Pääkirjoitus

Huh, mikä huhtikuu. Suomen pisin wappukin menee ohi kuin hujauksessa, kun tekemistä on niin paljon. Eikö jo vanhan kansan sanonta sen kerro; aika menee nopeasti silloin kun on kivaa. Nyt on wappuaktiviteetit jääneet taakse; niin Marathon Monday, kuin toogasitsit ja fuksien wappukaste on suoritettu, ja tällä hetkellä ei Skinnarilassa vaellakaan hetkeen kylterifukseja, vaan pelkästään pesunkestäviä kyltereitä. Vaikka vesi saattoikin olla vain 2 asteista vappuaattona, menivät fuksit rohkeasti laskemaan vanhempien opiskelijoiden kannustamina. Wapun myötä on päätökseen tullut myös oma, kolmas opiskeluvuosi Skinnarilassa. Tämä vuosi on tuntunut ehkä eniten normaalilta; keväällä päästiin tekemään ja oikeasti elämään sitä kauan kaivattua opiskelijaelämää, ja se on kyllä todella ollut kaiken sen odotuksen arvoista. Ensi syksynä mennään taas, ja sitä en malta odottaa! Nyt on jo lähes kaikkien aika kirmata kesälaitumille (tai sitten kesätyön pariin) ja palata koulunpenkille vasta syksyn tullen. Erilaisia kesäsuunnitelmia voi olla monenlaisia; toinen on saanut ekan oman alan kesätyöpaikan, toinen palaa tuttuun työpaikkaan edelliseltä kesältä. Joku päätti pitää tämän kesän lomana itselleen, tai kesätyöhaku vain unohtui kaikessa kiireessä. Yksi taas haluaa keskittyä opintoihin ja kirjoittaakin vaikka kandin kesän aikana. Kuudes on päättänyt laittaa kesään kaiken tämän. Huolimatta siitä mitä suunnitelmia tarkalleen itse kullakin on, ei pidä ottaa liikaa stressiä kesästään. Nautitaan nyt näistä kuukausista ja syksyllä Skinnarila kutsuu jälleen meitä kaikkia! Silloin saamme taas toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi ja näyttää heille, millaista on kuulua Suomen parhaaseen opiskelijayhteisöön!

Nauttikaa kesästä! Katri Seppäläinen Päätoimittaja