Kuluttaja 0714

20 RAHKAA VERTAILUSSA Lidlin hyllystä suosikki ja inhokki s. 32

UUDISTUNUT LEHTI!

Tutkii, testaa ja puolustaa.

5,40 €

KULUTTAJA Ledi on paras

7 / 2014

Testissä 26 spottilamppua

18 parasta ovat kaikki ledejä.

Bilteman 4,5 euron ledi päihittää kahdenkympin lamput.

MUSTA LISTA

Autokorja a laskutti 1 4 mo 00 tyhjästä.

PYYKKI PUHDISTUU KYLMÄSSÄKIN!

20 astetta pesee kuin 40 astetta.

11 pyykinpesukonetta testissä: Samsung on edullinen ja hyvä, Ikean kone tyydyttävä.

OSTANKO KOTIMAISTA?

Näissä tuotteissa eurosi lisäävät työpaikkoja.

kansipohja.indd 2

BB- JA CCMEIKKIVOITEIDEN TESTI PALJASTAA: Kympin Nivea parempi kuin kalliit merkkivoiteet

Maybellinen UV-suoja valetta: pakkauksessa lukee 30, mittaustulos 4

20.10.2014 16.05

pääkirjoitus

16

Kuluta fiksummin

MEIKKIVOIDETESTI

H

yvä lukija, kädessäsi on ensimmäinen uudistunut Kuluttaja-lehti. Mitä mieltä olet?

Me tekijät olemme iloisia ja ylpeitä uudesta lehdestä. Kuluttajan arvokas sisältö on saanut veroisensa ulkomuodon. Siitä kuuluu kiitos sekä lukijoille että tekijöille, ja varsinkin uudelle graafikollemme Anu Monoselle.

Kriittistä kuluttajalehteä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen. Kun joka paikasta pursuaa otsikoita ja hälyä, tarve luotettavalle tiedolle kasvaa.

Törmäämme jatkuvasti esimerkkeihin siitä, miten kosmetiikkafirmat vaikuttavat lehtien meikkitesteihin ja elintarvikefirmat jopa koulujen terveysvalistukseen. Sosiaalisessa mediassa kiertää kauhutarinoita, joilla ei ole mitään totuuspohjaa.

Kuluttajan testit ja artikkelit tehdään itsenäisesti, ilman tarvetta miellyttää yrityksiä.

Työtämme rahoittavat lehden omat tilaajat ja Kuluttaja.fin asiakkaat.

Tavoitteemme on , että saat lehdestä joka Suklaajäätelö kerta luotettavaa, eläirtoaa vaatteista yhtä määsi helpottavaa ja rahanarvoista tietoa. hyvin 20 ja 40 asteen Muut lehdet tuskin pesu­ohjelmilla. s.10 kertovat sinulle, että alle 500 euron pesukone pesee puhtaammaksi kuin hinnaltaan kolminkertainen kone (s. 10).

Muualta et voi myöskään lukea, että 10 euron markettivoide suojaa ja kosteuttaa ihoa paremmin kuin 35 euron merkkituote (s. 16).

Lehti ei ole koskaan valmis, vaan se kehittyy jatkuvasti. Toivomme sinultakin palautetta uudistuksesta! Ensi vuonna uudistuvat myös Kuluttajan nettisivut. Niistäkin pyydämme saada toiveitasi jo etukäteen.

Testasimme ihmeaineiksi väitetyt BB- ja CC-voiteet laboratoriossa sokkona.

Ihmeaineita ei löytynyt.

Mervi Itkonen mervi.itkonen@kuluttaja.fi Kirjoittaja on Kuluttajan päätoimittaja.

ICRT

P.S.

20 RAHKAA VERTAILUSSA Lidlin hyllystä suosikki ja inhokki s. 32

UUDISTUNUT LEHTI!

Tutkii, testaa ja puolustaa.

5,40 €

KULUTTAJA Ledi on paras Testissä 26 spottilamppua

18 parasta ovat kaikki ledejä.

Bilteman 4,5 euron ledi päihittää kahdenkympin lamput.

MUSTA LISTA

Autokorja amo laskutti 1 400 tyhjästä.

PYYKKI PUHDISTUU KYLMÄSSÄKIN!

20 astetta pesee kuin 40 astetta

11 pyykinpesukonetta testissä: Samsung on edullinen ja hyvä, Ikean kone tyydyttävä

OSTANKO KOTIMAISTA?

Näissä tuotteissa eurosi lisäävät työpaikkoja.

kansipohja.indd 2

2

7 / 2014

TEKIJÄT Päätoimittaja Mervi Itkonen Toimituspäällikkö Elina Ruhanen Toimittaja Pasi Lehtonen Testauspäällikkö Teemu Sysioja Testiasiantuntija Marja Nygren Markkinointipäällikkö Kirsti Vänskä Ulkoasu Anu Mononen

AVUSTAJAT Janne Arola, Anne Ignatius, Terhi Hautamäki, Päivi Korpiola, Marianna Laiho, Jussi Miettinen, Maria Mustranta, Laura Oja, Samuli Siirala, Sanna Simpanen, Tuomo Tamminen.

BB- JA CCMEIKKIVOITEIDEN TESTI PALJASTAA: Kympin Nivea parempi kuin kalliit merkkivoiteet

Maybellinen UV-suoja valetta: pakkauksessa lukee 30, mittaustulos 4

Kannen kuva Laura Oja

20.10.2014 10.29

Kuluttaja

lyhyet_sislu.indd 2

20.10.2014 15.23

KULUTTAJA KANSI

Ledit kestävät pitkään ja säästävät rahaa.

Halogeenit ovat silti sisustajan ykkösvalinta.

20

7 / 2014

rahkaa ver­tailussa

VAKIOPALAT 4 Lyhyet Vitaminoitu vissyvesi ei

38 Suomi nousuun Lisääkö suoma-

30 Ratkaisuja riitoihin Suihkun

VERTAILUT 32 Rahkat Valion PROfeel mansikka­

lisää vastustuskykyä, kuten mainos lupaa. Kerromme, miten muistat salasanat kymmeniin eri palveluihin.

lattiakaivosta tulvi viikonlopun kynnyksellä likavettä, eikä loka-autoa kuulunut. Asiakkaan sähköt menivät matkan aikana poikki.

46 Mistä on tehty Fazerin suklaasta

22

LAURA OJA

saa puolet päivän energiatarpeesta.

47 Tentissä Kuluttajaliiton johtava

lakimies Tuula Sario hämmästelee suomalaisten sinisilmäisyyttä.

48 Kirjeitä kuluttajilta Miksei

vispikerma vispaannu? Kauanko hammaspaikan pitää kestää?

50 Musta lista 8 yritystä, jotka eivät

ole noudattaneet kuluttajariitalautakunnan suositusta.

51 Mitä ostin? Näyttelijä Sanna

Stellan ihastui laatikkopyörään.

laisten tuotteiden ostaminen oikeasti työpaikkoja? Riittääkö, että tuote on suunniteltu Suomessa?

rahka ja Exquisan vaniljarahka voittivat makutestin. Maustamattomista rahkoista parhaiten pärjäsivät Danonen ja Milbonan rahkat.

TESTIT 22 Kohdelamput

Testasimme 26 lediä ja halogeenia.

Ikean led-spotti maksaa itsensä takaisin 2 vuodessa. kansi

16 BB- ja CC-meikkivoiteet Maybel-

linen ja L´Oréalin aurinkosuojat eivät ole sitä, mitä valmistaja lupaa.

10 Pyykinpesukoneet Samsungin 200 euroa halvempi kone pesee yhtä hyvin kuin LG. Kaikki koneet huuhtelevat huonosti.

ARTIKKELIT 42 Pistoshoidot Älä säästä väärässä

LAURA OJA

paikassa: liian lähelle silmää annettu kauneuspistos voi jopa sokeuttaa.

42

Kenen antaisit pistää itseäsi neulalla?

Ryppyjä silottavan pistoksen voi antaa kuka hyvänsä, vaikka virheillä voi olla vakavat seuraukset.

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Tampereen Laserma Oy, Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Sähköposti asiakaspalvelu.kuluttaja@laserma.fi Puhelin 0800 188 210 (maksuton), 03 225 1941 Internet Kuluttaja.fi/tilaukset Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää vain Kuluttajan suoramarkkinoinnissa.

Proteiinirahka on pelkkä mainostemppu.

Uutta: Kännykät ja kuivausrummut Testipankkiin kirjaudutaan tilaajanumerolla, joka löytyy takakannesta, osoiteleiman ensimmäiseltä riviltä.

Kuluttaja.fi

KULUTTAJA-LEHTI Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki Puhelin 020 7351 140 (lankap.

8,35 snt / p. + 7,02 snt / min, matkap. 8,35 snt / p. + 17,17 snt / min) Sähköposti toimitus@kuluttaja.fi, etunimi.sukunimi@kuluttaja.fi Internet Kuluttaja.fi, www.facebook.com/Kuluttaja, https://twitter.com/Kuluttajalehti

JULKAISIJA Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys ry 47. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen Ilmestyy 8 kertaa vuodessa Paino PunaMusta Oy Lukijamäärä 56 000 ISSN 1236-0805

HINNAT Kestotilaus 33 € / 8 nroa Määräaikaistilaus 38 € / 8 nroa Tutustumistilaus 9,50 € / 3 nroa Tutustumistilaus jatkuu kestotilauksena.

Irtonumero 5,40 € TESTIPANKKI VERKOSSA Testipankin käyttö on tilaajille maksutonta.

Muut voivat ostaa testituloksia verkko­ pankkitunnuksilla tai luottokortilla hintaan 4,25 € / testi.

Kuluttaja

lyhyet_sislu.indd 3

3

20.10.2014 15.23

Lyhyesti

Nuhaa ja köhää ei kannata torjua vitaminoidulla vissyvedellä.

Humpuukia, sanoi professori vissystä

H

artwallin keväällä lanseeraama Novelle Plus C+E -juoma kuulostaa hyvältä, etenkin näin flunssa-aikaan.

Sen mainostetaan vahvistavan vastustuskykyä kahden vitamiinin avulla. Novellen nettisivuilla on video, jolla Diacorin lääkäri Kirsi Korpi muistuttaa vitamiinien tärkeydestä vastustuskyvylle.

Asiantuntijoilta Novelle-mainos ei saa kiitosta. ”Vitamiini­vissy on täyttä humpuukia. Mainostaminen vastustuskyvyn parantamisella on edesvastuutonta”, toteaa immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.

Ihminen tarvitsee C- ja E-vitamiineja, mutta suomalaiset saavat niitä yleensä riittävästi ruuasta. Liian isoista E-vitamiiniannoksista voi olla Meren mukaan jopa haittaa. E-vitamiini estää normaaleja hapettumisreaktioita, joita tarvitaan immuunipuolustuksessa esimerkiksi bakteerien tappamiseen.

Ylimääräisiä C- ja E-vitamiinilisiä eivät pidä tarpeellisina myöskään johtava tutkija Ritva Prättälä THL:stä ja ravitsemustieteen yliopistonlehtori Riitta Freese Helsingin yliopistosta.

Tiesitkö?

C-vitamiinin uskottiin pitkään auttavan moneen vaivaan. Sittemmin tutkimukset on todettu puutteellisiksi, eikä C-vitamiinin uskota yleensä tutkimuksissa ehkäisevän edes flunssaa.

4

Kuluttaja

lyhyet_sislu.indd 4

Suuret C-vitamiiniannokset voivat kuitenkin vähän lyhen­tää flunssaoireiden kestoa.

Vastustuskykyä voi parantaa nukkumalla ja liikkumalla riittävästi sekä syömällä monipuolisesti.

Lähde: Lääkäriseura Duodecim

Hartwall mainosti vissyä syyskuussa flunssan torjuntaan.

Kenelle vitaminoidut kuplavedet sitten on tarkoitettu?

Hartwallin vesien tuotepäällikön Tea Ijäksen mukaan tuotteet on suunnattu ihmisille, jotka eivät ehdi tai pysty arjessaan nauttimaan tarvittavia vitamiineja niin monipuolisesti kuin haluaisivat.

Novellen mainontaan osallistunut lääkäri Kirsi Korpi viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan C-vitamiini suojaa flunssalta ja lyhentää tautien kestoa. ”Suomalaiset suositukset C-vitamiinin käytön suhteen ovat varsin konservatiiviset, vaikka näyttöä suurempien C-vitamiiniannosten hyödyistä on olemassa”, Korpi sanoo.

Tällaisia tuloksia on tosiaan saatu, mutta yhtä lailla on tutkimuksia, joissa hyödyt ovat jääneet osoittamatta. TT

| Lyhyet

20.10.2014 15.27

Lyhyesti

Halpa lelu käy kalliiksi

Citymarketin Mammuttimarkkinoilla myytiin syyskuussa muovisia leluautoja 5 eurolla. Markkinahumun uuvuttama isä tuumi, että vitonen on halpa hinta hymystä lapsen kasvoilla.

Kotona hittilelu otettiin vastaan riemulla – itse asiassa niin suurella ilolla, että auto hajosi lapsen leikeissä käyttökelvottomaksi kahdessa päivässä.

Taloyhtiössä ei ole muovirojulle omaa

jäteastiaa, joten entinen auto päätyi kaatopaikalle. Kierrätysyritys Kuusakosken mukaan muovin hajoaminen kestää 500—1 000 vuotta. Rekkaostoksesta tulevat kärsimään siis aikanaan lapsenlapset, ja monen monet lapsipolvet heidän jälkeensä. Puhumattakaan lelun valmistukseen käytetystä luonnonvaroista.

Yhtäkkiä 5 euron muovilelu ei tuntunutkaan enää halvalta. ER

5

kysymystä

Ottaisinko vakuutuksen lemmikille?

Millaisia vakuutuksia lemmikeille tarjotaan?

Perusvakuutus on kuin henkivakuutus. Yleensä se korvaa lemmikin arvon, jos lemmikki katoaa, varastetaan tai pitää lopettaa eläinlääkärin määräyksestä. Kaikki yhtiöt eivät korvaa kissan katoamista. Eläinlääkärikuluvakuutus taas korvaa tapaturman ja sairauden hoitamisesta aiheutuneita kuluja. Hoitokuluja korvataan noin 500–2 000 euroa.

Leluautosta tuli isälle paha mieli.

”Ennakkoon oli odotettu Windows 9 -julkistusta. Hyppäämällä yhden numeron yli Microsoft halunnee korostaa muutoksen suuruutta.”

Arvopaperi-lehden (1.10.2014) mukaan Microsoftin lanseeraama uusi käyttöjärjestelmä on käytännössä viritetty versio Windows 7:sta.

HOHHOIJAA

Tyttö kaupan Työkaverin huoneesta kuului miehekästä hihitystä. Posti oli tuonut työpöydälle Vannetukun mainoksen.

Esitteessä myytiin tehokkaita ja luotettavia koneita: oli pilarinostinta, matalanostinta ja saksinostinta ja, kas, seuralaispalveluita tai kenties silikonirintoja? Autonrenkaasta pilkistävälle tummaverikölle ei tosin ilmoiteta hintaa, kuten muille esitteen tuotteille.

Rintarauhasilla on toki myyty autotarvikkeita kautta aikojen, mutta ilmeisesti vanha kikka yhä kelpaa, vaikka Vannetukku tarjoaa autotarvikkeiden lisäksi ilmeisesti myös naisseuraa. maail­ma muuttuu. ER

Millaiselle lemmikille vakuutus kannattaa?

Eläinlääkärikuluja korvaava vakuutus kannattaa, jos lemmikki kilpailee tai se on muutoin arvokas. Pennulle otettu vakuutus saattaa olla kattavampi kuin aikuiselle otettu.

Sekarotuiselle koiralle tai maatiaiskissalle vakuutusta ei kannata ottaa, eikä vakuutusta välttämättä edes saa.

Esimerkiksi Pohjolassa 1 500 euroa maksaneelle kultaisellenoutajalle perusvakuutus maksaa 90 euroa ja hoitokuluvakuutus 345 euroa vuodessa.

Millaiselle lemmikille vakuutusta ei saa?

Yleensä vakuutus myönnetään vain, jos eläin on terve.

Useimmat yhtiöt myöntävät vakuutuksen yli 6-viikkoiselle ja enintään 5–7 vuotta vanhalle lemmikille. Jos lemmikki on arvokas, vakuutusyhtiö haluaa lääkärinlausunnon, kauppakirjan tai rekisteritodistuksen.

Mitä eläinlääkärivakuutus korvaa tai ei korvaa?

Eläinlääkärikuluvakuutus korvaa tapaturman ja sairauden hoitokuluja kuten lääkärinpalkkiot ja lääkkeet. Ehdoissa on sairauksia koskevia rajoituksia. Yleensä vakuutus ei korvaa esimerkiksi sterilisaatiota, hammassairauksia ja rokotuksia.

Mitä kannattaa huomioida?

Ehdoissa on isoja eroja. Esimerkiksi eläinlääkärikuluvakuutuksissa enimmäiskorvaus voi olla tapaturma- ja sairauskohtainen tai vuoden aikana saatetaan korvata enintään tietty summa. Eläinlääkärin määräämät lääkeshampoot, vitamiinit ja muut valmisteet eivät välttämättä ole vakuutusehtojen mukaan korvattavia lääkkeitä. Ulkomaanmatkoilla ehdoissa voi olla rajoituksia.

Jotkut laajat kotivakuutukset sisältävät myös lemmikin henkivakuutuksen. AI Lähteet: FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre ja Pohjola.

Teksti Anne Ignatius, Elina Ruhanen ja Tuomo Tamminen Kuvat Istockphoto

Lyhyet |

lyhyet_sislu.indd 5

Kuluttaja

5

20.10.2014 15.27

Lyhyesti

Humpuukia vai ei: Lymfa-infrapunahoito laihduttaa Pukeudut paineilmalla täytettyyn pukuun, jota lämmitetään infra­ punasäteillä. Hoidon jälkeen ke­ hostasi on poistunut selluliittia ja jopa 1 200 kilokaloria.

taa hieman pudota. Tulokset eivät Zaproudinan mukaan ole kuitenkaan pysyviä.

Lymfa-infrapunalaitetta markkinoidaan lymfahoitona, mutta lymfaterapeutti Jaana Tähtisen mukaan Kuulostaako paksulta? Lymfa-infra- sillä ei ole juuri tekemistä oikeiden, tutkitusti tehokkaiden lymfahoitojen punahoitoja markkinoidaan monissa kanssa. Oikeat hoidot tehdään hierokauneushoitoloissa uskomattomin väittein. Hoidon luvataan myös poismalla joko käsin tai käsikäyttöisellä tavan kuona-aineita, vähentävän tur- hierontalaitteella, eikä hoidossa käyvotusta ja heleyttävän ihoa. tetä lämpöä.

Todellisuudessa hoidosta on laiha Oikeaa lymfahoitoa tarvitaan, jos lohtu. Tätä mieltä on yliopisto-opetimu­solmukkeita on jouduttu kirurgitaja Nina Zaproudina Itä-Suomen sesti poistamaan tai imusuonet ovat yliopiston biolääketieteen yksiköstä. vaurioituneet esimerkiksi sädehoidon Lämpöhoito kyllä poistaa elimistöstä yhteydessä. Kun imusuonisto ei toimi nestettä, ja appelsiini-iho näyttää het- normaalisti, kudoksiin kertyy nestetkellisesti sileämmältä. Painokin saat- tä. Lymfahoidossa neste ohjataan

takaisin imusuoniin kevyin, imusuonten myötäisin liikkein. Potilas joutuu yleensä pitämään hoitokertojen välillä kompressiosidettä, joka estää turvotuksen palaamisen.

Zaproudinan mukaan yhdistetty lämpö- ja painehoito kiihdyttää laskimoverenkiertoa ja rasittaa sydäntä.

Sydänsairaille tai rajun leikkauksen läpikäyneille hoito voi olla jopa vaarallinen. Asiakkaan terveydentila tulisikin selvittää ennen hoitoa.

Ihmehoidossa on vaarana myös nestehukka. Siksi kehon lämpötilaa täytyy seurata tarkasti hoidon aikana.

SS Palstalla kysytään asiantuntijoilta, onko myyntiväite humpuukia vai totta.

Haloo, missä nauhoitus?

Elisasta soitettiin ja tarjottiin pu­ FAKTA helinliittymää. Tarjous hou­kutti, ja Yrityksen pitää lain muteimme kaupat. kaan pystyä todistamaan, että sopimus on syntynyt.

Ensimmäinen lasku oli kuitenkin yllättävän iso. Asiakaspalvelusta selvisi, et- Yleensä puhelinmyyjät nauhoittavat ainakin osan tä liittymässä on ehtoja, joista en ollut puhelusta. Kuluttajalla kuullutkaan. Oliko minulta mennyt osa on oikeus kuunnella naumyyntipuheesta ohi, vai jättikö myyjä hoitus. jotain kertomatta? Se selviäisi myyntitilanteen nauhoituksesta.

Elisan asiakaspalvelussa ei tosin osattu kertoa, miten nauhan voi kuun”Ihan iloisella asialla nella. Asiaa luvattiin selvittää. lähin soittelemaan...”

Kului pari viikkoa. Soitin taas asiakaspalveluun, jossa kerrottiin, että nauhan voi kuunnella Helsingin Pasilassa. Asun Tampereella.

Taas kului pari viikkoa. Nyt sain tivatuksi asiakaspalvelusta numeron, jossa asiasta tiedetään jotakin. Liittymän myyjää en saanut langanpäähän, mutta minulle luvattiin, että liikkeen esimies kuuntelee nauhoituksen.

Vielä yhden muistutussoiton jälkeen selvisi, että liittymä oli esitelty minulle puutteellisesti. Sain 42 euroa hyvitystä.

Entä jos asiakas haluaa kuulla nauhan itse? Silloin se olisi järjestynyt Elisa Shopit -liikkeessä. Paikalla on tällöin myös liikkeen esimies. ML

6

Kuluttaja

lyhyet_sislu.indd 6

Lymfa-infrapunahoidossa asiakas puetaan paine­ ilmalla täytettyyn pukuun.

7 %

Näin pieni osa suomalaisista verkko-shoppaajista käyttää puolet verkkokauppaan kuluvista euroista.

Lähde: Kauppalehti 9.10.2014

Jotain mätää mehussa

Ruotsalainen kuluttajalehti testasi 12 omenamehua. X-tra ja God Morgon Apple -mehuissa oli niin paljon jäänteitä homesienten muodostamasta patuliini-myrkystä, ettei niitä voi suositella pienille lapsille. God Morgonin mehua myydään Suomessakin.

EU:n suosituksen mukaan omenamehussa saa olla korkeintaan 50 mikrogrammaa patuliinia litrassa. Pienille lapsille raja on 10 mikrogrammaa. Suurina määrinä patuliini voi vaurioittaa hermostoa. Homesienet muodostavat patuliinia etenkin mädäntyvissä omenoissa.

God Morgon oli testin ainoa suodattamaton mehu. Se on sameampi kuin suodatettu, mutta sisältää enemmän kuitua. PL Råd & Rön 8 / 2014

| Lyhyet

20.10.2014 15.27

Lyhyesti

Tavallisen bensa-auton voi muuttaa biokaasulla kulkevaksi. Biokaasu on halvempaa kuin bensa, ja päästöt ovat lähellä nollaa.

Suomi on eko­autojen takapajula.

Teillämme kulkee noin 1 900–2 000 biokaasuautoa. Ruotsissa niitä on 50 000, Saksassa 100 000 ja Italiassa 850 000.

H

Bensa-auto ekologiseksi

aluaisitko ajaa ekologisemmalla auTällä hetkellä Suomessa on 24 julkista kaasutankMikä tolla? Autokauppaan ei tarvitse lähkauspistettä, joista suurin osa etelässä. Ajaminen ei biokaasu? teä, vaan omasta bensa-autosta voi ole kiinni siitä, kuinka pitkälle tankin biokaasu riitBiokaasua syntyy, kun orgaaninen aine tää. Kun kaasu loppuu, matka jatkuu bensalla. tehdä myös biokaasulla kulkevan. mätänee hapettoEnsin pitää valita biokaasumootBiokaasu on muita polttoaineita halvempaa. 95Emissa olosuhteissa. toreiden jälkiasennuksia tekevä korbensiini maksoi syyskuun puolivälissä 1,62 euroa Raaka-aineeksi keljaamo. Luotettavia liikkeitä löytyy esimerkiksi kaalitralta. Vastaavaan ajoon riittävä määrä biokaasua paa esimerkiksi biosuyhtiö Gasumin nettisivuilta. maksoi 96 senttiä. jäte, lanta ja vessa”Kannattaa varmistaa, että korjaamo hoitaa myös Biokaasuautoilun hintaa nostaa se, että biokaasutuotokset. muutoskatsastuksen ja muut vaadittavat paperityöt autoista maksetaan käyttövoimaveroa, jota bensalasiakkaan puolesta”, sanoo Gasumin liiketoiminla ajavat eivät maksa. Veron suuruus riippuu auton tayksikön päällikkö Jussi Vainikka. painosta. ”Itse ajan biokaasumoottorilla varustetulla VolkswaJälkiasennus kestää muutaman päivän ja maksaa autosta ja gen Passatilla. Käyttövoimaveroni on 240 euroa vuodessa”, Vailiikkeestä riippuen keskimäärin 2 500 euroa. Useimmiten bionikka kertoo. kaasusäiliö asennetaan tavaratilaan, mikä pienentää takaluukToisaalta biokaasuautoista maksettava perusvero on piekua. Minkä verran, se riippuu automallista ja järjestelmästä. nempi kuin bensa-autojen, sillä perusvero perustuu hiilidiokJos säiliö mahtuu luukun alla oleviin rakenteisiin, voi riittää, sidipäästöihin. Biokaasuautolla ajamisen hiilidioksidipäästöt että takaluukun pohjaa nostetaan nelisen senttiä. ovat lähellä nollaa. AI Teksti Anne Ignatius, Marianna Laiho, Pasi Lehtonen ja Sanna Simpanen Kuvat Istockphoto, Janne Käpylehto / Suomen Bioauto

Lyhyet |

lyhyet_sislu.indd 7

Kuluttaja

7

20.10.2014 15.27

Lyhyesti

Aina löytyy syy

Enää ei mennä kaljalle, vaan maistelemaan panimoiden erikoisoluita.

Kuohuviiniä ja samppanjaa siemaillaan brunssilla tai ostosreissun lomassa. Keskiluokka on keksinyt sivistyneeltä kuulostavan tavan ottaa vielä yhden. Alkon hyllyssä eri kuohuviinien määrä on kasvanut 4 vuodessa yli viidenneksen. Pien­ panimotkin elävät kasvukauttaan.

Nautiskelijoiden kannattaa pitää varansa. ”Naisille suositus on yksi alkoholiannos (12 cl) vuoro­

kaudessa, miehille kaksi”, sanoo Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi.

Tätä runsaammat annokset aiheuttavat ongelmia aina keskittymisvaikeuksista lihomiseen ja moniin sairauksiin.

A-klinikoilla tissuttelu ei näy vielä suurina asiakasmassoina, mutta yksittäisiä tapauksia on. ”Elämme murrosta, jossa vanha ja uusi alkoholikulttuuri ovat päällekkäin”, ylilääkäri Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiöstä sanoo. ML

verkkoraati

Millaista rahkaa syöt?

Kysyimme Kuluttaja.fin kävijöiltä, mikä rahka heille maistuu, vai maistuuko mikään. Vastauksia oli 84.

”Kaikki käy. Makeita ja kermaan sekoitettuja kuitenkin vältän. ” Maustamatonta

66%

18%

”Tuunaan rahkan aina mieleni mukaan, sekaan muutama steviatippa, marjoja, pähkinöitä ja loraus marjasoppaa. On hyvää!”

Kuohuviini maistuu suomalaisille – myös Alkon tilastojen perusteella.

En syö rahkaa

6%

näint tee

Muista salasanat

Tavalliselle netinkäyttäjälle kertyy helposti kymmeniä salasanoja eri palveluihin.

1

Käytä salasanamanageria.

Netissä on ohjelmia, joiden taakse tallennetaan kaikki salasanat. Luotettavia ovat esimerkiksi 1Password, LastPass ja KeePass. Osa on ilmaisia, osa maksaa kymmeniä euroja vuodessa.

Jotkut versiot suojaavat myös puhelimeen tallennetut salasanat. Salasanoja ei kannata tallentaa puhelimeen suojaamattomina.

Kaikki kelpaa

2

Hämää. Pankkikortin tunnusluvun voi piilottaa vaikka puhelimeen tekaistun nimen ja puhelinnumeron taakse niin, että esimerkiksi neljä viimeistä numeroa muodostavat tunnusluvun.

Maustettua

5%

password 12345678

Proteiinirahkaa

5%

Älä käytä näitä.

Helsingin Sanomien (9.3.2013) mukaan vasemmalla olevien lisäksi yleisimpiä salasanoja ovat esimerkiksi 1234 ja qwerty.

3

Kirjoita lapulle. Vanhan ohjeen mukaan salasanoja ei pidä kirjoittaa ylös. Muisti­ lappu on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin saman salasanan käyttäminen monessa palvelussa. Älä kirjoita lapulle, mihin palveluun salasana on. Jos lappu katoaa, vaihda salasana.

Lappu on myös parempi vaihtoehto kuin salasanojen säilyttäminen salaamattomina tietokoneella. Jos kone saastuu, salasanalista voi kadota.

4

Opettele muistisääntöjä.

Opettele esimerkiksi muistamaan liikekuvio, jolla sala­ sana näppäillään. Numeroihin voi liittää kuvia: 2 näyttää joutsenelta ja 8 lumiukolta.

Hyvä keino on liittää salasanaan merkitys. Vappupäivä vuonna 75 on helpompi muistaa kuin 1575. AI

Lähteet: Tietoturva-asiantuntija Antti Kurittu Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskusta ja asiantuntija Heidi Härmä Muistiliitosta.

8

Kuluttaja

lyhyet_sislu.indd 8

| Lyhyet

20.10.2014 15.27

Lyhyesti

Kuluttaja uudistui

Palautetta palvelusta

Kiitosta

4

7/201

7/2014

K

uluttajan ulkoasu ja testien arvostelu ovat uudistuneet. Lehti on saanut muun muassa uuden logon ja lisää sivuja.

Testeissä olemme ottaneet huomioon lukijoiden toiveet siitä, että tuotteet erottuisivat entistä paremmin toisistaan. Arvosanojen erottelukykyä on parannettu siten, että kun arvosanat ennen julkaistiin 1:stä 5:een, nyt ne julkaistaan 1:stä 10:een. Kokonaisarvosanoissa on otettu käyttöön vielä tiheämpi asteikko 1–100, jotta pienetkin erot tuotteiden välillä saadaan näkyviin.

Olemme myös ottaneet huo­ mioon erilaiset lukijat ja lukutilanteet. Pyrimme tarjoamaan sekä nopeaa silmäiltävää että ajan kanssa luettavaa, syvällistä asiaa.

Kiireiset lukijat on otettu huomioon esimerkiksi siten, että kokonaisarvosana ilmaistaan pisteiden (1–100) lisäksi myös helposti Vanha arvosana

Sanallinen arvio

Uusi arvosana

(0,5) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 (5,5)

ERITTÄIN HUONO

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

HUONO TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERITTÄIN HYVÄ

Pirjo Matilainen ja Pertti Laine Savonlinna

hahmotettavina tähtinä (1–5). Lisäksi nostamme Testivoittajat ja muut erityisen kiinnostavat tuotteet erikseen esiin.

Lehdessä on entistä enemmän luettavaa: sivumäärä on kasvanut 48:sta 52:een.

Kaikki testit kootaan lehden alku­osaan ja muut artikkelit loppuosaan. Lehdessä on entistä enemmän luettavaa, sillä sivumäärä kasvaa 48:sta 52:een. Mainoksia emme edelleenkään julkaise.

Tutut suosikkipalstat, kuten Ratkaisuja riitoihin, Kirjeitä kuluttajilta ja Musta lista, säilyvät. Uusia palstoja ovat Tentissä (s. 47) ja Mistä on tehty (s. 46). MI Palautetta ja kysymyksiä uudesta lehdestä voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuluttaja.fi.

Uusi kokonais­ arvosana 1 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Tähdet    



Näin luet taulukkoa.

Vasemmalla testien vanhat ja oikealla uudet arvosanat. Ennen pyöristimme laboratorion antamat arvot 0,5–1 arvo­sanaksi 1 ja arvot 5–5,5 arvosanaksi 5. Nyt myös asteikon ääripäät otetaan käyttöön.

Testitulokset pysyvät ennallaan, vain esitystapa tarkentuu.

Savonlinnan lippa­kioski: kaupungin parhaat lörtsyt ja hyvää palvelua.

Moitetta

Hannele Kojo, Savonlinna

Ravintola Perlina di Castello: Lasten pitsan täytteitä ei voinut vaihtaa, eikä laskuakaan saanut jaettua kahteen osaan.

Vertaa matkoja helposti

Bussi- ja junaliikenteen hintakilpailu tietää asiakkaille etuja ja alennuksia. Hintojen vertailu ei kuitenkaan ole ollut helppoa, kun yhden yrityksen tiedot ovat olleet siellä, toisen täällä.

Nyt asiaan on tullut muutos. Kotkalainen Aittakoodi-yritys kokosi hinnat yhteen: VR:n, Matkahuollon, Onni-expressin, Onnibussin ja Pohjolan liikenteen lähdöt ja hinnat voi hakea osoitteesta www.pikavuorot.fi.

Miten usein sivusto päivittyy, Aittakoodin toimitusjohtaja Toni Valkonen? ”Palvelin hakee koko ajan tietoja kunkin liikennöitsijän sivuilta.”

Valkosen mukaan sivustolla tehtiin heinäkuusta syyskuun puoliväliin mennessä 150 000 hakua. ML Pikavuorot.fi -sivuilta selviää, miten matkustat perille halvimmalla.

Teksti Anne Ignatius, Mervi Itkonen, Marianna Laiho ja Sanna Simpanen Kuvat Istockphoto ja Sanna Simpanen

Lyhyet |

lyhyet_sislu.indd 9

Kuluttaja

9

20.10.2014 15.27

testi

Sähkösyöppö. Paras ohjelman kulun seuranta. Vesi lämpenee 40 asteen ohjelmilla yli 45 asteeseen.

Pyykinpesu­koneet

nyt EU:n vaatimat Uusissa pesukoneissa on imme kohutun 20 asteen ohjelmat. Testas hrat irtosivat yhtä ohjelman, ja kas: monet ta lmalla. hyvin kuin 40 asteen ohje

LG F14A8QDA

KYL MÄKIN RIIT TÄÄ

Teksti Tuomo Tamminen

ICRT Testi Teemu Sysioja Kuvat

20°

Bosch WAK28267SN ja Siemens WM14K267DN

Paras huuhtelu, huonoin pesutulos.

Whirlpool AWO/D7414 10

Kuluttaja | Testi: pyykinpesukoneet

testi_pesukoneet.indd 10

20.10.2014 12.31

Samsung WF70F5E5P4W

Panasonic NA-147VB5

Samsung WF70F5E5P4W

Nämä 11 konetta testattiin laboratoriossamme.

Lisäksi testasimme kolmella koneella 20 asteen pesutulokset.

Ikea Renlig FWM 7

Nukkasihti on hankala puhdistaa. Veden lämpötila lähimpänä luvattua 40 asteen ohjelmilla.

Suurin rummun aukko.

Electrolux EWF1476GDW

Testin paras pesutulos.

Gorenje W8765K

Gorenje WA74SY2B

Verrok k

ikone

Miele WMF120WCS

Huuhtelutulos romahtaa 100%:n täytöllä! Hiljaisin pesun aikana. Parhaat käyttöohjeet.

Testi: pyykinpesukoneet | Kuluttaja 11

testi_pesukoneet.indd 11

20.10.2014 12.32

EU

rikkoo pyykinpe­ sukoneemme ja jättää vaat­ teemme likaisik­ si. Näin väitettiin uutisissa ja verkko­keskusteluissa ympäri Eurooppaa, kun uusi EU:n ekosuunnittelu­ direktiivi tuli joulukuussa voimaan.

Direktiivi tähtää entistä energiatehok­ kaampiin laitteisiin. Yksi direktiivin vaa­ timuksista on, että kaikissa uusissa pyy­ kinpesukoneissa pitää olla 20 asteen kyl­ mäpesuohjelma. Pyykinpesu kylmällä vedellä säästää runsaasti sähköä, koska pesukoneet kuluttavat eniten energiaa ve­ den lämmittämiseen.

Uudistus herätti tuoreeltaan monenlai­ sia epäilyjä. Kodinkonehuollot arvelivat kyl­ män veden rikkovan pesukoneet, koska pe­ suaineiden zeoliitti ei liukene veteen kun­ nolla. Iholiitto varoitti, että pesuainejäämät voivat ärsyttää ihoa. Moni epäili myös, et­ teivät tahrat irtoa.

Kaikkia huolia emme pysty poistamaan, mutta nyt 20 asteen pesuohjelmas­ta on tarjolla tutkittua tietoa. Testimme osoittaa, että ohjelma pesee pyykit lähes tai jopa yh­ tä puhtaiksi kuin 40 asteen ohjelma.

Sähkön hinta eri lämpötiloissa

1 PESUKERTA

0,03 €

0,16 €

0,22 €

VUODEN PESUT 1 KRT/VKO

1,56

8,35

11,39 €

VUODEN PESUT 3 KRT/VKO

4,68 €

25,05 €

34,16 €

Sähkön hintana laskelmissa 0,15 euroa/kWh (kotitaloussähkön keskihinta Energiaviraston mukaan, sisältää energian, siirron ja verot mutta ei kuukausimaksuja). Testikoneena LG F14A8QDA.

Suklaajäätelö irtoaa 20 asteessa

Kuluttajan testissä oli mukana kaikkiaan 11 pyykinpesukonetta. Kolmella näistä tehtiin lisäksi testi, jossa vertailtiin eri lämpötiloissa saatuja pesutuloksia. Eri ko­ neissa voi olla eroja, mutta suunta on sel­ vä: 20:n ja 40 asteen pesutuloksissa ei ole kovin suurta eroa.

Lisätestiin otetuista koneista Gorenje puhdisti tahrat yhtä hyvin 20:n ja 40 as­ teen ohjelmilla. Boschilla 20 asteen ohjel­ ma jätti pyykin hieman likaisemmaksi ja LG:llä selvästi likaisemmaksi kuin 40 as­ teen ohjelma. Testissä käytettiin tiukas­ ti pinttyneitä tahroja. Puhtainta pyykkiä saatiin odotetusti 60 asteen lämpötilassa.

Tuloksiin vaikuttaa olennaisesti myös se, millaista pyykkiä pestään. LG:llä ja Boschilla oliiviöljytahrat irtosivat 40:n ja 60 asteen ohjelmilla selvästi paremmin kuin 20 asteessa. Salaatinkastike ja suklaa­ jäätelö irtosivat 20:n ja 40 asteen ohjelmil­ la yhtä hyvin, eikä lämpötilan nosto 60 as­ teeseen juuri muuta asiaa.

Tee, maito, veri ja muste eivät irronneet kunnolla kankaista, olipa ohjelma mikä hyvänsä.

12

Salaatinkastike ja suklaajäätelö irtosivat 20:n ja 40 asteen ohjelmilla yhtä hyvin.

pesu­ohjelma ei mullista yksittäisen ihmi­ sen taloutta, koko maanosassa vaikutus sähkönkulutukseen voi olla mittava.

Koneiden vedenkulutukseen pesulämpötila ei testimme perusteella juuri vaikuta.

Huonosti huuhdeltu Sähkönkulutus voi 7-kertaistua Pesulämpötilan laskeminen säästää kyllä sähköä. Esimerkiksi LG:n 60 asteen ohjel­ ma kuluttaa yli 7 kertaa enemmän sähköä kuin 20 asteen ohjelma.

Yksittäisen pyykkärin kukkaron kan­ nalta ero ei tosin ole merkittävä: jos pyyk­ kiä pesee kolme kertaa viikossa ja valitsee joka kerta 20 asteen ohjelman, vuodessa voi säästää 20–30 euroa. Tämäkin on ääri­ esimerkki, sillä kaikkeen pyykinpesuun 20 astetta ei yleensä riitä.

Ekosuunnitteludirektiivin tarkoituk­ sena on tosin vähentää energiankulu­ tusta koko Euroopassa. Vaikka uusi

Testin kaikki 11 konetta testattiin pese­ mällä pyykkiä 40 asteen hieno- ja kirjo­ pesuohjelmilla. Koneista 3 oli mukana jo viime syksynä Kuluttajassa 7/2013 julkais­ tussa testissä. Koneet testattiin nyt uudes­ taan, koska testaustapa on hiukan muut­ tunut sitten viime syksyn.

Uutta testissä on muun muassa se, että sähkön- ja vedenkulutusta testattiin nyt myös vajaalla, vain 40-prosenttisesti täyte­ tyllä koneella. Kannattaa suosia täysiä ko­ neita: vajaatäytöllä kone kuluttaa pyykki­ kiloa kohden jopa tuplasti enemmän vettä ja sähköä kuin täysi kone.

Tärkein, eli pesutulokset pysyivät en­ tisellään: uudelleen testatut Whirlpoolin,

Kuluttaja | Testi: pyykinpesukoneet

testi_pesukoneet.indd 12

20.10.2014 12.32

Eri pesulämpötilat vertailussa LG

Bosch

F14A8QDA

Merkki ja malli Ohjelman lämpötila Korkein saavutettu lämpötila

Ohjelman kesto

20°C

40°C

20,6°C

44,5°C

2 t 22 min 3 t 26 min

Sähkönkulutus per koneellinen

0,2 kWh

1,07 kWh

60°C 55,6°C

40°C

60°C

23,8°C

43,2°C

58,3°C

20,7°C

44,2°C

64,4°C

2 t 19 min

2 t 56 min

1,46 kWh

0,35 kWh

0,26 kWh

0,7 kWh

1,55 kWh

5

3

Huuhtelu

8

6

8

4

Pesuohjelman kesto

7

3

4

5

Testasimme kolmella esimerkkikoneella, miten pesulämpötilan vaihtaminen vaikuttaa tuloksiin. Vertailu tehtiin kunkin koneen 20:n, 40:n ja 60 asteen kirjopesuohjelmien välillä.

8

8

8

10

3

1

6

7

6

Hinta ei näy pesutuloksissa

Hurjat erot

0,97 kWh

Pieni ero

1,27 kWh

Ei eroa 4

5

4

4

6

6

3

5

6

9

5

6

7

7

5

8

8

8

10

4

2

8

8

8

Vertailua varten pestiin ensin koneelliset 40 asteen ohjelmalla. Kukin kone sai 40 asteen pesutuloksesta saman vertailuarvosanan 4. Tämän jälkeen arvosteltiin pesutulokset 20:n ja 60 asteen ohjelmilla, ja niitä verrattiin 40 asteen tulokseen.

Ikean ja Electroluxin mallit olivat testin hännillä vuosi sitten ja niin ovat nytkin.

Näistä Whirlpool on energiapihi ja no­ pea kone, mutta pesutulos on testin huo­ noin. Huuhtelusta Whirlpool sai testivoit­ taja LG:n kanssa joukon parhaan arvosa­ nan, sähkönkulutus oli kohtuullista ja lin­ kouskin poisti veden hyvin.

Huuhtelu on ollut ennenkin koneiden suurin kompastuskivi ja niin oli nytkin.

Panasonic jätti vaatteisiin eniten pesu­ ainejäämiä. Muillakin koneilla pestessä herkkäihoisten kannattaa harkita ylimää­ räisiä huuhteluita.

Parempia huuhtelutuloksia ei näytä saa­ van edes rahalla. Testin koneet maksavat maahantuojien kertoman mukaan kau­ poissa 500–800 euroa. Lisäksi testissä oli verrokkina yksi selvästi muita kalliimpi kone, 1600 euron Miele. Keskihintaisista koneista LG ja Whirlpool huuhtelivat Mie­ leä paremmin.

60°C

2 t 11 min

4

Vedenkulutus

40°C

2 t 44 min 2 t 44 min 2 t 35 min

2

Hurjat erot

20°C

3 t 7 min

Pesutulos

Sähkönkulutus

WA74SY2B

20°C

TESTITULOKSET

Linkous

Gorenje

WAK28267SN

Miele sai tasaisella suorituksellaan pa­ remmat kokonaispisteet kuin varsinai­ nen testivoittaja LG, mutta vain niukas­ ti. Huuhtelun lisäksi LG pesi Mielen myös pesutuloksissa. Koneiden välistä hinta­ eroa saattaa tosin selittää kestävyys, sil­ lä Miele lupaa tuotteilleen jopa 20 vuoden käyttöikää. Lupauksen pitävyyttä ei tässä testissä voitu mitata.

Taulukossa mainitut hinnat ovat maa­ hantuojien ilmoittamia hintoja. Suoraan kodinkonekaupasta kysymällä koneen voi saada paljon halvemmalla. Halvimmillaan 7 kilon pyykinpesukoneita myydään jopa alle 300 eurolla.

Lenkkivaate kaipaa lämmintä vettä

Jos 20 asteen pesuohjelma edelleen arve­ luttaa, niin ei huolta: mikään mahti maa­ ilmassa ei pakota pyykkäriä sitä käyttä­ mään. Nyt kun ohjelma koneissa kuiten­ kin on, on pyykkiaineiden valmistajilla ainakin syy kehitellä uusia kylmäpesuai­ neita, joilla pesutulokset yhä paranevat.

Hurjat erot

6

6

6

10

7

1

8

9

8

20:n ja 40 asteen pesutuloksissa ei ole kovin suurta eroa. Gorenjen pesutulos oli yhtä hyvä 20:n ja 40 asteen ohjelmilla. Boschilla 20 asteen ohjelma jätti pyykin hieman ja LG:llä selvästi likaisemmaksi kuin 40 asteen ohjelmat.

Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa suhtautuu vielä 20 asteen pesuohjelmiin varovaisesti. ”Jos käyttää vaikkapa atoop­ piseen ihoon rasvaisia voiteita, niin ne ei­ vät lähde 20 asteessa. Jos vaate kaipaa lä­ hinnä raikastamista, sen voi tuulettaa pakkasessa”, hän sanoo.

Toisaalta omiin aisteihinsakin voi luot­ taa. Jos 20 asteella tulee omasta mieles­ tä riittävän puhdasta, sitä sopii käyttää. ”Välillä kannattaa silti käyttää korkeam­ piakin lämpötiloja. Esimerkiksi teknisten vaatteiden ominaisuudet saattavat kär­ siä, jos lika pääsee kerrostumaan niiden kuituihin.”

Uusia pesuaineita odotellessa vaat­ teet on parasta pestä niin, että ne kestävät mahdollisimman pitkään. Energiansäästö ei paljon lohduta, jos liian kylmässä jatku­ vasti pesty paita pinttyy pilalle. Parhaiten pinttymistä voi estää pesemällä tahrat tuoreeltaan, eikä vasta viikon päästä. Vaat­ teensa voi toki pilata myös pesemällä ne liian kuumalla vedellä.  Testi: pyykinpesukoneet | Kuluttaja 13

testi_pesukoneet.indd 13

20.10.2014 12.32

Testivoittaja

Testivoittaja

1. LG

F14A8QDA

KESKIHINTAISET PESUKONEET

WF71F5ECW4W

3. Samsung

WF70F5E5P4W

3. Gorenje W8765K

Kallein

Halvin 699 €

Hinta 1)

KOKONAISARVOSANA (1—100) Tähdet (1—5) ARVOSANAT (1—10) Pesutulos Huuhtelu Linkous Pesuohjelmien kesto Sähkönkulutus Vedenkulutus Melu, arvioitu kuuntelemalla Melu pesun aikana Melu linkouksen aikana Helppokäyttöisyys Käyttöohjeet Yhteensä

1. Samsung

Painoarvo 45 % 10 % 10 % 5% 12 % 3% 5%

8% 2% 100 %

LABORATORIOMITTAUKSET Mitat: leveys × korkeus × syvyys Sähkönkulutus per koneellinen 3) Vedenkulutus per koneellinen 3) Ohjelman kesto 3) VALMISTAJAN ILMOITTAMAT TIEDOT Valmistusmaa Täyttömäärä (kirjopesu / hienopesu) Maksimilinkous, kierrosta / min.

Energiatehokkuusluokka, ilmoitettu Sähkönkulutus vuodessa, ilmoitettu Melu pesun aikana, ilmoitettu Melu linkouksen aikana, ilmoitettu

499 €

599 €

799 €

5. Bosch

WAK28267SN Siemens WM14K267DN

6. Gorenje

WA74SY2B

760 €

699 €

63

63

60

60

59

54













8 3 7 3 4 7 3 5 1 5 6

8 3 6 3 3 6 4 5 3 5 6

7 3 8 4 3 7 3 5 1 5 7

7 3 6 3 3 7 2 4 1 5 7

Paras hu u

8 5 9 4 3 4 5 6 3 5 6

htelu

8 4 7 4 6 8 3 5 1 5 6

59,5 × 84,8 × 62,6 cm 59,5 × 84,6 × 62,2 cm 59,5 × 84,5 × 62 cm 1,1 kWh 0,9 kWh 0,8 kWh 86,7 l 63,3 l 59,1 l 3 t 18 min 3t 3t Puola 7 / 4 kg 1 400 A+++ 137 kWh/v 54 dB(A) 73 dB(A)

Puola 7 / 3,5 kg 1 400 A+++ 173 kWh/v 62 dB(A) 79 dB(A)

Puola 7 / 3,5 kg 1 400 A+++ 122 kWh/v 54 dB(A) 74 dB(A)

Meluisin

59,5 × 84,1 × 64 cm 59,5 × 84,4 × 63,1 cm 59,5 × 84,1 × 64,5 cm 1,2 kWh 0,9 kWh 1 kWh 80,4 l 56,7 l 58,3 l 3 t 38 min Hitain 2 t 45 min 3 t 12 min Slovenia 8 / 3,5 kg 1 600 A+++ 158 kWh/v 60 dB(A) 76 dB(A)

Turkki 7 / 4 kg 1 400 A+++ 174 kWh/v 53 dB(A) 73 dB(A)

Slovenia 7 / 3,5 kg 1 400 A+++ 166 kWh/v 59 dB(A) 74 dB(A)

1) Suuntaa-antavat hinnat maahantuojilta syyskuussa 2014. 2) Suomessa myynnissä testattua AWO/D7415-mallia vastaava malli AWO/D7414. 3) Pesuohjelma 40 °C kirjopesu, 80 % täytöllä.

7/2014

Testivoittaja

7/2014

LG F14A8QDA 

Kokonaisarvosana: 63 Suositushinta: 699 € Markkinahinta: 599 € Hyvää: Tasaisen varma pesukone kaikilla testin osa-alueilla.

Parhaat arvosanat sekä pesu­ tuloksesta, huuhtelusta että linkouksesta. Testijoukon hiljaisimpia.

Huonoa: Hidas kirjopesu­ ohjelma. Kuluttaa paljon sähköä ja vettä.

14

Testivoittaja

Samsung

WF71F5ECW4W 

Kokonaisarvosana: 63 Suositushinta: 499 € Markkinahinta: 449 € Hyvää: Testin halvin kone on myös pesutulokseltaan ykkösluokkaa. Ei aivan pärjää LG:lle huuhtelussa ja linkouksessa.

Huonoa: Testin meluisin kone.

Kuluttaja | Testi: pyykinpesukoneet

testi_pesukoneet.indd 14

20.10.2014 12.32

e

n Verrokkiko

Näin testasimme Testit tehdään puolueettomissa laboratorioissa yhdessä eri maiden riippumattomien kuluttajalehtien kanssa.

6. Electrolux

EWF1476GDW

8. Panasonic

9. Ikea

NA-147VB5

Renlig FWM 7

10.Whirlpool AWO/D7414 2)

Miele WMF120WCS

699 €

1 595 €

Halvin 599 €

629 €

499 €

54

48

47

45

66











4 4 8 5 6 6 3 5 1 4 6

3 5 8 7 6 7 3 5 1 3 6

6 2 7 5 5 7 4 6 2 5 6

6 1 6 5 3 6 4 5 3 3 5

Huo huuhnoin telu

Huono pesutuloins

7 4 telu 9 5 6 8 5 8 3 5 9

Paras huu h

Spektrofoto­ metrillä mitat­ tiin, kuinka pal­jon tahra on vaalentunut.

Pesutulos Pyykkiä pestiin kahdella 40 asteen ohjelmalla: kirjopesuohjelmalla, jossa kone oli täytetty 80-prosenttisesti, ja hienopesuohjelmalla, jossa kone oli täysi. Likoina olivat muun muassa maito, muste, ruoste, veri, tee, huulipuna, suklaajäätelö ja oliiviöljy. Testissä käytettiin tiukasti pinttyneitä, standardisoituja likoja.

Huuhtelu Koneesta otettua pyykkiä lingottiin erillisellä lingolla. Linkousveden emäksisyyttä verrattiin vesijohtoveteen. Mitä emäksisempää linkousvesi on, sitä huonommin kone huuhtelee.

Linkous Linkoustulosta mitattiin vertaamalla kuivan ja lingotun pyykin painoa.

59,5 × 84,7 × 56,4 cm 59,6 × 84,5 × 56,5 cm 59,5 × 84,6 × 56,8 cm 59,5 × 84 × 57,3 cm 59,5 × 84,5 × 65 cm 0,7 kWh 0,9 kWh 0,6 kWh 0,4 kWh 0,8 kWh 56,3 l 58,8 l 66,9 l 47,9 l 71,5 l 2 t 15 min 2 t 16 min 2 t 20 min 1 t 30 min Nopein 2 t 33 min Italia 7 / 3,5 kg 1 400 A+++ 167 kWh/v 56 dB(A) 75 dB(A)

Turkki 7 / 3,5 kg 1 400 A+++ 162 kWh/v 58 dB(A) 76 dB(A)

Italia 7 / 3,5 kg 1 600 A++ 193 kWh/v 60 dB(A) 79 dB(A)

Ei ilmoitettu 7 / 3 kg 1 400 A+++ 139 kWh/v 53 dB(A) 77 dB(A)

Saksa 8 / 4 kg 1 600 A+++ 156 kWh/v 48 dB(A) 73 dB(A)

Tiedustelut: LG 09 7746 500, www.lg.fi, Bosch 020 751 0700, www.bosch-home.fi, Electrolux 020 321 321, www.gigantti.fi, Gorenje 010 802 233, www.gorenje.fi, Ikea 09 3482 9400, www.ikea.com, Miele 09 875 970, www.miele.fi, Panasonic 030 622 7501, www.panasonic.fi , Samsung 030 6227 515, www.samsung.fi, Whirlpool 09 6133 6235, www.whirlpool.fi

ne Verrokkiko

Sähkönkulutus Laskettiin pestyä pyykkikiloa kohti. Näin voidaan verrata keskenään koneita, joiden täyttömäärä on erilainen.

Vedenkulutus Laskettiin litroina pyykkikiloa kohti.

Pesuohjelmien kesto Ohjelmien kesto mitattiin ja laskettiin minuutteina pyykkikiloa kohti.

Helppokäyttöisyys Kolmen hengen raati arvioi muun muassa koneen täyttämisen ja tyhjentämisen helppoutta, ohjauspaneelin nappuloita sekä nukkasihdin käsittelyä ja puhdistusta.

Melu Viisi henkilöä arvioi melua pesun ja linkouksen aikana.

Käyttöohjeet Ohjeiden kattavuus, teksti ja sommittelu, kuvat ja kaaviot sekä selkeys arvioitiin.

Miele WMF120WCS

Näin luet taulukkoa

Kokonaisarvosana: 66 Suositushinta: 1 595 € Markkinahinta: 1 499 €

Arvosanat 1–10 pistettä, joista 10 on paras. Arvosanat on pyöristetty. Kunkin arvosanan taustalla voi olla jopa kymmeniä arviointeja ja mittaustuloksia.

Testivoittaja Testissä parhaat pisteet saanut tuote.

Kokonaisarvosana 1–100 pistettä. 100 pistettä on paras mahdollinen tulos, mutta koska testit ovat tiukkoja, 80 pistettä on jo erittäin hyvä tulos. Kokonaisarvosana ei muodostu arvosanoista yhteen laskemalla, vaan se on niiden painotettu keskiarvo. Lisäksi arvosanaa voi laskea se, että tuote saa huonot pisteet jossakin tärkeässä ominaisuudessa, kuten turvallisuudessa.

Tähdet Perustuvat kokonaisarvo­ sanaan. Kertovat tuotteesta nopealla silmäyksellä.



Hyvää: Kaikin puolin laadukas kone, jolle valmistaja lupaa jopa 20 vuoden käyttöikää.

Tämä selittänee myös hintaa, sillä varsinaisen testin parhaat koneet ovat melkein yhtä hyviä.

Hiljainen.

Huonoa: Kallis hinta. Ominaisuuksiltaan ei merkittävästi halvempia koneita parempi.

Hyvä ostos Testin paras hintalaatusuhde.

 Erittäin hyvä (80–100)  Hyvä (60–79)  Tyydyttävä (40–59)  Huono (20–39)  Erittäin huono (1–19)

Testi: pyykinpesukoneet | Kuluttaja 15

testi_pesukoneet.indd 15

20.10.2014 12.32

testi BB- ja CCmeikkivoiteet

Ihme lupauksia Teksti Terhi Hautamäki Testi Marja Nygren Kuvat Laura Oja

Kalliit BB- ja CC-meikkivoiteet kosteuttavat huonommin kuin edulliset markettituotteet. Kalliit merkkituotteet eivät erottuneet testissä muutenkaan edukseen.

M

onen naisen meikkipussista löytyy nykyisin voide nimeltä BB tai CC. Näitä ihoa hoitavia meikkivoiteita mainostetaan uskomattomilla lupauksilla: kun voidetta sivelee kasvoilleen, ei paljon muuta tarvitsekaan.

Kuluttaja testasi 16 Suomessa myytävää alle 40 euron voidetta. Näistä 12:ta myydään BB-voiteina ja 4:ää CC-voiteina.

Miten kävi? Ihmevoiteita ei löytynyt yhtäkään, kelpo tuotteita useita. Osa voiteista lupaa enemmän kuin tekee; erityisesti voiteen aurinkosuojaan tai kosteuttavuuteen ei voi aina luottaa.

Kallis hinta ei takaa voiteen laatua. Erot voiteiden välillä ovat enemmän markkinointia kuin totta.

BB- ja CC-voiteilla ei ole eroa

BB-voiteen (blemish balm tai beauty balm) mainostetaan toimivan samaan tapaan kuin sävyttävä päivävoide. CC-voide (color correcting) on peittävämpi ja toimii meikki­voiteen tavoin.

Kirjainyhdistelmillä halutaan kertoa, että tuote on monitoiminen. Tyypillisesti valmistaja ilmoittaa, että voide korvaa meikin pohjustustuotteen, meikkivoiteen, aurinkosuojan ja kosteusvoiteen sekä mahdollisesti valo- ja peitevoiteen.

Tuotteiden mainostetaan olevan 5-in1 tai 6-in-1 – tai jopa kaikenkattavasti all-in-one.

16

Nyt tulee kuitenkin paljastus: todellisuudessa BB tai CC ei tarkoita oikeastaan yhtään mitään. Testissä BB- ja CC-voiteiden välille ei löytynyt juuri mitään eroja kosteuttavuudessa tai peittävyydessä. Sokkotestissä samankin sarjan BB- ja CC-voiteet saivat keskenään lähes samat pisteet.

Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa kertoo, että kuka tahansa saa kutsua voiteitaan miksi haluaa ilman mitään sääntöjä. Moni tavallinenkin meikkivoide kos-

Nyt tulee paljastus: BB tai CC ei tarkoita oikeastaan mitään. teuttaa, suojaa auringolta tai heijastaa valoa. Päivävoiteet yleensä suojaavat auringolta ja voivat sävyttää ihoa. ”Eroja voi olla esimerkiksi peittävyydessä. Jos verrataan tuotteiden kemiallista koostumusta toisiinsa tai muiden sarjojen vastaaviin, niitä on vaikea tai lähes mahdoton erotella”, hän sanoo.

Clinique kosteutti huonosti

Jos eroa ei ole kirjainyhdistelmien välillä, niin ei paljon tuotteidenkaan välillä. Useim­mat BB- ja CC-voiteet lupaavat kosteuttaa ihoa ja suojata sitä auringolta. Testasimme lupausten pitä­vyyt­tä laboratorios­sa. Yksikään voiteista ei lunas-

tanut lu­pauksiaan kiitettävästi, ja jotkin pettivät ne kokonaan.

Kymmenen testattua voidetta kosteutti ihoa hyvin. Sen sijaan testin kalleimpiin kuuluvat Cliniquen voiteet jät­tivät ihon kuivaksi, vaikka niiden luvattiin kosteuttavan. Myös Bio Beau­tén BB-voide kosteutti huonosti.

Ainoastaan Nivean CC-voiteen ja Clarinsin BB-voiteen ei edes luvattu kosteuttavan. Silti ne kosteuttivat ihoa paremmin kuin esimerkiksi suomalainen Lumene, joka kosteuttaa vain tyydyttävästi.

Maybellinen UV-suoja valhetta

Kaikki muut valmistajat paitsi Yves Rocher väittävät voiteidensa suojaavan ihoa auringolta. Testasimme väitteen kaikista paitsi Yves Rocherin voiteesta.

Parhaan arvosanan aurinkosuojasta saivat testin voittajatuote Olay ja molemmat Niveat. Lumenen arvosana oli seuraavaksi paras. Lumene ilmoittaa UVB-aurinkosuojansa oikeastaan alakanttiin: mittasimme suojakertoimeksi peräti 35, vaikka valmistajan mukaan se on 20.

Sen sijaan L’Oréalin omistaman Maybellinen aurinkosuoja osoittautui täydeksi huijaukseksi. Maybelline ilmoittaa suojakertoimekseen 30, mutta suojaa ei ole nimeksikään. UV-suojalupauksensa pettivät myös L’Oréalin omalla nimellään myymät voiteet, joissa UVB-suoja oli alle puolet luvatusta.

Ihon palamista ja syöpää aiheuttavat

Kuluttaja | Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet

testi_BB_CC.indd 16

20.10.2014 13.29

Voiteet testattiin sokkona niin, että pakkaukset oli peitetty.

Tunnistatko merkkituotteet?

Testin kallein Luonnon­ kosmetiikka a

Ei aurinkosuojaa e

in mp

id vo tti e rk

ma

Ky

Litrahinta 1 000 €

Testivoittaja

Aurinko­suoja­­ huijausta!

ivaa Allergisoin etta säilöntäa

Ei kosteuta

Aurinko­suoja­­ huijausta!

s Para

v

den irhei

äjä

peitt

­ on a nn iikka o Lu met s ko

Aurinko­suoja huijausta!

Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet | Kuluttaja 17

testi_BB_CC.indd 17

20.10.2014 13.29

lähinnä auringon UVB-säteet. Testissä mitattiin myös ihoa vanhentavien ja nykytiedon mukaan myös syöpävaarallisten UVA-säteiden suojaa. Monet voiteet eivät edes väitä suojaavansa UVA-säteiltä. Jos pakkauksessa kuitenkin ilmoitetaan korkea UVB-suojakerroin, se voi luoda käyttäjälle väärää turvallisuuden tunnetta. Testissä UVA-suojaa verrattiin ilmoitettuun UVB-suojaan.

Kelvollisen UVA-suojan antavat Nivean voiteet, Olay, Bio Beauté ja L’Oréalin CCvoide. Huonoin oli Maybelline.

L’Oréalin CC-voide jätti rasvaisen ja tahmean tunnun iholle.

L’Oréal ei peittänyt virheitä

Meikeissä on toki tärkeää myös se, miten käyttäjä kokee meikin kaunistavan it­ seään. Tätä ei voida mitata laboratoriossa, joten kokosimme testiryhmän käyttämään voiteita ja arvioimaan vaikutuksia.

Ryhmässä oli 30 naista.

Toisin kuin monissa meikkites­teissä, tässä testissä asenteet voidemerkkiä kohtaan eivät vaikuttaneet arvioon. Käyttäjät eivät tienneet, mitä merk­kiä he testasivat.

Toiselle puolelle kasvoja käytettiin laboratorion antamaa vertailuvoidetta.

Sokkotestissä havaitut erot olivat pieniä. Suurin osa voiteista täytti odotukset, ja parhaiksi arvioitiin Olay, Nivea CC, Vichy, Garnier ja Biotherm. Virheitä peittivät käyttäjien mielestä parhaiten Lumene ja Cliniquen CC-voide. Virheitä ei saanut toivotusti piiloon Yves Rocherin voiteella.

Kumpikaan L’Oréalin omalla nimellään myymä voide ei tasoittanut ihon väriä eikä peittänyt hyvin virheitä. L’Oréalin CC-voide jätti lisäksi rasvaisen ja tahmean tunnun iholle ja sai koko käyttäjätestistä huonoimman arvosanan.

Osa voiteista sopii allergisille

Monissa BB- ja CC-voiteissa käytetään hajusteita, joista allergiset voivat saada oireita. Hajusteettomia ovat L’Oréalin omal-

Lumenen BBvoide ei juuri erottunut muista sokko­ testissämme.

Virheitä se peitti hyvin.

la nimellään myymät voiteet ja Cliniquen sekä Maybellinen voiteet.

Tunnetusti allergisoivia hajusteita löytyi useasta tuotteesta, eniten Nivean BBvoiteesta ja Clarinsin sekä Garnierin voiteista. Allergiselle sopivimpia vaihtoehtoja ovat Yves Rocher, Vichy, L’Oréal, Biotherm ja Clinique.

Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa ei osallistunut testaamiseen. Hän kommentoi yleisesti, että normaali-ihoinen voi luultavasti valita voiteista minkä tahansa. ”Jos iho on herkkä, on saanut kosmetiikasta oireita, on atoopikko tai iho on kovin ohut ja punakka, kannattaa valita vaihtoehto, jossa on vähemmän mahdollisesti allergisoivia aineita”.

Useissa testin voiteissa ainesosa- eli INCI-listat on valitettavasti painettu niin pienellä, etteivät ne palvele allergisia.

Parabeeneilla pelotellaan Jos ainesosat onkin präntätty pienellä, niin monessa pakkauksessa lukee varsin näyttävästi, mitä tuote ei sisällä: parabeeneja.

Parabeenit ovat säilöntäaineita, joiden käyttö on kosmetiikassa sallittua. Niistä osalla on kuitenkin havaittu lieviä estrogeenisiä vaikutuksia, ja niiden on epäilty lisäävän rintasyövän riskiä. Siksi valmistajat karsivat niitä tuotteistaan. Esimerkiksi aurinko ja ylipaino aiheuttavat kuitenkin syöpää paljon enemmän kuin kosmetiikan kemikaalit.

Testin voiteista propyyliparabeenia on vain Yves Rocherissa ja Olayssa. Kaikissa voiteissa on kuitenkin jotakin säilyvyyttä lisäävää ainetta. Maybelline on oiva esimerkki siitä, kuinka yhden huolestuttavan kemikaalin pois jättäminen johtaa siihen, että tilalle tulee toinen. Maybelli­ nessa ei ole parabeeneja, mutta tilalla on toista säilöntäainetta, jonka nimi on metyyli-isotiatsolinoni. ”Metyyli-isotiatsolinonin käyttö on valitettavasti yleistynyt parabeenikammon myötä. Se on erittäin allergisoiva aine, ja allergiat tälle lisääntyvät koko ajan”, Kousa sanoo.

Vähän allergisoivana säilöntäaineena pidetään fenoksietanolia. Testin voiteista sitä on suurimmassa osassa.

Jos voide saa ihon kutisemaan tai punoittamaan, sitä ei pidä käyttää. Jos taas kemikaalit huolestuttavat, kannattaa pohtia yhden tuotteen sijaan meikkien kokonaiskulutustaan.

Ehkä juuri tässä piileekin BB- ja CCvoiteiden ihmeellisyys: Jos todella tykästyy yhteen tuotteeseen niin paljon, että sillä korvaa monta muuta tuubia, elimistön Aurinkosuoja kemikaalikuorriippuu suojakertoimen ma vähenee lisäksi myös siitä, kuinka ‒ ainakin paljon voidetta lotraa hieman.  iholleen. Paksu kerros suojaa paremmin kuin ohut sively.

Turhia myyntiväitteitä

Testissä voiteita sakotettiin muutamista yleisistä, mutta turhista ja jopa harhaanjohtavista mainosväitteistä. Jos väitettä ei mainittu, tuote sai yhden lisäpisteen.

18

”Hypoallergeeninen.”

Tuotteen ei pitäisi aiheuttaa allergisia reak­ tioita. Jos valmistaja tällaista väittää, on lupa olettaa, että tuote on hajusteeton eikä sisällä muitakaan yleisesti allergisoivia aineita. Näin ei aina ole. Kaikille sopivaa tuotetta ei olekaan.

”Ei sisällä parabeeneja.”

Ei kerro, millä säilöntäaineella parabeenit on korvattu.

Muut aineet voivat olla huonommin tunnettuja tai allergisoivampia kuin parabeenit.

”Ei-komedogeeninen.”

Tuote ei tuki ihon tali­ rauhasia tai aiheuta mustapäitä. Näin ei voi kukaan luvata, sillä ihoongelmiin vaikuttaa moni asia. Yksi tuote harvoin pilaa saati parantaa akneihoa. Valmistajat voivat käyttää väitettä miten haluavat.

”Dermatologisesti testattu.” Tuote on testattu iholla. Kaikki kosmetiikka täytyy testata, joten tämä on turha väite. Ei kerro, osoittautuiko tuote hyväksi vai ei.

”Ei testattu eläinkokeilla.”

Mitään kosmetiikkaa ei saa enää EU:ssa testata eläin­kokeilla, ja muuallakin kiellot etenevät. Turha väite, jolla kosiskellaan eläintenystäviä.

Kuluttaja | Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet

testi_BB_CC.indd 18

20.10.2014 13.29

Nive Anti a Q10 p l Corr Wrinkle us ectio CC C n olou r

Garnier BB Cream Miracle Skin Perfector

13,50

€

11,60 €

ite rfa pa au Pe

5 in

e

zer uri ist Mo ng fyi uty ea 1B

id vo tti e rk

0€ 9,9 n ma i mp Ky

Bio the rm Aqu aso urce BB. Cre am

7 in ffects otal e T y Ola

Aurinko­suoja­­ huijausta!

13,90 €

Ei kosteuta

Aurinko­suoja­­ huijausta!

35 €

ique se Clin erdefen Sup ream CC c

ow ight n m ne Br a Lume in C BB cre Vitam

den irhei

sv Para 0€ 19,9

té au be Bio

äjä

peitt

e eus soy me crè BB ice ctr rfe pe

­ on a nn iikka o Lu met € s 18 ko

Vichy BB cr Idéalia ème

29,80 €

17,90 €

L’O réa lN ud em ag iqu 16,90 € eB Bc ja uo s ­ ko rin Au rea m ta! us ija hu

cream

16,90 €

L’Oréal Nude magique CC cream Anti-Dullness

35,50 €

am BB Cre fense e d e g ue A Cliniq

C one C

Testivoittaja

Mayb elline Dream Fresh BB

ivaa Allergisoin etta säilöntäa

36,90 € Testin kallein

Clar ins B B

am cre BB ea Niv

1

Ei aurinkosuojaa

30 € Litrahinta 1 000 €

16,10 € Luonnon­ kosmetiikka a

6 in

20,90 €

Skin perf ectin g cre am

r che Ro es Yv

Bottega Verde BB Cream Perfezionatore globale

Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet | Kuluttaja 19

testi_BB_CC.indd 19

20.10.2014 13.29

1. Olay

Total effects 7 in one CC cream, 50 ml

BB- JA CC-MEIKKIVOITEET

Luonnon­ kosmetiikka a

Hyvä ostos

Testivoittaja

Hyvä ostos 2. Nivea 2. Nivea BB cream 5 in 1 Beauty­­fying Moisturizer 1), 50 ml

Q10 plus Anti-Wrinkle CC Colour Correction, 50 ml

9,90 €

11,60 €

Halvin

4. Vichy Idéalia BB crème, 40 ml

7. L’Oréal Nude magique BB cream, 30 ml

7. Lumene Bright now Vitamin C BB cream, 50 ml

Kallein

16,90 €

KOKONAISARVOSANA (1—100) Tähdet (1—5)

68

67

67

63

59

58

56

56

















Painoarvo 40 % 30 %

20 %

10 % 100%

VALMISTAJAN ILMOITTAMAT TIEDOT Ilmoitettu / mitattu aurinkosuojakerroin (SPF) Sisältää hajustetta Sisältää tunnetusti allergisoivia hajusteita

Hyvä Hyvä aurinko­ aurinko­ suoja­ 7 suoja­ 7 7 7 6 6 7 8 7 6 7 7 8 6 7 7 7 6 7 7 6 6 7 6 7 6 6 6 6 6

15 / 21 Kyllä 5 kpl

10 / 15 Kyllä 10 kpl

Hyvä aurinko­ 7 suoja­ 7 7 5 6 6 7 4 7 7 7 7 8 8 6 7 7 7 7 7 6 6 6 7 6 6 6 6 6 7

15 / 23 Kyllä 2 kpl

25 / 34 Kyllä Ei

16,10 €

6. Clarins BB Skin perfecting cream, 45 ml

Hinta 4)

ARVOSANAT (1—10) Kosteuttavuus Aurinkosuoja UVB-suoja UVA-suoja Käyttäjätestit Kosmeettiset ominaisuudet Levittäminen Koostumus Imeytyminen Rasvaisuus Tuotteen havaittu vaikutus Kosteuttamisen tuntu Ihon värin tasoittaminen Virheiden peittäminen Pakkausmerkinnät Yhteensä

29,80 €

5. Bottega Verde BB Cream Perfezionatore globale, 30 ml

36,90 €

7 5 6 4 6 6 7 6 6 7 6 7 6 6 4

7 4 4 4 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 5

15 / 17 Kyllä 1 kpl

25 / 21 Kyllä 8 kpl

16,90 €

7 4 2 6 5 5 7 5 5) 6 6 5 5 5 5 6

19,90 €

Aurinko­suoj huijausta! a­­

5 6 7 5 6 6 6 6 6 7 6 ä 7 Peittäitä e 7 h ir v 7 7

12 / 5 Ei Ei

20 / 35 Kyllä 4 kpl

1) Testattu tuote 6 in 1. Vastaa maahantuojan mukaan Suomessa myytävää tuotetta. Testattu väri on medium, vaikka Suomessa myydään vain lightia. 2) Ilmoitettu SPF on 12 testatussa tuotteessa, joka on valmistettu vuonna 2013. Sen rinnalla myynnissä vuonna 2014 valmistettu tuote, jonka ilmoitettu SPF 20. 3) Suomessa myytävän tuotteen INCI-listasta puuttuu Benzol Alcohol.

4) Hinnat kaupoista syyskuussa 2014. 5) Koostumus rajoittaa kosmeettiset ominaisuudet -arvosanaa, koska tarkka arvosana on alle 6 pistettä.

taja Testivoit 7/2014

Olay

Total Effects 7 in one CC Cream

7/2014

Nivea

BB cream 5 in 1 Beautifying Moisturizer





Kokonaisarvosana: 68 Hinta: 16,90 €

Kokonaisarvosana: 67 Hinta: 9,90 €

Hyvää: Kosteuttaa ja suojaa hyvin auringon UV-säteiltä. Levittyy erittäin hyvin ja imeytyy hyvin, eikä jätä ihoa rasvaiseksi. Tasoittaa hyvin ihon väriä.

Hyvää: Edullinen voide, joka kosteuttaa ja suojaa auringolta siinä missä muutkin testin parhaat.

Huonoa: Tuote on hajustettu ja sisältää useita allergi­soivia aineita sekä nano­kokoista aurinko­ suoja-ainetta (sinkkioksidia).

20

s Hyvä osto

Kuluttaja | Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet

Huonoa: Ei levity yhtä hyvin kuin muut testin kärkituotteet.

Sisältää paljon allergisoivia aineita.

s Hyvä osto 7/2014

Luonnon­ kosmetiikka a

Ei aurinkosuoj

aa

Näin testasimme Testit tehdään puolueettomissa laboratorioissa yhteistyössä eri mai­ den riippumattomien kuluttajalehtien kanssa.

9. L’Oréal

Nude magique CC cream AntiDullness 2), 30 ml

17,90 €

10. Garnier 11. Biotherm 12. Maybelline 13. Clinique 13. Bio BB Cream Miracle Skin Perfector 3), 50 ml

13,50 €

Aquasource BB.Cream, 30 ml

Dream Fresh BB, 30 ml

Age defense BB Cream, 40 ml

Litrahinta 1 000 €

30 €

13,90 €

35€

beauté BB crème soyeuse perfectrice, 30 ml

18 €

15. Clinique

Superdefense CC cream, 40 ml

Yves Rocher Peau parfaite 6 in 1, 50 ml

35,50 €

20,90 €

54

53

51

49

43

43

41

68

















Aurinko­suoja huijausta! ­­ 7 5 4 4 2 5 7 4 Inhokki 4 7 4 7 6 7 4 5) 7 5 6 5 6 4 7 5 7 4 7 5 6 4 7

12 / 7 Ei Ei

15 / 14 Kyllä 6 kpl

4 5 6 4 7 7 7 7 6 6 7 7 7 6 8

15 / 16 Kyllä Ei

Aurinko­suoja huijausta! ­­ 7 3 2 5 1 6 3 4 6 6 6 6 7 5

6 5) 6 6 6 6 6 6 5

6 5) 5 7 6 6 6 6 5

Allergisoiva säilöntäaineta ta 30 / 4 30 / 36 Ei Ei Ei Ei

Ei kosteuta 3 5 4 7 6 6 7 7 6 7 6 6 7 6 3

8/6 Kyllä 2 kpl

2 5 6 4 6 6 7 7 6 7 6 Pe 6 virhittää eitä 7 7 5

30 / 47 Ei Ei

7

6 7 7 7 6 7 6 6 6 5 7

Ei ole Kyllä Ei

Tiedustelut: Biotherm, Garnier, Maybelline, Nude, Vichy: L’Oreal, 075 75 8000, www.lorealparis.fi, Clarins: Berner, 020 791 00, www.berner.fi, Clinique: Transmeri, 0800 92299, www.transmeri.fi, Bottega Verde: Suomen Luontaiskosmetiikka Oy, 040 - 511 7481, www.luonnollinenkauneus.fi, Lumene: Lumene Oy, 0204 877 100, www.lumene.com, Nivea: Beiersdorf, www.nivea.fi, Olay: Nordic Cosmetics, (09) 4155 3373, www.nordiccosmetics.fi, Yves Rocher: Yves Rocher, (09) 615 166, www.yves-rocher.fi

Nivea

Q10 plus Anti-Wrinkle CC Colour Correction

n Kotimaine

Lumene

Bright now Vitamin C BB Cream





Kokonaisarvosana: 67 Hinta: 11,60 €

Kokonaisarvosana: 56 Hinta: 19,90 €

Hyvää: Edullinen voide, joka kosteuttaa ja suojaa auringolta hyvin. Voide levittyy erittäin hyvin ja imeytyy hyvin, eikä tunnu rasvaiselta.

Hyvää: Kotimainen tuote. Peittää virheet hyvin ja tasoittaa hyvin ihon väriä, eikä jätä ihoa rasvaiseksi. Hyvä UVB-aurinkosuoja.

Huonoa: Mainostetaan ryppyjä ehkäisevänä, mutta väitettä ei voitu testata. Hajustettu. Sisältää kahta allergi­ soivaa ainetta sekä nanokokoista aurinkosuoja-ainetta (titaanidioksidia).

Huonoa: Kosteuttaa vain tyydyttävästi. Suojaa vain tyydyttävästi auringon UVA-säteiltä. Sisältää hajusteita ja neljää yleisesti allergisoivaa ainetta.

Kosteuttavuus Mitattiin kaksois­sokko­ testinä, jolloin kukaan testiin osallistunut ei tiennyt voiteiden merkkejä. Jokaista tuotetta testasi 21 naista, jotka olivat 24–65-vuotiaita. Voidetta laitettiin 2 viikon ajan käsivarren sisäpintaan. Toiseen käsivarteen käytettiin vertailutuotetta.

Mittaukset tehtiin 12–16 tuntia viimeisestä käytöstä korneometrillä. Laite mittaa ihon orvaskeden sähköistä varautumiskykyä. Mitä enemmän kosteutusta, sitä paremmin iho varaa sähköä.

Aurinkosuoja UVB-suoja mitattiin levittämällä voidetta koehenkilöiden selkään, minkä jälkeen ihoa säteilytettiin. Suojaamattoman ihon punotusta verrattiin voiteella suojattuun ihoon. UVA-suoja mitattiin kemiallisesti.

Käyttäjätestit Koehenkilöt arvioivat voiteiden käyttöä ja vaikutuksia. Puolet kasvoista voideltiin testinäytteellä, toinen puoli vertailutuotteella. Koehenkilöitä oli 30. Jokainen arvioi kahta testattavaa tuotetta.

Pakkausmerkinnät Testaajat arvioivat valmistajan antamia tietoja ja mahdollisia turhia väittämiä. Lisäksi arvioitiin ainesosa- eli INCI-listan luettavuutta.

Näin luet taulukkoa Arvosanat 1–10 pistettä, joista 10 on paras. Arvosanat on pyöristetty. Kunkin arvosanan taustalla voi olla jopa kymmeniä arviointeja ja mittaustuloksia.

Kokonaisarvosana 1–100 pistettä.

100 pistettä on paras mahdollinen tulos, mutta koska testit ovat tiukkoja, 80 pistettä on jo erittäin hyvä tulos. Kokonaisarvosana ei muodostu arvosanoista yhteen laskemalla, vaan se on niiden painotettu keskiarvo. Lisäksi arvosanaa voi laskea se, että tuote saa huonot pisteet jossakin tärkeässä ominaisuudessa, kuten turvallisuudessa.

Testivoittaja Testissä parhaat pisteet saanut tuote.

Hyvä ostos Testin paras hinta-laatusuhde.

Tähdet Perustuvat kokonaisarvosanaan. Kertovat tuotteesta nopealla silmäyksellä.  Erittäin hyvä (80–100)  Hyvä (60–79)  Tyydyttävä (40–59)  Huono (20–39)  Erittäin huono (1–19) Testi: BB- ja CC-meikkivoiteet | Kuluttaja 21

testi kohdelamput

Ledissä hyvää:

Tuottaa valoa energia­ tehokkaammin ja kes­ tää pidempään kuin halogeenit.

LEDI VAI H

22

Kuluttaja

testi_spotti_6s.indd 22

| Testi: kohdelamput

20.10.2014 14.20

Halogeenissa hyvää:

Toistaa värejä paremmin kuin ledit. Toimii aina himmentimen kanssa.

Teksti Jussi Miettinen Testi Teemu Sysioja Kuvat Laura Oja & ICRT

I HALOGEENI? Ledit päihittivät halogeenit 26 kohdelampun testissämme.

Halogeenin valossa kaikki näyttää silti paremmalta kuin ledin.

Testi: kohdelamput

testi_spotti_6s.indd 23

Kuluttaja

23

20.10.2014 14.20

Spottilamppujen vaihtaminen ledeihin kannattaa. Kaikki testin 18 lediä tulevat halvemmiksi kuin yksikään halogeeni.

L

edit jyräsivät halogeeni­ energiatehokkuus oli testin ylivoimaisesti lamput Kuluttajan kohde- eli paras. Bilteman lamppu tuotti yhtä wattia spottilampputestissä. Kaikki kohti 67,4 lumenia valoa. testatut 18 lediä osoittautui­ Kaikkien testattujen ledien energia­ vat paremmiksi kuin yksi­ tehokkuusluokka oli vähintään A, mut­ kään 8 halogeenista. Testin ta ainoastaan yksi halogeeni nousi edes arvostelussa painotettiin kestävyyttä ja C-luokkaan. Tämän kyseenalaisen kunni­ energiatehokkuutta, mikä suosi ledejä. an sai Philipsin 20-wattinen halogeenis­ Yli puolet testatuista ledeistä sai kestä­ potti, joka tuotti wattia kohden 10,4 lume­ vyydestä parhaan mahdollisen arvosanan nia valoa.

10 ja heikoinkin hyvän arvosanan 8, kun Philips olikin testin ainoa halogeeni­ kaksi parasta halogeenia ylsi vain 6:een. lamppu, joka toimii 12 voltin pienjännite­ Rankan testauksen kesti heikoimmin valaisimissa. Niitä käytetään esimerkiksi 35 watin halogeeni Osram Halopar. rakenteisiin upotetuissa valaisimissa.

Valmistajat ilmoittavat halogeenien käyttö­iäksi yleensä 2 000 tuntia. Ledien Ledit toistavat huonommin värejä Valaistuksessa väliä on myös ulkoisilla luvataan kestävän 15 000 tuntia, tai jopa seikoilla. Useimmat meistä haluavat kyl­ kauemmin. Testasimme lamppujen käyt­ peä kotonaan mahdollisimman mairitte­ töikää polttamalla ledejä kaikkiaan 6 000 levassa valossa. ja halogeeneja 3 600 tuntia. Lamppuja pi­ Valon miellyttävyydessä le­ dettiin päällä aina 2 tun­ dit ovat kehittyneet hurjasti tia 45 minuuttia kerrallaan, Kaikki testin viime vuosien aikana. Kaikki kunnes ne sammutettiin vartiksi ennen uudelleen ledit tuottavat testin ledit tuottavat miellyt­ tävää, lämpimänvalkoista va­ sytyttämistä. miellyttävää, loa, eikä eroa halogeeneihin Halogeenit syövät juuri edes huomaa. lämpimän­ sähköä enemmän Sen sijaan värintoistoky­ Paitsi että ledit kestävät pi­ valkoista valoa. vyltään halogeenit ovat lede­ dempään, ne myös kulutta­ jä yhä selvästi parempia. Lam­ vat paljon vähemmän säh­ pun värintoisto kertoo siitä, köä kuin halogeenit. Lamppupaketissa te­ miten luonnollisina värit lampun valossa ho ja samalla sähkönkulutus ilmoitetaan toistuvat. Tätä mitataan värintoistoindek­ watteina: mitä enemmän watteja, sitä sillä, joka kertoo värintoistokyvyn verrat­ suurempi sähkönkulutus. tuna päivänvaloon.

Wattimäärä ei kerro valon määrästä, Testin halogeenien värintoistokyvyk­ vaan osa valmistajista saa kaivettua sa­ si mitattiin 99–100, joten ne toistavat va­ masta määrästä watteja enemmän valoa loa yhtä hyvin kuin päivänvalo, jonka ver­ kuin toiset. Valaistustehoa mitataan lu­ tailuluku on 100. Testattujen ledien värin­ meneilla (lm). toistokyky vaihteli 79:sta ja 84:ään. Tark­ Hyvää esimerkkiä muille näyt­ kasilmäinen voi huomata valaistuksessa tää Biltema: sen 4-wattisen ledispotin eron halogeeneihin.

24

Kuluttaja

| Testi: kohdelamput

Ainakin kodin oleskelutiloihin kannat­ taa etsiä lamppuja, joiden värintoistokyky on vähintään 80. Jotkut valaistussuunnit­ telijat ovat vielä tiukempia ja suosittelevat koteihin vain lamppuja, joiden värintoisto on vähintään 90.

Eniten huonosta värintoistosta kärsi­ vät mattapintaiset vihreän ja ruskean sä­ vyt. Esimerkiksi iho voi näyttää todellis­ ta kalpeammalta, jos lampun värintoisto­ kyky on huono.

Nykyään on onneksi jo saatavilla le­ dejä, joiden värintoisto on erinomainen, eli yli 90. Tällaiset ledit ovat vielä kalliita, mutta ei tarvitse olla kummoinen oraak­ keli ennustaakseen, että niiden hinnat putoavat pian tavallisen työssäkäyvän lompakolle sopivaksi.  Artikkelia varten on haasteltu valaistussuunnittelija ja toimitusjohtaja Taisto Palosta Laatuvalo Oy:stä sekä yrittäjä Glenn Whiteä Kodinvalaisimet.fistä.

10 1

vastausta kohdelampuista

Mitä eroa on led- ja halogeeni­lampulla?

Tekniikka on erilainen.

Halogeeneissa on suoja­ kuvun sisällä hehkulan­ ka, kuten hehkulampuis­ sakin.

Kun sähkövirta kuumentaa hehkulangan, langasta vapautuu ainetta, joka reagoi kuvun sisällä olevien halogeenikaasujen kans­ sa ja synnyttää näin valoa.

3

Millainen kanta kohdelampussa pitää olla?

Kohdelampuissa on yleensä pistokanta, joita on erilaisia.

Tarkista valaisimesta, millai­ nen kanta siihen sopii. Jos valaisimessa ei tietoa lue, ota vanha lamppu kauppaan mukaan malliksi.

Testattujen kohdelamppujen kannat ovat joko tyyppiä G5.3 tai GU10. Ensim­ mäistä käytetään 12 voltin pienjänniteva­ laisimissa, kuten kattoon tai keittiökaa­ piston alle upotetuissa spottivalaisimissa.

Jälkimmäistä käytetään useimmis­ sa yhden tai useamman spotin koh­ devalaisimissa normaalilla 230 voltin verkkovirralla.

5

Ledeissä puolestaan on sähköä johtavaa materiaalia, joka sätei­ lee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirtaa.

Halogeenilamppu kuume­ nee enemmän ja kuluttaa sähköä enemmän kuin ledi. Myös käyt­ tökohteet ovat osin erilaiset: esi­ merkiksi halogeeni sopii parhai­ ten saunan valaisimiin.

2

Lumenilla (lm) mitataan valote­ hoa eli valon määrää. Watti ker­ too lampun tehosta eli sähkön­ kulutuksesta.

Vanhoissa hehkulampuissa valon mää­ rän saattoi päätellä wattien määrästä. Nykyi­ sissä lampuissa valotehojen ja wattien suhde vaihtelee paljon. Esimerkiksi 40 watin heh­ kulampun valoteho vastaa noin 470:ää lu­ menia. Tähän valomäärään ei yltänyt yksi­ kään testin lamppu, vaikka ympärisäteilevää hehkulamppua ei suoraan voikaan verrata spottilamppuun.

Lähimmäksi pääsi 7 watin Megaman MM04085 -ledi, jonka valovirraksi mitattiin 448 lumenia. Halogeeneista eniten valaisi 50 watin Osram Halopar, jonka valovirta oli 301 lumenia.

Voiko kohdelamppuja himmentää?

4

Halogeenilamppuja voi himmentää, mutta kaik­ kia ledejä ei. Himmennet­ tävän ledin tunnistaa sii­ tä, että pakkauksessa lukee dimmable (engl. himmen­ nettävä).

Himmennettävät ledit ovat yleen­ sä kalliimpia kuin muut. Niille pitää usein ostaa myös omanlaisensa him­ mentimet. Led-himmentimestä (80– 180 euroa) saa pulittaa enemmän ra­ haa kuin tavallisesta (20–40 euroa).

Halogeeneissa himmentämi­ nen voi kuitenkin lyhentää lampun käyttöikää.

Kannattaako ostaa kallis lamppu?

Useimmiten. Hinta ei aina kerro laadusta. Kalleimmat ledit mak­ savat jopa 30 euroa, mutta testin voitti 13 euroa maksava Osram Led Star Par. Hyvä ostos on Bilte­ man 4,5 euron ledi, kolmanneksi tuli Ikean 7 euron ledi­spotti. Tosin yksikään kärkilam­ puista ei ole himmennettävä.

Halogeenit ovat halvempia, mutta käy­ tössä ledit maksavat itsensä takaisin, kos­ ka ne kestävät pidempään ja kuluttavat

Mitä tarkoittavat lumen ja watti?

vähemmän sähköä. Testattujen lamppujen hintahaitari on suuri, ledeissä 4,5–30 euroa ja halogeeneissa 1,5–8,9 euroa.

Halogeeneista testin paras oli Ikean Ha­ logen. Se oli myös testin edullisin tuote.

Led-lampun kuitti kannattaa säästää, sillä niistä löytyy silloin tällöin vikoja. Jos lamppu sammuu selvästi luvattua aikai­ semmin, sen voi palauttaa. Jotkut valmista­ jat myöntävät lampuille ylimääräisen 2 tai 3 vuoden takuun.

6

Miten nopeasti ledi maksaa itsensä takaisin?

2-5 vuodessa. Riippuu siitä, miten ja millaisia lamppuja vertaa keskenään. Esimer­ kiksi Ikean halogeenispotti maksaa 1,5 euroa ja ledi 7 euroa. Ikea lupaa, että led-spotti kestää käytössä 25 000 tuntia ja halogeeni 2 000 tuntia.

Jos lamppua pidetään päällä 5,5 tuntia päivässä, Ikean halogeeni kes­ täisi vuoden ja ledi yli 12 vuotta. Jos katsoo pelkkää hankintahintaa ja il­ moitettua käyttöikää, ledi maksaisi itsensä takaisin noin 5 vuodessa.

Huomioon pitää ottaa myös se, et­ tä ledi kuluttaa vähemmän sähköä kuin halogeeni. Siksi laskimme seu­ raavan aukeaman taulukkoon myös lamppujen vuosikustannukset 100:aa lumenia kohti. Huomioon otettiin lampun hinnan lisäksi lampun to­ dellinen teho (wattia) ja valon määrä (lumenia), jotka suhteutettiin testat­ tuun käyttöikään.

Näin laskettuna Ikean ledin käyt­ tö maksaa vuodessa 0,4 euroa, kun taas Ikean halogeenin käyttö mak­ saa 2,4 euroa vuodessa. Esimerkissä Ikean ledi säästää hintansa takaisin 2 vuodessa.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Testi: kohdelamput

Kuluttaja

25

Testivoittaja Hyvä ostos

1. Osram

2. Biltema LED STAR PAR 44-194 LED16 7 W spotlight 4W

LED-LAMPUT

Hinta

LEDARE LED 4W 802.559.07

3. Philips

LED Spotti 4,2W (20W) GU5.3

3. Verbatim PAR16 7w GU10 (52141) 6,5W

6. Ledon MR16 4W GU10

7. Ikea

LEDARE LED 3,8W 302.181.87

Halvin

12,90 €

1)

KOKONAISARVOSANA (1–100) Tähdet (1–5) ARVOSANAT (1–10) Kestävyys Lampun energiatehokkuus Valokeilan koko ja voimakkuus Valon laatu Valaistuksen voimakkuus Rasitus sähköverkolle Sähköturvallisuus 3) Lämpötila Lampun ja pakkauksen merkinnät 4) Yhteensä

3. Ikea

Painoarvo 30 % 25 % 15 % 15 % 10 % 5% 0% 0% 0% 1 00 %

LABORATORIOMITTAUKSET Energiatehokkuusluokka, mitattu Valoteho (lumenia), mitattu / ilmoitettu Valon säteilykulma, mitattu Valaistusvoimakkuus (luksia), mitattu / ilmoitettu Värintoistokyky (CRI), mitattu Värilämpötila (K), mitattu Lampun energiatehokkuus (lumenia / W) Lampun vuosikustannus per 100 lumenia VALMISTAJAN ILMOITTAMAT TIEDOT Lampun teho, wattia Kanta Valmistusmaa Ilmoitettu käyttöikä, tuntia Voiko himmentää?

4,50 €

7€

25 €

22 €

18,50 €

7€

82

81

78

78

78

74

73















10 7 7 8 10 7 7 4 8

10 8 7 7 6 7 7 5 8

10 6 8 6 9 5 7 5 8

10 7 6 7 10 6 7 5 8

10 6 8 8 5 7 7 4 8

10 5 8 7 8 5 7 6 8

9 5 7 7 9 7 7 5 8

A+ 403 / 385 35° 1 140 / – 82 2 710 59,5 0,50 €

A+ 223 / 250 33° 575 / 600 81 2 738 67,4 0,40 €

A+ 223 / 200 34° 513 / 400 80 2 784 57,2 0,40 €

A+ 238 / 225 31° 701 / 575 84 2 792 58,9 1€

A 360 / 400 34° 1 065 / 1 000 84 3 002 56,4 0,50 €

A 201 / 180 35° 452 / 470 83 2 727 47,8 0,80 €

A 198 / 200 36° 491 / 400 82 2 725 49,6 0,50 €

7 GU10 Kiina 15 000 Ei

4 GU10 Ei ilmoitettu 15 000 Ei

4 GU10 Kiina 25 000 Ei

4,2 G5.3 Kiina 15 000 Ei

6,5 GU10 Kiina 25 000 Ei

4 GU10 Ei ilmoitettu 25 000 Ei

3,8 G5.3 Kiina 25 000 Ei

1) Suuntaa-antavat hinnat kerätty maahantuojilta ja suomalaisilta verkkosivuilta syyskuussa 2014. 2) Maahantuoja ei pystynyt varmistamaan Suomessa myytävän lampun identtisyyttä testatun lampun kanssa. 3) Rajoittaa kokonaisarvosanaa, jos arvosana on pienempi kuin 7 pistettä. 4) Rajoittaa kokonaisarvosanaa, jos arvosana on pienempi kuin 8 pistettä.

Jatkuu edelliseltä sivulta

7

Mihin kohdevaloja käytetään?

Kohdevaloja käytetään, jos halutaan korostaa tai valais­ ta jotakin tiettyä esinettä tai sisustuksen yksityiskohtaa.

Koska valaistavien kohtei­ den koko vaihtelee, myös va­ lokeilat ovat erikokoisia. Valokeilan koko ilmoitetaan pakkauksessa säteilykulman avulla asteina.

Esimerkiksi 10 asteen säteilykulma on todella pieni ja tekee vain kapean valokeilan. Sen avulla voi kiinnittää

26

Kuluttaja

testi_spotti_6s.indd 26

huomion yksittäiseen koriste-esinee­ seen. 24 asteen säteilykulmalla lamp­ pu valaisee jo isomman kohteen, kuten huoneen nurkkauksen.

Kohdevalaisimia voi käyttää myös lu­ kuvaloina. Jos valaisin on lähellä lukijaa, kannattaa valita led-lamppu, sillä halo­ geeni voi kärventää ikävästi ihoa.

Ledi kannattaa valita myös valai­ simiin, joihin lamppu on vaikea vaihtaa.

Näin hankalan homman joutuu hoita­ maan mahdollisimman harvoin.

8

Voiko kohde­ lamppuja käyttää yleisvalona?

Voi, jos valaisimeen sopivat spottilamput. Lamppujen valokeilan pitää olla myös tarpeeksi iso. Yleis­valaisimiin suosi­ tellaan vähintään 35 asteen säteily­ kulman lamppuja.

Useimmissa testin lampuista on valmistajien mukaan vähintään 35

| Testi: kohdelamput

20.10.2014 14.20

8. Sylvania

RefLED+ ES50 345LM 40° 3000K 7,5W

18 €

8. Megaman 10.

MM04085 7,5W GU 5.3

Megaman PAR16 GU10 ENTRY 4W

11. Ledon MR16 7W GU10 35D

12. Verbatim 12. Osram PAR16 4W GU10 (52137)

Kallein

30 € 2)

9 € 2)

22,50 €

10 €

SSTMR1620AD 5W/827 12V GU5.3

13.

Megaman PAR16 GU10 SMART TCH 7W 2800K

15,90 €

20 € 2)

14. Sylvania 14. Sylvania 14.

RefLED SUPERIA ES50 345LM 40° 3000K 7,5W

29 €

RefLED Superia ES50 345LM 40° 2700K 7,5W

29 €

18.

Panasonic Megaman DRHV4L27W- 6W PAR16 G103EP 4W Dimming

18 €

17 € 2)

72

72

71

66

65

65

63

62

62

62

61























8 6 8 6 9 7 7 4 8

9 7 6 5 6 7 7 4 8

10 5 9 6 5 1 7 6 8

10 4 6 5 7 3 7 5 8

9 4 6 6 8 8 7 5 8

10 4 6 7 1 9 7 3 8

8 4 6 6 7 7 7 4 6

10 4 7 5 5 7 4 4 8

10 5 6 6 2 5 4 5 6

10 4 5 6 2 6 7 5 8

Valokeila luvattua kapeampi

9 4 6 7 Rasittaa 6 sähkö- 4 verkkoa 7 4 8

A 382 / 345 39° 821 / 600 83 3 109 52,7 0,70 €

A 448 / 500 27° 1 562 / 1 800 80 2 927 62,3 0,60 €

A+ 171 / 200 36° 305 / 300 83 2 981 51,8 0,60 €

A 292 / 320 30° 860 / 750 80 2 717 45,9 1,40 €

A 191 / 160 24° 825 / 750 81 3 121 46,2 0,50 €

A 218 / 230 38° 494 / – 82 2 814 43,5 0,70 €

7,5 GU10 Belgia 15 000 Ei

7,5 G5.3 Ei ilmoitettu 25 000 Ei

4 GU10 Ei ilmoitettu 15 000 Ei

7 GU10 Ei ilmoitettu 25 000 Ei

4 GU10 Kiina 30 000 Ei

5 G5.3 Kiina 25 000 Kyllä

Valokeila luvattua kapeampi A A 320 / 525 320 / 345 25° 44° 546 / 650 581 / 600 80 79 2 844 3 110 44,9 45,6 0,60 € 1€ 7 GU10 Ei ilmoitettu 25 000 Ei

7,5 GU10 Belgia 25 000 Ei

A 294 / 345 39° 609 / 600 79 2 889 42,6 0,70 €

A+ 155 / 230 37° 329 / 350 82 2 599 48,5 1,50 €

A 265 / 410 25° 452 / 500 81 2 916 45,3 0,50 €

7,5 GU10 Belgia 25 000 Ei

4 GU10 Kiina 10 000 Ei

6 GU10 Ei ilmoitettu 50 000 Kyllä

Valokeila luvattua kapeampi

Tiedustelut: Biltema 09 4270 5830 (lisämaksullinen), www.biltema.fi, Ikea 09 3482 9400, www.ikea.fi Ledon (09) 560 500, www.ledon-lamp.com, Megaman 020 754 5600, www.airam.fi, Osram 09 7422 3300, www.osram.fi, Panasonic 09 2319 5432, www.panasonic.fi, Philips 09 615 800, www.philips.fi, Sylvania 09 5421 2100, www.sylvania.fi, Verbatim www.verbatim.fi

asteen valokeila, mutta mittaus­ tuloksemme todistavat toista.

Esimerkiksi Megamanin 4:n ja 6 watin PAR16-ledien säteilykulmaksi luvataan 35 astetta, vaikka mitattu säteilykulma oli vain 25 astetta.

Eniten ilmoitetusta poikkesi Syl­ vania Hi-Spot -halogeeni, jossa val­ mistajan lupaama 50 asteen valo­ keila olikin todellisuudessa vain 39 astetta.

Syttyvätkö ledit ja halogeenit hitaasti?

9

Eivät. Molemmat sopivat valonläh­ teiksi vaikka ves­ saan tai eteiseen, jossa valot halu­ taan päälle nopeasti.

Energiansäästö- eli pienloistelamput ovat puoles­ taan hitaita.

10

Ovatko halogeenit vaarallisia?

Halogeenit voivat olla vaaral­ lisia lastenhuoneessa, koska ne kuumenevat ja voivat ai­ heuttaa palovammoja.

Halogeeneja ei kannata laittaa valai­ simiin, jotka voivat kaatua ja aiheuttaa tu­ lipalon. Testissämme kaikki halogeeni­ lamput kuumenivat polttaviksi. Myös le­ dit kuumenevat jonkin verran, mutta eivät vaarallisen kuumiksi.

Testi: kohdelamput

testi_spotti_6s.indd 27

Kuluttaja

27

20.10.2014 14.20

eeni

g Paras halo

1. Ikea

1. Osram Halogen 35W Halopar 101.253.87 16 eco SUPERSTAR 30° 28W Halvin

HALOGEENILAMPUT

4. Philips

8,90 €

3,50 €

Halopar 16 eco SUPERSTAR 30° 40W

5. Osram EcoHalo 35W HALOPAR 16 STAR 35° 50W

HALOPAR 16 STAR 35° 35W

7,90 €

7. Philips

Halogeeni­ spotti 20W GU5.3

3€

8. Sylvania

Hi-Spot ES50 Superia 50W GU10

1,50 €

KOKONAISARVOSANA (1–100) Tähdet (1–5)

54

54

52

47

44

43

42

41

















4,90 €

4 1 5 7 7 10 7 1 6

4 1 3 9 6 10 7 1 8

Ei kestä

ARVOSANAT (1–10) Painoarvo Kestävyys 30 % Lampun energiatehokkuus 25 % Valokeilan koko ja voimakkuus 15 % Valon laatu 15 % Valaistuksen voimakkuus 10 % Rasitus sähköverkolle 5% Sähköturvallisuus 3) 0% Lämpötila 0% Lampun ja pakkauksen merkinnät 4) 0% Yhteensä 100%

VALMISTAJAN ILMOITTAMAT TIEDOT Lampun teho Kanta Valmistusmaa Ilmoitettu käyttöikä Voiko himmentää?

7,90 €

6. Osram

Hinta 1)

LABORATORIOMITTAUKSET Energiatehokkuusluokka, mitattu Valoteho (lumenia), mitattu / ilmoitettu valon säteilykulma, mitattu Valaistusvoimakkuus (luksia), mitattu / ilmoitettu Värintoistokyky (CRI), mitattu Värilämpötila (K), mitattu Lampun energiatehokkuus (lumenia / W) Lampun vuosikustannus per 100 lumenia

8,90 €

3. Osram

6 1 7 8 9 10 7 1 8

6 1 8 9 5 10 7 1 8

5 1 7 10 5 10 7 1 8

4 1 4 9 8 10 7 1 6

4 1 4 8 8 10 7 1 8

2 1 8 9 5 10 7 1 8

Valokeil luvattuaa kapeam pi

D 226 / 200 37° 446 / – 100 2 705 6,5 2,40 €

D 169 / 200 29° 478 / 570 100 2 725 5,9 4,10 €

D 270 / 300 28° 846 / 900 100 2 801 6,6 3,40 €

D 263 / 270 34° 622 / – 99 2 762 7,3 2,60 €

D 301 / 300 29° 848 / 650 100 2 731 6,1 3,50 €

D 208 / 230 35° 457 / 450 100 2 729 5,8 5,90 €

C 198 / 205 34° 545 / – 99 2 838 10,4 2,10 €

D 280 / 300 39° 522 / 1360 100 2 598 6,3 3,20 €

35 W GU10 Kiina 2 000 t Kyllä

28 W GU10 Saksa 2 000 t Kyllä

40 W GU10 Saksa 2 000 t Kyllä

35 W GU10 Kiina 2 000 t Kyllä

50 W GU10 Kiina 1 000 t Kyllä

35 W GU10 Kiina 1 000 t Kyllä

20 W G5.3 Ei ilmoitettu 2 000 t Kyllä

50 W GU10 Kiina 3 000 t Kyllä

1) Suuntaa-antavat hinnat kerätty maahantuojilta ja suomalaisilta verkkosivuilta syyskuussa 2014. 2) Maahantuoja ei pystynyt varmistamaan Suomessa myytävän lampun identtisyyttä testatun lampun kanssa. 3) Rajoittaa kokonaisarvosanaa, jos arvosana on pienempi kuin 7 pistettä. 4) Rajoittaa kokonaisarvosanaa, jos arvosana on pienempi kuin 8 pistettä.

7/2014

7/2014

Testivoittaja

Osram Led Star Par 16 7 W 

Hinta: 12,90 € Kokonaisarvosana: 82 pistettä Hyvää: Lamppu kestää pitkään.

Valoteho ja valon voimakkuus ovat erinomaisia, valoteho jopa hieman suurempi kuin pakkauksessa luvataan.

Huonoa: Ei sovellu himmennettäväksi, joten tunnelman luojaksi siitä ei ole.

28

Kuluttaja

testi_spotti_6s.indd 28

Hyvä ostos

Biltema

44-194 LED-spotlight 4W 

Hinta: 4,50 € Kokonaisarvosana: 81 pistettä Hyvää: Lamppu kestää pitkään ja on energiatehokkuudeltaan testin paras. Testin halvin ledi, joten käyttö ei rasita kukkaroa.

Huonoa: Ei sovellu himmennettäväksi. Valaistuksen voimakkuudessakin olisi parantamisen varaa.

| Testi: kohdelamput

20.10.2014 14.20

okeila attua ampi

Näin testasimme

Testit tehdään puolueettomissa labo­ ratorioissa yhteistyössä eri maiden riip­ pumattomien kuluttajalehtien kanssa.

symmetrisyys arvosteltiin. Kandela kertoo, kuinka pitkälle valo kantaa. Lisäksi mitattiin valokeilan koko asteina.

Kestävyys Led-lamppuja käytettiin 6 000 ja halogeeneja 3 600 tuntia.

2 tunnin ja 45 minuutin välein valot sammutettiin 15 minuutiksi. Lisäksi lamput sytytettiin ja sammutettiin 30 000 kertaa. Valaistuksen voimakkuuden lasku mitattiin led-lampuilla 2 000, 4 000 ja 6 000 tunnin jälkeen sekä halogeeneilla 1 500 tunnin jälkeen.

Valon laatu Valon värilämpötila mitattiin, ja sitä verrattiin valmistajan ilmoittamaan värilämpötilaan. Samalla tavalla mitattiin ja arvosteltiin lamppujen värintoistokyky (CRI).

Valaistuksen voimakkuus Lamppujen antama valaistus eli valoteho mitattiin 90 asteen kulman sisään jäävällä alueella. Arvostelussa huomioitiin mitatun ja valmistajan ilmoittaman valotehon suhde.

Rasitus sähköverkkoon Lamppujen tehokerroin eli loisteho mitattiin. Loisteho rasittaa sähköverkkoa, mutta ei vaikuta lampun käyttöön.

Lamppuja poltetaan laboratoriossa tuhansia tunteja.

Energiatehokkuus Lampun mitattua valotehoa (lumen, lm) verrattiin sen tehontarpeeseen eli sähkönkulutukseen.

Valokeilan koko ja voimakkuus Mitattiin kandeloina (cd). Myös valokeilan

Sähköturvallisuus Lamppujen eristykset ja suojaus tarkastettiin sähköiskujen varalta.

Lämpötila Mitattiin vain ledeistä, sillä halogeenit ovat päällä ollessaan aina liian kuumia koskettaviksi.

Lampun ja pakkauksen merkinnät Testaajat tarkastivat, että tuotteissa on vaaditut merkinnät ja selkeät kierrätysohjeet.

TILAAJAPALVELU Tampereen Laserma Oy, Kuoppamäentie 3 A, 33800 Tampere Sähköposti asiakaspalvelu.kuluttaja@laserma.fi Puhelin 0800 188 210 (maksuton), 03 225 1941 www.kuluttaja.fi/tilaukset HINNAT Kestotilaus 33 € / 8 nroa Määräaikaistilaus 38 € / 8 nroa Tutustumistilaus 9,50 € / 3 nroa Tutustumistilaus jatkuu kestotilauksena. Kaupan päälle jo tuhansia testituloksia verkossa!

Kuluttaja ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Tilausjaksoa ei ole sidottu kalenterivuoteen. Kestotilaus on määräaikaista vuositilausta edullisempi ja jatkuu ilman eri tilausta, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tutustumistilaus jatkuu kestotilauksena, ellei tilaaja irtisano tilausta ennen kesto­ tilausjakson alkamista. Nimi- ja osoitetietoja voidaan luovuttaa vain Kuluttajan suoramarkkinointia varten. Kuluttaja ei sisällä lainkaan mainoksia. Lehti on kaupallisesti riippumaton.

PALVELUKORTTI Tilaan Kuluttajan __ /__ 2014 alkaen

 itselle  lahjaksi  kestotilauksena  määräaikaisena 8 nroa  tutustumistilauksena 3 nroa  Teen osoitteenmuutoksen __ / __ 2014 alkaen

Näin luet taulukkoa Arvosanat 1–10 pistettä, joista 10 on paras. Arvosanat on pyöristetty. Kunkin arvosanan taustalla voi olla jopa kymmeniä arviointeja ja mittaustuloksia.

Testivoittaja Testissä parhaat pisteet saanut tuote.

Kokonaisarvosana 1–100 pistettä. 100 pistettä on paras mahdollinen tulos, mutta koska testit ovat tiukkoja, 80 pistettä on jo erittäin hyvä tulos. Kokonaisarvosana ei muodostu arvosanoista yhteen laskemalla, vaan se on niiden painotettu keskiarvo.

Lisäksi arvosanaa voi laskea se, että tuote saa huonot pisteet jossakin tärkeässä ominaisuudessa, kuten turvallisuudessa.

Tähdet Perustuvat kokonaisarvosanaan. Kertovat tuotteesta nopealla silmäyksellä.

Hyvä ostos Testin paras hinta-laatusuhde.

 Erittäin hyvä (80–100)  Hyvä (60–79)  Tyydyttävä (40–59)  Huono (20–39)  Erittäin huono (1–19)

Irtisanon kestotilaukseni päättymään  laskutuskauden loppuun  seuraavasta numerosta Asiakasnumero (laskusta tai lehden takana olevasta osoiteleimasta)

Entinen osoite tai lahjan saajan osoite Sukunimi.................................................. Etunimi..........................................

Lähiosoite............................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka......................................................................... .................................................................................................................................

Puhelin ..................................................................................................................

eeni

g Paras halo

Ikea Halogen

Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan osoite



Sukunimi.................................................. Etunimi..........................................

Hinta: 1,50 € Kokonaisarvosana: 54

Lähiosoite............................................................................................................

Hyvää: Hyvä hinta-laatusuhde halogeenilampuksi. Halogeeniksi pitkäikäinen, eikä valoteho laske paljonkaan käytön myötä. Värintoistokyky on muiden halogeenien tapaan täydellinen.

.................................................................................................................................

35W 101.253.87

Postinumero ja -toimipaikka.........................................................................

Puhelin ..................................................................................................................

Kuluttaja maksaa postimaksun

KULUTTAJA

Tunnus 5003300 00003 Vastauslähetys

Huonoa: Kuluttaa ledeihin verrattuna paljon sähköä suhteessa antamaansa valomäärään.

testi_spotti_6s.indd 29

KULUTTAJA

Testi: kohdelamput

Kuluttaja

29

20.10.2014 14.20

Palstalla kerrotaan, miten kuluttaja­riitalautakunta on ratkaissut kuluttajien ja yritysten välisiä riitoja.

Ratkaisuja riitoihin Teksti Päivi Korpiola Kuvat Samuli Siirala

Moottori paukkui RIITA Lento Lapista Lontooseen viivästyi noin 25 tuntia. Matkustajat vaativat EU-asetuksen mukaista 400 euron vakiokorvausta, ruoka- ja taksikulujaan sekä kor­vausta ansionmenetyksestä. Lentoyhtiön mukaan kyseessä oli poikkeustilanne. Koneen moottorista oli kuulunut pauketta, eikä tarvittavaa työkalua ollut löytynyt lentokentällä.

30

Kuluttaja

ratkiriidat.indd 30

Ratkaisu Tekninen vika tai työkalun puuttuminen eivät johtuneet poikkeusoloista.

Matkustajille piti maksaa vakiokorvaus, 400 euroa henkilöltä, ja ruokailukulut. Koska yhtiö oli tehnyt voitavansa vian korjaamiseksi, sen ei tarvinnut korvata taksikuluja tai ansionmenetystä.

| Ratkaisuja riitoihin

19.10.2014 16.18

Ratkaisuja riitoihin

Putki syöpyi rikki RIITA Omakotitalon lämminvesiputki oli vuotanut ja aiheuttanut vesivahingon pesutiloissa ja lämmönjakohuoneessa.

Asiakas vaati vakuutusyhtiöltä 15 000 euron korvausta. Yhtiö ei maksanut sitä, koska vahinko ei ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Ratkaisu Vesivahingosta ei tee äkillistä se, että asiakas yllättyy siitä. Putki oli vuotanut, koska rakenteisiin oli jo aiemmin päässyt kosteutta, joka oli syövyttänyt putken ulkoapäin puhki.

Vuotokin oli tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Asiakas joutui itse vastaamaan kuluista.

Untuvatakki puhtaaksi

Riita Untuvatakissa oli pesu­ ohjeena kemiallinen pesu.

Pesulan mukaan takki oli niin likainen, ettei se olisi puhdistunut kuin vesipesussa. Vesipesuun kysyttiin asiakkaalta lupa ja riskeistä kerrottiin. Pesussa takin pinnoite kului ja untuva paakkuuntui. Asiakas vaati korvausta 630 euroa.

Ratkaisu Valkoinen, hyvin likainen takki olisi puhdistunut vain vesipesussa. Takissa ollut kemiallisen pesun ohjekin koski vain turkissomistetta, joka oli irrotettu pesun ajaksi. Pinnoitteen irtoaminen oli tyypillistä takille, ja untuvat sai pöyhityksi. Asiakas jäi vaille korvausta.

Lakanat hukassa

Riita Asiakkaan mielestä pesula oli hukannut kaksi satiinista pussilakanaa ja tyynyliinaa. Hän vaati 120 euron korvausta. Pesulan mukaan tekstiilit oli pesulassa merkitty ja toimitettu pesuun.

Kaikki erään kuuluvat tekstiilit oli palautettu asiakkaalle.

Ratkaisu Pesulan kirjanpito osoitti, että asiakkaalle oli palautettu saman verran pyykkiä kuin hän oli tuonutkin. Asiakkaan kadonneiksi väittämät lakanat ja tyynyliinat eivät olleet pesulistalla. Asiakas jäi ilman korvausta.

Mihin junaan astua?

Riita Asiakas oli noussut InterCity-junaan, koska paikallisjuna oli myöhässä. Hän joutui ostamaan uuden lipun, sillä konduktööri ei hyväksynyt Helsingin seudun paikallisliikenteen lippua. Asiakas vaati, että VR palauttaa kaukojunan lipun hinnan, noin 9 euroa.

Ratkaisu Matkustajan täytyy varautua siihen, että lähiliikenteen junat voivat myöhästyä tai peruuntua. Jos tämä aiheuttaa vahinkoa, VR voi joutua korvaamaan vahingot. Tässä tapauksessa korvattavaa vahinkoa ei ollut. Koska asiakas oli matkustanut kalliimmassa junassa, hänen piti maksaa lippu.

Mattokauppa kadutti Riita Asiakas tilasi lauantaina liikkeestä kaksi mattoa yhteishintaan 1 450 euroa. Maanantaina hän tuli katumapäälle ja peruutti tilauksensa. Myyjä kieltäytyi palauttamasta 250 euron etumaksua. Asiakkaan mielestä myyjälle ei ollut voinut aiheutua kuluja näin lyhyessä ajassa.

Ratkaisu Myyjä esitti selvityksen siitä, että hän oli tilannut matot alihankkijalta jo samana päivänä. Alihankkija oli jo aloittanut mattojen kutomisen.

Myyjä oli maksanut peruutuksesta kutojalle 310 euroa. Myyjä sai pitää etumaksun kulujensa kattamiseksi.

Pilaantunutta tavaraa Riita Asiakas solmi uuden sähkösopimuksen ja lähti matkoille. Palattuaan hän huomasi, että sähköt olivat poikki. Entinen sähkösopimus oli lakannut, mutta uusi toimittaja ei ollutkaan toimittanut sähköä.

Sähköyhtiön mukaan sopimusta ei ollut tallennettu sen tietokantaan.

Asiakas vaati vahingonkorvausta.

Ratkaisu Sähköjen katkeaminen johtui yhtiön huolimattomuudesta.

Yhtiön piti korvata asiakkaalle pilaantuneista lääkkeistä ja ruuista 273 euroa sekä kuluista ja pikakytkentänä tilatun sähkön hinnasta noin 26 euroa.

Uhkaava hajuhaitta

Riita Suihkun lattiakaivosta alkoi tulvia likavettä, ja asiakas tilasi paikalle loka-auton. Auto ei tullut. Asiakas soitti yritykseen ja kuuli, että auto pääsisi paikalle vasta viikonlopun jälkeen. Koska asiakkaalla oli sunnuntaina juhlat, hän tilasi paikalle toisen yrityksen ja vaati sen perimää palkkiota, noin 518:aa euroa.

Ratkaisu Asiakas ei voinut käyttää vessaa tai suihkua, vaikka hänelle oli tulossa perhejuhlat.

Ainoa mahdollisuus oli käyttää päivystyspalvelua. Koska yritys ei ollut pitänyt sopimusta, sen piti korvata tästä aiheutuneet ylimääräiset kulut, noin 418 euroa.

Ratkaisuja riitoihin |

ratkiriidat.indd 31

Kuluttaja

31

19.10.2014 16.18

vertailu Rahkat

Kilohinta 8,45 €

Huijaus rahkahyllyssä Teksti Anne Ignatius Kuvat Laura Oja

Proteiinihuumassa kauppoihin on ilmaantunut uusia rahkatuotteita. Proteiinirahkana myytävissä purkeissa on jopa vähemmän proteiinia kuin tavallisessa rahkassa.

P

roteiinivillitys näkyy ruoka­ Maustamattomia rahkoja on mukana kym­ kaupan kylmäkaapissa pit­ menen. Kahta lukuun ottamatta kaikissa on känä rivinä rahkapurkkeja. vähintään yhtä paljon proteiinia kuin niin Laihduttajat, kuntoilijat ja jo sanotuissa proteiinirahkoissa. ihan tavalliset tallaajatkin ”Proteiinirahka kuulostaa myyvältä, hamstraavat ostoskoreihinsa mutta se on harhaanjohtava tuote. Rahka proteiinipitoista välipalaa. on luonnostaan proteiinipitoinen”, sanoo Rahkat voi jakaa maus­ UKK-instituutin ravitsemus­ tamattomiin ja maus­ asiantuntija Jatta Puhkala.

Proteiinirahka on tettuihin. Uutuutena on niin sanottu proteiinirah­ harhaanjohtava Tavallinen ruoka riittää Proteiinihuuma ja sitä seuran­ ka, jota mainostetaan ni­ tuote. nut rahkatankkaus on Puhka­ mensä mukaan runsas­ lan mielestä turhaa. Suomalai­ proteiinisena. Silmäys ai­ set saavat proteiinia riittävästi perusruoka­ nesosaluetteloon kuitenkin paljastaa, et­ valiostaan. tä mainostajilla on karannut mopo pahas­ 60-kiloinen, pari kertaa viikossa liikun­ ti käsistä. taa harrastava nainen tarvitsee noin 60 Proteiinirahkoissa on kyllä enemmän grammaa proteiinia päivässä. Lautasmallin proteiinia kuin muissa maustetuissa rah­ mukaan kootusta annoksesta saa proteiinia koissa, mutta monesta maustamattomas­ jopa puolet päivän suosituksesta eli noin ta rahkasta saa proteiinia saman verran tai 25–30 grammaa. Silloin lautasellisesta nel­ enemmän. jäsosa on lihaa, kalaa tai kasviperäistä pro­ Vertailussamme on mukana kol­ teiinia, kuten linssejä. me proteiinirahkana myytävää tuotet­ Loppu tarvittavasta proteiinista kertyy ta. Niissä on proteiinia 10 tai 11 prosenttia.

32

Kuluttaja

vertailu_6s.indd 32

Sokeria 6,3 g / 100 g

Arla Vadelmaruusunmarja proteiinirahka 200 g

FAKTA Älä tankkaa proteiinia

Jos jokaisella aterialla kiinnittää huomiota proteiiniin ja lisää aina ruokaansa esimerkiksi rahkaa, pähkinöitä, siemeniä tai muita proteiinin­lähteitä, elimistö ei pysty hyödyntämään kaikkea proteiinia.

| Vertailu: rahkat

20.10.2014 16.02

Proteiinirahkassa voi olla vähemmän proteiinia kuin ta­ vallisessa rahkassa.

Kilohinta on maus­ tetussa proteiini­ rahkassa lähes kak­ sinkertainen.

Proteiinia 10 g / 100 g

Proteiinia 12 g / 100 g Sokeria 4 g / 100 g

Kilohinta 4,60 €

Milbona rasvaton maitorahka 250 g

Vertailu: rahkat |

vertailu_6s.indd 33

Kuluttaja

33

20.10.2014 16.02

Maistajien suosikki ruuanlaittoon Tuotteet ovat taulukossa aakkosjärjestyksessä.

MAUSTAMATON RAHKA Valmistaja / valmistuttaja

Maistaja 1 Maistaja 2

Pakkauskoko Hinta 1) Kilohinta Valmistusmaa

Arla keittiö

Muuta Rahkoissa on 70–120 mg kalsiumia / 100 g.

Se on noin kymmenesosa päivän saanti­ suosituksesta.

pehmeä rasvaton maitorahka Ehrmann

Activia Pro

Vitalinea Pro

Arla Ingman

Danone

Liimainen, outo sivumaku.

Kitkerä, epämiellyttävän makuinen.

Kitkerä jälkimaku.

Outo, hieman kitkerä.

Danone Lievästi hapan, mutta pehmeä. Tutuin maku, paras perusrahkana.

Neste irtoaa rakenteesta huoneenlämmössä aika nopeasti.

Perushapan rahka, tasainen koostumus.

160 g 1,25 € 7,81 € Puola, maidon alkuperä Puola

160 g Kalle in 1,35 € 8,44 € Puola, maidon alkuperä Puola

Vähiten kaloreita

Ehrmann

Danone

maitorahka

400 g 1,79 € 4,48 € Suomi, maidon alkuperä Suomi ja Ruotsi

RAVINTOSISÄLTÖ 2) 100 g / purkki tai annos 3) Kaloreita Proteiinia Hiilihydraattia -josta sokereita Rasvaa -josta tyydyttynyttä

Danone

Vetinen, kirnupiimän makuinen.

Ulkonäöltään riisipuuroa, hieman vetinen.

250 g 0,79 € 3,16 € Saksa, maidon alkuperä Saksa

Vähiten kaloreita

60 kcal / 120 kcal 11 g / 22 g 4g 4g 0,2 g 0,1 g

53 kcal / 84,8 kcal 10 g / 16 g 3g 3g 0,1 g 0,06 g

53 kcal / 84,8 kcal 10 g / 16 g 3g 3g 0,1 g 0,1 g

56 kcal / 112 kcal 8,5 g / 17 g 5g 5g 0,2 g alle 0,2 g

Vähälaktoosinen

”Sisältää Actiregularisbifidobakteeria” ”Luonnollisesti paljon proteiinia”

”Runsasproteiininen” Ei lisättyä sokeria

”Runsaasti proteiinia”

1) Hinnat helsinkiläisestä ruokakaupasta syyskuussa 2014. 2) Tiedot pakkausmerkinnöistä ja valmistajilta.

3) Annos on 200 grammaa, jos purkin paino on yli 200 grammaa tai yli.

Martat maku­ testaa­jina.

Kaksi marttaa, Erja Pajari ja Ritva Ikonen, maistoivat Kulutta­ jan vertailun rahkat.

Maistelu tehtiin sok­ kona, eli martat eivät tienneet, mitä rahkaa he kulloinkin arvioivat.

Maustamattomista rah­ koista marttojen suosikit olivat samat: Danonen Vi­ taline Pro (kuvassa) ja Lid­ lin Quark.

34

Kuluttaja

vertailu_6s.indd 34

helposti päivän aikana syödyistä muista välipaloista ja aterioista, koska monet ar­ kiset ruuat ruisleivästä lähtien sisältävät proteiinia. Erityisen hyviä lähteitä ovat li­ ha, kala, rahka, raejuusto, kananmuna, sie­ menet, pähkinät ja soijarouhe.

Proteiini on yksi niistä ravintoaineista, joita ihmisen on välttämättä saatava ruuas­ta pysyäkseen terveenä. Muita vält­ tämättö­miä ravintoaineita ovat kivennäis­ aineet, vitamiinit, rasvahapot omega-3 ja omega-6 sekä vesi. Lihakset eivät kuiten­ kaan pysty käyttämään hyväkseen kuin tietyn määrän proteiinia. Se, mitä lihak­ set eivät pysty käyttämään, muuttuu hiili­ hydraateiksi ja rasvaksi.

Proteiinien määrä vaihtelee Jatta Puhkala pitää vertailun kaikkia rah­ koja runsasproteiinisina. Joukon vähäpro­ teiinisimmissa rahkoissakin on proteiinia lähes 5 prosenttia, mikä on selvästi enem­ män kuin esimerkiksi jugurtissa. Rasvat­ tomassa, maustamattomassa jugurtissa on proteiinia keskimäärin 3 prosenttia.

Rahkan korkea proteiinipitoisuus joh­ tuu valmistustavasta. Hämeen ammatti­ korkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan lehtorin Matti Tapailan mukaan rahka on yksinkertaistetusti hapetettua maitoa.

Maidosta separoidaan eli erotetaan rasva­ tonta maitoa, joka hapatetaan niin sano­ tuksi rahkapiimäksi. Jäljelle jää enemmän

| Vertailu: rahkat

20.10.2014 16.02

Maistajien suosikki välipalaksi

Makean ystävän inhokki

Milbona

Happaman ystävän inhokki

Pirkka

Rasvaton maitorahka laktoositon

Milbona Quark

rasvaton mieto maitorahka

Lidl

Lidl

Ruokakesko

Ulkonäöltään kermaUlkonäöltään kuin kauan Kitkerä, polttava. vaahdon tapainen. Maku vatkattu kermavaahto. täyteläinen, hapan.

Eltaantuneen makuinen, Maku tahmainen, hapan. epämiellyttävä.

Lievästi hapan.

Tahmea, hapan.

Täyteläinen.

250 g 1,15 € 4,60 € Suomi, maidon alkuperä Suomi

250 g Halv in 0,69 € 2,76 € Saksa, maidon alkuperä EU

250 g 0,75 € 3€ Saksa, maidon alkuperä EU

Rainbow

Valio

Kermarahka

Rainbow

Rasvaton rahka

Maitorahka maustamaton

DMK

Maitokolmio

Valio

Mauton, pehmeä.

Ei maistu rahkalle.

Voimainen, kuin söisi kreemiä.

Vetinen, kitkerä.

Neste irtoaa rakenteesta nopeasti huoneen­ lämmössä.

Vetinen

Hieman kermaisen makuinen, tahmea.

Erittäin lievästi hapan, tarttuu kitalakeen.

250 g 0,79 € 3,16 € Saksa, maidon alkuperä Saksa

250 g 1,25 € 5€ Suomi, maidon alkuperä Suomi

250 g 1,29 € 5,16 € Suomi, maidon alkuperä Suomi

60 kcal / 120 kcal 10 g / 20 g 4g 4g 0,3 g 0,2 g

65 kcal / 130 kcal 11 g / 22 g 4,2 g 4,2 g 0,3 g 0,17 g

Laktoositon

Säilöntäaineeton

Eniten kaloreita 66 kcal / 132 kcal 12 g / 24 g 4g 4g 0,3 g 0,2 g

97 kcal / 194 kcal 10,5 g / 21 g 3,7 g 3,7 g 4,3 g 3g

68 kcal / 136 kcal 12 g / 24 g 4g 4g 0,3 g 0,2 g

142 kcal / 284 kcal 8,8 g / 17,6 g 3,7 g 3,7 g Eniten rasvaa 10 g 6,9 g

Laktoositon

Jos syö purkillisen kerralla, tulee syöneeksi 12 sokeripalan verran sokeria. kuiva-ainetta kuin maidossa on, joten pro­ teiinipitoisuus kasvaa.

Rasvan määrä vaikuttaa proteiinipi­ toisuuteen. Mitä enemmän tuotteessa on rasvaa, sitä vähemmän siinä on muita ai­ neita, kuten proteiinia. Myös rahkaan li­ sätty sokeri tai hillo pienentää proteiinin määrää, koska se laimentaa rahkaa.

Sokerirahkoja kohtuudella Jos tykkää maustetuista rahkoista, on hy­ vä pitää mielessä, että välipalasta saa myös aimo annoksen sokeria. Vertailun runsas­ sokerisimmassa rahkassa, Valion valko­ suklaa-limessä, on sokeria jopa 16 prosent­ tia. Jos syö purkillisen kerralla, tulee sa­ malla syöneeksi 32 grammaa sokeria eli noin 12 sokeripalaa. Se on saman verran kuin berliininmunkissa.

Sokeria syödessä nyrkkisääntönä voi pitää 10:tä prosenttia. Jos rahkassa on sitä vähemmän sokeria, sokerin määrä on vie­ lä kohtuullisen rajoissa.

Maustamattomia rahkoja voi soke­ rin puolesta syödä huoletta. Niissä ei ole

juurikaan lisättyä sokeria, vaan niiden hii­ lihydraatti on maidossa luonnostaan ole­ vaa laktoosia eli maitosokeria.

Puhkala ei kammoksu maustettujen­ kaan rahkojen sokerimääriä. ”Ylimääräis­ tä sokeria ei voi suositella kenellekään, mutta jos muuten syö sokeria kohtuudel­ la, ei sokeripitoinenkaan rahka ole huono välipala silloin tällöin.”

Paljon liikkuvalle rahkan sokeri voi ol­ la jopa hyödyllistä: se tehostaa proteiinin vaikutusta, koska lihakset tarvitsevat ke­ hittyäkseen myös hiilihydraatteja. Tämä koskee kuitenkin vain himoliikkujia, ei­ kä maustettuihin rahkoihin lisättyä so­ keria voi suositella heillekään. On paljon Vertailu: rahkat |

vertailu_6s.indd 35

Kuluttaja

35

20.10.2014 16.02

Makean ystävän suosikki Tuotteet ovat taulukossa aakkosjärjestyksessä.

Arla

MAUSTETUT RAHKAT Valmistaja / valmistuttaja Maistaja 1 Maistaja 2

Pakkauskoko Hinta Kilohinta Valmistusmaa RAVINTOSISÄLTÖ 2) 100 g / purkki tai annos 3)

Kaloreita Proteiinia Hiilihydraattia -josta sokereita Rasvaa -josta tyydyttynyttä Kalsiumia Muuta Rahkoissa on 70–120 mg kalsiumia / 100 g.

Se on noin kymmenesosa päivän saanti­ suosituksesta.

Arla Ingman

Exquisa

Pirkka

Vadelma-ruusunmarja proteiinirahka

Luonto + välipala­rahka auringon hedelmät

Creamy Quark Vanilla flavour

Omena-kauraraparperirahka

Arla Ingman

Arla Ingman

Karwendel -Werke Huber

Rahkan happamuus ja esanssit yhdistettynä.

Esanssi tulee läpi.

Mausta jää lievä sivumaku.

Koostumus on hyvä.

Makea, rakeinen.

Nöyhtäinen, makea.

Sattumat voivat jäädä hampaiden väliin.

Pullakreemin makuinen ja näköinen.

Tasainen, pehmeä, sopivan makea.

200 g 1,69 € 8,45 € Suomi, maidon alkuperä Ruotsi ja Suomi

150 g 1,15 € 7,67 € Suomi, maidon alkuperä Ruotsi ja Suomi

500 g 2,19 € 4,38 € Ei tietoa

Juustoportti Happamuus häivytetty makeuttamalla. Lievä hedelmäinen maku.

Ei pysy koossa.

Sokerinen. Mikään maku ei erotu.

150 g 0,95 € 6,33 € Suomi, maidon alkuperä Suomi

70 kcal / 140 kcal 10 g / 20 g 6,5 g 6,3 g 0,2 g 0,1 g 110 mg

90 kcal / 135 kcal 8,5 g 1/ 2,75 g 11 g 11 g 1,5 g 1g 100 mg

92 kcal / 184 kcal 6,5 g / 13 g 16,1 g 14,5 g 0,2 g 0,1 g Ei tietoa

90 kcal / 135 kcal 4,8 g / 7,2 g 13 g 13 g 2g 1,2 g 120 mg

Vadelmaa 3 %, Ruusunmarjaa 2 %.

Laktoositon.

”Lisäaineeton” , ”Runsaasti proteiinia”, appelsiinia 7%, mandariinia 7%.

22 % vaniljavalmistetta

Omenaa 2%, raparperia 2 %, kauraa 1%.

Laktoositon.

Vähiten kaloreita

1) Hinnat helsinkiläisestä ruokakaupasta syyskuussa 2014. 2) Tiedot pakkausmerkinnöistä ja valmistajilta.

3) Annos on 200 grammaa, jos purkin paino on yli 200 grammaa tai yli.

Tarttuu kitalakeen. Kumpikaan

maistaja ei ihastunut Valion valkosuklaalimerahkaan. Heidän mielestään sen maku oli makea ja teollinen.

hyödyllisempää saada hiilihydraatit vaik­ ka ruisleivästä tai marjoista kuin lisätys­ tä sokerista. ”Vaikka sokerin saisikin ku­ lutettua, hampaiden terveys kärsii”, Jatta Puhkala sanoo.

Hyvä välipala

Vaikka proteiinitankkaus on turhaa, on rahkalla selkeitä hyötyjä. Rahka on erin­ 36

Kuluttaja

vertailu_6s.indd 36

omainen välipala etenkin niille, jotka ha­ luavat pitää huolta linjoistaan. Se täyttää nopeasti ja pitää näläntunteen poissa. Pe­ rusrahkassa on vähän energiaa. Kaloreita tosin tulee reippaasti lisää, jos rahkaan on lisätty kermaa tai sokeria.

Puhkala suosittelee treenaajille mie­ luummin rahkaa kuin vaikkapa proteii­ nipatukkaa. ”Rahka on proteiinpatukkaa

luonnollisempi ja vähemmän jalostettu vä­ lipala, ja siinä on vähemmän lisäaineita. ” Toisaalta proteiinipatukka kulkee kä­ tevästi laukussa. Rahkat ovat myös hyviä kalsiuminlähteitä, jos ei muuten syö sään­ nöllisesti maitotuotteita.

Rahkan terveellisyys riippuu myös siitä, mitä sen kanssa syö. Kourallinen marjoja, pähkinöitä tai kaurahiutalei­ ta tekee välipalasta maukkaamman ja ravitsevamman. ”Välipalarahkan kanssa voi syödä myös hedelmän tai leipäpalan, jotta kokonai­ suus on tasapainoisempi”, Puhkala sa­ noo. 

| Vertailu: rahkat

20.10.2014 16.02

Maistajien inhokki

Rainbow

Happaman ystävän suosikki

Maistajien inhokki

Rainbow

Valio

Vaniljarahka

Maustettu rahka valkosuklaa-lime

PROfeel Proteiinirah­ ka mansikka

X-tra Mansikkarahka rasvaton

SOK

Karwendel-Werke Huber

Valio

Valio

Karwendel-Werke Huber

Banaanin makuinen, mutta väri mustikkaan viittaava. Pehmeä.

Yllättävä tämän värisenä.

Tasainen. Pehmeä.

Makea, pakkauksen makua mukana.

Ulkonäkö pettää. Makea, epämiellyttävä.

Makea, ulkonäöltään vanhaa vaniljajäätelöä.

Outo, jäätelöinen.

En ostaisi.

150 g 0,65 € 4,33 € Viro, maidon alkuperä Viro

200 g 1,15 € 5,75 € Suomi, maidon alkuperä Suomi ja Ruotsi

500 g 2,09 € 4,18 € Saksa, maidon alkuperä Saksa

83 kcal / 124,5 kcal 7,4 g / 11,1 g 13 g 12 g 0,2 g 0,1 g 85 mg

80 kcal / 160 kcal 10 g / 20 g 9g 9g 0,2 g 0,1 g 85 mg

133 kcal / 266 kcal 5,2 g / 10,4 g 15 g 14 g 6g 4,1 g 85 mg

Mustikkaa 2,1 % , banaania 1,4 %.

”Sisältää runsaasti proteiinia”, hedelmiä 2,5%.

Vähälaktoosinen.

Mustikkabanaanirahka

Proteiinirahka hedelmä

Tere As

Rainbow

Valio

Pehmeä rahkan maku Liian makea, teennäinen ja yhdistyy tasapainoisesti teollinen maku. makeuden kanssa.

Tarttuu kitalakeen. Epä­ Tasapainoinen, voisin aja­ miellyttävän makuinen. tella tätä pienille lapsille.

200 g Kall is 2,15 € 10,75 € Suomi, maidon alkuperä Suomi

Makean esanssinen.

Ylimakea.

175 g 1,19 € 6,80 € Suomi, maidon alkuperä Suomi

500 g Halvin 1,35 € 2,70 € Saksa, maidon alkuperä Saksa

170 kcal / 340 kcal 7,2 g / 14,4 g 16 g 16 g 8,5 g 4,7 g 80 mg

80 kcal / 140 kcal 11 g / 19,25 g 9,6 g 9,6 g 0,2 g 0,1 g 100 mg

88 kcal / 176 kcal 6,5 g / 13 g 15 g 14 g 0,2 g 0,1 g 70–110 mg

Valkosuklaata 2 %, 2% limeä.

Vähälaktoosinen

Mansikkaa 3 %.

Laktoositon.

Mansikkaa 8 %.

Eniten kaloreita

Kuntoilija, älä jätä hiilareita Harrastatko säännöllisesti liikuntaa? Haluatko kasvattaa lihaksia? Usein kuntoilijat tankkaavat proteiineja ja välttelevät hiilihydraatteja. Siksi on erikoista, että monia proteiinipatukoita markkinoidaan vähähiilihydraattisuudella. Muotivillitykseen liittyy kuitenkin ristiriita.

Lihakset eivät pysty hyödyntämään proteiineja kuin tietyn määrän vuorokaudessa ja kerrallaan. Jos syö proteiineja enemmän kuin lihakset tarvitsevat ja hiilihydraatteja liian vähän, elimistö muokkaa tarvitsemansa hiilihydraatit proteiineista. Tuo proteiini menee ikään kuin hukkaan, koska keho ei pysty käyttämään sitä hyväkseen.

UKK-instituutin ravitsemusasiantuntijan Jatta Puhkalan mu­ kaan ylimääräisestä proteiinista ei ole haittaa, muttei hyötyäkään.

Toki liika proteiini lihottaa, jos sitä ei kuluta, kuten kaikki energia.

”Osa proteiinista kannattaa korvata hiilihydraateilla, joita saa esimerkiksi täysjyväviljaa sisältävästä puurosta, leivästä tai pas­ tasta.”

Proteiini on lihasten rakennus- ja korjausaine. Hiilihydraatti on lihasten poltto­aine. Jotta lihakset voivat kasvaa ja kehittyä, ne tar­ vitsevat kumpaakin.

Pari kertaa viikossa kuntoilevan ei tarvitse vaivata päätään proteiinitankkauksella, eikä myöskään hiilihydraattitankkauksella.

Pitää kuntoilla rankasti ja lähes päivittäin, jotta tarvitsee lisäpro­ teiinia.

Kestävyysurheilijat syövät hiilihydraatteja usein vähintään kol­ me kertaa enemmän kuin proteiineja saadakseen proteiineista täy­ dellisen hyödyn. Voimaurheilijat tarvitsevat pari kertaa enemmän hiilihydraatteja kuin proteiineja.

Vertailu: rahkat |

vertailu_6s.indd 37

Kuluttaja

37

20.10.2014 16.02

Sinapin matka maailmalle ja takaisin 2014: 2014:

siirtyy Puolaan.

Unilever Unilever ilmoittaa, että ilmoittaa, että TuTurun Sinappi palaa run Sinappi palaa Suomeen.

ValmisSuomeen.

Valmistus siirtyy pyhäntä­ tus siirtyy pyhäntäläiselle sopimusläiselle sopimusvalvalmistajalle Mausmistajalle Maustaja tajalle.

1948: 1948:Jalostajan Jalostajan Turun Sinappia aletaan

valmistamaa Turun Sivalmistaa Turussa. nappia aletaan valmis-

taa Turussa.

1991-1992: moni1991-1992: monikansallinen elintarvikejätti

Uppsalassa.

2008: Uppsalan tehdas 2008:suljeUpptaan, ja valmistus

kansallisen elintarvikejätti Unilever ostaa Jalostajan Unilever ostaaHuhtamäkiJalostajan liiliiketoiminnan ketoiminnan Huhtamäki-konkonsernilta, johon Jalostaja sernilta, johon Jalostaja kuuluu.

Kauppaan kuuluu kuuluu. Kauppaan Turun Sinappi. kuuluu Turun

salan tehdas suljesiirtyy taan, Puolaan. ja valmistus

000 nimeä.

2003: Turun Sinappia aletaan val2003: sinappia mistaa Uppsalassa. aletaan valmistaa

sinappi. Unilever 1997: 1997: Unilever myy Jalostajan

myy Jalostajan kiinteistöt ja osankiinteistöt ja osan liikeliike­ toiminnasta toiminnasta Nestlél­ le, jokaNestalkaa lélle, joka alkaa valvalmis­ taa Turun mistaa Turun SinapSinappia Unileverille pia Unileverille alihankintana. alihankintana.

SinapSinappi tehdään pi tehdään edelleen edelleen Turussa.

1998: 1998:

Turussa. Kotimainen Lunden ostaaKotimainen Jalostajan Lunden ostaa Jalostajan kiinteistöt.

Turun Sinapin kiinteistöt ja Turun siirtyy Sinapin alihankintasopimus alihankintasopimus siirtyy Lundenille.

38

ÅBO S E N AP Mieto Mild

PR SINA O PPI

Lundenille. Uutinen 2002: 2002: Uutinen räjäyttää pankin: räjäyttää pankin: Turun Sinapin tuoTurunsiirtyy Sinappin tuotanto Turusta tanto siirtyy Turusta Ruotsin Uppsalaan.

Ruotsin Uppsalaan.

Syntyy Pro Sinappi Syntyy Pro Sinap-kansanliike, jonka pi -kansanliike, jonadressi kerää paris­ adressiyli kerää pasakaviikossa rissa 40 000viikossa nimeä. yli 40

Kuluttaja | Suomalaisuus

artikkeli_4s.indd 38

19.10.2014 16.36

Oi maamme!

Teksti Terhi Hautamäki Kuvitus Anu Mononen

Sinappia, juustoa ja herneitäkin mainostetaan nyt sinivalkoisin iskulausein. Selvitimme, lisääkö suomalaisten tuotteiden ostaminen suomalaisia työpaikkoja.

M

uistatko vielä Turun Sinapin?

Kohusta ja sen jälkimainingeista kehkeytyi suuri symbolinen kamppailu suomalaisten työpaikkojen puolesta.

Lokakuussa 2002 uutisoitiin, että sinapin tuotanto siirtyy Turusta Ruotsin Uppsalaan.

Grillimakkaran mauste oli monelle suorastaan kansallisaarre. Lähes kaikki tunsivat mainoslauseen ”Kahta en vaihda. Toinen on Turun Sinappi ja toinen on…”

Syntyi Pro Sinappi -kansanliike. Sinapin lähtöä vastustava adressi keräsi parissa viikossa yli 40 000 nimeä.

Mielenilmaus ei auttanut. Juhannusaatonaattona 2003, kun Suomi valmistautui keskikesän makkaranpaistoon, Lundenin liukuhihnoilla kulkivat vihoviimeiset turkulaiset Turun Sinapit.

Lama ei ole kuluttajan syy

Uutisista vyöryy silmille ja korville joka ilta uusia yt-neuvotteluja, tehtaiden alasajoja ja irtisanomisia. Ukrainan kriisistä seuranneet Venäjä-pakotteet pahentavat tilannetta.

Podemme syyllisyyttä, kun ostamme korealaisen kameran saksalaisesta nettikaupasta. Olemmeko hävittäneet työpaikat väärillä ostoksilla? ”Emme ole”, sanoo taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta.

Huono taloustilanne johtuu Laurilan mukaan ennen muuta globaalin finanssikriisin aiheuttamasta pitkästä taantumasta ja siitä, että vienti ei vedä. Kotimaista tuotantoa mittaavasta Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 prosenttia eli vajaa puolet tulee viennistä. Suomen talous kärsii tai kukoistaa muun maailman mukana.

Markka-aikana Suomi pystyi elvyttämään

vientiä esimerkiksi heikentämällä markan arvoa, mutta nyt olemme sidoksissa euroon.

Mutta on kotimainen kysyntäkin tärkeää. Taloutta voi Laurilan mukaan piristää kuluttamalla, mutta tämä toimii vain silloin, jos ihmisillä on ylimääräistä rahaa, millä kuluttaa. Pakollisia ostoksia tehdessään voi vain harvoin aidosti valita kotimaisen ja ulkomaisen välillä. Pelkästään asuminen vie tuloistamme kolmanneksen ja liikenne 15 prosenttia – autot ja polttoaineet ovat yleensä ulkomaisia.

Pakollisia ostoksia tehdessään voi vain harvoin valita kotimaisen ja ulkomaisen väliltä.

Jotain voi sentään valita: esimerkiksi sen, viettääkö lomansa kotimaassa vai ulkomailla.

Sen sijaan kulutustavaroista suuri osa alkaa olla tuontitavaraa. ”Valinnanmahdollisuuksia on lähinnä ruokakaupassa”, Laurila sanoo.

Kympillä kuussa työpaikkoja?

Ei siis ihme, että sinappi nostattaa tunteita: ruokakaupassa pienituloinenkin voi vaikuttaa. Kotimainen ruoka hyödyttää kotimaisia kauppoja, viljelijöitä ja tehtaita.

Suomalaisen Työn Liitto mainostaa, että jos jokainen ostaisi 10 eurolla kuussa lisää suomalaisia tuotteita, syntyisi 10 000 uutta työpaikkaa.

Tarkkaan ottaen luku on turhan optimistinen. Suomalaisen Työn Liiton sivuilta löytyvistä laskelmista selviää, että yrityksissä syntyy keskimäärin 14 työpaikkaa jokaista miljoonan euron tuottoa kohden. Jos kaikki 15 vuotta täyttäneet ostaisivat 10 eurolla lisää kuukaudessa Suomalaisuus | Kuluttaja 39

artikkeli_4s.indd 39

19.10.2014 16.36

suomalaisia tuotteita, syntyisi alle 7 700 työpaikkaa.

Laskelma perustuu tilastollisiin laskelmiin siitä, paljonko tuotanto vaatii työvoimaa eri aloil­la. Suomalaisen Työn Liiton tutkimus­päällikkö Jokke Eljalakin myöntää, että yritys voi investoida lisärahansa työpaikkojen sijaan vaikka uuteen tekniikkaan.

Monella alalla teknologia korvaa ihmis­ työtä, jolloin yrityksillä ei ole kovaa painetta palkata lisää väkeä. Suomalaisen Työn Liitto arvioi, että eniten kuluttajan lisä­ eurot lisäävät työpaikkoja elintarvikkeissa ja yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Näissä kuluttajien 10 euron lisä­ostokset kuussa voisivat tuoda jopa 12 000–15 000 työpaikkaa.

Onko suomalaisen suosimisessa siis lainkaan järkeä? Markkinatalouden näkökulmasta on ‒ tai ei.

Vastaus 1: Ei ole, jos tavara on kalliimpaa eikä se ole parempaa kuin muualta tuotu. Globaalissa taloudessa tavarat tuotetaan siellä, missä se onnistuu halvimmalla ja parhaiten. Liian kalliilla ostaminen tai tehottoman tuotannon tukeminen on lyhytaikaista tekohengitystä, sillä kuluttajien enemmistöllä ei kuitenkaan ole ylihintaisiin tuotteisiin rahaa.

Vastaus 2: Suomalaisen suosimisessa on järkeä, koska kotimainen kysyntä piristää

taloutta. Tuotteen hinta on kohdallaan, jos suomalaisuus tuo kulut­tajalle lisäarvoa, josta hän on valmis maksamaan.

Hinta ratkaisee valmistusmaan

Tuotanto on paennut ulkomaille 1990-luvulta lähtien, jolloin loppui muun muassa tulitikkujen, käynnistysakkujen ja puuvillalangan valmistus Suomessa. Kotimai-

Vastaus 1: Suomalaisen suosimisessa ei ole järkeä, jos tavara on kalliimpaa ja huonompaa. set matkailuvaunut menivät vuonna 2003, televisiot vuonna 2005. Perusjääkaappeja ei ole valmistettu Suomessa sitten vuoden 2007. Viimeiset miesten tehdasvalmisteiset puvut tehtiin Turo Tailorin Kuopion tehtaalla vuonna 2009.

Aikojen muutoksesta kertoo se, että 1980-luvulla Kuopiossa tehtiin pukuja Britanniaan tavaratalo Marks & Spencerille, joka tuolloin ulkoisti pukujen ompelua halvan tuotannon Suomeen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sanoo, että globaali työnjako etenee väistä­ mättä, osin kuluttajista riippumatta.

Ennen kuljetus oli kallista, joten tuotteet kannatti tehdä alusta loppuun samassa maassa. Nykyisin jokainen osa ja työvaihe voidaan tuottaa siellä, missä se on edullisinta.

Kauhasen mukaan on mahdollista, että teollisuustyöpaikkoja palaa Suomeen.

Mitä, milloin ja kuinka paljon, sitä emme vielä tiedä. ”Kun robotiikka etenee, ei ole ehkä enää syytä valmistaa tuotteita Kaukoidässä”, hän sanoo.

Etla selvitti vuonna 2011 Nokian N95älypuhelimen arvonmuodostusta. Puhelinta valmistettiin sekä Salossa että Kiinan Pekingissä. Kokoonpanon osuus tuotteen hinnasta oli vaivaiset pari prosenttia, joten valmistuspaikalla ei ollut merkitystä.

Vaatteiden valmistus taas vaatii paljon työvoimaa, joten tuotantokustannuksilla on suuri merkitys. Bangladeshissa työntekijän kuukausipalkka on samaa luokkaa kuin parin tunnin palkka sivukuluineen Suomessa.

Kauhasen mukaan Suomessa tulee aina olemaan työtä. ”Työ kuitenkin muuttaa muotoaan, ja sopeutuminen voi viedä aikaa.”

Tulevaisuuden uusia ammatteja emme osaa vielä edes kuvitella. Tämä ei kuiten­kaan lohduta yksittäistä ihmistä,

Näin suomalaiset käyttävät rahaa Tässä kuluttajalla on eniten vaikutusvaltaa

28 %

ASUMISEEN JA ENERGIAAN

17 %

Asuminen pääasiassa kotimaista, energia ulkomaista

5% KODIN KALUSTEISIIN JA TARVIKKEISIIN

Autot ja polttoaineet ulkomaisia, julkinen liikenne suomalaista

4% HOTELLEIHIN, KAHVILOIHIN JA RAVINTOLOIHIN

12 %

13 %

LIIKENTEESEEN

ELINTARVIKKEISIIN Kotimaisia ja ulkomaisia

3% VAATTEISIIN JA JALKINEISIIN

3% TERVEYTEEN

10 %

MUIHIN TAVAROIHIN JA PALVELUIHIN Tavarat pääasiassa ulkomaisia, palvelut myös kotimaisia

2% ALKOHOLIIN JA TUPAKKAAN

KULTTUURIIN JA VAPAA-AIKAAN Pääasiassa kotimaista kulutusta

2% TIETOLIIKENTEESEEN

Lähde: Tilastokeskus. Tiedot koskevat vuotta 2012.

40

Kuluttaja | Suomalaisuus

artikkeli_4s.indd 40

19.10.2014 16.36

jonka työpaikka häviää tai ammatti käy tarpeettomaksi.

Suomessa suunniteltu riittää

Turun Sinapin lähtö herätti tunteita, mutta entä kun pelkkä omistus siirtyy ulkomaisiin käsiin? Onko Turengin teh­­taalla valmistettu jäätelötuutti enää suomalainen, kun tehtaan omistaa monikansallinen Nestlé?

Professori Laurila on sitä mieltä, että yrityksen ja tuotemerkin suomalaisuus eivät ole arvoja sinänsä. Monen suomalaisenkin yhtiön voitot valuvat kansainvälisille sijoittajille, ja toisaalta monikansalliset yhtiöt työllistävät Suomessa. ”Yhtiön suomalaisuudella on suomalaisille juuri sen verran merkitystä kuin se luo työpaikkoja Suomeen”.

Suomalaisen Työn Liiton Eljalan mielestä sekin merkitsee, että pääkonttori maksaa verot Suomeen. Monikansallisen konsernin tytäryhtiö voi maksaa veroja Suomeen vain pienestä osasta voittoaan.

Esimerkiksi lääkärissä käynti työllistää suomalaisia, omistipa lääkäriaseman kuka tahansa. Erojakin on: terveyspalveluketju Diacorin tuotoista suuri osa menee toiminnan kehittämiseen ja kotimaisiin lahjoituksiin, kun taas kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien lääkäriketjujen voitot valuvat ulkomaille.

Entä kuinka tulisi suhtautua suomalaisiin tuotemerkkeihin, jotka pitävät pääkonttorinsa ja suunnitteluosastonsa Suomessa, mutta teettävät tavarat halpamaissa? Onko ”Design from Finland” -merkki pelkkää Suomi-pesua?

Suomen talouden näkökulmasta Suomessa suunniteltu on Eljalan mukaan enemmän kuin puoliksi tehty.

Vastaus 2: Suomalaisen suosimisessa on järkeä, koska kotimainen kysyntä piristää taloutta. ”Tuotteen arvosta viidennes saattaa jäädä Kiinaan ja neljä viidesosaa tulla Suomeen”.

Protesti voi vaikuttaa

Turun Sinapin boikotti puri kuin purikin lopulta. Viime toukokuussa Unilever ilmoitti palauttavansa sinapin tuotannon Suomeen.

Muitakin paluumuuttajia on nähty, uusimpana Biolan, joka ilmoitti syyskuun lopulla siirtävänsä osan tuotantoaan takaisin Suomeen.

Polkupyörävalmistaja Helkama Velox palautti jo joitakin vuosia sitten

Jopo-pyörien valmistuksen Taiwanista takaisin Suomeen. Taiwanissa toimitusajat olivat Helkamalle liian pitkät. Viime vuodesta lähtien kaikki Jopot on koottu Hangossa. Suomalainen työntekijä kokoaa Jopon alusta loppuun noin 15 minuutissa, joten palkkakustannus ei ole ylitsepääsemätön. Jopon myynti tuplaantui parissa vuodessa.

Joskus protestiliikkeet ovat jopa estäneet tuotannon siirtymisen ulkomaille.

Pro Koskenkorva -liike esti alkoholiyhtiö Altian myynnin ulkomaille vuonna 2001.

Samana vuonna tekstiiliyhtiö Masi Company oli aikeissa siirtää Fredrikson-ylioppilaslakkien valmistuksen Viroon tai Venäjälle, mutta ei uskaltanut suututtaa kuluttajia.

Suomalaisen Työn Liiton Eljalan mukaan kuluttajia ei voi syyllistää siitä, et­teivät he osta kotimaista, jos tuote ei vastaa heidän tarpeitaan. Suomalaisyhtiöt osaavat tehdä hyviä tuotteita teollisuusyrityksille, mutta kuluttajille suunnattuja merkkituotteita ei ole syntynyt kovin paljon. ”Kotimaisellakin tuotannolla voi saada tuotteesta riittävän katteen, jos tuote vetoaa kuluttajiin. Apple ja Samsung kirivät Nokian ohi siksi, että ne osasivat reagoida trendeihin nopeammin ja tehdä käyttäjäystävällisiä tuotteita.” 

Miksi ostaminen kasvattaa taloutta?

Miksi rahan kierto kasvattaa taloutta?

Talouden vilkastuessa raha ei pel­ kästään kierrä kädestä toiseen, vaan lainanotto myös synnyttää lisää rahaa. Kun pankki myöntää lainan asunnonostajalle tai yritykselle, se ei anna rahaa suuresta setelipinosta tai tililtä, vaan luo kirjanpidon avulla lainasumman verran uutta rahaa.

Kun velka on maksettu takaisin, se pyyhitään pois pankin kirjanpidosta.

Rahan luominen ei vielä yksin kasvata taloutta, vaan kasvu syntyy siitä, että lainarahaa saanut ihmi­ nen tai yritys raken­ nuttaa talon tai ostaa tuotantoa tehostavia laitteita.

1

artikkeli_4s.indd 41

Miksi talouden pitää aina vain kasvaa?

Kasvu ei ole luonnonlaki. Suurin osa ihmiskunnan historiasta on ollut tasaista köyhyyttä.

Vapaassa markkinataloudes­ sa talous tuppaa kasvamaan, kun kilpailu ja keksinnöt lisäävät tuot­ tavuutta. Monet markkinatalouden järjestelmät, ja myös julkinen ta­ lous, perustuvat lupaukseen talous­ kasvusta. Jos kasvu äkkiä loppuisi, se ei jättäisi meitä nykytilantee­ seen, vaan johtaisi moniin kriiseihin.

Toisaalta talous ei voi kasvaa ikuisesti, sillä luonnonvarat ja maapallon kesto­ kyky ovat rajalliset.

Sanotaan, ettemme menesty toistemme paitoja pesemällä.

Onko näin?

Palvelut kasvattavat taloutta samoin kuin tavaratkin. Teolli­ suusyritys voi ulkoistaa lasku­ tuksen ja siivouksen ja keskittyä tuotteiden tekemiseen, jolloin se tuottaa paremmin. Valtio saa palveluista osansa verotuloina.

Sekä tavaroita että palve­ luita tuotetaan siksi, että joku ostaa niitä. Kukaan ei tilaisi suomalaisel­ ta telakalta laivoja, ellei­ vät ihmiset kuluttaisi risteilypalve­ luja.

2 3

Mitä tarkoittaa kilpailukyky, jonka menettämisellä suomalaisia pelotellaan?

Kun puhutaan kilpailukyvystä, viitataan yleensä palkkoihin ja kustannuksiin. Suomessa tuotanto on kallista verrattuna moniin muihin maihin.

Maailman talousfooru­ min WEF:n mukaan Suomi on vuonna 2020 Euroopan kilpai­ lukykyisin talous. Vertailussa kilpailukykyä kas­ vattavat panostus koulutukseen ja opetukseen, inno­ vaatiot, työmarkki­ noiden toiminta ja yritysten toiminta­ ympäristö.

4

Suomalaisuus | Kuluttaja 41

19.10.2014 16.36

Kuluttaja vieraili Dextran plastiikkakirurgisessa sairaalassa Helsingissä. Potilas irvistää, kun Tatu Tarkka antaa hyaluronihappopistoksen.

Teksti Anne Ignatius Kuvat Laura Oja

PIIKKI LIHASSA Neulalla ihon alle tehtäviä kauneushoitoja mainostetaan entistä halvemmalla. Hoitoja voi antaa kuka tahansa, vaikka väärin tehdyn hoidon seuraukset voivat olla vakavat.

42

Kuluttaja

botox.indd 42

| Pistoshoidot

20.10.2014 15.01

K

aikille se päivä koittaa: peilistä tuijottaa väsynyt ihminen, jonka suupielet ja silmäluomet roikkuvat velttoina. Jotkut hakevat apua ryppyvoiteista tai kasvojumpasta, toiset turvautuvat astetta järeämpiin keinoihin.

Ryppyjä voi hälventää pistoksella ihon alle. Pistoksen ottajan on kuitenkin syytä tarkistaa hoitajan taustat. Mikään laki ei nimittäin määrää, kuka pistoshoitoja saa antaa. ”Ala on villiintynyt”, sanoo kirurgian erikoissairaanhoitaja Kristiina Treuthardt.

Pistäminen vaatii osaamista

Hoitoja tehdään sekä lääkäriasemilla että kauneushoitoloissa. Pistoksen voi antaa lääkäri, sairaanhoitaja tai kosmetologi.

Kuitenkaan kosmetologikoulutukseen ei kuulu pistosten antaminen.

Riskejä lisää se, että kuka tahansa voi sanoa olevansa kosmetologi ja alkaa tarjota pistoshoitoja. Kosmetologi ei ole nimikesuojattu ammatti. ”Ilman koulutusta ei tiedä riskejä”, Treuthardt sanoo.

Myös kosmetologien etujärjestössä, Suomen Kosmetologien Yhdistyksessä, tiedostetaan pistoshoitomarkkinoiden ongelmat. ”Emme voi kieltää jäseniämme antamasta pistoshoitoja. Suosittelemme silti, että niitä tekevät vain terveydenhuoltoalan ammattilaiset”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Arja Korkala.

Korkalan mielestä sääntelyä voisi tiukentaa niin, että vain plastiikkakirurgit ja ihotauteihin erikoistuneet lääkärit saisivat antaa pistoshoitoja. ”Ihon alle pistäminen vaatii ihon erityisosaamista.”

Pistoshoidot |

botox.indd 43

Kuluttaja

43

20.10.2014 15.01

Botox vaikuttaa 3–4 vuorokauden kuluttua pistoksesta, täyteaine noin viikossa. Pistoksen jälkeen voi näkyä pieniä mustelmia tai punoitusta.

Pistoksia ei valvota

Monet terveydenhuollon ammattilaiset, kuten plastiikkakirurgit, ovat viime vuosina olleet yhteydessä Valviraan ja kertoneet olevansa huolissaan kauneudenhoitoalan villiintymisestä.

Valvira valvoo sosiaali- ja terveysalaa, siis muun muassa lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Keväällä 2012 Valvira pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, pitääkö esteettisten hoitojen ja palveluiden säädöksiä muuttaa.

Tällä hetkellä kosmetologit eivät kuulu minkään viranomaisen valvontaan. Itse asiassa terveydenhuollon valvonta ei koske sairaanhoitajia tai lääkäreitäkään silloin, kun he tekevät kauneushoitoja. Valvira valvoo heitä silloin, kun on kyse terveyden- ja sairaanhoidosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei esittänyt lakimuutosta. Voimassa on yhä ministeriön vuonna 2003 antama suositus, jonka mukaan ihonsisäisiä injektiohoitoja antavan pitää olla ensisijaisesti lääkäri tai sairaanhoitaja. Jos sellaisia ei ole tarjolla, kosmetologi voi tehdä hoidon lääkärin valvonnassa.

Suositus on herättänyt alalla hämmennystä.

Mitä ”lääkärin valvonnassa” tarkoittaa? Riittääkö, että lääkäri ottaa vastuun, jos hänen luottokosmetologinsa antaa hoitoja, vai pitääkö lääkärin olla paikalla? ylei­­sim­mästä on hyaluronihappo, jota myydään Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkärin esimerkiksi tuotenimillä Restylane ja Juvéderm.

Teppo Heikkilän mukaan suositusta voi tulkiBotuliinitoksiinin tunnetuin tuotemerkki ta niin, että lääkäri kantaa vastuun pistoshoion Botox. Se on reseptilääke, joten sitä saa määdon antamisesta, mutta hänen ei tarvitse olla rätä vain lääkäri. Varsinkin täypaikalla, kun hoito annetaan. teainehoitoja myydään joskus ”Tässä olisi kieltämättä kehiPahimmassa huomattavan halvalla. Alle 200 tettävää”, hän sanoo.

Tällä haavaa pistoshoitoja tapauksessa aine eurolla tehtävät hoidot ihmetyttävät pistoshoitoja antavaa Krisvalvotaan yleisen kuluttajaturvoi kulkeutua tiina Treuthardtia. Alle satasen vallisuuslain perusteella. Epäonnistuneesta hoidosta voi va- silmän verisuoniin hoidoissa on hänestä jo jotain hämärää. littaa kuluttajaviranomaisille, ja sokeuttaa. ”Silloin hoitoja myydään alle kuten mistä hyvänsä palvelussisäänostohintojen. Alle sataselta. Harva tekee niin: vuosina 2010–2014 kuluttajaneuvojille ja Kilpailu- ja ku- la ei voi myydä hoitoa, jos käyttää turvallista ainetta ja maksaa asianmukaiset verot.” luttajavirastolle valitettiin pistoshoidosta vain Halvan hinnan takana voi olla eri syitä. On 13 kertaa. mahdollista, että hoitaja käyttää yhtä ampullia useammalle asiakkaalle, vaikka pakkauksen Aineita netistä Pistoshoidot ovat turvallisia, jos hoidon tekijä pitäisi olla aina steriili ja avaamaton. On myös tietää, mitä tekee, ja jos aineet ovat kunnollisia. mahdollista, että hoitaja ei maksa asianmuHoidoissa käytetään kahdenlaisia ai­neita: kaisia veroja tai että hän käyttää epämääräistä, niin sanottuja täyteaineita ja botu­lii­nitoksii­ esimerkiksi netistä tilattua ainetta.

Tulli paljastaa vuosittain useita laittomasti nia. Täyteaineita on lukuisia erilaisia. Yksi 44

Kuluttaja

botox.indd 42

FAKTA Botuliini­toksiini

Hermoihin vaikuttava myrkky. Estää lihasta toimimasta, minkä vuoksi rypyt hälvenevät. Reseptilääke.

Mihin käytetään? Esimerkiksi otsaan ja silmien ympärille. Ei laiteta huuliin. Käytetään myös muun muassa kasvohermohalvausten ja liikahikoilun hoidossa.

Kauppanimi: Esim. Botox, Vistabel.

Vaikutusaika: 3–4 kk Hinta: 350–1 000 € (Riippuu pistosten / aineen määrästä)

| Pistoshoidot

20.10.2014 15.01

Pistäjä voi olla amatööri Jos verikokeisiin meneminen aiheuttaa vilunväreitä, injektiohoidot vaativat vielä pykälän verran enemmän luonnetta. Botox- ja täyteaineruiskun laittaminen näyttää hurjalta.

Plastiikkakirurgian erikoislääkärin Tatu Tarkan mukaan täyteainevalmistajat haluavat myydä tuotteitaan yhä enemmän. Valmistajat järjestävät injektiohoitoihin liittyviä viikonloppukursseja. Täyteaineen voi ruiskuttaa siis joko lääkäri, jolla on vuosien kokemus ihmisen anatomiasta, tai viikonloppukurssilainen, joka tuskin tietää mitä ihon alla on.

Kristiina Treuthardtin mukaan suurin osa pistoshoitoja ottavista asiakkaista on 40–70-vuotiaita naisia, jotka haluavat eroon rypyistä. Pari–kolmikymppiset haluavat täytettä huuliinsa.

Myös miehet käyvät hoidattamassa itseään.

FAKTA Hyaluroni­happo

Sokeri, jota esiintyy ihossa myös luonnostaan. Kutsutaan täyteaineeksi. Hyaluroni sitoo vettä, mistä sen täyteläisyyttä lisäävä vaikutus johtuu. Ei ole lääke, mutta on käytetty lääkkeenä mm. nivelrikkoon.

Mihin käytetään? Ryppyihin ja huulien paksuntamiseen.

Kauppanimi: Esim. Restylane, Juvéderm, Teosyal.

Vaikutusaika: 6–9 kk Hinta: 130–835 € (Riippuu pistosten / aineen määrästä)

”Yleensä potilaat kärsivät vaivansa itse.

Epäpätevästi tehdyn hoidon vaiva on kiusallinen, mutta useimmiten se häviää, kun aine poistuu elimistöstä.”

Pistoshoidoista voi seurata myös vakavia ongelmia. Sellaisia ovat kova kipu, allergiset reak­tiot, verenpaineen lasku, pyörtyminen ja tulehdus. Pahimmassa tapauksessa ja huonolla tekniikalla posken ja silmien lähelle annettu pistos voi osua verisuoniin, jolloin aine voi kulkeutua silmän verisuoniin ja sokeuttaa asiakkaan. Tämä on harvinaista, mutta mahdollista sekä täyteaineilla että botuliinitoksiinilla. ”Botuliinitoksiini on nimensä mukaisesti toksiini eli myrkky. On huolestuttavaa, että kuka tahansa voi käyttää näitä aineita”, Suominen sanoo.

Valkotakkinen mainoksessa

Pistoshoitoja mainostetaan monin tavoin.

Jotkut yritykset kutsuvat hoitoja nuorennushoidoiksi ja ilman veistä tehtäväksi kauneuskirurgiaksi. Erään kauneushoitolan mainosPasi Lehtonen kuvissa valkotakkinen nainen poseeraa stetoskooppi kaulallaan.

Mainoksissa luodaan sairaalamielikuvaa riippumatta siitä, onko kukaan työntekijöistä tilattuja aineita, myös Restylanea ja Botoxia. terveydenalan ammattilainen. KauneushoiNiitä löytyy sekä rahdista että postin seasta. Tultoloitakaan ei enää kutsuta hoitoloiksi vaan lipäällikkö Mika Pitkäniemi kertoo, että aineiklinikoiksi. ta tilaavat sekä yksityishenkilöt että yritykset.

Median ja mainosten perusteella voi saaLukumäärät eivät kuitenkaan ole da kuvan, että pistettäviä suuria. On myös mahdollista, etotetaan yhBotuliinitoksiini on kauneushoitoja tä osa Tullin haaviin jääneistä aitä paljon kuin rakennekynneista on ollut matkalla Suomen nimensä mukaisesti siä. Hoitojen yleistymistä ulkopuolelle. kuitenkin vaikea todentoksiini eli myrkky. on Netistä tilattujen täyteaineitaa, koska hoitoja ei kirjata den puhtautta ei pysty kukaan tamihinkään. kaamaan. Ne ja kouluttamaton hoitaja voivat Plastiikkakirurgi Erkki Suominen sanoo, olla vaarallinen yhdistelmä. että ainakaan hänen potilasmääränsä ei ole kasvanut viime vuosina. Hänestä väite, että ”kaikki” ottaisivat hoitoja, on liioittelua. ”On Muhkuraiset huulet Useimmiten pieleen mennyt pistos on esteetsuuri joukko ihmisiä, jotka eivät suostu tuletinen ongelma. Ammattitaidoton hoitaja voi maan lähellekään Botoxia. Hyaluronihapolla käsitellä liian suppeaa kohtaa, jolloin vaikutus ei ole yhtä huono maine”. korostuu liikaa tai huuliin jää muhkuroita.

Oikein käytettynä tulokset ovat Suomisen Plastiikkakirurgian erikoislääkärin Erkki mukaan hyviä ja luonnollisia. ”Botoxin on saSuomisen vastaanotoilla käy harvakseltaan nottu olevan taivaan lahja plastiikkakirurgilpotilaita, joiden hoito on mennyt pieleen. Suole. Tämä on varmaan syy siihen, että hoitoja minen työskentelee sekä julkisella että yksityipyrkivät antamaan kaikki mahdolliset tahot sellä klinikalla Turussa. ammattitaidosta riippumatta.”  Pistoshoidot |

botox.indd 43

Kuluttaja

45

20.10.2014 15.01

mistä on tehty

Fazerin Sininen Maito Yhteen 200 gramman

levyyn Fazerin Sinistä käytetään yli puoli litraa suomalaista mai­ toa. Maidon osuus ei ole pelkkä makuasia: maitosuklaassa pitää EU:n suklaadirektiivin mukaan ol­ la vähintään 14 % maidon kuivaainetta. Monissa maitosuklaissa käytetäänkin maitojauhetta.

Tuoretta maitoa on käsiteltävä valmistusvaiheessa huolellisesti.

Jos sitä lämmitetään liikaa, suk­ laassa maistuu keitetty maito.

Kaakaovoi Hieman voita muis­

tuttavaa rasvaa, joka erotetaan kaa­ kaomassasta puristamalla. Siitä 2/3 on huonoja eli tyydyttyneitä rasvoja ja 1/3 hyviä eli tyydyttymättömiä rasvoja. Kaakaovoi antaa suklaalle ra­ kennetta ja saa sen sulamaan suussa sekä lisää kaloreiden määrää. Yhdes­ tä levystä saa yli puolet koko päivän energiatarpeesta.

Kaakaovoi saadaan oikeaan olo­ muotoonsa suklaamassaa temperoi­ malla, eli jäähdyttämällä ja lämmittä­ mällä. Oikein temperoitu suklaa on ta­ saisen kiiltävää. Se napsahtaa taitet­ taessa kuuluvasti.

Teksti Tuomo Tamminen Kuva Laura Oja

Sokeri Suklaan tärkeä valmistusvaihe on sekoitus eli konssaus, jossa sokerikiteet pinnoitetaan maidon ja kaakaon aromeilla.

Konssauksen jälkeen sokeri maistuu maidol­ ta ja kaakaolta. Ammattilaisten kielellä so­ keri ”pyöristää makuaineita”. Fazerin levys­ sä käytetään sokeriruo’osta ja -juurikkaasta eristettyä sokeria.

Emulgointiaine

Suklaassa käytetään voitelu­aineena soija­ lesitiiniä, joka vähentää sokerikiteiden aiheut­ tamaa kitkaa. Kahdesta keskenään sekoittumat­ tomasta aineesta saa­ daan sen avulla tasainen seos.

Suola Pyöristää makusärmiä

kuten sokeri. Suolaa on Fazerin tuotteessa tosin vain 0,3 %, kun sokereita on liki puolet. Sokereihin lasketaan myös maidon laktoosi.

Aromi Aito vanilja vahvistaa maidon aromeja ja keventää makua.

Kaakaomassa Saadaan kaakaopavuista jauhamalla. Fazerin Sinisessä on käytetty alusta eli vuodesta 1922 asti ecuadorilaista Arriba-kaaka­ ota. Lisäksi tuotteessa käytetään Länsi-Afrikasta tuotua kaakaota. Työntekijöiden olot ovat etenkin Länsi-Afrikassa usein todella huonot. Plantaaseilla työskentelee jopa lapsiorjia.

Fazerin käyttämästä kaakaosta 40 % oli viime vuonna UTZ-sertifioitua. Vastuullisesti tuotetun kaakaon osuus kasvaa yhtiön mukaan tänä vuonna 50 prosenttiin ja vuoteen 2017 mennessä 100 pro­ senttiin. UTZ-sertifioiduilta tiloiltakin on tosin löy­ detty lapsia, joiden epäillään olevan ihmiskaupan uhreja.

Kerro, mistä tuotteesta haluaisit lukea: toimitus@kuluttaja.fi.

46

Kuluttaja

tentissa.indd 46

Mistä on tehty

20.10.2014 16.27

tentissä Teksti Elina Ruhanen Kuva Laura Oja

Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen mielestä on järkyttävää, että pankki päättää siitä, kenellä on pääsy julkisiin palveluihin.

Sinisilmäisyys hämmästyttää

O

let tehnyt pitkän uran kuluttaja-asioiden parissa. Yllätytkö työssäsi koskaan? ”Ihmisten sinisilmäisyys jak­

saa hämmästyttää. Se on hyvin suomalainen ilmiö.

On hyvä, että ihmiset luottavat toisiinsa, mutta meillä suomalaisilla on ihmeellinen käsitys, että markkinoil­ la voi toimia huoletta. Viime kädessä aina joku ‒ kulutta­ javiranomainen, Kuluttajaliitto tai viimeistään Karpo ‒ tulee ja pelastaa! Suomalaiselle kulttuurille on tyypillis­ tä myös se, ettei myyntitilanteessa rohjeta sanoa ääneen, jos sopimustekstiä ei ymmärretä. Eikä suomalainen kysy hintaa: meistä on noloa, jos meillä ei ole varaa ostaa mi­ tä vain. Kysyminenhän on nimenomaan viisasta!”

Missä asioissa sinisilmäisyys näkyy? ”Aikuiset ihmiset alle­

kirjoittavat sopimuksia, joita eivät ymmärrä. Ihmiset myös luovuttavat pankkitunnuksensa tökeröiden hui­ jausviestien perusteella. ” Ihmiset eivät käsitä, että puhelin on sa­ ma asia kuin lompakko: harva laittaa baarissa lompakon pöydälle, litkii kaljaa ja keskustelee vilkkaasti katse toiseen suuntaan.”

Mikä on pinnalla nyt? ”Kuluttaja-asioissa on sa­

manlainen vuodenkierto kuin naistenlehdis­ säkin. Keväällä ostetaan käytettyjä autoja ja syksyllä solmitaan kuntosalisopimuksia. Läs­ kinpolttoinnostuksessaan ihmiset eivät tajua, että määräaikainen sopimus todella sitoo.”

Onko jokin asia, joka työllistää vuodesta toiseen? ”Huonekalu­

kaupassa on törkeää se, että tuote pitäisi maksaa ennen kuin sitä on edes nähnyt. On lähes pääsääntö, ettei kalus­ te tule silloin kun on sovittu. Ymmärrän, että liike ottaa tilauksesta varausmaksun, mutta varausmaksu ei saa olla tuotteen koko hinta tai edes puolet siitä. Neuvon aina kuluttajia, että he eivät missään nimessä maksaisi tuo­ tetta etukäteen. Yritys on tuskin luotettava, jos sen Tuulan vinkki. bisnes on kiinni yhdestä Kysy itseltäsi ennen ostamista: Tarvitsenko tätä tuotetta? Onko sohvakaupasta.”

minulla siihen rahaa? Osaanko käyttää sitä? Ymmärränkö, millaiseen sopimukseen sitoudun?

Mikä on suurin epäkohta kuluttaja-asioissa? ”Maksuhäiriömerkinnän saaneiden ja vammaisten vai­

keus saada verkkopankkitunnuksia on järkyttävä ongel­ ma. Suomessa on jo 368 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Valtio on ulkoistanut verkon tunnistautumispalve­ lunsa pankeille. Pankki voi siis päättää, kenellä on pääsy julkisiin palveluihin!”

Palkka tulee Suomessa tilille, mutta miten tililtä saa rahansa pois ilman pankkitunnuk­ sia? Pankki on auki muutaman tunnin päiväs­ sä, ja laskujen maksaminen konttorissa voi maksaa 50 euroa kuukaudessa. Miten liikut Tuula Sario on Kuluttaja­ haja-asutusalueella, jossa bussit eivät kulje?”  liiton johtava lakimies.

Palstalla tavataan kuluttaja-asioiden ammattilaisia.

kuluttajan ensiapu Maistraattien kuluttajaneuvonta Kuluttajaoikeudellista neuvon­taa ja sovittelua kuluttajien ja yritysten välisiin riitoihin.

Puh. 029 553 6901, ark. 9–15 (pvm / mpm) www.kuluttajaneuvonta.fi Euroopan kuluttajakeskus EU-maissa ja EU-verkko­ kaupoissa tehtyjä ostoksia koskevaa neuvontaa.

Puh. 029 505 3005, ma-pe klo 9–12 (mpm / pvm) Sähköposti: ekk@kkv.fi

Kuluttaja-asiamies Ei ratko yksittäisiä ongelmia, mutta voit tehdä ilmoituksen törkeistä sopimusehdoista ja markkinoinnista. www.kkv.fi/asiointi/ Asiakkuus­markkinointiliitto Puhelinmyynnin kieltäminen 0600 13404, ma–pe klo 8–18 (0,39 € / min+pvm) Talous- ja velkaneuvonta Apua ja neuvoja, kun raha-asiat ovat solmussa. Palvelu on maksutonta. Oman kuntasi palvelu löytyy osoitteesta www.kkv.fi/asiointi/

Kuluttajariitalautakunta Suosituksia riitojen ratkaisuiksi, jos asia ei ratkea myyjän kanssa neuvottelemalla tai kuluttajaoikeusneuvojan avustuksella.

Puh. 029 566 5200, kril@oikeus.fi Valituslomakkeet osoitteesta www.kuluttajariita.fi Kuluttajaliiton neuvontapuhelin Neuvoja missä tahansa kuluttamiseen liittyvässä asiassa.

Jäsenille: puh. (09) 454 2210, ark. klo 9.15–15.15 (pvm / mpm) Muille: puh. 0600 94490 (1,75 € / min. + pvm / mpm)

Huom.

Valita aina ensin myyjälle, mieluiten sähköpostilla, jotta valituksesta jää todiste.

Kuluttajaliiton asumisneuvonta Neuvontaa taloyhtiötä, vuokra-asuntoa tai asuntokauppaa koskevissa asioissa.

Puh. 010 8022 40, ti–pe klo 10–12 ja ti 17–19 (lankap. 8,35 snt + 6 snt / min, matkap. 8,35 snt + 17,17 snt / min) kuluttajaliitto.fi/asumisneuvonta Tentissä

Kuluttaja

47

kirjeitä kuluttajilta Teksti Sanna Simpanen Kuva Marianne Valola ja Istockphoto

Saako spämmiä lähettää luvatta?

lukija kysyy

Voiko kenkiä käyttää väärin?

Ostin Gigantista jääkaapin puhelimitse. Minulta pyydettiin sähköpostiosoite, johon lasku voidaan lähettää. Viikko toimituksen jälkeen aloin saada sähköpostiini Gigantin mainoskirjeitä.

Enpä olisi arvannut, ettei sähköpostiosoitetta voi antaa edes laskutusta varten ilman, että alkaa sadella roskapostia! Saako yritys lähettää minulle mainoksia ilman suostumustani?

Voinko peruuttaa uutiskirjeen?

VASTAUS Sähköiseen suoramarkkinointiin täytyy olla asiakkaan lupa. Lisäksi asiakkaille lähtevissä mainosviesteissä pitää olla ohjeet siitä, miten tilauksen voi lopettaa. Kilpailu- ja Kuluttajaviraston lakimiehen Katri Väänäsen mukaan tieto kuitenkin usein puuttuu. Mainosten lähettämisen voi kieltää ottamalla yhteyttä Giganttiin.

LUKIJAN KUVA

Mihin pilaantuneesta kahvista voi valittaa?

O

stin Lahden Sokoksesta 40 eurolla Kangarooskengät 11-vuotiaalle pojalleni. Kenkien pohjat kuluivat puhki 3 kuukaudessa.

Kun valitin asiasta, minulle vastattiin, että poikani on käyttänyt kenkiä väärin.

Vapaa-ajan kengät on Sokoksen mukaan tarkoitettu kevyeen käyttöön, eikä niiden ole tarkoitus kestää potkulautailua tai pallopelien pelaamista.

Mitä kenkien kuuluu kestää? Ei kai sporttisen näköisillä kengillä ole tarkoitus istua tietokonepelejä pelaamassa? Pitäisikö yrityksen korvata kengät?

Ostin S-marketista X-tra-kahvia. Kotiin päästyäni huomasin, että kahvi haisee tupakalta!

Aiemmin sama kahvi ei ole haissut. Vein paketin takaisin kauppaan. Myyjä sanoi, ettei hän voi asialle mitään. En saanut edes uutta pakettia tilalle. Saako liike toimia näin? Mihin voin valittaa asiasta?

VASTAUS Liike ei voi kieltäytyä korvaamasVASTAUS Yrityksen pitää korvata kengät, jos puhki kuluminen johtuu valmistusvirheestä. Johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu Itä-Uudenmaan maistraatista sanoo, että kengät saa puhki myös vääränlaisella käytöllä. ”Kuvan kenkä on kulunut vain päkiän kohdalta. Tämä viittaa siihen, että kenkä on ollut liian kovassa käytössä”, hän sanoo.

Jos kengissä on valmistusvirhe, pohja kuluu yleensä nopeasti mutta tasaisesti tai halkeaa tai irtoaa liitoksistaan. Vapaa-ajan kenkien tulee kestää ulkoilua ja kevyttä pallon potkimista. Potkulautailu sen sijaan voi olla kengille liian rajua. Potkulautailua varten kannattaa hankkia lautailuun tarkoitetut kengät.

Kysyjä voi valittaa kengistä kuluttaja­riita­ lautakuntaan, joka arvioi asiaa tarkemmin.

ta virheellistä tuotetta. Kahvin maku ja tuoksu voivat hieman vaihdella, mutta kahvin ei kuulu haista tupakalta. X-tra-merkkiä valmistuttavan SOK:n tuotelaatupäällikkö Laura Vettenranta pahoittelee tapahtunutta ja toteaa, että viallinen tuote olisi pitänyt korvata asiakkaalle jo kaupassa. Asiakas voi ottaa yhteyttä myös SOK:n kuluttajaneuvontaan. Pakkauksesta kannattaa ottaa ylös eränumero ja parasta ennen -päivä.

Tullin tuoteturvallisuuspäällikön Katri Hyysalon mukaan Tulli valvoo kahveja pistokokein, mutta niissä on harvoin huomauttamista. ”Vakavasta maku- tai hajuhaitasta voi olla yhteydessä myös oman kunnan elintarvikevalvontaan”, hän sanoo.

Palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen toimitus@kuluttaja.fi tai Kuluttaja, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki.

48

Kuluttaja

kirjeitä.indd 48

| Kirjeitä kuluttajilta

19.10.2014 16.43

kirjeitä kuluttajilta

Kauanko paikan pitää kestää?

Osa hammaslääkäreistä antaa hammaspaikoille 2 vuoden takuun. Se kuulostaa minusta lyhyeltä ajalta. Kuinka kauan paikan pitää pysyä suussa?

Kenelle voin valittaa, jos paikka irtoaa ennen aikojaan?

VASTAUS Palveluille ei ole säädetty laissa tiettyä takuuaikaa. Kestoikää arvioidaan tapauskohtaisesti. Asiakas voi ottaa yhteyttä hampaan paikanneeseen lääkäriin ja selvittää, miksi paikka on irronnut. Paikka voi irrota, jos hampaalla esimerkiksi puraisee jotain kovaa. Jos virhe on paikkaustyössä, hammaslääkärin tulee paikata hammas uudelleen maksutta. Johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu Itä-Uudenmaan maistraatista kehottaa tarvittaessa kysymään mielipidettä myös toiselta hammaslääkäriltä.

Jos paikkaus on tehty yksityisellä hammaslääkärillä, siitä voi valittaa kuluttajariitalautakuntaan.

Julkisella puolella tehdystä paikasta voi ottaa yhteyttä kunkin hoitolaitoksen potilasasiamieheen.

Mistä saa kunnon kyniä?

Rakastan kynää ja paperia, mutta vain, jos kynä on hyvä. Tavallisilla kuulakärkikynillä kirjoittaminen on välillä tuskastuttavaa.

Törmäsin ihanan kevyesti liukuvaan kynään ystäväni luona: kirjoittaminen sujui kuin leikki, ja väriä tuli paperille tasaisesti. Ystäväni kertoi saaneensa kynän työpaikaltaan, ja kyseessä on kuulemma mustekuulakynä. Miksei kuluttajille myydä kyniä, joilla on hyvä kirjoittaa? Miten mustekuulakynä eroaa kuulakärkikynästä?

VASTAUS Perinteisissä kuulakärkikynissä käytetään öljypohjaista mustetta, kun taas mustekuulakynissä käytetään juoksevampaa, vesipohjaista mustetta. Nestemäinen muste liukuu paperilla helpommin, eikä kynää tarvitse painaa.

Toimistotarvikkeita maahan tuovan Staplesin tuotepäällikön Jyrki Viertiön mukaan mustekuulakyniä saa nykyään myös tavallisista kirjakaupoista.

Halvan kertakäyttöisen kynän saa eurolla, kestävämpi mekanismikynä maksaa 3 euroa tai enemmän. Mustekuulakyniä valmistavat esimerkiksi Uni-Ball ja Paper Mate. ”Olen itse vasenkätinen ja minulle on tärkeää, ettei kynä sotke. Uni-Ballin Jet Stream kuivuu nopeiten”, Viertiö sanoo.

Mustekuulakyniä kutsutaan tuttavallisemmiwn myös rollereiksi. Viertiön mukaan hyvän rollerin saa alle 5 eurolla.

Miksei vispikerma vaahtoudu?

Olen innokas leipoja. Viimeksi, kun tein täyte­ kakkua, käytin kermana Flora 20 % Vispi -kasvi­ rasvavalmistetta. Kolmesta purkista vain yksi vatkautui kunnolla vaahdoksi. Loput jäivät liruksi, vaikka vatkasin melkein puoli tuntia. Kaikki purkit olivat samasta kaupasta ja samaa erää.

Säilytin kaikkia yön yli jääkaapissa.

Missä vika? Eikö kasvirasvavalmiste vatkaudu kuten oikea kerma?

VASTAUS Kasvisrasvavalmiste vaahtoutuu yhtä hyvin kuin oikeakin kerma. Vispikermanimellä myytävän tuotteen täytyy vispaantua.

Flora-tuotteita valmistavan Unileverin viestintäpäällikön Riitta Jantusen mukaan rasvan

määrällä on vaikutusta vaahdon koostumukseen. ”Rasvaisempi tuote vatkautuu kovemmaksi vaahdoksi ja pitää muotonsa paremmin kuin vähärasvainen.”

Vaahtoutumiseen vaikuttaa myös lämpötila.

Vähärasvaiset tuotteet vatkautuvat parhaiten kylminä. Ne kannattaa ottaa esille vasta juuri ennen vatkaamista. Jos kerma ehtii lämmetä pöydällä, se ei välttämättä enää vatkaudu.

keskustelua Suomen Energiayhtiö soitti minullekin ”Sähköä tropiikista” (Kuluttaja 6/2014) oli tärkeä ja kiinnostava juttu. Oma kokemukseni Suomen Energiayhtiön (SEY) toiminnasta on samankaltainen kuin artikkelissa kerrottiin.

SEY:ltä soitettiin minulle viime keväänä. Soittaja aloitti kertomalla, että SEY tekee yhteistyötä Helsingin Energian kanssa, mutta tarjoaa halvemman hinnan. Minun annettiin ymmärtää, että SEY on Helsingin Energia alihankkija. Pyysin tarjousta kirjallisena, ja myyjä lupasi lähettää paperit sähköpostitse.

Tivaamisen jälkeen selvisi, että kyseessä olisi sopimusluonnos.

Kerroin haluavani tarjouksen, en sopimusta, mutta soittaja kertoi lähettävänsä sopimusluonnoksen. Kun vaadin selkeää vastausta siihen, saanko tarjouksen, soittaja selitti SEY:n halvoista hinnoista ja pyysi yhteystietojani ja henkilötunnustani.

Tässä vaiheessa hiillyin niin, että lämäytin puhelimen kiinni.

Veljeni sattui olemaan vieressä ja totesi, että ei olisi tarvittu linjoja, jotta Utsjoki-Kevollakin olisi kuultu sanani. Vähänpä tiesin,

että äänen olisi pitänyt kantaa toiselle puolelle maapalloa!

On aivan posketonta, että EU-direktiivissä ei vaadita puhelimitse tehdyn sopimuksen vahvistusta kirjallisesti. Tämä jättää epäeettisesti toimiville firmoille huikean mahdollisuuden huijata kuluttajia.

Lukija Helsingistä

sella suomalaisista on D-vitamiinin puutos tai vakava puutos.

D-vitamiini on mielestämme suurinakin annoksina turvallinen käyttää. Laajimmat D-vitamiinin liikakäytön haitat ovat aiheutuneet maailmalla siitä, kun maitotuotteisiin on meijereissä lisätty virheellisesti jättimääriä D-vitamiinia.

D-vitamiini­mittauksia tarvitaan

Ilari Paakkari Farmakologian professori emeritus, Luustoliitto, Suomen Osteoporoosiyhdistys

Kirjoitus D-vitamiinimittauksella rahastamisesta (Kuluttaja 6/2014, sivu 44) oli tärkeä ja asiallinen, mutta mittauksia ei pidä tyrmätä.

Toisin kuin artikkelissa väitettiin, vakava D-vitamiinin puutos näkyy verinäytteestä.

Puutos on vakava, jos mitattu D-vitamiinin taso on alle 25 nmol/l. Luun pehmeneminen on D-vitamiinipuutteen seurausta.

Pehmenemistä ei varmuudella esiinny, jos D-vitamiinia on yli 75 nmol/l.

D-vitamiinin tarve vaihtelee paljon, ja sitä lisäävät muun muassa ylipaino, ikääntyminen, monet sairaudet ja lääkehoidot, raskaus ja imetys. Kolmannek-

Olli Simonen Erikoislääkäri, Suomen Osteoporoosiyhdistys

oikaisu Sähköautoilua käsittelevässä jutussa (Kuluttaja 6/2014, sivu 5) kerrottiin, että sähköautoista ei makseta autoveroa, tiemaksuja eikä pysäköintimaksuja, ja niillä saa ajaa bussikaistaa. Kyseiset sähköautoja koskevat edut ovat kuitenkin voimassa Norjassa, eivät Suomessa.

Kirjeitä kuluttajilta |

kirjeitä.indd 49

Kuluttaja

49

19.10.2014 16.43

musta lista Koonnut Tuomo Tamminen

Palstalla mainitut yritykset eivät ole maksaneet kuluttajariitalautakunnan suosittelemia korvauksia kuluttajille.

Ratkaisusuositukset ovat ajalta lokakuu 2011–maaliskuu 2012.

Pohjois-Helsingin Auto Oy, Helsinki

Auton jäähdytysnesteen merkkivalo syttyi pian sen jälkeen, kun auto oli huollettu. Asiakas lopetti ajamisen heti, kuten ohjekirjassa neuvottiin. Toisessa korjaamossa hän kuuli, että jäähdytysnestettä oli lisätty huollossa liian vähän. Asiakas vaati jäähdytys­nesteen lisäyksestä, sijaisauton kustannuksista, hotelliva­ rauksen perumisesta, mielipahasta, vaivannäöstä ja asiointikustannuksis­ ta yhteensä 280 euroa. Alkuperäisen huollon tehneen korjaamon mukaan jäähdytysnestettä oli hävinnyt säi­ liös­tä tavallista enemmän, eikä kyse ollut siksi huolimattomuudesta.

Lautakunta katsoi, että jäähdytysnestettä oli lisätty huollossa liian vähän. Kyseessä oli korjaamon virhe. Mielipaha ja vaivannäkö eivät lain mukaan oikeuta korvauksiin, eikä hotellivarauksen perumisesta ollut koitunut kustannuksia.

Korjaamon piti maksaa asiakkaalle 20 euroa puhelin- ja matkakuluista, 60 euroa sijaisauton vuokrasta sekä 25 euroa jäähdytysnesteen lisäämisestä.

EasyJet, Luton, Iso-Britannia

Matkustajien lento Helsingistä Parii­siin viivästyi yli 4 tuntia, koska koneessa haisi ennen lähtöä palaneelta. Matkustajat joutuivat käyt­ tämään myöhästymisen takia perillä taksia. He vaativat EU-asetuksen mu­ kaista vakiokorvausta ja 85:tä euroa taksikuluista. Lentoyhtiön mukaan vakiokorvaus olisi pitänyt maksaa vain, jos lento olisi peruuntunut. Tak­ sikulut olivat syntyneet vasta saapu­ misen jälkeen, minkä takia lentoyhtiö ei ollut mielestään niistä vastuussa.

50

Kuluttaja

mitä_ostin.indd 50

Lautakunnan mukaan matkustajilla oli oikeus 400 euron vakiokorvaukseen, koska lento oli viivästynyt yli 3 tuntia. Lentoyhtiön piti maksaa asiakkaille yhteensä 800 euroa. Taksikuluja yhtiön ei tarvinnut maksaa, koska matkustajat olivat päässeet sovittuun määränpäähän eli Pariisin lentokentälle ja koska viivästys oli johtunut lentoturvallisuuteen liittyvistä tarkastuksista.

Kuumailmapallo Fi Oy, Turku

Asiakkaat saivat lahjaksi kuumailmapallolennon. He eivät voineet käyttää lahjakorttia sen voimassa­ oloaikana, mutta yrityksen edustaja neuvoi, että kortin vanhenemispäivää voisi siirtää. Kun asiakkaat yrittivät tehdä näin, yritykseen ei saanut enää yhteyttä. Myöhemmin he pyysivät rahojen palauttamista, mutta yritys ei suostunut siihen, koska valitus tuli liian myöhään. Asiakkaat vaativat 380 euroa lahjakortista ja 100 euroa asian hoitamiseen käytetystä ajasta.

Vaatimukset on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Asiakkaat eivät silti menettäneet oikeutta vaatia rahoja takaisin, koska yritykseen ei ollut saanut yhteyttä. Oman ajan kuluminen ei oikeuta korvauksiin.

Yrityksen piti maksaa asiakkaille 380 euroa.

Pekan Rysä Oy, Jyväskylä

Asiakkaan pyörän keväthuolto pitkittyi. Vajaan kuukauden päästä hän haki pyöränsä pois liikkeestä. Siitä oli silloin vasta irrotettu joitakin osia. Pu­ helimessa asiakas oli suostunut mak­ samaan 8 euroa pyörän säilytyksestä, mutta liikkeessä häneltä laskutettiin

100 euroa, koska uusia osia oli ehditty tilata. Asiakas oli valmis maksamaan osien irrottamiseen käytetystä ajasta ja vaati yritystä palauttamaan vain 82,50 euroa. Yritys ei reagoinut lauta­ kunnan vastauspyyntöön.

Asiakkaan vaatimus oli perusteltu. Huoltoa ei tehty sovitussa ajassa, eikä asiakas saanut varaosia. Yritys ei myöskään pitänyt puhelimessa tehtyä sopimusta.

Yrityksen piti palauttaa 82,50 euroa.

Tmi Mika Järviö,Turku

Asiakas pyysi korjaamoa selvittämään autossaan olleen vian.

Kor­jaus ei onnistunut, mutta kor­ jaamo laskutti 1 376 euroa, joista asiakas ehti maksaa 660 euroa.

Korjaamo laskutti useista varaosista, joiden tarpeellisuudesta ei asiakkaan mielestä ollut varmuutta. Asiakas vaati varaosista ja kuluneesta ajasta yhteensä 1 589 euron korvausta.

Korjaamon mukaan asiakas tiesi, että vika ei välttämättä ollut korjattavissa.

Kaikki työvaiheet ja osat oli liikkeen mukaan hyväksytetty asiakkaalla.

Lautakunnan mukaan korjauksesta ei ollut hyötyä asiakkaalle, eikä korjaamo osoittanut, että työ olisi tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Korjaamon piti palauttaa asiakkaan maksamat 660 euroa ja korvata asiakkaan hankkima 213 euron varaosa sekä luopua omista vaatimuksistaan.

Kallion Autohuolto, Helsinki

Asiakkaan autossa oli vikoja, joita korjaamo ei asiakkaan mukaan ollut onnistunut korjaamaan.

Maksettavaa tuli silti 818 euroa, vaikka hinta-arvio oli ollut 170­–300 euroa. Lisäksi asiakas sai pysäköinti­ virhemaksun huollon aikana. Asiakas vaati 562 euron hyvitystä. Korjaamo oli valmis maksamaan pysäköinti­ virhemaksun, mutta kiisti muut vaa­ timukset. Sen mukaan hintatieto oli puutteellisin tiedoin annettu arvio.

Lautakunnan mukaan korjaamo ei ollut tehnyt virheitä korjaus­

työssä, mutta hinta-arvio olisi saanut ylittyä korkeintaan 15 prosentilla. Näin ollen korjaus olisi saanut maksaa korkeintaan 345 euroa. Korjaamon piti maksaa tuon summan ja maksetun summan erotus, eli 473 euroa, sekä 40 euron pysäköinti­virhemaksu.

Helsingin Tieto­tekniikka­ palvelut / Micro Sail Oy, Helsinki

Asiakkaan tietokoneesta hajosi takuu­aikana kaksi kovalevyä.

Myyjä postitti uudet levyt, mutta asiakkaan matkan aikana paketin säilytysaika meni umpeen ja levyt lähetettiin postista takaisin myyjälle.

Paluumatkalla paketti katosi. Asiakas vaati myyjältä, Itellalta ja kovale­ vyjen maahantuojalta 100 euroa korvausta kadonneista kovalevyis­ tä. Myyjä ei reagoinut lautakunnan vastaus­pyyntöön.

Lautakunnan mukaan Posti kadotti kovalevyt, mutta vastuu tavaran katoamisesta oli myyjällä, koska pakettia ei ollut ehditty luovuttaa asiakkaalle.

Myyjän ja Itellan oli yhdessä maksettava asiakkaalle kadonneiden levyjen hinta 100 euroa tai toimitettava hänelle uudet, vastaavat levyt. Itellan osuus korvauksista oli postipalvelulain mukaan 25 euroa.

Maahantuojalla ei ollut osuutta asiaan.

DR. J.A. Keksinnöt Oy / Royal Dent, Helsinki

Asiakas varasi sunnuntaina hammaslääkäriltä ajan kovien kipujen takia. Hoidon jälkeen hän sai 1 245 euron laskun useista toimenpiteistä.

Asiakas vaati 500 euron hinnanalen­ nusta, koska hammaslääkärin olisi pi­ tänyt suositella kalliiseen päivystys­ aikaan tehtäväksi vain kivun poistoon liittyviä toimenpiteitä. Hammaslää­ käri ei reagoinut lautakunnan vas­ tauspyyntöön.

Lautakunnan mukaan hammaslääkärin piti maksaa hinnanalennuksena 500 euroa.

| Musta lista

20.10.2014 15.10

mitä ostin Teksti Maria Mustranta Kuva Laura Oja

”Laatikkopyörä korvasi auton.”

Sanna Stellan, näyttelijä: ”Hankimme

viisi vuotta sitten nettikaupasta sähköavusteisen laatikkopyörän. Pyörä maksoi 3 000 euroa.” ”Ostos tuntui vähän luksukselta. Mietin, oliko järkeä käyttää niin valtava summa pyörään. Varsinkin mietin, oliko mieltä maksaa 1 000 euroa enemmän sähköavusteisuudesta. Ajattelin, että tämä on joku miesten juttu, että piuhat pitää olla.” ”Pyörä osoittautui kuitenkin loisto-ostokseksi.

Se on maksanut itsensä moneen kertaan takaisin, koska se on korvannut ison osan auton käytöstä. Hoidan sillä kaikki kauppareissut ja vien lapset hoitoon. Sillä on joskus kuskattu työkavereita lounaallekin.”

”Koska sähköstä saa tarvittaessa lisävoimaa, pyörällä saa kuljetettua isojakin kuormia. Laatikko kestää sadan kilon painon.” ”Pyörä on myös toiminut moitteettomasti. Tutkimme asiaa paljon ennen ostamista. Päädyimme tanskalaiseen merkkiin, joka on ollut alalla pitkään.” 

Suosin: ”Kirppiksiä ja tuotteita, joiden alkuperän tiedän ja jotka pystyn jäljittämään mahdollisimman harvan välikäden päähän.”

Vältän: ”Huonolaatuista krääsää, joka on tehty kestämään vain lyhyen ajan.”

Mitä ostin? |

mitä_ostin.indd 51

Kuluttaja

51

20.10.2014 15.10

KULUTTAJA Tutkii, testaa ja puolustaa.

n

Ensi numerossa: TESTIT

11 LÄMPÖ­

KERRASTOA TESTISSÄ

VUODEN TESTIMENESTYJÄT LÄMPÖKERRASTOT PARHAAT KAMERAT

TUTKIMUKSET

GRAAVI- JA KYLMÄSAVULOHI TABLETTIEN VALMISTUKSEN EETTISYYS

Kuluttaja 8/2014 ilmestyy 10.12.

Tämä on Kuluttaja

Suomen ainoa kuluttaja-asioiden erikoislehti. Lehti on ilmestynyt Kuluttajatietoa-nimellä vuodesta 1967 ja Kuluttaja-nimellä vuodesta 1993. Kuluttajaa julkaisi aiemmin Kuluttajavirasto ja nyt sitä julkai­ see Kuluttajaliiton perustama Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys. Yhdistyksen ainoana tavoitteena on tuottaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa kuluttajille.

Testaamme Teemme testit

täysin itsenäisesti. Ostamme tuotteet kaupoista tavallisten kuluttajien tavoin, emmekä ota niitä testattavaksi yrityksiltä. Tämän vuoksi uskallamme kertoa asiat täsmälleen niin kuin ne ovat.

Testaamme tuotteet puolueettomissa laboratorioissa. Testimme ovat tiukkoja: esimerkiksi lamppuja naksutellaan päälle ja pois päältä 30 000 kertaa. Testaam­me myös suuria kodinkoneita.

Tutkimme Vertailemme

tuotteiden ja palvelujen hintoja, laatua ja valmistuksen eettisyyttä. Nojaamme artikkeleissamme aina uusimpaan tutkimustietoon ja luotettaviin asiantuntijoihin, emme humpuukin.

Julkaisemme testien ja vertailujen tulokset puolueettomassa Kuluttaja-lehdessä ja testitulokset myös Kuluttaja.fissä. Emme julkaise mainoksia tai kritiikittömiä tuote-esittelyjä.

Puolustamme Autamme

sinua tuntemaan oikeutesi ja pitämään puolesi. Kerromme huijauksista, harhaanjohtavista mainoksista ja vaarallisista tuotteista. Annamme selkeät ohjeet siitä, miten voit suojata itseäsi, rahojasi ja perhettäsi.

Puolustamme myös heikom­ pien oikeuksia. Kerromme lapsityövoiman käytöstä ja työntekijöiden oloista ympäri maailmaa. Näin voit tehdä kestäviä valintoja asioissa, joilla on oikeasti väliä.

Testipankki sisältää yli 250 testiä: Kuluttaja.fi

kirjeitä.indd 50

20.10.2014 15.13