Meri- ja metalliteollisuuden muutostarpeita

Meri- ja metalliteollisuuden muutostarpeita Avausseminaari ja –workshopin 16.11.2011 + yrityshaastattelujen satoa

Ongelma

Ratkaisu

Kulttuuriset esteet ulkomaisia alihankkijoita käytettäessä  Kielimuuri  ohjeistamisen vaikeus  kollegojen välisen keskustelun vaikeus  Eristäytyminen  syrjäytyminen  Ryhmittyminen  syrjintä  Kunnioituksen puute  kohdellaan ulkomaalaisia eri tavalla  varastaminen ym. vilppi  Rajalliset resurssit sekä taloudellisesti että ajallisesti järjestää henkilökunnalle vapaa-ajan aktiviteettia

Eri kulttuurien tuntemus  Kulttuuritutkimus: historia, tapakulttuuri, etiketit jne.  Osoitus kiinnostuksesta vastapuolen kulttuurille lähentää  Henkilökohtainen suhde  ystäviltä ei varasteta Viestin pukeminen vastaanottajalle ymmärrettävälle kielelle  Mitä ongelmia ilmenee tulkkeja käytettäessä?  Millainen osaaminen ja tietotaito tulkeilla pitää olla? Mistä tulkkeja haetaan?  Erityisesti lukutaidottomille tai jos ei yhteistä puhekieltä: kuvalliset ohjeet: kuvasarja, sarjakuva, animaatio, elokuva jne.

Lisää kulttuuritarjontaa työympäristöön  kulttuuri: taide, urheilu, viihde, tapakulttuuri jne.  Huumori ja positiiviset viestit  henkilökemia  Yhteiset vapaa-ajan aktiviteetit, urheilu, elokuva, kulttuuritapahtumat yms. yhdistävät ihmisiä  tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä  työpaikkaviihtyvyys paranee  Yritykset olisivat valmiita maksamaan ulkopuoliselle tapahtumatuotantopalvelusta henkilökunnan virkistykseksi Meripolitiikka  Voiko sääntöjä yhdenmukaistaa?  Mitkä asiat vaikuttavat palkkoihin?

Eri merillä eri säännöt ja lait  Vakuutus merellä: P&I-liikennevakuutus, kaskotyyppinen kone- ja runkovakuutus  Suomessa ainoastaan Alandia tarjoaa näitä vakuutuksia, esim. Alfons Håkansilla on vakuutus IF Ruotsissa (Merialan vakuutusmeklari Sami Turpeinen)  International Maritime Organisation tekee alan määräyksiä  muutokset hitaita  Bahama, Panama ja Liberia suurimmat lippuvaltiot  ei sääntöjä  Monet laivayhtiöt rekisteröivät laivansa em. maihin, vaikkei toimipistettä siellä  Eri työehtosopimuksia eri maissa  Vilppiä palkanmaksussa, esim. viranomaisille näytetään eri työsopimus kuin mitä oikeasti noudatettiin  Vakuutuspetoksia työsopimusten kautta, esim. esitetään työntekijöille diili, jossa tarjotaan tietty summa omaisille, jos laiva uppoaa  ei tarvitse maksaa varsinaista vakuutussummaa  yritykselle jäisi koko vakuutuspotti

Pitkä alihankintaketju  Alihankkijat kokevat vastaavansa vain omalle toimeksiantajalleen  Esim. varastamisen ilmetessä on vaikea tietää, missä kohtaa ketjua on ongelmia ilmennyt

Henkilökunnan sitoutumattomuus yrityksen toimintastrategiaan  Työntekijä ei ymmärrä työnsä tärkeyttä yritystoiminnan kokonaiskuvassa  ”Minä teen oman työni. Hoitakoon muut omansa”  Ei oteta vastuuta  Tuotantoketjussa vahinko siirtyy eteenpäin  Palautetta ei osata ottaa vastaan  kehuja pidetään teennäisiksi ja negatiivista palautteen antajaa arvostetaan rehellisyydestä ja suorasanaisuudesta  Tyky-päivät jne. koetaan pakkopullaksi  Työympäristö vaikuttaa työssä viihtyvyyteen  Ihmisten asenteet vaikuttavat työilmapiiriin  Ennakkoluulojen pelko  ei uskalleta olla rehellisesti eri mieltä  Työntekijät luulevat tietävänsä, mitä tekevät, mutta eivät ole päivittäneet tietouttaan yrityksen toimintastrategian kehityksestä  ei haluta uudistaa tekemistään  Yhteistyö työnjohtajien ja muiden vastaavien esimiestason toimijoiden kanssa on havaittu vaikeimmaksi  ongelmana usein negatiivinen asenne muutoksia kohtaan  Tieto ei siirry työntekijätasolle, jos työnjohtaja ei ota ohjeita vastaan johdolta  Työnjohtaja ei koe tarvetta tiedottaa avoimesti sisäisesti yrityksen kaikista asioista Viestinnän vaikeus eri medioiden kautta  eri ihmisten tottumus ja mieltymys eri medioihin  intranetia koetaan vaikeaksi  sähköposti tukkeutuu, kun tulee liikaa viestejä  puhelimitse kuluu aikaa välittää tieto usealle henkilölle  rikkinäinen puhelin Yksityiset työhuoneet eivät suosi välitöntä tiedonvaihtoa Ryhmäkeskustelujen epätasapaino  kaikki eivät tule kuulluksi  Kovaääniset jyräävät hiljaisten päälle Sisäisen viestinnän puute tai vääristyminen  propagandan muotoutuminen, kun jotain negatiivista tapahtuu  sisäisistä asioista kuulee usein ulkoisen viestinnän kautta, esim. uutisista

Työnjohtajien sitouttaminen  Kenelle tärkeää? Kuka maksaa?  Toiset yritykset kokevat varastamisen suurena kulueränä, toiset taas pitävät sitä pakollisena kuluna, jolle ei mahda mitään Alihankkijoiden sitouttaminen  Esim. yhteinen tilaisuus useammalle alihankkijan edustajalle, jossa tuodaan työsuhde henkilökohtaisemmalle tasolle ja ”koulutetaan” noudattamaan yrityksen toimintastrategiaa.

Yrityskulttuurin rakentaminen  Yrityksen arvot  tunteisiin vetoaminen  Tarina eri muodoissa: sattumuksia vuosien varrelta  Esim. BMW on tilannut lyhytelokuvan yrityksen arvoista ja visioista  visuaalisuus parantaa viestiä ja vetoaa yleisöön paremmin kuin puhe Meriaura kiinnostunut henkilöstöhallinnon kehittämisestä esim. lyhytelokuvan avulla  Lani tapaa johtajan aiheesta tammikuun lopussa Tiimityöskentelystrategia  Esim. mallia joukkueurheilusta, improvisaatioteatterista jne.

Työntekijän vapaaehtoinen sitoutuminen  kunnioittaminen, arvostus  huomioiminen, kuunteleminen  luottamus, vastuun antaminen  avoimuus, suvaitsevaisuus  innostaminen, rohkaiseminen Johdon sitoutuminen  Investointi henkilöstön hyvinvointiin  henkilöstön huoltaminen  hyvin voiva työntekijä jakaa iloa ja on tehokas Kohdistettu viestintä  Sopimus viestintävälineistä  tasapaino eri viestintävälineiden välillä: sähköposti, kokoukset, chat jne.  Sisäisen viestinnän suunnittelussa voisi myös mainosten suunnittelija olla avuksi viestin perille saattamisessa Avoin viestintäympäristö  työympäristön oltava sellainen, että tieto voi siirtyä vapaasti  interaktiivisuus  avoin viestintäympäristö, esim. visuaalinen ilmoitustaulu työtilassa  viestien avoimuus, todellisten tulosten ja tavoitteiden ilmaiseminen  lisää luottamusta ja sitä kautta henkilöstön sitoutumista Kokouskäytäntöjen sopiminen

 työntekijällä tulee ulkopuolinen ja epäkunnioitettu olo  sitoutuminen kärsii Tekniikka menee joskus viestin perille saattamisen tielle  viestintä voi olla joskus liian teknistä kohderyhmälle Ulkoisessa viestinnässä käytetään helposti ns. ”sisäpiirin” kieltä  viestiä ei välttämättä haluta ottaa vastaan, jos esitystapa ja esittävä henkilö eivät miellytä Ulkoisessa viestinnässä on hiljaisia signaaleja  haluttu viesti voi vääristyä, jollei osaa asettua vastaanottajan saappaisiin

Yleinen meriteollisuuden tuntemus vähäistä  ala ei houkuttele  kulttuurieromeriteollisuuden ympärillä: Suomessa kymmeniä ihmisiä Saaroniemen nokassa katsomassa kun Turussa valmistettu maailman suurin risteilyalus lähtee merelle. Saksassa kymmeniä tuhansia ihmisiä kun laiva tulee Saksaan välillä pysähtymään  makkaramyyntiä, festivaalitunnelmaa ja tv-lähetys.

Tarve uudenlaiselle liiketoimintamallille  verkoston hyödyntäminen uudella tavalla  mm. klusteroituminen pienyritysten välillä tarjoaa mahdollisuuden parantaa kaikkien kilpailua  voidaan tarjota palvelua pakettina  kun yksi saa kaupat, kaikki hyötyvät  risteilybisnes on vain pieni osa laivanrakennus-bisnestä  Suomessa raapaistaan kaikkia aloja eikä olla erityisen hyviä missään  Suomi on ollut halpatyövoimamaa. Nyt kehittyessä vaaditaan työhyvinvointia ja kaikkea, mutta työtehokkuus ei aina vastaa vaatimuksia.

Tarve uusille markkina-alueille  maantieteellisesti  toimialueellisesti  Miten kulttuuri voi tuoda lisäarvoa ja kilpailuetua?

 pelisäännöt: jokaisella oikeus esittää mielipiteensä  kuuntelutaidon opettelu Ulkoinen viestintä tulisi tehdä asiakkaan ehdoilla  tekniikkaa ja mediaa miettiessä kannattaa miettiä vastaanottajan käyttötottumuksia Viestin tulee olla kohderyhmälle ymmärrettävällä kielellä sekä mieluisalla esitystavalla  Miten puhujan persoonaa voi manipuloida?  esiintymis- ja kommunikointitekniikka, esim. teatterin, stand-upin ym. avulla Viestinnän hiljaisia signaaleja voi manipuloida haluamansa mielikuvan antamiseksi  Esim. FCR Finlandin nettisivujen grafiikassa halutaan luoda mielikuvaa todellisuutta suuremmasta yrityksestä  Esim. Freja ei halua logoaan näkyviin katukuvassa, koska ei halua toimittaa kuljetuspalvelua yksityisille talouksille  Voiko mielikuvaharjoituksilla, esim. elokuvan tai näytelmän käsikirjoitustaidolla, juonen suunnittelulla, kohtausten havainnollistamisella yms. kehittää ulkoista viestintää asiakaslähtöisesti?

Meriteollisuuden houkuttelevuuden lisääminen  Mitkä asiat vaikuttavat ammatinvalintaan?  Miten voidaan herättää yleinen kiinnostus merialaa kohtaan?  brändäys: ”Turussa valmistettu” tms. ylpeyden aihe Kansainvälisyys ja erikoistuminen  Strategian suunnittelu  toiminnan keskittäminen erikoisosaamisalueeseen  alan kehitys ja osaamistarpeet  mihin koulutuksessa kannattaa keskittyä?  Esim. Nokia: Vaikka kännykkä tehdään Kiinassa ja myydään Yhdysvalloissa  Suomeen 40 % voittoa IT-sovellusten kehittäminen merikäyttöön  Esim. 3G-verkon hyödyntäminen meriteollisuudessa verkkoyhteyksien kehityksessä  mm. kassa- ja hyttivarausjärjestelmät sekä tilitysohjelmat ovat riippuvaisia internetistä Olemassa olevien ratkaisujen soveltaminen uudenlaisiin käyttöyhteyksiin  Maakäytössä olevia tuotteita merikäyttöön Kehittyvissä maissa, esim. Kauko-Idässä jne.  Kehittyvissä maissa elintaso nousussa  ihmisillä enemmän varaa virkistäytymiseen  Missä muualla olisi tilaa ja kysyntää risteilykulttuurille/jäänmurtajille/kuljetusaluksille jne?

Asiat muodostuvat itsestään selviksi  toimintaa ei osata kehittää  Henkilökunnan vaihtuvuus vähäistä  pitkiä uria  urautuminen yleistä  Esim. Työnjohtaja (ahtaus- ja huolintafirmassa) ei osaa listata itse puutteita tai tarpeita, myöntää ongelmat johdattelun kautta, mutta ei osaa keksiä ratkaisuja ja keksii aina säännösten yms. kautta syitä miksi muutoksia ei voi tehdä  Ei nähdä enää ongelmakohtia ja tyydytään tilanteeseen, koska asiat pääsääntöisesti toimivat ja muutokset vievät aikaa, vaivaa ja maksavat.

Haasteena innovatiivisen ratkaisukeinon/uuden idean tai näkemyksen myyminen ja siitä viestiminen toimijoille  Meriteollisuus ei näe luovan alan voivan tarjota ratkaisukeinoja suoraan teollisuuteen vaan loppukäyttäjille

Haasteelliset työolosuhteet ja –ympäristö  sää, työympäristön materiaalit ja pinnat, työstä aiheutuvat roiskeet ym. jne.

Turvallisuussäädösten tärkeyttä ja tarkoitusta ei ymmärretä työntekijöiden tai aina edes työnjohdon tasolla  Työturvallisuusohjeita laiminlyödään Liian tarkat turvallisuussäädökset  Liikaa byrokratiaa  Liian laadukasta asiakkaan tarpeisiin Kilpailutuksissa painaa hinta eikä laatu  Laatusäädökset eivät lisää kilpailukykyä, koska Suomessa on korkeat hinnat kilpailijoihin nähden  Halpatyövoimamaat polkevat hintoja alas  Myös suomalaiset yritykset käyttävät ulkomaista halpatyövoimaa Kilpailua kuljetuspalveluissa  Pietarin Sataman kunnostautuminen on vähentänyt liikennettä Suomen satamien, erityisesti Haminan tai Kotkan, kautta

Meri- ja metalliteollisuuden alle lukeutuu useita toimialoja, jotka voivat tarjota osaamistaan myös muille aloille  Metallimoduulit laivassa  sillat, viemärijärjestelmät jne.  Esim. putkiremontin aikana olisi hyvä rytmittää työ sillä tavalla, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa asukkaille  voisiko tehdä yhteistyötä esim. matkailuyrityksen kanssa ja tarjota edullista lomapakettia putkiremontin ajaksi?

Ulkopuolinen osaa mahdollisesti esittää kysymyksiä, joita itse ei osaa ottaa huomioon.  uusia ratkaisuja  mahdollisesti uusia liiketoimintamalleja

Ensin lähestyttävä uudistusmielisiä innovaattoreita  viestintäkieli tärkeä  eri ihmisille puhuttaessa käytettävä eri termejä  on tärkeää tulla keskustelukumppanin tasolle kielellisesti Miten kieltä voi käyttää täsmällisesti?  kirjallisuus, aforismi ym. voivat auttaa kiteyttämään tai värittämään viestiä halutun mukaisesti  hyödyllinen taito esim. myynnissä ja markkinoinnissa, mm. ”pitchauksessa" Työergonomia ja suojavälineet  Millaisia välineitä?  Millainen työjärjestys voisi helpottaa toimintaa?  Millainen työrytmi? Voiko toisenlaisella työn jaksottamisella tehostaa työtä?

Hinta-laatu-suhteen määrittely toimintastrategiana  Kuinka laadukas on riittävä? Mikä on optimaalinen hinta/laatu-suhde?

Vakuutuksen myöntäminen laadun perusteella  Vakuutettu toiminta lisää luottamusta ja toimii kilpailuetuna

Saaret mahdollistavat kuljetuksen Suomeen meriteitse  Miten suomalaisen kuljetuspalvelun kilpailukykyä voidaan lisätä?

Erikoistuminen liikenteen suunnitteluun, koordinointiin ja operointiin

 autojen kuljetus Venäjälle suurta  nyt 80 % vähemmän kuljetusta Suomen kautta Karttaohjelmat, suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmät kankeita  Nyt täytyy syöttää manuaalisesti paljon tietoja  tarvitaan nopeutta

Varastaminen  Telakalla ja työmaalla varastetaan työkaluja  ongelmana usein kulttuuriero, epäkunnioitus, elintaso, huonot työehdot jne.  Kuljetuksissa varastetaan lastista, erityisesti viinaa (myös Suomessa)

Työajat kausiluontoisia  Yleisesti pitkiä päiviä kun on töitä  lomautuksia, kun ei ole töitä  kausityöläisiä vaikea palkata, koska pätevyyksien oltava voimassa ja eri tehtäviin vaaditaan eri pätevyyksiä Pienyrityksissä myös toimitusjohtaja joutuu usein työskentelemään kentällä, esim. projektipäällikkönä  Projektipäälliköllä oltava verkostoa Merialan kaupoissa suuria riskejä  Sopimuksissa suuria rahasummia  Projektin peruutus  Kaupan menetys  vähemmän työpaikkoja Laatujärjestelmän sisäistäminen henkilökunnan osalta voi olla vaikeaa  Henkilökunnan perehdytys usein haasteellista  manuaalit pitkiä ja epämielenkiintoisia  kaikkia ohjeita ei sisäistetä tehokkaasti

Luova ala, jota hankkeessa kannattaa soveltaa:     

Esittävä taide (teatteri, stand up, dramaturgia jne.)

Kirjallisuus (aforismit jne.)

Urheilu (joukkueurheilu jne.)

Elokuva- ja mediataiteet (elokuva, animaatio, tietokonepelit jne.)

Taideteollisuus (mainos, muotoilu jne.)

 käytetään alihankkijoita siellä missä toimitaan Voiko kuljetustoiminnassa soveltaa ratkaisuja muualta?  viivakoodeja käytetään yleisesti varastoissa  seuranta  suunnittelussa ja toiminnanohjauksessa sovelluksia gps:stä  logistiikan suunnittelussa ja toiminnanohjauksessa 3D-mallinnusta ja tietokonepelitekniikkaa Seuranta- ja turvajärjestelmien kehittäminen  Mitkä asiat vaikuttavat varastamiseen? Onko kulttuuritaustalla vaikutus asiaan?  Voiko skenaarioajattelulla, esim. teatterin, elokuvan, käsikirjoituksen ym. avulla ennakoida mahdollisia tilanteita?

- kulttuuritausta, kielitaito - elintaso, työehdot - suhdeverkosto jne.

Henkilöstön työaikasuunnittelun kehittäminen

Miten laatujärjestelmää ja henkilökunnan perehdyttämistä voisi parantaa?  Elokuva, animaatio, tietokonepeli, henkilödramaturgia, roolipelit yms. voisivat tarjota virikkeellisen oppimistavan