Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelujen toimintakertomus 2015 by Jaakko Laurila

TOIMINTAKERTOMUS

2015

Tampereen kaupunki Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Tampere Filharmonia

TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLLYS

18 Kulttuurikurssit ja kulttuurilähete tukevat

2 HALLINTO

NUORISOPALVELUT 4 Kaikki käy koulua -hanke aloitti Tampereella 5 Pikkupoliiseja, tylsiä poikia ja leppoisia

lomapäiviä 6 Nuoriso-ohjaajuudesta nuorisokasvattajaksi 7 Nuorisoteatteri kasvattaa ja koskettaa 8 Demostudio rakentaa itseluottamusta ja polkua eteenpäin

pienten lasten perheitä

21 Sibelius liikutti yleisöä ja orkesteria

KULTTUURIPALVELUT

10 Seniorisirkuksessa saa pelleillä 12 40-vuotiaan Tampereen Sävelen

festivaalikuulumisia 14 Liikunta ja kulttuuri kohtaavat kulttuuri- pyöräilyillä 16 Nuutislaiset tanssivat sydämensä kyllyydestä

LIITTEET 24 Tapahtumalistaukset 31 Kävijämäärät 32 Vakinainen henkilökunta 34 Talousarvion toteutuminen Työryhmä Jaakko Laurila Kati Ruotsalainen Maija Leino Taitto Noora Federley Kannen kuva Maija Leino, 2015 Tampere Filharmonian puistokonsertti / Sorsapuisto

ULTTUURIPALVELUJEN vuosi 2015 oli menestyksellinen innovaatioiden, laadun, kävijä- ja tapahtumamäärien sekä kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyneiden toimenpiteiden toteuttamisen suhteen. Tuotimme ja mahdollistimme 1.478 tapahtumaa, joihin osallistui 284.384 kävijää. Tapahtumatuotannon keskeinen sisältö tuotettiin jatkamalla ”Kulttuuriunelmia” -hanketta, jossa kuntalaiset arvioivat olemassa olevia kulttuuripalveluita ja ehdottava uusia. Kuntalaisten toiveista toteutettiin mm. Keinu kanssani -lavatanssitapahtumasarja ja kehitysvammaisille suunnattu tapahtumasarja. Kuluneen vuoden huippuhetkiä olivat Sibelius 150-juhlavuosi, Tampereen Sävelen 40-vuotisjuhlafestivaali, Las-

tenkulttuurikeskus Rullan 10-vuotisjuhla ja lasten itsenäisyyspäivä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueen sisäistä yhteistyötä tiivistettiin edelleen. Konkreettinen toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta edistävä hanke oli laaja digiyhteistyö kulttuuripalveluiden, museopalveluiden, kirjastopalveluiden ja liikuntapalveluiden kanssa. Lämmin kiitos asiantuntevalle ja erinomaisen tuloksen tehneelle henkilöstölle. Yhtä suuri kiitos kuuluu lukuisille yhteistyökumppaneillemme Tampereella, kotimaassa ja ulkomailla. Haluamme vastaisuudessakin tuottaa korkeatasoiset, mutta matalan kynnyksen kulttuuripalvelut yhdessä teidän kanssanne. JAAKKO MASONEN, KULTTUURIJOHTAJA

UORISOPALVELUIDEN vuosi 2015 oli vilkas ja tapahtumarikas. Toiminnan kokonaiskäyntikerrat kasvoivat kaikkien aikojen ennätyslukemiin. Monitoimitalo 13:ssa rikottiin myös kirkkaasti vanha kävijäennätys lähes kolmellakymmenellä tuhannella. Laadukasta nuorisotyötä toteuttivat sekä alueellisten- että keskitettyjen palveluiden tiimit. Alueilla nuoria kohdattiin kahdessatoista nuorisokeskuksessa, asuinalueilla ja lähikouluilla. Keskitettyjen palveluiden toimintakenttä jakaantui lasten- ja nuorten osallisuuden, kulttuurisen nuorisotyön, loma-aikojen sekä erityisnuorisotyön toimintaan koko kaupungin alueella sekä Monitoimitalo 13:ssa. Henkilökunnan koulutuksessa pääpainopiste oli nuorten kohtaamiseen liittyvissä teemoissa, lisäksi yhteistyössä Varalan Urheiluopiston kanssa käynnistettiin työhyvinvointiprojekti. Vuosi oli täynnä myös uuden suunnittelua. Uusia nuorisokeskuksia on

AMPERE FILHARMONIA ja ylikapelli mestariSanttu-Matias Rouvali saivat yleisön kuluneena vuonna ennätys hyvin liikkeelle! Sibeliusta soitettiin täysille saleille ja uutta yleisöä haalittiin kovaa vauhtia. Elokuussa Sorsapuiston ilmaiskonsertti keräsi arviolta peräti kymmenentuhatta kävijää, ja yleisön innostuneisuus oli käsin kosketeltavaa. On ollut suuri ilo olla osa poikkeuksellisen lämminhenkistä ilmapiiriä. Orkesterissa tapahtui vuonna 2015 merkittäviä henkilöstömuutoksia. Konserttimestari Dennis Kim siirtyi uusien haasteiden pariin, mikä sinällään oli yhden aikakauden loppu. Uusi aikakausi on koittanut myös hallinto-

tulevaisuudessa tulossa Lielahden ja Tesoman koulujen yhteyteen sekä Linnainmaan hyvinvointikeskukseen. Uudet tuulet alkoivat puhaltamaan myös kesän alussa nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertasen jäädessä eläkkeelle. Minä siirryin vastaamaan toiminnasta heinäkuun alusta lähtien. Syksyn pääteemat olivat nuorisopalveluiden näkyvyyden ja profiilin kasvattaminen sekä toimintamme tärkeyden, tarpeellisuuden ja ammattiylpeyden korostaminen. Tulevaisuuden uusia nuorisotyön kehittämissuuntia Tampereella tulevat olemaan mm. pelitoiminta, digitaaliset- ja somepalvelut, nuortentampere. fi -verkkosivusto sekä yritysyhteistyö.Kiitos kuluneesta vuodesta kuitenkin kuuluu ammattitaitoiselle ja nuorten arjessa, nuorten puolella aktiivisesti operoivalle henkilökunnalle! JUKKA ETU-SEPPÄLÄ, NUORISOPALVELUJOHTAJA

henkilöstön suhteen, kun kokoonpano on viimeinkin vakiintunut. Pitkistä sairauslomista ja muista poissaoloista johtuneet väliaikaisjärjestelyt muuttuivat vuoden 2015 aikana lopultakin pysyvämmäksi ryhmäksi, jolla nyt on päästy todella työn touhuun. Useat seisovat aplodit, Rouvalin ja orkesterin Sibelius-tulkintojen ja lukuisten muiden konserttien hehkutus mediassa sekä innostunut palaute ennätyssuurelta yleisöltä kantavat kohti uusia, toivottavasti entistäkin ennätyksellisempiä vuosia! HELENA HIILIVIRTA, INTENDENTTI, TAMPERE FILHARMONIA

HALLINTO

NUORISOPALVELUT

Kaikki käy koulua -hanke aloitti Tampereella TEKSTI: ANTTI HEINONEN KUVA: KATI RUOTSALAINEN

Miten nuorten koulunkäyntiä, sosiaalisia taitoja, elämänhallintaa ja jatko-opintoihin siirtymistä voidaan tukea yhteistyössä koulun, lastensuojelun ja nuorisotyön avulla? Näihin kysymyksiin Kaikki käy koulua -hanke pyrkii vastaamaan.

erusopetus palkkasi kaksi nuoriso-ohjaajaa toteuttamaan koulukohtaista suunnitelmaa yhdessä erikseen nimetyn opettajan kanssa. Toiminnassa aloittivat lukuvuonna 2015–2016 kolme yläkoulua: Lielahden, Kaukajärven ja Juhannuskylän koulut. Näiden koulujen 8-luokkaisille annettiin valinnaisaineena vaihtoehto, joka tarjoaa mahdollisuuden nuoriso-ohjaajan ja opettajan ohjaamaan pienryhmätoimintaan. Ainetta ei arvostella vaan siitä saa suoritusmerkinnän. Ryhmä suunnittelee itse toiminnan sisällöt, joten jokainen ryhmäläinen saa oman äänensä kuuluviin ja voi siten saada tukea juuri omiin tarpeisiinsa sovitettuna, vertaisryhmän tuella. Ryhmän koko on noin 10 henkeä ja se kokoontuu muualla kuin koululla. Kaikki käy koulua -hanke toteutuu yhteistyössä perusopetuksen kanssa.

Koulujen toimintamallit ja oppilasryhmät ovat erilaisia, mutta päätavoite on kaikilla sama: oppilaan elämänhallinnan ja koulutyön sujuvuuden lisääntyminen ja tätä kautta nuoren tietojen ja taitojen lisääntyminen. Kaikki käy koulua -hanke on osaltaan tekemässä nuorisotyötä näkyväksi nuorisopalveluiden haluamalla tavalla: korostamassa ohjauksen ja kasvatuksen merkitystä lasten ja nuorten elämän eri tilanteissa. Nuorisotyö koulun arkitoiminnassa tarjoaa myös oivan tilaisuuden jatkaa työtä joustavasti nuoren vapaa-aikaan, jolloin nuoren saama tuki on merkittävä ja ohjaajien työn merkitys ja vaikuttavuus korostuu entisestään.

Lasten liikennepuisto palveli tamperelaisia lapsiperheitä kesäkuusta elokuun alkuun asti.

TEKSTI JA KUVA: KATI RUOTSALAINEN

PIKKUPOLIISEJA, TYLSIÄ POIKIA JA LEPPOISIA LOMAPÄIVIÄ Tamperelaiset lapset ja nuoret nauttivat kesällä monipuolisesta loma-aikojen toiminnasta. Nuorisopalvelut tarjosi koululaisille erilaisia harrastusleirejä, ohjattuja toimintaa nuorisokeskuksissa sekä maksutonta liikennekasvatusta lasten liikennepuistossa Kalevan kaupunginosassa.

–P

elileirillä oli aivan mahtava meininki, älä edes epäile sitä, internetohjaaja Timo Autio täräyttää. Monitoimitalo 13 toimi kesäkuun alussa leiripaikkana nuorten musiikki- ja pelileireille, joista jälkimmäisestä vastasi internetohjaaja Autio. Pelileirillä 9–13-vuotiaat tytöt ja pojat tutustuivat sekä digitaalisiin että perinteisiin lautapeleihin. Tavoitteena oli yhdessä tekemisen ja olemisen lisäksi rohkaista nuoria kokeilemaan ja innostumaan uusista peleistä.

ri ja seikkailuleiri. Elokuussa Kohti työelämää -leirillä 16–17-vuotiaille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulivat tutuiksi eri ammatit. Kesän leiriläisiltä koottu palaute oli kauttaaltaan positiivista, mutta kriittistäkin palautetta saatiin: ”Maha oli täynnä koko ajan ja pojat olivat tylsiä.”

– Oli hauska yllätys, että pelileiriläisistä ainoastaan kaksi kaveria oli entuudestaan tuttuja, muille Monitoimitalo 13:n pelimaailma oli täysin uusi paikka. Positiiviseksi palautteeksi voitaneen laskea myös se, että pelileirin päätyttyä monet leirinuorista ovat tulleet pelailemaan normaalien aukioloaikojen puitteissa. Heistä onkin tullut vähän kuin luottoasiakkaita, Autio myhäilee.

–L

Lisäksi kesäkuussa Antaverkan leirikeskuksessa Ylöjärvellä järjestettiin 1.–3.-luokkalaisten kesäleiri, eläinlei-

Liikennepuistoon on päästävä, satoi tai paistoi asten liikennepuistossa vieraili toukokuun ryhmäviikot mukaan lukien yli 6500 pientä polkuautoilijaa. Monet lapset vierailivat puistossa useamman kerran kesän aikana, joten ajojen määrä nousee noin 14 000 kertaan. Polkuautot olivat siis erittäin kovassa käytössä ja työntekijöillä riitti opetustuokioita ja opastettavaa sateisesta kesästä huolimatta, loma-aikojen toiminnoista vastaava nuoriso-ohjaaja Kai Heine kertoo.

NUORISOPALVELUT

Nuoriso-ohjaajuudesta nuorisokasvattajaksi TEKSTI: ANTTI HEINONEN KUVA: JARKKO METSÄLAMMI

Tarve nuorisotyön sisällölliseen kehittämiseen on noussut käytännön toiminnassa havaittujen seikkojen pohjalta. Lasten ja nuorten tarve aikuiskontakteihin ja kasvatuksellisiin keskusteluihin on lisääntynyt vuosi vuodelta. Samaan aikaan on lisääntynyt myös työntekijöiden tarve saada työkaluja ja ohjausta varsinaiseen ohjaustyöhönsä. Vanhempien jaksamattomuus tai ajanpuute osaltaan vaikuttavat siihen, että nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea kotoa tai koulusta.

uorisopalvelut on toteuttanut vuosien 2011–2014 aikana yhteistyössä Non Fighting Generation ry:n kanssa Nuoriso-ohjaajuudesta nuorisokasvattajuuteen -hanketta. Hankkeen aikana nuorisopalveluiden henkilökuntaa on koulutettu kasvattajuus-teemaan monipuolisen teorian ja toiminnallisten menetelmien avulla. Tavoitteena on ollut nuorisotyön ”punaisen langan” hahmottuminen; sen mistä tässä työssä on pohjimmiltaan kyse. Vuoden 2015 aikana teemana oli nuoren kohtaaminen. Henkilöstölle järjestettiin kolme työpäivän mittaista, osallistavaa koulutuspäivää tämän aihepiirin tiimoilta. Palaute päivistä oli hyvää ja innostunutta. Kiinnostus kasvatukselliseen keskusteluun työn hoitamisen näkökulmasta on lisääntynyt merkittävästi ja tulevalle vuodelle on jo sovittu jatkokoulutuksista.

Hankkeen sivutuotteena on myös syntynyt Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyön tuloksena helmikuussa 2013 valmistunut ”Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyöohjelma 2013-2016”, jonka neljästä painopisteestä ensimmäinen on ”kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä”. Kaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ohjelman toteuttamiseksi on saatu ELY-keskukselta avustusta nuorisotyön seudulliseen kehittämishankkeeseen. Kyse ei ole enää siis vain Tampereen sisällä tehtävästä nuorisotyöstä, vaan koko seutukunnan alueella tehtävästä työstä. Loistavan ja innostuneen yhteistyön tuloksista saamme siis nauttia jo nyt sekä tulevina vuosina. Hankkeen vaikutus nuorisotyöhön on ollut merkittävä ja työntekijöitä yhdistävä; se on ylittänyt tavoitteensa kirkkaasti.

Nuorisopalveluiden henkilökunta osoitti lokakuussa olevansa hupparikansan puolella.

TEKSTI JA KUVA: KATI RUOTSALAINEN

Tampereen nuorisoteatterin toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille ja toiminta on maksutonta. Noin 25 nuoren ryhmää ohjaa näyttelijä ja nuorisoteatterin perustaja Helena Rängman. Toiminnassa tutustutaan teatterin tekemisen eri muotoihin ja keväisin valmistetaan esitys.

–N

uoren tekemä taide kasvattaa, koskettaa ja esittää asioita uudella tavalla sekä tuo ne helpommin pureskeltaviksi muille nuorille ja aikuisille. Taide on nuoren väline ja tapa sanoa että minä osaan ja pystyn, minulla on annettavaa. Nuori käsittelee asioita taiteen avulla ja auttaa samalla muita. Taiteellisuus on osa identiteettiä, joka tekee hyvää itsetunnolle ja auttaa rakentamaan minäkuvaa. Kulttuurinen nuorisotyö auttaa jäsentämään nuoren ehkä kaoottistakin maailmaa, nuoriso-ohjaaja Piritta Brusi kuvaa kulttuurisen nuorisotyön vaikuttavuutta.

Shakespearelaista rönsyilyä farkkuliivissä ja tennareissa

etra Viitasta voidaan hyvällä syyllä kutsua pitkänlinjan nuorisoteatterilaiseksi: Viitanen on ollut mukana Tampereen nuorisoteatterissa jo vuodesta 2009. –Äitini näki alun perin ilmoituksen nuorisoteatterista, minkä seurauksena menin mukaan tutustumisviikonloppuun. Koska tykkään näyttelemisestä ja täällä saan laadukasta

opetusta ilmaiseksi, oli ihan selvä juttu, että lähden mukaan. Kevään 2015 produktiona Tampereen nuorisoteatteri esitti kohtauksia Romeosta ja Juliasta. Näytelmän kohtauksia on nuorisoteatterilaisten käsissä lyhennetty, mutta pääpiirteiltään tarinan juoni on sama kuin Shakespearen alkuperäisessä näytelmässä. – Vuorosanojen opettelussa sanajärjestys aiheutti hieman päänvaivaa. Aluksi tuntui, etteivät replat oikein istuneet omaan suuhun, mutta kun sai sisäistettyä perimmäisen ajatuksen, runollinen kielikin alkoi taipumaan, 18-vuotias Paris-hahmoa esittävä Lari Lauanne kertoo. Myös näytelmän puvustus on nuorisoteatterilaisten käsialaa. – Puvustus ei sido näytelmää mihinkään tiettyyn aikakauteen, vaan näyttämöllä nähdään shakespearelaista rönsyilyä, farkkuliiviä, tennareita ja päähän kieputettua sideharsoa, Lauenne jatkaa.

Tampereen nuorisoteatterin Petra Viitanen (vas.) ja Lari Lauanne sonnustautuneina rooliasuihinsa Monitoimitalo 13:n portailla.

NUORISOPALVELUT

NUORISOTEATTERI kasvattaa ja koskettaa

NUORISOPALVELUT

DEMOSTUDIO rakentaa itseluottamusta ja polkua eteen TEKSTI: KATI RUOTSALAINEN KUVA: MIKKO PYLKKÖ

Monitoimitalo 13:ssa sijaitseva demostudio on paikka, missä tamperelaiset ja pirkanmaalaiset alle edullisesti. Studio on pieni, mutta varustelutasoltaan ammattitasoa ja siksi äärimmäisen suosittu: jälkeen. Vuonna 2015 studiossa oli 47 äänityskertaa. Se tarkoittaa laskennallisesti kahta äänitettä v äänityksen jälkityöt, laitehuollot, koulutukset ja tapahtumat.

25-vuotias Ville Ahvenjärvi HATED-bändistä äänittämässä.

alle 30-vuotiaat nuoret oppivat studiotyöskentelyä tu: äänittämään pääsee kuukausien jonottamisen tä viikossa, minkä lisäksi musiikkiohjaaja hoitaa

aikka nykytekniikka mahdollistaa äänittämisen myös kotiolosuhteissa, löytyy harvalta akustiikaltaan sopivaa tilaa, missä esim. rumpujen äänittäminen on mahdollista. – Oman musikaalisen tuotoksen kuuleminen hyvin miksattuna valmiina versiona on monelle nuorelle hyvinkin terapeuttinen kokemus, mikä luo itseluottamusta ja uskoa itseensä. On myös mahdotonta mitata numeerisesti sitä, millainen vaikutus hyvin menneillä äänityksillä voi olla vaikkapa koululuokalle, äänitysstudion musiikkiohjaaja Teemu Haapakoski pohtii. Haapakosken mukaan vuosi 2015 oli äänitteiden sisältöjen puolesta iloisen kirjavaa ja hyvin monimuotoista. Lähes koko musiikin kenttä oli edustettuna kun äänitteitä tehtiin mm. räppäreiden, hevareiden, kansanmuusikoiden ja rokkareiden kanssa. Studioäänityksissä syntyi 77 valmista biisiä ja keikkatallenteina noin 250 biisiä. Työjärjestys studiossa on se, että ensin äänitetään. Seuraavaksi editoidaan eli putsataan häiriöääniä ja korjataan mahdollisia pieniä soittovirheitä. Sitten seuraa miksaus, mihin kuuluu balanssin löytäminen soittimien kesken ja soitinten äänensävyn säätäminen. Viimeisenä koittaa masterointi, missä hiotaan miksausta vieläkin paremmaksi ja tasataan biisit niin, että ne soivat yhtä voimakkaina. Kaikki tämä on taiteellista luomistyötä, missä tarvitaan vahvaa näkemystä, jotta voidaan tehdä kunkin musiikkityylin mukaisia tallenteita. Haapakoski kuvaavaakin miksaajan roolia bändin kuudenneksi jäseneksi.

Nuoret muusikot kehittyvät paremmiksi soittajiksi

–S

yksystä alkaen olemme alkaneet satsaamaan enemmän Tampere Rock Academy –hankkeen bändeihin. Bändit ovat käyneet studiossa äänittämässä esituotantojaan eli biisinraakileita. Näitä raakileita kuunnellaan yhdessä tuottajan kanssa ja sen pohjalta biisejä kehitetään paremmiksi. Tämä toimintamuoto voidaan nähdä yhdenlaisena soitonopetuksena, minkä avulla nuoret muusikot kehittyvät paremmiksi soittajiksi. Jos levytyssopimuksen solmiminen tai tulevaisuudessa ammatti musiikin parissa on näin askeleen lähempänä, olemme onnistuneet, Haapakoski visioi.

Nuorisopalvelut pystytti laillisia graffitiseiniä

Tampereen ensimmäiset lailliset graffitiseinät pystytettiin keväällä 2015 Tesoman ja Kalevan skeittipaikan viereisille alueille. Seinät syntyivät nuorten aloitteesta pormestarin kyselytunnilla vuonna 2013. Kolmion malliset seinät ovat tavoittaneet harrastajia hyvin ja parhaimmillaan teoksien vaihtuvuus on ollut päivittäistä. Seiniä ovat käyttäneet myös eri yhteisöt ja kouluryhmät. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on saada pysyvä graffitiseinä ja korostaa tätä kautta graffitien tekemistä yhtenä taiteen- ja ilmaisun muotona.

Musta laatikko -illat tarjoavat esiintymismahdollisuuksia nuorille bändeille

Musta Laatikko bändi-illat saivat alkunsa monesta tarpeesta. Nuorille tamperelaisille bändeille haluttiin esiintymismahdollisuus, Av-pajan nuorille mahdollisuus harjoitella tapahtumatekniikkaa ja Young City medianuorille mahdollisuus videoida tapahtumia YouTubeen. Jokainen bändi-ilta työllisti noin 10 nuorta erilaisiin teknisiin ja toimituksellisiin tehtäviin.

Yövuoro-vapaaehtoiset nuorten tukena

Vuodesta 2008 tehty Yövuorotoiminnan tarkoittaa kadulla tehtävää nuorisotyötä. Yövuoro-pari hakeutuu sinne, missä nuoret kokoontuvat. Toiminta on välittämistä ja luottamuksellista aikuiskontaktin tarjoamista nuorille, pääosin alle 18-vuotiaille. Tarvittaessa toiminta on myös huoltopäivystystä, jossa nuori ohjataan tarpeellisten palvelujen piiriin. Toimintaa koordinoi nuoriso-ohjaaja, jonka lisäksi mukana kymmenisen vapaaehtoista. Toiminta jatkuu.

Keskusta-alueen toimijat yhteistyössä

Keskusta-alueen nuorisoalan toimijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa toukokuussa 2015. Toimijaringin muodostivat kolmannen sektorin toimijat, Tampereen kaupunki sekä seurakunta. Päätavoitteeksi muodostui nuorten keskusta-alueen avoimien tilojen näkyväksi tekeminen. Tämän lisäksi haluttiin tuoda esille eri toimijoiden toimintaa, poistaa päällekkäisyyksiä, yhdistää voimavaroja, vahvistaa ammatillisuutta ja jakaa osaamista, informoida koulutuksista sekä luoda yhteinen toimijakartta.

NUORISOPALVELUT

enpäin

Lyhyesti

KULTTUURIPALVELUT

Lyhyesti Lapsiparkki kaikissa orkesterin iltakonserteissa Tampere Filharmonian kaikkien iltakonserttien yhteydessä järjestettiin syksyllä toiminnallinen, musiikkiteemainen lapsiparkki, jossa Kulttuuriosuuskunta Uulun ammattitaitoiset työpajaohjaajat ja lastenhoitajat huolehtivat konserttikävijöiden lapsista. Yleisö otti parkit vastaan ilolla, ja niiden kävijämäärä kasvoi tasaisesti joulua kohden. Samaa käytäntöä jatketaan keväällä.

Sibeliusta kirjastossa ja uimahallissa

Sibelius-juhlavuosi levittyi kaupungissa laajalle: orkesteri järjesti mm. Seitsemän sanaa Sibeliuksesta -haastattelusarjan yhdessä Metson musiikkiosaston kanssa ja puupuhaltajat soittivat kansallissäveltäjämme musiikkia Hervannan uimahallin kynttiläuinnilla joulukuussa. Lisäksi Sibelius soi mm. raatihuoneella ja museoissa.

Nettikonsertti vei Sibeliuksen yli 800 kouluun

Kulttuuripalvelujen, Filharmonian ja Lempäälän kulttuurikeskus Piipoon yhteinen projekti vei kansallissäveltäjän musiikkia yli 130 000 oppilaalle ympäri Suomen. Ennen konserttia oppilaat saivat tutustua orkesterin soittimiin ja muusikoihin interaktiivisessa chatissa. Kokonaisuus toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

10-vuotiasta Rullaa juhlittiin

Finlaysonilla on majaileva Lastenkulttuurikeskus Rulla täytti pyöreitä marraskuussa 2015. Syntymäpäiviä juhlittiin lasten toivenäyttelyllä ja juhlahumuisella tapahtumaviikonlopulla, johon Rullan yhteistyökumppanit toivat lahjaksi esityksiä ja työpajoja. Rullan suosio on kasvanut tasaisesti ja vuosikymmen aikana se on vakiinnuttanut paikkansa aktiivisena kulttuuritoimijana.

TEKSTI: TARJA JÄRVINEN KUVA: NADJA LAINE

SENIORISIRK

SAA PELLE

Kuuselan Lähitorilla on perjantai-iltapäivisin otettu e ryhdytty kokeilemaan eri sirkuslajeja. Seniorisirkuks vaa aika yhdessä hyvän musiikin, leikkisien harjoitus

LEILLÄ

ttu esiin jongleerauspallot ja muut sirkusvälineet ja uksen keskeisenä ajatuksena on ollut viettää mukaoitusten ja sirkustelun merkeissä.

KULTTUURIPALVELUT

RKUKSESSA

SENIORISIRKUKSESSA TEKNISTÄ TAITOA TÄRKEÄMPÄÄ ON YHDESSÄ TEKEMISEN ILO JA ONNISTUMISEN KOKEMUKSET.

uuselan Lähitorin lisäksi Seniorisirkusta on ollut Peipontuvalla sekä päiväkeskusryhmille Kuuselassa ja Nekalassa. Sirkusohjaajat Nadja Laine, Minta Metteri, Johanna Peltola, Sirkku Autio ja Marja Skaffari vuorottelevat pareittain pajojen ohjaukset. He ovat suunnitelleet sirkustunnit sellaisiksi, että ne soveltuvat kaiken kuntoisille osallistujille. Johanna Peltola täsmentääkin, että jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan, joskus vaikka vain katsellen. – Sosiaalisen sirkuksen periaatteita noudattaen tekninen osaaminen ei ole toiminnan keskiössä, vaan enemminkin läsnäolo ja yhdessä tekemisen kautta tapahtuva jakaminen ja oppiminen, kertoo Peltola.

”Mehän ollaan taitavia”

irkustuokioissa unohtuu arjen pikku murheet kun keskitytään jongleerausrenkaan pyörittämiseen tai tasapainolautasen pitämiseen kepin päässä. – Ryhmässä on ollut rento ja hyvä ilmapiiri toiminnan alusta alkaen, kertoo Peltola. – Innostuneet ja ennakkoluulottomat osallistujat ovat rohkeasti kokeilleet mitä erilaisempia sirkustemppuja, jatkaa Minta Metteri. Seniorisirkuksessa on kokeiltu mukautetusti useita perinteisiä sirkuslajeja kuten jongleerausta, akrobatiaa, klovneriaa ja tasapainolajeja. Välineinä on käytetty muun muassa jongleerauspalloja, -huiveja ja -renkaita, kukkakeppejä, poita, tasapainolautasia ja ilmapalloja. Sirkustyöpajaan kuuluu alkulämmittelyt, toiminnalliset harjoitukset ja loppurentoutus. – Ensi kerralla viritetään sitten trapetsi, huudahti eräs seniorisirkuslainen. Trapetsista ei vielä tiedä, mutta seniorisirkus on saanut niin paljon positiivista palautetta osallistujilta ja hoitohenkilökunnalta, että toimintaa jatketaan edelleen.

KULTTUURIPALVELUT

Lyhyesti Lastenkulttuurin ammattilaiset koolla Tampereella

Tampere-talossa järjestettiin marraskuussa valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi, jonka teemana oli taide ja kulttuuri lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukena. Puhujat valottivat monipuolisesti taiteen ja hyvinvoinnin risteystä ja miten työtä eri puolilla maata tehdään. Tilaisuudessa oli puhujia mm. ministeriöistä sekä Suomen lastenkulttuurikeskuksista.

Syyskuussa vietettiin kotiseutukuukautta Tampereella ja Pirkanmaalla vietettiin syyskuussa jo kolmatta kertaa kaupunginosien ja kotiseudun nimikkokuukautta. Paikallisia toimijoita kannustettiin järjestämään yhteisöllisiä kulttuuritapahtumia asuinalueilla ja ilmoittamaan ne kuukauden tapahtumakalenteriin. Kuukauden aikana paikallistoimijat järjestivät myös opastettuja kävelyjä kymmenessä kaupunginosassa osana Euroopan laajuisia kulttuuriympäristöpäiviä.

Lavatansseja yleisön pyynnöstä Tamperelaiset haluavat tanssia. Tämä tuli selväksi vuonna 2014 toteutetun Kulttuuriunelmia-kyselyn aikana. Vastineena toiveeseen kulttuuripalvelut aloitti Keinu kanssani -lavatanssitapahtumien järjestämisen Pakkahuoneella. Vuonna 2015 toteutettiin viidet tanssit ja niitä jatketaan. Toiminta saadaan toteutettua kustannusneutraalisti kiitos innokkaan harrastajajoukon.

40-vuotiaan Tamp festivaalikuulumis TEKSTI: MINNAKAISA KUIVALAINEN

Tulevaisuuden tähtiä Jazz Happeningissä Tampere Jazz Happeningin avajaisillan pääroolissa olivat Young Nordic Jazz Comets 2015. Jokaista Pohjoismaata oli valittu edustamaan yksi yhtye, Suomesta mukana oli Katu Kaiku. Konsertin yhteistyökumppanina toimi Suomen Jazzliitto. Nuoria tulevaisuuden tähtiä sekä koko festivaaliohjelmaa seurasi vaikuttava joukko kansainvälisiä festivaalijohtajia, klubipromoottoreita sekä toimittajia. Seuraavan kerran YNJC-showcasen estradina toimii Umeå Jazz Festival.

Tampereen Sävel juhli 40-vuotista taivaltaan 3.-7.6.201 taiteellisena johtajana toimi kuoronjohdon professori festarista?

nsimmäisen kerran Tampereen Sävel järjestettiin vuonna 1975, jolloin olit mukana kuorolaulajana. Minkälainen oli ensimmäinen kokemuksesi festivaalista? Kansainvälinen kuorokilpailu Tampere in Chorus pidettiin Yliopiston juhlasalissa, johon itse osallistuin laulamalla tenoria Ensti Pohjolan johtamassa Espoon kamarikuorossa. Kuten aina, oman kuoron valmistautuminen ja harjoi-

Yhtyelaulukilpailu tuli festivaalille mukaan 1989. Minkälainen on yhtyelaulukilpailun tilanne tänään? Yhtyelaulukilpailu heijastaa notkeimmin omaa aikaansa, ja sillä on kansainvälistä vetovoimaa. Äänentoistotekniikan viimeisimmät päivitykset alkoivat 2000-luvulla nostattaa väittelyjä siitä, mihin pitäisi vetää raja koneen ja ihmisen taiteellisessa yhteisesityksessä. Yhtyelaulukilpailun tulevaisuus näyttää valoisalta. Lajin vetovoima on suuri niin tekijöiden kuin kuulijoidenkin keskuudessa, mitään heikkenemistä ei ole näköpiirissä. Tampereella on vieraillut lukuisia huippukuoroja ja kokoonpanoja. Mitkä konsertit ovat sinulla jääneet erityisesti mieleen?

mpereen Sävelen isia

.2015 teemalla Jean Sibelius 150-vuotta. Festivaalin ori Matti Hyökki. Mitä hän tuumaa nelikymppisestä

tukset täyttivät päivät niin, etten festivaalin muusta tarjonnasta ehtinyt saada juuri mitään käsitystä. Tampereen Sävelen keskeinen osa on ollut alusta alkaen kansainvälinen kuorokatselmus, jonka vaiheita olet seurannut kuoronjohtajana ja juryn pitkäaikaisena puheenjohtajana. Miksi kuorokatselmuksen suosio on kestänyt jo neljä vuosikymmentä?

Vaikutuksen ovat tehneet mm. viime festivaalin Latvian radiokuoro Sigvards Klavan johdolla ja Stephen Cleoburyn johtama BBC Singers vuonna 2007. Grand Prix -palkinnon 2005 voittaneen Marjukka Riihimäen Grex Musicus -kuoron sielukkuus on aina koskettavaa samoin kuin vuoden 1999 yhtyelaulukilpailun voittaneen Rajattoman esiintymiset. Tampereen Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlakonsertti 2007 oli erityisen mieleenpainuva. Silloin Tampere Filharmonia ja Tampereen Filharmoninen kuoro esittivät Roy Goodmanin johdolla Joseph Haydnin suurteoksen Luominen. Miten Tampereen Sävelessä vietettiin Jean Sibelius 150 -juhlavuotta? Jean Sibelius oli tärkeätä esitellä paitsi sävelin myös sanoin. Avauskonsertti esitteli Sibeliuksen harvoin kuultuja kantaatteja. Säveltäjän keskeinen mieskuoro- ja sekakuorotuotanto kuultiin erillisissä konserteissaan. Ilona Korhosen kuvitteellinen Larin Paraske -runolaulufantasia kertoi Sibeliuksen perehtymisestä suomalaisen musiikin alkujuureen. Krysostomos-kuoron konsertti spekuloi mahdollisia säveltäjän lapsuuteen liittyneitä kuulokokemuksia ortodoksisesta kuoromusiikista. Säveltäjämestarin tyttärentytär avasi Sibelius-aiheisen näyttelymme. Festivaalilla tutustuttiin myös laajaan tutkimukseen, Jean Sibelius Works (JSW). Paneelikeskustelussa tarkasteltiin Sibeliuksen merkitystä oman aikamme taiteilijoiden, tutkijoiden ja säveltäjien arjessa.

KULTTUURIPALVELUT

Tultaessa 1990-luvulle katselmuksen osallistujamäärät ehtivät pudota alle puoleen alkuajoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkoi uudet tuulet puhaltaa. Sukupolvi oli selvästi vaihtunut niin johtajissa kuin kuorojen jäsenistöissä. Tampereen Sävel koettiin nyt perinteikkääksi kuorotapahtumaksi, jonka katselmus houkutteli. Lisähohtoa toi parhaan kuoron Grand Prix –palkinto. Kirjallinen palaute juryltä koettiin tärkeäksi. Edelleenkään Tampereen Sävelestä kenenkään ei tarvitse palata kotiin hävinneenä, sillä kysymyksessä on katselmus eikä kilpailu.

KULTTUURIPALVELUT

Lyhyesti Kulttuuripalvelut tuotti Pirkanmaan Triennaalin some-viestinnän

Tuotanto koostui Triennaalin Youtube-kanavalle tehdyistä taiteilijahaastatteluista sekä Twitter- ja Facebook-päivityksistä. Pirkanmaan Triennaali esittelee Pirkanmaan alueen ajankohtaista kuvataidetta kolmen vuoden välein. Tapahtuma järjestettiin 12.9.–18.10.

Kirjaston ja kulttuuripalvelujen yhteistyö syveni Kirjastoissa tehdään paljon tapahtumia ja kulttuurityötä. Vuoden 2015 alussa kirjastojen tapahtumatuottaja siirtyi töihin kulttuuripalvelujen tiimiin. Näennäisesti pieni siirto syvensi yhteistyötä entisestään ja toi paljon synergiaa mm. viestintään ja tapahtumien koordinointiin.

Taiteilijaresidenssi muutti Haiharaan Kaupungin taiteilijavieraat saivat uuden kotipaikan Kaukajärven Haiharan taidekeskuksesta, kun perinteikäs Palanderin talon taiteilja-ateljeen vuokrasopimus päättyi. Uudessa residenssissä työskenteli vuoden 2015 aikana lukuisia ulkomaisia ja kirjailijoita ja kuvataitelijoita. Taiteilijavaihto mahdollisti myös monen tamperelaisen taiteilijan työskentelyn ulkomailla.

Liikunta ja kult kohtaavat kult K

ulttuuripalvelut järjesti keväällä 2015 maahanmuuttajille suunnattuja kulttuuripyöräretkiä yhdessä museo palvelujen kanssa. Kulttuuripyöräilyt ovat ekologisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, luontoa, historiaa, teollista perintöä, mutta myös kielen oppimista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Se on selkokielistä opastusta paitsi kaupunkimme historiaan myös pyörällä liikkumiseen ja liikennesääntöihin.

Kaksisuuntaista kotoutumista

yöräillessä näkee enemmän kuin kävellessä ja aistii enemmän kuin autoillessa. Pyöräily on arkista liikku-

Kuva: Teemu Keskinen

mista, mutta se voi olla myös kuin löytöretkeilyä sekä Tampereella koko elämänsä asuneelle että tänne muuttaneelle. – Kulttuuripyöräily on kaksisuuntaista kotouttamista. Siinä ”tullaan vastaan” sekä liikenteellisesti että kulttuurisesti, kertoo pyöräilyjä järjestänyt johtava koordinaattori Maris Reinson. – Järjestimme kesän aikana useita pyöräilyretkiä yhteistyössä museopalveluiden kanssa kaupungin lainapyörillä. Tapahtuma on vakiintunut uusien maahantulijoiden kulttuuriseksi liikuntatapahtumaksi, joka kokoa yhteen eri maista ja eri syistä Tampereelle tulleita ihmisiä, jatkaa Reinson.

Kulttuuripyöräilyjen avulla on onnistuttu sytyttämään kulttuuripyöräilykipinää sekä aikuisissa että lapsissa. Osallistujien mukaan tilaisuuksissa on ollut antoisaa keskustella saman henkisten mutta eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa liikunnan ja kulttuurin merkityksestä heidän lähtömaissaan.

Maahanmuuttajille suunnatuissa pyöräilytapahtumissa opeteltiin myös pyöräilyn alkeita.

KULTTUURIPALVELUT

ulttuuri lttuuripyöräilyillä

KULTTUURIPALVELUT

TEKSTI: JAAKKO LAURILA KUVA: JANNE JÄRVINEN

NUUTISLAISET

tanssivat sydämensä kyllyydestä

Nuutislaisista koottiin kolme erilaista tanssiryhmää. Nuoret miehet kiinnostuivat hiphopista.

KULTTUURIPALVELUT

arankulmassa sijaitsevan Nuutinsaran toimintakeskuksen salissa on odottava, mutta leppoisa tunnelma.

− Aion tanssia tänään kuin Tuhkimo, hihkuu paikalle saapunut nuutislainen Johanna Kivelä. Hän ja viisi muuta leidiä ovat kokoontuneet saliin harjoittelemaan luovaa tanssia tanssitaiteilijan johdolla. Ryhmä on yksi kolmesta kokoonpanosta, jotka sukelsivat syksyllä Nuutiksessa tanssin maailmoihin. Luovan tanssin lisäksi oman ryhmänsä ovat saaneet katutanssista ja rivitanssista kiinnostuneet.

Poikkihallinnollisella yhteistyöllä monipuolisuutta palveluihin

anssikurssit olivat tulosta vuoden 2015 alussa alkaneesta kulttuuripalvelujen ja kehitysvammaisten avopalvelujen yhteistyöstä. Kulttuuripalveluiden intresseissä on pitää huoli kulttuurin ja taiteen saavutettavuudesta. Avopalvelujen tavoitteena on puolestaan tarjota asiakkailleen hyvinvointia ja mielekästä sisältöä arkeen. Tavoitteet kohtasivat ja eri yksiköiden vahvuuksia ja kontakteja yhdistelemällä yhteistyö lähti jouhevasti käyntiin. − Meillä on talossa paljon osaamista monenlaiseen tekemiseen, mutta on hienoa saada mukaan ulkopuolisia, eri alojen ammattilaisia, toteaa Nuutinsaran johtava ohjaaja Tuire Ruuska. Tanssikokonaisuus onkin näkynyt talossa intona ja odotuksena jo ennen kurssien alkua. − Yhteistyö on tuonut paljon lisäarvoa meille. Yksin voi tehdä vain rajallisen määrän asioita, jatkaa Ruuska. Hän iloitsee erityisesti siitä, että yhteistyön myötä on voitu tarjota erilaisia sisältöjä eri asioista kiinnostuneille. − Ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi katutanssi on vedonnut kovasti talon nuoriin miehiin. Myös kulttuuripalveluissa iloitaan, että yhteistyön myötä on saatu tavoitettua uusia kohderyhmiä. Tanssiprojektin päätöstä juhlittiin Tullikamarin Pakkahuoneella, jossa tanssiryhmien näytöksiä saapui katsomaan lähes 300 päinen yleisö. Projekti toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen rahoituksella.

KULTTUURIPALVELUT

Kuva: Teemu Keskinen

KULTTUURIKURSSIT ja KULTTUURILÄHETE

tukevat pienten lasten perheitä Kulttuuripalvelut sekä lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat tehneet pitkä jännitteistä yhteistyötä jo 10 vuoden ajan. Vuonna 2015 yhteistyön tuloksena syntyi vauvakulttuurikokonaisuus, joka koostuu kaikille avoimista maksullisista kulttuuri kursseista pienten lasten perheille sekä Kulttuurilähetteestä. Kokonaisuuden kehittäminen mahdollistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahalla.

KULTTUURIPALVELUT

uonna 2015 kulttuurikursseja järjestettiin ympäri Tamperetta lähes 100. Kurssivaihtoehtoja olivat Koko perheen sirkukset, Isä-vauva -sirkukset sekä Värikylvyt. Kulttuurilähete on neuvoloiden terveydenhoitajille suunniteltu työkalu, jonka avulla he voivat ohjata tukea tarvitsevia perheitä suoraan kulttuuripalveluihin. Maksuttomaan kurssiin oikeuttavia kulttuurilähetteitä jaettiin neuvolan harkinnan mukaan perheille, joiden arvellaan hyötyvän yhteisestä tekemisestä eniten.

Kulttuurilähetteellä piristystä vauva- arkeen

−T

unneilla oli iloinen ilmapiiri ja kaikkia kokeiluja kannustettiin. Olemme jatkaneet kurssilla opittuja temppuja myös kotona, kommentoi Koko perheen sirkuskurssille perheensä kanssa osallistunut äiti. Myös isät ovat olleet tyytyväisiä toimintaan. − Uusi hieno kokemus vauvalle ja itselle. Lapsi oppi hahmottamaan kehoaan ja hän teki temppuja itsekseenkin kotona. Vauva sai sosiaalisia taitoja, ja näki uusia ihmisiä, toteaa Isä-vauva -sirkuskurssilla viihtynyt isä.

− Neuvolan terveydenhoitajilta on tullut palautetta, että kulttuurilähete on erinomainen työväline, joka mahdollistaa perheen ohjaamisen helposti ja matalalla kynnyksellä hyvinvointikulttuurin pariin, kertoo koordinaattori Jenni Taipalus.

Kulttuurilähetteestä pysyvä toimintamalli

uosi 2015 oli kokonaisuudessaan kulttuurikurssien ja kulttuurilähetteen pilottivuosi. Tarkoituksena on jatkaa toimintamallia ja saada se juurrutettua osaksi lasten ja nuorten terveyspalveluita. − Jatkamme kurssien ja lähetteen kehittelyä ja jaamme hyvää käytäntöä eteenpäin, Taipalus toteaa.

Kuva: Teemu Keskinen

Sirkuksesta riemuitsevat sekä vauvat että vanhemmat

Kulttuurikurssit on suunniteltu nimenomaan perheen yhteisen tekemisen tueksi. Kurssit voivat antaa tukea myös vauvan käsittelyyn, oman kehon hahmottamiseen, varhaisen vuorovaikutukseen sekä koordinaatiokyvyn kehittymiseen. Muita hyvinvointivaikutuksia voivat olla esimerkiksi sosiaalinen kanssakäymiseen muiden perheiden kanssa sekä hauskat kokemukset ja elämykset yhdessä perheen kanssa.

Sibelius liikutti yleisöä ja orkesteria

TAMPERE FILHARMONIA FILHARMONIA TAMPERE

TEKSTI: MAIJA LEINO

Tampere Filharmonialle Sibelius 150 -juhlavuosi oli ennätystentäyteinen. Kävijämäärät ja yleisön innostuneisuus ylittivät jopa ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin kovat odotukset.

Kuva: Maija Leino

Yleisö osoittaa suosiotaan Sibeliuksen Kullervon jälkeen huhtikuussa 2015

TAMPERE FILHARMONIA

ävijöitä orkesterin konserteissa oli viime vuonna yhteensä 96028, joka on yli 20000 enemmän kuin vuonna 2014. Suomen suurimman konserttisalin, 1828-paikkaisen Tampere-talon Ison salin täyttöaste oli orkesterin konserteissa 84 %, joka on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014, yksitoista prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013 ja peräti viisitoista prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012. Yhdentoista Ison salin konsertin kausikortteja myytiin syksyksi 2015 kaiken kaikkiaan ennätykselliset 888. Kevään 2016 lukema on vielä suurempi, 913. Aikaisempien vuosien lukemiin nähden määrä on kasvanut tasaisesti: syksyllä 2013 kausikorttilaisia oli 566, seuraavana syksynä jo 729. Myös Pienen salin kamarimusiikkikonsertit kiinnostivat, ja yleisömäärä oli edeltävään vuoteen nähden lähes kaksinkertainen.

Musiikkikasvatusta ja jalkautumista

”Vuosi on menny ihan sairaan hyvin”

hjelmassa oli juhlavuoden kunniaksi tietenkin paljon Sibeliusta: orkesteri soitti ylikapellimestarinsa johdolla kaikki kansallissäveltäjämme sinfoniat ja lisäksi muita Sibeliuksen orkesteri- ja kuoro-orkesteriteoksia. Sali oli täynnä joka kerta. Santtu-Matias Rouvali odotti ponnistusta innoissaan jo keväällä: − Jos me saadaan Tampereelle Sibelius silleen, et vuoden jälkeen kaikki tietää, miten mun kanssa soitetaan Sibeliusta, niin sitä mä odotan. Ja tämä toteutui. − Tää vuosi on menny ihan sairaan hyvin, totesi väsynyt, mutta onnellinen ylikapellimestari joulukuussa.

Pääkirjasto Metsossa muusikot ja muut tamperelaiset kulttuurihenkilöt kertoivat suhteestaan Sibeliuksen musiikkiin.

skollisten kausikorttilaisten ja kamarimusiikkikonserttikävijöiden lisäksi myös uutta yleisöä haalittiin kovaa vauhtia: Tampere Filharmonian musiikkikasvatusprojekteihin, kuten koululaiskonsertteihin ja -vierailuihin, osallistui vuonna 2015 yhteensä 11720 henkilöä. Esiintymisiä ja yleisötilaisuuksia orkesterilla oli vuonna 2015 yhteensä 222. Sibelius sai myös orkesterin hyvin liikkeelle, ja mukana ovatkin Tampere-talon konserttien lisäksi muun muassa haastattelusarjat, koululaisvierailut ja keikat talon ulkopuolella, kuten raatihuoneella ja uimahallissa. Kuva: Eija Oravuo

Filharmonian muusikot soittivat Sibeliusta Hervannan kynttiläuinnilla.

Kuva: Viliina Tolvanen

TAMPERE FILHARMONIA

TAMPERE FILHARMONIAN PUISTOKONSERTTI SORSAPUISTOSSA OLI YLEISÖMENEST YS. YLEISÖN PY YNNÖSTÄ KONSERTIT SAAVAT JATKOA.

TAPAHTUMALISTAUKSET

TAPAHTUMALISTAUKSET NUORISOPALVELUT Keskitettyjen palveluiden toimintaa ja tapahtumia

Keskitetyissä palveluissa vuodelle 2015 leimallista oli nuorisotyöttömyyteen puuttuminen. Nuorille tarjottiin moninaisia tukimuotoja edistämään työllistymistä avoimille työmarkkinoille sekä etsittiin keinoja löytää motivoiva opiskelupaikka. Monitoimitalo 13:lla oli merkittävä rooli monen nuorisotyöstä opiskelualana tai ammattina pohtivan elämässä. Vuoden 2015 aikana mahdollisuutta tutustua nuorisotyöhön tarjottiin yli 30 työharjoittelijalle, -kokeilijalle, palkkatuetulle työntekijälle, kuntouttavan työtoiminnan työntekijälle, oppisopimusopiskelijalle, aikuisopiskelijalle, työelämään tutustujalle, työelämävalmennettavalle, siviilipalvelusmiehelle tai eri oppilaitosten opiskelijoille. Vuosi oli Monitoimitalo 13:n toiminnassa ennätyksellinen vuosi monella tapaa. Kävijämäärät nousivat edellisestä vuodesta lähes 30 000 kävijällä ja koko vuoden kävijämäärä hipoikin 92 000 kävijän rajaa. Huhtikuussa Monitoimitalolle tarjoutui mahdollisuus toimia eduskuntavaalien äänestyspaikkana keskustan neljän alueen yhteisenä paikkana. Äänestyspäivänä talossa kävi noin 5000 henkilöä talon naapurustosta.

MONITOIMITALO 13

Monitoimitalo 13:n yhteiset tapahtumat 23.–27.2. Talvilomatapahtuma Chillhouse 10.3. Eläkeläisten talon valtaus 16.5. Seurakuntien nuorisotyöpäivät – Yhden hinnalla 4.10. Tampereen päivä 12.–16.10. Syyslomaviikon avointa toimintaa 9.–13.11. Sibelius-viikko Katutason avoin toiminta Pelihuone Ohjaamossa vieraili vuoden aikana 11 138 henkilöä ja tietokoneilla varustetussa Konehuoneessa oli 15 363 kävijää. Yhteensä katutason avoimeen toimintaa osallistui yli 4000 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Kävijämäärän kasvua selittää mm. syyslomalla yhteistyössä TeacherGaming LLC:n järjestetty alakoululaisten Minecraft-koodaustyöpaja, mikä tavoitti lähes 600 henkilöä. Lisäksi tiloissa järjestettiin kahtena päivänä viikossa Tampereen kansainvälisen koulun FISTA:n ATK-tunnit. Nuorten työpaja Pajasto Pajasto on Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä nuorten työpaja, joka on suunnattu 18–25-vuotiaille työttömille nuorille. Pajastolla toimi vuonna 2015 kolme työpajaa: Mediapaja, AV-paja ja Taidepaja, joilla tutustuttiin kulttuurin ja taiteen eri osaalueisiin käytännön kautta ja kurssiluontoisesti. Kevään pajajaksolle haastateltavien joukosta pajajaksolle valittiin 20 nuorta; taidepajalle 9, mediapajalle 5 ja AV-pajalle 6 nuorta. Kevät piti sisällään perehtymistä kunkin pajan perusteisiin ja pian jo oltiin työntouhussa; kevään saldo-

na mm. laaja kattaus lyhytelokuvia, teatteriesitys ”Vapauden satama”, kaikkien pajalaisten työpanos ChillHouse- talvilomatapahtumassa ja unelmien kaupunkipuutarhan suunnittelua ja toteuttamista Monitoimitalo 13:n takapihalle. Syksyn 2015 pajalle valittiin haastateltavien joukosta 17 nuorta, taidepajalle 6, mediapajalle 5 ja AV- pajalle 6. Syksyn pajajakso oli sisältörikas ja tuottelias. Studio Studiossa oli 47 äänityskertaa. Studioäänityksissä syntyi 77 valmista biisiä ja keikkatallenteina noin 250 biisiä. Tampere Rock Academy -hanke Vuonna 2015 Tampereen Rock Academy järjesti yhteensä 17 klinikkaa. Kaikkiaan niihin osallistui yli 300 henkeä. Keväällä 2015 Akatemiassa aloitti neljä erityylistä bändiä: Koitos, The Alleyway Wolves, Damnduo! ja Skyline. Bändeillä oli vuoden aikana 35 tuotantosessiota ja yhteensä heidän kanssaan työskenneltiin 130 tuotantotunnin ajan. Tuottamisen idea on saada kappaleesta ja bändistä jäsenineen esiin sen parhaat puolet ja kehittää näitä niin pitkälle kun mahdollista. Syksyllä järjestettiin kolme katselmusta uusia bändejä varten. Niihin osallistui yhteensä 12 kokoonpanoa, joista valittiin kolme uutta aloittamaan keväällä 2016. Klinikat: 27.1. Michael Lynch / Artistivalmennus, live-esiintyminen 11.2. Amaranthe / Bändiklinikka 5.3. Sami Peura / Sam Agency / Keikkamyynti 10.3. Johannes Tolonen / Bassoklinikka 24.3. Douglas Blair / W.A.S.P. / Kitaraklinikka 21.4. Tom Gardiner / Kitaraklinikka 22.4. Christopher Hokkanen / Tapahtumatuotanto (infotilaisuus) 5.5. Heikki Salo / Sanoitusklinikka 19.5. Juho Viljanen / Sessiomuusikko, multi-instrumentalisti 26.5. Noora Louhimo / Battle Beast / Laulu 3.9. Aapo Hellman / A&R, Sound of Finland 8.10. Rowan Rafferty / NEM agency / Keikkamyynti, promootio 22.10. Heikki Malmberg / Diablo / Rumpuklinikka 29.10. Noora Louhimo / Battle Beast / Lavaesiintyminen 25.11. Ville Siuriainen / Dingo ym. / Rummut 15.12. Zsolt Szicso / Lavamanagerointi, Skitzet ym. Kädentaitopajojen tapahtumia Kädentaitopajojen toiminnan rungon muodostaa 7–29-vuotiaille nuorille suunnattu avoin toiminta, mitä järjestettiin maanantaista keskiviikkoon koko vuoden ajan. Lisäksi kerran kuukaudessa pidettiin ikärajaton Spessu-päivä, mihin lapsi tai nuori oli tervetullut yhdessä aikuisen kanssa. Ryhmäpäivinä verstaalla, koru-, keramiikka- ja ompelutiloissa työskenteli esikoululaisia ja muita ryhmiä, viikoittain ryhmiä oli 8 kpl. Teemapäivien lisäksi järjestettiin ikärajaton kynttiläpaja, missä joulun tunnelmaan virittäytyi noin 500 henkilöä. Tiloja käyttivät lisäksi erilaiset ryhmät, kuten Neulotaan pakolaisille -ryhmä. Kädentaidot tavoitti vuoden aikana 10 000 kävijää.

3.6. Tampereen Lasten Parlamentin kauden päättäjäiset 21.11. Lapsen Oikeuksien perhetapahtuma 6.12. Lasten itsenäisyyspäiväjuhla Museoiden Yö -Työryhmän kokoontumiset 4 kpl ja tapahtuma 23.5.

Kokous-, kokoontumis- ja näyttelytilat Monitoimitalo 13:ssa on viisi vuokrattavaa tilaa: kaksi salia ja kolme kokoustilaa. Tiloja vuokrattiin sekä vakiovuoroihin sekä yksittäisiin varauksiin. Varsinaisten vuokrattavien tilojen lisäksi välillä kokouskäyttöön valjastettiin muitakin tiloja kädentaidoista aulatiloihin. Vuoden 2015 aikana aulatilojen käyttö lisääntyi, kun esim. kädentaitojen aulatiloja hyödynnettiin erilaisiin kuvataidekursseihin, jotka elävöittävät taloa ja toivat mukavaa säpinää. Monitoimitalo 13 tarjosi asiakkaiden käyttöön toisen ja neljännen kerroksen aulojen seiniä näyttelytarkoituksiin, jolloin aulojen seiniä värittivät useat erilaiset taideteokset.

Osallisuus, nuoriso-ohjaaja 28.1. Nuorisotalojen osallisuuskoulutus 5.2. ja 16.9. Oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutuspäivä 13.2. ja 14.2. ChillHouse -vapaaehtoisten koulutus 6.3. ChillHouse-vapaaehtoisten kiitosjuhla 14.3. Pirkanmaan Nuorisofoorumi ja osallisuustyöntekijöiden tapaaminen 11.5. Tampereen Yliopiston Normaalikoulun oppilas kuntapäivät Nuoriso-ohjaajuudesta nuorisokasvattajuuteen - koulutuspäivä 3 kpl 22.7.–1.8. 5 EYP - Euroopan Nuorten Parlamentti 10.–11.9. Osallisuustyöntekijöiden verkostotapaaminen Kotkassa

LASTEN OSALLISUUS

4.-luokkalaisten vaikuttamispäivät: 20.1., 22.1., 27.1., 29.1. ja 3.2. Tampereen Lasten Parlamentin Suurkokoukset: 6.5. ja 25.11. Tampereen Lasten Parlamentin hallituksen kokoukset 13 kpl 10.3. Tutustumismatka Jyväskylään 5.9. hallituksen virkistyspäivä Helvetinjärven kansallispuistossa 7.11. Hallituksen tapahtumakoulutus Alueelliset parlamentit Hervannan alueellinen parlamentti 4 kpl Tesoman alueellinen parlamentti 4 kpl Multisillan alueellinen parlamentti 4 kpl Lentävänniemen alueellinen parlamentti 4 kpl Itäisen keskustan alueellinen parlamentti 4 kpl Kämmenniemen alueellinen parlamentti 4 kpl Annalan alueellinen parlamentti 4 kpl Linnainmaan alueellinen parlamentti 4 kpl Puheenvuorot ja kommentit 12.1. Nuorisolaki uudistuu 8.5. Leivosraati 3.11. Kaste-seminaari 20.11. Koululaiskonsertti 7.12. Opetussuunnitelmalausunto Toiminnan esittelyt 3 kpl Tapahtumat 23.5. Spark - lasten kulttuurifestari

Lasten yleinen osallisuus ja vaikuttaminen Ruokaraati 2 kpl Kirjastoministerit 4 kpl Lapselta lapselle Good 4 kids-hyväntekeväisyyskonsertti ja työryhmäkokoontumiset 18

NUORTEN OSALLISUUS - TAMPEREEN NUORISOVALTUUSTON TAPAHTUMAT

Hallituksen kokoukset 14 kpl Suurkokoukset 2 kpl Puheenjohtajapäivät 2 kpl Edustuspaikat kaupunginvaltuustossa sekä lauta- ja johtokunnissa Octafoorumit 4 kpl 3.10. Lasten ja nuorten osallisuuden opintoretki Jyväskylään 7.3. Eduskuntavaalipaneeli 15.4. Vakka-Suomen nuorisofoorumin vierailu 6.–7.6. Nuorisovaltuuston ryhmäytys- ja koulutusleiri Oppilaskuntien ohjaavien opettajien koulutuspäivät 3 kpl Pirkanmaan osallisuusverkosto 2kpl 28.1. Nuorisokeskusten osallisuuskoulutus 5.11. Pormestareiden kyselytunti Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävät tapahtumat: Duunaa itsellesi kesätyö 7 kpl 22.9. Nuorten liikkumisideat 2030 31.3. Unelmaduuni-tapahtuma 8.-luokkalaisille 23.5. Museoiden Yö Postimuseon toimintapiste

KULTTUURINEN NUORISOTYÖ 13.1.–19.5. Nuorisoteatterin kevätkausi (17 krt)

TAPAHTUMALISTAUKSET

Mediaryhmät ja Musta laatikko -bändi-illat Musta Laatikko bändi-iltoja oli vuonna 2015 kahdeksan kappaletta. Esiintymään pääsi noin 80 nuorta muusikkoa. Young City mediaryhmät, Monitor 13 ja Mediadekkarit yhdistyivät käytännössä yhdeksi mediaryhmäksi vuonna 2015. Erilaisia produktioita tehtiinkin yhdistymisen myötä useita kymmeniä. Mediaryhmät aloittivat myös yhteistyön Sammon keskuslukion viestintälinjan kanssa. Sammon keskuslukion Samke-TV, jonka studio-osuudet kuvataan Monitoimitalolla, palkittiin kansainvälisessä ASEF-konferenssissa Bulgarian Sofiassa vuonna 2015.

TAPAHTUMALISTAUKSET

23.2. Nuori Kulttuuri Sounds rytmimusiikki, Pirkanmaan aluetapahtuma 23.–27.2. ChillHouse nuorten talvilomafestari 13.–14.3. Nuorisoteatteri, Näyttämötaistelutyöpaja 21.3. Nuori Kulttuuri Sounds klassinen musiikki ja kansanmusiikki, Pirkanmaan aluetapahtuma 7.5. Nuorten kohtaaminen kesätyössä -koulutuksessa osion pitäminen 11.–16.5. Nuorisoteatterin näytösviikko (kenraali + 3 näytöstä) 18.5.–19.5. SepäSe, Sammon koulu ja Juhannuskylän koulu 23.5. SPARK lasten ja nuorten kulttuurifestari yhteistyössä kulttuuripalvelujen kanssa 17.6. Tesoman ja Kalevan graffitseinät otettiin käyttöön 1.9.–8.12. Nuorisoteatterin syyskausi (12 krt) 17.9.–26.11. Ihmefilmi elokuvakasvatushanke (10 näytöstä) 24.9. Huolella verkoston tapaaminen, tapahtuman tuottamisen läpikäynti 25.9.–26.9. Nuorisoteatteri, viikonlopputyöpaja 28.9.–6.10. Graffitityöpajat, kouluyhteistyö (luokkia yhteensä 11 kpl) 6.10.–15.12. RapFactory -työpaja (11 krt) 8.10.–24.11. Lumoava joulukonsertti -nuorten työryhmä (5 krt) 14.–16.10. Talviloman suunnitteluleirin vetovastuu 22.10.–31.10. Valokuvaustyöpajat, teemana Ei vihapuheelle (3 krt) 31.10. Stage13 live -tapahtuma 1.–30.11. KultTour Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikot 7.11. Lasten parlamentin hallituksen tapahtumakoulutus 12.11.–14.12. #Äläjäädy, tiedotusryhmä (5 krt) 9.–13.11. SIBBE-viikko (Sibeliuksen juhlavuoden hengessä) Monitoimitalo 13:ssa 19.11.–3.12. #äläjäädy, päätösfestariryhmä (3 krt) 20.11. Toiminnallinen piste KultTour -viikkojen päätös tapahtumassa 16.–27.11. Näkökulma - nuorten valokuvanäyttely 26.11. Kouluvierailu yhdenvertaisuudesta, yhteistyössä SPR 27.11. Lumoava joulukonsertti 27.11. Tampere Human Rights Film Festival, lyhytelokuvat nuorille 15.12. Kulttuurisen nuorisotyön mahdollisuudet (oppituntivierailu), Tampereen lyseon lukio

LEIRI- JA LOMA-AIKOJEN TOIMINTA

Keskitettyjen palveluiden lasten ja nuorten leirit 1.–5.6. Musiikkileiri 12–15-vuotiaille Monitoimitalo 13:ssa 1.–5.6. Pelileiri 9–13-vuotiaille Monitoimitalo 13:ssa 3.–5.6. Kesäleiri 1.–3.-luokkalaisille 8.–12.6. Eläinleiri 3.–6.-luokkalaisille 15.–18.6. Luonto/seikkailu-leiri 6.–7.-luokkalaisille 3.–7.8. Kohti työelämää -leiri 12.–14.10. Syysleiri 1.–3.-luokkaisille 14.–16.10. Talviloman suunnitteluleiri

31.5.–7.6. Kansainvälinen leiri, Saksa 31.7.–7.8. Kansainvälinen leiri, Unkari Lasten liikennepuisto 18.–22.5. ja 25.–29.5. ryhmäviikot 3.6.–7.8. liikennepuisto avoinna

ERITYISNUORISOTYÖ

Luotsi-leiri (10 krt) Risu-työryhmä noin joka toinen viikko Huolella-verkosto 3 krt ja Koulujen päättäjäisillan jalkautuminen Yksilönuorten tapaamisia (29 krt) Monikulttuurisuus työryhmä nuorten kanssa (talvilomatapahtuman maanantai) ja yleinen talvilomatyöryhmä Todelliset tekijät (ehkäisevän päihdetyön ryhmä) Juhannuskylänkoulun tyttöryhmä Yövuorojalkautumisia (16 krt) Sammon koulun ryhmäytyksiä, kuusi seiskaluokkaa Ryhmät: Helapojat (12 krt) Kauko (10 krt) Art (1 krt)

HANKE: CALL ME ANYTIME

Call Me Anytime on nuorten digitaalisen palveluneuvonnan ja -ohjauksen hallintakuntarajat ylittävä kehittämishanke. Nuorten päivystysiltoja verkossa jatkettiin kahtena iltana viikossa toukokuuhun asti, jonka jälkeen hanke jäi tauolle. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

ALUEELLISTEN PALVELUIDEN TAPAHTUMALISTAUS

Nuorisokeskuksissa ympäri Tamperetta tapahtui vuoden 2015 aikana paljon. Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä järjestettyjen tapahtumien lisäksi kaikki alueen nuorisokeskukset ovat järjestäneet lukuisia omia tapahtumia, tempauksia ja toimintoja. Jatkuva yhteistyö lähikoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kuuluu kiinteästi nuorisokeskuksien arkeen. Lisäksi lasten ja nuorten kanssa on kisailtu, visailtu, kokkailtu ja askarreltu läpi koko vuoden. Nuorten kanssa on myös luettu kokeisiin, pohdittu jatko-opintoja, ratkottu erilaisia ihmissuhdekriisejä, tuettu itsenäiseen elämään ja kannustettu terveellisiin elämäntapoihin.

Eteläisen alueen nuorisokeskusten (Annala, Helapuisto, Koivistonkylä, Kupoli) tapahtumia 8.2. Haiharan talvipäivät 15.2.Tuiketta talvipuutarhassa - perhetapahtuma Arboretumissa 24.2. Karosen kyläjuhlat - perhetapahtuma 8.3. Talvirieha - perhetapahtuma Koivistonkylän urheilukenttä 25.3. Iloinen perhetapahtuma Koiviston koululla 27.3. Koukkuniemipäivä 27.4. Wiinikan Wappu - perhetapahtuma Nekalan koululla 9.5. Pop Up-liikennepuisto Hervannan DUO:ssa

Itäisen alueen nuorisokeskusten (Kämmenniemi, Leinola, Linnainmaa, Tasanne) tapahtumia

11.2. Luistelutapahtuma, Leinolan koulun kenttä 4.3. Nuorisopalveluiden kesäharjoittelun esittely Linnainmaan koululla 11.3., 15.4., 4.6., 5.6. ja 26.11. Pienten retket, Monitoimi talo ja Viikinsaari 31.3.–26.5. Leivontakerho, Linnainmaan nuorisokeskus 8.4.–27.5. Tanssikerho, Linnainmaan nuorisokeskus 15.4. Iltamat, Kämmenniemen koulu 18.4. Atalan kevättapahtuma 21.4. ja 22.4. Messukylän srk kerhovierailut, Tasanteen Nuorisokeskus 24.–26.4. Viikonloppuleiri Antaverkassa 20.–22.11. Viikonloppuleiri Antaverkassa 16.5. Duudson-Park, Seinäjoki 21.5. Nuorten seksi-ilta, Leinolan Nuorisokeskus 25.5. Kutosten retki, Olkahisen koulu 16.4., 9.6., 23.6., 27.10 ja 25.11. Isojen retket, Kaupin keilahalli, Finnkino ja Jäähalli syksy Pikkukisa-liiga, alueen nuorisokeskukset 14.8. Seiskojen bileet, Linnainmaan koulu 5.9. LeinolaFest, Leinolan koulun kenttä 15.9. 7-luokkalaisten Vanhempainilta, Linnainmaan koulu 16.9.–11.11. Leikkiä ja liikuntaa - kerho, Linnainmaan nuorisokeskus 3.10. FunPark-retki, Seinäjoki 6.10. Twerk -tanssiopetusta, Linnainmaan Nuorisokeskus 8.10. Linnainmaa aktivoituu -tilaisuus, Linnainmaan koulu 30.10. Kauhujen talo, Leinolan nuorisokeskus 19.11. Vanhempainkahvila, Takahuhdin koulu 20.–22.11. Viikonloppuleiri Antaverkassa 29.11. Pikkujoulutapahtuma, Leinolan koulu vk 45-46 Ruokakulttuuri-viikot, alueen nuorisokeskukset

Läntisen alueen nuorisokeskusten (Lentävänniemi, Multisilta, Rantaperkiö, Tesoma) tapahtumia

13.2. Ystävänpäivädisco Lentävänniemen koulun VY:n kanssa 21.2. Vanhusten pelipäivä Rantaperkiön nuorisokeskuksessa 25.3. Lastenjuhla Lentävänniemen alakoulussa 18.4. Koko läntisen alueen iso pingisturnaus 24.4. Kaiken ikäisten disco Rantaperkiön nuorisokeskuksessa 25.4. Lielahtikeskuksen perhetapahtuma 26.4. Multsupäivä, perhetapahtuma Multisillassa 28.4. Perhetapahtuma Peltolammin koululla 30.4. Tesoman Vapputapahtuma 7.5. Härmälän turvallisuuspäivä 3.6.–12.6. Valokuvausprojekti, loppunäyttely Lielahden kirjastossa 15.6. @hletic pihapelitempaus Arboretumissa 16.6. @hletic Pyynikin Liikuntatapahtuma 17.6. @hletic Kaupunkiseikkailu 26.8. YLE-kuvaukset, Lentävänniemen nuoret näyttelemässä YLE:n tv-sarjassa 27.8. Etelä-Alvarin kylätapahtuma Rantaperkiössä 30.8. Tesoma-päivä perhetapahtuma 6.9. Suomensaari Elää, Lentävänniemen perhetapahtuma 19.9. Koko läntisen alueen iso futisturnaus 30.10. Halloween disco Lentävänniemen koululla 30.10. Rantaperkiön Halloween Disco yhdessä SETA:n kanssa 31.10. Läntisen alueen Horror House-ilta 13.11. Nuorten DiscoRap-tapahtuma Multisillassa 15.11. Multisillan Perhetapahtuma 19.11. Likioma, ikäihmisten peli-ilta 28.11. Koko läntisen alueen iso kokkisota 29.12. Jouluruokailu, Hans Välimäki tekemässä ruokaa Lentävänniemen nuorille

KULTTUURIPALVELUT Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut tuottivat ja tukivat monipuolista kulttuuritoimintaa ympäri kaupunkia eri kohderyhmille. Vuoden erityisenä teemana oli kuntalaisten toiveiden toteuttaminen, Sibelius, avaukset kehitysvammaisten kulttuuritoimintaan sekä Vanhan kirjastotalon roolin työstäminen.

Ikäihmisten kulttuuripalvelut

Kulttuuripalvelujen ikäihmisille suunnatun kulttuuritoiminnan palvelutarjoama jakaantuu seuraavasti: 1) kulttuuritapahtumatoimintaan, 2) harrastustoimintaan, 3) luovaan kuntoutukseen ja 4) materiaalia henkilöstön käyttöön asiakkaiden kulttuuritoiminnan toteuttamiseksi. Taulukossa on tiivistelmä vuoden 2015 toiminnasta osallistujamäärineen. Toiminnasta vastaa koordinaattori Tarja Järvinen.

TAPAHTUMALISTAUKSET

1.6. Talviturkin kastajaiset - perhetapahtuma Kaukajärvellä 28.–30.8. Hervantapäivät 19.9. Nuorisokeskusten välinen jalkapalloturnaus Ahvenisjärven kentällä. 15.10. Räp-iltamat feat. Output from thoughts, Annalan nuorisokeskus 6.11. Ruotsalaisuuden päivän karaokeiltamat, Annalan nuorisokeskus 20.11. Japanialainen ilta, mm. sushia, sumo-puvut, kivipuutarha, origameja, Helapuiston nuorisokeskus 25.11. Iloinen perhetapahtuma Koiviston koululla 28.11. Joulun avaus, Kauppakeskus Duo 28.11. Kalligraffitti-ilta - japanilaista kalligrafiaa sovellettuna graffittitaiteeseen, Helapuiston nuorisokeskus 7.12. Jouluinen perhetapahtuma, Tampereen normaalikoulu

TAPAHTUMALISTAUKSET

Vuonna 2015 oli 657 kulttuuritilannetta ja 16950 osallistujaa.

KULTTUURITAPAHTUMATOIMINTA:

12.1. - 23.5 Kulttuurituokiot palvelukeskuksissa, tuotettu ostopalveluna Matrocks Oy:ltä (174 kpl) 17.1. - 11.4 Lauantairiehat Pappilanpuiston palvelukeskuksessa, Huikea Oy (4 kp) 26.1. - 5.2. Harmonikkakonsertit, Harjunpään pelimannit (4 kpl) 5.2. - 21.4. Muistelutuokiot teemana alakouluajat, Pirkanmaan Elämäntarinayhdistys ry (5 kpl) 14.2. Pyörätuolitanssiesitys Metsossa 4.2. & 5.2. Lakkautettu kylä -soivan valokuvanäyttelyn yhteislaulutilaisuudet 6.3. Puhallinmusiikkikonsertti, Rientolan soittokunta Lielahtikeskuksessa 7.3. & 15.3. Kansantanssiesitykset, säest. Niinirannan pelimannit 28.2. Energia Virtaa - Olavi Virta 100 vuotta -iltamat 10.3. Eläkeläisten Monitoimitalo 13:n valtaus 12.2. Kulttuurista virkeyttä eläkepäiviin - Amurissa Pirkanmaan Vapaat Seniorit 24.2. Kulttuurista virkeyttä eläkepäiviin - Linnainmaan Pappapiiriläisille 10.4. Mia Leivo & Pequeno, Hovin tanssit (yhteistyö Nosteen kanssa) 15.4. Kirjailijavieras Sirpa Kähkönen (yhteistyö kirjaston kanssa, 57 hlö) 15.4. Puut kantavat valoa ja muita Kirsi Kunnaksen runoja -matinea 17.4. Tuula Mäkinen & Tammerhanurit, Hovin tanssit (yht.työ Noste) 22.4. Laulukuoro Sirkeät -konsertti Monitoimitalo 13:ssa 25.4. Suomi on hyvä maa -konsertti (osatuotanto Montteeri Oy:n kanssa) 27.4. Yhteislauluna vanhat koululaulut, Martti Kuurila ja Jussi Tamminen (yhteistyö kirjaston kanssa) 27.4. Kansallisen veteraanipäivän isänmaallinen konsertti 8.5. - 23.8. Puistokonsertit ja muu kesän kulttuuriohjelma palvelukeskuksissa (53 kpl) 2.6. Stand-upia ja poppia: Kehitysvammaisten Vimmart-koulun muusikot ja Anitta Ahonen eli iso A 4.6. Kohtaamisia kesässä: Vimmartin muusikot (kehitysvammaiset) ja Kati Vasel Kauppakeskuksessa 7.6. Senioritapahtuma Tammelan torilla (Huikea Oy, kultt.palvelut osatuottaja/sponsori) 9.6. La Strada -kehitysvammaisten teatteri Hyvät tavat kunniaan -esitys 31.8. - 11.12. Kulttuurituokiot palvelukeskuksissa tuotettu ostopalveluna Matrocks Oy:ltä (165 kpl) 16.9. Näkövammaisten Seniorikerhon kulttuuriretki Milavidaan 6.10. Kohti itsenäistä vanhuutta -seminaari 22.10. Puhallinmusiikkikonsertti Rientolan soittokunta 24.10. Kansantanssiesitys Laminpäässä

26.10. - 30.10. Iltatähti Senioreiden Vilmivestivaali (yhteistyö PEK, Sumeliuksen senioriklubi) 4.11. Kuoromusiikkikonsertti Taipumattomat-kuoro 6.11. & 12.11. Yhteislaulukonsertit tehostetun palveluasumisen yksiköissä 18.11. & 23.11. Leidi Sirkeät -kuorokonsertit Tesoman Olkkarissa ja Koskikotikeskuksessa 12.11. Ahjolan pelimannit Lähitori Kuuselassa 9.12 Tarinoita - runopiirin matinea 16.12. Jouluiset yhteislaulut 18.12. Joulujuhlan musiikkiosuus Ehtookodilla (yhteistuotanto) 27.11. Joululaulajaiset-konsertti

HARRASTUSTOIMINTA:

14.1. - 29.4. 7.1. - 27.5. 7.1. - 15.4. 2.9. - 16.12. 2.9. - 9.12. 2.9. - 16.12.

Seniorivisailut (15 krt) Tanhujen kevätkausi (21 krt 1 ryhmä) Runopiirin kevätkausi (15 krt 1 ryhmä) Kansantanssin syyskausi (1 ryhmä) Runopiirin syyskausi (1ryhmä) Seniorivisailut (16 krt)

LUOVA KUNTOUTUS:

23.1. - 24.4. Seniorisirkuksen avoin ryhmätoiminta Kuuselassa (12 krt) 12.1. - 20.3. Seniorisirkus päiväkeskusryhmille (9 krt 3 ryhmää) 9.1. - 24.4. Väriä elämään ryhmätoiminta (15 krt) Tatku2 -hanke Viola-kodissa (kevät: 8 erillistä kokonaisuutta, syksy: 16 erillistä kokonaisuutta) 2.3. - 21.10. Laulun lahja -musiikkiterapeuttinen ryhmätoiminta ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille (11 ryhmää, Kaupin sairaalassa 2 osastoa) 8.4. - 27.5. Kehonhuoltoa ja luovaa liikettä -ryhmätoiminnan kurssi (8 krt, 1 ryhmä) 19.8. - 25.11. Kehonhuoltoa ja luovaa liikettä -ryhmätoiminta (1 ryhmä) 17.8. - 12.10. Seniorisirkus Peipontuvalla (9 kertaa) 18.8. - 9.12. Seniorisirkus Nekalan päiväkeskusryhmille (4 ryhmää) 8.9. - 29.10. Kaupankäynti ennen vanhaa ja Koulumuistot -muistelutuokiot (10 kpl) 31.8. - 20.11. Tanssiva Kaukaharju -yhteisöllinen tanssikokonaisuus (5 ryhmää, 38 avointa tuokiota) 12.8. - 30.9. Muodonmuutosleikki - monitaiteellinen yhteisötaideryhmätoiminta (1 ryhmä) 4.9. - 11.12. Seniorisirkuksen avoin ryhmätoiminta Kuuselassa (15 kertaa) 4.9. - 11.12. Väriä elämään -avoin ryhmätoiminta ja Lauantairiehat (15 + 4 kertaa)

MUUTA:

3.3. - 29.4. Seniorit kaupungissa runotaulut -näyttely Viljakkalan kirjastossa 12.3. ja 19.3. Timantti-koulutukset henkilöstölle (Voimavarat käyttöön, 2 kpl) 25.6. - 31.8. Seniorit kaupungissa runotaulut -näyttely Nekalan palvelukeskuksessa

- Pirkanmaan 6. Triennaali; taiteilijoiden video haastattelut ja koostevideo. Yhteistyössä Tampe- reen taidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry - Luontotohtori; videohaastatteluja. Yhteistyössä Tampereen Luonnontieteellinen museo - Uudenlaisen bisnestapahtuman TWINKLE 2015 potrettivalokuvanäyttelyn valokuvien tuotanto - Pääkirjasto Metson musiikkiosaston haastattelu sarjojen taltiointi; Sibelius 150 -aiheiset haastattelut. - Tampereen Sävel; videokooste - Pirkanmaalaisia kulttuurivaikuttajia -sarja; Eila Roineen potretti

Kulttuurien välinen toiminta

- Kansainvälisen Yhteisymmärrysviikon paneelikeskustelu Uskontojen paneeli - Kansainvälisen Yhteisymmärrysviikon konsertti Sacred Music - Venäläisen kulttuurin päivät; pietarilaisen valokuva taiteilijan Astashenkovin yksityisnäyttely - Venäläisen kulttuurin päivät; tutkija Mia Heinimaan esitelmä Sankarilliset lelut. - Venäläisen kulttuurin päivät; pietarilaisen Glinka- poikakuoron konsertti - Virolaisen kirjallisuuden viikon vieraan, kirjailija ja runoilija Elo Viidingin lukijatapaaminen - Tampereen Viro-viikkojen 25-vuotis juhlavuoden konsertti; Uku-Madis ja Indrek Vainu musiikkisalissa - Venäläisen kulttuurin päivät; konsertti Ilta Volgalla musiikkisalissa - Kulttuuripyöräretket Käpylään ja Kalevaan - Maahanmuuttajalasten pyöräopetus - Aikuisten maahanmuuttajien (Tredun opiskelijat) pyöräopetus - Unkarilaisen runoilijapariskunta Dragomán ja Sza- bó Haiharan kirjailijaresidenssissä sekä lukijatapaa minen Runo-kahvilassa - Tampereen 25. Viro-viikot; virolaisen valokuvaajan Annika Haasin yksityisnäyttely Galleria Emilissä - Tarttolainen residenssikirjailija Aapo Ilves Haiharan kirjailijaresidenssissä sekä lukijatapaaminen Kangasalan kirjastossa - Unkarilaisten huippumuusikoiden, viulisti Zoltán Takácsin ja pianisti Gábor Farkas Sibelius_Bartók -konsertti musiikkisalissa - Tarttolainen residenssikirjailija Piret Bristol Haiha- ran kirjailijaresidenssissä - Tampereen 25. Viro-viikkojen juhlaseminaari - Tampereen 25. Viro-viikot; kuvataiteilija Jass Kase- laanen yksityisnäyttely Galleria Emilissä - Virolaisen kirjailijan Rein Raudin lukijatapaaminen Metsossa - Sugrifest -tapahtuma; konsertti Vastavirta-klubilla - Sugrifest; nukketeatteri Nirunarun esitys Laulava karhu - Sugrifest; paneelikeskustelu ja elokuvat

- Kielikahvilatoimintaa turvapaikanhakijoille Her- vannan hätämajoituskeskuksessa - Miesten Tampere -messutapahtuma - Naisten Tampere -messutapahtuma - Kaupin ja Lehtelän hätämajoituskeskuksen asuk- kaille järjestetyt opastetut kaupungin kävely- kierrokset - Futsalia; Lehtelän ja Kaupin hätämajoituskes- kuksen joukkueet Saukkolan liikuntasalissa - Virolainen Big Band Tartto Pyynikkisalissa - Suomalainen lastenkirjailija Mikä Keräsen vierailu Aleksanterin koululla - Grafiittityöpaja turvapaikanhakijoille Mältinran- nassa - Keskustelutilaisuuksien sarja, Pakolaisuuden inhimilliset kasvot, Tampereen teknillisessä lukiossa, klassillisessa lukiossa, lyseon lukiossa sekä Hervannan lukiossa ja Nokian lukiossa. - Uimaopetusta turvapaikanhakijoille Varalan urheiluopiston uimahallissa.

Kaupunginosatoiminta

Kaupunginosiin tuotettiin niin kulttuuripalvelujen omia tapahtumia kuin paikallisten toimijoiden ja kaupungin muiden yksiköiden kanssa toteutettuja tapahtumia. Esimerkkejä niistä ovat kaupunginosien nimikkopäivät, vuotuisjuhliin liittyvät tapahtumat, lasten ja perheiden tapahtumat sekä konsertit jne. Kolmannen sektorin toimijoiden vuosikellosta johtuen yhteisölliset tapahtumat painottuvat kevääseen ja syksyyn. Vuoden mittaan kaupunginosatapahtumia oli yhteensä 76. Kulttuuriraiteilla toteutettiin neljä tapahtumaa. Lisäksi syyskuussa vietetiin kotiseutukuukautta.

Haiharan taidekeskus NÄYTTELYT

25.4. – 10.5. Kuumaa ilmaa. Jorma Mertanen. Talli 9.5. – 31.5. Tissi & Kassi. OmaPolku ry:n kevätnäyt- tely. Päärakennus 16.5. – 31.5. ”Olennaista”. Aikuisten kuvataiteen perusopetuksen päättötöitä, Sara Hildén -akatemia, Tampereen seudun työväenopisto. Talli 6.6. – 28.6. Volume. Taiteilijat Pia Feinik, Katri Hei- nänen, Tiina Huhtinen-Siistonen, Heta Laitakari,Marianne Laiti, Hannamari Matikainen, Anne Mäkelä, Annu Salmi nen. Talli 4.7. – 26.7. Hehkuvaa. Turun Taiteilijaseuran jäsen- ten kesänäyttely. Näyttely koostuu vuosina 2011–2015 valmistuneista teoksis- ta. Päärakennus 4.7. – 26.7. Anssi Kasitonni, Maria Stereo, Alpo Nummelin. Talli 1.8. – 30.8. Huominen. Haiharan teemanäyttely. Päärakennus ja Talli 3. - 25.10. Reporanka, Joni Ahonen & Ruut Luoto, Talli

TAPAHTUMALISTAUKSET

Tallennepalvelut

TAPAHTUMALISTAUKSET

TAPAHTUMAT 14.6. Haihara Soikoon -pihatanssitapahtuma 4.7–5.7. Wanha Haihara, La klo 12–18 ja su klo 10–15 8.8. Haihara Jytää Vol.2. Vaihtoehtoisen musiikin ilta. Tallipiha 22.8. PERFO! Performanssin ja elävän taiteen tapahtuma 4.6.–13.8. Hathajooga torstaisin klo 18–19

LASTENTAPAHTUMAT

2.7 – 23.7. Lasten taidetyöpajat. Poikkitaiteellisia työpajoja lapsille. 18.7. Kujilta kuuluu kummia, lastentapahtuma 7.8. Lasten taiteiden yö

HAIHARAN NUKKETEATTERI

Nukketeatteria aikuisille: Koru; Guy de Maupassant, 6 esitystä Prinsessa Ruusunen, 2 esitystä

KESÄTEATTERI LYSTI

Kauppa-Lopo 3.7.–15.8. 14 esitystä Minna Canthin novellista (1889) näytelmäksi dramatisoitu esitys Kesäteatteriesitys Rölli ja metsän henki, 5 esitystä

RUNEBERGIN MÖKKI

Tampereen Taideteollinen Yhdistys Interi ry Runebergin mökki avoinna: 9.5. – 6.9. klo 12–18 9.5. – 31.5. Paula & Popeda – risteilymuistoja, Tarja Lempisen valokuvia 2.6. – 2.7. Kesäpäiväunia – satumaisia akvarellimaalauksia, Ina Jaakkola 3.7. – 2.8. Kissakesä, Maija Kanervan linoleikkauksia ja pastellitöitä 4.8. – 4.9. Lasinlaulua ja mosaiikin taikaa, Tiffans ry:n jäsenet Minna Floman, Tarja Johansson, Else Korpi, Päivi Lappalainen ja Leena Nio

KAHVIKAMARI

Avoinna: toukokuu ti–su klo 12–18,kesä-, heinä-, ja elokuu ti−su 11−20, syyskuu ke−su 12- 18.00

Ohjelmatoiminta ja puistokonsertit

14.2. Kulttuuritori 17.2. Kehitysvammaisten kantritapahtuma 9.8. Puistofiesta yhteistyössä Tapahtumatoimiston kanssa Kesä: Puistokonsertit - paikallisten esiintyjien konsertit ympäri kaupunkia n. 200 kpl Kesä: SulaSol-yhteislaulut 10 kpl 10.10. Aleksis Kiven päivän juhlahetki Syksy: Kehitysvammaisten tanssikurssi, 3 ryhmää / 7 tapaamista Syksy: Yhteislauluillat 7 kpl Syksy: Keinu kanssani -lavatanssit Pakkahuoneella, 3 kpl 16.11. Kehitysvammaisten tanssiprojektin päätösjuhla

Lisäksi ulkopuoliset toimijat järjestivät Laikunlavalla noin 100 tapahtumaa, joihin kulttuuripalvelut tarjosi maksutta tilan, neuvontaa sekä viestintäapua.

Lastenkulttuuri

RULLAN TOIMINTA:

Tapahtumat 40 kpl Näyttelyt: - Dinolandia. Lasten suunnittelema näyttely dinosauruksista. 1.2. saakka - Jakarandajakkara ja päivänkakkara. Yrjö Kalmanlehdon runoja, loruja ja arjen esineitä. 14.2. – 29.3. - Kuriositeettikabinetti. Kokoelmia ja keräilyjä Sara Hildén –akatemian oppilastöinä. 11.4. – 31.5. - Kesäpajoja ti-pe. 2.6. – 14.6. - Puistopäivä. Piipa Toivosen toiminnallinen pahvinäyttely. 8.8. – 16.10 - Olipa kerran linnanjuhlat! Rullan 10-vuotisjuhlanäyttely. 31.10. – 20.12. - Kiertävät lastenkulttuuripaketit, 13 pysäkkiä

VAUVOJEN KULTTUURITOIMINTA (NEUVOLAT JA KULTTUURIKURSSIT):

- - -

Leikittele, lauleskele, liikuskele -pajat 66 kpl Isä-vauva-sirkus 9 kpl Värikylvyt kaupunginosissa

LASTENKULTTUURIN TAPAHTUMATOIMINTA

- Kielisirkukset Multisillalla - Koko perheen sirkus -kurssit 13 kpl - Perhevoimalat 12 kpl - Kujilta kuuluu kummia -kesätapahtumakiertue 6 kpl - Hurjan papan satupolku -kierrokset Haiharassa 6 kpl - Sibelius-konsertit kirjastoissa - Taidepajat Haiharassa 4 kpl - MeTube-näytökset 1 kpl - MeTube-päivät 1 kpl - Itsenäisyyspäivän tanssiaiset 6.12. - LOP-tapahtuma 22.11. - Spark 23.5.

Musiikkijuhlat

TAMPEREEN SÄVEL

3. - 7.6. Konsertit 100 kpl

TAMPERE JAZZ HAPPENING

29.10. - 1.11. Konsertit 10 kpl

Tuotantotuet

Harkinnanvaraista tuotantotukea myönnettiin yhteensä 109 tapahtumalle. Rahoitusta saivat mm. paikalliset harrastajateatteriproduktiot, kaupunginosatapahtumat, kirjallisuushetket, lastentapahtumat, musiikkiklubit sekä erityisryhmille räätälöidyt kulttuurikokonaisuudet.

KULTTUURIPALVELUT

NUORISOPALVELUT

Nuorisokeskukset:

Yleiset kulttuuripalvelut

Annala 18 789 Hervanta 16 843 Helapuisto 16 611 Lentävänniemi 6331 Tesoma 8309 Koivistonkylä 14 569 Multisilta 6162 Rantaperkiö 4528 Leinola 13 233 Linnainmaa 11 286 Tasanne 3352 Kämmenniemi 14 455

Tapahtumat

KÄVIJÄMÄÄRÄT

Kävijät

Lastenkulttuuri 210 29 548 Taidekaari 26 048 Ikäihmisten kulttuuri 657 16 950 Aluetoiminta 76 18 005 Raitit 4 420 Haihara 77 11 550 Galleria Emil 21 17 408 Ohjelmatoiminta 159 24 358 Tullikamari 162 121 210

Kulttuurien välinen toiminta ja tallennepalvelut

Kulttuurien välinen toiminta 77 2 919 Suomen pakolaisavun toiminta 308 Tallennepalvelut 41

MUUT NUORISOTILAT:

Monitoimitalo 13 91 778 Bänditilat 1026 Liikennepuisto 7216 Antaverkan leirikeskus 7530 (huom, leirivuorokausia)

Musiikkijuhlat

Muun nuorisotoiminnan käyntikerrat:

Tapahtumatoiminta ja kulttuurinen työ 6372 Alueellinen toiminta 13 972 Erityisnuorisotyö 1399 Kohdennettu koulutyö 7227 Omaehtoisen toiminnan tukeminen 4460 (osallisuus, KV-toiminta)

Sähköiset palvelut (Nuorten Tampere):

Tampereen Sävel 100 Tampere Jazz Happening 10

23 975 4 915

YHTEENSÄ

205 057

1 594

TAMPERE FILHARMONIA Konsertteja ja tapahtumia Kävijöitä joista lapsia ja nuoria

222 95 974 13 459

Käynnit sivuilla 122 956 Uudet kävijät 77 901 Näyttökerrat 329 450 Käynnin aikana selatut sivut 3,21 Absoluuttisesti yksilöidyt kävijät 84 800 Välitön poistumisprosentti 62,91 Keskimääräinen aika sivustolla 2:14

Twitter-seuraajat 880 Facebook-yhteisösivun tykkääjät 686 Instagram-seuraajat 427 Youtube-kanava, tilaajat 42 Mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät 792 Nuorisopalveluiden käyntikerrat yht.

275 847

VAKINAINEN HENKILöKUNTA

VAKINAINEN HENKILöKUNTA Kulttuuripalvelut Masonen Jaakko, kulttuurijohtaja Halkola Paula, koordinaattori Heinonen Kristiina, hallintosihteeri Järvinen Tapio, työnjohtaja Järvinen Tarja, koordinaattori Kauppinen Juhamatti, musiikkituottaja Keskinen Teemu, kulttuuriohjaaja Koivusalo Eija, musiikkituottaja Koskinen Anne, palvelussuhdesihteeri Kuivalainen Minnakaisa, toiminnanjohtaja Laurila Jaakko, koordinaattori Lehtinen Marianna, johtava koordinaattori Leppäkorpi Jaana, toimistoesimies Luoma Marianne, kulttuuriohjaaja Majamaa Ulla, koordinaattori Maunu Paula, kulttuuriohjaaja Nieminen Kirsi, taloussihteeri Niiniluoto Niina, kulttuuriohjaaja Pedersen Elise, kulttuuripalvelupäällikkö Reinson Maris, johtava koordinaattori Ryynänen Kaija, taloussihteeri Rämä Jaana, vahtimestari Szalay Anna, tapahtumakoordinaattori Taipalus Jenni, koordinaattori Vesala Jarno, kulttuuriohjaaja Ylä-Nojonen Mia, kulttuuriohjaaja

Nuorisopalvelut Mertanen Jorma, nuorisopalvelujohtaja Etu-Seppälä Jukka, toiminnanjohtaja / vt.nuorisopalvelujohtaja Autio Timo, internet-ohjaaja Brusi Piritta, nuoriso-ohjaaja Ekblom Tapio, talonmies-vahtimestari Elo Sanna, nuorisotyöntekijä Etu-Seppälä Jukka, toiminnanjohtaja Granqvist Minna, askartelunohjaaja Haapakoski Lilla, nuoriso-ohjaaja Haapakoski Teemu, nuoriso-ohjaaja Haapamäki Juha, nuoriso-ohjaaja Hakala Jari, vahtimestari Heine Kai, nuoriso-ohjaaja Heinonen Antti, johtava koordinaattori Hynynen Leila, vastaava askartelunohjaaja Hällfors Jari, nuoriso-ohjaaja Hänninen Kirsi, nuoriso-ohjaaja Jaakkola Karoliina, nuorisotyöntekijä Järvinen Erika, vastaava nuoriso-ohjaaja Kaila Siri, nuorisotyöntekijä Kaipainen Anne, palvelusihteeri Kalmakurki Mikko, palveluneuvoja Ketopaikka Joni, talonmies-vahtimestari

Koivula Sonja, nuoriso-ohjaaja Koskela Riikka, nuorisotyöntekijä Koskinen Jarno, nuoriso-ohjaaja Koskinen Petri, nuorisotyöntekijä Kurki Mikko, nuorisotyöntekijä Kuvaja Jussi, koordinaattori Lapinkoski Heli, nuoriso-ohjaaja Laukamo Päivi, nuoriso-ohjaaja Lehtinen Katja, vastaava nuoriso-ohjaaja Lehtonen Kari, järjestäjä Lehtonen Merja, askartelunohjaaja Lihatsov Aleksandr, nuorisotyöntekijä Luukkonen Kai, vastaava nuoriso-ohjaaja Majanen Paavo, vahtimestari Miettinen Jukka, järjestäjä Myllyvirta Tero, nuoriso-ohjaaja Naumanen Sirpa, nuorisotyöntekijä Niemi Jaakko, talonmies-vahtimestari Nivala Miia, nuoriso-ohjaaja Noponen Tarja, nuorisotyöntekijä Ohra-Aho Marko, nuorisotyöntekijä Ojalehto Kerttu, nuoriso-ohjaaja Palovaara Jussi, nuorisotyöntekijä Peltonen Janne, nuorisotyöntekijä Pietilä Satu, nuorisotyöntekijä Punkka Tytti, nuorisotyöntekijä Rasi-Koskinen Vesa, nuoriso-ohjaaja Riihijärvi Kirsi, nuoriso-ohjaaja Ruotsalainen Kati, mediasihteeri Samatar Abdullahi, nuorisotyöntekijä Siekkinen Mira, nuorisotyöntekijä Soittila Sanni, nuoriso-ohjaaja Suutari Johanna, nuorisotyöntekijä Taipalus Jenni, nuoriso-ohjaaja Taiponen Janne, johtava koordinaattori Tamminen Mertsi, nuoriso-ohjaaja Tokee Tiina, nuoriso-ohjaaja Tuohino Päivi, nuorisotyöntekijä Tuominen Niina, nuoriso-ohjaaja Valpasvuo Ilkka, nuoriso-ohjaaja Vehkalahti Tiina-Liisa, johtava koordinaattori Vesa Aarne, nuorisotyöntekijä Voipio Aninka, nuoriso-ohjaaja Vuorenniemi Riina, askartelunohjaaja Vänni Helena, askartelunohjaaja Ylikoski Jyri, nuorisotyöntekijä Lisäksi kulttuuri- ja nuorisopalveluissa oli määräaikaisia työntekijöitä, harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja työllisyys- ja työmarkkinatuella olevia työntekijöitä.

VAKINAINEN HENKILöKUNTA

Tampere Filharmonia Hiilivirta Helena, intendentti Lehtonen Lauri Henrikki, apulaisintendentti Oravuo Eija, apulaisintendentti Leino Maija, markkinointi-ja tiedotusssihteeri Marttila Kalle Nestori, järjestäjä Koivisto Pekka Erkki Juhani, nuotistonhoitaja Laaksonen Jarno Petri Gunnar, järjestäjä Niemi Marja-Leena, taloussihteeri Tolvanen Tyyni Iida Viliina, markkinointiassistentti Yli-Tuomi Riitta-Leena, Palvelussuhdesihteeri Ala Juha äänenjohtaja, Angervo Annamaria, soittaja Antola Lea, soittaja Armio Joni Juhani, varaäänenjohtaja Ayazyan Tatevik, soittaja Balázs György, äänenjohtaja Birznieks Reinis, soittaja Chausovskii Anton, konserttimestari Chiavetta Alessandro, äänenjohtaja Cozma Alexandru, varaäänenjohtaja Dmitriev Alexei, äänenjohtaja Fodor Péter, varaäänenjohtaja Hallila Riitta Helena, soittaja Hannikainen Antti Kalevi, soittaja Hannikainen Heikki, soittaja Hannikainen Heili, soittaja Hannikainen Raimo Ari Tapani, soittaja Hautakangas Marianne, soittaja Heinola Eeva Anneli, soittaja Heinonen Siri Hannele, soittaja Hirvonen Antti Juhani, äänenjohtaja Hostikka Olavi, varaäänenjohtaja Huhtinen Pentti Pietari, soittaja Hyväkkö Jarmo Juhani, äänenjohtaja Ikeda Eri, soittaja Itkonen Maria, konserttimestari Johnson Nina, varaäänenjohtaja Juuti Maija Henriikka, soittaja Jämsä Annaleena, äänenjohtaja Jämsä Miika Matti, soittaja Kankkunen Lauri, äänenjohtaja Kapustin Mikhail, varaäänenjohtaja Kilpinen Elina Hannele, soittaja Kilpinen Tapio, soittaja Kim Dennis, konserttimestari Kinnunen Tuomo, soittaja Kivivuori Kimmo Tapio, varaäänenjohtaja Kleemola Juha, soittaja Korhonen Anne Eveliina, soittaja Korpela-Pulkkinen Kirsi Anne, soittaja Koskela Pauliina, soittaja Kurri Jyri Urho, äänenjohtaja Kuula Heidi, äänenjohtaja Laaksonen Lotta Maria, soittaja

Lamminmäki Tuija Hannele, soittaja Laukkanen Tiina Kaarina, äänenjohtaja Laulaja Antti, soittaja Lehtinen Heikki Olavi, soittaja Lilientale-Birzniece Kristin, soittaja Liukko Sampo Juhani, soittaja Marttila Aino Riikka-Leena, äänenjohtaja Miettunen Harri, äänenjohtaja Mäkiharju Petri Juhani, äänenjohtaja Nachtigall Taavi, soittaja Nikkanen Kari, soittaja Nikkanen Katri, soittaja Nordman Jaakko, soittaja Nuora-Loijas Liina, varaäänenjohtaja Näätänen Reetta, soittaja Oravakangas Tuomo Aukusti, varaäänenjohtaja Parviainen Hanna Margareetta, varaäänenjohtaja Peltonen Leena, soittaja Pesonen Janne Alarik, varaäänenjohtaja Planman Seppo Markus, soittaja Ponkala Ismo Olavi, äänenjohtaja Pulkkinen Joona, soolosellisti Pöyhönen Heikki Tapio, varaäänenjohtaja Rankka Pekka, äänenjohtaja Reding Mark, äänenjohtaja Ruskeepää Timo Veikko, soittaja Saari Panu Pertti, varaäänenjohtaja Saari Tarja-Leena, soittaja Savolainen Lauri Kalevi, soittaja Siikala Sami Iisakki, varaäänenjohtaja Silinskas Jonas, äänenjohtaja Silinskas Vygantas, äänenjohtaja Sipilä Elina, soittaja Slobodjaniouk Mikhail, soolosoittaja Sorokina Elizabete, soittaja Suuronen Eeva-Liisa, soittaja Suuronen Jouni, äänenjohtaja Szalay Istvan, soittaja Tiainen-Hammo Anni, soittaja Tiitinen Pasi, varaäänenjohtaja Torkkeli Vitali Lvovitsh, soittaja Tulisalmi Pirjo Anita, soittaja Tullila Kimmo Tapio, äänenjohtaja Tullila Sanna, soittaja Tuominen-Heroja Kati, soittaja Uimonen Jarkko, äänenjohtaja Vartiainen Kirsti Päivikki, äänenjohtaja Veryukhanov Aleksandr, äänenjohtaja Välimäki Aki, varaäänenjohtaja Välimäki Jaakko Valtteri, soittaja Välimäki Virpi Elina, soittaja Weber Julien, äänenjohtaja Wiklund Martti Kaarlo Juhani, soittaja. Lisäksi Tampere Filharmoniassa on ollut vuoden aikana määräaikaisia, sijaisia ja avoimen toimen hoitajia.

TALOUSARVIO

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA SAADUT AVUSTUKSET Kulttuuripalvelut Toteutunut 12/2015

Vuosisuunnitelma 2015

Tot %

Toimintatulot

3 207 t€

3 270 t€

98,1 %

Toimintamenot

3 275 t€

3 143 t€

104,2 %

-137 t€

17 t€

Tilikauden tulos poistojen jälkeen

Nuorisopalvelut Toteutunut 12/2015

Vuosisuunnitelma 2015

Tot %

Toimintatulot

4 730 t€

4 815 t€

98,2 %

Toimintamenot

4 672 t€

4 733 t€

98,7 %

Tilikauden tulos poistojen jälkeen

-7 t€

0 t€

Tampere Filharmonia Toteutunut 12/2015

Vuosisuunnitelma 2015

Tot %

Toimintatulot

7 696t€

7 559t€

101,8 %

Toimintamenot

7 557t€

7 559t€

99,9 %

Tilikauden tulos poistojen jälkeen

139t€

Saadut avustukset vuonna 2015 Kulttuuripalvelut sai avustuksia muun muassa seuraaviin hankkeisiin: - Saavutettava Sibelius - Lastenkulttuurikeskusten verkoston viestinnän kehittäminen - Vauvakulttuurilähete ja puuhakortit - Lastenkulttuurikeskustoiminta - SATA-hanke - Kehitysvammaisten yhteisöllinen tanssiprojekti Musiikkijuhlat saivat avustuksia Tampereen Sävel - ja Tampere Jazz Happening -festivaaleihin. Kaikki Kulttuuripalveluiden avustukset olivat yhteensä 327.000 euroa. Nuorisopalvelut saivat avustuksia mm. nuorten työpajaan ja sähköiseen palveluneuvontahankkeeseen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, yhteensä 92.000 euroa.

Kuva: Janne J채rvinen

TAMPEREEN KAUPUNKI, KULTTUURI- JA NUORISOPALVELUT PUUTARHAKATU 11, PL 487, 33101 TAMPERE