20 13
TURUN KAUPUNGIN VAPAA-AIKATOIMIALA
VUOSIKERTOMUS 2013
2
Oho!
Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja kuntoilua - hyvää oloa! Toimialajohtaja Minna Sartes: Vapaa-aikatoimialan ensi askeleet ..........3 Kulttuurilautakunnan pj. Maija Perho: Taiteellisia voittoja ja laajaa yleisöyhteistyötä ...........................................4 Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat ..........................................5 Nuorisolautakunnan pj. Matti Niskanen: Työntekijät ovat vahvuutemme ..................................................................6 Nuorisolautakunnan avustukset ...............................................................7 Liikuntalautakunnan pj. Janina Andersson: Rakkaudesta liikuntaan ......8 Liikuntalautakunnan avustukset................................................................9 Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet ................................................10 Turun filharmoninen orkesteri / intendentti Emilie Gardberg: Filharmonikkojen kasvun vuosi 2013 ........................................................12 Turun kaupunginkirjasto / kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari: Kirjaston 150-vuotisjuhlavuosi oli menestyksekäs ..................................13 Turun kaupungin liikuntapalvelut / liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen: Turku liikuttaa kaikkia!....................................................14 Turun kaupungin nuorisopalvelut / nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio: Rautaista työtä nuorten hyväksi ............................15 Turun Kaupunginteatteri / vs. hallintopäällikkö Jere Pensikkala: Menestysmusikaalin Jekyll & Hyde siivittämänä kohti yhtiöittämistä......16 Turun museokeskus / vs. museopalvelujohtaja Olli Immonen: Suurien näyttelyhankkeiden vuosi..............................................................17 Svensk resumé...........................................................................................19–22 Organisaatiokaavio 2013.............................................................................23
TURUN VAPAA-AIKATOIMIALAN HALLINTO
3
Vapaa-aikatoimialan ensi askeleet Vuonna 2013 kaupungin uutta toimintamallia, jossa vapaa-aikatoimialan muodostaminen oli suurin organisaatiomuutos, toteutettiin ensimmäistä vuotta käytännössä. TOIMIALAA OHJAAVAT kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta. Palvelutuotanto koostui neljästä palvelualueesta (liikunta-, kirjasto-, nuoriso- ja museopalvelut) ja kahdesta sisäisestä tuottajasta (kaupunginteatteri ja -orkesteri) sekä yhteisestä hallinnosta. Toimialalla oli henkilötyövuosia 830 ja kokonaisbudjetin nettosumma oli 62 309 081 euroa. Yhteisen työskentelyn tuloksena toimialan toiminta-ajatus kiteytyi seuraavasti: Aktiivisuus elämäntavaksi. Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan elämäniloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa. Visiona vuodelle 2023 on Hyvän elämän Turku.
Toimialan yleisten tavoitteiden alle on kukin lautakunta työstänyt omat toiminta-ajatuksensa ja visionsa, joissa määritellään tarkemmin kunkin lautakunnan visio ja missio. Lautakunnat ovat työskennelleet paitsi erikseen myös yhdessä, ja hedelmällisissä keskusteluissa on löydetty rakennusaineita turkulaisten innostamisessa aktiivisuuteen. Samoin vapaaaikatoimialan viranhaltijoiden välinen yhteistyö on lähtenyt hyvin liikkeelle ensin toimialan johtoryhmässä, ja sen jälkeen sitouttaen eri palvelualueiden johtoryhmien jäsenet. Johtoryhmän ohjauksessa on alettu rakentaa uusia yhteisiä palveluja ja toimintaa ikäkaa-
VISIO 2023: Hyvän elämän Turku
Kulttuuri on erottamaton osa turkulaisten elämää ja syy tulla Turkuun
Turku liikuttaa - kaikkia!
MISSIO: Aktiivisuus elämäntavaksi
Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan elämäniloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa
Nuorisopalvelut mahdollistaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten tasapainoista elämää sekä omaehtoista kasvua
Kulttuuri luo jokaiselle pysyvää pääomaa muuttuvassa ajassa
Ku
ltt u
u r il a u t a k u
nt
talautakun kun ta Lii
lautakun oriso ta Nu
Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa
Liikkuminen elämäntavaksi!
a
KATSO TURUN VAPAA-AIKATOIMIALAN HALLINNON VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
MINNA SARTES. KUVA: MARTTI PUHAKKA / TURUN MUSEOKESKUS
ren mukaisissa työryhmissä samoin kuin alueellisen toiminnan mallia koko kaupunkiin Evivan (Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika -hanke) toimesta. Se, että aktiivisuus tulee elämäntavaksi yhä useammalle turkulaiselle, vaatii tehokasta viestintää ja markkinointia ja näiden kehittäminen yhteistyössä kaupungin viestinnän matriisin kanssa onkin ollut vapaa-aikatoimialan perustamisen suurimpia haasteita. Tämä työ jatkuu vuoden 2014 puolella. Kokonaisuutena voi todeta, että toimialan ensimmäinen vuosi on ollut rakentamisen aikaa. Paljon on jo saavutettu ja tehty, mutta paljon työtä on vielä edessäkin. Turkulaisten aktiivista elämäntapaa edistetään toteuttamalla kaupunkitason toimintamalliuudistuksen kolmea päätavoitetta. Parempi johtaminen ja päätöksenteko, asukasja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen edistävät vapaa-aikatoimialalla asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia Turussa. Minna Sartes Vapaa-aikatoimialan johtaja
4
TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA
Taiteellisia voittoja ja laajaa yleisöyhteistyötä Vuosi 2013 sisälsi taiteellisia voittoja ja myös ilahduttavaa toimintatulojen kasvua. ”Kulttuuri tekee hyvää” -periaate elää ja voi hyvin ja se on kantanut eteenpäin myös vuonna 2013 – sen ohella, että taiteen itseisarvo tunnustetaan toiminnan lähtökohtana. PUNAISENA LANKANA työssä on ollut myös kulttuuripalvelujen saatavuus ja siinä keskeisenä mm. yleisöyhteistyö ja taidelaitoksista jalkautumisen edistäminen. Taiteen vapaa kenttä – niin sopimuksen tehneet kuin avustuksia saaneet tahot – rikastuttivat monipuolisesti turkulaista taideelämää. Viime vuoden alusta toteutettu vapaaaikatoimialan – kulttuuri, nuoriso ja liikunta – yhdistyminen on avannut uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökuvioita, jotka esim. innostavat liikunnanharrastajia kulttuurin pariin ja päinvastoin. Myös tilojen yhteiskäyttöä on voitu lisätä. EVIVA-hanke on luonut pohjaa yhteistyölle ja sen laajentamiselle aluetyössä. Hankkeessa ja koko vapaa-aikatoimialalla on ollut vankka usko siihen, että aktiivinen vapaa-aika tuottaa hyvinvointia ja vahvistaa kilpailukykyä ja nojaavat näin kaupungin strategisiin lähtökohtiin. Lautakunnan yhteisissä pohdinnoissa päädyttiin seuraavaan visioon: Kulttuuri on erottamaton osa turkulaisten elämää ja syy tulla Turkuun. Turku on kansainvälisesti korkeatasoinen ja ennakkoluuloton kulttuurikaupunki.
Lautakunnassa on pidetty tärkeänä taiteen ja kulttuurin osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä edistävää merkitystä. Tätä tarkoitusta palvelee kulttuuripalvelujen saavutettavuus eli se, että varallisuus tai liikkumisen ongelmat eivät estäisi taiteen lähteille pääsyä. Konkreettinen keino osana tämän tavoitteen saavuttamista on Kimmoke-ranneke, joka takaa pienituloisille liikunnan ja kulttuurin ilot. Toinen tärkeä toimintamalli on yleisöyhteistyö; viedään taidetta kauppakeskuksiin, sairaaloihin, vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Kaupunginorkesteri on toteuttanut tavoitetta jalkautumalla ja tuottamalla nettikonsertteja. Pääkirjastosta on tullut suosittu monikulttuurinen kaupunkilaisten yhteinen olohuone, jossa kaikki ikäluokat viihtyvät. Lautakunta on pitänyt myös tärkeänä korkeatasoisten kulttuuripalvelujen tarjontaa osana matkailullista vetovoimaa ja kaupungin kilpailukykyä. Yksi viime vuoden kulttuuritarjonnan helmistä oli Kaupunginteatterin Jekyll ja Hyde, jonka esitykset myytiin loppuun kerta toisensa jälkeen. Kaupunginorkesterin konserttien suosion ja kuulijamäärän kasvu oli toinen ilon aihe, paljolti kapellimestari Leif Segersta-
MAIJA PERHO.
min ansiosta. Turun linnan historiasta kertovan perusnäyttelyn uusiminen on kolmas ilonaihe. Näyttely tarjoaa todella mielenkiintoisen tutustumiskohteen ja on tietosisällöltään ja visuaalisesti korkealla ammattitaidolla toteutettu. Jos tila antaisi myöden, luetteloa voisi jatkaa. Lautakunnan puolesta on ollut ilo työskennellä työstään innostuneiden kulttuurialan korkeatasoisten ammattilaisten kanssa. Maija Perho Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
5
Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat Turun kulttuurilautakunta jakoi avustuksia ja apurahoja taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuodelle 2013 kaikkiaan 1 210 335,88 euroa. Hakemuksia saapui yhteensä 245 ja avustuksia ja apurahoja myönnettiin 150 eri taholle. VAKIINTUNEILLE LAUTAKUNNAN kanssa kolmivuotisen sopimuksen tehneille instituutioille jaettiin yhteensä 981 532 euroa. Summa sisältää taiteen perusopetuksen avustuksia 56 940 euroa. Muiden yhdistysten ja työryhmien avustuksia jaettiin 134 405 euroa ja henkilökohtaisia taideapurahoja 74 954 euroa. Vuosittain yhdelle taiteilijalle myönnettävän Aboa-apurahan suuruus vuodelle 2013 oli 19 444,88 €. Kulttuuri- ja taideyhteisöjen avustuksia myönnettiin kaikkiaan 65 900 euroa, josta kirjallisuuteen myönnettiin viisi avustusta, yhteensä 4 600 euroa. Monitaiteen avustuksia myönnettiin kuusi, yhteensä 21 500 euroa. Esittävän taiteen (sis. näyttämö-, sirkus-,
performanssi- ja tanssitaide) avustuksia myönnettiin kuusi, yhteensä 12 500 euroa ja säveltaiteen avustuksia yhdeksän, yhteensä 27 300 euroa. Kulttuurin harrastustoiminta-avustuksia myönnettiin 51 905 euroa, josta kirjallisuuteen yksi avustus, 1 500 euroa, ja visuaaliseen taiteeseen (sis. animaatio-, elokuva-, media- valokuva- ja kuvataide) kuusi avustusta, yhteensä 5 050 euroa. Monitaiteen avustuksia myönnettiin neljä, yhteensä 5 500 euroa. Esittävän taiteen avustuksia myönnettiin 11, yhteensä 30 705 euroa ja säveltaiteen avustuksia 24, yhteensä 9 150 euroa. Projektiavustuksia myönnettiin yhteensä 16 600 euroa. Summa jakautui
ABOA-APURAHAN VUODELLE 2013 SAI KUVATAITEILIJA MIKA NATRI. KUVA: SIRPA SÄRKIJÄRVI
taiteenaloittain seuraavasti: visuaaliseen taiteeseen neljä avustusta, yhteensä 6 600 euroa, monitaiteeseen yksi avustus, 1 500 euroa, esittävään taiteeseen viisi avustusta, yhteensä 5 500 euroa sekä säveltaiteeseen yksi avustus, 3 000 euroa.
TAIDEAPURAHAT VUODELLE 2013 Henkilökohtaisia tai-
KUVATAIDE
MEDIATAIDE
Jokelin, Jantso
SIRKUSTAIDE
Kivelä, Mika
Mika Natrille taiteelli-
Aho, Henna
Ziegler, Sebastian
Janna, Haavisto
seen työskentelyyn ja
lautakunta myönsi 36
Hakanen, Jukka
henkilölle.
Halmesmaa, Anu
Saralehto-Rekola, Mailis Koskelin, Elina Meriruoho, Robert
SÄVELTAIDE
miseen. Aboa-apuraha
Hyttinen, Jorma
MUOTOILU
Teräsahjo, Timo
Fredriksson, Jussi
Sipilä, Saana
Wiik, Jenny
Fröjdö, Sam
Vähämaa, Veera
Harju, Kaj
deapurahoja kulttuuri-
ANIMAATIOTAIDE
Karsi, Jouna
Laakso, Antti
Ketola, Sirkku
Männistö, Joni
Lappalainen, Minna
VALOKUVATAIDE
Metsämäki, Mari
Vainio, Kari
ELOKUVATAIDE Niemi, Katja
Ojala, Markku
NÄYTTÄMÖTAIDE
Savola, Ismo
Molin, Sofia
ABOA-APURAHA Turun kulttuurilautakunta myönsi Aboa-
Ruohonen, Elina
KIRJALLISUUS
Rautiainen, Lauri
Sjöholm, Minna
Franck, Mia
Tähtinen, Iisa
Toivonen, Toni
Hirvonen, Esa
apurahan kuvataiteilija
näyttelyiden toteuttaon vuoden työskentelyapuraha, jonka suuruus vuodelle 2013 oli 19 444,88 €
6
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA
Työntekijät ovat vahvuutemme Aloitin kauteni nuorisolautakunnan puheenjohtajana ilman varsinaista kokemusta Turun nuorisopalveluista. Asuin lapsuuteni Suikkilassa, jossa ei ollut nuorisotaloa, mutta partion kautta Pansion nuorisotilat ovat tulleet tutuksi. Heti vuoden alussa päätin, että otan asioista perinpohjaisesti selvää ja olen aktiivisesti lautakunnan kanssa kehittämässä nuorisopalveluita.
ENSIMMÄISENÄ hämmästyin siitä, kuinka sitoutuneita nuorisopalvelujen parissa työskentelevät turkulaiset ovat - nuorisopalveluissa työskenteleminen on heille enemmän kuin vain työ. Nuorisopalvelujen työntekijät ovat todellisia ammattilaisia - heille työskentely nuorten kanssa on elämäntapa.
tista taivalta! Vuoden aikana nuorisotoimi vieraili Pietarissa ja Pietarin nuorisokomitean delegaatio tutustui joulukuussa nuorisopalveluihimme Turussa. Näiden vierailujen tulos tulee näkymään turkulaisille nuorille lisääntyneinä palveluina ja mahdollisuutena osallistua kansainvälisiin tapahtumiin.
Taloudellisesti tiukoista ajoista huolimatta nuorispalvelut on pystynyt ylläpitämään ja kehittämään palveluitaan. Kaupunkiimme perustettiin viimein nuorisovaltuusto 13–18-vuotiaille turkulaisille. Tämä on hieno merkki siitä, että kaupunkimme johto haluaa kehittää Turkua yhdessä nuorten kanssa.
Kansainvälisyys on parhain tapa toimia ennakkoluuloja vastaan!
Vuonna 2013 juhlittiin myös Turku-Pietari-ystävyyskaupunkisuhteen 60-vuo-
Haluan kiittää Turun kaupungin nuorisopalvelujen henkilöstöä ja lautakuntaa viime vuodesta ja toivottaa iloisia hetkiä vuodelle 2014!
MATTI NISKANEN. KUVA: MARIA VAKKAMAA
Matti Niskanen Nuorisolautakunnan puheenjohtaja
7
Nuorisolautakunnan avustukset Turun nuorisolautakunta jakoi avustuksia nuorisotoiminnan tukemiseen vuodelle 2013 yhteensä 300 000 euroa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 101 ja avustuksia myönnettiin 92 eri taholle. NUORISOLAUTAKUNTA on tehnyt neljän nuorisojärjestön kanssa kumppanuussopimuksen. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävällä sopimuksella tavoitellaan, että nuorisolautakunta vahvistaa järjestön nuorisotoiminnan pitkäjänteisyyttä sekä nuorisotoiminnan kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti. Järjestön tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaisia nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen kehittämistoimenpiteiden ja nuorisolautakunnan toiminta-ajatuksen kanssa. Sopimuspohjaista avustusta jaettiin yhteensä 85 000 euroa.
Toiminta-avustusta myönnettiin turkulaisten nuorisoyhdistysten ja niihin rinnastettavien aluejärjestöjen sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen yhteensä 43 yhdistykselle kaikkiaan 190 000 euroa. Näistä 8 oli poliittisia nuorisojärjestöjä, 14 partiotoimintaa harrastavaa yhdistystä ja 21 erilaista harrastustoimintaa järjestävää nuorisoyhdistystä.
nuorten itsensä järjestämän nuorisotoiminnan ja nuorten vapaiden toimintaryhmien taloudelliseen tukemiseen. Alkuvuoden projektiavustuksia myönnettiin 24 toimijalle ja loppuvuonna 21:lle. Projektiavustuksia myönnettiin mm. leiri- ja retkitoimintaan, kurssi- ja kerhotoimintaan, tapahtumien järjestämiseen, koulutuksiin ja kansainväliseen toimintaan.
Projektiavustuksia myönnettiin kaksi kertaa vuoden aikana yhteensä 25 000 euroa. Tämä avustus on tarkoitettu
25 000
85 000
Toiminta-avustus (43 kpl) Sopimuspohjainen avustus (4 kpl) Projektiavustus 2 x vuosi (24/21 kpl)
190 000
Avustusten määrä yhteensä 300 000 €. Avustusten saaneita järjestöjä ja ryhmiä yhteensä 92.
8
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA
Rakkaudesta liikuntaan Yhdessä ideoiminen yli kaikkien rajojen on selvästi ollut tämän vuoden teemana liikuntalautakunnassa. Haluamme ottaa laajan porukan mukaan yhteistyöhön, jolla saadaan Turku liikuttamaan jokaista.
KOKO LIIKUNTALAUTAKUNTA on alusta asti ollut sydämellään mukana pohtimassa, miten näinä tarkan euron aikoina voisimme kaikesta huolimatta parantaa turkulaisten innostusta liikkumiseen. Yksi hyvä esimerkki tästä on aivan ensimmäisissä kokouksissamme tehty kaikkien lautakuntajäsenten yhteinen aloite työttömien aktivoimiseksi, joka ajoittui samaan kohtaan virkamiesten hienon valmistelutyön kanssa. Tästä seurasi, että saimme ylpeinä esittää maailmalle uuden Kimmokerannekkeen, joka mahdollistaa yhä useammalle turkulaiselle liikunnasta, kulttuurielämyksistä ja urheilun huippuhetkistä nauttimisen. Kohderyhmä laajeni alkuperäisestä ajatuksesta niin, että Kimmoke-rannekkeen voivat hankkia KELA:n työkyvyttömyyseläkettä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, kuntoutustukea tai kotoutumistukea saavat sekä kaupungin perustoimentuloasiakkaat. Tämä oli hyvä esimerkki liikunnan ja kulttuurin yhteistyöstä, jota olemme harrastaneet tänä vuonna vielä nuo-
risolla vahvistettuna. Meillä kaikilla on yhteiset tavoitteet aktivoida kaikkia turkulaisia hyvään elämään, jossa nauretaan, liikututaan ja hikoillaan yhdessä. Etenkin nuorten saaminen mukaan on ollut tärkeä tavoite, sillä vielä 12-vuotiaina lapsemme ovat liikunnallisesti aktiivisimpien joukossa, mutta 16-vuotiaina jo miltei passiivisimpia. Tämän ongelman korjaamiseen olemme kutsuneet mukaan myös koulutoimen, jolla on paras kontaktipinta kaupunkimme nuoriin. Hyvä paikka yhteistyölle on myös ollut seuraparlamentti, joka on antanut lautakunnalle tärkeää ruohonjuuren viestiä seura-aktiivien näkökulmasta. Näillä viesteillä on ollut vaikutusta lautakunnan päätöksiin. Tapamme tehdä päätöksiä on ollut harvinaisen hyvä siinä mielessä, että olemme jo valmisteluvaiheessa keskustelleet erittäin paljon virkamiesten ja luottamusmiesten kesken ja hakeneet yhteistä säveltä. Näin itse kokouskäsittely ei ole ollut kovinkaan
JANINA ANDERSSON. KUVA: SEILO RISTIMÄKI
rankkaa, kun olemme etukäteen keskustelleet aiheista usein ja antaumuksella. Liikuntatoimen virkamiehet, jotka aika suureksi osaksi ovat kylläkin naisia, ovat selvästi kutsumustyössään, mikä näkyy heidän tavassaan todella välittää asiakkaistaan, eli turkulaisista, enemmän tai vähemmän liikkuvista ihmisistä. Se, että kaikki ovat kokouksissamme rakkaudesta liikuntaan, on tehnyt koko tästä vuodesta todella hauskan ja innostavan, taloudellisista huolista huolimatta. Janina Andersson Liikuntalautakunnan puheenjohtaja
9
Liikuntalautakunnan avustukset Turun liikuntalautakunta jakoi avustuksia urheiluja liikuntaseurojen sekä muiden liikuntaa järjestävien yhdistysten toiminnan tukemiseen vuodelle 2013 yhteensä 1 491 808,95 euroa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 925 ja avustuksia myönnettiin 233 eri taholle.
700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0
TOIMINTA
2012 toteutum a yht. 1 498 614,00 €
686 273
672 741,50
555 000
555 000
37 000
37 000
Vammaisavustaja-avustus
7 000
8 800
Maahanmuuttajayhdistysten toiminta-avustus
2 256
3 000
Urheilu- ja liikuntaseurojen toiminta-avustus Erityisryhmien toiminta-avustus
Projektiavustus
20 000
Kansainvälinen toiminta
65 017
68 941,50
OLOSUHTEET
635 843
635 387,31
Avustus harjoitustilavuokrien korvaamiseen
587 743
549 409,81
Maahanmuuttajayhdistysten toiminta-avustus
48 100
85 977,50
OSAAMINEN
99 805
116 680,14
Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen
89 005
105 430,14
Nuoren urheilijan stipendi & Sinettiseura-tunnustus
10 800
11 250
ERITYISAVUSTUKSET
76 693
67 000
Paavo Nurmi -keskuksen avustus
30 000
30 000
Alueuimahalliavustus
31 693
22 000
Avustus suunnistuskarttojen tekemiseen
15 000
15 000
2013 toteutum a yht. 1 491 808,95 €
10
Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA 2013 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Maija Perho, pj. (Kok.)
Maija-Leena Kero (Kok.)
EDUSTAJA:
Anita Birstolin, varapj. (Vihr.)
Rebecca Frilund (Vihr.)
Petja Raaska (SDP),
Rainer Grannas (SDP)
Tomi Flemming (SDP)
varajäsen Aimo Massinen (SDP)
Kari Kanala (Vihr.)
Mika Lamminpää (Vihr.)
Jari Laine (PS)
Mikael Andersson (PS)
Velimatti Lehtonen (Kok.)
Jouni Elomaa (Kok.)
Asko Mäki (Vas.)
Jonni Saloluoma (Vas.)
Jaana Mäki-Tuominen (Kok.)
Arja von Schöneman (Kok.)
Maija Nieminen (Vas.)
Mervi Uusitalo (Vas.)
Taru Pätäri (SDP)
Katja Lehmussaari (SDP)
Seppo Sarelius (Kok.)
Pertti Perko (Kok.)
Esa Silander (SDP)
Heikki Palmu (SDP)
Terhi Vörlund-Wallenius (RKP)
Ann-Helen Berg (RKP)
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA 2013 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Janina Andersson, pj. (Vihr.)
Heidi Haapala (Vihr.)
EDUSTAJA:
Tuomas Viljamaa, varapj. (Kok.)
Timo Virtanen (Kok.)
Saara-Sofia Sirén (Kok.),
Satu Alanen (Kok.)
Sari Ahola (Kok.)
varajäsen Olli Manni (Kok.)
Juuso Kallio (Kok.)
Mikko Pousi (Kok.)
Satu Koskinen (Kok.)
Merja Jämsäläinen (Kok.)
Ville Lintunen (SDP)
Heikki Grönlund (SDP)
Joni Lähteenmäki (Vihr.)
Jussi Soro (Vihr.)
Raili Meltovaara (PS)
Juha Laine (PS)
Olavi Mäenpää (SVR)
Kari Suursuo (SVR)
Liisa Norontaus (Vas.)
Tea Mattila (Vas.)
Laura Palmunen (SDP)
Anne-Mari Pollari (SDP)
Pekka Rautee (Vas.)
Mika Raita (Vas.)
Tini Vehviläinen (SDP)
Pentti Sonck (SDP)
11
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA 2013 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Matti Niskanen, pj. v.2013–2014 (Kok.)
Anton Koponen (Kok.)
EDUSTAJA:
Petra Peltonen, varapj. (SDP)
Jutta Valkama (SDP)
Roda Hassan (Vihr.),
Mohammad Azizi (Kok.)
Joel Salonen (Kok.)
varajäsen Jukka Vornanen (Vihr.)
Jutta Wirén (Kok.)
Veronica Varjonen (Kok.)
Miira Raiskila (Kok.)
Vera Löthman (Kok.)
Mari Lahti (SDP)
Artturi Jyrkkänen (SDP)
Oussama Yousfi (SDP)
Sameli Valkama (SDP)
Mirjami Asikainen (Vihr.)
Heidi Sanevuori (Vihr.)
Samuli Shintami (Vihr.)
Amro el-Khatib (Vihr.)
Anna Mäkipää (Vas.)
Laura Aalto (Vas.)
Saska Heino (Vas.)
Tuomas Polo (Vas.)
Tuomas Tähti (PS)
Pekka Ohvo / Pekka-Juhani Elomaa
Beata Björkvall / Matilda Karlsson
(PS)
(RKP)
Matilda Karlsson / Maisa Lindqvist (RKP)
ESITTELIJÄ KAIKISSA EM. LAUTAKUNNISSA: Minna Sartes, vapaa-aikatoimialan johtaja
12
TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI
Filharmonikkojen kasvun vuosi 2013 Turun filharmoninen orkesteri kasvatti vuoden 2013 aikana yleisöänsä ja näkyvyyttänsä ilahduttavasti. Yleisö otti orkesterin ylikapellimestarin omakseen ja Leif Segerstamin konsertit olivat hyvin suosittuja. Myös taiteelliselta tasoltaan orkesterin kehitys sai ansaittua positiivista palautetta. KEVÄTKAUTEEN 2013 mahtuivat mm. Leif Segerstamin 69-vuotiskonsertti, hulppea Richard Straussin Alppisinfonia, jossa mukana lähes 120 muusikkoa, ja ylistetty Disneykonsertti, joka täytti Konserttitalon tuhansilla lapsilla ja nuorilla. Kevään kapellimestareihin kuuluivat Segerstamin lisäksi mm. Santtu-Matias Rouvali ja Dima Slobodeniouk. Solistina ihastuttivat mm. Anna-Liisa Bezrodny, Kristóf Baráti, Pekka Kuusisto, Roope Gröndahl, Samuli Peltonen sekä valloittava kontrabasisti Edicson Ruiz. Orkesteri jalkautui ennätyksellisen laajasti ja esiintyi joka puolella Turkua, ostoskeskuksista sairaaloihin ja uimahalleista pankkikonttoreihin. Syyskaudella TFO sai kutsun Pietariin juhlistamaan Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkien 60-vuotisjuhlaa. Ohjelmaksi valittiin Pia Segerstamin tähdittämä konsertti Isältä tyttärelle. Pietarin-vierailu oli suurmenestys ja johti uusintakutsuihin vuosille 2014–16. Orkesterin uusi soolosellisti Roi Ruottinen teki solistidebyyttinsä ensimmäisellä työviikollaan korvaten sairastuneen Andreas Brantelidin. Orkesteri toimi myös viihdemusiikin tulkitsijana Abba-konserteissa ja
Paula & Mikko -konsertissa. Matti Salminen -gaala marraskuussa osoitti kunniaa Verdin ja Wagnerin juhlavuosille. Salminen ja Segerstam yhtyivät myös spontaaniin ylimääräiseen Sibeliuksen Ristilukin myötä, jolla pyrittiin vaikuttamaan uuden musiikkitalon rakentamissuunnitelmiin. Syksy sisälsi myös ylistetyn yhteistyöproduktion W.A.Mozartin Figaron häät Åbo Svenska Teaterissa. Vuoden aikana filharmonikoiden pienryhmät konsertoivat niin TallinkSilja -laivalla ja paikallisbusseissa kuin Turun kauniissa kartanoissakin. Turun linnan suositut lauantaikonsertit vetivät hyvin yleisöä, ja erityisen lämmin tunnelma oli konsertissa, jossa orkesterin II-viulistit valtasivat areenan ennenäkemättömän laajalla omalla konsertilla. Filharmonikoiden tilaisuuksissa vieraili yhteensä 65 136 kuulijaa, joka on 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumia oli yhteensä 167, joka on niin ikään yli 30 enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkkokonsertteja toteutettiin 12. Orkesterin yleisöpalveluita paran-
KATSO TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
EMILIE GARDBERG. KUVA: SEILO RISTIMÄKI
nettiin mm. uudella kulttuurikaupalla, joka avasi ovensa toukokuussa. Kauppa mahdollistaa asiakkaiden asioimisen talolla myös konserttien ulkopuolella. Vuoden aikana eläköityi pitkäaikaisia muusikoita: soolosellisti Seppo Eirola jätti talon 25 vuoden palveluksen jälkeen, ja soolohuilisti Ilari Lehtinen päätti orkesteriuransa Verdin Requiemin säveliin. Henkilökunta vastasi erinomaisesti lisääntyneisiin vaatimuksiin ja tiiviimpään tahtiin. Taiteellinen taso on ollut jatkuvassa nousussa Segerstamin saapumisen jälkeen, ja muusikoiden innostus ja yhteistyökyky on tarttunut myös yleisöön. Orkesteri on saanut upeaa palautetta ansiokkaasta toiminnastaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Emilie Gardberg Intendentti
13
TURUN KAUPUNGINKIRJASTO
Kirjaston 150-vuotisjuhlavuosi oli menestyksekäs Juhlavuosi näkyi kautta koko vuoden ja levittäytyi kaikkiin kirjastoihin tapahtumina, näyttelyinä ja asiakastapaamisina.
INKERI NÄÄTSAARI. KUVA: KARI VAINIO
KIRJASTON KÄYTTÖ kasvoi ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Turun kirjastoissa oli vuoden aikana lähes 1,9 miljoonaa käyntiä (10,6/asukas) ja yli 3 miljoonaa lainaa (16,9/asukas). Lasten aineiston lainaus lisääntyi 6,6 % ja ylitti miljoonan rajan. Pääkirjasto oli runsaalla 1,3 miljoonalla käynnillään edelleen Suomen vilkkain yleinen kirjasto. Vuoden aikana palveluja tarjottiin 347 päivänä, ja Turun kirjastoissa järjestetyt runsaat 1 800 tapahtumaa houkuttelivat 35 250 osanottajaa. Juhlinnan lisäksi kirjaston toiminnassa painottuivat integroituminen osaksi
vapaa-aikatoimialaa, Vaski-yhteistyön syventäminen, digitaalisen aineiston käyttömahdollisuuksien lisääminen ja mediakasvatuksen kehittäminen.
oli 1,2 milj. käyntiä. Turun kirjaston laskennallinen osuus yhteisesti tuotetuista verkkokäynneistä oli runsaat 1,5 miljoonaa.
Kirjasto uudisti toimintamalliaan ja sovitti sen kiinteämmin osaksi vapaa-aikatoimialaa. Vaski-kuntien kanssa hyväksyttiin uusi yhteistoimintasopimus ja laadittiin yhteiset kokoelmalinjat.
Kirjastoon hankittiin 61 302 teosta, mikä tekee 340 teosta tuhatta asukasta kohti. Lehtiä tilattiin 2 091 vuosikertaa ja lisäksi oli tarjolla 2 300 sähköistä lehteä.
Tilahankkeista 60-vuotisjuhlavuottaan viettävän Vasaramäen kirjaston peruskorjaus valmistui ja Hirvensalon koulun hankesuunnittelu eteni.
Vuoden 2013 aikana laajennettiin e-kirjavalikoimaa ja monipuolistettiin sähköisten aineistojen tarjontaa. Ellibsin e-kirjapalvelun kokoelmaa kartutettiin ja toukokuussa otettiin Vaski-kirjastoissa käyttöön uusi ekirjapalvelu Overdrive. Vuoden lopussa kirjastojen asiakkaille oli tarjolla noin 1 660 e-kirjaa ja 90 e-äänikirjaa.
Lainaajien määrä kasvoi usean vuoden vähenemisen jälkeen. Henkilölainaajia oli 66 529 eli 38,8 % Turun väestöstä. Lisäksi oli 901 yhteisölainaajaa; nämä ovat pääasiassa koululuokkia ja päiväkoteja. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 93 % vastaajista oli tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Tyytyväisyys oli lisääntynyt kaikilla muilla osa-alueilla paitsi verkkokirjaston palveluissa. Tavoitteena onkin uudistaa verkkokirjasto ja liittyä kansalliseen Finna-hakupalveluun. Vaski-kirjaston yhteisessä verkkokirjastossa oli vuoden aikana yhteensä runsaat 1,3 milj. käyntiä. Lisäksi kirjaston muissa verkkopalveluissa
KATSO TURUN KAUPUNGINKIRJASTON VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
Maakuntakirjastotoimintaa kehitettiin uudistetun kirjastoasetuksen mukaisesti. Toiminnan painopistettä on siirretty kehittämiseen ja palvelujen uudistamiseen ja sen tukemiseen maakunnassa. Varsinais-Suomen maakuntakirjastona Turun kaupunginkirjasto järjesti alueen 15 täydennyskoulutuspäivää, joihin osallistui noin 700 kirjastoammattilaista eri puolilta maakuntaa. Inkeri Näätsaari Kirjastopalvelujohtaja
14
TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT
Turku liikuttaa kaikkia! Kertomusvuosi 2013 oli merkittävästi uudistuneen lautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Uusia jäseniä oli peräti kymmenen kolmestatoista. Erinomaisessa yhteistyössä lautakunnan ja valmistelijoiden kanssa saatiin aikaiseksi uusi visio ”Turku liikuttaa kaikkia” sekä tavoitteet ja toimenpiteet neljän seuraavan vuoden liikunnan edistämistyölle. VUOSI oli myös sikäli erilainen, että liikuntapalvelut olivat ensimmäistä vuotta osana vapaa-aikatoimialaa yhdessä nuorison, kirjaston, museopalveluiden sekä kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin kanssa. Lisääntyneen yhteistyön avulla suunniteltiin monia uusia vapaa-ajan palveluja kuntalaisten aktivoimiseksi samalla hakien synergiaetuja entisiin toimintatapoihin verrattuna. Ominaista liikuntapalveluille on ollut verkostoituminen paikallisesti kolmannen sektorin ja muiden toimialojen sekä kansallisesti keskeisten liikunta-alan toimijoiden ja vaikuttajien kesken. Myös seuraparlamenttiyhteistyö sekä yhdentoista kunnan liikuntapalvelujen yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Toiminnallisesti vuosi sujui suunnitelmien mukaisesti. Palkintona pitkäjänteisestä työstä saatiin kansallisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH-tutkimus) tulos,
jonka mukaan turkulaisten aikuisten liikunta-aktiivisuus oli kasvanut vuoteen 2010 verrattuna huomattavasti. Nuorten liikunta-aktiivisuudessa kehityssuunta on ollut valitettavasti tosin lievästi päinvastainen. Sekä asukkaiden että urheiluseurojen tyytyväisyys Turun liikuntapalveluihin on kasvanut, ja asukkailta ja seuroilta saamamme tunnusluvut ovat kansallista huippua. Vuoden suurin takaisku koettiin, kun kaupunki ei onnistunut saamaan kilpailuehdot täyttävää palloiluhalliehdotusta, ja sen takia hallihanke on päätetty siirtää vuodelle 2016. Taloudellisesti vuosi oli ongelmallinen ja päätyi poikkeuksellisesti n. 0,5 ME:n alijäämään. Suurin yksittäinen tekijä oli saneerauksen jälkeen ensimmäisen, melkein täyden vuoden avoinna ollut Impivaaran uimahalli, jonka menot ylittyivät ja tulot alittivat talousarvion. Myös muiden isojen liikuntalaitosten korkeat energiakulut yllättivät.
KATSO TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
ARTO SINKKONEN. KUVA: MERJA MÄKELÄ
Tarkemmin kolmen tulosalueemme toimintaa kuvataan osastoittain liikuntapalveluiden toimintakertomuksessa. Tulevat vuodet tulevat olemaan kuntataloudessa taloudellisesti poikkeuksellisen niukat. Pienenä ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin reagoivana yksikkönä liikuntapalvelut ja sen satapäinen ammattitaitoinen henkilökunta katsovat kuitenkin luottavaisina liikunnan tulevaisuuteen, korostaahan valmisteilla oleva uusi liikuntalakikin edeltäjäänsäkin painokkaammin liikunnan tärkeyttä ja merkitystä keskeisenä kansalaisten hyvinvoinnin kulmakivenä. Arto Sinkkonen Liikuntapalvelujohtaja
15
TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT
Rautaista työtä nuorten hyväksi Vuosi 2013 oli uuden vapaa-aikatoimialan ja vuosiksi 2013–2016 valitun nuorisolautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Vuosi alkoi upeasti, kun pitkäaikainen nuorisosihteerimme Leena Aho sai opetus- ja kulttuuriministeriön 10 000 euron tunnustuspalkinnon merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. NUORISOPALVELUT halusivat tuoda nuorten näkökulmaa päättäjien tietoon kutsumalla kaupunginvaltuutettuja ja muiden toimialojen päättäjiä Hilton-dokumenttielokuvaan, joka kertoi nuorten syrjäytymisestä. Tilaisuus herätteli ja aiheutti vilkasta keskustelua. Nuorisolautakunta loi toimintakaudelle tavoitteet ja painopisteet, jotka ohjaavat nuorisopalvelujen tulevien vuosien toimintaa ja näyttävät suuntaa. Yhteistyö vapaa-aikatoimialan muiden palvelualueiden kanssa on ollut tiivistä. Myös liikunta-, kulttuuri- ja nuorisolautakunta ovat lisänneet yhteistyötä ja pitäneet yhteisseminaareja. Uusia palveluja vuonna 2013 olivat mm. nuorille jaettavat kesätyösetelit, joiden avulla nuoret työllistyivät yrityksiin ja järjestöihin. Kesällä Seikkailupuisto sai paljon näkyvyyttä, kun Ystävyyden sillan rakennusprojektin kävi käynnistämässä tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio yhdessä Saksan liittopresidentin puolison Daniela Schadtin kanssa.
Rock Academy -toiminnassa luotiin uusia mahdollisuuksia nuorille mm. TPS Hockey ja Ruisrock -yhteistyön avulla. Loppuvuodesta saimme ilouutisen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Rock Academy -hankkeelle kolmevuotisen rahoituksen, ja hanke laajenee muihin kaupunkeihin. Hankkeesta vastaa Turku. Loppuvuodesta käytiin Turun ensimmäiset nuorisovaltuustovaalit. Vaalit sujuivat hyvin ja äänestysprosentti oli onnistunut. Nuorisovaltuusto aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Vuosi 2013 oli Pietarin ja Turun kaupunkien yhteistyön 60-vuotisjuhlavuosi. Vierailuja tehtiin puolin ja toisin ja delegaatioihin osallistui niin päättäjiä, viranhaltijoita kuin nuoriakin. Teemoina oli mm. kulttuurinen nuorisotyö ja suvaitsevaisuus. Haluan lämpimästi kiittää kuluneesta vuodesta nuorisolautakuntaa, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme. Meillä on taas takanamme työntäyteinen vuosi. Yhdessä olemme
KATSO TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
ANNINA LEHTIÖ-VAINIO. KUVA: MARIA VAKKAMAA
aikaansaaneet paljon hyvää turkulaisille lapsille, nuorille ja perheille. Tästä on hyvä jatkaa. Annina Lehtiö-Vainio Nuorisopalvelujohtaja
16
TURUN KAUPUNGINTEATTERI
Menestysmusikaalin Jekyll & Hyde siivittämänä kohti yhtiöittämistä! Turun Kaupunginteatterin toiminta keskittyi vuonna 2013 monelta osin teatterin yhtiöittämisen valmisteluun ja peruskorjaushankkeen läpiviennin varmistamiseen, keskiössä oli valmistautuminen tulevaan. TOIMINTAVUODEN ehdottomiin menestystarinoihin kuuluu musikaali Jekyll & Hyde, joka sai Suomen kantaesityksensä Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä helmikuussa. Esityksen näki vuoden mittaan reilut 26 000 katsojaa täyttöasteen ollessa huikeat 95,6 %. Esitys sai ansaitusti sekä yleisön että kriitikoiden suosion. Esityksen upeasta visuaalisesta maisemasta vastannut suunnitteluryhmä palkittiin työstään Turun teatterikerhon tunnustuspalkinnolla.
nähtiin myös Sopukka-näyttämöllä, jossa mm. New Baltic Drama 2011 -näytelmäkirjoituskilpailun Suomen voittajateksti Lauluja harmaan meren laidalta sai kantaesityksensä keväällä. Esitys vieraili Tampereen Teatterikesän ohjelmistossa, minkä lisäksi useat kansainväliset festivaalit osoittivat kiinnostusta produktiota kohtaan. Kantaesityksensä Sopukassa sai syksyllä Riku Korhosen EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 voittanut teos Lääkäriromaani.
Päänäyttämön syksyä värittivät yhteistyöt, kun pitkän ideoinnin tuloksena Turun Kaupunginteatteri ja Turun Nuori Teatteri toteuttivat Romeo+Julia -tuotannon, jossa Shakespearen klassikkoon tuotiin eloa ja särmää tanssinumeroilla sekä nykypäivän musiikilla. Päänäyttämöllä yhteistyötä jatkettiin Turun Kesäteatterin kanssa ja kantaesityksenä nähtiin Risto Räppääjä ja Nukkavieru Nelli. Päänäyttämöllä jatkoivat vuoden 2012 ohjelmistosta Kuijoen silta, Kirsikkapuisto sekä Turun Kesäteatterin kanssa tuotettu Peppi Pitkätossu.
Sopukassa nähtiin lisäksi mm. Åbo Svenska Teaternin ja Grus Grus Teatterin kanssa toteutettu Ingmar Bergmanin Persona. Osana Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkitoiminnan 60-vuotisjuhlallisuuksia juhlistettiin teatteriteoreetikko ja -ohjaaja Konstantin Stanislavskin syntymän 150-vuosipäivää Baltiski Dom -teatterin vierailulla. Osana yhteistyötä teatterin näyttelijöille järjestettiin mestarikurssi venäläisen ohjaaja Kama Ginkaksen johdolla.
Sisällöllisesti kiinnostavia esityksiä
Esitystoiminnan lisäksi toimintavuotta väritti teatteritoiminnan siirtyminen Turun Kaupunginteatteri Oy:lle
KATSO TURUN KAUPUNGINTEATTERIN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
JERE PENSIKKALA. KUVA: ROBERT SEGER
1.1.2014 alkaen. Teatteritoiminnan järjestämisvastuun siirtäminen yhtiölle oli laaja, koko toimintaa läpikäynyt prosessi, joka alkoi jo keväällä 2013 ja vaati koko henkilöstön panosta. Yhtiöittämisen lisäksi teatteria työllisti kauan odotetun peruskorjaushankkeen suunnittelu, joka käynnistyi todenteolla keväällä 2013, kun pääsuunnittelijaksi valittiin LPR-Arkkitehdit Oy. Peruskorjaushankkeeseen liittyvät teatterin väistötilat vuosina 2014–2016, jolloin toiminta hajautuu useisiin kohteisiin ympäri kaupunki. Esitystoiminnan painopiste on väistövuosien aikana Logomossa, jonne Kaupunginteatteri saa uudet teatteritoimintaan varta vasten rakennetut tilat. Jere Pensikkala Vs. hallintopäällikkö
17
TURUN MUSEOKESKUS
Näyttelymenestyksien vuosi Vuosi oli Museokeskukselle sisällöllisten ja määrällisten tavoitteiden kannalta hyvä. Museot kasvattivat kävijämääriään, ja taloudellinen tulos oli ylijäämäinen. UUSI ORGANISAATIO, kaupungin uudistumisohjelma ja uuden valtuustokauden tavoitteet ovat merkinneet organisaation kehittämiseen liittyvää työtä. Uusia toimintamalleja on haettu yhdessä muiden palvelualueiden kanssa. Yhteistyötä ja synergiaa tuntuu löytyvän helposti. Kaupunkilaisten hyvinvointiin ja alueen kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet ovat yhteisiä kaikille uuden organisaation toimijoille. Taidekokoelma karttui usean turkulaisen taiteilijan teoksilla. Merkittävin kokoelmiin liitetty lahjoitus oli Olavi Sundell (1943–1998), Aila SundellWeckman, Minka ja Mira Sundell -kokoelma, joka sisälsi 326 teosta. Myllysillan prosenttitaideteos, Kari-Petteri Kakon Tähtiin tähyävät valmistui sillan päätyjen istuskeluportaikkoihin. Neljästä pronssihahmosta koostuva teoskokonaisuus julkistettiin Turun päivänä 15.9. Yhteensä taidekokoelmat karttuivat 429 teoksella. Kulttuurihistoriallista kokoelmaa täydennettiin mm. Turun kaakelitehtaan, Kupittaan Saven, Kupittaan Kulta Oy:n ja Auran Kultaseppä Oy:n valmistamilla tuotteilla, Otto Korhosen valmis-
tamilla huonekaluilla sekä lukuisilla juhla- ja muistorahoilla ja Turku-aiheisilla merkeillä ja mitaleilla. Kokoelmien osalta yhteistyö ja työnjako koko Suomen tasolla edistyi valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmatoiminnan (TAKO) puitteissa. Kulttuuriympäristöön liittyvä MIP-tietokanta otettiin laajemmin käyttöön ja valokuvien hallintaan hankittiin uusi tietokanta. Museoiden vaihtuvat näyttelyt saivat hyvän asiakaspalautteen. Kuutti Lavosen näyttely Ensemble – Yhdessä oli vuoden vetovoimaisin näyttely WAM:issa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi juhlallisin menoin Turun linnan uuden perusnäyttelyn. Museoiden työpaja- ja opastustoiminta oli monipuolista ja runsasta. Museokeskuksen museoissa ja gallerioissa vieraili vuonna 2013 yhteensä 234 141 kävijää. Turun linna ylitti 121 369 kävijällään kulttuuripääkaupunkivuoden kävijämäärän. Wäinö Aaltosen museo kasvatti kävijämäärää lähes neljällä tuhannella yltäen 29 185 vierailuun. Myös Kuralan Kylämäki tavoitteli aikaisempia kävijämääriä 12 792 kävijällä. Marraskuussa Museokeskus avasi
KATSO TURUN MUSEOKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
OLLI IMMONEN. KUVA: RAAKKEL NÄRHI
uuden kirjakaupan Brinkkalan taloon, samoissa tiloissa jo entuudestaan toimivan Turun Taidelainaamon yhteydessä. Uusia julkaisuja ilmestyi yhteensä neljä, mm. Museokeskuksen toimintaa käsittelevä Museo matkalla huomiseen sekä Irja Sahlbergin kartanotutkimuksista kertova Rakkaudesta rakennuksiin. Taide- ja valokuvakokoelmista koostettu kokoelmapedagoginen kulttuuripalvelu Mitä kuvat kertovat sinulle? julkaistiin verkkoon. Museo ryhtyi aktiivisesti hyödyntämään sosiaalista mediaa toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Olli Immonen Vs. museopalvelujohtaja
18
SVENSK RESUMÉ s. 19–22 KONSTNÄR KARI-PETTERI KAKKOS VERK TÄHTIIN TÄHYÄVÄT OFFENTLIGGJORDES PÅ ÅBODAGEN. FOTO: TONI KANDELIN / ÅBO MUSEICENTRAL
19 FÖRVALTNINGEN FÖR ÅBO STADS FRITIDSSEKTOR
Fritidssektorns första steg År 2013 var det första verksamhetsåret där den nya verksamhetsmodellen med den nya fritidssektorn, som var en stor organisationsförändring inom Åbo stad, märktes i praktiken. SEKTORN STYRS av kultur-, idrotts- och ungdomsnämnden. Tjänsterna producerades av fyra tjänsteområden (idrotts-, biblioteks-, ungdoms- och museitjänsterna) och två interna producenter (stadsteatern och -orkestern), samt den gemensamma administrationen. Sektorn har 830 årsverken och en helhetsbudget på nettosumman 62 309 081 euro. Genom det gemensamma arbetet har sektorns verksamhetstanke utkristalliserat sig till det följande: Aktivitet som livsstil. Vi erbjuder åboborna livsglädje, upplevelser, motion, kunskap och
kunnande både till vardag och till fest. Visionen för 2023 är Det goda livets Åbo. Utöver de övergripande målen för sektorn har varje nämnd arbetat med sin egen verksamhetstanke och vision, där respektive nämnds vision och mission klargörs närmare. Nämnderna har också arbetat tillsammans, och fruktbara diskussioner har förts om vilka byggstenar som behövs för att uppmuntra åboborna till en aktiv livsstil. Samarbetet mellan fritidssektorns tjänsteinnehavare har kommit väl igång, först genom sektorns
VISION 2023: Den goda livets Åbo
Kultur är en oskiljaktlig del av åbobornas liv och en orsak att komma till Åbo
Alla rör sig i Åbo!
MISSION: Aktivitet som livsstil
Vi erbjuder glädje, upplevelser, motion, kunskap och kunnande till åbobornas vardag och fest
Ungdomstjänsterna möjliggör, stöder och tryggar ett balanserat liv och en självständig uppväxt för barn och unga
Kultur ger alla ett bestående kapital i en tid av förändring
Kul
turnä m n d e n
Motion som livsstil!
ottsnämnden Idr
msnämnd gdo en Un
Barn och unga mår bra och känner tillförsikt inför framtiden
MINNA SARTES. FOTO: MARTTI PUHAKKA / ÅBO MUSEICENTRAL
ledningsgrupp och sedan innefattande medlemmarna i de olika tjänsteområdenas ledningsgrupper. Ledningsgruppen har styrt arbetet med att utforma nya gemensamma tjänster och verksamheter både för olika åldersgrupper och i de olika stadsområdena, i enlighet med grundtanken i hela stadens projekt Eviva (Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika – förebyggande och stimulerande fritid). Det, att aktivitet blir en livsstil för allt fler åbobor, kräver ett effektivt arbete med kommunikation och marknadsföring. Att utveckla dessa i samarbete med matrisen för stadens kommunikation har varit en av de stora utmaningarna när fritidssektorn har grundats. Arbetet med detta fortsätter under 2014. Som helhet kan konstateras att fritidssektorns första år har varit ett år av uppbyggnad. Mycket har redan åstadkommits, och mycket arbete ligger ännu framför. Vi främjar åbobornas aktiva livsstil genom att förverkliga de tre huvudmålen för stadens organisationsförändring: bättre ledarskap och beslutsfattande, närhet till kunder och invånare och förbättring av produktiviteten. Dessa ger fritidssektorn möjlighet att arbeta för invånarnas välbefinnande ur ett helhetsperspektiv. Minna Sartes Direktör för fritidssektorn
20 ÅBO KULTURNÄMND
Konstnärliga segrar och brett samarbete År 2013 förde med sig konstnärliga segrar och en glädjande ökning av verksamhetens intäkter. Principen om att ”kultur gör gott” lever och mår bra och har fört arbetet vidare också år 2013 – tillsammans med tanken om att konst också har ett egenvärde, vilket är verksamhetens utgångspunkt. DEN RÖDA TRÅDEN i arbetet har också varit tillgänglighet och publikarbete, som t.ex. att främja möjligheterna för konstinstitutionerna att arbeta och synas på olika platser i staden. Det fria fältet – både de som ingått avtal och de som har beviljats bidrag – berikar Åbos kulturliv på ett mångsidigt sätt. Från och med årets början har den nya fritidssektorn, som sammanför kultur, ungdom och idrott, möjliggjort nya samarbeten för att t.ex. inspirera idrottsvänner till kulturaktiviteter och tvärtom. Det har även varit möjligt att öka användningen av gemensamma utrymmen. Projektet EVIVA har skapat en grund för samarbeten som också har förankrats i olika stadsdelar. Projektets och fritidssektorns fasta övertygelse är att en aktiv fritid är en källa till välmående, stärker konkurrenskraften och genom detta sammanfaller med stadens strategiska utgångspunkter. Nämnden har i ett gemensamt betänkande samlats kring följande vision:
Kultur är en oskiljaktig del av åbobornas liv och en orsak att komma till Åbo. Åbo är en internationellt högklassig och fördomsfri kulturstad. Nämnden har i synnerhet velat lyfta fram vikten av delaktighet i konst och kultur, att öka sammanhållningen i samhället och arbeta mot marginalisering. På basis av detta skapas kulturtjänster som tillgängliggör konstupplevelser oberoende av ekonomiska eller fysiska förutsättningar. Ett konkret resultat av detta arbete är Kimmoke-armbandet, som garanterar kultur- och motionsglädje för personer med små inkomster. En annan viktig verksamhetsform är arbetet med publiken: vi för ut konst till köpcenter, sjukhus, åldrings- och servicehem. Stadsorkestern har uppfyllt målsättningar genom att arbeta ute på fältet och genom att genomföra konserter på internet. Huvudbiblioteket har blivit ett populärt mångkulturellt vardagsrum för stadsborna, där alla oavsett ålderskategorier trivs. Nämnden har även lyft fram kultur-
MAIJA PERHO.
tjänsterna som viktiga för stadens turism och konkurrenskraftighet. En av förra årets pärlor var Stadsteaterns pjäs Jekyll ja Hyde, med föreställningar som blev slutsålda gång efter annan. Ett annat glädjeämne är Stadsorkestern vars konserter och popularitet är ständigt växande, mycket tack vare kapellmästare Leif Segerstam. Ett tredje glädjeämne var förnyandet av basutställningen om Åbo slotts historia. Utställningen är verkligt intressant att bekanta sig med, den är både visuellt och innehållsmässigt professionellt genomförd. Raden av glädjeämnen kunde bli längre om utrymmet här tillät det. Å kulturnämndens vägnar: det har varit ett nöje att arbeta tillsammans med professionella och inspirerade kulturarbetare. Maija Perho Ordförande för kulturnämnden
21 ÅBO IDROTTSNÄMND
Av kärlek till motion Att tillsammans komma med idéer över alla gränser har tydligt varit årets tema i idrottsnämnden. Ju flera, som är med och jobbar för att alla i Åbo ska röra på sig och må bra, desto mättre. HELA IDROTTSNÄMNDEN har från första början ivrigt varit med och funderat på hur man under dessa tider, då man vänder på varje euro, trots allt kunde inspirera åboborna att röra på sig mera. Ett bra exempel på detta är samtliga nämndmedlemmars gemensamma initiativ om att aktivera arbetslösa, som framfördes på ett av våra första möten och som inföll tillika med tjänstemännens fina beredningsarbete. Resultatet blev att vi stolt kunde visa upp det nya Kimmoke-armbandet för världen, vilket ger allt fler åbobor möjlighet att njuta av motion, kulturupplevelser och höjdpunkter inom idrotten. Målgruppen har utvidgats från den ursprungliga tanken så att personer som får FPA:s delinvalidspension, arbetsmarknadsstöd, grunddagpenning eller integrationsstöd samt de som får stadens utkomststöd kan skaffa ett Kimmoke-armband. Det här var ett bra exempel på det samarbete vi har påbörjat mellan idrotts- och kulturnämnden, förstärkt
med ungdomsnämnden. Vårt gemensamma mål är att alla åbobor ska känna sig välkomna och få skratta och svettas tillsammans. Särskilt de ungas delaktighet har varit ett viktigt mål, eftersom våra barn som 12-åringar ännu är bland de mest aktiva med tanke på motion medan de som 16-åringar hör till mest passiva jämfört med andra länders unga. För att korrigera detta problem har vi bett med också undervisningsväsendet, som har den bästa kontaktytan till stadens ungdomar. En bra plattform för samarbete har också varit föreningsparlamentet som gett nämnden viktig respons från föreningsaktiva på gräsrotsnivån. Denna respons har påverkat nämndens beslut. Vårt sätt att fatta beslut har varit sällsynt p.g.a. att vi redan under beredningsskedet fört väldigt mycket diskussioner bland tjänste- och förtroendemännen och sökt en gemensam melodi. Således har mötena i sig inte
JANINA ANDERSSON. FOTO: SEILO RISTIMÄKI
varit så tunga, då vi på förhand ofta och entusiastiskt diskuterat frågorna. Idrottsväsendets tjänstemän, som till ganska stor del visserligen är kvinnor, har alldeles tydligt valt sin arbetsplats med hjärtat. Detta märks i deras sätt att verkligen bry sig om sina kunder, det vill säga alla oss åbobor, som motionerar i större eller mindre utsträckning. Tack vare att alla som deltar i våra möten gör det av kärleken till motion, så har det gångna året varit riktigt roligt och inspirerande trots de ekonomiska bekymren. Janina Andersson Ordförande för idrottsnämnden
22
ÅBO UNGDOMSNÄMND
Personalen är vår styrka Jag inledde min period som ordförande i ungdomsnämnden utan någon egentlig erfarenhet av ungdomstjänsterna i Åbo. I min barndom bodde jag i Suikkila, där det inte fanns en ungdomsgård, men via scouterna känner jag till ungdomslokalerna i Pansio. Genast i början av året beslöt jag att grundligt sätta mig in i olika frågor och jag är aktivt med och utvecklar ungdomstjänsternas verksamhet tillsammans med nämnden. FÖRST BLEV jag överraskad över hur engagerade de åbobor som jobbar inom ungdomstjänsterna är – för dem är jobbet vid ungdomstjänsterna mer än bara ett arbete. Ungdomstjänsternas personal består av verkliga proffs – för dem är arbetet med ungdomar en livsstil. Trots ekonomiskt svåra tider har ungdomstjänsterna lyckats upprätthålla och utveckla sina tjänster. I vår stad grundades äntligen ungdomsfullmäktige för åbobor i åldern 13–18 år. Detta är ett fint tecken på att vår stads ledning vill utveckla Åbo tillsammans med ungdomarna. År 2013 firades också den 60-åriga vänstadsrelationen mellan Åbo och
St. Petersburg! Under året besökte ungdomsväsendet St. Petersburg och i december bekantade sig en delegation från ungdomskommittén i St. Petersburg med våra ungdomstjänster i Åbo. För ungdomarna i Åbo kommer besökens resultat att innebära flera tjänster och en möjlighet att delta i internationella evenemang. Internationellt samarbete är det bästa sättet att minska fördomar! Jag vill tacka personalen vid Åbo stads ungdomstjänster och nämnden för det senaste året och önska glada stunder år 2014! Matti Niskanen Ordförande för ungdomsnämnden
MATTI NISKANEN. FOTO: MARIA VAKKAMAA
23
Organisaatiokaavio 2013 Vapaa-aikatoimialan organisaatio TOIMIALAPALVELUT / KEHITTÄMISPALVELUT Sopimusohjaus Toimialan kehittämistyön johtaminen
VAPAA-AIKATOIMIALAN JOHTAJA VAPAA-AIKATOIMIALAN JOHTORYHMÄ
Strategiset kehittämisteemat 2013-2014: Vapaa-aikatoimialan palveluiden arviointi, palveluiden ja laadun kehittäminen Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden vahvistaminen Vapaan kansalaistoiminnan ja kumppanuuksien kehittäminen
Kuuluvat johtoryhmään
Viestintä, markkinointi ja myynti Henkilöstö- ja hallintopalvelut
TEATTERI
ORKESTERI
MUSEOPALVELUT
KIRJASTOPALVELUT
NUORISOPALVELUT
LIIKUNTAPALVELUT
Talous- ja IT-palvelut
www.turku.fi/kulttuuri | www.kulttuuriaturussa.fi www.turku.fi/liikunta | www.turku.fi/nuoret
VAPAA-AIKATOIMIALA Ă…BO STADS FRITIDSSEKTOR