Unten maille

Unten maille Aiheluettelo

Sisältö Pohjoisen ihmisiltä etiäisiä, unia ja enteitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4

Romaaneja / Romaner . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5

Runoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Unta ja taidetta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Tietokirjoja / Fackböcker . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Sarjakuvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Elokuvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Musiikkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Pelejä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Unesta lapsille ja nuorille / Dröm för barn och undomar . . . . . . . . . . . . . . . .

20

Nuortenromaaneja / Ungdomsromaner . . . .

20

Kuvakirjoja / Bildböcker. . . . . . . . . . . . . . . . .

21

Satuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

24

Lasten romaaneja / Romaner för barn . . . . .

24

Musiikkia lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

25

Lastenelokuvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

26

Toim. Dunja Myllylä ja Taina Ratia

2 • Unten maille

Johdanto

Uni – arvoitus ja avain

L

ukulampun valossa -hanke koostuu eri

kirjastojen yhteisestä ohjelmasta, lukupiireistä, uniaiheisesta Kaamosviikonlopusta, blogista ja tästä aiheluettelosta.

Vuoden pimeimpään aikaan ajoittuvan lukemiskampanjan aiheeksi valikoitui itsestään selvästi uni; nukkuminen, valvominen, päiväunet, painajaiset.

Luettelo on suunnattu lampaita laskeville lukijoille ja myös hyväunisille ihmisille evääksi unien arvoitukselliseen todellisuuteen. Unet helskyttävät avaimia uusiin ratkaisuihin. Iranilainen elokuvaohjaaja ja runoilija Abbas Kiarostami kirjoittaa näin:

Kun säpsähdin unesta, kevät oli juuri alkamassa.

Ei vähempää.

Ei enempää.

(suom. Jaakko Hämeen-Anttila)

Aineistoviitteet kuvailuineen on koottu Helsingin, Kaarinan, Raision, Rovaniemen ja Turun kaupunginkirjastojen yhteistyönä. Kiitokset ja makeita unia!

Luettelo tukee Turun kulttuuriasiainkeskuksen koordinoimaa Pimeyden 876 sävyä -2011 -hanketta.

Dröm – gåta och nyckel

I

läslampans sken består av gemensamma

program för olika bibliotek, läsecirklar, ett Kamosveckoslut med drömtema, bloggar och förhandenvarande ämneskatalog.

Som tema för läskampanjen under årets mörkaste tid utkristalliserade sig självklart drömmen; sovande, vakande, dagdrömmar, mardrömmar.

Katalogen riktar sig till läsande fårräknare och också till dem med god sovförmåga, som vägkost i drömmarnas gåtfulla verklighet.

Drömmar är klingande nycklar till nya lösningar. Den iranske filmregissören och poeten Abbas Kiarostami skriver så här:

Då jag ryckte till ur drömmen, våren var nyss kommen.

Inget mindre än.

Inget mer än.

(övers. från finska Gunnar Högnäs)

Materialhänvisningar jämte beskrivningar är gjorda i samarbete mellan Helsingfors, Rovaniemi, Reso, S:t Karins och Åbo stadsbibliotek. Tack och sköna drömmar!

Katalogen stöder 2011-programmet Mörkrets 876 nyanser som koordineras av Åbo kulturcentral.

Unten maille • 3

Pohjoisen ihmisiltä etiäisiä, unia ja enteitä Bongo, Mikkel P. A.: Niegut ja nieguid cilgehusat.

- Kárášjohka : Davvi Girji, 1998 Unienselitysopas pohjoissaameksi.

Harjumaa, Pentti.

Aaveriekkoja, lappilaisia mystisiä tarinoita ja kummituksia, 1994 Rovaniemeläisen pienkustantajan ja kirjailijan tarinoita kummituksista ja mystisistä, tieteelle selittämättömistä tapahtumista Lapin teillä ja kylissä.

Itkonen, Erkki: Inarinsaamelaisia kielennäytteitä Tallennettu alun perin Inarissa vuonna 1952.

Kansanperinnettä, mm. etiäiset, unet, enneunet.

Oukka, Arvid: Tornionlaakson kansanperinnettä, 1974 Arvid Oukan 1970-luvulla julkaisema kirjasarja kansanperinteestä Tornion- ja Muonionjokilaaksossa.

Polttila, Brita: Korte-Heikka sutena ja muita Lapin tarinoita, 1997 Tarinaperinnettä Särestössä, taiteilija Reidar Särestöniemen kotona ja kotiseudulla.

Ranta-Rönnlund, Sara: Nåjder, berättelser om trollkarlar och trolldom i sameland, 1972 Tarinoita ja muisteluksia noidista ja noitakons­ teista Saamenmaassa.

Ranta-Rönnlund, Sara: Armon penikoita, 1975 4 • Unten maille

Ruotsin saamelainen, porosaamelaisen tytär Sara Ranta kertoo huumorintajuisesti saamelaisten ja tunturimaan harvojen lantalaisten elämästä Ruotsin ja Suomen Lapissa ennen II maailmansotaa.

Schierse Leonard, Linda: Creation’s heartbeat: following the reindeer spirit, 1995 Kirjoittaja seuraa unensa kutsua matkalle poron maahan. Jungilaiselle terapeutille matkat ovat myös matkoja minuuteen.

New York : Bantam Books Sorri, Teo: Nuuskakairan tarinoita III, 2004 Teo Sorri on kirjoittanut kirjasarjan kansanperinteestä Tornionjokilaaksossa. Osassa 3 hän kirjoittaa enneunista ja ennusmerkeistä.

Virdi Kroik, Åsa (red.): Efter förfädernas sed: om samisk religion, 2005 s. 26–38, Marit Myrvoll. Drömvarsel: Saamelainen todellisuuskäsitys sisältää tärkeänä osana näkymättömän maailman, unet ovat osa sitä. Myrvoll kirjoittaa tässä erityisesti varoitusunista.

Vuolab, Kerttu: Bárbmoáirras: máinnasromána.

Kárášjohka: Davvi girji, 2008 Suom. Riitta Taipale, 2011 Saamelaisen kirjailijan eeposromaani joka perustuu saamelaiseen kerrontaperinteeseen, tarinoihin ja uskomuksiin. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Paradisets stjärna, sägenroman. Teos oli Pohjoismainen kirjallisuuspalkintoehdokas 2011.

Romaaneja / romaner Auster, Paul: Mannen i mörkret Övers. Ulla Roseen, 2009 August Brill, 72-årig litteraturkritiker, ligger sömnlös i mörkret sörjandes över sin bortgångna hustru. För att klara av natten och värna sig mot traumatiska händelser i hans och familjens förflutna fantiserar han ihop historier för sig själv.

Blomstedt, Jan: Esileikit, 2006 Kiehtova matka Davosin alppimaisemiin. Romaani vie lukijan 1900-luvun alun keuhkoparantolaan, jossa muistojen, erotiikan, unien ja aikakauden ilmiöiden maailmat kietoutuvat yhteen. kevytmielistä ja syvällistä, historiaa ja fantasiaa.

Castaneda, Carlos: Unennäön taito Suom. Elina Hytönen, 1994 Kiistelty antropologi Carlos Castaneda kertoo kirjoissaan šamanismi-opinnoistaan yaquiintiaani, naguaali don Juan Matusin ja hänen šamaaniseurueensa ohjauksessa. Don Juan opetti Castanedalle muun muassa unennäköä. Unennäön taito on tekniikkalaji, joka vaatii ankaraa itsekieltäymystä.

Coe, Jonathan: Unen talo Suom. Arto Virtanen, 1998

Romaanin tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1983–84 sekä 1996. Joka toinen luku kertoo ryhmästä opiskelijoita ja joka toisessa luvussa samat, nyt aikuistuneet henkilöt kohtaavat uudelleen. Heidän entisestä opiskelija-asuntolastaan on tullut klinikka, jossa hoidetaan unihäiriöistä kärsiviä. Osa henkilöistä ajautuu sinne potilaina, osa terapeutteina tai tutkijoina. Tosi ja uni kiertyvät yhteen monin tavoin, samoin unet ja elokuvat.

Haakana, Veikko: Unien kirja, 2011 Lyyrisessä pienoiskokoelmassa sukelletaan unien maisemaan. Lapin luonto ja sen unimaisemat, sodan tapahtumat ja traumat sekä lapsuuden kotimaisemat nousevat esiin Haakanan unissa. Seesteisenä teos kulkee unen ja valveen utuisessa ja määrittelemättömässä rajamaastossa.

Helakisa, Kaarina (toim.): Unityöt: suomalaisten kirjailijoiden unia, 1988 Kokoelma, joka sisältää 38 suomalaisen kirjailijan omien uniensa pohjalta kirjoittaman kaunokirjallisen tekstin.

Isotalo, Kaarlo: Joosua unennäkijä, 1977 Joosua elää enimmäkseen omassa unimaailmassaan, jota eivät häiritse isän saama lopputili tai naapurin akan torailu. Unelmissaan

Unten maille • 5

hän tuntee olonsa yhtä turvalliseksi kuin maatessaan puusohvan kannella isän kainalossa tai äidin sylissä. Päiväunelmat ovat Joosuan pelastus. Isotalo kuvaa lapsen maailmaa aidosti, tarkastellen maailman menoa Joosuan silmin.

Kaila, Tiina: Valaistu manner, 1996 Uni, harhat ja todellisuus sekoittuvat päähenkilön mielessä. Lukija pääsee seuraamaan keski-ikäisen naisen matkaa valaistulle mantereelle, kaaoksen maailmaan. Onko kaaos ja koskematon pimeys mahdollista kesyttää - uusi manner asuttaa?

Larjosto, Harri: Harri Larjoston unet, 2010 Mediataiteilija Harri Larjosto tarjoilee lukijalle omien uniensa maailman. Tekstikatkelmat ovat samalla tapaa outoja, pirstaloituneita ja kiusallisia, niin kuin unet usein ovat. Larjoston unet vain tuovat lukijan eteen kavalkadin suomalaisen kuvataiteen tunnettuja henkilöitä.

Lightman, Alan: Einsteinin unet Suom. Hilkka Pekkanen, 1993 Berniläinen patenttiviraston virkailija Albert Einstein on nukahtanut työpöytänsä ääreen.

Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Fyysikko Alan Lightmanin romaani sijoittuu ajankohtaan, jolloin Einstein viimeisteli suhteellisuusteoriaansa ennen sen lähettämistä saksalaiseen tiedejulkaisuun.

Machen, Arthur: Drömmarnas berg Övers. Arthur Isfelt, 2008 För den unge Lucian Taylor blir det trista vardagslivet i den lilla walesiska byn Caermaen

6 • Unten maille

outhärdligt. Efter en natt i en gammal romersk borgruin börjar drömmar och suggestiva visioner hemsöka Lucian; verklighetens sömmar börja spricka och Lucian försvinner in i fantasins värd.

McCall Smith, Alexander: Unien Angus Suom. Hilkka Pekkanen, 2007 McCall Smithin osuus kirjasarjaan, jossa tunnetut kirjailijat eri puolilta maailmaa tulkitsevat uudelleen tunnettuja myyttejä. Angus on kelttiläisessä mytologiassan unien antaja, Eros ja nuoruuden edustaja. MccCall Smith kertoo kirjassa paitsi Angusin tarinan, myös unien merkityksestä nykymaailmassa.

Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin Suom. Raija Nylander, 2010 Unettomuudesta kärsivä kieltenopettaja Gregorius päättää äkisti tehdä elämänmuutoksen. Portugalilaisen esseistin Amadeu Pradon tekstien avulla peilataan monenlaisia filosofisia käsityksiä, samalla kun itse matkalla olemisen kokemus muuttaa Gregoriusta.

Nyman, Stefan: Anna är online, 2008 Stefan Nymans debutroman är en modern skräckhistoria som utspelar sig i Åbo bland finlandssvenska studerande. Huvudpersonen Samuels kompis Pentti tyder drömmar. Efter kallsvettiga mardrömsnätter börjar han oroa sig för vad som är på gång hos Samuel och Anna.

Saxell, Jani: Unenpäästäjä Florian, 2010 Lähitulevaisuuden Eurooppa on tyhjentynyt unista, mutta onneksi on unenpäästäjiä, jotka

osaavat avata alitajunnan lukot ja nähdä ihmisten mieliin. Yksi unenpäästäjistä on Helsingissä asuva Romanian romani, Florian. Hänellä on kyky tarjota ihmisille lohdullisia unia.

Jani Saxell ei piittaa lajityyppien rajoista vaan hyödyntää romaanissaan yhtä lailla maagista realismia kuin dekkarimaisia aineksia.

Schnitzler, Arthur: Unikertomus.

Suom. Oili Suominen, 1999 Wieniläislääkäri Fridolinin vaimo tekee tunnustuksen, joka saa nuoren miehen pois tolaltaan. Fridolin lähtee potilaskäynnille ja harhautuu yön sokkeloihin. Öinen vaellus huipentuu esikaupunkihuvilassa vietettyihin salaisiin juhliin. Itävaltalaisen Schnitzlerin psykologinen pienoisromaani nojaa Freudin teorioihin.

Unikertomus on suomennettu aiemmin nimellä Tohtori eksyy erotiikkaan. Stanley Kubrickin viimeinen elokuva Eyes Wide Shut (1999) pohjaa Schnitzlerin teokseen.

Strinberg, August: Ett drömspel, 1902 (original) Pjäsen som Strindberg nämnde som sin käraste bygger på drömmens logik. Guden Indras dotter skickas ner till jorden för att ta reda på hur människorna har det. I drömlika scener utsätts hon för en jordevandring och konstaterar snart att ”det är synd om människorna”.

Tabucchi, Antonio: Unien unia Suom. Leena Rantanen, 2008 Tabucchin kokoelma sisältää lyhyitä tarinoita, joissa kirjailija on kuvitellut millaisia unia kaksikymmentä historian hahmoa Ovidiuksesta ja Caravaggiosta Majakovskiin ja itse unientulkitsija Sigmund Freudiin näkivät.

Vartio, Marja-Liisa: Kaikki naiset näkevät unia, 1961 Suomalainen klassikko identiteetittömästä kotirouvasta, joka on vain miehensä jatke, rouva Pyy. Romaani alkaa rouva Pyyn unella, jossa hän kuolee kolme kertaa. Unien avulla rouva Pyy kasvaa ihmisenä. Romaani on jungilaisen symboliikan kuorruttama ikkuna kotirouvan identiteetin rakentumiseen ja naiseuden heräämiseen.

Verbeke, Annelies: Nuku!

Suom. Titia Schuurman, 2006 Maya ei saa unta ja hän kohtaa toisen unettoman, Benoit’n, paljon itseään vanhemman miehen. He rakastuvat, mutta koska he eivät koskaan nuku, he jäävät vähitellen yhteiskunnan ulkopuolelle. Kukaan ei osaa auttaa kahta koko ajan valvovaa, joita unettomat yöt yhdistävät. Pimeitä öitä kannattelee huumori, mutta miten selvitä ilman unta?

Voors, Barbara: Sömnlös, 2000 Barbara Voors andra bok handlar om en kvinna som är inne på sin sextiofjärde sömnlösa natt. Hennes son har dött för fyra år sedan men hon har inte kommit över sorgen och besöker hans rum varje natt.

Yli-Juonikas, Jaakko: Uneksija, 2011 Yli-Juonikas luo toisessa romaanissaan sisällissodan jälkeisestä Suomesta varsin unenomaista kuvaa. Totta ja keksittyä yhdistävä historiallinen romaani kertoo unisaarnaaja Eino Teräksestä, joka kiertää maata pitämässä väkijoukoille horrospuheita. Unissasaarnaaminen on historiallinen ilmiö, jota on Suomessa esiintynyt 1700-luvulta 1900-luvulle.

Unten maille • 7

Runoja

Edith Södergran: Farliga drömmar Gå icke alltför nära dina drömmar: de äro en rök och de kunna förskingras – de äro farliga och kunna bestå.

Har du skådat dina drömmar i ögonen: de äro sjuka och förstå ingenting – de hava endast sina egna tankar.

Gå icke alltför nära dina drömmar: de äro en osanning, de borde gå – de äro ett vansinne, de vilja stanna.

Landet som icke är (1925)

8 • Unten maille

Andersson, Claes Anderssonin laajassa runotuotannossa on paljon uniaiheen käsittelyä.

oleskelemiseen, mutta runojen intensiteetti osoittaa sisäisen voiman ehtymättömyyden.

Unissa pääsee kaikkialle.

Carpelan, Bo: I drömmens rum – Unen huoneissa Suom. Caj Westerberg; kuvat Marjatta Nuoreva, 2008 Runoilija muuntelee kirjallisuudenlajien rajoja pienessä kauniissa kirjassa, jossa alkukieli ruotsi ja käännöskieli suomi kulkevat rinnakkain. Lapsuus, nykyhetki – huoneiden ja ikkunoiden avaruus, peilien salaisuudet. Kuvat hämäävät – untako, totta?

Rekola, Mirkka Maailmanjärjestystä ja tajunnan ulottuvuuksia kyseenalaistava Rekola uppoutuu unen salaisuuksiin pitkin tuotantoaan.

Carpelan, Bo Carpelanin mittavassa runotuotannossa lähes joka kokoelmassa on yksittäisiä uniteemaisia runoja.

Levola, Kari: Valvon että nukut, 1997 Lämpimiä runoja parisuhteen kahdenhetkisistä hetkistä, joiden tunnelmaa tihentää vastasyntynyt lapsi. Yö on sekä lasten että aikuisten herkkyysaikaa. ”Valvon ettet nuku / silmät auki.”

Manner, Eeva-Liisa Hämärän ja kirkkaan välimaastossa operoiva runoilija tutkii unta läpi tuotantonsa. Erityisesti runokokoelma Kuolleet vedet (1977) katsoo unen syvyyksiin.

Meriluoto, Aila: Tämä täyteys, tämä paino, 2011 Elämän ulkoiset rajat piirtyvät sisätiloissa

Sarkia, Kaarlo: Unen kaivo: runoja, 1936 Rakastettu klassikko, jonka nimiruno sävyttää kokoelmaa. ”Unten velhojuomaa”!

Selja, Sirkka: Unitie, 1985 Proosarunoja unimaailmaan, jossa voi tapahtua mitä vain. Runojen minä matkaa vieraissa todellisuuksissa.

Södergran, Edith: Levottomia unia: runoja, 1929 Uuno Kailaan tekijänoikeudellinen suomennos, alkulauseen on kirjoittanut Hagar Olsson. Unen ja kuoleman aiheet risteytyvät suomenruotsalaisen modernismin merkkiteoksessa. Runoista ”Maa jota ei ole”, ”Vaarallisia unia”, ”Levottomia unia” tai ”Kaikkiin neljään tuuleen” avautuu yhä uusia näkymiä elämän olomuotoihin.

Sippola, Leena ja Virkki, Laura (toim.): Unen veräjä on auki, 1987 Antologia uniaiheisista runoista, joita on poimittu noin 50 suomalaiselta runoilijalta. Aihetta valaisee Claes Anderssonin essee ”Unen ja runon kielestä” teoksen lopussa.

Unten maille • 9

Unta ja taidetta Portin, Anja: Uni: Aamuun on aikaa, koko maailma nukkuu, 2005 Jo esineenäkin silmää hivelevä teos on syntynyt tekijänsä valvottujen öiden kauheudesta; unettomuus johti hänet unen jäljille. Kirja vie taidematkalle unten maailmaan ja opastaa aihetta koskevaan kirjallisuuteen, elokuviin ja kuvataiteisiin. Se voi tuoda lohtua unettomana yönä, pitää seuraa valvojalle – päivien lukijoita unohtamatta.

Pääkkönen, Pauliina; Salin, Anne-Maj ja Rönnskog, Maj-Len (toim): Unten mailla – I drömmarnas rike, 2004 Teos on kesällä 2004 Tikanojan taidekodissa järjestetyn näyttelyn luettelo. Vaikka kyseessä on vain 80-sivuinen kirjanen, se onnistuu avaamaan näköaloja aiheeseen monesta suunnasta. Erityisesti nukkujat saavat merkittävän osan teoksen kuvituksessa, jota teksti napakasti tukee. Kuten teoksessa todetaan: ”Unen kuvaaminen on aina jonkin toisen tilan kuvaamista”.

10 • Unten maille

Hoberg, Annegret (toim.): Alfred Kubin: drawings 1897–1909, 2010 Itävaltalaisen kuvataiteilijan, symbolistin Alfred Kubinin (1877–1959) piirustukset heittävät katsojansa lupaa pyytämättä keskelle painajamaista maailmaa. Hänen on sanottu töissään tulkinneen modernin pimeää, yöllistä puolta. Tätä kirjaa ei voi suositella ”unikirjaksi”, niin vahvasti kuvat vaikuttavat.

Stewen, Riikka: Hugo Simberg – unien maalari, 1989 Stewenin tutkimus avaa Simbergin tuotantoa innostuneesti ja herkästi. Teokseen sisältyy erityinen jakso ”Unen kuvaoppia”, jossa Stewen tulkitsee Simbergin maalauksia ”Satu I ja II”. Keskeisenä voi pitää lausetta: ”Jokainen kuva muistuttaa unta: sen yksityiskohdat puhuvat aina jostain kuvan, tai unen, takaisesta ’todellisuudesta’”.

Mollison, James: Where Children Sleep, 2010 Kenialaissyntyisen James Mollisonin valokuvateoksella on selkeä sosiaalinen sanoma. Eri puolilta maailmaa olevien lasten elämäntarinoiden ja heidän nukkumapaikkojen kautta Mollison tuo vakuuttavasti esiin rikkauden ja köyhyyden välisen kuilun, turvan ja turvattomuuden. Nukkumapaikat voivat erota toisistaan kuin yö ja päivä.

Tietokirjoja / fackbäcker Althaus, Birgit: Unien tulkinta: unisymbolit ja niiden merkitys Suom. Riikka Hose ja Silva Rikala, 2010 Althaus kiinnostunut kiinalaisesta filosofiasta ja joogasta. Hän vastaa kysymykseen, miksi näemme unia ja pyrkii antamaan selityksen yleisimmille unisymboleille.

Ingemarsson, Kajsa & Nordlander, Karin: Drömliv. Lycklig på riktigt, 2010 Boken är riktad till alla som anser att livet kunde vara så mycket mer. Enligt författarna är största delen av oss själsligt undernärda och försöker bedöva hungern med kortvariga kickar som t.ex. konsumtionen erbjuder.

Björkstrand, Gustav: Maria Åkerblom: elämän ja kuoleman lähettiläs Suom. Mirja Hovila, 2011 Suomen tunnetuimman unissasaarnaajan edesottamukset herättivät aikoinaan lehdistön huomion ja yleisön kiinnostuksen. Åkerblomin johtamalla herätysliikkeellä on ilmiselviä yhteneväisyyksiä monien koti- ja ulkomaisten uskonlahkojen kanssa.

Kaivola-Bregenhøj, Annikki: Kerrotut ja tulkitut unet: kulttuurinen näkökulma uniin, 2010 Unet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä eri aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Unet ovat erilaisia ja ihmiset ovat nimenneet ja luokitelleet niitä.

Unia kerrotaan ja osa unista on unohtumattomia. Kirja luo perusteellisen katsauksen ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin unista.

Freud, Sigmund: Unien tulkinta Suom. Erkki Puranen, 2010 Freudin teos on merkittävä osa länsimaista kulttuurihistoriaa. Perusajatuksena on, että unilla on sekä ilmi- että piilosisältö. Freud korosti, että unia pitäisi tulkita tapauskohtaisesti, mutta silti hän pyrki löytämään unista yleismaailmallisia symboleja.

Heller, Barbara L: Hyvä uni 250 vihjettä unettomille Suom. Veli-Pekka Ketola, 2002 Psykoterapeutin käytännöllisiä ohjeita unettomuuden ehkäisemiseksi. Keinoja ovat mm. elämäntapojen ja ravinnon muutokset ja vaihtoehtoiset terapiat.

Kajaste, Soili ja Markkula, Juha: Hyvää yötä, apua univaikeuksiin, 2011 Kirjassa käsitellään uniongelmia monipuolisesti. Unettomuudesta voi olla merkittävää haittaa ja hoidon pitäisi unen sijasta olla tutkimusmatka omaan elämäntilanteeseen.

Kivelä, Sirkka-Liisa: Voimavaroja unesta.

Hyvä uni iäkkäänä, 2007 Kirjassa kerrotaan miten uni muuttuu ihmisen ikääntyessä. Unettomuutta aiheuttavat monet eri tekijät ympäristöstä riippuen ja sitä voi hoitaa joko lääkkeillä tai ilman. Kirja on suunnattu ikääntyville ja heidän omaisilleen sekä hoitajilleen.

Unten maille • 11

Kivelä, Sirkka-Liisa: Styrka och kraft ur sömnen.

God sömn vid äldre år, 2008 Den kända professorn och geriatrikern berättar om hur sömnen ändrar sin karaktär när man blir äldre. På ett lättläst sätt diskuterar hon den positiva inverkan av bl.a. motion, ljus, sociala aktiviteter, kost och melatonin på sömnen.

Lindholm-Kärki, Anne: Unet ja arkkityypit: naisen sisäiset tiennäyttäjät Pykoterapeutti ja uniohjaaja Lindholm-Kärjen mukaan uniryhmätyöskentely parantaa itsetuntemusta. Kirjan tarkoitus on antaa ohjeita omien unien työstämiseen ja ymmärtämiseen.

Lomazzi, Giuliana: Unien tulkinta: uniemme todellinen merkitys Suom. Katja Kangasniemi, 2010 Lomazzi johdattaa lukijan unien maailmaan.

Kirja käsittelee unia monipuolisesti: unia läpi aikojen, nukkumista ja unennäkemistä sekä erilaisia unientulkintateorioita. Kirjassa tulkitaan erilaisia unisymboleja ja pyritään ratkaisemaan niiden todellinen arvoitus.

Ohlson, Johan: Drömtolkning.

Guida dig själv till ett bättre liv.

Ica bokförlag 2010.

Drömmar kan ge upphov till konstverk och uppfinningar. Boken är en personligt skriven handbok med syfte att visa hur drömmarna kan hjälpa oss att tackla vardagsproblem, lösa djupare livsfrågor och till och med ge livet en större mening.

12 • Unten maille

Partinen, Markku ja Huovinen, Maarit: Terve uni, 2007 Kirja on kattava tietopaketti unesta, nukkumisesta ja unihäiriöistä. Se kuuluu Miten voit -sarjaan, joka tarjoaa helposti lähestyttävää terveystietoa eri aiheista.

Partinen, Markku: Unikoulu aikuisille: opi selättämään unettomuus, 2011 Unettomuus on 2000-luvun yleisin unihäiriöiden syy. Unitutkija Partisen ja toimittaja Huovisen teos käsittelee 2000-luvun yleisintä unihäiriötä: unettomuutta. Kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa unettomuuden tutkimuksesta, syistä, ehkäisystä, hoidosta sekä hyvän unen merkityksestä.

Partonen, Timo: Kaamoksesta kesään: valon ja ajan merkitys terveydelle, 2002 Saarenpää-Heikkilä, Outi: Miksi lapseni ei nuku? – Unihäiriöt ja unen puute vauvasta murkkuun, 2007 Kirja käsittelee tärkeää aihetta: lasten ja nuorten lisääntyneitä unihäiriöitä. Unettomuuden syiden ja unihäiriöiden lisäksi lastenneurologi antaa käytännön ohjeita hyvän unen varmistamiseksi.

Sallamo-Lavi, Anuirmeli: Uniavain, 2009 Jokainen on paras omien uniensa tulkki. Kirjassa käsitellään sekä unentulkinnan historiaa että selityksiä unille ja unisymboleille.

Siivola, Markku: Unien opissa: unet itseymmärryksen palveluksessa, 2008 Kirjoittajan mukaan unet liittyvät yksilön

omaan elämään ja kokemuksiin. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään omia unia tulkitsemisen sijaan.

Stenberg, Tarja: Hyvää yötä: kohti parempaa unta, 2007 Tunnettu unitutkija Stenberg kertoo mitä uni on, miksi nukumme ja heräämme, mikä estää nukkumisen ja miten erilaiset unet vaikuttavat aivoihimme. Mukana myös käytännön vinkkejä unettomuuteen.

Ståhl, Anna-Britta: Lär dig tolka dina drömmar, 2009 Kirja on suunnattu kaikille jotka haluavat löytää todellisen minänsä ja elämäntiensä uniaan tulkitsemalla. Keskiössä on C G Jungin teoria, jonka mukaan kaikki symbolit ovat henkilökohtaisia ja kantavat mukanaan viestiä unennäkijälle.

Ulaner, Maria: Drömmar A-Ö. Lexikon. Över 900 drömsymboler och tolkningar, 2007 Förutom drömsymboler innehåller denna bok tolkningsexempel samt kapitel om bl.a. drömmens psykologi och historiska fakta om drömtolkning genom tiderna. Författaren har satt sig in i drömmarnas värld genom självstudier och psykoanalys.

Ulaner, Maria: Unet A:sta Ö:hön: sanakirja: yli 900 unisymbolia ja tulkintaa Suom. Sirkka Salonen, 2008 Kirja sisältää yli 900 unisymbolia, joille on annettu useampia tulkintoja sekä niitä täydentäviä tapauskertomuksia. Mukana on lisäksi uusia, nykyaikaan liittyviä symboleja. Kirjassa käsitellään myös unien tulkinnan historiaa, unitutkimusta- ja työtä.

Vollmar, Klaus: Drömsymboler: utforska ditt undermedvetna, 2007 Unilla voi olla useampi kuin yksi merkitys, mutta toisaalta eri symbolit voivat olla samansisältöisiä. Kirjoittaja suosittelee selailemaan kirjaa ja etsimään siten etsimään uusia luovia selityksiä.

Wahlgren, Anna: Internationella sova hela natten.

Så hjälper du ditt lilla barn att sova gott hela natten lång, 2008.

Den välkända författaren till flera böcker om barn har under trettio års tid utvecklat Sova hela natten -kuren som är avsedd att hjälpa föräldrar till små barn att få sina barn uppnå en längre och enhetligare nattsömn. Boken har översatts till flera språk och har blivit en internationell bästsäljare.

Wangyal, Tenzin: Tiibetiläinen unijooga Suom. Nina Laurila, 2011 Tiibetiläisessä kulttuurissa unijoogalla on pitkät perinteet ja sitä käytetään apuna henkisessä kehityksessä. Unijoogassa pyritään olemaan tietoisia unen aikana siitä, että nähdään unta. Kirjassa annetaan yksityiskohtaisia neuvoja unijoogaan ja selkounien näkemiseen. Åkerstedt, Torbjörn: Sömnens betydelse för hälsa och arbete. Fakta och goda råd, 2001 Boken innehåller basfakta om sömnens betydelse, om orsakerna bakom sömnsvårigheter samt tips på hur man kan undvika sömnproblem. Författaren är professor och forskare kring sömn- och stressproblematik.

Unten maille • 13

Sarjakuvia Bravo, Emile: Kultakutri ja seitsemän kääpiökarhua, 2010 Kääpiökarhujen sänkyyn on nukahtanut jättiläisneito. Miten hänestä päästäisiin eroon?

Hauska sarjakuva sekoittaa satuklassikoita.

Davis, Jim: Karvisen unikirja, 2009 ”Ota hyvä asento, rentoudu ja anna Karvisen johdattaa sinut kehoa ja mieltä virkistävään unien maailmaan. Hyvä uni ei mene koskaan hukkaan! Elämä on unta vain.”

Gaiman, Neil: Unten metsästäjät, 2010 ”En tiedä, tulitko sinä luokseni vai minä sinun luoksesi. Niin ikään en tiedä, oliko se unta vai totta. Olen murheisen sydämen synkkyyden vanki. Päätettäköön tänä iltana, Uneksinko vai olenko valveilla” Hytönen, Petri & Mallon, Mark: Fillarijuttu, 2006 ”Käytä herättyäsi edes muutama hetki unien muistamiseen. Muuten unet käyttävät sinun aikaasi, siten kuin lystäävät” Lietzén, Mika: Elegia - yksinäytöksinen uninäytelmä, 2008 ”Mies ja nainen viettävät yötöntä kesäyötä huvimajassa suuren puiston keskellä. Silmänräpäys ja ikuisuus sekoittuvat, vuodet sivuutetaan olankohautuksella, elämän ja kuoleman erottavat vain sanat. Elegia on kertomus eräästä ihmissuhteesta, jostakin unen ja todellisuuden rajalta.”

14 • Unten maille

Pynnönen, Ville: Alinka, 2004 ”Alinka on psykologinen jännityskertomus taidekoulun oudosta maailmasta. Taidekoulun rehtorin yliampuva kunnianhimo tuottaa hirviöitä ja saa menneisyyden murheet astumaan esiin varjoista. Tarinaa kulkee sujuvasti kohti pahaan unta...”

Watterson, Bill: Lassi ja Leevi-sarjakuvat (Erämää kutsuu, 2009; Juhlakirja, 1996; Kaikin keinoin, 1994; Kovaa ja korkealta, 1995; Sunnuntaisivut 1985–1995, 2002) Lassi ja Leevi-sarjakuvissa Lassi näkee välillä painajaisia tai heräilee öisin. Päivisin hän näkee oman mielikuvituksensa tuottamia valveunia, joissa hän seikkailee avaruusmies Spiffinä tai Ällistysmiehenä. Aamuheräämiset tuottavat hänelle erityisiä vaikeuksia.

Will & Rosy: Uniin tunkeutuja, 2003 Timin ja Tomin uniin alkaa ilmestyä heidän vihollisensa herra Shock. Uni ja todellisuus alkavat mennä sekaisin. Tarinassa yhdistyy perinteinen salapoliisikertomus vauhdikkaaseen toimintaan.

Elokuvia Kon, Satoshi: Paprika, 2006 Japanilaisanimaation keskiössä on laite, joka tekee psykoterapeutille mahdolliseksi sukeltaa suoraan potilaansa uniin. Vääriin käsiin joutunutta vimpainta jahdataan unien sekoittuessa toisiinsa ja lopulta itse todellisuuteen.

McKean, Dave: Mirrormask, 2005 Sairaalassa makaavasta äidistään huolestunut tyttö joutuu unissaan fantasiamaailmaan, jossa teini-iän identiteettikriisit ja muut tosimaailman ongelmat ratkaistaan seikkailun keinoin. Tarinasta vastaa palkittu kirjailija Neil Gaiman, joka on käsitellyt unien tematiikkaa myös Sandman-sarjakuvassaan. Elokuvan parasta antia on kuvataiteilijana tunnetun McKeanin luoma kiehtovan kummallinen visuaalinen ulkoasu.

DiCillo, Tom: Hei, kamera käy, 1995 Elokuvan ja unien samankaltaisuus on usein noteerattu totuus – miksei sitten elokuvan tekeminenkin voisi olla unta? Pienen budjetin indie-komedia kertoo kolme painajaismaista tarinaa kuvauksista, joissa kaikki menee pieleen.

Keaton, Buster: Kovaa kyytiä ja kaunokaisia, 1924 Unielokuvien varhainen klassikko. Salapoliisin urasta ja kauniin tytön suosiosta haaveileva tohelo löytää unestaan täyttymyksen haaveil-

leen. Keatonin nerokkaat ja uhkarohkeat stuntit herättävät ihastusta vielä tänäkin päivänä.

Hitchcock, Alfred: Noiduttu, 1945 Unien tulkinta on keskeinen menetelmä psykoanalyysissä. Jännityksen mestarin kierossa murhamysteerissä avainkohtaukseksi nousee ahdistavat muistonsa tukahduttaneen miehen painajainen, jota analysoimalla sankaripsykologi löytää ratkaisun avaimet rikokseen. Salvador Dalin suunnittelema unijakso on lyhyt, mutta sitäkin vavahduttavampi.

Wenders, Wim: Maailman ääriin, 1991 Taide-elokuvistaan tunnetun saksalaismestarin tieteistarinassa jahdataan laitetta, joka mahdollistaa unien nauhoittamisen ja katselemisen jälkikäteen – onko kiehtovalta kuulostava keksintö sittenkään siunauksellinen? Film noirin ja cyberpunkin estetiikkaa pelottomasti yhdistelevä elokuva kysyy tärkeitä seikkoja ihmisen ja teknologian suhteesta.

Gilliam, Terry: Brazil – tämän hetken tuolla puolen, 1985 Onko unelmointi ainoa keino pysyä järjissään.

Orwellin 1984:ää muistuttavassa byrokraattisessa dystopiassa elävä virkamies on päiväunissaan siivekäs ritari, joka pelastaa kauniin neidon sieluttoman yhteiskunnan kidasta.

Gilliam on muissakin elokuvissaan käsitellyt unelmien ja mielikuvituksen merkitystä ihmisyydelle.

Unten maille • 15

Linklater, Richard: Valve-unessa, 2001 Mitä on todellisuus? Mistä tietää näkevänsä unta? Ikiaikaisiin kysymyksiin hakee vastauksia nuorimies, joka huomaa elävänsä unessa, josta ei pysty heräämään. Erikoisella rotoskooppaustekniikalla toteutettu animaatio sisältää filosofisen pohdinnan lisäksi kiinnostavia huomioita selkounien (lucid dream) näkemisestä.

Buñuel, Luis: Päiväperho, 1967 Catherine Deneuve esittää tylsistynyttä pariisilaista kotirouvaa, Severineä, surrealistisen elokuvan mestarin Luis Bunuelin ohjaamassa elokuvassa. Severine päätyy työskentelemään yläluokkaisessa bordellissa päiväsaikaan kohdaten mitä erikoisimpia asiakkaita.

Kiristäjä uhkaa paljastaa kaksoiselämän. Mikä onkaan totta ja mikä Severinen kuvitelmaa?

Forster, Marc: Stay, 2005 Todellisuuden olemuksella leikittely on ollut elokuvissa aina suosittu aihe. Erityisen pinnalla se on ollut espanjalaisjännäristä Abre los ojos (1997) lähtien. Kulunut teema saa poikkeuksellisen taitavan käsittelyn tässä psykiatrin ja itsetuhoisen potilaan suhdetta seuraavassa draamassa. Häiritsevät leikkaukset otosten välillä luovat unenomaista tunnelmaa harvinaisen aidosti.

Wiene, Robert: Tohtori Caligarin kabinetti, 1920 Ekspressionistinen mykkäfilmi Saksasta on kauhuelokuvan klassikko. Hämäräperäinen tohtori Caligari käyttää unissakävelijä Cesarea tivoliesitystensä vetonaulana. Kaupungissa tapahtuu murhien sarja. Francis alkaa selvittää ystävänsä kuolemaa, johon tohtori Caligari tuntuu liittyvän. Lopussa odottaa yllätyskäänne.

Bergman, Ingmar: Mansikkapaikka, 1957 Yrmeä vanha professori tekee matkaa halki Ruotsin maaseudun nähden välillä unia, jotka pakottavat eletyn elämän uudelleenarviointiin.

Yksi Bergmanin rakastetuimmista elokuvista kasvaa yksinäisyyden ja melankolian alhosta kohti seesteistä täyttymystä päähenkilön itsetuntemuksen karttuessa.

16 • Unten maille

Gondry, Michel: The Science of Sleep, 2006 Stéphane Miroux’lla on vaikeuksia erottaa unet todellisuudesta. Tylsää työtä kalenterifirmassa tasapainottaa naapuriin muuttava Stéphanie, joskin orastava ihmissuhde aiheuttaa omat ongelmansa. Elokuvassa on useita Stéphanen unimaailmaan sijoittuvia huikeita fantasiajaksoja.

Lynch, David: Twin Peaks, 1990 Twin Peaksin pikkukaupungin hiljaiseloa järkyttää paikallisen lukiolaistytön Laura Palmerin murha. FBI-agentti Dale Cooperin epäsovinnaisiin rikoksenratkaisukeinoihin kuul­­u­vat myös unimaailmasta saadut vihjeet. Kulttimaineinen tv-sarja vilisee toinen toistaan värikkäämpiä henkilöhahmoja.

Nolan, Christopher: Inception, 2010 Dom Cobb on maailman huippu ”poiminnassa”, eli salaisuuksien etsimisessä ihmisen alitajunnasta. Unen aikana ihmismieli on haavoittumimmillaan yritysvakoojan hyökkäyksille. Lainsuojattomaksi ajautuneelle Cobbille luvataan mahdollisuus saada entinen elämä takaisin.

Lyne, Adrian: Jaakobin painajainen, 1990 Traumatisoitunut Vietnamin sodan veteraani Jacob Singer alkaa nähdä ahdistavia hallusinaatioita kotiinpaluun jälkeen. Jacob vajoaa yhä syvemmälle kauhujen syövereihin yrittäessään selvittää totuutta kokemuksistaan.

Millä tavoin sotakokemukset linkittyvät nykyhetkeen?

Russell, Ken: Muutostiloja, 1980 Tutkija Eddie Jessup uskoo, että tietoisuuden muut tilat ovat yhtä todellisia kuin arkipäivän todellisuus. Bishop testaa hallusinogeenistä lääkettä ja eristyskammiota itseensä. Kokeilun seuraukset ovat arvaamattomat Ken Russellin ohjaamassa häikäisevän visuaalisessa elokuvassa.

Buñuel, Luis: Porvariston hillitty charmi, 1972 Joukko yläluokkaisia ystävyksiä yrittää kokoontua illallisen viettoon. Bunuel ruotii mustan huumorin keinoin porvaristoa, politiikkaa ja yhteiskunnan valtakoneistoja. Todellisuus, unet ja kuvitelmat sekoittuvat saumattomasti.

Kieslowski, Krzysztof: Veronican kaksoiselämä, 1991 Veronika ja Veronique syntyvät samana päivänä – toinen Puolassa, toinen Ranskassa. He elävät elämiään autuaan tietämättöminä toisistaan, kunnes heidän polkunsa ohimennen kohtaavat. Unet ja muistot, yksityiset ja kollektiiviset, kietoutuvat mystiseksi kudokseksi.

Unten maille • 17

Musiikkia Bach, Johann Sebastian: Goldberg-muunnelmat Bach sävelsi Goldberg-muunnelmat kreivi von Keyserlingkin pyynnöstä. Kreivi sairasteli paljon ja kärsi unettomuudesta ja tällöin kreivin pianisti Goldberg vietti yöt soitellen pianoa.

Kreivi pyysi Bachilta pehmeää ja hilpeää musiikkia Goldbergin soitettavaksi.

Costello, Elvis: Il Sogno Rock- ja popmusiikistaan paremmin tunnetun lauluntekijän balettisovitus Shakespearen Kesäyön unelmasta.

Midori: Music for sleep New age -musiikkia unihäiriöistä kärsiville!

Night music: classical favourites for relaxing and dreaming Kolmen CD-levyn paketti musiikkia rentoutumiseen ja unelmointiin. Mukana musiikkia tutuilta säveltäjiltä: mm. Albinonin Adagio, Beethovenin Moonlight sonata, Mozartin Sinfonia nro 40 ja Tsaikovskin Chanson triste.

Nordgren, Pehr Henrik: Oshidori, op25 Muut nimet: Mandariinisorsat Sävelletty 1976 pianolle. Pehr Henrik Nordgren on säveltänyt useita japanilaisten kauhuja kummitustarinoiden innoittamia pianokappaleita. Tarinassa metsästäjä ampuu joella

18 • Unten maille

mandariinisorsapariskunnan uroksen, vaikka näitä lintuja ei saisi tappaa. Mandariinisorsa on aviollisen kiintymyksen vertauskuva.

Raitio, Väinö: Kuutamo Jupiterissa, op24 Muut nimet: Andante fantastico; Månsken på Jupiter; Moonlight on Jupiter.

Sävelletty 1922 orkesterille. Teos perustuu säveltäjän näkemään uneen, jossa hän teki jännittävän matkan avaruudessa ja näki seitsemän kuuta (Haanpää, Ritva: Väinö Raitio, teoksen partituurissa [s. 51]).

Rautavaara, Einojuhani: Angels and visitations Sävelletty 1978 orkesterille. Äänitteen tekstilipukkeessa säveltäjä kertoo häntä lapsena pelottaneesta uniolennosta, jonka kanssa hän kamppaili henkensä edestä unessa joka yö kuin enkelin kanssa. Lopulta hän oppi antautumaan ja tuon suuren, harmaan ja äänettömän olennon vierailut loppuivat ja vitsaus lakkasi. (Rautavaara, Einojuhani: Violin concerto, Ondine ODE881-2) Tartini, Giuseppe: Sonaatit, viulu, Bg5, g-molli Muut nimet: La sonata del diavolo; Le trille du diable; Devil’s trill; Il trillo del diavolo; Teufelstriller-Sonat; Paholaistrillisonaatti. Sävelletty 1730 viululle. Tarinan mukaan paholainen soitti unessa Tartinille tämän sonaatin, jonka loppupuolella on vaikeita trillejä.

Tšaikovski, Pjotr: Pähkinänsärkijä, op71 Muut nimet: Štšelkuntšik; Der Nussknacker; The nutcracker Sävelletty 1891–1892 orkesterille Baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta

Nussknacker und Mausekönig (Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas). Kaksinäytöksisen baletin alussa on jouluaatto. Perheen tytär saa lahjaksi puisen pähkinänsärkijän, joka näyttää pieneltä ukolta. Tyttö nukahtaa ja uneksii ihmeellisistä seikkailuista. Yöllä lelut heräävät eloon ja joutuvat taisteluun hiirten kanssa.

Pelejä Dreams to Reality Dreams to Reality kertoo Duncanin matkasta unien maailmaan. Unien maailma on sidoksissa oman maailmamme todellisuuteen Sinisen veden eli unien kaivon kautta. Lapsena Duncan löytää sattumalta Sinisen veden ja sukeltaa Unien maailmaan.

Nights into Dreams Pelin Unien maailma jakautuu kahteen osaan: ihanaan unimaailmaan ja painajaisiin. Kaikki maailman unet pääsevät valloilleen joka yö Unien maailmassa, joko sen painajaismaisessa osassa tai kauniiden unien maailmassa. Pelin sankarit, kaksi lasta, siirtyvät Unien

maailmaan apunaan pelin päähenkilö Nights.

Heidän tehtävänään on pelastaa koko maailmankaikkeus painajaisten pahalta hallitsijalta Wizeman the Wickedilta.

Rise of Nightmares Pelaaja saa sukeltaa kammottavaan painajaisten maailmaan. Hän on aivan tavallinen kaveri, joka joutuu keskelle outoa tapahtumasarjaa, josta ei ymmärrä mitään. Pelaajina on yksin, täysin vieraassa maailmassa ja hänen tehtävänään on kahlata eteenpäin ja selvittää mysteeri toisensa jälkeen. Loppuvatko painajaiset ikinä, voiko maailmasta selvitä kukaan hengissä?

Unten maille • 19

Unesta lapsille ja nuorille / dröm för barn och ungdomar Nuortenromaaneja / ungdomsromaner Abedi, Isabel: Lucian Suom. Tiina Hakala, 2010 16-vuotiaan Rebecan elämän mullistaa muistinsa menettänyt, Lucianiksi itsensä nimennyt muukalainen, joka ilmestyy tytön elämään eräänä unettomana yönä. Rebecca törmää poikaan milloin missäkin yhä uudestaan ja alkaa epäillä, ettei kyse voi olla sattumasta. Vainoaako poika häntä vai onko hän rakastunut?

Miksi poika näkee hänestä enneunia, jotka kertovat Rebecan kuolemasta vihreämattoisessa huoneessa?

Andersson, Emma: Där drömmar blir till, 2010 Olivia dras in i en värld av sanning och drömmar - Enderra. Till Enderra förs Olivia genom drömmen, bortdomnad från verkligheten.

Enderra finns inte bara i gränslandet mellan sömn och vakenhet utan också någonstans mellan liv och död.

Ellilä, Kirsti: Eksyneet näkevät unia, 2011 Nimetön asuu Varjojen maassa, maahisten valtakunnassa. Siellä kukaan ei kaipaa, ei muista, ei itke, ei uneksi. Keltainen silkkitakki muistuttaa menneisyydestä – Nimettömän on pakko selvittää, kuka hän oikeastaan on.

20 • Unten maille

Hanley, Victoria: Univieraiden kivi Suom. Lauri Vennonen, 2006 Orjatyttö Maeve on sukua univieraille, jotka auttavat ja parantavat ihmisiä matkaamalla heidän uniinsa. Pelätty lordi Morle aikoo ostaa tytön orjakseen, ja Maeve pakenee. Äiti neuvoo tytärtään etsimään univieraiden kiven, jolla voi voittaa pimeyden voimat ja Varjokuninkaan.

Levola, Kari: Unisieppari, 2007 ”En minä nuku, pidän vain silmiä kiinni.” Yläkoulua käyvä Aleksi on usein omissa maailmoissaan, mutta tutustuu yllättäen luokan uuteen tyttöön. Emilia alkaa puhua Aleksille unistaan. Unien kautta Aleksi löytää jotain sellaista, mitä ei ole ennen tiennyt.

Lorey, Dean: Painajaisakatemia, 2010 Painajaisakatemia 2, 2011 Suom. Kari Koski Charlie Benjamin näkee pahoja unia, joissa Hornan hirviöt tulevat meidän maailmaamme.

Ensimmäisessä kirjassa Charlie ystävineen lähtee pelastamaan omia vanhempiaan. Toisessa osassa heidän on löydettävä salaperäinen vartija, joka pystyy taistelemaan Hornan hirviöitä vastaan.

Nilsson, Johanna: Pojken som botade sömnen, 2005 Jonatans tvillingsyster Bella blir påkörd av en smitare. Nu ligger hon på sjukhus och sover, men kan inte vakna. Han måste rädda henne.

Om han hittar mannen som körde på Bella så kommer hon kanske att vakna.

Peltoniemi, Sari: Hämärän renki, 2009 Kaarina ja Valerie matkaavat kohti Vienanmeren rantaa. Kaarina näkee pelottavia unia, jotka selviävät kun he saapuvat perille. Kirjan puitteet ammentavat fantasiasta, juonta kuljettaa vahva rakkaustarina.

Kuvakirjoja / bildböcker Allen, Jonathan: Jag är inte sömnig! Övers. Lotta Olsson, 2010 ”Lilla Ugglan hade varit vaken hela natten precis som ugglor brukar. Och han verkade väldigt sömnig.”

Han kanske ser sömnig ut för att han sitter och tänker. Då kan man faktiskt ha ögonen stängda. Men sova, det tänker han inte göra!

Appelgren, Tove, Savolainen, Salla: Nukuhan jo, Vesta-Linnea, 2003 Vesta-Linnea näkee öisin painajaisia kaivossa asuvasta noidasta. Uni toistuu useana yönä.

Tarina loppuu onnellisesti: ”Sinä saat tulla äidin luo, kun sinulla on painajaisia, etkä selviä yksin kaikista kamaluuksista.”

Bingham, Janet: Hyvää yötä taikakuu Suom. Terhi Leskinen, 2009 Äiti kertoo Nippe-hiirelle iltasadun kiltistä hiirestä, joka löytää pyöreän juustokiekon. Syötyään iltajuustonsa melkein loppuun hiiri nukahtaa, ja kuuhiiret ripottelevat juustonpalan

päälle tähtipölyä. Hokkuspokkus, pienestä palasta tulee kokonainen juustokiekko - ainakin sadussa!

Blackburn, Karoliina: Hyvää hyvää yötä, 2008 Karhu nimeltä Eikka Messevä on menossa talviunille, mutta uni ei meinaa millään tulla.

Neulaset ja sammalet pistävät, tuuli humisee liian kovaa ja Eikan maha kurnii. Eikka koittaa monenlaisia keinoja, kunnes…

Blomérus, Helena: Mitä sait säkkiisi, Yökettu? 2009 Yökettu kerää päivän aikana unisäkkiinsä iloa, onnea, vähän kiukkua ja sylillisen sopimista.

Hän kiertää romanityttö Miran mukana koko päivän ja saa säkkiinsä monta hyvää tarinaa.

Brown, Margaret Wise: Pieni uninen kani Suom. Sanna Uimonen, 2002 (alkuteos 1948) Uninen kani haukottelee, ja sen suuhun lentää mehiläinen, joka nukahtaa kanin suuhun! Miten kani selviää kiperästä tilanteesta?

Unten maille • 21

Cousins, Lucy: Maisan sateenkaariuni Suom. Anneli Heimonen, 2003 Maisan unessa vipeltää punainen leppäkerttu, uiskentelee oranssi kala, pörrää keltainen mehiläinen, viilettää vihreä lehti, sujahtelee sininen kello ja liihottelee liila perhonen.

Frangen, Silja; Yrjölä Leena: Isä Jumalan uni, 2003 Vanha kuvanveistäjä kertoo lapsenlapselleen tarinan Isä Jumalan unesta.

Furman, Ben: Ollin painajainen, 2000 Tämä ratkaisutarina kertoo, miten Ollin painajaisesta tulee mummin avustuksella hyväjäinen. Kirjan lopussa on asiatietoa lasten painajaisista.

Haikola, Nina: Mörön unisukat, 2007 Jussi-jänö pelkää mörköjä ja pimeää. Yllättäen hän joutuu juttusille mörön kanssa ja huomaa, ettei mörössä olekaan mitään pelättävää. Kaiken lisäksi möröllä on kauniit valkoiset unisukat.

Harjanne, Maikki: Santtu kukkuu, 2006 Santun on aika mennä nukkumaan. Santtu haluaa pestä hampaat, valita yöpuvun ja laittaa lelut nukkumaan. Mutta sitten tuleekin kova jano, eikä Santtua väsytä yhtään…

Harjanne, Maikki: Santtu yökylässä, 2007 Santtu pääsee parhaan ystävänsä Iinan luo yökylään. Häntä vähän jännittää, koska hän on ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa.

Onneksi mukana on myös Santun unikaveri Pupu Pitkäkorva.

22 • Unten maille

Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Tatun ja Patun outo unikirja, 2008 Tatu ja Patu saavat kummityttönsä Sadun yökylään. Pojat ovat valmistautuneet hyvin: he ovat hankkineet kaikki välineet ja tiedot, joita tarvitaan vauvojen hoitamisessa yöaikaan.

Janouch, Katerina: Ingrid ska sova, 2008 Ingrid ordnar rummet inför natten. Under natten kan mycket hända. Ifall Ingrid drömmer. I drömmen flyger Ingrid förbi månen, dricker te med kungen och provar nya skor.

Karlén, Per José: Boken om drömmar, 2005 Välkommen till drömmarnas värld! En värld fylld av underbara drömbilder och drömtankar, var allting är möjligt och alla är välkomna.

Kunnas, Mauri: Herra Hakkaraisen numerot, 2004 Hyvää yötä Herra Hakkarainen, 2006 Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä, 2008 Seitsemän tätiä ja aarre, 2004 Herra Hakkarainen on Tassulan kaupungin kuuluisin ja urhein unissakävelijä. Hakkaraisilla unissakävely on sukuvika, hänen tätinsä kävelevätkin unissaan.

Kunnas, Mauri: Yötarinoita, 2008 Sisältää aiemmin julkaistut kirjat Hui kauhistus! ja Yökirja. Yökirjassa kerrotaan, mitä kaikkea tapahtuukaan yöllä eräässä kaupungissa.

Kaikki eivät suinkaan nuku… Hui kauhistus!

-kirjassa tutustutaan Pippendorfin kummitusperheeseen.

Lindenbaum, Pia: Siv sover vilse, 2009 Siv ska sova över hos kompisen Cerisia. Men egentligen är det inte heller så roligt att sova i ett främmande hem. På natten vaknar Siv och upplever märkliga saker, eller sover Siv fortfarande?

Mola, Astrid: Unikettu ja matka yötaivaalle Suom. Heli Venhola, 2010 Mikael on jäänyt kotiin tätinsä Annan kanssa.

Yöllä hän tapaa pikkuisen vaniljantuoksuisen ketun, joka on saapunut kuunsädettä pitkin ilahduttamaan Mikaelia. Yhteisillä matkoillaan he tapaavat kuukeijun, kuu-ukon, kolme vaeltajaa ja vanhan kilpikonnan.

Partis, Joanne: Uninen kissani Suom. Maikki Tilvis, 2009 Kuvakirjan päähenkilön kissalla on yksi vika: se vain nukkuu. Muiden kissat ovat niin toisenlaisia. Pohdittuaan kissansa vikoja tyttö kek­sii siitä myös monta mukavaa ominaisuutta.

Ritchie, Alison & Haas, Cornelia: Unilampaat karkuteillä Suom. Tittamari Marttinen, 2008 Runokuvakirjassa Pinja kaipaa unta ja alkaa laskea lampaita. Vauhtilampaat luistelevat taikajäällä, päristävät moottoripyörillä, tanssivat balettia ja hiihtävät rinteessä.

Scotton, Rob: Onni ja uneton yö Suom. Sanna Vartiainen, 2006 Onni-lammas ei saa unta. Hän yrittää nukkua

pimeässä, mutta se pelottaa. Hän vähentää vaatetta, mutta hänelle tuleekin vilu. Lopulta hän keksii keinon. Mikä se on?

Sonesson, Harald: Muumipeikko salapoliisina Suom. Minna Vuorinen, 2003 Muumipeikko epäilee, että Muumitalossa käy öisin omenavaras. Hän ryhtyy salapoliisiksi.

Vaan kuinkas sitten kävikään…

Tapola, Katri & Talvitie, Virpi: Unilintu ja Uljas Sankari, 2011 Uljas Sankari on melkein 8-vuotias pikkupoika, joka ohjaa unilintua. Yön maassa he joutuvat taisteluun pahanunenlintua vastaan, joka on ryöstänyt unen valtakunnan avaimen.

Watt, Mélanie: Aaro-orava ei saa unta Suom. Riitta Oittinen, 2009 Aaro-orava ei halua nukkua – hän pelkää pahoja unia. Kuvakirjassa Aaro ratkaisee ongelmia, joita lapsi saattaa kohdata.

Bergström, Gunilla: Alfons och odjuret, 2002 Alfons har blivit arg och hittat en lillkille. På kvällen ligger Alfons vaken på sin säng och tänker på vad som hände på gården. Det börjar känna som ett odjur finns under Alfons säng och han kan inte somna förrän…

Lööf, Jan: Matildas Katter, 2008 Matilda har två katter som heter Nisse och Bosse. Dom är jättestora, snarkar hårt, och alla är litet rädda för Matildas två snälla katter.

På morgonen vaknar Matilda, men vad har hänt?

Unten maille • 23

Satuja Bagge, Tapani: Yöllä, 2006 Kaisa, Pasi ja Pekka päättävät nukkua teltassa. Pikkuisen pelottaa, mutta yöllä tapahtuu IHME.

Nukkumatti seikkailee Unimaassa. Kirja perustuu samannimiseen elokuvaan. Nukkumatin unihiekka on varastettu, ja se pitäisi äkkiä löytää, etteivät lasten hyvät yöunet muuttuisi painajaisiksi.

Bergman, Ritva: Lintu Ruupertti ja Memo Menninkäinen, 2008.

Pieni lintu Ruupertti nukahtaa kesken vuorelle kapuamisen. Siitä Memo hänet löytää. Hän asettaa Ruupertin nukkumaan pörröiseen tukkaansa, ja yhdessä he lähtevät Tietäjälinnun luo selvittämään Ruupertin salaisuutta.

Levola, Kari: Kissan koti, 2008 Kissa pyöräilee yöllä unessa Jupiteriin. Viimeinen matka vie kuunsiltaa pitkin vanhojen kissojen hoitolaan.

Enkeli, karhu ja täysikuu, 2008 Satukokoelmassa 28 unitarinaa. Satuja yhdistää kehyskertomus suojelusenkelioppilaasta ja vanhasta karhusta.

Mäkelä, Hannu: Vauvaunia, 2008 Vauvan uni ottaa vauvan syliinsä ja nousee tuulen lailla kohti taivasta. Vauva pääsee unimatkalle etelään unipilvien kanssa. ”Aika liikkuu niin kuin vesi, saavuin tänne haaveineni.

Lintu pieni puuhun pesi.”

Fischer, Lucia: Seikkailu Unimaassa Suom. Veera Kaski, 2011 DDR:ssä vuonna 1959 luotu nukkehahmo

Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja, 1957 (Uusia Nukkumatin satuja, Otava 1961) Nukkumatti kertoo Jukka-Pekalle iltasatuja.

Lasten romaaneja / romaner för barn Aarnio, Reeta: Virvatulen vartijat, 2010 Fantasiaromaanin päähenkilönä on taikatunneilla käyvä Liina. Liinan toistuvat painajaiset tulipaloista ja tulen kanssa leikkivä Jani aiheuttavat päänvaivaa kaikille.

24 • Unten maille

Coman, Carolyn: Minnesbanken Övers. Ylva Kempe, 2011 Hopes lillasyster har blivit utslängd av deras elaka föräldrar. En dag blir Hope hämtad av IMB, Internationella MinnesBanken, där man saknar insättningar från henne. Hon skapar helt enkelt inte nya minnen. Dels beror det på att det inte händer något som hon vill minnas och dels på att hon helst sover och drömmer om sin syster.

Nuotio, Eppu: Tolonen, Tuulikki: Unienvaihtaja, 2005 Ystävykset Aalto ja Myrsky aikovat viettää kesän kauniilla Himlaholmin -saarella, jossa kummitädillä on taidenäyttely. Näyttelyn päätyöllä ”Unienvaihtajalla” on merkillisiä vaikutuksia. Unet ja todellisuus kohtaavat lempeällä ja jännittävällä tavalla.

Ojala, Anu: Aino ja virvatulet, 2009 Ainon elämässä on tapahtunut paljon – ja nyt hän näkee jatkuvasti outoja painajaisunia virvatulista. Onneksi uudessakin kodissa voi käydä hevostalleilla.

Swindells, Robert: Huone 13 Suom. Johanna Tapio, 2010, 3. painos Fliss on lähdössä luokkaretkelle. Hän näkee unta lomahotellin huoneesta numero 13.

Huoneeseen kätkeytyy salaisuus, jonka selvittämiseen tarvitaan Flissiä ja hänen luokkatovereitaan.

Wilson, Jacqueline: Yökylässä Suom. Terhi Leskinen, 2010 Kekseliäs Daisy on vaihtanut koulua. Uusiin kavereihin pääsee parhaiten tutustumaan pyjamabileissä – mutta Daisylla on salaisuus…

Uskaltaako hän kutsua ketään kotiinsa?

Musiikkia lapsille Anni Tannin kehtolaulut, 1993 Lapset esittävät perinteisiä kehtolauluja.

että uusia unilauluja suomalaisilla ja afrikkalaisilla perinnesoittimilla säestettynä.

Baric, Maija: Unta ja unelmia.

Nukketeatteri Sampo 2004 Unilaulujen lisäksi merenneitojen, kalastajien ja lohikäärmeiden unelmointilauluja.

Ipanapa: Iltalaulut, 2009 Moderneja lauluja, esittäjinä Tuure Kilpeläinen, Maarit Hurmerinta, Timo Kiiskinen ym.

Levyn kansivihkossa on laulujen sanat ja kitarasoinnut.

Dreamland, World lullabies & soothing songs, 2003 Unilauluja ympäri maailman.

Hartikainen, Peppi, Käppi, Pekko: Uni uuhella ajeli, 2009 Sekä Kansanperinteen arkistosta löytyneitä

Korpela, Riitta: TI-TI Nallen unilaulut, 2008 Lapset ja aikuiset laulavat nallemaisia unilauluja. ”Päivän kiireet taakse jää, tähtitarha loistaa, untenmaiden sävelmää, tuikahdellen toistaa.”

Unten maille • 25

Rockabye baby: Lullaby renditions of Metallica, 2006 Lullaby renditions of the Ramones, 2007 Lullaby renditions of the Rolling Stones, 2008 Lullaby renditions of the U2, 2007 Rock-klassikoita instrumentaaleina kehtolauluina. Soittimina kellopeli, vibrafoni ja kosketinsoitin.

Unihiekkaa, Rakkaimmat tuutulaulut, 2005 Vuokko Hovatta, Mari Rantasila, Taneli Mäkelä, Essi Wuorela ja Niko Ahvonen esittävät rakkaita unilauluja.

Unten ulapoille, 2001 Perinteisiä ilta- ja unilauluja.

Vox Silentii: Unen aika, 2004 20 suomalaista tai suomensukuista perinteistä kehtolaulua kolmijäsenisen lauluyhtyeen laulamana. Levyn kansivihko sisältää laulujen sanat.

The World Sings Goodnight 1 ja 2, 1993 Unilauluja 33 eri kulttuurista esitettynä alkuperäiskielellä.

Lastenelokuvia 3 x Vanttu, 2005 Dvd sisältää Maikki Harjanteen kertomukset: Vanttu, Vanttu nukkuu ja Ritari Vanttu.

Ystäväni Tiikeri ja Nalle Puh, 2009 Hyvää yötä Nalle Puh, 2009 Fantin ensimmäisessä kuujuhlassa kuu katoa.

Pese hampaat, laske lampaat ja anna Puolen hehtaarin metsän ystävien johdattaa sinut hyvänyönseikkailuun.

Joosef unten kuningas, 2001 Musiikkiseikkailu pojasta, jolla on erikoinen lahja nähdä unessaan tulevaisuuteen.

Nukkumaanmenoaika ja muita tarinoita, 1998 On nukkumaanmenoaika. Maisa-hiiri toivottaa hyvää yötä pöllölle, pesee kasvonsa ja kätensä, pukee ylleen pyjaman. Mutta missä on Panda? 11 lyhyttä tarinaa.

Nukkumatti, 2010 Nukkumatti – Seikkailu Unimaassa, 2010 Nukkumatti-animaatioissa Nukkumatti saapuu paikalle eri kulkuvälineillä. Susanna Haavisto lukee lyhyet iltasadut. Tunnusmusiikkina Mikko Kuustosen esittämä versio tutusta Unihiekka-laulusta.

Santtu, 2007 Dvd sisältää kaksi Maikki Harjanteen kertomusta: Santtu Kukkuu ja Santtu yökylässä.

Elokuvan kesto 20 min.

26 • Unten maille

www.lukulampunvalossa.fi Aiheluettelon koonneiden kirjastojen aineistotietokannat Lapponica: http://www.lapponica.net HelMet: www.helmet.fi Vaski: www.turku.fi/vaski

Unten maille • 27

Nyt hän rakentaa iltamaailmaansa, tyynyistä, vilteistä, lukulampuista, yöpöydällä olevista kirjoista. Hän kokoaa ympärilleen illan, pimeyden, harvassa olevat tähdet, muistot Chaplinin säikähtäneistä kasvoista, vesilasin, herätyskellon, Elman joka sulkee oven, ja äidin joka istuu lyhyen hetken sängynlaidalla, avuttomana: mummi on vaikeasti sairas.

Sitten lumi ja yö ottavat vallan. Davi lukee hetken aikaa, nukahtaa kirjan ääreen, sammuttaa valon.

Koko maailma täyttyy nukkuvista ihmisistä, ja lumesta, johon kaikki kadut ja torit peittyvät.

Bo Carpelan: Lapsuus Suom. Caj Westerberg. Otava, 2008