Kyylef 02/2008

T

pääkirjoitus

ervehdys kaikille! Wappu on tullut jälleen luoksemme ja hiljalleen valmistaudumme kesään niin Skinnarilassa kuin muuallakin Suomessa.

Takana alkaa olla joillekin ensimmäinen ja joillekin n+1:n vuosi LTY:n seurueessa, ja olkoon niitä opintopisteitä taikka opiskeluvuosia taskussa miten monta tahansa, jokainen ottakoot osaa vapun viettoon teekkari- ja kylteriyhteisöissä.

saattamiseksi.

Aikanaan, kun alamme järjestää vapaa-ajan viettoja kansainvälisissä merkeissä, kannattaa jokaisen tulla avoimin mielin mukaan.

Lopuksi suuret onnentoivotukset uusille Enklaavin ja teekkareiden tutoreille!

Hyvää Wappua ja tulevaa kesää sekä jaksamista niihin viimeisiin tentteihin kaikille!

Wapun viettoon osallistuu myös yliopistomme kirjavin porukka, nimittäin vaihto-opiskelijat.

Vaihtarit ympäri maailmaa saapuvat vuosittain luoksemme rikastuttamaan itseään Suomella sekä akateemisella tiedolla kauppatieteiden ja tekniikan saralla. Mitä sitten me saammekaan heiltä?

Viimeisen vuoden aikana minulla ja hyvin monilla muilla Suomen sankareilla on ollut ilo tutustua useampaankin koulumme käytävillä pyörivistä ja kirjaston tietokoneet miehittävistä vaihtareista. Heidän kanssaan ei pelkästään kielitaito ole kehittynyt: kulttuurituntemukseni ja kanssakäyminen ulkomaalaisten kanssa on parantunut huomattavasti viime aikoina.

Usein vaihtareita voi käyttää hyödyksi myös ei pelkästään asioiden oppimisen suhteen vaan myös seurana vapaa-ajalla. Harvalla heistä on iltaisin muuta tekemistä täällä kuin tutustua uusiin ihmisiin erilaisien aktiviteettien merkeissä. Suosittelen kaikkia käyttämään tätä ystävällisyyttä ja avoimuutta tunnontuskitta hyödyksi ystävyyksiä solmien.

Enklaavi on päättänyt alkaa toimia avustavana siltana enklaavilaisten ja vaihtareiden yhteen

Riku Rastas Päätoimittaja kyylef@enklaavi.fi

KYYLEF 3

Tones ponnahtaa 30 Molly musiikkimaailmaan Skinnarilasta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden kiltalehti

Toimitus Päätoimittaja Riku Rastas kyylef@enklaavi.fi

Taitto ja ulkoasu Riku Rastas

Avustavat toimittajat

10

ON WAPPU! Opiskelijoille tärkein juhla on taas täällä. Katso wapun ohjelma ja lähde mukaan rientoihin!

Maria Pulsa Tuomas Riihimäki Teemu Rastas Susanna Sirviö Kiitokset kaikille avustaneille!

Erityiskiitos Antto Virkajärvelle.

Ilmestyy 4 numeroa vuodessa 1 FuksiKyylef 1 YritysKyylef 1 AbiKyylef

Julkaisija Enklaavi ry PL 20 53850 Lappeenranta enklaavi@lut.fi www.enklaavi.fi Paino Lappeeenrannan Kirjapaino Oy Painos: 400 kpl

42

Lappeenrannan kylterit käyvät vaihdossa jopa maailman toisella puolella, josta tämäkin otos on peräisin. Kaksi vaihtarityttöämme kertovat kuulumisistaan.

Anna palautetta: www.enklaavi.fi kyylef@enklaavi.fi

KYYLEF 5

”Iiro on pitkä hoikka poika, jolla on keskiruskeat hiukset ja siniset nauravat, veikeät silmät. Hän on 133 cm pitkä ja painaa 27 kg. Olemukseltaan hän on reipas, iloinen poika.

Pukeutuu siististi, useimmiten farkut, T-paita tai collegepusero ja lippalakki. Iiro on rauhallinen, oikeudenmukainen, mutta kokiessaan vääryyttä suuttuu kyllä ja pitää oman puolensa. Iiro osaa myös mököttää.”

Niin juuri. Tunnustan, olen ollut tutkimuskohteena. Olen koeputkilapsi.

Sain kyseisen lopputyön käsiini pari kuukautta sitten. Se tehtiin minusta tarhaikäisenä. Kuinka voi olla mahdollista, että jo 6-vuotiaasta voi nähdä hänen tulevaisuuden käyttäytymisen ja ajatusmaailman. Toinen ihmettelyn aihe, ehkä enemmänkin ystävilleni on, että oikeasti olen ollut pieni, enkä ole syntynyt yli 190-senttisenä.

Ihminen pyrkii muuttumaan ja olen monen suusta kuullut, myös omastani, että en ole enää se sama hulttio, joka olin kaikkitietävänä yläasteikäisenä. Tutkimustulokset kuitenkin

väittävät toista ja toteavat ihmisen muuttumattomaksi olioksi, poislukien vahvat elämän kokemukset. Olet siis sama henkilö, joka olit jo tarhaikäisenä, korkeintaan mieltymykset ovat ehkä muuttuneet ”aikuismaisempaan” suuntaan. Ilmeisesti olen elänyt tylsää elämää ja minulla ei ole ns. vahvoja kokemuksia, koska allekirjoitan tutkimustulokset. Olen ikuinen pentu ja rakastan keppostelua ja vilpittömään mieleen vetoamista. Onneksi jäynäkisa on aloitettu ja saan toteuttaa itseäni jossain määrin ja saada siitä tyydytystä naurun, ja ehkä itkunkin “Olet siis sama henkilö, muodossa.

joka olit jo tarhaikäisenä, korkeintaan mieltymykset ovat ehkä muuttuneet ”aikuismaisempaan” suuntaan”

Entä tulevaisuudessa?

Muutunko jäykäksi työmuurahaiseksi? Mitä sanotaan siinä vaiheessa, kun on siirrytty työelämään ja opiskeluaika muistuu mieleen vain suurena opintolainana. Olenko silloin aikuinen ja leikki-ikä on vain sanahelinää. Toivottavasti ei! Tämän vuoksi haluankin nauttia jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen päivä, ja nauraa itseni pitkäikäiseksi.

Wappu lähestyy ja kalenteri täyttyy tapahtumista, joita ei vaan voi jättää väliin. Finnhits, Willimiehen Wipellys, saunayö, Teekkari Speksi, fuksitehtävät, KruisinKi, kaste, piknik ja mitä näitä nyt olikaan. Hups, taisinpa merkata kaikki 16 päivää kalenteriin. Kaikki Wapun tapahtumat ovat hienoja ja mikä hienointa – erilaisia.

Olotila saattaa olla hieman sekava näiden päivien aikana ja joka paikkaan on kerittävä. Onneksi kesällä saa sitten maata töissä ja puurtaa vapaa-ajalla illasta aamuun.

Niinpä. Kevät on jo rinnassa ja sisällä kuohuu suuri halu päästä kirmaamaan luonnonlapsena pelloille ja nauttia auringon hellästä kosketuksesta. Ajatukset ovat täysin jo kesälomalla, mutta viimeinen tsemppaus on tehtävä. Tämän jälkeen siirtykäämme hyvin mielin ansaituille kesälaitumille lataamaan akkuja, että palaisimme virkein ja jekuttelevin mielin aiheuttamaan hämmennystä uusien fuksien parissa.

Tsemppiä viimeisiin rutistuksiin ja lapsenmielistä kesää kaikille!:)

Aurinkoisin terveisin, Tomi Pyrhönen Puheenjohtaja pj@enklaavi.fi 040 735 0400

KYYLEF 6

Kuva: Markus Siivola

Tarkempi Wapun ohjelma lรถytyy sivuilta 13-14

KYYLEF 7

NEON CREW CAPTAIN JOHANNA NOREILA SEKÄ PUHEENJOHTAJA TOMI PYRHÖNEN ESITTELIVÄT NEON CREW:N IDEAA ASIASTA KIINNOSTUNEILLE.

Nyt on sitten saatu virallisesti käynnistettyä uusi mahtava hanke nimeltään Neon Crew.

Ensi tapaamisemme oli torstaina 3.4., ja osallistujiakin oli kiitettävästi. Oli hauska ja suuri ilo nähdä, että ihmisiä todella kiinnostaa mitä ja miten tapahtumia järjestetään.

Ensimmäinen rupeamamme on After Race 27.4. Wappuviikoilla. Tapahtuma järjestetään kellarissa ja tavoitteena on järjestää kaikkien aikojen huikeimmat jatkot.

KYYLEF 8

Tapaamisessamme keskustelimme mm. myös haalarimainosten myymisessä tehdyistä muutoksista.

Kuten monet tietävät, ei mainospaikkojen myynti esimerkiksi viime vuonna kerännyt sankoin joukoin innokkaita myyntihenkilöitä, ja päädyimmekin lopulta siihen, että hienosta työstä on ansaittava myös palkinto. Siispä nykyään jokaisesta myydystä mainospaikasta saa itselleen 10 prosentin provikan erilaisten

lahjakorttien muodossa.

Mukaan mahtuu aina (nyt ja tulevaisuudessa) innokkaita organisaattoreita ja ideanikkareita, joten ottakaahan yhteyttä Neon Crew kapteeniin osoitteeseen fuksivastaava@enklaavi.fi

Wappu-pulahdusta odotellen,

Johanna ”Johku” Noreila, Neon Crew Captain, at your service!

KICK OFF KERÄSI PÄÄOSIN NUORIA KYLTEREITÄ PAIKALLE.

3.4.2008 Probba, hailing from Mikkeli as some of you might know, is currently on its well earned Spring Break. But when we return back to school we are faced with a half empty school and a very busy week ahead of us.

With our second-year students working on their thesis’, half of our student body of around 200 students is scattered somewhere, nose permanently stuck on computer screens. That leaves only us first Probba se aina edustaa year babas* and our exchange niin kauniisti. Keskellä students to wander the halls of our school. The rest of us will alhaalla Reetta Hartikainen. be kept busy by the upcoming Mikkeli Road Trip on April 8th.

One should expect wild partying, local tourist attractions (read bars) and obscene amounts of alcohol (our Freeriders did not sent a guy to Tallinn just for fun and games).

To recover from the most likely raucous events of Tuesday, Probba will hit Helsinki and take part on the annual Hukkaputki on the following Thursday. To be in the best possible shape on Thursday, Probba Board recommends all Road Trip participants planning on attending Third Round to drink through Wednesday (it won’t hurt to postpone the hangover by couple of days).

And of course, to maintain the fragile balance of school and free time activities Probba will also be represented by a rather large number of babas on the Finanssi’s VVV-Cruise. For all Enklaavi members attending VVV-Cruise; it isn’t that difficult to spot someone from Probba as they are loud, drunk and widely known by the name of ‘the crazy people from Mikkeli’(no need to ask names, ‘cause most likely they won’t remember your TOGA! TOGA! TOGA! name at the end of the day).

After this, HSE Mikkeli will return to its normal routine of hard studying and even harder partying, while constantly keeping its fingers crossed for the re-opening of our beloved Pentti Bar. After all it’s the only place we are allowed to have our outrageous parties.

Hopefully we will get a chance to get to know more of Lappeenranta’s finest, Enklaavi, for there’s nothing better than a good Kylteri get-together.

“...HSE Mikkeli will return to its normal routine of hard studying and even harder partying...”

Greetings from Mikkeli, Reetta Hartikainen, Editor-in-Chief

KYYLEF 9

Kuvat: Markus Siivola

Opiskelijoiden,

työväen ja kevään juhla Wappu on jälleen täällä ilahduttamassa sekä meitä kyltereitä että teekkareita. Perinteen mukaisesti Skinnarilassa wapun vietto alkaa turvallisen aikaisin eli 16.4. keskiviikkona puolilta päivin.

Avaushuuto on varmaankin kuultu jo tämän lehden ilmestyessä, mutta vielä jokainen ehtii ottaa osaa LTY:n vuoden suurimpaan juhlaan.

Wappuun kuuluu muutamia asioita mainitakseni ilo, wappulehti Hässi, grillaus, virvokkeet, keväinen aurinko ja päivittäiset tapahtumat, joista jokainen löytänee itselleen jotain viimeisten lukukauden hetkien piristeeksi. Varsinkin fuksien kannattaa ottaa toden teolla osaa wapun rientoihin, sillä ensimmäisen wappunsa yliopistollamme kokee ei-ehkä-niin-yllättäen vain kerran.

KYYLEF 10

Vappupiknik 1.5. on Wapun lopullinen huipennus, johon kuuluu ravinto sekä ystävät.

Kaikki fuksikasteen kokeneet muistavat sen lopun elämäänsä. Mikä olisikaan ihanampaa kuin kurkipatsaan lakituksen jälkeinen kastautuminen keväiseen Saimaaseen? Kun tämän jälkeen tempaistaan vielä yo-lakkiin kokardi koristamaan kylterijuhlijaa, nousee ilo potenssiin kolme.

Yli kaksi viikkoa kestävä wappu pitää sisällään lukuisia erilaisia tapahtumia. On logojen maalausta, FinnHitsiä, krokotiili Genan syntymäpäivä ja mäkiautoiluakin.

Toiminta ei lopu kesken, ja rauhallisempina päivinä voi itseään viihdyttää vaikka grillailemalla wappunotskilla. Haalarit kuuluvat olennaisesti wappuun, joten Skinnarila on lähiaikoina hyvin värikäs, toivottavasti ei vähiten neonkeltainen.

Sammakkomiehet pelastavat kyllä kaikki pulaan joutuvat fuksinorpat.

Wappu huipentuu toukokuun ensimmäisen päivän wappupiknikillä, jolloin sataman läheisyydessä Linnoituksen valleilla opiskelijakansa viettää rauhallista, toivottavasti hyvin kesäistä päivää ruoan, juoman ja ystävien kera. Tällöin myös vuoden fuksit palkitaan erinomaisuudestaan, ja muillekin on luvassa kaikkea kivaa, kuten Enklaavin hallituksen ylläpitämän letunpaistopisteen anti.

Myöskään kurjet eivät tänäkään wappuna jää ilman lakkiaan.

Lisätietoa wapusta saa kysymällä tutoriltaan, ystäviltään sekä vanhemmilta tieteenharjoittajilta.

Seuraavan aukeaman wapun aikataulu selkeyttää myös paljon asioita. Tärkeintä on kuitenkin pitää mieli korkealla ja keväisenä, iloitkaamme pitkästä, Suomen pisimmästä wapustamme.

“...logojen maalausta, FinnHitsiä, krokotiili Genan syntymäpäivä ja mäkiautoiluakin...”

Nähdään kaikkialla!

Lisätietoa wapusta saa myös sivuilta www.ltky.fi

Lähes samat logot, uudet värikerrokset.

KYYLEF 11

16.4.-25.4.

KYYLEF 12

26.4.-3.5.

KYYLEF KYYLEF 13

KYYLEF 14

Vaikka ajatuksesi olisivatkin jo Wapun riennoissa, HUOMIO! Muistathan IAET-kassan!

V

oit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta liittymällä SEFEn kautta IAET-kassaan, eli insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien työttömyyskassaan.

Sinulla on vakuutukset esim. asunnollesi ja irtaimistollesi - miksi et ottaisi vakuutusta myös työttömyytesi varalle? Moni on tuudittautunut siihen, että tulevaisuus näyttää valoisalta, tai ettei asia ole muka vielä ajankohtainen, mutta joutunut katumaan jälkikäteen ettei liittynyt työttömyyskassaan aiemmin.

Toimi siis heti!

IAET-kassaan kannattaa liittyä mahdollisimman pian jo opiskeluaikana, jotta voit saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos et löytäisikään työpaikkaa heti valmistumisesi jälkeen.

Liittyä voit osoitteessa www.sefe.fi/ jasensivut lisäämällä kassan jäsenyyden omiin tietoihisi (palvelut –välilehdelle). Jäsensivuille pääset kirjautumaan jäsentunnisteellasi, jonka löydät esimerkiksi sinulle syksyllä postitetusta rekisteriotteesta, tai saat sen kysymällä osoitteesta: carita.erkkila@sefe.fi. Lasku tulee pian liittymisen jälkeen kotiisi, ja jatkossa vuosittain helmi-maaliskuussa.

Valmistumisesi jälkeen voit tietenkin jatkaa samaa vakuutusta ekonomijäsenyyden kautta.

Lisätietoja kassasta saat SEFEstä Susanna Rintalalta (susanna.rintala@sefe.fi) ja minuun voit tietenkin aina ottaa yhteyttä, kun SEFEasiat askarruttavat.

Hauskaa Wappua ja oikein hyvää kesää!

Terkuin,

Kyllisi Tanja

Voit kerätä työttömyyspäivärahaan oikeuttavat 43 työssäoloviikkoa kesätöillä jopa jo kolmessa kesässä. (Samoin opintojen ohessa tehtävät työt kerryttävät ko. aikaa, mikäli työskentelet vähintään 18 h/vko.) Kun valmistuessasi täytät työssäoloehdon, saat työttömyyden kohdatessa huomattavasti parempaa päivärahaa kuin kassaan kuulumaton.

Osoitteesta www.iaet.fi löydät päivärahalaskurin, jolla voit itse laskea päivärahan omien tulojesi mukaan.

Liittyminen: IAET-kassan jäsenyys maksaa vain 45 euroa vuodessa (vuonna 2008), joten se on edullinen vakuutus työttömyyden varalle ja toimeentulosi turvaksi. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.

Liittymishetkellä on oltava työsuhteessa, mutta liittyminen kannattaa tehdä saman tien töiden alkaessa (lue: ekana työpäivänä), jotta työssäoloviikot alkavat heti kertyä.

Tanja Haapasalo kylteriyhdyshenkilö Suomen Ekonomiliitto SEFE ry Lappeenrannan teknillinen yliopisto puh. 050-3012664 tanja.haapasalo@sefe.fi

“IAET-kassaan kannattaa liittyä mahdollisimman pian jo opiskeluaikana...”

KYYLEF 15 KYYLEF15

Nordean Nelikko Enklaavin kumppani Nordea on kaikille varmasti tuttu pankki. Ja kuten kaikki kylterit tietävät, tarjoaa pankkimaailma laajan kavalkaadin erilaisia työmahdollisuuksia kauppatieteiden kandidaateille sekä maistereille. Nyt pääsemmekin raottamaan ovea Nordean taloon ja tutustumaan neljään nuoren nordealaiseen, joilla takataskussa pilkottaa KTM:n paperit. Ehkäpä jotkut meistä löytävät itsensä heidän paikaltaan tulevaisuudessa?

Aleksi Wiberg, sijoitusasiantuntija Kouvolassa asuva Wiberg valmistui viime lokakuussa opinahjostamme pääaineenaan laskentatoimi. Alun perin tuotantotaloutta lukemaan tullut nykyinen ekonomi löysi tiensä tiedekuntaamme opiskelujen aikana. Kauppatieteiden tarjonta nuorelle älykkäälle miehelle tuntui lopulta mielenkiintoisemmalta vaihtoehdolta kuin tekniikan puoli.

Työpaikan Nordealta Wiberg sai suoraan koulun penkiltä tulleena.

Aikaisempaa kokemusta pankissa työskentelystä hänellä ei ollut, työkokemus rajoittui kesätöihin mm.

Tullihallituksen leivissä.

Nykyistä pestiään Wiberg kuvailee seuraavasti: ”Sijoitusasiantuntijana tapaan pääsääntöisesti vaativia asiakkaita. Tehtävänä on luoda asiakkaalle sellainen säästämisen ja sijoittamisen tuotteiden yhdistelmä, joka vastaa hänen tarpeitaan.

Lisäksi sijoitusasiantuntija tukee samalla vaativien säästämisen ja sijoittamisen tuotteiden myyntiä”.

ENKLAAVI 16 KYYLEF 16

Rahoitusta ja laskentatoimea sivuaineinaan lukenut nordealainen kokee saaneensa opintokokonaisuudestaan vahvan teoriatietämyksen tukemaan nykyistä työtään. Lisäksi tarvitaan henkilökohtaista kiinnostusta sijoittamisen maailmaan, hiukkanen diplomaattisia taitoja ja riittävästi hienotunteisuutta.

Sosiaaliset- ja markkinointitaidot ovat myös oivia ässiä hihassa sijoitusasiantuntijaksi pyrkiville.

Sijoittamisen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, ja siksi Wiberg näkee tulevaisuutensa kirkkaana. Ura voi edetä nykyisestä tilanteesta esimerkiksi yksityispankkipuolelle sijoitusjohtajaksi tai esimerkiksi erilaisiin esimiestehtäviin.

Pia Iivonen, konttorinjohtaja Pia Iivonen on myös LTY:n kasvatteja, hankintatoimen puolelta. Reilu kolmekymppinen konttorinjohtaja asuu tätä nykyä perheensä kanssa Hollolassa. Tie Nordeaan avautui esimiesharjoittelijoille tarkoitetun Trainee-ohjelman kautta.

Aikaisempaan työkokemukseen kuului vino pino pestejä eri yrityksissä.

Trainee-ohjelman jälkeen paikka Nordeasta löytyi keskisuurten yritysasiakkaiden kanssa toimivasta Helsingin Yrityspankista, jossa Iivonen työskenteli asiakasvastuullisena apulaisjohtajana noin kolmen vuoden verran.. ”Konttorinjohtaja vastaa omasta yksiköstään kokonaisuudessaan ja raportoi aluejohtajalle. Minulla on kolme konttoria Päijät-Hämeen alueella: Vääksy, Padasjoki ja Kuhmoinen.

Työhöni kuuluu myynninjohtamista, HR-asioita, asiakastapaamisia, markkinointia yms. yms., eli erittäin kyseessä on erittäin monipuolinen työ”.

koulutuksena. Hän painottaa sitä, että jokaisessa työtehtävässä varsinaiset erikoisosaamiset opitaan sitten työtä tehdessä. Tietotekniikkaa ja yritysjuridiikkaa sivuaineinaan lukenut Iivonen pitää konttorinjohtajan tärkeinä ominaisuuksina aktiivisuutta sekä halua toimia hyvin monipuolisessa työssä. Työstä saa hyvän yleiskuvan vähittäispankkitoiminnasta sekä arvokasta esimieskokemusta.

Pia Iivonen pitää LTY:tä loistavana valintana kylterille ja pitää kauppatieteiden maisterin tutkintoa hyvin yleispätevänä

KYYLEF 17

ENKLAAVI 17

lähtien hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä, kuten asiantuntijajohtajana tuotevastuun ja pohjoismaisten kehitysprojektien parissa.

Nykyistä pestiään yksikönjohtaja kuvailee seuraavasti: ”työtehtäviin Nordic Banking Planning & Control –yksikössä Suomessa kuuluu tulosyksiköiden sekä henkilöettä yritysasiakasliiketoimintojen taloudellinen suunnittelu, tavoiteasetanta ja seuranta sekä raportoinnin ja suoritusarvioinnin kehittäminen.

Planning & Control –yksikkö toimii Suomen Nordic Bankingin, liiketoimintaalue, joka vastaa käytännössä asiakasliiketoiminnoista (=konttoriverkoston), ylimmän johdon taloudellisena neuvonantajana.

Työtehtävät sisältävät paitsi kahdeksan asiantuntijan kokoisen yksikön vetovastuun, niin myös business controllerin tehtäviä.

Tehtävät kattavat kaikkea mahdollista lisätuottolähteiden etsimisestä kustannusten hallintaan.

Ihan käytännön tasolla työtehtäviä voisi kuvailla siten, että ne vaihtelevat strategisen tason hankkeiden jalkauttamisesta yksittäisen laskun kohdistumisesta päättämiseen tai konttoreiden tulos- ja myyntiseurannan parantamiseen”.

Mikko Mörsäri, yksikönjohtaja (Planning & Control, Nordic Banking)

Kansantaloustiedettä (eli LTY:n tapauksessa strategiatutkimusta) pääaineenaan lukenut Mörsäri pitää pääainettaan hyvänä pohjana pankkimaailmassa toimimiselle ja talousasioiden Turun kauppakorkeakoulun vuosina ’96-’00 kokonaisuuksien käsittämiselle. Laskentatoimi ja käynyt Mikko Mörsäri kasvoi 19-vuotiaaksi asti kauppaoikeus sivuaineina auttavat merkittävästi Lappeenrannassa. Nykyisin perheensä kanssa Vantaalla asuva Mörsäri päätyi pärjäämistä jokapäiväisissä aikanaan kylteriksi monen töissä.

Mikko Mörsäri meidän lailla mietittyään ensin uskoo, että nykyisillä kaikenlaisia vaihtoehtoja lääkäristä “Mörsäri uskoo, että kaupallisilla työmarkkinoilla metsänhoitajaan. ekonomin käymällä nykyisillä kaupallisilla ei kauppakorkeakoululla ole Nordeaan, silloiseen Merita työmarkkinoilla ei suurempaa merkitystä Pankkiin Mörsäri saapui ekonomin käymällä valintaprosesseissa. kesätöiden muodossa 1999 Omaa työtehtäväänsä työskennellen silloisen kesän kauppakorkeakoululla ole yksikönjohtaja suosittelee Lappeenrannan konttorissa suurempaa merkitystä rohkeille, työtä ja viimeisen opiskeluvuotensa valintaprosesseissa” pelkäämättömille henkilöille, Meritalle tekemänsä gradun joilla on jo hieman kokemusta parissa. Valmistuttuaan nuori pankkialalta. Nykyinen tehtävä ekonomi suoritti pankin tarjoaa hyvän näköalan Young Trainees-ohjelman tulevan uran suunnittelun (esimiesvalmennus), joka kannalta sekä erittäin paljon kesti noin vuoden. Siitä mielenkiintoisia vaihtoehtoja.

KYYLEF 18

Ville Häkkinen, HRD-konsultti Helsingissä vaimonsa kanssa asusteleva Ville Häkkinen on pidemmän linjan opiskelija. AMK:sta hankitun sosionomin tutkinnon jälkeinen ura lastentarhanopettajana jäi lyhyeksi, ja lopulta Häkkinen valmistui KTM:ksi nelisen vuotta sitten Jyväskylän yliopistolta.

Myös Häkkisen kohdalla silta Nordeaan syntyi kesätöiden sekä Nordea Traineeohjelman kautta. Pikaisen ja avartavan konttorinjohtajapestin jälkeen Häkkinen hakeutui lopulta Nordean Henkilöstön kehittäminen-osastolle konsultiksi.

Tehtävistään hän valaisee seuraavaa: ”HRD-konsultin tehtävänä on Nordean sisäisten valmennusten suunnittelu ja kehittäminen. Vastuualueellani ovat asiakaspalveluun sekä säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät koulutusohjelmat.

Koordinoimme myös valmennuksia pohjoismaisella tasolla ja pyrimme jakamaan parhaat käytännöt”.

Pääaineen HRD-konsultti suoritti yrittäjyyden saralla ja sivuaineina olivat johtaminen sekä hieman harvinaisempi käytännöllinen filosofia. Lisäksi Häkkinen suoritti opintokokonaisuuden yrityksen taloustieteistä, joka käsittää laskentatoimea, kansantaloustiedettä ja markkinointia. Aiempia pedagogisia opintojaan lisäksi hyödyntävä Häkkinen alleviivaa työssään tärkeinä vahvoja vuorovaikutus-, yhteistyöja neuvottelutaitoja. Halu kehittää osaamista ja luovuus kuuluvat myös kaivattuihin attribuutteihin. HRDkonsulttina saa laajan käsityksen vähittäispankkitoiminnasta ja erilaisista pankkimaailman työtehtävistä.

Urakehitystä tärkeämpänä Häkkinen kokee henkilökohtaisen kehittymisen ja mahdollisuuden olla töissä isossa ja kansainvälisessä konsernissa.

KYYLEF 19

Susanna Sirviö

A

IESEC Saimaa on ollut minulle pitkään suuri mysteeri, minkä takia halusinkin selvittää tämän arvoituksen. Muistan itse fuksisyksynäni saaneeni yliopiston käytävillä AIESEC Saimaan brosyyreja, jotka siihen aikaan kuitenkin helposti hukkuivat sinne kaiken muun paljouden, niin kiipeilykerhon kuin ”juo, ennen kuin on liian myöhäistä – kerhon”-pamflettien sekaan. Nyt on aika, vakain askelin, suunnistaa kohti AIESEC Saimaan toimistoa ja selvittää mistä tässä oikein on kyse.

AIESEC kansainvälisenä organisaationa täyttää tänä vuonna jo 60 vuotta ja Lappeenrannan yksikkö AIESEC Saimaa juhlii omaa 30-vuotista taivaltaan. AIESEC on siis jo vuosikymmeniä toiminut kansainvälinen järjestö, jolla on monia yksiköitä yli 100 eri maassa. Suomessa AIESEC löytyy jopa 11 yliopiston yhteydestä. Se tarjoaa siis lukuisia ulkomaisia työharjoittelupaikkoja ympäri maailmaa monista eri maista ja kaupungeista.

AIESEC Saimaan työharjoittelupaikat on tarkoitettu nimenomaan Lappeenrannassa tutkintoa suorittaville opiskelijoille, joiden on oltava alle 30-vuotiaita. AIESEC Saimaa etsii vastavuoroisesti täällä toimivilta yrityksiltä

työharjoittelupaikkoja, joita se tarjoaa muista jäsenmaista tuleville harjoittelijoille.

Yritykset määrittelevät tietyt kriteerit siitä, minkälaisia työntekijöitä he etsivät. Näiden kriteerien mukaan hakijoista valitaan juuri tälle yritykselle sopivimmat.

AIESECin työharjoittelupaikkoihin on haku kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.

AIESEC tarjoaa nimenomaan akateemisia työtehtäviä, minkä takia edellytetään myös, että opintoja on kertynyt vähintään 150 opintopisteen verran. Tämän vuoksi AIESEC:n välittämistä työpaikoista maksetaan myös kilpailukykyistä palkkaa, tietenkin maan hintatasoon nähden. Joustavuus on erittäin tärkeä ominaisuus hakiessa,ja jos vain pystyy joustamaan työtehtävän, maan tai ajankohdan suhteen, se helpottaa ja nopeuttaa paikan saanti. Vaatimuksena on hyvä englannin kielen taito, josta täytyy olla todistus esim. kielikeskukselta.

Pelkkä hakeminen työharjoitteluohjelmaan ei vielä karsintavaiheessa maksa mitään, mutta hyväksytyksi tulemisen yhteydessä on varauduttava maksamaan 150 euron kertaluontoinen sopimusmaksu. Maksun suorittamisen jälkeen on mahdollista tehdä sopimus minkä tahansa AIESECin kautta tarjolla olevan työpaikan vastaanottamisesta seuraavan puolen vuoden ajan. AIESEC auttaa myös työharjoittelupaikan saannin jälkeen, ja on suurena tukena käytännön

Jemi ja Moussa edustivat Saimaata Ateenan seminaarissa.

KYYLEF 20

järjestelyissä niin asuntojen, verokorttien kuin puhelinliittymienkin kanssa.

Tällä hetkellä työharjoittelupaikkoja on esim. kauppatieteilijöille enemmän auki kuin niihin on edes hakijoita. Eli jos olet harkinnut työskenteleväsi ulkomailla oman opinahjosi työtehtävissä, tee se ihmeessä AIESECin kautta.

Liittymällä AIESECin jäseneksi voit myös itse aktiivisesti osallistua järjestötoimintaan.

Kuten kaikessa järjestötoiminnassa, niin myös AIESECissa voit ottaa uusia haasteita vastaan ja kehittää itseäsi. AIESEC tuo tosin siihen vielä lisämausteeksi kansainvälisen aspektin.

AIESECin toiminnan kautta on oiva mahdollisuus tutustua kansainväliseen porukkaan, verkostoitua ympäri maailmaa ja kehittää omaa kielitaitoaan.

On mahdollisuus oppia tietoja ja taitoja erilaisten koulutusseminaarien ja kv- teemailtojen myötä.

AIESECissa toimitaan tiiviisti tiimeissä, joilla on oma tietty vastuualueensa. Jos kansainvälinen ilmapiiri ja järjestötoiminta houkuttelevat, on AIESEC oiva vaihtoehto toteuttaa itseään.

“Tämän vuoksi AIESECin välittämistä työpaikoista maksetaan myös kilpailukykyistä palkkaa”

Hollantilaista aitoa AIESECriemua Ateenan kaduilta.

Kiinnostuitko AIESECin työharjoittelupaikoista?

Vai kiinnostuitko AIESECin järjestötoiminnasta ja haluat lähteä siihen mukaan? Ensimmäiseksi voit käydä tutustumassa toimintaan joka torstai klo 16.15 AIESECin huoneessa 4511 järjestettävässä Weekly Meetingpalaverissa. Jos taas kysymystulva työharjoittelupaikoista virtaa mielessäsi, niin ota ihmeessä yhteyttä AIESECiin sähköpostilla aiesec@lut. fi. Voit myös käydä koputtelemassa AIESECin toimiston ovea huoneessa 4511, jossa saattaa olla juuri silloin paikalla AIESECari, joka johdattaa sinut AIESECin saloihin - aivan kuten minulle kävi. AIESEC ei enää ole minulle fuksisyksystä jäänyt suuri mysteeri, eikä toivottavasti tämän jälkeen myöskään sinulle, vaan väylä kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja kokemuksiin.

Nepal-Ghana-Suomi-yhteistyö pelaa saumattomasti AIESEC Saimaan tempauksissa.

Kirjoittaja on Enklaavin Opinto- ja kv-vastaava

KYYLEF 21

L

appeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellinen kurssitarjonta tuntuu kiinnostavan monia eri tahoja. Koulullamme itseään käyvät sivistämässä ei pelkästään me nuoret ja ei-niin-nuoret perinteisen linjan opiskelijat, vaan myös esim. yrittäjät ja pitkän työkokemuksen omaavat työssäkävijät käyvät luennoillamme kahvitaukojen välissä.

Osa opintoihin osallistuvista taasen on

Suomen puolustusvoimien henkilökuntaa eli ammattisotilaita. Heistä yksi on everstiluutnantti Mikko Soikkeli. Vastaavasti aika ajoin luovutamme kyltereitämme kurkkusalaattikuvioihin kasvamaan miehiksi ja naisiksi.

Yksi syksyllä aloittaneista varusmiehistä on ikioma Lauri Melartinimme. Mitä heillä on kertoa meille tästä bilateraalisesta vaihdosta?

Karjalan Tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Mikko Soikkeli aloitti viime syksynä kauppatieteiden opiskelun LTY:llä digiopiskelijana. Tietojohtamista pääaineenaan lukeva tykistön mies suorittaa opintojaan työnsä lomassa, useimmiten arki-iltaisin.

Ajatus lähteä sivistämään itseään Kadettikoulun ja yleisesikuntaupseerin opintojen lisäksi oli muhinut jo yli kymmenen vuoden ajan.

Kuitenkin vasta nyt syksystä lähtien on upseerismies Soikkeli täyttänyt iltansa etäopiskelulla kurssitarjontamme parissa.

Tilaisuuden tullen hän myös pyrkii käymään luennoilla perjantaisin, jolloin aikaa silloin

Everstiluutnantti/kylteri Mikko Soikkeli työpaikallaan.

KYYLEF 22

tällöin siunaantuu Valkealan Vekaranjärveltä Skinnarilaan matkustamiseen.

Perheellisenä ja Järvenpäällä varsinaisesti asuvana miehenä viikonloput perjantai mukaan lukien tulee Soikkelilla useimmiten kuitenkin vietettyä vaimon ja kahden poikansa kanssa.

Mm. Pääesikunnassa ja Kosovossa kriisinhallintatehtävissä palvellut everstiluutnantti ei kuitenkaan ole aikeissa vaihtaa alaa ainakaan näillä näkymin. Opiskelumotivaatio löytyy tällä hetkellä suurimmaksi osaksi itsensä sivistämisen saralta. Puolustusvoimista jäädään eläkkeelle suhteellisen varhain, ja Soikkeli ei sulje pois vaihtoehtoa, että eläkkeelle jäätyään töitä voisi löytyä nyt käytävien opintojen avulla.

Valmistuminen näkyy tällä hetkellä kiikareilla katsottuna olevan kolmen vuoden päässä.

Ongelmia ei sotilaan ja opiskelijan elämän yhteensovittamisessa 43vuotias neon-maastokuvioinen kylterimme ole vielä paljoa kokenut.

Marras-joulukuussa ollut tykistön maastoharjoituksien putki esti käytännössä kaiken opiskelun vähäksi aikaa, mutta siitä viisastuneena Soikkeli suunnittelee kurssivalintansa nykyään itselleen sopivammaksi. Opinnot ovat miellyttäneet tähän mennessä suuresti, ja Soikkeli suositteleekin valintaansa kaikille, joilla elämäntilanne antaa myöten.

Loppukaneettina mainittakoon, että vuodesta 1985 Puolustusvoimien parissa toiminut everstiluutnantti Soikkeli toimi aikanaan myös allekirjoittaneen esimiehenä (kyllä, olen tykkimies).

“Kosovossakin kriisinhallintatehtävissä palvellut everstiluutnantti ei ole aikeissa vaihtaa alaa ainakaan näillä näkymin”

Myös ylemmän upseeriston työhön kuuluu maastossa toimiminen, ja kylteri Soikkeli ei ole tässä suhteessa poikkeus.

Ehkä näin wappuna saamme Skinnarilassa hämmästellä neonkeltaisen haalarin kauluksissa näitä kimaltelevia, astetta suurempia ruusukkeita.

Aikanaan tälle aurinkoiselle kylterille ainoa kosketus inttiin kävin jalan kautta logoon...

L

auri Melartin Tampereen Pispalasta saapui tuoreena ylioppilaana toissa vuonna fuksiksi Enklaavin tykö.

Ensimmäinen vuosi Huhtaniemessä majailleella ”Latella” sujui koulussamme suhteellisen normaalisti: noppia tuli riittävästi ja muutamissa ja parissa muissa bileissä tuli käytyä.

Meidän fuksi- ’06:n jatkaessa viime syyskuussa kauppatieteellisten himojemme tyydyttämistä yksi meistä oli kuitenkin poissa. Alokas Melartin

Teksti: Teemu Rastas

Kuva: Markus Siivola

Kuvat: Kimmo Metsälä

oli vaihtanut neonkeltaiset haalarinsa maastokuvioituihin kankaisiin ja hulppean kaksionsa kasarmin hetekaan.

Lukion päätyttyä nyttemmin alikersantti Melartin ei halunnut pitää välivuotta. Puolustusvoimat olivat tehneet selkeäksi, että miehen varusmiespalvelus hoituisi alta aikaisintaan syksystä 2007 lähtien. Niinpä tie vei meidän muiden kanssa Skinnarilan vapaavaltioon. Opiskelijaelämään juuri totuttautunut KTK2 lähti kuitenkin viime heinäkuussa erikoisjoukkohaun kautta Tikkakosken Ilmasotakouluun.

Melartinin tie on kulkenut ilmavoimien viestintäaliupseerikoulun kautta alikersantiksi AUK:n aistiilmavalvontalinjan apukouluttajan ominaisuudessa. Intti on sujunut suuremmitta ongelmitta, vaikka jokaisen joskus Firmassa kokema hajoaminen veikin sotilaskylteriltämme paikan reserviupseerikurssilta.

Opiskelijaelämä akateemisine vapauksineen mutta myös suurine henkilökohtaisine vastuineen tuli osaksi alikersantti Melartinin elämää täällä vietetyn vuoden

...mutta nyt wappu menee juhliessa vähän eri paikassa.

KYYLEF 24

aikana. Siitä siirtyminen alokkaaksi, jolle kerrotaan miten sänky pedataan ja kengät putsataan, oli kova isku viime kesänä. Omasta toiminnastaan, kuten nukkumisesta, syömisestä ja liikkumisesta päättäminen katosi yhtäkkiä, ja elämä teki 180° käännöksen. Totuttautuminen siihen vei aikansa, mutta se tapahtui kuten kaikilla muillakin. Nyt heinäkuussa varustepussinsa varusvarastolle palauttava alikersantti kuitenkin jo haikeana haaveilee paluustaan opiskelijaelämän ihanuuteen, kuten wapun viettoon ja kello 14 alkaviin koulupäiviin.

Melartin ei halua suositella muille järjestelyä, jossa vuoden LappeenRannan menoa katselleena lähdetään isänmaata palvelemaan. Niin suuret elämänvaihtelut, kuin mitä opiskelijasta sotilaaksi muuttuminen aiheuttaa, eivät ole maailman ilahduttavimpia asioita. Tosin Melartin toteaa opiskelumotivaationsa kasvaneen, sillä nyt hän todella tietää kuinka etuoikeutetussa asemassa me enklaavilaiset täällä olemmekaan.

“Melartin ei halua suositella muille järjestelyä, jossa vuoden LappeenRannan menoa katselleena lähdetään isänmaata palvelemaan”

Ensi syksynä mahdollisesti kolmekin auraa haalarinsa kauluksissa kantava Lauri sanoo inttiajan kuitenkin kasvattaneen hänen luonnettaan ja kuntoaan. Myös motivaatiopiikkejä ollaan nähty, mm. ylentymisen aikoihin.

Ja lopultahan hän sieltä saapuu joukkoomme takaisin syväjohtamisen kulmakivet taskussaan sekä kuusi opintopistettä rikkaampana.

KYYLEF 25

Eli mitä tässä viime aikoina ollaan oikein tehty.

LIUGURLING 2008 Enklaavi järjesti helmikuun puolessa välissä ratkiriemukkaan ulkoilmatapahtuman LiuGurlingin.

Perinteikäs tapahtuma sai lisäpontta tänä vuonna curlingin peluun muodossa. Päivä lähti käyntiin Myllymäen laskettelukeskuksessa SEFE:n laskuvälineskaballa. Kisassa nähtiin jos jonkinnäköistä laskuvälinettä, joista huomiota herättävimpänä ja voiton kotiin pokkaavana toimi KRK:n vessahuumorilla höystetty laskuväline. Muita hauskoja kisailuja, joissa lukuisat joukkueet ottivat mittelöä toisiaan vastaan, olivat köydenveto, akankanto ja sokkopulkka. Musiikin pyörittelystä vastasi Techmu ja juontopuolta hoiti Aamuradio.

LiuGurlingin aikana Enklaavi veti yhtä köyttä.

Päiväosuuden ollessa pulkassa kuljetti bussi iloisen kansan takaisin kohti Skinnarilaa. Tapahtuman toinen osuus starttasi Iltatähden viereisellä jääkentällä curlingin peluulla. Tiukkaakin tiukemman kisailun jälkeen nakkasi LTKY:n joukkue voiton kotiin. PK5:sen saunat lämpenivät tottakai myös, ja siellä viluinen opiskelijaväki sai käydä lämmittelemässä itseään ja mahaansa juomien merkeissä.

Kun iltahämärä laski Skinnarilan ylle, oli aika johdattaa iloinen juhlakansa after-ski-tunnelmia nauttimaan kohti Giggling Marlinia.

Kylterisitsit LiuGurlingin jälkeisenä päivänä Enklaavi päätti tyydyttää väkensä sitsihimoja Giggling Marlinin tiloissa.

Vuorossa olivat perinteiset kylterisitsit, jonne väkeä saapui runsain joukoin teeman (h&h, osallistuneet tietävät teeman koodin takaa paljastuvat sanat) mukaisesti pukeutuneina.

Tilaisuuden arvokkuutta ja äänentasoa nostivat läsnäolollaan rovaniemeläiset Futuurin ja joensuulaiset Optimin kylteriedustajat. Myös muutama teekkari tavattiin tiloissa. Ja kivaa oli.

KYYLEF 26

Meno oli koko päivän katossa ja rinteissä. Ensi vuonna sitten taas uudestaan ja vähintään yhtä paljon väkeä mukaan!

Kuvat: Matti Tanninen

KTM Teemu Karhu Stora Ensolta tarjosi tietoa työelämästä.

ENKLAAVIN FUKSIKURSIO

J

okavuotinen Enklaavin fuksikursio kohdistui jälleen kerran samaan paikkaan, eli paikkaan X, jonne bussillinen eloisia nuoria kyltereitä (ja liuta muita) matkasi kohteiden Y ja Z kautta.

Fuksikursion olemus Enklaavin järjestämänä on seuraava: kerätään bussilastillinen innokkaita fukseja, hallituksen jääriä, ainakin yksi teekkari ja pari muuta tyyppiä. Lähdetään aamutuimaan koululta, kierrellään siellä sun täällä ja seuraavana aamuna saavutaan takaisin pirteinä ja toisiinsa tutustuneina. Tällä kertaa reitti kulki Stora Enson Imatran tehtaiden ja Lappeenrannan yöelämäkeskuksen Giggling Marlinin kautta Tampereelle mustan makkaran pariin.

Luminen keskiviikko 26.3. ei tarjonnut parhaimpia kelejä bussireissullemme, mutta bussireissujen etuna on yleensä se, että bussissa ollaan sisällä.

Ensimmäisessä pysähdyspisteessä Stora Enso tarjosi Imatralla enklaavilaisille niin sielun kuin mahankin täytettä: aamupalan sekä ensolaisten KTM:ien kertomuksia taustoistaan ja töistään.

Saatuamme tuhdin paketin tulevaisuudennäkymiämme suuntasimme takaisin kotiin, mutta vain piipahtaaksemme Gigglingissä.

Siellä Sedun väki tarjosi meille piristeitä ja musiikkia yhteen makuun, suomalaiseen pop-makuun.

Bussissa tapahtunuen ilonvieton ja toisillemme esittäytymiset lakkautti vihdoin saapuminen Tampereelle, jonne matkasimme moikkaamaan Tampereen kyltereitä boomareita.

Illanvietto jatkui heidän keskustan klubillaan Boomilaaksossa, josta jo hieman ehkä väsynyt kursioväkemme ponnisti Tampereen yöelämään. Öisten baarituntien kuluttua umpeen suuntasi jo nyt suhteellisen väsynyt kansamme bussinsa kohti Skinnarilaa. Sinne saavuttuamme koulupäivän jo valjettua kukin lähti enemmän tai vähemmän pirteänä ja virkistyneenä haahuilemaan lumessa omille tahoilleen.

Puheenjohtaja Pyrhönen nautti fuksien kanssa matkailusta.

“Tällä kertaa reitti kulki Stora Enson Imatran tehtaiden ja Lappeenrannan yöelämäkeskuksen Giggling Marlinin kautta Tampereelle mustan makkaran pariin”

Mitä saa kun yhdistää kolme teekkaria, yhden kylterin sekä muutaman soittimen? No siitä saadaan Skinnarilan lahja rock/powerpop/alternative/indie-maailmalle, eli tuttavallisemmin Molly Tones.

KYYLEF 30

Kuva: Tomi Lapinlampi

Hiki kuuluu Rock ‘n’ Rolliin.

auri (kitara ja takavokaalit), Joni (kitara ja etuvokaalit) sekä Mikael (rummut ja konsonantit) saapuvat treeneistään Kyylefin kyselyhetkeen ”oliks sulla se opiskelijakortti?”-Sodexhoon eräänä arkisena päivänä.

Basisti Teemu täydentää Molly Tonesin kvartetin, mutta hän on tällä kertaa estynyt ja näin yhtä poissaoleva kuin basson viides kieli.

Molly Tonesin alkuhetket sijoittuvat Ranskaan, jossa LaSkimen alppimatkalla kolme ennestään toisille tuntematonta teekkaria, tuotantotalouden opiskelijat Joni ja Lauri sekä titeläinen Teemu tutustuivat keskenään. Näin vuoden 2005 keväällä sai alkunsa Biach Boys, jonka rivistöön kuuluivat myös kitaristi Tuomo sekä rumpali Simo. Usein käy niin, että uusi bändi hakee uriaan ja kokoonpanoaan alkuvuosinaan, ja BB ei ollut tässä suhteessa poikkeus.

Tuomon ja Simon vaihdettua maisemaa sekä lyhytaikaisen uuden rumpalin Tonin inttiin lähdön jälkeen nimensä Molly

Tonesiksi vaihtanut yhtye löysi G-barin uumenista rumpukapuloidensa jatkoksi kylterimies Mikaelin.

Molly Tones aloitti taipaleensa cover-biisejä soittaen, mutta nykyään bändiltä pukkaa ulos myös omaa englanniksi laulettua materiaalia yhä enenevissä määrin. Vastikään Lahdessa mm. Apulannan käyttämällä studiolla purkitettiin muutamien omien kappaleiden EP, joka on MT:n ensimmäinen julkaisu.

Vielä ei tuotosta kuitenkaan kenenkään kannata Anttilasta etsiskellä, sillä yhtye on vasta alkutaipaleella kosiskellen suurempia ja suurempia musiikkitapahtumia kiekollaan. Netistä kappaleet kyllä nykymaailman tapaan löytyvät kuunneltaviksi.

Mm. Red Hot Chili Peppersiä, Jane’s Addictionia ja Ultra Brata kuuntelevan bändin soittoa on voinut kuunnella kaiken kaikkiaan vajaat 30 kertaa.

Muutamat ehkä muistavatkin bändin esim. viime wappuna heitetystä setistä Fartwallin

Lauri, kitaroiva teekkari.

Kuva: Tomi Lapinlampi

L

KYYLEF 31

G-Bar on tarjonnut Molly Tones-kvartetille pizza- ja juomavalikoimansa lisäksi myös mahdollisuuden esiintyä opiskelijaväelle.

“...ei Lieksan kesäiseen beach partyyn pääesiintyjäksi mitä tahansa dänkä dänkä-pelimanneja valita.”

KYYLEF 32

stagella tahi sitten Giggling Marlinin syrjäisimmän kulman suojista soitetusta vedosta Syksynavausbileiden ohessa. Osalle kvartetti voi olla tuttu myös Molly Tones-logosta, joka on (tai oli ennen talvea) nähtävillä muiden logojen seurassa koulutiellämme. Bändi haluaa kiittää logosta sitä tyyppiä, joka illaksi ystävällisesti oli jättänyt ylimääräiset maalinsa lojumaan tien penkkaan.

Yhtyeen jäsenille on pitkä historia musiikin kanssa leikkimisestä.

Jokainen jäsenistöstä on pienestä pitäen pöytärummutellut, soittanut pianoa tai tehnyt melkein mitä tahansa musiikin parissa, ja pari kertaa viikossa ylioppilastalon uumenissa harjoitteleva poppoo hioo

kaiken aikaa itsestään timanttia.

Katse tulevaisuuteen on kaikilla musiikin sävyttämä. Ja hieman menestystäkin on jo tullut, sillä ei Lieksan kesäiseen beach partyyn pääesiintyjäksi mitä tahansa dänkä dänkä-pelimanneja valita.

Parhaana antina keikkailun osalta yhtye pitää sitä näkyä, kun edes yksi katsoja saa itsensä siihen hyvän olon tunteeseen.

Myös keikkojen jälkeen laulajalle tosissaan heitetyt ehdotukset, kuten ”toi mun kaveri osaa laulaa hyvin, sehän vois tulla teidän bändiin”, ovat tyytyväisten kuuntelijoiden suusta lausuttuna silkkaa hunajaa korville.

Molly Tones tähtää hiljalleen ylemmäs ja ylemmäs musiikkimaailmassa, ja lisäpontta siihen antaa Skinnarilassa asuville jäsenille lämminhenkinen ja kannustava opiskelijayhteisö, josta kumpuaa elämäniloa sekä esiintymismahdollisuuksia.

Yhtye nauttii tällä hetkellä tekemisistään, ja jokainen voi osallistua nautintoihin vielä tänä keväänä Lappeenrannassa järjestettävän keikan puitteissa.

Rock On!

Lisätietoa ja musiikkinäytteitä bändistä tarjoaa

Taustalla ilmeisen iloisesti soittava Mikaeil, rumpaloiva kylteri, tuli Molly Tonesin yhteyteen juurikin kuvassa olevan G-Barin tiloissa.

www.mollytones.com

Kuva: Tomi Lapinlampi

Joni ei muiden tapaan suostu demokraattisessa bändissä ottamaan keulakuvan viittaa itselleen laulajan ominaisuudesta huolimatta, mutta olkoon hän nyt kuitenkin tässä lähikuvassa lähes yksin.

Kuva: Ville Vesterinen

Teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden ja muidenkin (eli toisin sanoen kaikkien) laji kyykkä oli päivän sana lauantaina 23.2. Skinnarilassa. Perinteisen PoWiCupin osanottajiin kuului myös SEFE:n taidokas ja voittoja karttava kutsusarjajoukkue.

K

arjalaisen teekkarikulttuurin edistäjä Polytekninen Willimiesklubi ry järjesti helmikuun lopulla jo kymmenettä kertaa kaikille kyykkämielisille viikonloppulaisille vuotuisen kyykkäkisailunsa. Aurinkoisesta kevyen myräkkämäiseen vaihdellut sää tarjosi mielekkään lisän aamusta iltaan kestäneelle tapahtumalle.

KYYLEF 34

Kuva: Jukka Kinnunen

Kaiken kaikkiaan cupin yleiseen sarjaan otti osaa 29 värikästä joukkuetta, ja kutsusarjassa keskenään kamppaili kymmenen kutsulla noteerattua ryhmää. Yksi näistä kutsusarjaan audienssin saaneista joukkueista oli ekonomiliiton eli SEFE:n joukkue, johon oma Kylli-tätimme Tanja Haapasalo pelaajamanagerin ominaisuudessa keräsi itsensä mukaan lukien viisi oman pelillisen erikoisalueensa ehdottomaan parhaimmistoon kuuluvaa kylteriä.

Pam Pam Paulin taikakaulimia lenteli pitkin jäisiä ja soraisia kenttiä kaiken päivää. Tiettävästi kukaan ei kuitenkaan saanut karttua päähänsä.

PoWiCupin yleisen sarjan rivistöstä voittajaksi kruunautui lopulta joukkue nimeltä U.F.O., ja kutsusarjan parhaimman tittelin vei TiTe:n joukkue. SEFE:n joukkue ei taktisista syistä halunnut turnauksessa tahrata mainettaan voitoilla: puhtaan voitottoman sarjan päätteeksi pääsimme miehittämään jumbosijan.

Joukkueeseemme kuuluivat allekirjoittaneen ja SEFE-viitassa edustaneen Kyllin lisäksi Anu Parikka, Hanna Viinikainen sekä Mikko ”Reinikaisen Mikko” Reinikainen.

Fartwall-areena sekä yliopiston parkkialueet toimivat pelikenttien alustana perinteen mukaisesti, ja ruokaa ja virvokkeita uupuneille pelaajille tarjosivat ylioppilastalon Aalef-ravintola sekä G-Bar. Viimeisten kyykkien lennettyä taivaan tuuliin Kuva: Ville Pirttinokka

ja palkintoseremonioiden lakattua alkoi väki hiljalleen yön ja sysimustan lähestyessä valua kohti kaikkien rakastamaa YO-talon kellaria, joka tarjosi jälleen puitteet jatkokansan juhlinnalle.

Voisiko SEFE:n joukkueen näennäisesti heikko esitys johtua Lappeenrannan kyltereiden melko vähäisestä kyykkäkulttuurista?

PoWiCup oli haalaritapahtuma, mutta neonkeltaista pilkahteli hyvin vähäisesti kyykkääjien keskuudessa.

Toivottavasti ensi vuonna PoWiCupissa ja tulevaisuudessa muutenkin enklaavilaiset alkavat niittää mainetta ja kunniaa oikein urakalla kyykässä, joka näin ensikertalaiselle oli muuten mielettömän viihdyttävä ja kiinnostava peli.

Kuva: Ville Pirttinokka

Kyykän perusidea on hyvin yksinkertainen: puinen isohko puumaila eli karttu pitää heittää omalta alueelta vastustajan alueelle niin, että karttu lähettää pieniä puisia ”tölkkejä” eli kyykkiä matkoihinsa neliön muotoiselta alueelta. Lopussa voittajajoukkueeksi kruunataan se joukkue, joka sai enemmän kyykkiä pois vastustajan neliön alueelta, tai sitten se joukkue, joka paremmin taisi kabinettipelien kiemurat.

Voittajaksi käänteisessä järjestyksessä tullut SEFE:n joukkue. Kyltereillä päivä sujui aurinkoisesti.

“SEFE:n joukkue ei taktisista syistä halunnut turnauksessa tahrata mainettaan voitoilla”

PoWiCupin ohessa pidetty kuvauskilpailu tuotti silmänruokaa kellarin jatkoille ja innosti moniin upeisiin otoksiin. Kuten tähän.

Fartwall, kyykkäkenttien kenttä.

Kuva: Ville Vesterinen

Susanna Sirviö, Opinto- ja kv-vastaava

MITIM –ohjelma, eli Master`s Degree Progman(CBU) in International Technology and Innovation Management on kaksivuotinen kansainvälinen maisteriohjelma, jonka tarkoituksena on kouluttaa liike-elämän asiantuntijoita niin Venäjä–Suomi- kuin Venäjä–EU– akselillekin. Ohjelmalla on hyvin paljon yritysyhteistyötä ja opintoihin kuuluu pakollinen työharjoittelu. Ohjelma on ainutlaatuinen Venäjä-yhteistyön ja kaksoistutkintorakenteensa ansiosta; opiskelijat saavat kauppatieteiden maisterin tutkintotodistuksen sekä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta että Pietarin Valtiollisesta yliopistosta GSOM:sta (Graduate School of Management).

Profiili: MITIM- opiskelija Lassi Kontio

K

ävin uteliaisuuttani jututtamassa MITIM ohjelmassa tällä hetkellä opiskelevaa Lassi Kontiota. Heti alusta selviää, että Kontio on itse asiassa alun perin kotoisin nimenomaan täältä Etelä - Karjalasta, tarkalleen ottaen Savitaipaleelta. Kontio asui 1990 - luvulla Helsingissä ja opiskeli humanistisessa tiedekunnassa, jossa hän luki hyvin monipuolisesti kaikkea; journalismia, historiaa sekä venäjän kieltä ja kulttuuria. Hän halusi opiskella kaikkea mahdollista uutta seikkaillen eri aihealueiden parissa.

Vuonna 2000 Kontio sai kipinän tehdä jotain aivan muuta, ja kiinnostus Venäjää kohti oli tuolloin suuri. Kontio päätti lähteä Venäjälle töihin Pietarin konsulaattiin. Kolmen vuoden päästä oli kuitenkin aika taas vaihtaa elämän suuntaa ja samalla myös maata. Ajatuksissa mieli opiskella alaa, joka johtaisi myös mielenkiintoiseen ja haastavaan työhön. Kontio päättikin palata omille kotijuurilleen ja haki opiskelemaan tuotantotaloutta LTY :lle. Keväällä 2007 hän valmistui tekniikan kandidaatiksi, ja samalla löysi yliopiston sivuilta tietoa tästä uudesta, kansainvälisestä maisterivaiheen opiskeluohjelmasta MITIMistä. Tämä kuulosti houkuttelevalta ja haastavalta vaihtoehdolta, koska ohjelma on täysin englanninkielinen ja kiinnostus venäjän kieltä ja kulttuuria kohtaan oli edelleen vahvaa.

MITIM-opiskelija Lassi Kontiola.

KYYLEF 36

Koska Kontio oli jo aiemmin asunut ja työskennellyt Pietarissa, ei lähtö sinne uudelleen enää jännittänyt. Koko MITIM – ohjelman ryhmä sai Pietarin yliopistoon saavuttuaan erittäin hyvän vastaanoton; viikon kestävä orientaatio tutustutti niin yliopistoon, paikallisiin nähtävyyksiin kuin yrityksiinkin.

Erityisesti alussa oli todella tärkeää, että apua ja tukea oli aina tarjolla, jos kohtasi ongelmia, joista ei yksin selvinnyt.

Asuminen oli järjestetty opiskelija – asuntolassa, jossa oli kahden hengen asuntoja. Opiskelija – asunnot olivat hyviä, siistejä ja vieläpä erittäin halpojakin. Kontio kuvaileekin Pietarin yliopiston tarjoamia olosuhteita todella hyviksi.

Suurimmat erot Pietarin ja Lappeenrannan yliopisto opiskelussa liittyvät kurssitehtäviin. Pietarissa kurssit sisältävät paljon pieniä tehtäviä jatkuvasti, kun taas Lappeenrannan ohjelmassa on vähemmän tehtäviä, mutta ne ovat huomattavasti laajempia kokonaisuuksia. Pietarissa opiskelu on erittäin järjestelmällistä ja ennakolta selvästi määrättyä. Pietarin yliopistossa opiskelijoista todella pidetään hyvää huolta. Opiskelijoita ” paimennetaan välillä kuin pientä karjalaumaa ”kuten Kontio asian ilmaisee.

Opiskelu Lappeenrannassa on vapaamuotoisempaa ja vapaa - aikaa on enemmän kuin Pietarissa, jossa opiskelu oli paljon ohjatumpaa. Kontio kertookin, että Pietarissa vapaa-aika täytyi yhdistää välillä kouluun; harjoitustöitä oluen kera. Venäläisessä yliopistossa vallitsee myös hyvin selvä hierarkiajärjestys opettajien ja oppilaiden välillä – toisin kuin täällä LTY:llä. Vaikeinta Pietarin yliopistossa oli suuri byrokratian määrä, joka vei huomattavan paljon aikaa, ja johon on syytä varautua ja tottua. Toisaalta jokaisessa maassa on omanlaisensa kulttuuri ja yhteiskuntajärjestys kuten myös tavat ja tottumukset, joihin on sopeuduttava.

Vaikka tähän mennessä MITIM - ohjelma on tuntunut aika ajoin melko rankalta ja stressaavaltakin, on se Kontion mielestä samalla ollut äärimmäisen antoisaa ja opettavaista.

“Pietarin yliopistossa opiskelijoista todella pidetään hyvää huolta.“ Kontion mielestä MITIM – ohjelmassa asioita käsitellään nimenomaan erittäin kiinnostavalla ja motivoivalla tavalla.

Huippuhetket ovat olleet ehdottomasti ryhmätyöskentelyt monikulttuurisessa ympäristössä, jotka ovat olleet huomattavasti haasteellisempia, mutta samalla myös mielenkiintoisempia kuin aikaisemmin.

Erityisesti englannin kielen taito on kehittynyt merkittävästi. Kontio on ollut erittäin tyytyväinen ohjelmaan, koska hän odotti ennakkoon, että opiskelu jatkuisi lähestulkoon samanlaisena, mutta MITIM – ohjelman erilainen opiskelutapa ja -ympäristö on tuonut huomattavaa vaihtelua.

Erityistä kiitosta Kontiolta saa Pietarin yliopiston kirjaston henkilökunta, joka oli aina valmiina auttamaan opiskelijoita hymyssä suin. Hyvänä muistona Kontiolle jäi Pietarista nimenomaan ihanat ihmiset, niin opettajat kuin opiskelijatkin. Kontio näkee itsensä tulevaisuudessa ehdottomasti kansainvälisten työtehtävien parissa joko Suomessa, Venäjällä tai muualla maailmassa. Se, mitä Kontio MITIM - tutkinnolta odottaa ja on jo tähän mennessä saanut, on ehdottomasti oma henkinen kasvaminen ja kehittyminen ihmisenä.

Lisätietoja ohjelmasta antaa Essi Reponen, essi.reponen@lut.fi, huone 7385.1.

Yritysseminaarit Pietarissa kuuluvat MITIM-ohjelman tarjontaan.

Tuomas Riihimäki

Oletko koskaan miettinyt millaista on konemusiikkiklubin järjestäminen tai dj:nä toimiminen? Jokaisella on varmasti jonkilainen mielikuva edellämainituista, mutta tarjoampa tässä nyt hieman Techmulaisen näkökulmaa Ortofonin neula hakeutuu uraansa vinyylin pinnassa, Ummet Ozcanin – Chica Good kajahtaa soimaan ja kuin käskettynä kolme ihmistä aloittaa päänsä nyökyttelyn musiikin tahtiin. ”Joo toimii, hieman on puuroa tosin toi keskiääni!”, kuuluu kommentit tanssilattialta, missä asiantunteva ”raati” arvioi yökerhon äänentoiston säätöjä. On menossa Techmun kuukausittaisen klubin Konehuoneen soundchecki, eli suomennettuna se vaihe missä tarkistetaan laitteiston toimivuus ja säädetään äänentoisto musiikkityyliin sopivaksi. Takana on noin kahdeksan tuntia johtojen liittämistä, kaiuttimien kantoa ja erinäisten dekojen (koristeiden) kiinnittelyä. Paikkahan näyttää melkein itseltään, eikä äkkiä uskoisi, että työtunteja on saatu kulumaan tuommoinen määrä.

Aikaa ravintolan aukeamiseen on vielä puolisen tuntia.

Kuvat: Paula Venäläinen

Klo.21.30

Illan ensimmäinen soittaja kaivelee levypakkiansa innokkaan näköisenä ja toteaa siinä samalla perinteiseen tyyliin: ”ei kyllä mitään tietoa mitä soittas”.

Yleensä ns. klubi-dj valitsee keikalle mukaan kasan soittamansa genren kappaleita, mutta niiden järjestystä tai tarkkoja kappalevalintoja ei mietitä juurikaan etukäteen. Klubidj myös olettaa, tai toivoo ainakin, että paikalle tuleva yleisö tietää hänen soittavan musiikkia tietystä genrestä. Tarvetta ”Best of 80’s rock”-kokoelmien mukana raahaamiseen ei siis ole. Aivan kuten baari-dj:n on klubi-dj:n kuitenkin osattava ”lukea” yleisöä ja muokattava soittoansa sen mukaan.

Techmulaiset tuunaavaat.

KYYLEF 38

Klo.22.00 Kello lyö viimein kymmenen, ensimmäiset tahdit välittyvät ilmoille ja asiakkaita alkaa virrata yökerhoon. Muutamat ohikulkijat kurkkivat varovaisesti ovelta havainnoidakseen mitä ”jumputuksen”, strobovalon ja savun keskeltä paljastuu. Harva konemusiikista innostumaton kuitenkaan vielä tässä vaiheessa iltaa uskaltautuu Konehuoneeseen istuskelemaan.

Klo.23:45 Ensimmäinen kaksituntinen alkaa täyttyä ja yleisöä on saapunut jo sankoin joukoin paikalle. Osa paikallaolijoista on konemusiikin harrastajia, jotka ovat tulleet kuuntelemaan illan suosikkidj:tään ja osa on taas muuten vain tullut ihmettelemään mikähän moisessa musiikissa viehättää kun sama kappalekkin ilmeisesti soi koko illan?

Klo.00:00 Illan seuraava dj aloittaa settinsä John O’Callaghanin nopealla melodisella trancella ja alkuillan minimaalinen äänimaailma muuttuu hetkessä räväkäksi syntikkakuvioiden maalailuksi.

Alkuillasta tanssitaitojaan epäilleet kuulijatkin ovat keränneet virvokkeiden avittamana rohkeutta ja päättävät siirtyä tanssilattialle. Kivinaamaisen deejiin kasvot vääntyvät hymyyn samalla kun hän valitsee levypakistaan seuraavaa kappaletta.

Seuraava Paul Van Dykin klassikkokappale soljuu saumattomasti ensimmäisen kappaleen perään ja tanssilattialla oleva väkimäärä lisääntyy entisestään.

Todelliset puristit kuitenkin nyökyttelevät vain päätään baaritiskin vieressä hyväksyvän näköisesti ja toteavat toisilleen kuinka hienosti dj onnistuikaan vaihdossaan. Klubi-dj:n soitannassa biisivalintojen lisäksi olennaista osaa näyttelee myös miksaustekniset hienoudet kuten se miten saumattomasti/huomaamattomasti kappaleet saadaan miksattua toistensa perään. Paljastanpa tähän väliin erään ”liikesalaisuuden” miksi kotona mp3:sia ”crossfeidailessa” kappaleiden vaihtuminen ei aina kuulosta yhtä sulavalta kuin sen kantabaarin levylassen vaihto Britneyn uusimmasta Jay-Z:n räppiin. Dj nimittäin tahdistaa kappaleet keskenään siihen soveltuvilla laitteilla ja vasta sen jälkeen ”feidailee” niitä toistensa perään. Helppoa kuin heinänteko, right?

Klo.00:30 Dj:n ajatukset katkeavat hetkeksi kun tanssimusiikista villiinytynyt nuori mieshenkilö päättää osoittaa konemusiikkihenkisyyttään ojentamalla dj:lle toivebiisilistan. Hiemanhan tuo

kokenutta klubi-dj:tä näyttää huvittavan, mutta kohteliaana ”asiakaspalvelijana” hän ottaa listan vastaan ja opastaa samalla tätä dj:n alkua takaisin tanssilattian suuntaan.

Listassa näyttäisi olevan tuttuja kappaleita, jotka taipuvat ”vaivatta” tuohon Sean Tyassin – Liftin perään. Ian Van Dahlin ja Atb:n ”klassikkoraidat” kuten Castles in the sky ja Hold you ovat klubipiireissä kuitenkin tunnettuja hittejä, joiden rakennetta tai melodiaa ei kenenkään tarvitse arvailla. Ilmeisesti dj:n suppeasta levyvalikoimasta tai soittotaidon puutteesta johtuen näitä ei kuitenkaan illan aikana kuultu.

Klo.03:30 Viimeiset pesukoneen käyntiääntä muistuttavat teknotahdit raikaavat vielä taustalla kun järjestyksenvalvoja näyttää merkkiä, että on aika tyhjentää baari ja lopettaa soitto. Dj jarruttaa levyn pysähdyksiin ja läsnäolijat osoittavat viihtyneensä hyvin, ehkä hieman samaan tyyliin kuin rokkikonserteissa. Katulegendan mukaan Konehuoneessa on joskus kuultu suosionosoitusten kulkeutuvan keikkatallenteelle jopa levysoittimen äänirasian kautta, liekköhän tuolla kuitenkaan mitään totuusperää?

Klo.03:50 Viisi henkilöä pyörii soittopisteen ympärillä tärkeän näköisenä. On menossa pikainen purkuvaihe, missä lähinnä Techmulaisten omat laitteet kerätään baariympäristöstä parempaan talteen. Varsinainen purkaminen tapahtuu vasta seuraavana iltana ennen baarin avatumista yleisölle. Kuusituntinen vaihtoehtomusiikinilta on saatu päätökseen. Konehuone hiljenee taas kuukauden ajaksi.

“Katulegendan mukaan Konehuoneessa on joskus kuultu suosionosoitusten kulkeutuvan keikkatallenteelle jopa levysoittimen äänirasian kautta” Konehuone on Techmun (LTY:n konemusiikkinkerhon) järjestämä kuukausittainen klubi-ilta, joka tarjoaa vaihtoehdon perinteisen baarimusiikin rinnalle.

Konehuonetta järjestetään pääsääntöisesti Lappeenrannan Divassa, mutta klubi on vieraillut myös ulkopaikkakunnalla.

Kirjoittaja on kolmannen vuoden kauppatieteilijä ja pitkän linjan musiikin harrastaja.

John Forbes Nashin sukunimi on monelle kylterille tuttu peliteorian tiimoilta. Kun se yksi vanki tunnustaa ja toinen ei ja sitten lusii A sen ja sen verran ja mitä vielä… Kansantaloustieteistä tuttu Nashin tasapaino on nimetty sen ideoineen nobelistin J.F. Nashin sukunimen mukaan, ja hänen mielensä mukaan on nimetty tämä useita Oscareita napannut draamaelokuva.

John Nash (Russell Crowe) saapuu elokuvan alussa arvostettuun Princetonin yliopistoon, jossa opintopisteitä kerää myös liuta muita lahjakkaita matemaattisten alojen superneroja.

Kaksi annosta aivoja mutta vain puolikkaan annoksen sydäntä hallussaan pitävä Nash maalailee taivaanrantoja ja on vakuuttunut pätevyydestään innovatiivisen ideoinnin sankarina.

Sosiaalinen elämä rajoittuu mielen sisäisiin keskusteluihin sekä kellarin jatkojenkin tason alittaviin iskuyrityksiin kampusalueen baarissa (ei Iltatähti/Gbar). Luennoilla käyminen on turhaa ja se vain tylsistyttää mielen, tätä mieltä on Nash.

Lopulta himoitsemansa taloustieteellisen läpimurron kilpailijoidensa ja ystäviensä kannustamana tekevä Nash saa kaikkien himoitseman pestin M.I.T:n leivissä. Tie Fortune-lehden kanteen on selvä.

Hiljalleen salaliittoteorioilla ja muulla hölynpölyllä mielensä täyttävä Nash KYYLEF 40

A Beautiful Mind (2001) (USA) Universal Pictures Ohjaus: Ron Howard Pääosissa: Russell Crowe, Jennifer Connelly, Paul Bettany Kesto: 135 min.

John Nash keksii innovointinsa aikana myös uudenlaisen ikkunataiteen.

alkaa paljastua skitsofreenikoksi, jonka käsitys olemassa olevasta ja olemattomasta on hämärtynyt pahemman kerran. Kauniin ymmärtäväisen vaimonsa Alician (Jennifer Connelly) tuella tuleva nobelisti saa elämänsä mutkien kautta järjestykseen, ja lopulta Tukholmassa noin puoli vuotta ennen kiekkoleijonien kultajuhlia Nash saa ansaitsemansa tunnustuksen Nobelin muodossa.

Elokuva perustuu löyhästi Pulitzerehdokkaana olleeseen samannimiseen kirjaan. Ohjaaja Ron Howard sekä käsikirjoittaja Akiva Goldsman ovat kuitenkin ottaneet reippain ottein taiteilijan vapauksia muokatessaan kärsivän neron tarinaa valkokankaalle. Elokuva on saanutkin kritiikkiä totuuden vääristelystä ja asioiden yksinkertaistamisesta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olkoonkin elokuva kuinka Oscarnälkäinen tahansa, on se äärimmäisellä ammattitaidolla toteutettu ja kaikkinensa näin myös erittäin hyvä elokuva.

Kaunis mieli voi tarjota kylterille ja ekonomille hyvää ajanvietettä. Ties vaikka jotkut jopa saisivat kunnianhimoa Nashin esimerkistä ja alkavat unelmoida suurista teoista ja palkinnoista. Ehkä joku jopa alkaa piirrellä liiduilla kirjastomme lasiseinille omia teorioitaan tai sitten kehitellä winwin-taktiikoita Giggling Marlinin öiseen tarjontaan. Laiskimmille lukijoille elokuvan alkupuoliskon katsominen voi olla myös kevyt preppaus mikroteorian tentteihin.

Katsokaa siis ja nauttikaa.

“Laiskimmille lukijoille elokuvan alkupuoliskon katsominen voi olla myös kevyt preppaus mikroteorian tentteihin”

Russell Crowe jäi ilman Oscaria, vaikka näytteleekin kärsivää neroa kuin Dustin Hoffman konsanaan.

KYYLEF 41

Vaihto-opiskeluaika on monien kohokohta yliopistollamme vietetystä ajasta. Tässä pari kertomusta Lappeenrannasta maailmalle tänä keväänä lähteneeltä kylteritytöltä.

Sonja Gustafsson, KTK 2:

K

un hain vaihtoon puoleksi vuodeksi ranskankieliseen maahan, Belgian Liège oli lähes itsestään selvä valinta, sillä olin asunut kaupungissa aiemminkin.

Lämminhenkinen ja eloisa opiskelijakaupunki vaikutti yhdeltä parhaista vaihtokohteista, ja lisäksi tuntui mukavalle palata takaisin kaupunkiin, josta minulla oli paljon hyviä muistoja.

ollenkaan. Etenkin henkilökunnan toimistojen löytyminen osoittautui yllättävän haastavaksi, sillä yliopiston rakennuksia on eripuolilla kaupunkia, enkä aina edes tiennyt, mistä rakennuksesta etsiä.

Viimeiset kolme kuukautta vaihdossa ovat kuluneet todella nopeasti. Belgia ei ole järin suuri maa, mutta tekemistä on riittänyt jokaiselle päivälle enemmänkin kuin tarpeeksi. Ensimmäiset viikot kuluivat papereita täytellessä ja yliopistoon tutustuessa. Vaikka olin asunut Liègessä aikaisemminkin, en tuntenut yliopiston tiloja

KYYLEF 42

Talvinen Liège Belgiassa tarjoaa kylterille mahdollisuuden vaihtoon.

Université de Liègen kirjasto kivisine lattioineen.

Suomessa tekemäni kurssivalinnat menivät täysin uusiksi, kun sain eteeni kurssien aikataulut. Uhkarohkeasti valitsin ranskaksi luennoitavia kursseja, vaikken ollut puhunut ranskaa lähes neljään vuoteen.

Kaikki sujui kuitenkin hyvin, kunnes istuin ensimmäisellä psykologian luennollani, enkä tajunnut opetuksesta sanaakaan.

Luennoitsija puhui todella epäselvästi ja luentosalin huono äänentoisto ei helpottanut asiaa tipan tippaa. Onneksi takanani istuvat ranskalaispojatkin joutuivat vähän väliä kyselemään toisiltaan, mitä luennoitsija oli sanonut. Oli helpottavaa tajuta, ettei kukaan muukaan saanut selvää luennoitsijan puheesta.

“Oli helpottavaa tajuta, ettei kukaan muukaan saanut selvää luennoitsijan puheesta.”

Hämmentävintä ei kuitenkaan ole ollut ranskankielisten luentojen seuraaminen, vaan into jolla muut opiskelijat kirjoittavat luennoitsijoiden jokaisen sanan paperille. Tunsin oloni todella laiskaksi, istuessani kynä kädessäni, tyhjä luentolehtiö edessäni, samalla kun vieressäni istuva tyttö kirjoitti jo viidettä sivua muistiinpanoja.

En oikein vieläkään ole oppinut kirjoittamaan kuin sanelusta, mutta yritän parhaani mukaan ottaa mahdollisimman paljon muistiinpanoja.

Ainakin olen oppinut kirjoittamaan nopeammin tekstiä, josta saan selvää jälkikäteen.

Hurjan raskaaksi en voi vaihtoopiskeluani väittää, vaikka ajoittain olenkin joutunut pitkään miettimään mistä tänään luennolla puhuttiin. Paljon helpommalla olisin varmasti päässyt jos olisin valinnut englanninkielisiä kursseja ranskankielisten sijaan.

Olisin kuitenkin jälkeenpäin jäänyt harmittelemaan hukkaan heitettyä tilaisuutta parantaa kielitaitoani.

-Sonja

Harvemmin auringon syleilyä nauttiva Liège on perinteinen keskieurooppalainen kaupunki.

KYYLEF 43

Melbourne Australian etelärannikolla on Australian toiseksi suurin kaupunki.

Teija Rantalainen, KTK 2: G´day Melbournesta!

A

urinkoiset terveiset maailman toiselta puolelta! Olen vaihdossa Australian Melbournessa kevätlukukauden ajan Swinburne-nimisessä yliopistossa. Nyt on kahdeksan viikkoa seikkailua takanapäin ja kaikki on tähän mennessä mennyt hyvin ja aika on kulunut nopeasti. Koulu täällä alkoi helmikuun lopussa, ja ensimmäinen loma on jo takanapäin. Kahden viikon päästä on jo seuraava vuorossa, eli rankkaa voi sanoa olevan!:) Melbournessa asuu 3,7 miljoonaa asukasta ja se on Australian toiseksi suurin kaupunki.

Tekemistä riittää jokaiseen makuun, mutta monesti raha vähän rajoittaa menoja. Nytkin täällä on meneillään kolme viikkoa kestävät komediaviikot. Useita stand-up esityksiä voi seurata joka ilta! Täällä järjestetään myös joka vuosi tenniksen Australian Open ja

Great Ocean Roadin näkymiä.

formuloiden Australian GP. Itsekin osallistuin tuohon formula-osakilpailuun ja olihan se hienoa nähdä se ”sirkus” ihan paikan päältä.

Suomalaisia oli paikalla tosi paljon ja Kimifaneja vielä enemmän. Kimin kisa kyllä loppui keskeytykseen, mutta Kovalainen oli sentään kolmas.

Swinburnen yliopisto on LTY:n partneriyliopisto ja näin ollen tänne tuleminen on erittäin helppoa: muutaman kaavakkeen täyttäminen hakuprosessin aikana riittää. Swinburnessa opiskelee yli 22 000 ihmistä jakautuneena seitsemälle eri kampukselle, joista yksi sijaitsee Malesiassa.

Taloustiedekunta, jossa itse opiskelen, sijaitsee Hawthornin kampuksella, joka on Swinburnen pääkampus. Porukka täällä on todella kansainvälistä ja vaihtareita on paljon.

Ystäviä olen saanut helposti, pääasiassa muista vaihtareista, joiden kanssa olemme yhtä suurta perhettä.

Koulunkäynti täällä eroaa aika tavalla Lappeenrannasta. Itselläni on neljä kurssia tämän kevään aikana, eli noin 12 tuntia opetusta per viikko, mutta läksyjä annetaan joka viikolle ja ne pitävät kiireisenä. Lisäksi kursseilla tehdään paljon ryhmätöitä jne..

Tentit tulevat kesällä lukukauden jälkeen kesäkuun tienoilla.

eteläisestä saaresta. Me vuokrasimme Itse saavuin Melbourneen vasta helmikuun auton ja ajoimme lähestulkoon koko puolessa välissä, eli muutama viikko saaren ympäri sen reilun viikon aikana. ennen koulun alkua. En ollut etsinyt Maisemat olivat kyllä henkeäsalpaavat: asuntoa valmiiksi etukäteen vaan uskoin upeita vuoristoja, kaunista merenrantaa löytäväni asunnon helposti, kunnes ja vehreää metsää. valkeni, että olin aivan liian myöhään liikkeellä ja Tuolla eteläisellä saarella suurin osa asunnoista oli sijaitsee myös Queenstown, “Itsekin osallistuin tuohon joka on tunnettu extremejo ehtinyt mennä. Koulun asuntolakin oli jo täynnä, formula-osakilpailuun ja urheilun mekkana. Sieltä joten minulle jäi vaan olihan se hienoa nähdä löytyy kaiken maailman vaihtoehdoksi löytää jotain extreme-tempauksien se ”sirkus” ihan paikan tarjonta koskenlaskusta vapailta markkinoilta. päältä.”

Puolitoista viikkoa laskuvarjohyppyihin. istuin netissä ja soittelin Itsekin tein tuon reissun eri paikkoihin. Kävin katsomassa aikana laskuvarjohypyn, muutamaa yksiötä ja neljää asuntoa, jotka olisin jakanut muiden ihmisten kanssa.

Muutama noista jaetuista kämpistä oli aivan hirveitä, en edes ymmärrä miten ihmiset pystyvät asumaan tuollaisissa paikoissa! Lopulta minua onnisti ja sain yksiön ihan uudesta asuintalosta. Vuokra tässä on kyllä tosi huikea, mutta toisaalta kämppänä tämä on tosi kiva ja onpahan oma rauha. Koulullekaan ei ole kuin viiden minuutin kävelymatka.

Olen ehtinyt jo vähän reissata ja nähdä muutakin kuin Melbournen. Kävimme yhtenä viikonloppuna vaihtariporukalla ajamassa Great Ocean Roadilla, tiellä, joka kulkee ihan merenrantaa pitkin ja jonka maisemat ovat aivan mahtavat!

Pääsiäislomalla matkustin UuteenSeelantiin. Meillä oli vain yhdeksän päivää aikaa reissata siellä, joten päätimme mennä vain eteläiselle saarelle, koska kaikki kehuivat sitä hienommaksi noista kahdesta, pohjoisesta ja

Laskuvarjojääkäri Rantalainen.

Seikkailemassa jäätiköllä Uudessa -Seelannissa. ja en ole koskaan kokenut mitään niin uskomatonta! Hirveä polte jäi päälle, ja nyt on jo suunnitelmissa tehdä seuraava hyppy kesällä Cairnsissä. Uusi-Seelanti oli täynnä pieniä kyliä ja kaupunkeja, ja lampaita näki ihan joka paikassa. Niitä suu- ja sorkkaeläimiä täällä majailee yli kymmenkertainen määrä ihmisiin verrattuna!

Reilu puolet seikkailusta on vielä jäljellä ja kaikkea kivaa vielä tiedossa!

Itse en voi muuta kuin suositella Australiaa vaihto- ja reissukohteena.

Meno täällä on tosi rentoa ja ihmiset ovat uskomattoman ystävällisiä ja erilaisia. Totta kai myönnettävä on, että välillä ikävä vaivaa ja tajuaa kuinka kaukana sitä oikeasti edes on Suomesta, mutta ne hetket menevät helposti ohi! Nähdään syksyllä ja oikein hyvää kevättä (wappua…) ja kesää kaikille!

-Teija

KYYLEF 45

Kuvat: Tomi Lapinlampi

Maria Pulsa

ActI eli Lappeenrannan ylioppilasteatteri on luonut teatterikansalle viihdykettä myös tänäkin keväänä. Saranat ja sardiinit- näytelmä on tuonut Saimaan kansalle naurua ja iloa kevään mittaan, ja viimeisimmilläkin halukkailla on vielä mahdollisuus katsastaa paikallisen seurueen edesottamuksia.

Jos olet miettinyt, mitä ActI itse asiassa puuhaakaan kulissien takana, ja haluat tietää kuinka homma vedetään kunnialla läpi, ei huolta, sillä Skinnarilan oma Hillary Swank Maria Pulsa kertoo meille nyt miten ActIssa suoriudutaan.

30.3.2008 klo 14.00

Klo 14.15

Lavasteiden ja tekniikan pystytys neljältä alkavaan esitykseen starttaa. Porukkaa valuu paikalle tasaiseen tahtiin, taktisimmat (=laiskimmat) mahdollisimman myöhään.

Lavasteovia raahaavien suusta voi kuulla jupinaa siitä kuinka ovet poltetaan viimeisen esityksen jälkeen wappunuotiolla.

Ovien pystytystä säestävät jokaiseen lavasteiden kasaamissessioon kuuluvat ”missä Joni on?” –läpät (katso esitys, niin ymmärrrät) ja muidenkin replojen väärinkäyttö.

Teatterin iloa Yo-talolla.

KYYLEF 46

Klo 14.50 Tuottaja hyppää autoonsa ja lähtee repimään sängystä ylös myöhässä olevaa näyttelijää.

Matkalla vastaan tulee auto, jota ajaa krapulaisen näköinen kaivattu esiintyjä.

Teatteriseurue mietiskelee tulevaa näytöstä Yo-talon aulassa.

Klo 16.45 Ensimmäinen näytös päättyy.

Yleisö päästetään kahville ja näyttelijät alkavat kääntää lavasteita. Samalla arvostellaan yleisö joko fiksuksi (osaavat nauraa paljon oikeassa kohtaa) tai vähemmän fiksuksi (tarviiko tätä edes selittää…).

Klo 17.00

Klo 15.00

Klo 15.55

Koko porukka on vihdoin koossa ja esityksen alkuun tunti aikaa.

Jonotetaan maskiin (eli maataan Aalef-kabinetin sohvilla kuin löysät p*skat) ja puhutaan sitä samaa (eli p*skaa), lähinnä siitä, missä oli bileet eilen ja kuinka paljon tuli juotua. Ihmetellään kadoksissa olevaa lipunmyyjää, jonka mysteeri selittyy sillä, että tämä on unohtanut kääntää kellonsa kesäaikaan. Joku lukee plarista vielä reploja, jotta tässä esityksessä viimein osaisi kaikki vuorosanansa, esityskausihan on vasta puolessa välissä.

Tuottaja paimentaa näyttelijät lavasteiden taakse. Puheensorina lavasteiden takana jatkuu vielä yleisön tullessakin, sillä kukaan ei ole ehtinyt huomata, että yleisöä päästetään jo sisään.

“Puheensorina lavasteiden takana jatkuu vielä yleisön tullessakin, sillä kukaan ei ole ehtinyt huomata, että yleisöä päästetään jo sisään. “

Klo 16.00 Esitys alkaa. Kaikki sujuu hyvin.

(Lukuun ottamatta sitä, että erään naisnäyttelijän ääni on flunssan takia matala viskibasso, ja sitä että väärän repliikin takia syntyy syvä hiljaisuus, jonka aikana lavasteiden takana yritetään pantomiimilla selvittää kenen pitäisi mennä lavalle pelastamaan tilanne. Ja sitä, että ohjaaja nojaa vahingossa valokatkaisijaan sytyttäen valot koko saliin, ja vielä sitä, että joku irrottaa vahingossa ikkunan mukaansa mennessään lavalle)

Toinen näytös alkaa. Katsojat ovat saaneet jutun juonesta kiinni ja nauravat mahansa pohjasta.

Parhaimmille kohdille kulisseissa olevat näyttelijät alkavat itse nauraa jo etukäteen, kun tietävät mitä tuleman pitää.

Klo 18.00 Esitys päättyy.

Toiselle pokkauskierrokselle mennään, vaikka kukaan ei enää taputtaisi.

Klo 19.00 Lavasteet on purettu. Väsähtänyt porukka hipsii koteihinsa, sillä sunnuntai-näytösten jälkeen ei pääse G-baariin nollaamaan.

Klo 19.30 Kotona irroitellaan lavasteovista tulleita tikkuja sormista. Tänä wappuna nuotiolta ei lopu poltettavat kesken.

Saranat ja Sardiinit viimeistä kertaa ma 28.4. Lappeenrannan kaupunginteatterissa klo 19.00. Liput 6 e.

Klo 15.45 Sekalainen porukka vetää lämmittelyä ylioppilastalon auditoriossa. Äänenavaustuotoksista päätellen voisi kuvitella liikenteessä olevan, korrektisti sanottuna, astetta kehittyneisyysrajoitteisempaa porukkaa (, jota emme ole).

(Emmehän?)

ActIn ryhmä lavasteiden kimpussa.

KYYLEF 47

Teemu Rastas

V

akuutusmaailma saattaa olla vieraalta tuntuva paikka useallekin opiskelijalle. Näin ollen lienee paikallaan tarjota käyttöön opas, jonka avulla vakuutusten ostaminen ja valinta helpottuvat merkittävästi. Muutamien tärkeiden asioiden tietäminen ostopäätöksiä tehtäessä voi säästää kummasti euroja ja hermoja.

E

nsinnäkin sama vakuutusturva ei käy kaikille, joten saattaa olla viisasta piipahtaa vierailulla eri vakuutusyhtiöiden konttoreilla ja pyytää omiin tarpeisiin sopiva tarjous. Tämä saattaa viedä hetken aikaa, mutta voi myös säästää yllättävän suuria summia rahaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ehdoissa.

Jo alkuun on syytä mainita, että hintaa ei kannata pitää ainoana kriteerinä.

Miksi maksaa pieni summa vakuutuksesta, joka korvaa vahingon sattuessa huonosti tai ei ollenkaan?

Ilmaiseksikin saa saman.

Aloitetaan vakuutuksien läpikäynti kotivakuutuksesta, joka on osa lähes jokaista vakuutuspakettia. Harvalla opiskelijalla on vielä omaa omakotitaloa, joten kysymykseen tulee tällöin lähinnä irtaimistovakuutus.

Irtaimistovakuutus siis nimensä mukaisesti korvaa irtaimen omaisuuden vahinkoja esimerkiksi tulipalon tai varkaustapauksien osuessa

kohdalle.

“Vakuutuksista ei ole mitään iloa, jos niistä ei saa vahingon sattuessa korvauksia.”

KYYLEF 48

Yhtiöiden välillä merkittäviä eroja on korvauspalveluiden toimivuudessa. Vakuutuksista ei ole mitään iloa, jos niistä ei saa vahingon sattuessa korvauksia.

Jotkin yhtiöt viivyttävät korvausprosessia tolkuttomasti ja venkoilevat summien kanssa.

Tällöin voi yksittäinen kuluttaja jäädä rahallisesti suuren ahdinkoon ja vakuutusta ostaessa säästetty kymppi tuntuukin virheeltä.

Eri

vakuutusyhtiöillä

ehdot poikkeavat toisistaan, mutta kannattaa ehdottomasti suosia irtaimistovakuutusta, joka on voimassa kaikkialla maailmassa, jolloin matkatavaroiden tarve vakuuttamiselle matkojen ajaksi poistuu.

Selvästi halvempi ratkaisu, vaikka omavastuu tekeekin siitä

hiukan huonomman. Matkatavara-vahinkoja käy suhteessa kuitenkin niin harvoin, että muutaman kympin menetys tuskin vahingon sattuessa kohdalle paljoa ostajaa kirpaisee.

Lisäksi irtaimistolle kannattaa valita aina laajin mahdollinen turvataso, sillä nimenomaan äkilliset särkymiset, kuten kännykän tai telkkarin pudottaminen lattialle, tai se, että laukku varastetaan, ovat niitä todennäköisiä vahinkoja, ei tulipalot.

Tärkeä huomio kotivakuutuksessa on käyttää enimmäiskorvausmäärää.

Ellei omaisuutta oikeasti ole selvästi yli 20 000

euroa ikävähennykset huomioon ottaen, niin monen vakuutusyhtiön väkisin tyrkyttämät täysarvo-vakuutukset ovat puhdasta ryöstöä. Niille ei yksinkertaisesti ole tarvetta ja hinta saattaa olla yli kolmenkertainen oikeasti omaisuuden mukaan mitoitettuun vakuutukseen verrattuna. Toki aina on riski, että kun omaisuutta myöhemmin karttuu niin vakuutus jää alivakuutuksen puolelle, mutta kannattaako tuon takia maksaa todella reilua ylihintaa? Varsinkin kun asia hoituu sillä, että tarkistaa vakuutuksensa aika ajoin (edes muutaman vuoden välein). Opiskelijalle siis usein riittää, että ottaa enimmäiskorvausmäärällisen vakuutuksen joko 10 000 euron tai 20 000 euron suuruisena omaisuutensa mukaan. Säästö on melko suuri rahassa mitattuna.

Henkilövakuutukset ovat oma laaja maailmansa, ja tarjontaa löytyy todella runsaasti. Vähintään tapaturmavakuutus on jokaisella hyvä olla varsinkin opiskeluiden jälkeen, kun YTHS ei enää hädän tullen autakaan. Monet sortuvat ottamaan vakuutuksen, jossa korvausmäärät ovat naurettavan pieniä.

Vakuutusmäärän olisi syytä olla ainakin 20 000 euroa ja mielellään ainakin 40 000 euroa, minkä moni vakavaan tapaturmaan joutunut on saanut huomata. Esimerkiksi monissa nuorille tarjottavissa paketeissa korvausmäärä saattaa olla alle 10 000 euroa, mikä ei todella riitä kattamaan monia kalliita tutkimuksia ja leikkauksia.

Väärässä paikassa ei kannata säästää, kun erot vuosimaksussa ovat todella vähäisiä!

Jos on matkustelevaa ihmistyyppiä, kannattaa ostaa jatkuva matkavakuutus sairauksien ja tapaturmien varalta.

Säästää usein aikaa ja rahaa. Jo kahden matkan tekeminen vuodessa tekee jatkuvan matkavakuutuksen määräaikaista kannattavammaksi.

Jatkuva matkavakuutus siis kattaa kaikki matkat vuoden ajalla aina kuukauden Alppi-lomasta pieneen Tallinnan risteilyyn ja antaa hyvän pohjan ulkomaille opiskelijavaihtoon lähtevän matkavakuutukselle. Normaalit henkilövakuutukset eivät missään nimessä riitä korvaamaan matkavakuutusta, vaikka olisivat kaikkialla maailmalla voimassa, sillä ne eivät korvaa mahdollisia todella

“Esimerkiksi SEFE Ja TEK ovat neuvotelleet jäsenilleen alennuksia joissain yhtiöissä” kalliita kotiinkuljetuksia. Karu esimerkki nähtiin tsunamionnettomuuden aikoihin, jolloin moni oli suuressa pulassa puutteellisen vakuutusturvan takia.

Muutamalla kympillä olisi saatu kymmenien tuhansien hintaiset kuljetukset hoidettua.

Autovakuutuksista voi todeta sen verran, että niissä hintaerot eri yhtiöiden välillä ovat suurimmillaan ja vertailla kannattaa.

Tosin hinta ei ole tässäkään kohtaa ainoa merkittävä kriteeri, sillä myös tarjottavat turvat poikkeavat kattavuudeltaan merkittävästi toisistaan ja tietyille automerkeille voi saada paremmilla ehdoilla merkkivakuutukset jostain tietystä yhtiöstä.

Opiskelijoiden kannattaa hyödyntää järjestöjensä neuvottelemat edut.

Esimerkiksi SEFE Ja TEK ovat neuvotelleet jäsenilleen alennuksia joissain yhtiöissä, joten tämä kannattaa aina erikseen varmistaa, ettei etu jää vahingossa hyödyntämättä.

Loppukaneettina todettakoon, että kilpailu vakuutusalalla on nykyisin veristä ja kilpailutus kannattaa. Lappeenrannasta löytyy kaikkien isoimpine yhtiöiden konttorit keskustasta (If, Pohjola, Tapiola, Lähivakuutus, Fennia), joten vertailu on helppoa. Tietysti internetin avullakin aihepiiriin voi perehtyä ja joskus sieltä ostamalla voi saada alennuksia.

Asiakkailla on nyt mistä valita ja valtaa kannattaa käyttää!

Kirjoittaja työskentelee vakuutusalalla opintojensa ohella.

KYYLEF 49

Hanna Karjalainen, opintoneuvoja

B

olognan prosessin seurauksena syksystä 2005 alkaen uudet opiskelijat ovat opiskelleet uuden kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti.

Kaksiportainen tutkintorakenne tarkoittaa sitä, että ensin suoritetaan 180 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkinto ja tämän jälkeen 120 opintopisteen laajuinen maisterin tutkinto. Ns. vanhan rakenteen mukaisesti opiskelevilla, eli 160 opintoviikon maisterin tutkintoa suorittavilla on 31.7.2008 asti aikaa suorittaa vanhan tutkintoasetuksen mukainen 160 opintoviikon maisterin tutkinto. Siirtymäaika vanhasta tutkintorakenteesta uuteen päättyy siis 31.7.2008.

Kysymys monien mielessä tällä hetkellä onkin mitä teen, jos en ehdi valmistua vanhan rakenteen mukaisesti. Lähtökohtana on, että vanhan rakenteen mukaan voi valmistua 31.7.2008 asti.

Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että gradu on arvosteltava viimeistään kesäkuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa, ja puuttuvat suoritukset on saatava rekisteriin viimeistään 31.7.2008 mennessä ja maisterin tutkintoa on anottava silloin heinäkuun loppuun mennessä.

Tällöin todistus voidaan päivätä heinäkuulle, ja opiskelija voi osallistua elokuun valmistujaistilaisuuteen.

31.7.2008 on siis ehdoton takaraja.

Tämän jälkeen kaikki siirtyvät suorittamaan tutkintoaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti, jossa kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat erilliset.

KYYLEF 50

Jos et ehdi valmistua vanhan rakenteen mukaisesti, tai et ole vain vielä siirtynyt uuteen tutkintorakenteeseen, vaikka sinulla ei ole ollut aikomustakaan valmistua vanhasta rakenteesta, 1.8.2008 opintorekisteriin eli WebOodiin vaihtuu uuden tutkintoasetuksen mukainen opinto-oikeus automaattisesti.

Ensin opinto-oikeutena näkyy KTK-tutkinto joka vaihdetaan KTM-tutkinnon opintooikeudeksi heti sen jälkeen kun olet valmistunut kandiksi.

Siirtymisilmoituksia ei siis siinä vaiheessa enää tarvitse tehdä. Sinun tulisi kuitenkin päivittää HOPSisi uuden tutkintorakenteen mukaiseksi.

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot sisältävä HOPS-pohja löytyy kauppatieteiden www-sivujen opiskeluosiosta.

Seuraavassa muutamia esimerkkitapauksia siitä kuinka siirtymäajan päättyminen vaikuttaa eri vaiheessa oleviin opiskelijoihin.

Tapaus 1. Gradun aihe on anottu ja/tai HOPS eli tutkintorakenne on virallisesti tarkastettu (vanhan tutkintoasetuksen mukaisesti). Suorittamatta on ainoastaan gradu ja/tai muutama kurssi.

- tutkinto siirretään sellaisenaan uuteen tutkintorakenteeseen - ainoa lisäsuoritus on myös kandidaatintutkielmasta kirjoitettava kypsyysnäyte - kypsyysnäyte kirjoitetaan siis sekä kandidaatintutkielmasta että pro gradu- tutkielmasta, molemmista erikseen - tulkinnat tehdään tapauskohtaisesti

Tapaus 2. Valmistuminen vanhan rakenteen mukaan ei ole ollut realistista. Opinnoista puuttuu enemmän kuin edellisessä tapauksessa.

- kaikkien on suoritettava kandidaatin tutkinto. Kandidaatintutkielmasta on kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte kirjoitetaan uudelleen myös gradusta maisterivaiheessa, mutta silloin siitä ei enää tarkasteta suomen kielen osuutta.

- vanhan rakenteen mukaan suoritetut valmiit opintokokonaisuudet voidaan siirtää sellaisenaan uuteen tutkintorakenteeseen.

-

sijoittelu tapahtuu seuraavasti:

KTK-tutkinto: Yleisopinnot = vanhan rakenteen perusopinnot Kieli- ja viestintäopinnot - merkitään yksi kieli, jota tulee olla väh. 9 opintopistettä (Huom! Kv. markkinoinnin opiskelijoilla kieliopintoja vähintään 18 op:n edestä) - ruotsin kielen kurssi - viestinnän kurssit (Kokous- ja neuvottelutaito ja Integroitu kaup.kirj.- ja puheviestintä).

Pääaineen perusopinnot = vanhan rakenteen appro Pääaineen aineopinnot = vanhan rakenteen cumu.

Vähintään yksi sivuaine = entinen appro vastaa perusopintotasoista sivuainetta ja entinen cumu vastaa aineopintotasoista sivuainetta.

Vapaasti valittavia siten, että 180 opintopistettä täyttyy.

KTM-tutkinto: Pääaineen syventävät opinnot = vanhan rakenteen laudatur-opinnot Vähintään yksi sivuaine (perus- tai aineopintotasoinen) Kieliopinnot = väh. 9 opintopistettä (Huom! Kv.markkinoinnin opiskelijoiden tapauksessa 3. kieli tai jatkoa kandin kieliin) ja Kauppatieteen tutkimusviestintä-kurssi tai muu kieli- tai viestintäopintoja oleva kurssi.

Vapaasti valittavia siten, että 120 op täyttyy.

- opintoviikkoina tehdyt suoritukset muutetaan opintopisteiksi kertoimella 1,8. Uudessa rakenteessa kurssien laajuudet lasketaan aina opintopisteinä.

- mahdollisuus on myös tehdä opintokokonaisuuksia uusien tutkintovaatimusten mukaisesti eli siis uuden rakenteen opinto-oppaiden vaatimuksilla.

- päivitä HOPSisi ja mieti, mitkä kokonaisuudet sinulla on valmiina ja siirrä ne sellaisenaan uuteen rakenteeseen. Huomioi, että voit tehdä esimerkiksi sivuaineita myös uusien vaatimusten mukaisesti tai vaikka suorittaa pääaineesi syventävät opinnot eli vanhan rakenteen laudaturopinnot uuden rakenteen mukaisesti.

Siirtymäajan päättymiseen liittyvissä kysymyksissä auttavat tiedekuntamme opintosuunnittelija Kaija Huotari, opintosihteeri Kirsti Tiainen ja opintoneuvoja Hanna Karjalainen. Kun tulet juttelemaan siirtymisestä uuteen tutkintorakenteeseen, ota mukaasi päivitetty HOPS. Tämä helpottaa tilanteesi kartoittamista. HOPS- ohjeet ja muuta lisätietoa löytyy kauppatieteiden www-sivujen opiskeluosiosta.

Tämä sama ohjeistus julkaistaan myös kauppatieteiden www-sivuilla opiskelu-osiossa.

KYYLEF 51

Muutoksia opintotätien joukossa Opintopäällikkö Laura Tikkanen jäi äitiyslomalle maaliskuun alussa. Jäämme odottelemaan uutisia iloisesta perhetapahtumasta :) Lauran sijaiseksi siirtyi opintotädeistä kansainvälisten asioiden suunnittelija Minna Ranta ja hänen sijaisenaan aloitti maaliskuun alussa uusi opintotäti Essi Reponen. Essillä on vankka kokemus Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, sillä hän on työskennellyt talossa jo monessa eri paikassa. Meidän joukkoomme hän siirtyi yliopiston kansainvälisistä palveluista. Essin päätehtävä on tiedekuntamme kansainvälisen MITIMmaisteriohjelman koordinointi yhdessä ohjelman akateemisen koordinaattorin kanssa. Kansainvälisten kiemuroiden lisäksi Essi hoitaa kauppatieteiden ItäSuomi-yhteistyötä. Toivotamme Essin lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme! Tällä kokoonpanolla on tarkoitus jatkaa vuoden 2009 loppuun asti, jolloin Laura taas palaa äitiyslomalta. Jos muutoksia tällä välillä tapahtuu, niistä ilmoitamme sitten erikseen.

Tiedoksi myös, että opintoneuvojamme Hannan huone on vaihtunut ja hän päivystää nyt huoneessa 7351.1.

Vielä muistutellaan vanhan tutkinnon mukaan valmistuvia Siirtymäaika vanhasta tutkinnosta uuteen tutkintoon päättyy 31.7.2008. Tämä tärkeä päivämäärä ei toivon mukaan ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Olemme pyrkineet tekemään siirtymisen vanhasta tutkinnosta uuteen tutkintoon opiskelijoille mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi.

Opiskelija voi valmistua vanhan rakenteen 160 ov mukaisesti kauppatieteiden maisteriksi vielä heinäkuussa 2008, jos gradu on arvosteltu kesäkuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa (katso kokouspäivät ja arvosteluanomusten jättöpäivät netistä) ja opintosuoritukset (myös kypsyysnäyte) ovat opintorekisterissä viimeistään 31.7.2008.

KTM:n tutkintotodistus päivätään tällöin heinäkuulle ja opiskelija voi halutessaan osallistua elokuun

KYYLEF 52

valmistumistilaisuuteen.

Tutkinnon anomiseen tarvittavan 1C-lomakkeen liitteineen toimitetaan tiedekunnan opintosuunnittelijalle 31.7.2008 mennessä. Lomien aikana anomukset liitteineen voi jättää 7. vaiheen 3. kerroksen ala-aulan postilaatikkoon opintohallinto (laatikko 6).

Opintoneuvojamme Hanna kirjoittaa ja kertoo perusteellisemmin siirtymäajan koukeroista toisaalla tässä lehdessä. Kannattaa lukea ajatuksella Hannan kirjoitus.

Opetusohjelma lukuvuodeksi 2008 - 2009 Lukuvuoden 2008 – 2009 opetusohjelma ja tutkintorakenteet on hyväksytty tiedekuntaneuvostossa.

Opetusohjelmassa kehittämisen painopiste on ollut kandidaatin tutkintojen virtaviivaistamisessa sekä kurssikohtaisessa opetuksen laadun kehittämisessä.

Jatkossa tavoitteena on saadun palautteen perusteella tutkintojen opintojaksojen sisältöjen kehittäminen erityisesti osaamistavoitteet huomioiden. Tutkinnon omaleimaisuuden varmistamiseksi talouden ja tekniikan yhdistämistä kehitetään edelleen ja myös kansainvälisyys pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon. LTY palkitsi opetuksen kehittämiseen panostaneita yksiköitä koulutuksen laaturahalla ja kauppatieteelliselle tiedekunnalle myönnettiin 50 000 euron laaturahapalkinto :). Kauppatieteiden koulutusohjelma on valittu myös yhdeksi valtakunnallisen W5W2-opetuksen kehittämisen pilotiksi.

Hankkeen tavoitteena on edistää kumuloituvaa oppimista opetussuunnitelmatyössä ja opintojen ohjauksessa. Tästä on hyvä jatkaa opetuksen kehittämistä.

HOPS:n tarkastuksille omat ”tarkastuspisteet” Henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin tarkoitus on helpottaa opiskelijan omien opintojen suunnittelua ja läpiviemistä. Tiedekunnan nettisivuilla on tarkat ohjeet HOPS:n tekemisestä ja jokainen

Suunnittelija Essi Reponen perehtyy MITIM-maisteriohjelman hakemuksiin ja vastailee mielellään muihinkin maisteriohjelmaa koskeviin kysymyksiin. tekeekin oman HOPS:nsa itse ja tuo valmiin HOPS:n tarkastettavaksi tiedekuntaan.

Tiedekunnassa on päätetty, että HOPS:n oikeellisuus tarkistetaan virallisesti kolme kertaa opiskelijan opintojen aikana: 1) ensimmäisen opintovuoden syksyllä, 2) kandidaatiksi valmistumisen yhteydessä (tutkintoa anottaessa) ja 3) maisteriksi valmistumisen yhteydessä (tutkielman aihetta anottaessa). Muina aikoina tapahtuvista HOPS:n tarkastuksista on aina sovittava etukäteen.

Siirtymäkauden takia HOPS tarkistetaan myös siinä vaiheessa, kun opiskelija päivittää HOPS:nsa uuteen tutkintoon siirtyessään.

Tämän voi tehdä joustavasti ensi lukuvuoden aikana, jos valmistuminen ei ole ajankohtaista.

Pitäkäähän siis HOPS:t ajan tasalla.

Kansainväliseen MITIMmaisteriohjelmaan saatiin mukavasti hakemuksia Haku tiedekuntamme Master’s Degree Program (CBU) in International Technology and Innovation Management -ohjelmaan päättyi 31.3.2008. Ohjelmaan haki yhteensä 85 opiskelijaa, joista n. kolmannes täytti vaaditut hakukriteerit.

Seuraava vaihe hakuprosessissa on haastattelut, jotka järjestetään perjantaina 25.4. Ohjelmaan valitaan enintään 15 opiskelijaa. Ohjelmaan ei vielä(kään) hakenut yhtään meidän omaa kylteriä. Ensi vuonna on seuraava mahdollisuus korjata tämä tilanne. Ohjelma on erittäin korkeatasoinen ja opiskelijoilta sekä muilta sidosryhmiltä on saatu hyvää palautetta. Kaksoistutkintoon johtava koulutus ei ole vielä Suomessa kovin yleistä ja Venäjän liiketalouden osaajille on yrityselämässä kysyntää. Muistakaa siis tämä ohjelma siinä vaiheessa, kun valmistutte kandidaateiksi.

Kuvaaja: Minna Ranta

Kauppatieteiden yhteisvalintojen haku on alkanut Kauppatieteiden yhteisvalintojen hakuaika alkoi 1.3. ja päättyy 9.5.2008 klo 16.15. Nyt on siis oikea aika levittää sanaa, jos tiedossanne on potentiaalisia uusia opiskelijoita tiedekuntaamme!

Yhteisvalinnan kautta kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan valitaan 135 opiskelijaa.

Valintakokeet järjestetään tiistaina 17.6.2008 klo 10.00 – 14.00. LTY houkuttelee uusia opiskelijoita myös virtuaalikampus-kampanjalla (www.lut.fi/kampus).

Virtuaalikampuksella hakijat voivat käydä tutustumassa virtuaalitutorin opastuksella opiskelijaelämään.

Käykääpä kurkkaamassa, virtuaalikampuksella on kaikki.

Yhteisvalintopasta voi tilata yliopistomme Hakijapalveluista. Opas löytyy myös yliopiston www-sivuilta.

Tarkemmat tiedot: http://www.lut.fi/ hakuopas/ tai valintasihteeri Minna Lignell, puh.

05-621 6051, minna.lignell@lut.fi

Tiedotusterveisin, Minna

Lisätietoja: http://www.lut.fi/kati/lsb tai suunnittelija Essi Reponen, essi.reponen@lut. fi, puh. (05) 621 7214.

Opintoasioissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin täteihin:

Hanna Karjalainen – opintoneuvoja Puh. 05-621 7227, huone 7351.1 Paikalla päivystysaikoina, ne löytyvät periodeittain työhuoneen ovesta. hanna.karjalainen@lut.fi

Esitä kansainväliseen maisteriohjelmaan liittyvät kysymykset seuraavalle tädille: Essi Reponen – suunnittelija, kansainväliset asiat puh. 05- 621 7214, huone 7385.1 essi.reponen@lut.fi

Kaija Huotari – opintosuunnittelija Puh. 05-621 7225, huone 7352.2 kaija.huotari@lut.fi

Jos olet kiinnostunut jatko-opinnoista, ota yhteyttä seuraavaan tätiin: Minna Ranta – opintopäällikkö puh. 05-621 7226, huone 7386 minna.u.ranta@lut.fi

Kirsti Tiainen – opintosihteeri puh. 05-621 7292, huone 7385.2 kirsti.tiainen@lut.fi

KYYLEF 53

Nordea Pankki Suomi Oyj

Check-in hyvään alkuun.

Sinä 18– 28-vuotias, liity jo tänään.

Jos olet 18– 28-vuotias, voit saada Nordean Check-

kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain

in-asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja:

muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-in-

maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttö-

asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa

tilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä

www.nordea.fi/check-in.

Teemme sen mahdolliseksi

nordea.fi

A

”Sä kysyt miksi kyyneleet ja multa ministerisalkun vieeeeeet...”

Oi ”Ike”, sä kaikkien äijien yli-äijä! Toimiessasi täysin perinteisesti suomalaisen ”äijä”-profiilin mukaisesti, antamalla granaattiomenoillesi vallan syöstä energiaasi ihan rehelliseen tissien ihailuun ja sen ilmaisemiseen näille kohtuullisenkokoisille, joskin hivenen yksinkertaisille nais-ulokkeille. Ei sun tarvitse tunkea päätäsi ruusupensaaseen sen jälkeen kun olet kietaissut edelleen suomalaisen ”äijä”-profiilin mukaisesti pullon erityisen kuivaa kirkasviiniä liiveihisi. Sä näytit, että kaikki me seistään samalla viivalla! Pääasia on suomalainen ”äijyys” ja maanantaisänki, eiks jeh?

Tissit 1, Ike 0. TPS:kin oli tänä vuonna melko tehoton, joten Turku on tuoksunut hivenen tappiolle tänä vuonna. Älä siis murehdi, Ike: treenaa itsesi pelikuntoon ensi kerraksi.

Suomalainen huippumedia näytti todelliset kyntensä suorituskykynsä suhteen menneillä viikoilla, kun se savusti valtioneuvoston pidetyn ja arvostetun jäsenen ulos luottamustoimestaan.

Jäsenen, jonka kuvattiin vieneen kotimaamme ulkopolitiikan hoitoa valovuosia eteenpäin raikkailla avauksilla ja luottamusta herättäneillä Condie-tapaamisilla. Ike todella oli liekeissä. Mitä sitten tapahtui? Ikellä taisi kasvaa kellertäviä tippukiviä luolan kattoon... ai, ai.

Kaiken luottamuksen perusta on teot. Luottamus ei aidosti voi perustua ensivaikutelmaan, ulkonäköön tai kuulopuheeseen. Luottamuksen ansaitseminen kaikkein vaativimmilla luottamustoimilla, ministerin palleilla, vaatii jatkuvaa näyttöä omista kyvyistä, nöyrää työskentelyä ja aitoa rehellisyyttä.

Tai niinkuin Condie sanoisi: ”Integrity and dignity, Aik!”. Ikeltä valitettavasti pääsi tämä viimeinen aspekti 60-vuotiskanuunassa unohtumaan.

Asia, jonka valitettavasti luulisi yli 30 vuotta eduskunnassa palvelleen ymmärtävän.

Entä olisiko ainoa ulospääsy tilanteessa ollut se, että Ike olisi jo ajoissa ollut rehellinen ja tunnustanut koko asian. ”Kyllä, lähettelin parisataa ehdottelevaa seksi-viestiä alle kolmekymppiselle tissi-tanssijalle. Se oli vahinko, en tee sitä enää ikinä. En ikinä. Vannon sen.” Show must go on, miten kävi pari vuotta sitten Anne-Mari Bergin kanssa?

“Ikellä taisi kasvaa kellertäviä tippukiviä luolan kattoon... ai, ai”

Minusta Ike oli loistava siinä mitä teki. Hän on tuonut hienosti oman panoksensa suomalaiseen politiikanhoitoon ja oikeasti vienyt sitä eteenpäin. Totuus vain on se, että aito luottamus syntyy kunniallisesta toiminnasta ja arvoista myös yksityiselämässä. Sitä vaan ei voi toimia luottamuksen arvoisesti ulkoministerin virassa, kun kotona odottaa pitkäaikainen elämänkumppani ja kuppilassa Tissi-Johku. Ja sitten vielä valehdellaan Suomen kansalle, että ”työasioita”.

Suomen uusi ulkoministeri on muuten paras ministerivalinta vuosikausiin. Iloitsin uutisesta niin, että meinasin heti tekstareita lähettää!

Uskon vakaasti siihen, että Alex Stubb vie ulkopolitiikkaamme vielä Ikeäkin pidemmälle, sillä hänellä on kaikki aseet, jotka siihen vaaditaan.

Nuorekkuus, älykkyys, kielitaito, omat räväkät mielipiteet ja jopa kunnossa olevat taustat. Ehkäpä tämä ikävääkin ikävämpi Iken Ikeet –stoori onkin alku jollekin suurelle ja mahtavalle!

Johku: ”Ike, Millanen päivä sulla on huomenna?”

Ike: ”Normi päivä Johku. Haluisitsä tehdä sitä jossain jännässä paikassa?”

Kolumnisti on toiminut edustajiston ja LTKY:n puheenjohtajana sekä Enklaavin hallituksessa

KYYLEF 55