Utöver de stora internationella projekten (Maj på scenen, New Baltic Drama och 12 Karamazovia) genomfördes under året även andra enstaka gästspel från utlandet.

Under år 2011 gjordes också nya utspel: eftersom det inte pågick några renoveringar på teatern blev det också lite sommarverksamhet: Kadonnut Kaupunki, ett projekt som genomfördes i huvudsak utomhus, repeterades och delvis också framfördes i teaterns lokaler i juli. Dörrarna öppnades också för första gången för DBTL-festivalen. Under vintern var teatern värd för en nordisk kongress om hållbar utveckling och visade att den också fungerar som en lysande kongresslokal med gångavstånd till all service i staden. Gästspel på Tammerfors Teatersommar hörde till sensommaren, teatern hade också en premiär i Edinburgh i augusti. Stadsteaterns Kaaos valdes bland flera kandidater som den andra produktionen som med undervisningsministeriets exportstöd genomfördes på Edinburgh-festivalen som skotsk version, med lokala skådespelare. (Föreställningen gästar också Åbo i mars 2012). Årets slut präglades av förändringsprojekt som startats av staden. Gruppen som funderat på förnyelse av teaterns administrativa modell lämnade

RAIJA-LIISA SEILO, FOTOGRAF: ROBERT SEGER

sin rapport i december och även gruppen som satts att planera uppdatering och renovering av lokalerna arbetade snabbt. Innan årsskiftet gjordes en omfattande behovsanalys för alla lokaler och yrkesgrupper och med denna som grund började man också göra utkast till planer för förändringsbehov. Gruppen lämnar antagligen sitt förslag i april 2012. När det nu för första gången fördes statistik över evenemang vars besökare inte kommer till oss genom den normala biljettköpsprocessen, utan även beaktade besökare till andra evenemang samt besökare till teaterns gratisföreställningar, visades att teaterns lokaler, teknik och framför allt arbetskraftsresurs utnyttjas av nära 10 000 andra besökare utöver de 65 000 som köpt biljett. Apparaten används alltså. Raija-Liisa Seilo Teaterchef

Åbo museicentral

Museet lever med sin tid

OLLI IMMONEN, FOTOGRAF: RAAKKEL NÄRHI / ÅBO MUSEICENTRAL

Museicentralen bevarar konst- och kulturarvet och förmedlar dessa till nulevande och kommande generationer i Egentliga Finland. Museets verksamhetsprincip är att vara ett levande museum i dialog med sin tid och sin samtid. Året 2011 var en succé för Museicentralen. Besökarantalet överskred föregående års resultat och samlingsverksamheten var framgångsrik. Sex nya publikationer gavs ut under året. I november tilldelades Åbo museicentral 2011 års industriminnespris av Industriminnesföreningen r.f. som ett erkännande för exemplariskt arbete till förmån för industriarvet. Även ekonomiskt var året gott, och därför har vi kunnat balansera ekonomin och kvitta underskottet från föregående år. Museicentralens samlingspolitik färdigställdes på hösten. Samlingspolitiken är en del av museets långsiktiga ekonomiska planering och verksamhetsplan. I samlingspolitiken finns museets förpliktelser gentemot samlingarna samt målsättningarna som styr innehåll, anskaffning, bevaring och forskning nerskriven. Även tillgänglighet och förvaltning står skriven i samlingspolitiken.

Digitaliseringen av den kulturhistoriska samlingen, fotoarkivet och konstsamlingen har fortskridit avsevärt med hjälp av understöd från Undervisningsoch kulturministeriet (UKM). Utvecklingen av den fotografiska samlingen valdes till tyngdpunkt i Museicentralens strategi. Museicentralen deltog i den av UKM tillsatta arbetsgruppen, med syfte att staka ut riktlinjer för de lokala museernas verksamhet. Museet deltar i det riksomfattande lagringsoch samlingssamarbetet TAKO. Museets informationsportal togs i bruk för byggnadsinventeringens del. Det första riksomfattande samtidsdokumentationsprojektet En vinterdag i Finland förverkligades i februari. Dokumenteringsföremålet var en person, som tidigare arbetat på godisfabriken Leaf. Med understöd beviljat av Museiverket startades ett projekt vars målsättning är att samla och bevara gamla kulturväxterbestånd i Kurala Bybacke, samt att främja användningen av dessa i Egentliga Finland. Detta är det första projektet av sitt slag i Finland. Åtskilliga nya offentliga konstverk lades till stadens konstsamling, många

skördar av kulturhuvudstadsårets projekt Keramik i stan och Centralparken för kulturmotion. Under året gjordes totalt 96 deponeringar i stadens ämbetsverk och verksamhetsställen. Med investeringsanslag skaffades 43 konstverk. Med stöd av procentprincipen beställdes och installerades bl.a. Jani Rättyäs Freedom till Specialbarnhemmet Hjortronvägen, samt Himlens Getter av Ann Sundholm till Impivaara simhall. Restaureringen och putsningen av Olavi Lanus Tur och Retur i Impivaara simhall utgjorde årets största konstkonserveringsprojekt. Bland kyrkotextilkonservering kan nämnas framför allt en mässhake från 1650-talet. Under året inleddes ett projekt med avsikt att vidareutveckla det museipedagogiska verkstadsarbetet i Kurala Bybacke, WAM och i Åbo slott. Under det framgångsrika kulturhuvudstadsåret slog guidningsverksamheten i museerna nya rekord. Olli Immonen Tf. museidirektör

Kultur gjorde gott! Inom ramen för kulturcentralens tio 2011-projekt genomfördes program som aktiverade och skapade gemenskap och som i sitt innehåll förenade bl.a. kultur och idrott, lokalhistoria och finländskt kulturarv. Även kulturhuvudstadsårets välfärdstema kom fram i projekten.

Maj på scenen

UMA FAMÍLIA PORTUGUESA, FOTO: TEATRO ABERTO

En internationell teaterfestival, Maj på scenen, genomfördes på Stadsteaterns scen och dess omgivningar den 2–22 maj. Programmet ställdes samman av flera föreställningar som dels kommenterade dagens Europa i sig, dels representerade olika föreställande konstformer på ett mångsidigt sätt. Gästspelen kom från Medelhavets närområden, Baltikum och Norden.

Aaro Turjas: Kurragömmalek. FOTOGRAF: KATJA TÄTTÄLÄINEN

Centralparken för kulturmotion

KAMOSVECKOSLUTET, FOTOGRAF: VILJAMI SCHLEUTKER

Kulturcentralens och idrottscentralens samarbetsprojekt förenade kultur och motion på ett nytt sätt. Projektet uppförde utomhuskonstverk som kunde användas för att röra på sig och kulturmotionsrutter vars mobilversioner blev oerhört populära. Verksamheter med rodd och paddling fick ökade resurser. De första delarna av Drömparken blev klara. Projektet fick fler än 15 000 människor i rörelse i månadsvisa aktiviteter.

Träff på biblioteket I programmet ingick bl.a. litteratur- och musikevenemang, föreläsningsserier, paneldiskussioner, konstnärsmöten, läskampanjer och verkstäder i samarbete med olika aktörer. Även det mångkulturella Åbo lyftes fram liksom innovativt utnyttjande av det offentliga rummet som mötesplats. Evenemangen samlade nära 20 000 besökare.

MÖRKA SKEPNADER, FOTOGRAF: ARTO TAKALA / ÅBO 2011

YHTEYS, FOTOGRAF: ROBERT SEGER

New Baltic Drama Åbo Stadsteaters internationella projekt inleddes med en manustävling i november 2009 och avslutades med en teaterfestival i november 2011. Under festivalen visades de vinnande föreställningarna från fyra deltagarländer (Estland, Ryssland, Sverige och Finland).

FOTOGRAF: ARTO TAKALA / ÅBO 2011

Lyftkranskonst Åbo museicentral och Åbo 2011 -stiftelsen satte upp konstnär Tarja Ervasts verk Mater Marinum i Wärtsiläs lyftkran. Det bestående nymediakonstverket består av en stenskulptur samt ljus- och ljudelement som varierar efter årstid och tid på dygnet.

Mörkrets 876 nyanser Projektet gav ljus och piggade upp under årets mörkaste tid. Helheten innefattade konst, vetenskap, teater, gemensamma aktiviteter och ensam stillhet som fokuserade på mörkrets olika temor. Mörkret lockade över 130 000 besökare till de olika evenemangen.

fotograf: Seilo Ristimäki FOTOGRAF: MATTI VAHTERA

Melodibron

Jan-Erik Andersson och Shawn Decker: The Sounding Dome. FOTOGRAF: RAAKKEL NÄRHI / ÅBO MUSEICENTRAL

SaunaLab Åbo museicentral genomförde under sommaren 2011 SaunaLab som förenar konst och finländsk bastukultur. Utöver de för allmänheten öppna konstbasturna The Sounding Dome, Sauna Obscura, Hot Cube och Solaris genomfördes olika slags stadsevenemang och utställningar på temat.

Den filharmoniska orkesterns projekt Melodibron – Musikaliska möten över haven förde genom webbkonserter samman oförglömliga musikupplevelser med det senaste tekniska kunnandet samt Egentliga Finlands stiliga, särpräglade miljöer. Projektet nådde uppskattningsvis 200 000 tittare från mer än 180 länder och ögrupper.

Elden är lös!

FLORA METAMORPHICAE, FOTOGRAF: SUVI AARNIO

En konstnär som granne Projektet som främjade närkultur engagerade boende från Åbos förorter under hela året. Utöver evenemang och utställningar utförde konstnärer och boende verk bl.a. intill köpcentra, närbibliotek och cykelvägar. Cirka 4 500 personer deltog i aktiviteterna.

Den mest populära delen i vetenskapscentret Heurekas och Åbo museicentrals interaktiva utställning som behandlade eld på ett mångsidigt sätt var en modellteater som åskådliggjorde Åbo brand. Årets huvudutställning i Logomo besöktes av fler än 100 000 personer. På grund av intresset är utställningen öppen till slutet av sommaren 2012.

Kultur som glädje i livet

ÅBODAGEN. FOTOGRAF: JUSSI VIERIMAA

TECKNING: SERGEI ARHIPOV

Åbo stads kulturcentral erbjöd många kulturtjänster och -evenemang riktade till olika målgrupper. Kulturprogrammet för invandrare, åldringar, svenskspråkiga samt för barn och unga samlade många deltagare. Åbodagen och Gamla Stortorgets julmarknad lockade en masspublik. Kulturhuvudstadsårets centrala tema var Kultur gör gott. I projektet ”Må bra med kultur och motion” synliggörs välfärdseffekterna av kultur och motion med hjälp av Kultursnurran. Kultursnurran ger tips om nya kulturaktiviteter och kunskap om kulturens välgörande effekt. På basis av forskning och den respons som erhölls utvecklades snurran och man fick också med motionens välgörande effekter. EVIVA-projektet som fokuseras på välfärd och förebyggande arbete startade hösten 2011 med en omfattande kartläggning av välfärd och aktivitet under

fritiden. Denna används som underlag vid utvecklande av regionala fritidstjänster enligt de boendes önskemål och behov. EVIVA är Åbo stads välfärdsprojekt som koordineras av kultur-, idrotts- och ungdomsväsendet. Under barnkulturveckan hänfördes småbarnen av att göra konst. Under babyveckan jollrades, sjöngs och skapades det konst på både det svenska och finska språket. Den kulturfadderverksamhet som startats under året samlade nära 30 kultur-

organisationer, körer och orkestrar som kulturfaddrar till vårdinrättningar för åldringar. Programmet för de otaliga mångkulturella evenemangen varierade från njutningsfulla kulturupplevelser till faktauppgifter. Bl.a. evenemanget Folken ute på gatorna belyste bakgrunden till arabvåren, det synligt framförda flyktingtemat öppnade också en synvinkel för positiv inverkan, och evenemangserien Världshjulet presenterade olika länders festtraditioner på biblioteket, från kekrifest till mexikansk allhelgonafest.

Tjänsten Lär känna Finland som är riktad till invandrare samlade hundratals belåtna besökare för vilka finsk kultur och livsstil har blivit mera välbekant. Serien med avgiftsfria konserter i Wäinö Aaltonens museum samlade rikligt med åhörare. Den traditionella julmarknaden på Gamla Stortorget lockade nära 70 000 besökare. Kulturhuvudstadsåret firades pampigt också under Åbodagen.

45 Kulttuuriasiainkeskuksen toteutuneet tulot ja menot lajeittain 2008 - 2011 Toteutuneet menot lajeittain 25 000 000 Toteutuneet menot lajeittain Toteutuneet menot lajeittain 20 000 000 25 000 000 15 000 000 20 000 000 10 000 000 15 000 000 5 000 000 10 000 000 0 5 000 000

2008

2009

2010

2011

Palkat

20 696 497

19 989 617

21 067 857

22 356 919

Palvelut0

32008 899 384 2 522 497 224 20 696

4 111 2009427

5 2010 531 824

5 268 2011468

Aineet ym. Palkat Vuokrat Palvelut

2 989 713 617 652 19 6 111 524 427 522 4

2 356 935 919 562 22 6 268 836 468 904 5

684 6 836 363 696

1 713 188 652 413 2 886 618 6 524 522

2 783 21 067 880 857 6 531 625 824 591 5

Avustukset

648 695

1 188 413

1 083 955

1 199 400

Muut

836 684

886 618

971 533

1 215 885

6 899 363 384 696 3 648 695 2 522 224

Avustukset Aineet ym. Muut Vuokrat

1 783 083 880 955 2 971 533 6 625 591

1 935 199 562 400 2 1 215 885 6 836 904

Toteutuneet tulot lajeittain Toteutuneet tulot lajeittain Toteutuneet tulot lajeittain

3 500 000 3 000 000 3 500 000 2 500 000 3 000 000 2 000 000 2 500 000 1 500 000 2 000 000 1 000 000 1 500 000 500 000 1 000 000 0 500 000

Myynti Maksut

Tuet ja avustukset Myynti Vuokrat Maksut Muut Tuet ja avustukset Vuokrat Muut

2008

2009

2010

2011

754 561

762 194

752 102

1 025 507

2 764 227 2008

3 044 290 2009

3 033 076 2010

1 490 050 034 676

582 342 827 585

3 596 033 758 076 698 1 952 997 937

3 148 325 2011 2 273 493 1 025 507 3 614 148 522 325

571 725

595 847

596 758

614 522

1 050 034

582 827

698 997

547 465

490 754 676 561 571 725 2 764 227

342 762 585 194 595 847 3 044 290

1 752 952 102 937

2 547 273 465 493

46 Kulttuurilaitosten kävijämäärät 2008 - 2011 Kulttuuriasiainkeskuksen lasten tapahtumat ja osanottajat 2008 - 2011 Kulttuurilaitosten kävijämäärät 2008 - 2011 2 000 000 Kulttuurilaitosten 2008 - 2011 Kulttuurilaitostenkävijämäärät kävijämäärät 2008 - 2011 1 800 000 1 2 600 000 000 000 1 400 000 1 800 000

1 600 200 000 000 1 1 000 000 1 400 000 800 000 000 1 200 600 000 000 1 000

400 000 800 000 200 000 600 000 0 400 000

2008 48 500

2009 69 012

2010 61 899

2011 65 545

Kirjasto Teatteri Museokeskus Orkesteri

51 180 2008717 1 815 48 500 471 039 51 180

51 582 2009 1 678 968 69 012 425 373 51 582

53 518 2010 1 699 300 61 899 426 768 53 518

73 305 2011 1 886 513 65 545 473 662 73 305

Kirjasto

1 815 717

1 678 968

1 699 300

1 886 513

471 039

425 373

426 768

473 662

200 000 Teatteri 0 Orkesteri

Museokeskus

Lasten osanottajat 2008 - 2011 Lastentapahtumat tapahtumat jajaosanottajat 2008 - 2011 Lasten tapahtumat ja osanottajat 2008 - 2011 90 796

100 000 90 000

80 000 100 000 70 000 90 000 60 000 80 000 50 000 70 000 40 000 60 000 30 000 50 000 20 000 40 000 10 000 30 000 0 20 000 10 000 0

84 165 69 465

90 796

84 165 41 016

69 465

41 016 3 921 2008

3 921

3 169

2 376

1 179 2009

1 179 määrä Tapahtumien 2008 2009 Tapahtumien määrä

2010

2011

3 169 2 376 Osanottajamäärä 2010

Osanottajamäärä

2011

47 Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö vuonna 2011 sekä vuosina 2006 - 2011 Työvoiman käyttö v. 2011 38,9

135,1

Työvoiman Kanslia käyttö v. 2011

Kaupunginteatteri

151,9

38,9

Kaupunginorkesteri

135,1

KansliaKaupunginkirjasto Museokeskus Kaupunginteatteri

151,9

154,8

Kaupunginorkesteri Työvoiman käyttö yhteensä

86,1

566,8 henkilötyövuotta Kaupunginkirjasto

(ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita)

Museokeskus

154,8 86,1

Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö vuosina 2006 - 2011 570 565

564,2

566,8

564,5

560

Työvoiman käyttö (henkilötyövuosina, Työvoiman käyttö ilman työllistettyjä jailman harjoittelijoita) (henkilötyövuosina,

555

550 550

549,3

työllistettyjä ja harjoittelijoita)

547

545 540 535

2006

2007

2008

2009

2010

2011