NUORISOPALVELUT • UNGDOMSTJÄNSTER
Vuosikertomus / Årsberättelse
2013
Sisällönsuunnittelu ja toimitus: Maria Vakkamaa Tilastot: Kerstin Paananen Käännökset: Lingsoft Language Services Oy Kuvat: Nuorisopalvelut Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Paino: Multiprint
SISÄLTÖ NUORISOLAUTAKUNTA
Nuorisolautakunta ........................................ 3 Puheenjohtajalta ........................................... 4 Rautaista työtä nuorten hyväksi ................... 5
JÄSENET: Kok Matti Niskanen (Pj v.2013-2014)
Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut yhdistyivät vapaa-aikatoimialaksi ................ 6
SDP Petra Peltonen (varapj.)
Jyrkkälän nuorisotalo juhli 40-vuotista taivaltaan ................................... 7
Kok Mohammad Azizi
Seikkailupuiston juhlakirja valmistui ........... 8
Kok Jutta Wirén
25 vuotta nuorten työpajatoimintaa Turussa ........................... 10
Kok Miira Raiskila SDP Mari Lahti SDP Oussama Yousfi Vihr Mirjami Asikainen Vihr Samuli Shintami Vas Anna Mäkipää Vas Saska Heino PS Tuomas Tähti Rkp Beata Björkvall / Matilda Karlsson
Tyttöjen Mimmi magiaa -messut kahdeksatta kertaa Turussa ....................... 12 Turkuun valittiin ensimmäinen nuorisovaltuusto ......................................... 13 Turku Rock Academy aloitti yhteistyön Ruisrockin ja TPS:n kanssa......................... 14 Turun johtajat harjoittelevat soittamista W.A.S.P -kitaristin johdolla ........................ 15 Nuorisotoimi järjesti elokuvailtapäivän päättäjille ja yhteistyökumppaneilleen ...... 15 Ystävyyden sillan rakennustyöt aloitettiin Seikkailupuistossa ..................... 16 Nuorisosihteeri Leena Aholle nuorisotyön tunnustuspalkinto .................. 18
KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA: Roda Hassan
Patsaspuisto – Unelmien leikkipaikka purettiin .............. 19 Turun ja Pietarin nuorisoyhteistyötä vahvistettiin ................................................ 20 Mediamessut ensimmäistä kertaa Vimmassa ........................................ 21 Avustukset .................................................. 22 Tilastot ........................................................ 24
Työntekijät ovat vahvuutemme
Aloitin kauteni nuorisolautakunnan puheenjohtajana ilman varsinaista kokemusta Turun nuorisopalveluista. Asuin lapsuuteni Suikkilassa, jossa ei ollut nuorisotaloa, mutta partion kautta Pansion nuorisotilat ovat tulleet tutuksi. Heti vuoden alussa päätin, että otan asioista perinpohjaisesti selvää ja olen aktiivisesti lautakunnan kanssa kehittämässä nuorisotoimen palveluita. Ensimmäisenä hämmästyin siitä, kuinka sitoutuneita nuorisopalvelujen parissa työskentelevät turkulaiset ovat – nuorisopalveluissa työskenteleminen on heille enemmän kuin vain työ. Nuorisopalvelujen työntekijät ovat todellisia ammattilaisia – heille työskentely nuorten kanssa on elämäntapa. Taloudellisesti tiukoista ajoista huolimatta nuorisotoimi on pystynyt ylläpitämään ja kehittämään palveluitaan. Kaupunkiimme perustettiin viimein nuorisovaltuusto 13–18 vuoden ikäisille turkulaisille, tämä on hieno merkki siitä, että kaupunkimme johto haluaa kehittää Turkua yhdessä nuorten kanssa. Vuonna 2013 juhlittiin myös Turku-Pietari-ystävyyskaupunkisuhteen 60-vuotista taivalta! Vuoden aikana nuorisotoimi vieraili Pietarissa, ja Pietarin nuorisokomitean delegaatio tutustui joulukuussa nuorisopalveluihimme Turussa. Näiden vierailujen tulos tulee näkymään turkulaisille nuorille lisääntyneinä palveluina ja mahdollisuutena osallistua kansainvälisiin tapahtumiin. Kansainvälisyys on parhain tapa toimia ennakkoluuloja vastaan! Haluan kiittää Turun kaupungin nuorisopalvelujen henkilöstöä ja lautakuntaa viime vuodesta ja toivottaa iloisia hetkiä vuodelle 2014! Matti Niskanen Nuorisolautakunnan puheenjohtaja
Personalen
är vår styrka
Jag inledde min period som ordförande i ungdomsnämnden utan någon egentlig erfarenhet av ungdomstjänsterna i Åbo. I min barndom bodde jag i Suikkila, där det inte fanns en ungdomsgård, men via scouterna känner jag till ungdomslokalerna i Pansio. Genast i början av året beslöt jag att grundligt sätta mig in i olika frågor och jag är aktivt med och utvecklar ungdomsväsendets verksamhet tillsammans med nämnden. Först blev jag överraskad över hur engagerade de åbobor som jobbar inom ungdomstjänsterna är – för dem är jobbet vid ungdomstjänsterna mer än bara ett arbete. Ungdomstjänsternas personal består av verkliga proffs – för dem är arbetet med ungdomar en livsstil. Trots ekonomiskt svåra tider har ungdomsväsendet lyckats upprätthålla och utveckla sina tjänster. I vår stad grundades äntligen ungdomsfullmäktige för åbobor i åldern 13–18 år. Detta är ett fint tecken på att vår stads ledning vill utveckla Åbo tillsammans med ungdomarna. År 2013 firades också den 60-åriga vänstadsrelationen mellan Åbo och St. Petersburg! Under året besökte ungdomsväsendet St. Petersburg och i december bekantade sig en delegation från ungdomskommittén i St. Petersburg med våra ungdomstjänster i Åbo. För ungdomarna i Åbo kommer besökens resultat att innebära flera tjänster och en möjlighet att delta i internationella evenemang. Internationellt samarbete är det bästa sättet att minska fördomar! Jag vill tacka personalen vid Åbo stads ungdomstjänster och nämnden för det senaste året och önska glada stunder år 2014!
Matti Niskanen Ungdomsnämndens ordförande
4
Rautaista
työtä nuorten hyväksi Vuosi 2013 oli uuden vapaa-aikatoimialan ja vuosiksi 2013-2016 valitun nuorisolautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Vuosi alkoi upeasti, kun pitkäaikainen nuorisosihteerimme Leena Aho sai opetus- ja kulttuuriministeriön 10 000 euron tunnustuspalkinnon merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. Nuorisopalvelut halusivat tuoda nuorten näkökulmaa päättäjien tietoon kutsumalla kaupunginvaltuutettuja ja muiden toimialojen päättäjiä katsomaan Hilton-dokumenttielokuvaa, joka kertoi nuorten syrjäytymisestä. Tilaisuus herätteli ja aiheutti vilkasta keskustelua. Nuorisolautakunta loi toimintakaudelle tavoitteet ja painopisteet, jotka ohjaavat nuorisopalvelujen tulevien vuosien toimintaa ja näyttävät suuntaa. Yhteistyö vapaa-aikatoimialan muiden palvelualueiden kanssa on ollut tiivistä. Myös liikunta-, kulttuuri- ja nuorisolautakunta ovat lisänneet yhteistyötä ja pitäneet yhteisseminaareja. Uusia palveluja vuonna 2013 olivat mm. nuorille jaettavat kesätyösetelit, joiden avulla nuoret työllistyivät yrityksiin ja järjestöihin. Kesällä Seikkailupuisto sai paljon näkyvyyttä, kun Ystävyyden sillan rakennusprojektin kävi käynnistämässä tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio yhdessä Saksan liittopresidentin puolison Daniela Schadtin kanssa.
myönsi Rock Academy -hankkeelle kolmevuotisen rahoituksen ja hanke laajenee muihin kaupunkeihin. Hankkeesta vastaa Turku. Loppuvuodesta käytiin Turun ensimmäiset nuorisovaltuustovaalit. Vaalit sujuivat hyvin ja äänestysprosentti oli onnistunut. Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa vuonna 2014. Vuosi 2013 oli Pietarin ja Turun kaupunkien yhteistyön 60-vuotisjuhlavuosi. Vierailuja tehtiin puolin ja toisin ja delegaatioihin osallistui niin päättäjiä, viranhaltijoita kuin nuoriakin. Teemoina oli mm. kulttuurinen nuorisotyö ja suvaitsevaisuus. Haluan lämpimästi kiittää kuluneesta vuodesta nuorisolautakuntaa, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme. Meillä on taas takanamme työntäyteinen vuosi. Yhdessä olemme aikaansaaneet paljon hyvää turkulaisille lapsille, nuorille ja perheille. Tästä on hyvä jatkaa. Annina Lehtiö-Vainio nuorisotoimenjohtaja
Rock Academy-toiminnassa luotiin uusia mahdollisuuksia nuorille mm. TPS Hockey- ja Ruisrock-yhteistyön avulla. Loppuvuodesta saimme ilouutisen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö
Gott
arbete för unga
År 2013 var det första verksamhetsåret för den nya fritidssektorn och ungdomsnämnden som valdes för perioden 2013– 2016. Året började utmärkt, då vår långvariga ungdomssekreterare Leena Aho fick undervisnings- och kulturministeriets hederspris på 10 000 euro för ett betydande arbete inom ungdomssektorn.
Rock Academy-verksamheten skapade nya möjligheter för unga genom bl.a. samarbete med TPS Hockey och Ruisrock. I slutet av året fick vi glada nyheter, då undervisnings- och kulturministeriet beviljade projektet Rock Academy finansiering för tre år och projektet kommer att utvidgas till övriga städer. Åbo ansvarar för projektet.
Ungdomstjänsterna ville ge beslutsfattarna insyn i ungdomarnas perspektiv och bjöd in stadsfullmäktigeledamöter och beslutsfattare inom andra sektorer till en visning av dokumentärfilmen Hilton, som handlar om utslagna ungdomar. Tillfället väckte och ledde till en livlig diskussion.
I slutet av året ordnades ungdomsfullmäktigeval för första gången i Åbo. Valet gick bra och röstningsprocenten var lyckad. Ungdomsfullmäktige inleder sin verksamhet 2014.
Ungdomsnämnden fastslog mål och tyngdpunkter för verksamhetsperioden, som styr och vägleder ungdomstjänsternas verksamhet under de kommande åren. Samarbetet med övriga serviceområden inom fritidssektorn har varit intensivt. Även idrotts-, kultur- och ungdomsnämnderna har ökat sitt samarbete och ordnat gemensamma seminarier. Nytt för 2013 var bl.a. sommarsedlarna som delas ut till ungdomar och som hjälper ungdomarna att få jobb i företag och organisationer. På sommaren fick Äventyrsparken mycket synlighet, när byggprojektet vänskapsbron sattes igång av makan till republikens president Jenni Haukio tillsammans med makan till Tysklands förbundspresident Daniela Schadt.
År 2013 var 60-årsjubileum för samarbetet mellan St. Petersburg och Åbo. Bägge städerna besökte varandra och såväl beslutsfattare, tjänsteinnehavare som ungdomar deltog i delegationerna. Teman var bl.a. kulturungdomsarbete och tolerans. Jag vill rikta ett varmt tack till ungdomsnämnden, våra samarbetspartner och vår personal för det gångna året. Vi har återigen ett arbetsdrygt år bakom oss. Tillsammans har vi fått till stånd mycket gott för barn, unga och familjer i Åbo. Vi fortsätter vårt arbete. Annina Lehtiö-Vainio direktör för ungdomsväsendet
5
Nuoriso-, kulttuurija liikuntapalvelut yhdistyivät vapaa-aikatoimialaksi Turun kaupungin nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi yhdistyvät vuoden 2013 alussa vapaa-aikatoimialaksi. Muutokset ovat osa kaupungin toimintamallin uudistusta. Yhdistymisen tarkoituksena on mm. luoda kaupunkilaisille entistä laadukkaampia ja monipuolisempia vapaa-ajan palveluita. Hallintokuntien yhdistymisestä huolimatta nuoriso-, liikunta- ja kulttuurilautakunta jatkavat erillään. Vapaa-aikatoimialan johtaja on Minna Sartes. Palvelualueiden johtajana toimii nuorisopalveluissa Annina Lehtiö-Vainio, kirjastopalveluissa Inkeri Näätsaari, liikuntapalveluissa Arto Sinkkonen, museopalveluissa Olli Immonen, orkesterin intendenttinä Emilie Gardberg ja teatterinjohtajana RaijaLiisa Seilo.
Toimialalla hallinto- ja henkilöstöpäällikkönä on Seija Tölkkö ja talouspäällikkönä Ilkka Mäkynen. Kaupungin toimintamallin uudistuksen päätavoitteina ovat parempi johtaminen ja päätöksenteko, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Visiona uudella vapaa-aikatoimialalla on luoda palveluillaan erinomaiset edellytykset asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja identiteetin rakentamiselle ja vetovoimaiselle Turku-kuvalle. Vapaa-aikapalvelut tarjoavat turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, tietoa ja taitoa.
Ungdoms-, kulturoch idrottstjänster blev fritidssektor Ungdoms-, idrotts- och kulturväsendet i Åbo stad slås i början av 2013 samman till fritidssektorn. Ändringarna ingår i reformen av stadens verksamhetsmodell. Syftet med sammanslagningen är bl.a. att erbjuda stadsborna mångsidigare fritidstjänster av hög kvalitet. Trots sammanslagningen av verksamhetssektorerna fortsätter ungdoms-, idrotts- och kulturnämndernas verksamhet separat. Minna Sartes är direktör för fritidssektorn. Direktörer för serviceområdena är Annina Lehtiö-Vainio vid ungdomstjänster, Inkeri Näätsaari vid bibliotekstjänster, Arto Sinkkonen vid idrottstjänster, Olli Immonen vid museitjänster, Emilie Gardberg som orkesterns intendent och Raija-Liisa Seilo som teaterdirektör.
Seija Tölkkö är sektorns förvaltnings- och personalchef och Ilkka Mäkynen är ekonomichef. Huvudmålen för reformen av stadens verksamhetsmodell är bättre ledarskap och beslutsfattande, invånar- och kundorientering samt förbättring och förnyande av produktiviteten. Den nya fritidssektorns vision är att med sina tjänster skapa ypperliga förutsättningar för kundernas och invånarnas välmående, livskompetens och identitet och för en attraktiv bild av Åbo. Fritidssektorn erbjuder åboborna glädje, upplevelser, kunskap och färdigheter i vardag och fest.
Jyrkkälän nuorisotalo juhli 40-vuotista taivaltaan
6
Jyrkkälän nuorisotalon, nykyiseltä nimeltään monitoimitalon, nelikymmenvuotista taivalta juhlittiin 17.–18.8.2013. Järjestelyissä oli vahvasti mukana myös entisiä nuorisotalonuoria.
Sunnuntaina järjestettiin jalkapallon ystävyysottelu JYTY (Jyrkkälän Tykit) vastaan nuorisotalon väki. Jyrkkälän Tykkien historia alkoi kaksikymmentä vuotta sitten nuorisotalon kävijöistä kootusta joukosta.
Juhlaviikonloppuna ohjelmassa oli mm. kuulantyönnön ja keihäänheiton mestaruuskisat, liikuntaa, pelejä, mukavaa yhdessäoloa, vanhojen työntekijöiden tapaamista sekä valokuvanäyttely menneiltä ajoilta.
Sunnuntaina iltapäivällä esiintyi myös entisistä nuorisotalon nuorista koottu bändikokoonpano Dee Moons.
7
Seikkailupuiston juhlakirja valmistui – 30 vuotta lasten luovuuden puolesta
Juhlakirjaa alettiin tehdä Seikkailupuiston 30-vuotisen taipaleen kunniaksi. Lasten ja perheiden Seikkis onkin muodostunut menestystarinaksi, jota tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa.
Seikkailupuiston työmenetelmät ovat ainutlaatuisia Nuorten palvelujen osastopäällikkö Eeva Roiha on yksi kirjan työryhmän jäsenistä. Häntä voisi myös kutsua koko Seikkailupuiston äidiksi. Roihan mukaan kirjan tärkein anti on Seikkiksessä kehitettyjen työmenetelmien esittely. – Kirjaan on kerätty runsaasti käytännön esimerkkejä lasten kanssa toimimisesta, muun muassa teatterimuskari, animaation tekeminen ja draamaleikit. Seikkailupuiston toiminnan pohjana on lapsen kunnioittaminen ja arvostus omana yksilönään. Puistossa käytössä olevissa työmenetelmissä panostetaan lapsen kokonaisvaltaisen persoonallisuuden tukemiseen. Tavoitteena on, että lapsista kasvaisi itsenäisiä aikuisia, jotka pystyvät mm. kriittisestikin tarkastelemaan maailmaa ja tekemään omia päätöksiään. Roiha kertoo, että tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia nelivuotiaista on erittäin luovia, mutta kaksikymmenvuotiaista enää vain 3 prosenttia. – Ihmisen luovuutta ei saisi tappaa ja ihmisiä tasapäistää, koska luovuutta tarvitaan nykypäivänä yhä enemmän esimerkiksi työelämässä, Roiha selittää. Luova toiminta elää!
– Kirjasta saa ideoita lasten kanssa toimimiseen ja tekemiseen. Tekemisen kautta oppiminen tuottaa parhaan tuloksen ja jää ikuisesti lapsen mieleen. Seikkailupuistossa lapsena käyneet voivat esim. löytää kirjan lukuisista valokuvista tuttuja paikkoja vuosien takaa ja muistella omia kokemuksiaan. Kirja on tehty helppolukuiseksi. Lukemista siivittävät sadat toiminnalliset valokuvat kolmenkymmenen vuoden ajalta. Roiha sanoo kirjan tekemisen olleen miellyttävä projekti. Toisaalta valokuvia olisi voinut olla laajemminkin käytössä. – Harmiksemme paljon vanhoja valokuvia on tuhoutunut luovan toiminnan varaston tulipalossa Pispalantiellä vuosia sitten. Kirjaa on myyty mm. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, Seikkailupuistossa sekä Kauppakeskus Skanssin yhteispalvelupiste Monitorissa 25 euron hintaan. Kirjan on kustantanut Oy Enostone Ltd.
jo an puistossa on Seikkis, Turun Kupitta ohjaajineen on inystävien kesken Seikkailupuisto, e toiminnalle. Seikkis kolmenkymmeymi lasten luovall miseen jo yli käsite ja synony räiseen itsensä ilmaise ot ovat vaihtuneet, nostanut lapsia omape olvet, ohjaajat ja toimintamuod että et, Lapsip mat ovat oppine nen vuoden ajan. samana. Vanhem t tehdä itse, luoda eetos on pysynyt , vaan he osaava mutta tekemisen käsiensä jatkeita lapset eivät ole heidän omilla ehdoillaan. teorioita. Eeva teoria tai useita takana on jokin nan ailta ja kehittivät toimin ulkom t oppeja Kaiken hyvän sen pioneerit hakiva Roiha ja muut Seikkik sopivia menetelmiä. toon niistä Seikkailupuis Monet Seikkiksen tapahtua paljon. n kokeä vuodessa ehtii laan omia lapsiaa Kolmessakymmeness he tuovat vuorol eet aikuisiksi, ja ttaan. lapset ovat kasvan toteuttamaan luovuu maan ja kokeilemaan,
Luova toiminta elää!
elää! uuden puolesta Lasten ja luov to 30 vuotta Seikkailupuis
KL 38 & 92.81 3-5
ISBN 978-952-5960-2
5 > 9 78952 5 96023
enostone
uisto Kupitperustettu perhep gin Va• Vuonna 1982 osa Turun kaupun taalla. Puisto on iden toian nuorisopalvelu paa-ajan toimial mintaa. s, eläa arvoja ovat luovuu • Toimintaa ohjaavi htöisyys, yhteiperhelä ja myksellisyys, lapsisekä monius, ekologisuus söllisyys, avoimu kulttuurisuus.. n. uksinee 1000 neliötä rakenn • Puiston koko n. kellonympuistoalue on auki ä. • Toiminnallinen n vapaassa käytöss päri ja kaupunkilaiste 50 viikkoa päivää viikossa, 6–7 taa • Toimin vuodessa ekaupunki toiminut liikenn • 1950-luvulta asti yksi suosituimmista toion polkuautoineen mintapisteistä. uotiaat lapset änä ovat 0–14-v • Pääkohderyhm sä. sekä heidän perheen uu vuoen toimintaan osallist • Ympärivuotise kävijää. sittain noin 100 000 näyttämöilrin ja Helmiteltan . • Timantti-teatte in noin 100 eri esitystä lä nähdään vuositta mia, tapahtu en mahtuu useita t, Musa• Toimintavuote t, juhannusjuhla kuten kesän avajaise si. ja Lasten uusivuo piknik, Seikkisrock ksen taidealan koulutu • Merkittävä nuorten Vuosittain n. 30 eripijä. valsaaneiden työllistä elu-, työllistämis-, tuista nuorten harjoitt soa amisjak mennus-, kotoutt
Juhlakirjan lukeminen olisi Roihan mukaan erittäin hyödyllistä kaikille lasten kanssa työskenteleville sekä lasten vanhemmille.
Luova toiminta
to Seikkailupuis
Kirja sopii lasten parissa työskenteleville ja vanhemmille
enostone
Äventyrsparkens jubileumsbok publicerades – 30 år för barnens kreativitet Jubileumsboken började sammanställas till ära av Äventyrsparkens 30-åriga existens. Barnens och familjernas Äventyrspark har blivit en framgångssaga som lockar besökare från olika delar av världen.
Äventyrsparkens arbetsmetoder är unika Avdelningschefen för ungdomstjänster Eeva Roiha är en av medlemmarna i bokarbetsgruppen. Hon kunde också kallas hela Äventyrsparkens moder. Enligt Roiha är presentationen av arbetsmetoder som utvecklats vid Äventyrsparken bokens viktigaste budskap. – I boken finns många praktiska exempel på verksamheter med barn, bl.a. teatermusiklekskola, skapande av animationer och dramalekar. Äventyrsparkens verksamhet grundar sig på respekt för och hänsyn till barnet som egen individ. Arbetsmetoderna som används i parken satsar på att stöda barnets personlighet som helhet. Målet är att barnen växer upp till självständiga vuxna som bl.a. kan granska samhället kritiskt och fatta sina egna beslut. Enligt Roiha har man undersökt att över 90 procent av fyraåringarna, men endast 3 procent av tjugoåringarna är mycket kreativa. – Man får inte döda människans kreativitet och likställa alla människor eftersom det idag behövs allt mer kreativitet i bl.a. arbetslivet, förklarar Roiha.
Boken är avsedd för personer som arbetar med barn samt föräldrar Enligt Roiha har alla som arbetar med barn samt barnens föräldrar mycket stor nytta av att läsa jubileumsboken. – Boken ger idéer för hur man fungerar och gör saker med barnen. Att lära genom att göra själv ger de bästa resultaten som barnet minns för evigt. De som besökt Äventyrsparken som barn kan t.ex. se på bokens fotografier av bekanta platser från åratal tillbaka och minnas sina egna erfarenheter. Boken är lättläst. Läsupplevelsen illustreras av hundratals funktionella fotografier från de senaste trettio åren. Roiha säger att det har varit ett trevligt projekt att sammanställa boken. Å andra sidan kunde man ha använt ännu fler fotografier. – Tyvärr har många gamla fotografier förstörts i en brand i den kreativa verksamhetens förråd på Pispalavägen för flera år sedan. Boken har sålts bl.a. i konst- och aktivitetshuset för ungdomar Vimma, i Äventyrsparken samt i samservicepunkten Monitori i köpcentret Skanssi till priset av 25 euro. Bokens utgivare är Oy Enostone Ltd.
9
25 vuotta
nuorten työpajatoimintaa Turussa Turun Nuorten työpaja Fendari täytti 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Fendarissa järjestettiin avoimien ovien tilaisuus torstaina 31.10. iltapäivällä. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua pajojen toimintaan ja nauttia virvokkeita. Fendarin toiminnanjohtaja Hannele Norkooli kertoo, että avoimien ovien tilaisuus onnistui loistavasti ja pajoilla kävi yli sata vierasta ohikulkijoista valtuutettuihin. Moni tutustuja oli ensimmäistä kertaa Fendarissa. – Toimintaa, tuloksia ja tilojakin kehuttiin kovasti. Lisäksi media oli kiinnostunut toiminnastamme ja saimme runsaasti näkyvyyttä viestintävälineissä, Norkooli iloitsee. Työpajoilla työttömiä turkulaisia nuoria autetaan kehittämään ammattitaitoaan ja heille annetaan mahdollisuuksia tutustua itseään kiinnostaviin ammattialoihin. Fendarin toimintaan kuuluivat vuoden 2013 aikana tekstiili-, puu-, kädentaito-, metalli-, retki-, vene-, korjaus- ja starttipajat sekä maalaamo ja seinätön paja. Venepajan toiminta lopetettiin vuoden 2013 lopussa, koska viimeisten vuosien aikana pajan täyttöaste oli jäänyt alhaiseksi samaan aikaan, kun muilla pajoilla nuorten määrä on kasvanut. Fendarissa on nuorten pajajaksoja vuodessa noin 250. Keskimäärin yksi jakso kestää n. 2,5–3 kuukautta. Pajoilla työskentelee nuorten parissa työpajaohjaajien lisäksi kolme nuorisotyöntekijää ja yksi urasuunnittelija, jotka auttavat nuoria elämänhallintaan liittyvissä asioissa sekä esim. kouluihin hakeutumisessa. Työpajoille voi hakeutua kuka tahansa työtön turkulainen alle 29 -vuotias. Suurin osa nuorista tulee TE-toimiston ja
10
KOHO-toiminnan kautta. Nuori voi myös tulla pajoille omaaloitteisesti. Pajat ovat auki ma–pe klo 8–15. Fendari on kehittynyt jatkuvasti yhteiskunnan muutosten myötä. Pajatoiminta käynnistyi pienimuotoisesti Käsityöläiskatu 7:ssä vuonna 1988, jolloin toiminta suunnattiin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vähitellen pajatoiminta laajeni nuorisotyöttömyyden lisääntyessä. Pajoilla nuorilla oli mahdollisuus kehittää työkokemustaan ja saada apua työnhaussa. Vuodesta 1996 asti pajat ovat toimineet Amiraalistonkatu 6:ssa vanhoissa raitiovaunuhalleissa. Silloin saatiin pajatyöskentelyyn suunnitellut, viihtyisät ja työturvalliset tilat monipuolisiin tarpeisiin. Vuodesta 2001 lähtien elämänhallinnanohjaus on tullut merkittäväksi osaksi Fendarin toimintaa. Elämänhallinnan ohjauksessa nuorille neuvotaan mm. asunto- ja terveysasioiden hoitamista sekä työelämän pelisääntöjä. Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää toiminnan tarkastelua ja kehittämistä laaja-alaisesti eri toimijoiden välillä. Nuorten työpaja Fendari on omalta osaltaan vastannut nuorisotakuuseen kehittämällä pajatoimintaa siihen suuntaan, että yhä useammalle nuorelle pystytään tarjoamaan työpajapaikka. Nuorisotakuuseen on vastattu perustamalla kaksi uutta pajaa: starttipaja ja metallipaja. Metallipaja toimii yhteistyössä Turun Ammatti-instituutin kanssa ja starttipaja on kaikista matalimman kynnyksen pajatoimintaa, jossa elämänhallinnalla on suurempi osuus kuin työvalmennuksella.
25 år
av verkstadsverksamhet för unga i Åbo
Ungdomsverkstäderna Fendari i Åbo fyllde 25 år. Jubileumsåret till ära ordnades en öppet hus-tillställning vid Fendari på eftermiddagen torsdagen den 31 oktober. Under tillställningen kunde man bekanta sig med verkstädernas verksamhet och avnjuta förfriskningar. Fendaris verksamhetsledare Hannele Norkooli berättar att öppet hus-tillställningen lyckades utmärkt och över hundra gäster från förbipasserande till fullmäktigeledamöter besökte verkstäderna. Många bekantade sig med Fendari för första gången. – Verksamheten, resultaten och även lokalerna fick mycket beröm. Dessutom var medierna intresserade av vår verksamhet och vi fick mycket synlighet i medierna, berättar Norkooli glatt. Vid verkstäderna hjälper man unga i Åbo att utveckla sin kompetens och erbjuder möjligheter att bekanta sig med intressanta branscher. År 2013 ingick textil-, trä-, hantverks-, metall-, utfärds-, båt-, reparations- och startverkstäder samt en målarverkstad och en verkstad utan gränser i Fendaris verksamhet. Båtverkstadsverksamheten lades ner i slutet av 2013 eftersom verkstadens deltagarantal har varit lågt under de senaste åren, samtidigt som antalet unga i de övriga verkstäderna har ökat. Vid Fendari ordnas årligen cirka 250 verkstadsperioder för unga. En period pågår i medeltal cirka 2,5–3 månader. Vid verkstäderna arbetar utöver verkstadsledare tre ungdomsarbetare och en karriärvägledare, som hjälper unga med frågor i anslutning till livskompetens samt t.ex. med hur man ansöker till skolor. Alla arbetslösa åbobor under 29 år kan delta i verkstäderna. Största delen av de unga kommer via TE-byrån och KOHO-verksamheten. Man kan också komma till verkstäderna på eget initiativ. Verkstäderna är öppna må–fr kl. 8–15.
Fendari har utvecklats kontinuerligt i takt med att samhället har förändrats: Verkstadsverksamheten inleddes 1988 i liten skala på Hantverkaregatan 7. Då riktades verksamheten till unga med risk för utslagning. Så småningom utvidgades verkstadsverksamheten när ungdomsarbetslösheten ökade. Vid verkstäderna fick unga en möjlighet att utveckla sin arbetserfarenhet och hjälp med att söka arbete. Från och med 1996 har verkstäderna funnits i de gamla spårvagnshallarna på Amiralitetsgatan 6. Dessa lokaler är trivsamma och arbetssäkra och har planerats med tanke på verkstadsverksamhetens mångsidiga behov. Från och med 2001 har livskompetenshandledning blivit en betydande del av Fendaris verksamhet. Inom livskompetenshandledningen får unga hjälp med bl.a. hur man sköter bostads- och hälsoärenden, arbetslivets spelregler etc. Ungdomsgarantin trädde i kraft i början av 2013. Verkställandet av ungdomsgarantin förutsätter att verksamheten ses över och utvecklas på ett omfattande sätt mellan olika aktörer. Ungdomsverkstäderna Fendari har för sin del svarat på ungdomsgarantin genom att utveckla verkstadsverksamheten i en sådan riktning att man kan erbjuda en verkstadsplats åt allt fler unga. Man har svarat på ungdomsgarantin genom att grunda två nya verkstäder: startverkstaden och metallverkstaden. Metallverkstaden fungerar i samarbete med Åbo yrkesinstitut och startverkstaden är verkstadsverksamhet med den lägsta tröskeln, där livskompetens spelar en större roll än arbetsträning.
11
MIM
MI M
Ki pa lpailu lki ja n Bändi toja + Esityksiä
AG
SU 3
IAA
.3.2
013
Tyttöjen Mimmi magiaa -messut kahdeksatta kertaa Turussa H Kara alik oke oir at Neulegra ffiti yms NUOR TEN
K LO 1 1 Nop 0-18-v. 3-17 eim mille tytöille Tapa lahja ! htum kass a on
@V
ilma
inen
IMM
it!
A
.
TAIDE
- JA
TOIM INT
ATAL O
AURA
ww
KATU
w.vi 16 | TU mm RKU a.in | p. 02 fo 26
23 12
Tyttöjen Mimmi magiaa -messut järjestettiin kahdeksatta kertaa. Vimmassa maaliskuun alussa vietetyn ilmaistapahtuman kohderyhmänä olivat 10–18-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset.
Mimmi magiaa -messuista on muodostunut tärkeä osa turkulaista tyttötyötä. Vuonna 2006 ensimmäistä kertaa järjestetyssä suositussa tapahtumassa vierailee vuosittain noin 300 tyttöä.
Tapahtuma tarjosi tytöille mahdollisuuden viihtyä, yllättyä, oppia, saada tietoa ja kokemuksia kaupungin nuorisopalvelujen tarjonnasta sekä monesta muusta tyttöjen ja nuorten naisten elämää koskettavista asioista. Tavoitteena oli myös vahvistaa tyttöjen ja nuorten naisten identiteettiä.
Messuista saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Suurin osa kävijöistä haluaa tulla mukaan uudestaan. Tytöt ovat kiitelleet myös tilaisuuden monipuolista tarjontaa ja henkilökunnan innostavaa asennetta.
Mimmi magiaa -messuilla oli näytteilleasettajia, esiintyjiä sekä toiminnallisia pisteitä. Mukana oli esittelijöitä harrastustoiminnoista, terveyspalveluista, yhdistyksistä, järjestöistä, jne. Lisäksi tytöt saivat laitattaa tapahtumassa kynsiään, laulaa karaokea, pelata pelejä sekä käyttää erilaisia kädentaitoja. Ohjelmassa oli myös tyttöbändin ja tanssiryhmien esityksiä. Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurku ja Vimman katutason kahvila olivat auki tapahtuman ajan. Messujen suunnittelutyössä on ollut mukana 12–17-vuotiaita tyttöjä, jotta tilaisuudesta saataisiin mahdollisimman paljon nuorten toiveiden mukainen.
12
9
Turkuun valittiin ensimmäinen
nuorisovaltuusto Nuorisovaltuustoon valittiin joulukuussa 28 varsinaista jäsentä (15 poikaa, 13 tyttöä) ja 22 varajäsentä. Marraskuussa järjestetyissä vaaleissa äänestettiin vilkkaasti. Ääniä annettiin yli 6000, joista hylättiin 250. Kokonaisäänestysprosentti oli 57,9 %. Koulujen ja oppilaitosten äänestysprosentti vaihteli 17,0 % ja 96,6 % välillä. Kaikki ehdokkaat saivat ainakin yhden äänen ja ääniharava peräti 333 ääntä. Useat ehdokkaat saivat paljon ääniä myös oman koulun/oppilaitoksen ulkopuolelta. Yksi ehdokas sai ääniä peräti 21 koulusta ja oppilaitoksesta. Varsinaisista jäsenistä 12 on yläkoulun, 10 lukion ja 6 ammatti-instituutin edustajia. Varajäsenistä 11 on yläkoulun, 8 lukion ja 3 ammatti-instituutin edustajia. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Valtuusto perustaa harkintansa mukaan kehittämis- ja muita ryhmiä, joissa voi olla myös valtuuston ulkopuolisia jäseniä. Nuorisovaltuuston tavoitteena on edistää turkulaisten 13–18 -vuotiaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä lisätä päättäjien ja nuorten vuoropuhelua. Vastuu toiminnan toteuttamisesta on vapaa-aikatoimialan nuorisopalveluilla yhteistyössä sivistystoimialan ja konsernihallinnon kanssa. Toimialojen osallisuusvastuuhenkilöiden verkostosta valitaan tukiryhmä, joka ohjaa, opastaa ja tukee nuorisovaltuuston toimintaa.
Varsinaiset jäsenet (28): TAI Tommilankatu: Ahmed Adow Turun Lyseon koulu: Tatu Alari Puropellon koulu: Viktorio Angelov Topeliuksen koulu: Tara Azizi Turun normaalikoulun lukio: Sara Baqiri Turun Steinerkoulun lukio: Maria Einola Raunistulan koulu Kastu: Alvar Euro, Turun kansainvälisen koulun lukio: Alina Heywood TAI Lemminkäisenkatu: Freija Häärä TSYK lukio: Heidi Kaarnikko Luostarivuoren koulu: Vincent Kinnunen Vasaramäen koulu Syreeni: Tuukka Koivisto TAI Peltola: Miikka Koivunen Kerttulin lukio: Jenna Lehtinen Turun Lyseon lukio: Elli Leppänen Luostarivuoren lukio: Aino Lohikoski Rieskalähteen koulu: Musse Mohamed Musse Turun Klassillinen lukio: Axa Narjus Katariinan koulu: Selinä Nera TAI Aninkainen: Lotta Novola TAI Juhannuskukkula: Valtteri Perämäki TAI Kellonsoittajankatu: Edosa Pirttisalo Puolalan koulu: Mikael Salminen Nummenpakan koulu Aurajoki: Otto Schaper Puolalanmäen lukio: Venla Soini Mikaelin koulu: Niko Uronen Katedralskolan i Åbo: Alexis Vartiainen S:t Olofsskolan: Otto Öhman
Varajäsenet (22): Vasaramäen koulu Syreeni: Abdul Bettahar Rieskalähteen koulu: Iiris Fält Turun Lyseon lukio: Heini Hannula Kerttulin lukio: Tapio Helminen Katedralskolan i Åbo: Linnéa Järvinen Turun Klassillinen lukio: Roosa Kesti Topeliuksen koulu: Robert Kinnunen Mikaelin koulu: Simeon Leka TAI Tommilankatu: Vilma Luomaranta TSYK lukio: Elisa Marttila S:t Olofsskolan: Essi Mäkinen TAI Juhannuskukkula: Petra Männistö Puropellon koulu: Simoeemil Nurmela Nummenpakan koulu Aurajoki: Pinja Oksa Raunistulan koulu Kastu: Elina Pekkala Turun kansainvälinen koulu: Elmo Primmer Turun normaalikoulun lukio: Jessica Rantanen TAI Kellonsoittajankatu: Juho Tahila Turun Steinerkoulu: Elias Tenkanen Luostarivuoren lukio: Janne Töykkälä Puolalan koulu: Mikael Uusitalo Turun Lyseon koulu: Esko Virtanen
13
Uudesta yhteistyöstä TPS:n ja nuorisopalvelujen välillä kertoivat lehdistötilaisuudessa 2.9. Vimman toiminnanjohtaja Tomi Arvas, nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio, musiikkitoiminnan ohjaaja Mark Bertenyi ja HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Niklas Österlund.
Turku Rock Academy aloitti yhteistyön TPS:n ja Ruisrockin kanssa Nuorisopalvelujen kehittämä bändityön muoto, Turku Rock Academy, laajensi toimintaansa aloittamalla yhteistyön TPS:n ja Ruisrockin kanssa. Ruisrock-yhteistyön tuloksena kaksi Academyn yhtyettä, Alice Airbuzz ja Harmi, pääsivät esiintymään Ruissalossa kesällä 2013. Rock Academy -toimintaa luotsaava toiminnanjohtaja Tomi Arvas kertoo, että festivaali halusi olla mukana tekemässä tulevaisuuden tähtiä ja samalla tukea paikallista bändityötä. – Keikat sujuivat upeasti. Yleisö, henkilökunta ja yhtyeet olivat tyytyväisiä, Arvas summaa. Hyvin sujuneen yhteistyön ansiosta yhteistyötä on jatkettu edelleen ja kesällä 2014 Ruisrockissa soittaa kolme Academyn yhtyettä.
14
Yhteistyö HC TPS:n kanssa syntyi Tepsin nähtyä uutisen Academyn ja Ruisrockin uudesta kumppanuudesta. TPS-yhteistyön avulla lupaavat turkulaisbändit pääsivät esiintymään HK Areenalla TPS:n ottelutapahtumissa. Kauden aikana hallissa esiintyi kuusi Academyn yhtyettä, useimmat moneen kertaan. Yhteistyöhön kuului myös uuden TPS:n kannatuslaulun tekeminen. Arvas kertoo kaiken sujuneen kiitettävästi. Hän sanoo palautteen olleen pelkästään positiivista ja yhteistyötä jatketaan myös tulevaisuudessa. Yhteistyökumppaneita tuleekin koko ajan lisää eri puolilta maata. – Laadukkaalla tekemisellä pääsee eteenpäin. Onnistumiset ruokkivat kiinnostusta. Tähän pääsee vain tekemällä kovasti töitä.
Turun johtajat harjoittelevat soittamista W.A.S.P.-kitaristin opastuksella Suurena Turun ystävänä tunnettu W.A.S.P.-kitaristi Douglas Blair tapasi syyskuussa kaupungin johtajia ja opetti heille kitaransoittoa Vimmassa. Leikkimieliseen kitaraopetukseen lupautui Turun seudun yrityspalvelu- ja kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen. Tilaisuuteen osallistui myös muuta kaupungin johtajistoa. Myöhemmin samana iltana Blair esiintyi turkulaisessa Rokbarissa yhdessä kahden paikallisen muusikon kanssa. Blair on ollut mukana kaupungin nuorisopalvelujen Turku Rock Academyn toiminnassa nuorten bändien kouluttajana. Hän on erittäin kiinnostunut Turusta ja pyysi saada tavata kaupungin edustajia sekä kertoa yhteistyöstään Turku Rock Academyn kanssa.
Åbodirektörer lär sig spela tillsammans med gitarristen från bandet WASP I september träffade W.A.S.P.-gitarristen Douglas Blair, känd som en stor vän av Åbo, stadens direktörer och lärde dem spela gitarr i Vimma. Direktören för Åboregionens utvecklingscentral Niko Kyynäräinen deltog i den lekfulla gitarrundervisningen. Även andra direktörer i Åbo stad deltog i evenemanget. Senare samma kväll uppträdde Blair i Rokbar i Åbo tillsammans med två lokala musiker. Blair har varit med och utbildat unga band inom ramen för stadens ungdomstjänsters Turku Rock Academy-verksamhet. Han är mycket intresserad av Åbo och har önskat att få träffa representanter för staden samt berätta om sitt samarbete med Turku Rock Academy.
Nuorisopalvelut
järjesti elokuvailtapäivän päättäjille ja yhteistyökumppaneilleen Nuorisopalvelut kutsui Turun kaupungin päättäjiä ja yhteistyökumppaneitaan katsomaan kotimaista dokumenttielokuvaa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Elokuvailtapäivä järjestettiin toukokuun puolivälissä Turun Kinopalatsissa. Dokumenttielokuvan nimi on Hilton! – Täältä tullaan elämä. Elokuva kertoo nuorista ajelehtijoista, jotka asuvat Hiltoniksi kutsumassaan itähelsinkiläisessä vuokratalossa. Päähenkilöinä olevilla nuorilla ei ole koulutusta, työtä tai luottotietoja. He ovat jäämässä syrjään yhteiskunnasta.
Elokuvan ohjaaja Virpi Suutari oli toivonut, että sellaiset tahot, jotka voivat vaikuttaa päätöksillään nuorten asioihin, näkisivät dokumentin. Turussa elokuvan kävi katsomassa nuorisopalvelujen kutsumana 116 henkilöä.
15
Ystävyyden sillan rakennustyöt aloitettiin Seikkailupuistossa Seikkailupuistoon alettiin kesällä rakentaa Ystävyyden siltaa. Riippusillan oli lahjoittanut Turun saksalais-suomalainen yhdistys. Rakennettava silta symboloi Turun ja sen saksalaisten ystävyyskaupunkien Rostockin ja Kölnin välistä ystävyyttä. Saksan liittopresidentti Joachim Gauck puolisoineen vieraili Turussa ja Naantalissa 5.–6.7.2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraana. Presidenttien rouvat Jenni Haukio ja Daniela Schadt avasivat juhlallisesti Seikkailupuiston uuden sillan rakennustyöt lauantaina. Tilaisuutta emännöi Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve. Lapset olivat rakentaneet Seikkailupuistoon tulevan sillan paikalle Suomen ja Saksan värisistä ilmapalloista symbolisen sillan. Presidenttien puolisot solmivat palloketjun päät yhteen ja näin syntynyt ilmapallosilta kuvasti tulevaa Ystävyyden siltaa.
16
Daniela Schadt kiinnostui vierailun yhteydessä Seikkailupuistosta ja pyysi, että hänelle lähetetään jälkikäteen tietoja puiston toiminnasta ja sisällöstä. Toista sataa turkulaista lasta osallistui piirustuskilpailuun, jonka aiheena oli oma ystävyyden silta, muun muassa Turun Puolalan ala-koulun saksan kieliluokissa, Seikkailupuistossa sekä saksan- ja ruotsinkielisissä iltapäiväkerhoissa. Rouvat Schadt ja Haukio poimivat piirustusten pinosta palkintoja viidelle kilpailuun osallistuneelle.
Seikkailupuiston lapset olivat rakentaneet Suomen ja Saksan värisistä ilmapalloista sillan. Presidenttien puolisot Haukio ja Schadt solmivat palloketjun päät yhteen ja näin syntynyt ilmapallosilta symboloi tulevaa Ystävyyden siltaa, joka on Turun suomalais-saksalaisen yhdistyksen Turun, Kölnin ja Rostockin yhteistyölle omistama kiipeilyrata.
Nuorisosihteeri Leena Aholle
nuorisotyön tunnustuspalkinto Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuoden 2013 nuorisotyön tunnustuspalkinnon Turun kaupungin nuorisosihteeri Leena Aholle. Palkinto oli huomionosoitus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. Tunnustuspalkinto oli suuruudeltaan 10 000 euroa ja se myönnettiin veikkausvoittovaroista. Vuosittain myönnettävän nuorisotyön tunnustuspalkinnon antoi kulttuuri- ja urheiluministeri kuultuaan Nuorisotutkimussäätiön hallitusta.
nuorisotyöntekijöille toimimalla alusta asti Nuorisotyön Senioriklubin jäsenenä.
Palkinnon luovutti opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja 9. tammikuuta NUORI2013-tapahtumassa Jyväskylässä.
Aho on osallistunut tiiviisti nuorisotyön aineistojen ja muistitiedon keräämiseen ja tallentamiseen toimimalla alusta asti Nuorisotyön perinnekeskus Nuoperin ohjausryhmässä ja sen varapuheenjohtajana. Aho edistää myös nuorisotyöntekijöiden työssä jaksamista osallistumalla työsuojelutoimintaan.
Pitkä ura Turussa
Aho on osoittanut niin työssään kuin vapaa-aikanaan suurta kiinnostusta nuorten asioiden edistämisessä. Hänessä on ruutia, hänellä on sydäntä ja halua toimia nuorten kanssa.”
Nuorisotyöpalkinnon perusteluina todetaan muun muassa: ”Aholla on 41 vuoden nuorisotyökokemus saman työnantajan, Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen palveluksessa. Sukupolvien välinen solidaarisuus ja yhteistyö on Aholle tärkeä arvo. Hän on tehnyt arvokasta työtä mm. kokemukseen perustuvan tiedon välittäjänä nuoremman polven
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt palkinnon vuodesta 2002 lähtien. Tunnustuspalkinto jaetaan vuorovuosin nuorisotyössä ansioituneelle henkilölle tai yleishyödylliselle järjestölle.
Nuorisosihteeri Leena Aho kokeilee Turun ensimmäistä luvallista graffitiseinää tammikuussa 2012.
18
Patsaspuisto Unelmien leikkipaikka purettiin
Kupittaalla Seikkailupuiston kupeessa sijainneet Unelmien leikkipaikan jättiläispatsaat purettiin syksyllä. Kiinteistöliikelaitos päätti purkaa vuonna 1988 rakennetun suositun patsaspuiston, koska EU:n vaatimukset leikkipaikkojen turvallisuudesta kiristyivät vuonna 2012. Purkutyöt herättivät monissa kaupunkilaisissa vastustusta. Suositussa leikkipaikassa oli syntynyt monia muistoja 25 vuoden aikana. Mielenosoituksiltakaan ei vältytty.
päällystetty betonikerroksella. Käytetyt materiaalit olivat tulleet elinkaarensa päähän ja patsaita paikkailtiin jatkuvasti. Patsaspuiston tilalle on päätetty rakentaa lähitulevaisuudessa uusi, kaikenikäisille tarkoitettu leikkipaikka. Leikkipaikkaa suunnittelevat yhteistyössä Puuha Group ja Seikkailupuiston lapsiraati.
Unelmien leikkipaikka suunniteltiin pohjoismaisten taiteilijoiden ja lasten yhteistyönä. Patsaat rakennettiin puusta, kanaverkosta, sanomalehdestä sekä styroksista ja ne oli
Statyparken Drömmarnas lekplats revs
Jättestatyerna som funnits på Drömmarnas lekplats intill Äventyrsparken i Kuppis revs på hösten. Fastighetsaffärsverket beslöt att riva den populära statyparken som byggdes 1988 eftersom EU:s säkerhetskrav för lekplatser skärptes 2012. Många stadsbor motsatte sig rivningsarbetet. Den populära lekplatsen har skapat många minnen under 25 års tid. Även demonstrationer ordnades. Drömmarnas lekplats planerades av nordiska konstnärer i samarbete med barnen. Statyerna byggdes av trä, hönsnät, tidningspapper samt styrox och täcktes över med ett betonglager.
De material som använts var redan i dåligt skick och statyerna reparerades ständigt. I stället för statyparken har man beslutat att bygga en ny lekplats för alla åldrar inom den närmaste framtiden. Lekplatsen planeras av Puuha Group i samarbete med Äventyrsparkens barnråd.
19 19
Turun ja Pietarin
nuorisoyhteistyötä vahvistettiin Turku ja Pietari juhlistivat 60-vuotista ystävyyskaupunki- ja yhteistyösuhdettaan vuoden 2013 aikana. Nuorisotyö on ollut aktiivinen osa Turun ja Pietarin välistä ystävyyttä, ja tätä yhteistyötä vahvistettiin edelleen.
Pietarilainen nuorisokomitea vieraili Turussa 10.–13.12. Vierailun aikana delegaatio tutustui mm. Turun kaupungin nuorisopalvelujen eri toimintamuotoihin ja tapasi myös kaupunginjohtaja Aleksi Randellin.
Juhlavuoden yhtenä tavoitteena oli mm. lisätä kanssakäymistä kaupunkien ja kaupunkilaisten välillä ja lisätä nuorten kontakteja. Tavoitteeseen pyrittiin mm. tuomalla pietarilaisia ja turkulaisia nuoria yhteen taiteen ja musiikin keinoin.
Uudelleen virinnyttä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on esimerkiksi järjestää asiantuntijavaihtoa, nuorisotapahtumia ja leirejä.
Esimerkiksi kesäkuussa Turku Bandstand 2011 -kisan voittanut turkulainen The 5th of April pääsi esiintymään pietarilaisessa klubissa. Esiintyminen oli esimerkkinä Turun nuorisopalvelujen bänditoiminnasta. Lisäksi venäläinen bändi RITM G esiintyi marraskuussa Vimmassa järjestetyssä Kirjavaa Musiikkia -tapahtumassa. Elokuussa Turun nuorisoleirikeskus Ahtelassa (Sauvo) järjestettiin leiri, jonka teemana oli toleranssin lisääminen ja hyvinvointi, terveelliset elämäntavat ja nuorten mielekäs vapaa-aika. Leirillä järjestettiin graffitityöpajoja, joissa turkulaisia ja pietarilaisia nuoria ohjasi venäläinen graffititaitelija. Lokakuussa Turun kaupungin kansainvälisten asioiden verkosto teki opintomatkan Pietariin. Nuorten palveluista matkalle osallistui nuorisolautakunnan puheenjohtaja Matti Niskanen, nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio ja osastopäällikkö Eeva Roiha. Matkan aikana ryhmä mm. neuvotteli nuorisopolitiikan ja kansalaisjärjestöyhteistyön komitean johtajan Aleksander Parkhomenkon kanssa.
20
Mediamessut Mediemässan ensimmäistä för första gången kertaa Vimmassa i Vimma Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa järjestettiin mediamessut 17.4. klo 8–15. Ilmaistapahtuma oli suunnattu Turun seudun yläkoululaisille, mutta kuka tahansa muukin asiasta kiinnostunut oli tervetullut paikalle. Nuorten palvelujen nuorisosihteeri Mirja Teräksen mukaan messujen tarkoituksena oli mm. innostaa nuoria vaikuttamaan median keinoin sekä samalla tutustuttaa heidät toimittajan työhön ja media-alan koulutukseen. – Messuilla esiteltiin media-alaa kattavasti eri näkökulmista ja kerrottiin syksyllä 2013 Vimmassa käynnistyvästä nuorten toimituksesta. Toimintaansa messuilla olivat esittelemässä mm. Turun Sanomat, YLE, musiikkilehti Sue ja valtakunnallinen nuorten tekemä ilmaisjakelulehti Curly, Vimman mediapaja ja pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus. Lisäksi Turun AMK ja Paasikivi-Opisto esittelevät viestintäkoulutuksiaan.
Vimman ”Nuorten toimitus” -toiminta alkoi syksyllä Vimmassa alkoi syksyllä NUTO – Nuorten toimitus -toiminta. Mediamessuilla halukkaat saivat ilmoittautua tekijäksi toimituksen tiimiin. Mirja Teräs kertoo, että nuoria tarvittiin monenlaisiin tehtäviin. – Tarvitsimme mm. kirjoittavia toimittajia, radiotoimittajia, kuvaajia ja leikkaajia. Aiempaa kokemusta ei kaivattu, sillä tehtäviin opastettiin syksyn aikana. Nuorten toimituksen esikuvana on Helsingin Nuorten Ääni -toimitus, joka on vuosien varrella vakiinnuttanut paikkansa nuorten mielipiteiden ja näkökulmien välittäjänä. NUTO:n syksyn tapaamiset ovat olleet ilta- ja viikonloppupainotteisia. Toimitus on kokoontunut kerran viikossa ja nuoret ovat saaneet tehdä juttuja valmiiksi kotonaan tai Vimman mediapajassa. Toimintaan osallistuminen on vapaata ja toimitukseen on voinut käydä tutustumassa vaikka vain yhden kerran. Nuorten toimitukselle on järjestetty erilaisia viestintään liittyviä koulutuksia ja he ovat päässeet tutustumaan mm. Turun Sanomien ja YLE:n toimituksiin. Osa nuorten tekemistä jutuista on julkaistu myös paikallisissa viestintävälineissä.
I konst- och aktivitetshuset för ungdomar Vimma ordnades en mediemässa den 17 april kl. 8–15. Det kostnadsfria evenemanget riktades till högstadieelever i Åboregionen, men även andra intresserade var välkomna att delta. Enligt ungdomssekreterare för ungdomstjänster Mirja Teräs var syftet med mässan bl.a. att inspirera ungdomarna att påverka via medierna och samtidigt låta dem bekanta sig med journalistarbetet och utbildning inom mediebranschen. – Under mässan presenterades mediebranschen mångsidigt ur olika perspektiv och information gavs om ungdomsredaktionen som inleds hösten 2013. Bl.a. Turun Sanomat, YLE, musiktidningen Sue, den riksomfattande gratistidningen Curly som görs av ungdomar, Vimmas medieverkstad och huvudstadsregionens Nuorten Ääni-redaktion presenterade sin verksamhet på mässan. Dessutom presenterade Åbo yrkeshögskola och Paasikivi-institutet sina kommunikationsutbildningar.
Ungdomsredaktionsverksamheten vid Vimma inleddes på hösten Ungdomsredaktionen NUTOs verksamhet inleddes på hösten vid Vimma. Under mediemässan kunde intresserade anmäla sig till redaktionens team. Mirja Teräs berättar att ungdomar behövdes för många olika uppgifter. – Vi behövde bl.a. reportrar som skriver, radioreportrar, fotografer och redigerare. Ingen tidigare erfarenhet krävdes eftersom man fick vägledning i uppgifterna under hösten. Förebilden för ungdomsredaktionen är Nuorten Ääni-redaktionen i Helsingfors, som under åren har etablerat sig som en förmedlare av ungdomarnas åsikter och synpunkter. NUTOs möten har under hösten främst ordnats på kvällar och veckoslut. Redaktionen har sammanträtt en gång i veckan och ungdomarna har fått slutföra inläggen hemma eller i Vimmas medieverkstad. Man kan fritt delta i verksamheten och det har varit möjligt att t.ex. bekanta sig med redaktionen endast en gång. Ungdomsredaktionen har fått ta del av olika utbildningar i anslutning till kommunikation och deltagarna har fått bekanta sig med bl.a. Turun Sanomats och YLEs redaktioner. En del av ungdomarnas inlägg har också publicerats i lokala medier.
21
AVUSTUKSET 2013 Nuorisolautakunta jakoi avustuksia nuorisotoiminnan tukemiseen vuodelle 2013 yhteensä 300 000 euroa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 101, ja avustuksia myönnettiin 92 eri taholle. Nuorisolautakunta on tehnyt neljän nuorisojärjestön kanssa kumppanuussopimuksen. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävällä sopimuksella tavoitellaan, että nuorisolautakunta vahvistaa järjestön nuorisotoiminnan pitkäjänteisyyttä sekä nuorisotoiminnan kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti. Järjestön tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaisia nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen kehittämistoimenpiteiden ja nuorisolautakunnan toiminta-ajatuksen kanssa. Sopimuspohjaista avustusta jaettiin yhteensä 85 000 euroa.
Toiminta-avustusta myönnettiin turkulaisten nuorisoyhdistysten ja niihin rinnastettavien aluejärjestöjen sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen yhteensä 43:lle eri yhdistykselle kaikkiaan 190 000 euroa. Näistä 8 oli poliittisia nuorisojärjestöjä, 14 partiotoimintaa harrastavaa yhdistystä ja 21 erilaista harrastustoimintaa järjestävää nuorisoyhdistystä.
Projektiavustuksia myönnettiin kaksi kertaa vuoden aikana yhteensä 25 000 euroa. Tämä avustus on tarkoitettu nuorten itsensä järjestämän nuorisotoiminnan ja nuorten vapaiden toimintaryhmien taloudelliseen tukemiseen. Alkuvuoden projektiavustuksia myönnettiin 24:lle eri toimijalle ja loppuvuonna 21:lle. Projektiavustuksia myönnettiin mm. leiri- ja retkitoimintaan, kurssi- ja kerhotoimintaan, tapahtumien järjestämiseen, koulutuksiin ja kansainväliseen toimintaan.
VUOSI 2013
22
AVUSTUSMUOTO
AVUSTUKSEN SAANEITA JÄRJESTÖJÄ JA RYHMIÄ YHTEENSÄ 92
AVUSTUSMÄÄRÄRAHA YHTEENSÄ 300 000 €
sopimuspohjainen avustus
4
85 000 €
toiminta-avustus
43
190 000 €
projektiavustus 2 krt/vuosi
24 / 21
25 000 €
UNDERSTÖD 2013 År 2013 delade ungdomsnämnden delade ut sammanlagt 300 000 euro i understöd för ungdomsverksamhet. Totalt 101 ansökningar lämnades in och 92 instanser beviljades understöd. Ungdomsnämnden har ingått partnerskapsavtal med fyra ungdomsorganisationer. Målet med avtalet med ungdomsorganisationerna är att ungdomsnämnden stärker organisationens verksamhet på lång sikt samt utvecklingen av ungdomsverksamhetens kvalitet och kvantitet. Organisationens mål och verksamhet ska motsvara utvecklingsåtgärderna i ungdomsväsendets strategiska serviceavtal och ungdomsnämndens verksamhetsidé. Sammanlagt delade man ut 85 000 euro i avtalsbaserat understöd.
Totalt 190 000 euro i verksamhetsunderstöd beviljades åt sammanlagt 43 ungdomsföreningar och motsvarande regionala organisationer för verkställandet av stadgeenlig och verksamhetsplanenlig allmän ungdomsverksamhet. Mottagarna bestod av 8 politiska ungdomsorganisationer, 14 scoutverksamhetsföreningar och 21 ungdomsföreningar som ordnar olika typer av hobbyverksamhet.
Projektunderstöd beviljades två gånger under året för sammanlagt 25 000 euro. Det ekonomiska understödet är avsett för att stöda ungdomsverksamhet som ordnas av ungdomarna själva och fria ungdomsverksamhetsgrupper. I början av året beviljades projektunderstöd till 24 aktörer och i slutet av året till 21 aktörer. Projektunderstöd beviljades för bl.a. läger- och utfärdsverksamhet, kurs- och klubbverksamhet, organisering av evenemang, utbildningar samt internationell verksamhet.
ÅR 2013 UNDERSTÖDSFORM
SAMMANLAGT 92 ORGANISATIONER OCH GRUPPER BEVILJADES UNDERSTÖD
UNDERSTÖDSANSLAGET SAMMANLAGT 300 000 €
avtalsbaserat understöd
4
85 000 €
verksamhetsunderstöd
43
190 000 €
projektunderstöd 2 ggr/år
24 / 21
25 000 €
23
TILASTOT 2013 KULTTUURINEN NUORISOTYÖ Vimma
2013
- omaan toimintaan osallistuneet
29469
- tilaisuuksien määrä (myös ulkopuolisten järjestämät)
1200
Tilaisuuksien määrä (myös ulkopuolisten järjestämät)
Omaan toimintaan osallistuneet
Auran Panimo
2013
- nuorten käyntikerrat
4650
- muut käyttäjät
504
Muut käyttäjät Käsityöneuvonta/Juselius
2013
- käyntikerrat
6034
Seikkailupuisto - yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen lasten ja nuorten määrä
79078
Aamu ja iltapäivätoiminta, oma tuotanto
- käyntikerrat
77521
Muu kulttuuritoiminta (Nuori kulttuuri ym.) - tapahtumien määrä/osallistuneet
621
Taidekasvatus - ohjaukseen osallistuneet
12785
24
MONIKULTTUURINEN JA KANSAINVÄLINEN NUORISOTYÖ
2013
- nuorten käyntikerrat
14750
LÄHIPALVELUTOIMINTA - nuorten käyntikerrat (nuorisotilat)
175643
NOSE Etsivä nuorisotyö - ohjatut nuoret
339
Ohjaamo - ohjatut nuoret
464
- tavoitettujen kohderyhmänuorten sijoittuminen
4
Sosiaalinen vahvistaminen - tuetut nuoret
1328
Työpajatoiminta - pajatoiminnan palvelujen käyttäjät
1808
- onnistumisprosentti
82
- täyttöaste
150
- nuorten lukumäärä/kk
775
Nuorisotiedotus ja -neuvonta (Nuorten Turku) - kokonaisasiakasmäärä
4043
- ryhmätapaamiset/ messuille osallistuneet
884
LEIRIALUEPALVELUT - kävijämäärät nuorisoleirialueilla
34312
- käyttövuorokaudet
727
- maahanmuuttajayhdistysten käyttövuorokaudet
106
Kävijämäärät nuorisoleirialueilla
Käyttövuorokaudet
Maahanmuuttajayhdistysten käyttövuorokaudet
25
STATISTIK 2013 KULTURELLT UNGDOMSARBETE Vimma
2013
– deltagare i den egna verksamheten
29 469
– antal evenemang (även evenemang som ordnats av utomstående)
1 200
Deltagare i den egna Antal evenemang verksamheten (även evenemang som ordnats av utomstående) Aura Bryggeri
2013
– antal besök av ungdomar
4 650
– övriga användare
504
Övriga användare Handarbetsrådgivning/Juselius
2013
– antal besök
6 034
Äventyrsparken – antal barn och unga som man nått individuellt och via gruppverksamhet
79 078
Morgon- och eftermiddagsverksamhet, egen produktion – antal besök
77 521
Annan kulturverksamhet (Ung kultur etc.) – antal evenemang/deltagare
621
Konstfostran – antal deltagare i handledning
12 785
26
MÅNGKULTURELLT OCH INTERNATIONELLT UNGDOMSARBETE
2013
– antal besök av ungdomar
14 750
NÄRSERVICEVERKSAMHET – antal besök av ungdomar (ungdomslokaler)
175 643
Uppsökande ungdomsarbete – ungdomar som fått stöd
339
Ohjaamo – ungdomar som fått stöd
464
– placering av unga inom målgruppen som man nått
4
Stärkning av den sociala identiteten – ungdomar som fått stöd
1 328
Verkstadsverksamhet – verkstadsverksamhetstjänsternas användare
1 808
– framgångsprocent
82
– fyllningsgrad
150
– antal unga/mån.
775
Information och rådgivning för unga (Nuorten Turku) – totalt antal klienter
4 043
– gruppträffar/mässdeltagare
884
UNGDOMSLÄGEROMRÅDESTJÄNSTER – ungdomslägerområdenas besökarantal
34 312
– användningsdygn
727
– invandrarföreningarnas användningsdygn
106
Användningsdygn Ungdomslägerområdenas besökarantal
Invandrarföreningarnas användningsdygn
27
Turun kaupunki Vapaa-aikatoimiala Nuorisopalvelut Puutarhakatu 14 A, 4.krs 20100 Turku puh. 02 2623 112
Åbo stad Fritidssektorn Ungdomstjänster Trädgårdsgatan 14 A, 4.vån 20100 Åbo tel. (02) 2623 112