LLV 27.11.2017 §16_ Ympäristöselostus - Lappi - sopimus 2018- 2021

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

YMPÄRISTÖSELOSTUS LAPPI-SOPIMUS 2018 - 2021

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

2017 Lapin liitto

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

Lappi-sopimus Maakuntaohjelma 2018 - 2021 Lapin liitto, marraskuussa 2017

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

1. Johdanto.................................................................................................................. 3 2. Maakuntaohjelman pääasiallinen sisältö ja liittyminen muihin ohjelmiin............. 3 3.1 Maakunnan liiton suunnittelujärjestelmä............................................................ 3 3.2 Lapin maakuntasuunnitelma 2040 ja Lapin maakuntaohjelma 2018–2021........... 4 3.2.1 Arktinen talous vahvistuu.................................................................................... 5 3.2.2 Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä................................... 6 3.3.3 Puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia................................................................................................................................. 7 3.3.4 Hyvä saavutettavuus mahdollistaa kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin................................................................................................................................ 7 3.3 Maakuntakaavoitus................................................................................................ 7 3.4 Muut ohjelmat....................................................................................................... 8 3. Lappi-sopimus – Lapin maakuntaohjelma valmisteluprosessi sekä sisällöt......... 11 4. Ympäristön ominaispiirteet, nykytila ja ongelmat.................................................... 14 4.1 Yleiskuvaus........................................................................................................... 14 4.2 Luonnonympäristö............................................................................................... 14 4.3 Rakennettu ympäristö......................................................................................... 17 4.4 Luonnonsuojelualueiden verkosto...................................................................... 18 5. Lappi-sopimuksen vaikutusten arviointi................................................................. 19 5.1 Arvioitavat vaikutukset ja menetelmä................................................................. 19 5.2 Vaihtoehtotarkastelu............................................................................................. 20 5.3 Vaikutukset ihmisiin............................................................................................ 21 5.4 Vaikutukset talouteen........................................................................................... 22 5.5 Vaikutukset elinkeinoihin.................................................................................... 22 5.6 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin................................................. 23 5.7 Vaikutukset aluerakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön............................... 23 5.8 Vaikutukset liikenteeseen..................................................................................... 24 5.9 Vaikutukset ilmastonmuutokseen........................................................................ 25 5.10 Vaikutukset saamelaiskulttuuriin....................................................................... 26 5.12 Aluerakennekartan vaikutusten arviointi........................................................... 27 5.11 Kokonaisvaikutusten arviointi........................................................................... 31 5.13 Vaikutusarvioinnin epävarmuustekijät.............................................................. 32 5.14 Ympäristövaikutusten seuranta.......................................................................... 32

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Lapin maakuntaohjelmassa 2018 - 2021 (Lappi-sopimus)

1. Johdanto

Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Niin sanotulla SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY).

SOVA-asetuksen mukaan maakuntaohjelma on suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman tai ohjelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. Arviointi tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista, mutta myös edistää osallistumista ja yhteistyötä.

Lapin maakuntaohjelmasta vuosille 2018– 2021 käytetään nimeä Lappi-sopimus.

Tässä ympäristöselostuksessa kuvataan Lappi-sopimuksen keskeiset välittömät ja välilliset vaikutukset suhteessa ihmisiin, talouteen, elinkeinoihin, luonnonoloihin ja -varoihin, aluerakenteeseen ja ympäristöön, liikenteeseen, ilmastonmuutokseen ja saamelaiskulttuuriin. Koska Lappi-sopimuksen vaikutusten arvioinnissa on ekologisten vaikutusten lisäksi huomioitu ohjelman sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset, puhutaan ympäristövaikutusten arvioinnin sijaan laajemmin vaikutusten arvioinnista.

Vaikutusten arviointiselostuksen laati Lapin liitto yhteistyössä alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lappi-sopimuksen toteuttamisella ei ole todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia toisen valtion alueelle ja sen vuoksi rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia ei ole tarkasteltu tässä ympäristöselostuksessa.

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

2. Lappi-sopimus - Lapin maakuntaohjelma valmisteluprosessi sekä sisällöt

Tausta Maakunnan suunnittelu käsittää kolme lakisääteistä suunnitelmaa: maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman.

Maankäyttö‐ ja rakennuslain (132/1999) mukaan maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käyttöä ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja se ohjaa maakuntakaavan ja keskipitkän aikavälin maakuntaohjelman laadintaa.

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

Maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat yhteiset kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja hankekokonaisuudet sekä muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi sekä tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista.

Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujärjestelmässä ilmenee oheisesta kaaviosta.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

3.2 Lapin maakuntasuunnitelma 2040 ja Lapin maakuntaohjelma 2018–2021 Vuonna 2013 laaditussa Lapin maakuntasuunnitelmassa osoitetaan alueen tavoiteltu kehitys ja strategia vuoteen 2040. Lapissa maakunnallisten kehittämistä ohjaavien asiakirjojen rakennetta ja jäsentelyä haluttiin uudistaa ja rakentaa ne vahvemmin ilmiölähtöisen tarkastelun kautta. Maakuntasuunnitelma on uudistuksen jälkeen nimeltään Lapin maakuntastrategia 2040 ja maakuntaohjelma nimeltään Lappi-sopimus. Strategiassa esitetään lappilainen kehittämisen tahtotila. Siinä linjataan Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2040 ja strategia näiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategian rooli korostuu kokonaisuutena Lapissa laajan alueen yhteisen kehityssuunnan ja yhteisen tulevaisuuden luomisessa.

Lappi-sopimus on Lapin maakuntaohjelma vuosille 2018–2021. Se on kehittämisstrategia, joka esittää alueen toimijoiden yhdessä muodostaman kokonaiskuvan seuraavan neljän vuoden strategisesta kehittämisestä sekä rahoituksen suuntaamisesta. Kaikki toimijat ovat sitoutuneet luotuihin tavoitteisiin, siksi käytämme asiakirjasta nimeä Lappi-sopimus.

3.2.1 Arktinen talous vahvistuu Tavoitetila 2021: • Puhdas luonto on Lapin kilpailuvaltti, siksi Arktisen talouden kehittäminen perustuu luonnon kestävään käyttöön ja vähähiilisyyteen • Paikallisia raaka-aineita jalostetaan entistä

Lappi-sopimuksen läpileikkaavia kehittämisteemoja ovat: kansainvälisyys, kestävä kehitys ja resurssitehokkuus, vähähiilisen elämäntavan edistäminen, digitalisaatio, yhdessä tekeminen sekä yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Lappi sopimuksen toimeenpanosuunnitelma laaditaan vuosittain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Se sisältää maakunnalliset tärkeät kärkihankkeet ja – kokonaisuudet sekä suunnitelman varojen käytöstä kunkin strategisen tavoitteen mukaisesti.

Lappi-sopimuksessa neljä strategista valintaa ohjaavat aluekehittämistä.

• Arktinen talous vahvistuu • Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ympäristössä • Puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia • Hyvä saavutettavuus mahdollistaa kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin

pidemmälle ja hyödynnetään entistä enemmän alkutuotannon toimintaedellytykset vahvistuvat ja elinkeinot menestyvät • Uudistuviin toimialoihin - teollisuuteen, matkailuun, kaivostoimintaan, metsätalouteen sekä hyvinvointialoihin - syntyy uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, uusia kv-markkinoita sekä uutta yrittä-

LLV 27.11.2017 §16, Liite • 4 ja 5 Työhön osallistumisen aste on korkea jyyttä ja työpaikkoja • Nuorten aktivointi työelämään toimii yhä • Kasvuhakuiset yritykset uudistuvat kansainväosallistavammilla tavoilla lisessä kilpailussa; ne toimivat innovatiivisesti osana yritysekosysteemejä , niissä on uudenlaista liiketoimintaosaamista ja teknologiaratkaisuja, ne käyttävät taitavasti hyväkseen digitalisaation mahdollisuuksia ja 3.3.3 Puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut luovat hyvinvointia kehittyvät robotiikan ja keinoälyn hyödyntäjinä • Yhä useampi yritys tekee kansainvälistä kaupTavoitetila 2021: paa – rajat ylittävä yhteistyö synnyttää strategisia • Puhdas luonto on Lapin hyvinvoinnin lähde kumppanuksia • Hyvän luontoympäristön ylläpitämisellä ja ke• Arktisuus on olennainen osa kansainvälisesti hittämisellä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta tunnettua Lappi-brändiä ja ihmisten hyvinvointia • Arktisen alueen yhteistyön ei painotu pelkäs• Digitaalisilla ratkaisuilla mahdollistetaan tatään talouteen, yritystoimintaan tai teollisuuteen, sa-arvoiset palvelut ja osallisuus vaan se on laajaa yhteistyötä arktisen alueen hyvin• Kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä vahvistevoinnin sekä puhtaan luonnon ja luonnon hyvinvointaan viihtyisiä ja toimivia asuin- ja elinympäristöjä, nin turvaamiseksi tuotetaan arjen palveluita sekä lisätään yhteisöllisyyt• Yrittäjäystävällinen maakunta kehittää yrittätä ja kansalaisten osallisuutta jyyttä kannustavaa ja palvelevaa toimintaympäristöä • Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut tuote– eri toimialojen maankäyttötarpeiden yhteensovittataan yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja misessa onnistutaan siten, että kaikilla on mahdollikolmannen sektorin kesken - hyvinvointi on kaikkien suus kasvaa asia ja kaikki kantavat siitä vastuuta • Elinkaarisuunnittelu mahdollistaa maakunnan • Ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys koroselinkeinojen kestävän kehittymisen tuu Lapin hyvinvointityössä • Kulttuuri ja liikunta lisäävät hyvinvointia ja 3.2.2 Työ ja osaaminen uudistuvat rajattomassa ymovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää toimintaa päristössä • Hyvinvointi Power- on Lapin vetovoimatekijä Tavoitetila 2021: 3.3.4 Hyvä saavutettavuus mahdollistaa kasvun ja • Lapin arktisen älykkään erikoistumisen stratekilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin gia ohjaa alueen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa • Osaaminen on Lapissa korkeatasoista sekä Tavoitetila 2021: kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä • Selvitykset Jäämeren radasta on tehty ja edis• Lappi tunnetaan maailmanlaajuisesti - osaatettävä ratalinjaus on valittu mista arvostava maakunta kiinnostaa huipputekijöitä, • Lapin satamien toimintaympäristö on kilpailu-tutkimusta ja kansainvälisiä yrityksiä kykyinen • Koulutus vastaa laadukkaasti ja monipuolisin • Lapissa on elinkeinoelämän kehittymistä ja keinoin muuttuvan työelämän tarpeisiin kansainvälistymistä mahdollistava lentoasemaverkko • Digitalisaatio mahdollistaa nopean uudistumija alueelle on kannattavaa reittiliikennöintiä kohdesen koulutuksessa ja työelämässä markkina-alueilta • Yritykset osallistuvat aktiivisesti osaamisen • Raideliikenne tarjoaa kiinnostavan vaihtoehtuottamiseen ja kehittämiseen don matkustamiselle ja tavaraliikenteelle • Johtamistaan ja prosessejaan ennakkoluulotLapin maantieverkko palvelee asukkaita ja tomilla ratkaisuilla uudistavat työnantajat menestyvät • elinkeinoelämää turvallisesti ja kattavasti uusia innokilpailussa osaavista tekijöistä vaatioita hyödyntäen • Tutkimustiedon hyödyntäminen ja innovaatioAlempaa tieverkkoa on parannettu elinkeinoympäristöt mahdollistavat yritysten osaamisen lisään- • elämän tarpeisiin tymisen ja uudistumisen yrityksissä • Älyliikenteen testausympäristöt kehittyvät ja • Ennakointiyhteistyö elinkeinoelämän, oppiniitä hyödynnetään monipuolisesti laitosten ja viranomaisten kesken palvelee valintojen • Hyvät, kiinteät ja mobiilit tietoverkot mahdoltekemistä ja toimenpiteiden suuntaamista listavat alueen kehittymisen, laadukkaat palvelut ja • Yhteistyötä tehdään aktiivisesti naapurimaiarjen sujumisen ja monipuolisen vapaa-ajanvieton den kanssa osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja • Matka- ja logistiikkaketjut kehittyvät alueen kulttuurin edistämiseksi sisäiseen ja myös rajat ylittävään liikkumiseen

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

3.3. Maakuntakaavoitus

Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyä maakunta- tai kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 §): o Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. o Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. o Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne (VNp:t 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta.

Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on ensinnäkin varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, toisekseen auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Tehtävänä on myös toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, sekä edistää kansainvälisten sopimusten täy-

täntöönpanoa Suomessa ja luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 §).

Lapin voimassa olevat maakuntakaavat Lapissa maakuntakaavoitusta tehdään seutukunnittain. Voimassa olevat maakuntakaavat: • Rovaniemen maakuntakaava (saanut lainvoiman 4.12.2001) • Itä-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 25.11.2004) • Pohjois-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 28.1.2008) • Tunturi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) • Länsi-lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 11.9.2015) Vaihemaakuntakaavana on tehty: • Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.7.2005) • Rovaniemen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 25.6.2010) • Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 21.9.2011) • Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) • Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 12.2.2016) • Kemi-Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen (saanut lainvoiman 16.2.2017)

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

3.4. Muut ohjelmat

Maakuntaohjelman valmisteluun vaikuttavat lukuiset kansalliset ja maakunnalliset kehittämisohjelmat ja -strategiat sekä EU-ohjelmat. Suuri aluehallinnon uudistus muuttaa toimintakenttää ja myös sen tuomat uhkat ja mahdollisuudet on huomioitu maakuntaohjelmatyössä. Lisäksi on huomioitu ministeriöiden aluestrategiat ja -ohjelmat, kansallinen innovaatiostrategia, uudistutunut aluekehityslaki (7/2014).

Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet on laadittu keväällä 2017 ja niiden lausuntokierros päättyi kesäkuussa. Alueiden kehittämistavoitteisiin perustuvat ministeriöiden omat aluestrategiat sekä kaupunki- maaseutu- ja saaristopoliittiset linjaukset.

Uudet maakuntaohjelmat ovat osa tausta-aineistoa seuraavan hallituksen aluekehittämisen linjauksiin.

EU-ohjelmat Euroopan Unioni toteuttaa ohjelmakautta 2014–2020 alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation -ajattelun kautta. EU 2020 -strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni -strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Euroopan innovaatiokumppanuuksia (European Innovation Partnerships) sekä älykästä erikoistumista (smart specialisation). Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan tulevaisuudennäkymän tueksi. Älykkään erikoistumisen strategia on ennakkoehto EU:n rahoitukselle. Lapin liitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja Lapissa on oma älykkään erikoistumisen ohjelmansa. Älykäs erikoistuminen on ollut maakuntaohjelmatyön keskeinen teema.

Komission esityksen mukaisesti kaikilla ohjelmakauden 2014–2020 rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja ohjelmien painopisteet on valittu em. strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta. Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja ohjelma-alueella

toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin. Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyössä Interreg-ohjelmien, ENI-ohjelmien, maaseutuohjelman sekä meri- ja kalatalousohjelman kanssa. Lappi-sopimus sisältää toimenpiteitä, jotka ovat rahoitettavissa kyseisillä ohjelmilla.

Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. Maantieteellisesti maaseuturahasto rahoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoihin. Rahoituksen kohteena on yhteisiä toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittäminen, matkailu, bio-energian tuotanto ja T&K, saavutettavuus sekä uusiutuva energia.

Hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma määrittelee Suomen tulevaisuuden vision: ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja paranevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus.

Hallitus pitää kiinni julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta ja kuroo umpeen 10 miljardin euron kestävyysvajetta. Sitä katetaan 4 miljardin euron säästöillä sekä julkista taloutta kohentavilla 4 miljardin euron reformeilla. Loput 2 miljardia katetaan työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla.

Hallitusohjelmassaan hallitus valitsi viisi painopistealuetta, joita konkretisoivat 26 kärkihanketta. Lisäksi hallitus toteuttaa eläkeuudistuksen, SOTE- ja maakuntauudistuksen, karsii julkisen sektorin kustannuksia ja uudistaa keskushallintoa.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

Suomen Arktinen strategia Suomen arktinen strategia määrittelee Suomen arktisen politiikan tavoitteita ja keinoja niiden edistämiseksi. Strategiassa käsitellään alueen asukkaita, koulutusta, tutkimusta, taloutta, infrastruktuuria, ympäristöä, vakautta ja kansainvälistä arktista yhteistyötä.

Suomen arktisen strategian uusimisen taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys koko Suomesta arktisena maana. Suomella on

monipuolista arktista osaamista ja vahva intressi olla mukana arktisen alueen kehityksessä. Valtioneuvoston vuonna 2013 periaatepäätöksen mukainen arktinen strategia korostaa tätä tahtoa. Strategian näkökulmissa on sisäänrakennettuna neljä pilaria: arktinen maa – arktinen osaaja – kestävä kehitys ja ympäristön reunaehdot – kansainvälinen yhteistyö. Näistä syntyy kokonaisuutena Suomen arktinen rooli. Suomen tavoitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

Suomen arktisen politiikan päälinjat ovat edelleen voimassa. Hallitus on linjannut arktisen strategian päivityksen painopisteitä 26.9.2016 pidetyssä hallituksen strategiaistunnossa. Strategian päivityksessä täsmennetään hallituksen tavoitteita arktisen alueen kehityksestä ja Suomen arktisesta roolista. Siinä myös käydään läpi vuoden 2013 strategia hallitusohjelman tavoitteiden ja painopistealueiden näkökulmasta sekä tuodaan esiin strategian päivityksen prioriteetit. Hallitusohjelman mukaan arktinen ulottuvuus avaa mittavia mahdollisuuksia. Arktisen yhteistyön kehittäminen on hallitusohjelman mukaan nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi, ja pohjoisten hankkeiden edistämiseen tarvitaan EU:n panosta. Suomi tahtoo olla aktiivinen arktisen alueen hyödyntämisessä ja yhteistyössä. Kaikessa toiminnassa arktisella alueella tulee kuitenkin huomioida kestävän kehityksen reunaehdot.

Alueelliset ohjelmat Alla on esitetty Lapin alueelliset ohjelmat ja strategiat.

• Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma/ Smart Specialisation Kymmenen virran maa - Lapin maaseutuohjelma Nuorten ohjelma – • Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys vuonna 2020.

Lapin kansainvälisen toiminnan strategia 2015–2030 Lapin maahanmuutto-strategia • Lapin matkailustrate-gia 2017 Lapin teollisuusstrate-gia 2030 Lapin ilmastostrate-gia 2030 Digilappi 2020 Lapin korkeakoulujen innovaatio-ohjelma • Lapin elintarvikeohjelma 2017 Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma 2017 Lapin energiastrategia Lapin kansainvälisen toiminnan strategia 2015/2030 Lapin järjestöstrategia 2030

3. Lappi-sopimus - Lapin maakuntaohjelma valmisteluprosessi sekä sisällöt Aluekehityslain hengen mukaisesti olemme Lapissa valinneet maakuntaohjelmatyössä hyvin vuorovaikutteisen ja osallistavan tavan tehdä ohjelmatyötä. Vuonna 2013 useammassa maakunnassa – myös Lapissa – päädyttiin ratkaisuun, että maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma tehdään yhtäaikaisesti ja tiivistetään samaan asiakirjaan. Maakuntasuunnitelman pitkänaikavälin tulevaisuustarkastelun ja maakuntakaavatyön yhteys kuitenkin säilyy.

Maakuntaohjelmien päivityksen ollessa ajankohtainen 2016 jatkoimme hyvän arviointipalautteen perusteella osallistavaa linjaa. Maakuntasuunnitelmaa ei varsinaisesti päivitetty vaan sitä tarkennettiin Lapin ennakointiosaajien kanssa tehtyjen tulevaisuuskuvatyön 2040 kautta. Tulevaisuuskuvien ja vision valmistelussa toteutettiin kaksi työpajaa, joista toinen yhteistyössä VTT:n kanssa (Lapin luotsi ). Maakuntaohjelma on Lapissa jatkuva prosessi, johon kytkeytyvät viranomaisten yhdessä tekemä laadullinen arviointi toimeenpanosuunnitelman päivitysvaiheessa sekä keväällä toteutettavien alueellisten kehitysnäkymien ja

alueen toimintaympäristökatsauksen yhteydessä.

Keväällä 2017 toteutettiin kuuden työpajan sarja, joiden avulla etsittiin sisältöjä uuteen, päivitettävään Lappi-sopimukseen. Pajojen suunnittelussa käytettiin hyväksi muotoiluajattelua. Pajojen suunnitteluun ja fasilitointiin palkattiin muotoilutiimi. Pajat saivat hyvän vastaanoton ja palautteen. Pajoihin kertyi reilu 200 osallistumiskertaa ja henkilöiden vaihtuvuus oli hyvä. Myös alueellinen kattavuus toteutui ilahduttavan hyvin. Koko prosessin ajan Lappi-Brändin sisällöt ovat olleet olennainen osa työskentelyä ja sama koskee myös valmista asiakirjaa.

Maakuntaohjelman laatiminen on toteutettu vuorovaikutteisen ja avoimen suunnittelukäytännön periaatteita noudattaen Lapin liiton hallituksessa 31.10.2016 hyväksytyn työohjelman mukaisesti.

Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä on tiedotettu Lapin liiton internetsivulla, jossa asiakirjat ovat olleet myös nähtävillä sähköisesti. Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä tiedotettiin myös 14.2.2017 Lapin

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5 kansassa. Kevään työskentelystä raportoitiin blogien muodossa lappisopimus.net sivustolla, jossa oli myös vapaan sanan mahdollisuus. Ohjelman valmisteluprosessia on voinut seurata Lapin liiton internetsivujen kautta. Sivuille www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus on viety prosessin aineistoa kokoava työkirja, jota on päivitetty aina ohjelmaa valmistelevien työpajojen jälkeen. Sivuilla on ollut nähtävillä myös muut valmisteluaineistot.

Lapin liiton internetsivuilla sekä www.lappisopimus. net sekä otakantaa.fi sivustoilla on lausuntokierroksen ajan 1.-29.9.2017 avoinna kysely, jonka kautta kansalaiset voivat vaikuttaa maakuntaohjelmaan sisältöihin.

Arviointiselostuksen tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta kuullaan Lapin ELY-keskusta.

Lappi-sopimuksen ja arviointiselostuksen luonnokset käsitellään maakuntahallituksessa 28.8.2017 ja viedään tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen

sihteeristölle. Luonnosvaiheen asiakirjat ovat lausuntokierroksella ja julkisesti nähtävillä 1.-29.9.2017, josta tiedotetaan Lapin kansassa ja Lapin liiton internetsivuilla. 30 päivän aikana luonnoksia oli mahdollista kommentoida kirjallisesti sekä otakantaa.fi kautta.

Lisäksi pyydetään lausunnot Lapin kunnilta, Lapin ELY-keskukselta sekä muilta sidosryhmiltä.

Lausuntovaiheen palautteet sekä niiden huomiointi asiakirjassa käsitellään Lapin liiton hallituksessa 9.10 sekä 20.11 ja Lapin liiton valtuusto hyväksyy maakuntaohjelman 27.11.2017.

Maakuntaohjelman toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia seurataan siten, että tarvittaessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

Kuvassa 4. esitellään Lappi-sopimuksen prosessikuvaus ja kuvassa 5. Maakuntastrategian ilmiötarkastelu: tavoitteet sekä keinovalikoimaa vuodelle 2040.

Kuva 4. Lappi-sopimuksen prosessikuvaus Kaikissa sidosryhmätapaamisissa olivat kutsuttuina Lapin ELY-keskuksen-, Lapin aluehallintoviraston- sekä saamelaiskäräjien ylin johto.

Maakuntastrategian tulevaisuuskuvaa sekä Lappi-sopimus prosessia on esitelty jokaisessa sihteeristössä sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Myös hallitus on saanut väliaikatietoja edistymisestä.

Prosessi ja kuulemiset sekä tulevaisuuspainottunut ja asiakaslähtöinen lähestymistapa sekä muotoiluosaamisen mukaanotto ovat saaneet sidosryhmiltä kiitosta.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

4. Ympäristön ominaispiirteet, nykytila ja ongelmat 4.1. Yleiskuvaus Lappi on paitsi laaja, omaperäinen ja monimuotoinen, niin samalla myös Euroopan unionin pohjoisin ja harvimmin asuttu alue. Pohjoinen napapiiri kulkee maakunnan läpi hieman Rovaniemen keskustan pohjoispuolella. Etäisyys pohjoisimmasta Nuorgamin kylästä Lapin eteläiselle rajalle on yli 600 kilometriä ja Helsinkiin 1 311 kilometriä. Lappi rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan ja lännessä Ruotsiin.

Lapin kokonaispinta-ala 98 947 km² on koko Suomen pinta-alasta peräti 29 prosenttia väestöosuuden jäädessä vain 3,6 prosenttiin. Lapissa on asukkaita noin 180 000 ja keskimääräinen asukastiheys on vain 2,0 asukasta neliökilometrillä. Euroopan unionissa erittäin harvaan asutuiksi alueiksi määritellään alueet, joiden asukastiheys on alle 8,0 asukasta/km².

Lapin kunnista vain kolmessa (Kemi, Tornio ja Keminmaa) asukastiheys on yli 8,0 asukasta neliökilometriä kohden.

Lappilainen ympäristö on pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen ansiosta omaleimaista, mutta samalla herkkää ihmistoiminnan vaikutuksille. Nykyisin ympäristön tila on yleensä hyvä koko Lapissa. Keskeiset ympäristölliset haasteet liittyvät maaseudun elinvoi-

maisuuden heikkenemiseen, rakennetun ympäristön visuaaliseen ilmeeseen ja paikallisesti kuormittavan toiminnan haittoihin. Lapin ilmaston luonteeseen vaikuttavat eniten läntisten ja pohjoisten lähialueiden meri-ilmasto, itäinen mannerilmasto sekä paikallisesti maaston korkeus merenpinnasta. Lapissa on pohjoiseen sijaintiinsa verrattuna poikkeuksellisen suotuisa ilmasto, sillä Atlantin Golf-virta vaikuttaa ilmastoon lämmittävästi. Lapissa talvi on 1-2 kuukautta Keski- ja Etelä-Suomea pidempi.

Luonnon hyvinvointi ja ekologisten järjestelmien kestävyys on matkailun, yritystoiminnan, väestön viihtyvyyden ja uusien asukkaiden saamisen edellytys. Tulevaisuudessakin Lappi haluaa olla maailmankuulu puhtaasta ilmasta, vedestä, luonnontuotteista ja monimuotoisesta ympäristöstä. Ainutlaatuisen suojelualueverkoston hyödyntäminen tarjoa mahdollisuudet luonto- ja elämysmatkailulle alueella. Lapin metsämaasta on yli kolmannes suojeltu tai rajoitetun metsätalouden piirissä. Jatkossa suojelualueverkostossa keskitytään olemassa olevien suojelualueiden hoitoon sekä suojelun ja muiden maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen.

4.2. Luonnonympäristö miseen on vaikuttanut näkyvimmin nuorin jääkausi Veiksel, jonka jälkeen maaperän pinta-ainekset ovat Lapin kallioperä on osa Fennoskandian kilven aluetta, muodostuneet. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa missä tämä maapallon vanhimpiin kuuluva kallioperä suurin osa Lappia on pohjoisboreaalista vyöhyketon näkyvissä nuorempien muodostumien keskellä. tä, jolle ovat tyypillisiä havumetsät ja aapasuot, sekä pohjoisimpana Tunturi-Lapin matalat koivikot.

Kallioperässä ovat edustettuina kaikki Suomen kallioperässä esiintyvät kivilajien pääryhmät. Kaivostoi- Lounais-Lappi kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Kemin, Ylitornion ja Rovaniemen rajaaman minnalla on Lapissa keskeinen elinkeinopoliittinen merkitys. Lapissa toimii neljä metallimalmikaivosta niin sanotun Lapin kolmion alueen kallioperässä on runsaasti dolomiittia ja kasvillisuus on poikkeukselli(Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, Kittilän kultakaivos, Suurikuusikon kultakaivos, Kemin kromikaivos) sen rehevää. Perämeren rannikolla ovat Pohjanlahden ja lukuisia uusia kaivoshankkeita on suunnitteilla. laajimmat merenrantaniityt.

Kallioperä, pohjavedet ja maaperä

Kallioperää peittää maaperä, jonka normaalipaksuus Lapissa on muutamia metrejä. Maaperän muodostu-

Lapissa pohjavesialueet ovat yleensä selvästi rajautuvia hiekka- ja soramuodostumia. Myös moreenirinteiden

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5 ja kasvillisuus puolestaan sitovat hiilidioksidia. Lapin juurilla olevat lähteet saattavat olla merkittäviä pohenergiataloudessa merkittäviä ovat vesi-, puu- sekä javeden ottopaikkoja. Lapissa pohjavesialueet ovat turve-energia. Tuulivoiman rakentaminen on ollut käytännössä usein asumattomia ja siten suojassa mokasvussa. Elokuussa 2017 Lapissa oli yhteensä 38 tuunilta ihmistoiminnan riskitekijöiltä. Pohjavesialueita lipuisto-hanketta, joista 16 toiminnassa ja 22 suunniton Lapissa kartoitettu kaikkiaan noin 2350 kappaletteilla. ta ja ne on luokiteltu tärkeytensä mukaan kolmeen luokkaan. Vedenhankinnan käytössä olevia tärkeitä I Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on ollut voimakluokan pohjavesialueita on noin 300 ja vedenottoon kainta. Seurauksena jäätiköt ovat kutistuneet, merijää tutkimusten perusteella varmuudella soveltuvia II ohentunut ja lumipeitteinen vuodenaika lyhentynyt. luokan alueita noin 180 kappaletta. Kaikkien pohjaIlmastonmuutos vaikuttaa monella tapaa ympärisvesialueiden yhteisantoisuudeksi on arvioitu noin 1,1 töön, eliölajeihin ja yhteiskuntaan, ja sillä voidaan miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. nähdä olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Lämpimät kesät, runsaat sateet ja pitkä kasvukausi Maanrakennukseen käyttökelpoisuudeltaan luontaivoivat lisätä metsien kasvua etenkin pohjoisessa. Toisesti parhaat hiekat ja sorat ovat yleensä pohjavesien saalta samasta syystä erilaisten tautien määrät todenkanssa samoilla alueilla, minkä vuoksi maanoton näköisesti lisääntyvät. suunnittelu ja pohjavesien suojelu on tärkeää. Arviolaskelmien mukaan pohjavedenpinnan yläpuolella Ilmastonmuutoksen myötä sadannan ennakoidaan hiekka- ja soravarat ovat Lapissa noin 9 000 miljoonaa kasvavan napa-alueiden lähettyvillä ja pienenevän kuutiota. Hiekkaa ja soraa pyritään nykyään korvaamonilla alueilla, joilla kuivuus on jo nyt ongelma. Limaan kalliosta murskattavalla aineksella erityisesti sääntyvät sateet kasvattavat vesistöjen virtaamia ja voisiellä, missä kuljetusmatkat luontaisiin ottopaikkoihin vat vaikuttaa patojen turvallisuuteen. Koska sadannan alkavat pidentyä. lisääntyminen painottuu talvikuukausille, suurten kevättulvien riski kasvaa. Lämpötilan ja sadannan muuIlman laatu ja ilmaan tulevat päästöt tosten lisäksi vuotuinen säätila voi vaihdella enemmän kuin nykyään. Ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat Lappi on Euroopan puhtain kolkka: Lapissa hengiteennen pitkää olemaan huomattavat myös maataloutään tutkitusti Euroopan puhtainta ilmaa . Suurimteen, rakentamiseen ja energiaratkaisuihin. Energian mat teollisuuspäästöt Lapin alueella ovat Kemissä ja Torniossa. Rikkidioksidipäästöjen vähenemisen myötä säästötavoilla ja käyttämällä entistä enemmän uusiutuvaa energiaa voidaan vähentää kasvihuonekaasujen taajamien ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienenpäästöjä ja sitä kautta hillitä ilmaston muutosta. tyneet. Typenoksidipäästöjä aiheutuu pääasiassa liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuusprosesseisMetsien ja soiden tila ta, minkä vuoksi typenoksidipitoisuuksia on mitattu lähinnä taajamissa ja teollisuuskeskuksissa.

Lapin metsäluonto on muuttunut viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana perusteellisesti. MetOtsonia muodostuu alailmakehässä typenoksidien sien maisemakuvaan ovat vaikuttaneet metsäpalojen ja hiilivetyjen valokemiallisissa reaktioissa. Otsoni ja torjunta, metsäojitukset, avohakkuut maanmuoksitä muodostavat kaasut kulkeutuvat ilmavirtausten kauksineen ja metsäautoteiden rakentaminen. Metsämukana ja kasvattavat otsonipitoisuuksia myös kauluonnossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet kana päästölähteistä. Otsonipitoisuudelle määritelty metsien eliölajistoon toisia lajeja hyödyttäen, toisten terveyden suojelun kynnysarvo 120 µg/m3 on ylittyelinmahdollisuuksia kaventaen. Suurin muutos on nyt viime vuosikymmenen aikana muutamina päivinä ollut lajiston yleinen köyhtyminen talousmetsissä, vuodessa myös Lapissa. etenkin vanhojen metsien lajit ovat vähentyneet. Nykyiset metsänkäsittelyohjeet ottavat myös monimuoIlmastonmuutos toisuuden huomioon, ja Lapissa on suhteellisen paljon suojelualueita, joihin sisältyy vanhoja metsiä.

Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää maapallolla, mikä aiheutNuorten metsien suuresta osuudesta johtuen Lapin taa ilmaston lämpenemistä. Energiantuotantotavat puuvarat lisääntyvät jatkuvasti. Metsätalouden haasvaikuttavat hiilidioksidipäästöjen syntyyn. Kasvihuoteena on kuitenkin puuvarojen sijoittuminen hajalleen nekaasuja syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja hyvälaatuisen järeän tukkipuun niukkuus. Toisaalta käytöstä energian tuotannossa ja liikenteessä. Metsät metsien sijainti laajalti eri puolilla Lappia luo metsäva-

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

roihin perustuvia kehittämismahdollisuuksia monille alueille.

Osa Lapin suoalasta on hyödynnetty metsätaloudessa ja turvetuotannossa. Luonnontilaista suoluontoa on soiden alkuperäiseen määrään nähden jäljellä vähän.

Luonnontilaisia soita on kuitenkin kokonaisuutena Lapissa paljon, sekä luonnonsuojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Valtaosa Lapin tunturiluonnosta sijaitsee erilaisilla suojelualueilla, kuten kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä erämaa-alueilla. Maankäyttöpaineet Pohjois-Lapissa ovat vähäisemmät kuin etelämpänä. Ennusteiden mukaan ilmaston lämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla alueilla, mikä voi vaikuttaa tunturiluonnon lajistoon.

Vesistöjen tila Suurin osa Lapin vesistöistä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan eriomaiseksi tai hyväksi, mutta alueella on myös tyydyttävässä tilassa olevia pintavesiä. Lapin vesistöjen tilaan ovat jätevesipäästöjä voimakkaammin

vaikuttaneet maankäyttö, vesistöjen hajakuormitus ja vesirakentaminen. Säännöstelyn lisäksi aikoinaan tehdyt uittoperkaukset ovat muuttaneet vesistöjen luonnontilaa ja käyttökelpoisuutta, mutta virtavesiä on myös ennallistettu merkittävästi. Jokien patoaminen ja vesivoimarakentaminen on estänyt vaelluskalojen nousun merestä Kemi-Ounasjokeen, mutta haittoja on kompensoitu mittavilla velvoiteistutuksilla.

Tavoitteena on toteuttaa Kemijoen kalatiet, jolloin vaelluskaloille avautuu mahdollisuus nousta Kemijoen vesistöön.

Vesistöjen pistemäistä kuormitusta on vähennetty, mutta hajakuormituksen vaikutuksia on yhä näkyvissä. Jätevesikuormituksen pienentymisestä huolimatta rehevöitymistä on havaittavissa muutamissa ihmistoiminnan piirissä olevissa pienissä vesistöissä sekä merenrannikolla suurien teollisuuslaitosten läheisyydessä. Vesiensuojelun painopiste on hajakuormituksen vähentämisessä ja vesistörakentamisen jälkihoidollisissa kunnostustöissä. Kasvavan kaivostoiminnan myötä ja herkällä Perämeren alueella merikuljetusten lisääntyessä on kiinnitettävä huomiota näiden toimintojen vesistövaikutuksiin.

4.3. Rakennettu ympäristö Kylät ja muut taajamat ovat keskittyneet vesireittien varteen. Kylät ovatkin Lapissa tyypillisesti pitkiä ja väljiä joenvarsikyliä. Lapista vain pieni osa voidaan luokitella taajamaksi. Asutuksen hajautuminen laajoille alueille ja taajamien ulkopuolelle on Lapissa vallitseva piirre. Kuten muuallakin Suomessa myös Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut havaittavissa taajamien laajentumista. Toisaalta Lapissa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut myös muuhun Suomeen verrattuna voimakkaampaa maaseudun autioitumista.

Rakennetulla ympäristöllä on omat piirteensä maan eri osissa. Nämä piirteet tekevät paikasta asukkaalleen tutun, turvallisen ja yhteisöllisen sekä vieraalle erikoisen, eksoottisenkin. Lapin omaleimaista kulttuuriympäristöä arvostetaan korkealle sekä asukkaiden viihtyisyyden ja kotiseututunteen kannalta, että matkailun

vetovoimatekijänä. Kulttuuriympäristöä muokataan ja uutta luodaan uudisrakentamisella.

Viime vuosikymmeninä tapahtuneet rakennetun ympäristön muutokset ovat Lapissa pitkälti samanlaisia kuin muuallakin Suomessa. 1960- ja 1970-luvuilla rakentaminen irtaantui vanhoista perinteistä, minkä johdosta monet taajamat muistuttavat suuresti toisiaan. Sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden aika on määrittänyt useimpien Lapin kuntien rakennetun ympäristön laatua, suunnitteluperiaatteita ja toteutusta. Jälleenrakennuskauden jälkeinen aika on tuottanut varsinkin maaseutumaisessa ympäristössä ja kyläkeskuksissa monimuotoista, ajallisesti kerroksellista ja usein kulttuuriympäristöönsä varsin huonosti sopeutuvaa rakentamista. Talojen ja ulkoympäristön rakentamisen laatutasoa voidaan nostaa kaikkialla, erityisesti kaupunkien, taajamien ja matkailukeskusten ydinkeskustoissa.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5 Pohjois-Lapin alueella. Lapissa on jäljellä paljon Lapissa matkailukeskusten rakentaminen vastaa arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joille tulisi löyyhdyskuntarakenteeltaan ja tehokkuudeltaan kautää uusia käyttötarkoituksia, käyttäjiä ja korjaajia. punkimaista rakentamista palveluvaatimuksineen.

Oleellisen osan kulttuuriympäristöistä muodostaNykykehityksessä matkailuympäristöt uhkaavat vat kulttuurivaikutteiset luontotyypit, kuten niityt, yhdenmukaistua sekä toimintaperiaatteiltaan että kedot, metsälaitumet ja etenkin pohjoisessa avarat, arkkitehtuuriltaan. Matkailun lisääminen on muoavoimet pihapiirit ja asuinkentät. Maatalouden kannut merkittävästi Lapin perinteikkäitä matkairakennemuutoksen seurauksena nämä luontotyypit luympäristöjä ja -maisemia; arkkitehtuuriltaan ja ja niiden lajisto ovat uhanalaistuneet ja maisemat sisustukseltaan harkitut ja viimeistellyt rakennukset yksipuolistuneet. vaihtuivat 1960-luvulta alkaen tavanomaisiin, esteettisesti vaatimattomiin lomakyliin. Vaalimalla Lapin Lapin maisemaan vaikuttavat omalta osaltaan myös matkailun vetovoimatekijöitä laadukkaalla ja omakaivokset. Erityisesti avolouhokset voivat aiheuttaa peräisellä arkkitehtuurilla, sisustuksella, muotoilulla esteettistä haittaa. Vaikka kaivosaluetta ei yleenja maisema-arkkitehtuurilla, Lappi saisi entistä kessä voida palauttaa toimintaa edeltäneeseen tilaan, tävämpiä ja vetovoimaisempia matkailuympäristöjä. voidaan alueet maisemoinnilla ja kasvillistamisella paremmin sovittaa ympäröivään maisemaan.

Laajoilla maaseutualueilla rakennetun ympäristön ylläpito, korjaus ja käyttö tuottavat ongelmia alueen Maisemakuvaan vaikuttaa merkittävästi myös tuulikunnille väestön vähentyessä. Jokivarsikulttuuri on voimarakentaminen. Osa Lapin kunnista on ottanut ollut leimallista jo vuosisatojen ajan suurelle osalle kielteisen kannan tuulivoimarakentamiselle sen asuPeräpohjolaa ja Lappia. Saamelaisten liikkuva ja tukselle ja etenkin matkailutoimialalle aiheutuvien omintakeinen kulttuuri on monipuolisimmillaan maisema- ja toiminnallisten haittojen vuoksi.

4.4. Luonnonsuojelualueiden verkosto Suomen lain ja asetusten mukaisista luonnonsuojelualueista 83 prosenttia (n. 2,7 milj. ha.) sijaitsee Lapissa, mikä vastaa 27 prosenttia maakunnan pinta-alasta. Erilaisten suojeluohjelmien mukaisia luonnonsuojelualueita Lapissa on 840 256 hehtaaria, joista osa on jo toteutettu lain tai asetuksen perusteella. Myös Natura-alueista valtaosa eli 62 prosenttia (n. 3,1 milj. ha.) sijaitsee Lapissa. Tämä vastaa 30 prosenttia maakunnan pinta-alasta.

Suojelutilanne on Lapissa kattavuudeltaan hyvä.

Ainoastaan Lapin kolmion alueella tarvitaan täydennystä, minkä vuoksi se kuuluu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman eli METSO-ohjelman piiriin. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman maaliskuussa 2008 samanaikaisesti kansallisen metsäohjelman kanssa. Tarkoitus on sekä parantaa nykyistä suojelualueverkkoa että kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Suojelu perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojelu sekä metsäluonnon hoito toteutetaan joko määräaikaisilla tai pysyvillä sopimuksilla kohteiden ekologisten arvojen mukaan. Alueita voidaan myös ostaa valtion omistukseen suojelualueiksi. Suojelualueilla on mahdollista luonnonpuistoja lukuun ottamatta harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka ei vaaranna suojelun perustana olevia luontoarvoja.

Natura 2000 -verkostolla tuetaan luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä tai palauttamista. Euroopan unionin tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ovat sellaiset unionin alueella esiintyvät luontotyypit, jotka ovat joko vaarassa hävitä, joiden levinneisyysalue on pieni, tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä. Suomessa tavataan 69 luontodirektiivissä luetelluista luontotyypeistä. Lapin alueella tavataan kaikkiaan 46 Natura-luontotyyppiä. Ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä on Suomessa 22, joista Lapissa esiintyy 14. Pinta-alaltaan aapasuot, tunturikankaat, boreaaliset luonnonmetsät ja tunturikoivikot kattavat kaikista Lapin Natura-luontotyypeistä noin 70 prosenttia.

Lapin maakunnan Natura 2000 -verkostoon kuuluu 161 Natura-aluetta. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla on useita yhteisiä Natura-alueita. Määrällisesti ja pinta-alallisesti Natura-alueita on eniten Itä-, Pohjois- ja Tunturi-Lapin seutukunnissa. Yli 100 000 hehtaarin suuruisia Natura-alueita Lapista löytyy peräti kymmenen kohdetta, joista kaikki sijaitsevat Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin alueilla. Kaldoaivin erämaa on pinta-alaltaan Suomen suurin Natura-alue (352 000 ha).

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5. Lappi-sopimuksen vaikutusten arviointi 5.1. Arvioitavat vaikutukset ja menetelmä Maakuntaohjelma on luonteeltaan koordinoiva kehittämisasiakirja, jossa asetetaan kehittämisen tavoitteet sekä keskeiset hankkeet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelman laatimisen ja sisällön keskeisenä lähtökohtana on ollut maakuntasuunnitelman mukainen strategia ja tavoiteltu aluerakenne. Arvioinnissa on pyritty löytämään keskeisimmät asiat strategisten valintojen mukaisesti ja aluerakenteen näkökulmasta, joihin kaikkein todennäköisimmin vaikutuksia kohdistuu ohjelmavuosien aikana. Vaihtoehtonäkökulmasta arvioinnin lähtökohtana on ollut maakuntaohjelman mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen.

Käytännössä suunnitellut kehittämistoimenpiteet eivät välttämättä tule toteutumaan kaikessa laajuudessaan. Useiden kehittämistoimenpiteiden eteneminen riippuu esimerkiksi valtakunnallisista ratkaisuista sekä suuryritysten investointipäätöksistä, joihin Lapin omin toimenpitein voidaan vain vähän vaikuttaa.

Ympäristöselostuksessa esitetään (asetuksen 2005/347) mukaisesti arviointi ohjelman toteuttamisen vaikutuksista. SOVA-asetuksen mukaiset vaikutustyypit on jaoteltu tässä arvioinnissa seuraavasti kahdeksaan eri tekijään: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8)

ihmisiin talouteen elinkeinoihin luonnonoloihin ja -varoihin aluerakenteeseen ja ympäristöön liikenteeseen ilmastonmuutoksen torjuntaan saamelaiskulttuuriin

Lappi-sopimuksen vaikutusten arviointi on koottu kuvan 7 arviointimatriisiin. Arvioinnissa on tarkasteltu Lappi-sopimuksen tavoitteita ja niihin liittyviä tekstejä. SOVA-lain ympäristövaikutuskäsite on laaja. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä ja myönteisiä (hyödyt) tai kielteisiä (haitat). Vaikutus voi olla myös samalla sekä myönteinen että kielteinen (+/-).

Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu viisiportaisella asteikolla: ++ = merkittävä myönteinen vaikutus + = vähäinen myönteinen vaikutus +/- = sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia - = vähäinen kielteinen vaikutus -- = merkittävä kielteinen vaikutus 0 = ei mainittavia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia/ vaikutuksia ei tunnistettu

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.2 Vaihtoehtotarkastelu

Lapin tulevaisuuskuva ”Ponnistetaan pohjoisesta arktisella luksuksella” on valmisteltu Pohjoisen näkymät 2040 -skenaarioiden pohjalta. Pohjoisen näkymät -skenaarioprosessi toteutettiin osin Ennakoinnin pohjoinen yhteistyö -hankkeessa. Prosessiin sisältyi syksyllä 2015 toteutettu Pohjoisen alueen televaisuus vuonna 2040 -kysely (18 vastausta) sekä seuraavat työpajat: Tulevaisuuspäivä I, Pohjoisen todennäköinen tulevaisuus (12.11.2015), Tulevaisuuspäivä II, Pohjoisen vaihtoehtoiset tulevaisuudet (29.1.2017) ja Lapin liiton skenaariotyöpaja, Negatiiviset tulevaisuuskuvat (23.2.2016).

Skenaarioprosessissa aikana muodostettiin kolme vaihtoehtoista skenaariota, jotka olivat: - Ponnistetaan pohjoisesta. Alueen omat voimavarat hyödynnetään alueen yritysten ja asukkaiden eduksi - Arktista luksusta. Arktisiin luonnonvaroihin pohjautuvat luksustuotteet ja palvelut myyvät maailmalla - Napapiirin Gran Canaria. Määrä on voittanut laadun ja pohjoista kulutetaan loppuun Skenaariovaihtoehtoja tarkasteltiin ja arvioitiin työpajassa alueen erityispiirteiden, toimialojen, työllisyyden ja väestön näkökohdista. Vaihtoehdoista Napapiirin Gran Canaria hylättiin, sillä alueen ihmiset ja brändi ovat jo nyt sitoutuneet kestävään kehitykseen ja Lapissa ymmärretään arktisen luonnon herkkyyden ja hitaan uusiutumisen olevan todellinen uhka. Gran Canaria ajattelu ei massoiltaan ja luonteeltaan sovi Lappiin. Herkkyyden ja arvojen takia jalostusarvon nostaminen ja luksustason tuotteet takaavat alueen asuttuna pysymisen parhaiten.

Näistä kolmesta erilaisesta skenaariovaihtoehdoista koottiin kaksi yhteen ja muodostettiin Lapin tavoitteellista tulevaisuutta parhaiten kuvaavat piirteet Lapin tulevaisuuskuvaksi 2040, Ponnistetaan pohjoi-

sesta arktista luksuksella.

Vaihtoehtotarkastelua on sisältynyt myös strategisten painopisteiden valintaan. Prosessin myötä Lappi-sopimuksen strategisiksi painopisteiksi valittiin: - Arktinen talous vahvistuu - Työtä ja osaamista uudistetaan rajattomassa ympäristössä - Puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut hyvinvoinnin lähteenä - Hyvä saavutettavuus kasvun ja kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistajana Lappi-sopimuksen laadinta perustuu tulevaisuuden ennakointiin ja erilaisiin laadintaprosessin aikana tehtyihin valintoihin vaihtoehto- ja näkökulmatarkasteluissa. Maakuntaohjelman laadinnan aikana vaihtoehtojen arviointia on tehty niin sanottuna juoksevana arviointina koko suunnitteluprosessin ajan. Vahvimmin vaihtoehtotarkastelu on kohdistunut skenaarioprosessiin ja strategisten painopisteiden valintaan.

Menetelminä on käytetty mm. työpajatyöskentelyä, asiantuntijakyselyä, saadun viranomaispalautteen analysointia, sekä asiantuntija- ja sidosryhmätyöskentelyä.

Koska skenaariovaihtoehtoja ei ohjelmassa erityisesti operationalisoida, ei myöskään vaihtoehtotarkastelua vaikutusten tarkasteluineen ole ollut tarkoituksenmukaista rakentaa niiden pohjalle. Vaikutusarviointi on nyt tehty peilaamalla vaikutuksia strategisten valintoihin. Mahdollinen vaihtoehtoisuus syntyy osin näiden keskinäisestä painottamisesta maakuntaohjelman käytännön toteutuksessa. Vertailukohtana vaikutusten arvioinnissa on käytetty nykytilannetta, joka voidaan katsoa ns. 0-vaihtoehdoksi. Eli toteuttamisvaihtoehtona on Lapin maakuntaohjelman toteuttaminen (VE1) tai toteuttamatta jättäminen (VE0).

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.3 Vaikutukset ihmisiin Lappi-sopimuksen strategisilla valinnoilla on kauttaaltaan myönteisiä vaikutuksia erityisesti työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä elinoloihin ja virkistykseen. Tavoitteena on luoda uusia tuotteita ja työpaikkoja sekä päästä mukaan entistä enemmän myös kansainvälisille markkinoille. Mikäli tavoitteet toteutuvat, on niillä suoraan vaikutusta ihmisten toimeentuloon ja asuinmahdollisuuksiin Lapissa. Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen ja jalostaminen entistä pidemmälle voi luoda uusia työpaikkoja, mutta lisääntyvä raaka-aineiden käyttö saattaa samalla näkyä ympäristössä, mikä voi alentaa paikallisesti viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia.

Toimivat ja kaikkien ulottuvilla olevat tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa luotaessa uutta työtä ja toimeentuloa Lappiin. Virtuaalinen elämäntapa mahdollistaa Lapille nykyistä paremman palvelutarjonnan. Yhteydet myös mahdollistavat lappilaisen elämäntavan ylläpitämisen sekä harvan asutuksen aiheuttamien haasteiden ratkaisemisen. Alueille, joille laajakaistaa on haastavaa saada, luodaan erillisratkaisuja toimivien yhteyksien luomiseksi. Toimivat

tietoliikenneyhteydet saavat kehitykseensä voimaa julkisten palveluiden virtuaalisuuden kehittämisestä, joka mahdollistaa myös innovaatioiden syntymisen.

Koulutuksen lisäämisen ja tietoliikenneyhteyksien parantumisen vaikutukset ihmisiin ovat myönteisiä.

Lappi-sopimuksen tavoitteista ”puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut” vaikuttaa monella tavoin myönteisesti ihmisiin. Asuinympäristön viihtyisyys on tärkeä tekijä asuinpaikan valinnalle ja ihmisen hyvinvointikokemukselle. Jo kaavoituksessa ja sen toteuttamisessa erityistä huomiota kiinnitetään asuinympäristöjen laatuun. Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen on haaste, jossa lisävoimaa haetaan kytkemällä yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen ja kulttuuriympäristötyö yhteen. Myös tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen ja osallistumismahdollisuudet ovat haasteita harvaan asutuilla alueilla ja siihen haetaan parannusta digitaalisilla ratkaisuilla. Saavutettavuuteen liittyvät liikenteen kehittämistoimet helpottavat ihmisten liikkumista ja tieverkon parantaminen lisää turvallisuutta. Paikallisesti liikenteen kehittämistoimet esimerkiksi rakentamisaikana voivat alentaa viihtyvyyttä.

5.4 Vaikutukset talouteen Lappi-sopimuksen strategisilla valinnoilla vaikutetaan myönteisesti Lapin talouskehitykseen, kilpailukykyyn, vetovoimaan ja kuntatalouteen. Valinnoilla vaikutetaan positiivisesti myös yritystoimintaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen.

Lapin kehittämisen tavoitteena on lisätä alueen kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja, millä on myönteisiä vaikutuksia taloudelle. Lapin kehittäminen perustuu maakunta-ajatteluun, jossa kaikki toimijat ovat yhteistyöverkoston tärkeitä osia vahvuuksineen ja rooleineen. Tavoitteena oleva kansainvälisen kaupan lisääntyminen todennäköisesti tuo vientituloja. Osaamistason parantaminen kuten koulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän muuttuneita

tarpeita, voi parantaa Lapin taloudellista kilpailukykyä Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Hyvä saavutettavuus tietoliikenneyhteyksien ja liikenneyhteyksien parantamisen myötä edistävät yritysten toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta kilpailukykyä.

Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta.

Lapissa kehittämistä ohjaa näkemys, että menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Lapissa maaseudun kehittämisessä korostuu kaksi pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.5 Vaikutukset elinkeinoihin Toteutuessaan Lappi-sopimus vaikuttaa pääosin myönteisesti eri elinkeinoihin, mutta joitakin ristiriitaisia tai kielteisiäkin vaikutuksia on tunnistettavissa.

Lappi-sopimuksen tavoitteista pohjoisuus ja puhdas luonto ovat esimerkiksi matkailulle tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta asettavat muille elinkeinoharjoittajille rajoitteita ja haasteita, jotta luonnonvarojen käyttö on kestävää ja ympäristö säilyy puhtaana.

Vähähiilisyyden toteutuminen puolestaan on haaste matkailulle, koska matkailu perustuu merkittävissä määrin lentoliikenteeseen.

Kaivostoiminnalla ja teollisuudella on merkittävä rooli Lapin yritystoiminnassa. Alojen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on yli puolet, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Palvelualat, kuten matkailu, ovat kuitenkin huomattavasti työvoimavaltaisempia ja niiden työllistävyysvaikutus onkin Lapin kannalta erittäin merkittävä. Raaka-aineiden hyödyntäminen entistä enemmän voisi lisätä teollisuuden, metsätalouden ja maatalouden tuotantoa, mutta luonnonvarojen

lisääntyvä käyttö voisi haitata paikoin matkailua tai porotaloutta. Uusien tuotteiden kehittäminen voidaan nähdä kaikkien elinkeinojen osalta myönteisenä mahdollisuutena. Arktisuus-brändin käyttäminen Lapin osalta voi olla joidenkin elinkeinojen osalta ristiriitaista, mikäli se tuo tarvetta perustella enemmän sitä, että elinkeinotoiminta pohjoisessa luonnossa on ekologisesti kestävää.

Lappi-sopimuksen tavoitteista digitalisaation kehittäminen, liikenneverkon parantaminen ja koulutuksen kohdentaminen elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden mukaan vaikuttaa myönteisesti monien elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Osaavan työvoiman saatavuus paranisi, samoin mahdollisuudet markkinoida sekä tehdä kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä helpottuisivat. Mikäli Jäämeren radan ja tieverkon parantamisen hankkeet toteutuvat, niillä voi olla rakentamisvaiheessa kielteisiä vaikutuksia mm. porotaloudelle. Matkailun kannalta liikenneyhteydet paranisivat ja eri alojen tuotteiden kuljetus helpottuisi.

5.6 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin Toteutuessaan Lappi-sopimus vaikuttaa pääosin myönteisesti eri elinkeinoihin, mutta joitakin ristiriitaisia tai kielteisiäkin vaikutuksia on tunnistettavissa.

Lappi-sopimuksen tavoitteista pohjoisuus ja puhdas luonto ovat esimerkiksi matkailulle tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta asettavat muille elinkeinoharjoittajille rajoitteita ja haasteita, jotta luonnonvarojen käyttö on kestävää ja ympäristö säilyy puhtaana.

Vähähiilisyyden toteutuminen puolestaan on haaste matkailulle, koska matkailu perustuu merkittävissä määrin lentoliikenteeseen.

Kaivostoiminnalla ja teollisuudella on merkittävä rooli Lapin yritystoiminnassa. Alojen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on yli puolet, ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Palvelualat, kuten matkailu, ovat kuitenkin huomattavasti työvoimavaltaisempia ja niiden työllistävyysvaikutus onkin Lapin kannalta erittäin merkittävä. Raaka-aineiden hyödyntäminen entistä enemmän voisi lisätä teollisuuden, metsätalouden ja maatalouden tuotantoa, mutta luonnonvarojen

lisääntyvä käyttö voisi haitata paikoin matkailua tai porotaloutta. Uusien tuotteiden kehittäminen voidaan nähdä kaikkien elinkeinojen osalta myönteisenä mahdollisuutena. Arktisuus-brändin käyttäminen Lapin osalta voi olla joidenkin elinkeinojen osalta ristiriitaista, mikäli se tuo tarvetta perustella enemmän sitä, että elinkeinotoiminta pohjoisessa luonnossa on ekologisesti kestävää.

Lappi-sopimuksen tavoitteista digitalisaation kehittäminen, liikenneverkon parantaminen ja koulutuksen kohdentaminen elinkeinoelämän muuttuvien tarpeiden mukaan vaikuttaa myönteisesti monien elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Osaavan työvoiman saatavuus paranisi, samoin mahdollisuudet markkinoida sekä tehdä kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä helpottuisivat. Mikäli Jäämeren radan ja tieverkon parantamisen hankkeet toteutuvat, niillä voi olla rakentamisvaiheessa kielteisiä vaikutuksia mm. porotaloudelle. Matkailun kannalta liikenneyhteydet paranisivat ja eri alojen tuotteiden kuljetus helpottuisi.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.7 Vaikutukset aluerakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Lappi-sopimuksen strategiset linjaukset vaikuttavat enimmäkseen aluerakenteeseen ja ympäristöön myönteisesti tai ei ollenkaan, mutta sillä voi olla myös ristiriitaisia ja pienissä määrin jopa kielteisiä vaikutuksia.

Lapin aluerakenteen kehittäminen perustuu edelleen maakunta-ajatteluun ja Lapin tulevai-suuskuva hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskuksina ovat Rovaniemi ja Kemi-Tornio, matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet vahvat alue- sekä palvelukeskukset.

Tärkeä osa aluerakennetta ovat maaseudun elävät kylät, joista vahvimmat kehittyvät nauhamaisesti pääteiden ja jokien varsilla sekä matkailu¬keskusten ja kaivosten lähettyvillä. Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuk¬sen ja työnteon missä vain. Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi.

Lappi-sopimuksessa mainittu paikallisten raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen voi tarkoittaa vaikkapa uusien kaivosten perustamista tai metsätalouden tehostamista. Tällöin vaikutukset voivat olla ristiriitaisia tai kielteisiä maisemaan, ekologiseen verkostoon tai virkistysalueille. Toisaalta paikallisten raaka-aineiden käyttö voisi tarkoittaa vaikkapa puurakentamisen lisäämistä, jolloin se voisi tuoda Lappiin sopivia, omaleimaisia rakennuksia, jotka tekevät rakennetusta ympäristöstä viihtyisämmän. Esimerkiksi Lapin matkailualueilta löytyy tällaisia kohteita, jotka ovat saaneet kansainvälisestikin myönteistä huomiota.

Pääliikenneväylät luovat rungon työpaikkojen ja palveluiden sekä elinkeinojen kehittämiselle. Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii vahvoja kehityskäytäviä. Koillisväylän avautuminen vaikuttaa erityisesti Jää¬meren käytävään. Myös Länsi-Lapin kehityskäytävä, Perämerenkaari, Murmanskin käytävä ja

Koillis-Suomen käytävä omine vahvoine profiileineen säilyvät edelleen tärkeinä ja luovat rungon maakunnan toiminnalliselle kehitykselle. Toteutuessaan Jäämeren radan ja liikenneverkon parantaminen voivat paikoin vaikuttaa kielteisesti ekologiseen verkostoon sekä maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Uudet rata- ja tielinjaukset pirstovat alueita ja maisema muuttuu niiden myötä. Kielteisiä vaikutuksia voidaan minimoida hyvällä suunnittelulla. Positiivisia vaikutuksia aluerakenteeseen toisaalta tulee sujuvamman liikenteen myötä.

Lappi-sopimuksen päätavoitteeseen ”Puhdas luonto, hyvä elinympäristö ja toimivat palvelut hyvinvoinnin lähteenä” sisältyy kohtia, joilla on erittäin myönteinen vaikutus aluerakenteen ja ympäristön kokonaisuuteen. Esille on nostettu mm. luonnon puhtaus ja hyvä luontoympäristö, liikunta ja virkistys hyvinvoinnin lähteenä. Nämä voivat tarkoittaa käytännössä lähivirkistysalueiden kehittämistä, sekä ekologisen verkoston ja maiseman huomioimista aluerakenteen suunnittelussa. Myös digitalisaatiolla ja koulutuksen kehittämisellä voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia aluerakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Paremman osaamistason myötä myös aluerakennetta ja rakennettua ympäristöä kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi.

Yhä enemmän Lapin sisäisen kehityksen lisäksi myös ulkoinen toimintaympäristö ja globaali kehitys vaativat nopeaa reagointia aluerakenteen suuntaamisessa.

Lapin kannalta erityisesti huomioitavaa on katseiden suuntautuminen arktiselle alueelle. Arktisuus-osana Lappi-brändiä voi tuoda nostetta myös rakennetun ympäristön osalta. Kansainvälisyyden ja matkailun lisääntyminen voi tuoda uusia työpaikkoja ja sitä kautta mahdollisuuksia ja tarvetta kehittää kaupunkien, maaseudun ja matkailukeskusten rakennettuja ympäristöjä.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.8 Vaikutukset liikenteeseen Lappi-sopimuksen strategiset linjaukset vaikuttavat liikenteeseen pääasiassa myönteisesti tai niillä ei ole siihen vaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia tuovat erityisesti lentoliikenteeseen, rataliikenteeseen ja maanteihin sekä satamiin kohdistuvat kehittämistoimenpiteet.

Lappi-sopimuksen tavoitteiden seurauksena voi syntyä uusia työpaikkoja ja yritysten kansainvälisyys voi lisääntyä. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös liikenteen kehittymisen kannalta, jos kysyntä liikenteen palveluiden osalta kasvaa. Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen ja jalostaminen tarvitsee myös toimivia logistiikkaketjuja. Ajoksen syväsataman ja Röyttän sataman kehittyminen kaivos-, metsä- ja suurteollisuuden tarpeisiin on ajankohtainen. Satamien kehittymisellä on merkitystä myös Barentsin alueen suurhankkeiden kannalta. Lapin satamien kilpailukykyinen toimintaympäristö onkin nostettu yhdeksi tavoitteeksi.

Lappi-sopimukseen sisältyy useita suoraan saavutettavuuteen ja liikenteeseen kohdistuvia kehittämistavoitteita. Kehittämistavoitteilla on hyvin myönteinen vaikutus liikenneverkkoon ja sen sujuvuuteen. Toimiva ja kohtuuhintainen lentoliikenne on matkailuun ja teollisuuteen nojaavan alueen perusedellytys. Kaikki Lapin lentoasemat ovat kehittymiskykyisiä ja niiden lentojen turvaaminen on yhteinen tavoite. Lentoliikennettä kehitetään kansainvälisestä sekä useamman

kauttakulkuaseman mallin näkökulmasta, mm. suoria kansainvälisiä yhteyksiä lisäämällä. Tämän kautta saadaan myös lisättyä kilpailua reiteille, jolloin matkojen hintataso voidaan pitää kohtuullisena.

Myös maanteiden kuntoa, turvallisuutta sekä ympärivuotista liikennöintiä on tarkoitus parantaa. Matkailun, kaivosteollisuuden, metsä- ja suurteollisuuden erityisvaateet yhteyksien osalta sekä lappilaisten arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat kehittämisen keskiössä. Etenkin Lapin kaupunki-, kunta- ja matkailukeskusten väliseen liikenteeseen nähdään tarpeellisena saada lisäresursseja palvelemaan paremmin niin asukkaita kuin matkailijoitakin. Älyliikenteen ratkaisujen käyttöönotto helpottaa turvallista liikkumista.

Lappi-sopimuksen tavoitteista vähähiilisyys ja puhdas luonto asettavat haasteet huomioida nämä seikat myös liikenteen kehittämisessä. Vähähiilisyys ja puhdas luonto voivat tarkoittaa liikennemuodoista esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämistä sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä.

Joukkoliikenteeseen voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia etenkin raideliikenteen kehittämisen myötä.

Lappi-sopimuksella pyritään madaltamaan raideliikenteen kehittymisen esteitä. Raideliikenne on osa Koillisväylän tulevaisuuden mahdollisuuksia ja voisi korvata autoilua. Botnian käytävän kehittäminen ja siihen liittyvä radan sähköistäminen ovat myös joukkoliikenteen kehittämiseen tähtääviä toimia.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.9. Vaikutukset ilmastonmuutokseen Lappi-sopimuksen strategiset linjaukset vaikuttavat ilmastonmuutoksen torjuntaan pääosin myönteisesti.

Lapin bruttokansantuote rakentuu nykyään vahvasti teollisuuden vientiin. Lapin vienti koostuu lähes kokonaan Meri-Lapin alueen metalliteollisuudesta.

Perinteinen metsätalous on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Lapissa on vahvan teollisuuteen, kaivostoimintaan ja matkailuun panostamisen ohella tarkoitus toimia ennakoivasti ilmaston¬muutoksen ja vähähiilisyyden osalta. Ilmastonmuutoksen odotetaan luovan kysyntää uudenlaiselle yrittäjyydelle.

Tulevaisuuden kasvualoista cleantech, biotalous sekä resurssi- ja materiaalitehokkuutta edistävät yritykset voivat luoda uusia työpaikkoja Lappiin, mikä olisi ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia.

Yritysten kilpailukykyä vauhdittavat parhaat käytännöt ja teknologiat, uudet ja korvaavat alat, ennakoiva toimintamalli, elinvoiva maaseutu ja osaamisen parantaminen voivat vaikuttaa myönteisesti materi-

aalitehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön.

Digitalisaation ja uusien innovaatioiden myötä voisi olettaa syntyvän energiaa säästäviä ja entistä puhtaampia tuotantotapoja.

Lappi-sopimuksessa nostetaan esille vihreä talous, mikä tarkoittaa jätteiden vähentämistä, kierrätyksen lisäämistä, uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamista uusiutuvilla sekä materiaali- ja energiatehokkuuden lisäämistä. Kaikilla näillä toimilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta eli ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen myönteisesti.

Lappi-sopimukseen sisältyy myös useita liikenteen lisäämistä ja kansainvälistymistä koskevia kehittämistavoitteita. Ilmastonmuutokselle kielteisiä ympäristövaikutuksia voi syntyä, jos esimerkiksi lentoliikenteen määrä kasvaa tai maantieliikenne lisääntyy merkittävästi. Raideliikenteen kehittäminen puolestaan voi pienentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä ilmaan.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.10 Vaikutukset saamelaiskulttuuriin Lappi-sopimuksen strategiset tavoitteet vaikuttavat saamelaiskulttuuriin pääasiassa myönteisesti, mutta sillä nähdään olevan myös ristiriitaisia vaikutuksia.

Lappi-sopimuksen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti erityisesti saamelaisten yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, mitä voivat edistää uusiutuvat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysten kilpailukykyä vauhdittavat parhaat käytännöt ja teknologiat sekä viihtyisä ja innostava ympäristö.

Lapin toimeentulon lähteinä ovat kaivos- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus ja matkailu. Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen ja jalostaminen voivat lisätä saamelaisten työllisyyttä tuloja ja hyvinvointia, mutta toisaalta raaka-aineiden käytöllä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia poronhoitoalueisiin ja sitä kautta perinteisiin elinkeinoihin. Samoin liikenteen kehittämishankkeilla voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia liikenneyhteyksien ja liikenteen turvallisuuden paranemisena, mutta rakentamisesta voi aiheutua haittaa perinteisille elinkeinoille kuten poronhoidolle.

Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat osa saamelaisten perustuslain suojelemaa kulttuurimuotoa. Ne ylläpitävät saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamen kieltä, perinteistä tietoa, luontosuhdetta ja saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä. Perinteisiin elinkeinoihin liittyvä pienimuotoinen ekologinen matkailu ja jalostustoiminta lisäävät näiden elinkeinojen kannattavuutta ja työllisyyttä.

Lapin maakunnan alueella asuu noin 50 % saamelaisväestöstä. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja pieni väestömäärä asettavat haasteen yhdenvertaisten palvelujen turvaamiselle saamelaisten kotiseutualueella.

Jotta saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuus ja alueen asukkaiden yhdenvertaiset oikeudet voidaan turvata, on peruspalvelujen ja perusinfrastruktuurin oltava kunnossa. Lappi-sopimus vaikuttaa positiivisesti saamelaiskulttuuriin edistämällä palveluiden kehit-

tämistä. Laadukkailla lähipalveluilla ja korkeatasoisilla tieto- ja liikenneyhteyksillä tuetaan saamelaisten paluumuuttoa takaisin kotiseudulleen sekä luodaan edellytyksiä alueen elinkeinojen ja ekologisen matkailun kehittymiselle.

Lappi-sopimuksen kehittämistoimenpiteissä on mukana saamenkielisten palvelujen turvaaminen raja-alueyhteistyön avulla, sekä saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku, mitkä edistävät saamelaiskulttuurin ja saamen kielten säilymistä. Suomessa puhuttavat kolme saamen kieltä: pohjois-, inarin-, ja koltansaame ovat erittäin uhanalaisia. Saamen kielen turvaaminen edellyttää luonnollisten saamen kielten käyttöympäristöjen säilymistä, uusien kielenkäyttöympäristöjen lisääntymistä, saamen kielten aseman vahvistamista äidinkielenä sekä viranomaisten saamen kielen taidon parantamista. Saamelaislapsista ja nuorista suurin osa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet, harva asutus ja pieni väestömäärä aiheuttavat haasteita saamelaislasten ja nuorten kerhotoiminnalle ja saamelaislasten ja -nuorten yhteistyölle.

Luonnon kestävään käyttöön, arktisuuteen ja luonnon puhtauteen liittyvien arvojen huomioiminen Lappi-sopimuksessa edistää myös saamelaiskulttuurin mukaisia asioita. Saamelainen kulttuuri pohjautuu pitkälti luontoon. Nämä arvot voivat edistää saamelaisten elinkeinojen ja yritystoiminnan markkinointia sekä kysyntää.

Lappi-sopimukseen sisältyy saamelaiskulttuuriosio 2040. Saamelaiskäräjät on laatinut saamelaiskulttuuriosioon sopimustekstin, johon Lappi-sopimuksen toteuttamisessa on sitouduttu.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.12 Aluerakennekartan vaikutusten arviointi Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä niitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen yleispiirteistä

sijoittumista ja niiden keskinäisiä suhteita luonnonympäristö huomioiden. Aluerakennekartalla kuvataan aluerakenteen tavoiteltu tulevaisuuteen suuntaava (2040) kehitys maakunnan ja sitä laajemmalla tasolla.

Hammerfest

Berlevåg

LAPIN TULEVAISUUSKUVA 2040 ALUERAKENNE SEKÄ KEHITTÄMISVYÖHYKKEET JA -KÄYTÄVÄT Hasvik

Lebesby

Båtsfjord

Loppa

Kvalsund

Vardø Karlsøy

Skjervøy Porsanger

Tana

Vadsø Nesseby

Alta

Kvænangen Tromsø

Utsjoki

Lyngen

Kirkenes

Kåfjord

Nordreisa Karasjok Pechengskiy

Balsfjord Storfjord

JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ Kautokeino Målselv

LÄNSI-LAPIN KÄYTÄVÄ Inari

Enontekiö

Muonio Kiruna

Kovdorskiy Kittilä Sodankylä

Kolari

Gällivare

Savukoski Pajala

Pelkosenniemi

Alakurtti

Salla Pello

MURMANSKIN KÄYTÄVÄ

Kemijärvi

Rovaniemi Övertorneå

Överkalix

Ylitornio

Boden

Tornio

Keminmaa

Haparanda

Posio

Tervola Ranua

KUUSAMO

Älvsbyn Kalix Luleå Kemi

Simo Taivalkoski

Piteå

PERÄMERENKAARI

Pudasjärvi

20.11.2017

MERTEN MOOTTORITIE

Maakuntakeskus

Valtakunnallinen OULU kehittämiskäytävä

TaajamaSkellefteå toiminnot

Aluekeskus

Teollisuus Matkailu

Värikoodit

Kaivosalue

Päätieverkko

Satama

Maakunnallinen kehittämiskäytävä

Mineraalivyöhyke

Rautatie

Lentoasema

Keskustaajama

Matkailuvyöhyke

Uudet radat

Rajanylitys

Matkailukeskus

Teollisuus- ja energiavyöhyke

Natura 2000 -alueet (yli 100 ha)

Radan yhteystarpeet

Kostamuksha

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

Lapin aluerakenteen 2040 perusratkaisu pohjautuu koko Lapin kehittämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen tukemisiin ja liikenteelliseen saavutettavuuteen. Kehityksen vetureiksi on osoitettu maakuntakeskukset Rovaniemi ja Kemi-Tornio, joita tukevat erityisesti aluekeskusten ja matkailukeskusten verkosto. Valtakunnalliset kehittämiskäytävät ja niihin liittyvä valtakunnanrajat ylittävä liikenneverkosto kytkee koko Lapin alueen tiiviiksi osaksi arktista ja kansainvälistä Barentsin alueen yhteistyötä. Samalla tuetaan ja kehitetään alueen elinkeinoelämän asemaa kansainvälisissä verkostoissa ja tuotantoketjuissa. Aluerakenteen kehittäminen monikeskuksisena tukee alueen eri osien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntämistä elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa kuin myös arjen sujuvuudessa. Samalla tuetaan keskusten ja maaseudun verkottumista ja työnjakoa.

Vaikutukset ihmisiin Aluerakenteen kehittäminen hajautetun ja monikeskuksisen mallin mukaisesti mahdollistaa ihmisille erilaisia mahdollisuuksia asuinpaikan ja elinympäristön valintaan. Samalla mahdollistetaan ja tuetaan asumiseen ja yrittäjyyden yhteensovittamista erilaisilla alueilla siten, että hyödynnetään paikallisia raaka-aineita tai kysyntämarkkinoita. Kestävän kehittämisen kannalta tulee löytää tasapaino matkailun, kestävän luonnonvarojen hyödyntämisen ja ihmisten elinympäristöön kohdistuvien mahdollisten negatiivisten muutosten välillä.

Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta hajautettu malli mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden, mikäli väestö- tai kysyntäpohja on riittävä.

Palvelutuotannon järjestämisen mahdollisuuksia parantaa matkailun tuoma kysyntä ja ihmisten monipaikkaisuuden sekä monimuototyöllisyyden lisääntyminen tulevaisuudessa.

Vaikutukset talouteen Valtakunnalliset kehittämiskäytävät (Länsi-Lapin käytävä, Jäämeren käytävä ja Murmanskin käytävä) on osoitettu maakunnan ja valtakuntien rajat ylittävän kansainvälisen taloudellisen toiminnan erityisiksi kehittämisalueiksi. Perämeren rannikolle Meri-Lappiin on osoitettu yhä vahvempi teollisten toimintojen vyöhyke, jonka monipuolistumista tuetaan mm. energian tuotantoon ja jakeluun sekä liikenneinfrastruktuuriin liittyvien investointien vaikutuksesta. Arktisen ta-

louden painopisteet luonnonvarateollisuus ja ympärivuotinen matkailu näkyvät aluerakennekartassa esimerkiksi seuraavin merkinnöin: matkailukeskukset, matkailuvyöhykkeet, teollisuus- ja energiavyöhykkeet, kaivosalueet ja mineraalivyöhykkeet. Edellä mainittuja kokonaisuuksia täydentävät maakuntaohjelmassa tunnistettu elävän ja hyvinvoivan maaseudun merkitys, jonka asuttuna pitämistä tukee aluerakennekartalla esitetty hajautettu keskustaajama- ja aluekeskusrakenne. Maakunnalliset kehittämiskäytävät tukevat vuorostaan vuorovaikutusta maakunnan keskusten välillä. Aluerakenneratkaisu tukee elinkeinorakenteen monipuolisuutta ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä tuetaan investointien saamista ja yritysten kilpailukykyä.

Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin Puhdas ja monimuotoinen luonto tarjoavat viihtyisän asuinympäristön ja eväät matkailun kehittämiselle.

Suojellut alueet, matkailualueet ja luonnonvarojen hyödyntämisen mahdollisuudet sijoittuvat osin samoille alueille, jolloin yhteensovittaminen kestävästi voi olla paikoin haastavaa. Toimintaympäristön mahdolliset haasteet luovat tarpeen kestävien ratkaisujen ja innovatiivisten teknologisten ratkaisujen kehittämiselle, samalla luoden mahdollisuuksia uusien teknologioiden ja liiketoimintojen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida eri ja osin ristiriitaisten maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävästi.

Merkittävimmät suojellut aluekokonaisuudet (Natura-alueet) sijoittuvat aivan alueen pohjoisosiin, jossa maankäyttöpaine on muuta aluetta vähäisempää.

Vaikutukset aluerakenteeseen ja ympäristöön Aluerakenteen perusratkaisu pohjautuu koko maakunnan kehittämiseen ja hajautettuun malliin, jossa maakuntakeskukset (Rovaniemi ja Kemi-Tornio), matkailukeskukset ja kaivoksiin verkottuneet aluekeskukset ja keskustaajamat kehityskäytävineen muodostavat rakenteen rungon. Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen aluerakenteessa korostuu maankäytön, asumisen ja vapaa-ajan, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen muodostaman kokonaisuuden yhteensovittaminen. Tämä on huomioitu aluerakenteen tulevaisuuskuvassa, jossa alempiasteinen verkosto kytkeytyy toisiinsa valtakunnallisten ja maakunnallisten kehittämiskäytävien kautta. Aluerakenteen ratkaisulla tuetaan jo profiloituneiden ja toteutuneiden

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5 elinkeino- ja matkailualueiden kehittämistä kuin myös mahdollistetaan uuden liiketoiminnan syntymistä uusille alueille. Maaseutualueet kehittyvät vahvuuksiensa pohjalta ja ovat monimuotoisessa vuorovaikutuksessa erityyppisiin toimintoihin ja alueisiin. Lapin alueen erityispiirteet on tunnistettu ja alueidenkäyttö on sovitettu mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

Vaikutukset liikenteeseen Liikenteellinen ratkaisu perustuu monipuolisesti eri liikennemuotojen (vesi-, raide-, laiva- ja tieliikenne) kehittämiseen, jossa verkoston ylläpidolla ja kehittämisellä turvataan niin matkailun, kaivosteollisuuden, metsä- ja suurteollisuuden vaatimukset kuin myös paikallisten ihmisten arjen liikkumistarpeet. Ratkaisu tukee alueen saavutettavuutta eri alueilta ja eri alueille. Rakenteellisilla ratkaisuilla turvataan eri liikennemuotojen sujuvien matkaketjujen muodostumisen mahdollisuutta ja tuetaan logistista saavutettavuutta. Yhteydet ja logistiset mahdollisuudet tunnistetaan Lapin aluekehityksen yhdeksi lähtökohdaksi ja mahdollistajaksi kansainväliseen yhteistyöhön ja liiketoimintaan.

Ratkaisu perustuu pääosin olemassa olevan lentoasema- ja satamaverkoston, päätieverkon hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Merkittävimpiä muutoksia on osoitettu raideliikenteelle, jonne on osoitettu uusia ratoja ja radan yhteystarpeita. Näistä merkittävimpänä on Jäämeren yhteyden mahdollistaminen ja edistettävän ratalinjauksen valinta.

Liikenteellinen saavutettavuus ja eri liikennemuotojen verkoston toimivuus, kunto ja turvallisuus Lapin alueella korostuu erityisesti näiden kytkeytyessä merkittävällä tavalla alueen elinkeinoihin ja arjen sujuvuuteen. Laajan alueen infrastruktuurin ylläpito- ja kehittämistarpeet luovat toimintaedellytysten turvaamiselle omat haasteensa, jolloin tarvitaan myös innovatiivisia ratkaisuja perinteisen saavutettavuuden rinnalle.

Vaikutukset ilmastonmuutokseen Hajautettu aluerakenne vähentää liikkumistarvetta, mikäli keskuksen väestöpohja on palvelutarjontaan riittävä. Kuntatalouden haasteiden myötä on selvää, että palveluja joudutaan osin keskittämään, jolloin liikkumistarpeen vähentämisessä painottuu sähköisen palvelutuotannon mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Ekosysteemien toimivuus on ilmastonmuutoksen sopeutumisen näkökulmasta oleellista. Lapin osalta tämä tulee ottaa huomioon etenkin matkailussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Elinkeinojen monipuolinen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia biotalouden edistämiseen ja biomassan tuotantoon.

Vaikutukset saamelaiskulttuuriin Monikeskuksinen aluerakennemalli tukee alueellista yhdenvertaisuutta, eri alueiden elinvoimaisuutta ja palvelurakenteen turvaamista, jotka on nostettu esiin Saamelaiskulttuuriosion visiossa 2040. Aluerakennekartan liikenteellinen ratkaisu edesauttaa Lapin alueen saavutettavuutta eri alueilta ja eri alueille, tukien tavoitetta siitä, että vuonna 2040 saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Saamelaisten kotiseutualueella matkailun ja luonnonvarateollisuuden kehittäminen edellyttää kulttuurisesti ja eettisesti kestäviä ratkaisuja.

Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maakunnan aluerakenteen suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat parhaillaan uudistettavana. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta, jolloin maakuntakaavoituksella on keskeinen rooli. Uudistuksen luonnoksessa esitellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat 1) Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, 2) Tehokas liikennejärjestelmä, 3) Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, 4) Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja 5) Uusiutumiskykyinen energiahuolto.

Voimassa olevat alueidenkäyttötavoitteet käsittävät Lapin osalta seuraavat kokonaisuudet: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Aluerakenteen tavoiteltu kehitys ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.11 Kokonaisvaikutusten arviointi

Lappi-sopimuksen merkittävimmät myönteiset vaikutukset kohdistuvat ihmisiin, talouteen ja elinkeinoihin. Sopimuksen tavoitteet edistävät työllisyyttä, koulutusta, eri elinkeinojen toimintaedellytyksiä, uusien yrityksien syntyä ja maakunnan houkuttelevuutta talouden ja asumisen näkökulmasta. Myös aluerakenteeseen ja liikenteeseen kohdistuu monia positiivisia vaikutuksia. Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä on tarkoitus parantaa monella tasolla ja kansainvälistä yhteistyötä lisätä.

Lappi-sopimuksella voidaan nähdä myönteisiä vaikutuksia myös luonnonoloihin ja luonnonvaroihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä saamelaiskulttuurille. Työn, talouden ja kilpailukyvyn parantamisen ohella puhdas luonto, arktisuus ja hyvinvointi on nostettu tavoitteiksi, mikä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, sekä pohjoisen luonnon ja saamelaiskulttuurin huomioimista eri toimissa.

Ristiriitaisia tai kielteisiä vaikutuksia luonnolle, saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle voi aiheutua lähinnä liikenteeseen suunniteltujen kehittämishankkeiden ja luonnonvarojen lisääntyvän käytön myötä, mikäli esimerkiksi kaivostoiminta lisääntyy. Toisaalta paikallisten raaka-aineiden jalostus voi tarkoittaa myös että kehitetään uusia kehittyneempiä tuotteita esimerkiksi uusiutuvista luonnonvaroista. Lisääntyvä matkailu ja liikenne, erityisesti lentoliikenne, voi lisätä päästöjä ilmaan ja sitä kautta kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Aluerakennekartalla kuvataan aluerakenteen tavoiteltu tulevaisuuteen suuntaava (2040) kehitys maakunnan ja sitä laajemmalla tasolla. Aluerakenteen kehittäminen hajautetun ja monikeskuksisen mallin mukaisesti mahdollistaa ihmisille erilaisia mahdol-

lisuuksia asuinpaikan ja elinympäristön valintaan.

Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta hajautettu malli mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden, mikäli väestö- tai kysyntäpohja on riittävä.

Palvelutuotannon järjestämisen mahdollisuuksia parantaa matkailun tuoma kysyntä ja ihmisten monipaikkaisuuden sekä monimuototyöllisyyden lisääntyminen tulevaisuudessa. Aluerakenneratkaisu tukee elinkeinorakenteen monipuolisuutta ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä tuetaan investointien saamista ja yritysten kilpailukykyä. Suojellut alueet, matkailualueet ja luonnonvarojen hyödyntämisen mahdollisuudet sijoittuvat osin samoille alueille, jolloin yhteensovittaminen kestävästi voi olla paikoin haastavaa.

Aluerakenteen ratkaisulla tuetaan jo profiloituneiden ja toteutuneiden elinkeino- ja matkailualueiden kehittämistä kuin myös mahdollistetaan uuden liiketoiminnan syntymistä uusille alueille. Maaseutualueet kehittyvät vahvuuksiensa pohjalta ja ovat monimuotoisessa vuorovaikutuksessa erityyppisiin toimintoihin ja alueisiin. Lapin alueen erityispiirteet on tunnistettu ja alueidenkäyttö on sovitettu mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Liikenteellinen ratkaisu tukee alueen saavutettavuutta eri alueilta ja eri alueille.

Voimassa olevat alueidenkäyttötavoitteet käsittävät Lapin osalta seuraavat kokonaisuudet: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Aluerakenteen tavoiteltu kehitys ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

LLV 27.11.2017 §16, Liite 4 ja 5

5.13 Vaikutusarvioinnin epävarmuustekijät

Maakuntaohjelman vaikutusarvioinnin kohteena olevat kehittämistavoitteet ovat hyvin yleisellä tasolla laadittuja, joten niiden ympäristövaikutuksia on vaikea tunnistaa. Kovin konkreettisia toimenpiteitä ei tässä ohjelmassa vielä esitetä, eikä suunnitelmien

toteutumisesta käytännössä ole vielä varmuutta.

Ohjelmatason vaikutusten arviointi on suuntaa-antavaa ja vaikutusten arviointia on tarpeen tarkastella tarkemmin toteutettavien hankkeiden osalta, kun niiden suunnitelmat tarkentuvat.

5.14 Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman vaikutukset syntyvät välillisesti ohjelmassa esitettyjen hankkeiden ja kehittämistoimenpiteiden toteutumisen myötä. Tämän vuoksi vaikutusten arvioinnin on oltava jatkuva prosessi kattaen ohjelman koko toteuttamisajan. Arviointityötä tehdään vuosittain laadittavien ohjelman toteuttamissuunnitelmien yhteydessä. Kokonaisuutena ottaen Lapin maakuntaohjelmalla 2018–2021 on vahvasti myönteinen vaikutus Lapin yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Teollisuuteen, kaivoksiin, energiaan ja matkailuun liittyvät kehittämistoimenpiteet tuovat tuloa ja työpaikkoja, mikä on perusedellytys myös julkisten palvelujen rahoitukselle ja kuntatalouden vakaudelle.

Merkittäviä ympäristövaikutuksia voi syntyä lähinnä paikkaan sidottujen suurten investointihankkeiden kuten kaivosten, energiantuotannon ja teollisuuslaitosten myötä. Kaavaprosesseissa tehdään hyvin tarkka ympäristövaikutusten arviointi, joten vaikutusten arviointia tehdään monella tasolla. Suurten investointihankkeiden osalta vaikutusten arviointi toteutetaan aina hankekohtaisesti ja ajantasaisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Hankkeiden mahdollisia negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää

hyvällä suunnittelulla.

Maakunnan luonnonsuojelun tilanteeseen ohjelman toteuttamisella ei ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia. Suojelutilanne on jo nyt hyvä ja matkailuelinkeinon kasvu korostaa edelleen puhtaan suojellun luonnon, kuten kansallispuistojen arvoa.

Elinkeinotoiminta, väestö ja rakentaminen keskittyvät jo olemassa oleviin keskuksiin, eikä uusien luonnontilaisten alueiden käyttöön ottoon ole maakunnassa merkittäviä paineita muutoin kuin kaivostoiminnasta johtuen. Matkailun kasvun myötä on edelleen panostettava reittiverkoston kehittämistä siten, että luonnossa liikutaan ohjatusti suunnitelluilla reiteillä aiheuttamatta eläimille, kasvistolle ja maaperälle kestämätöntä haittaa. Tämä edellyttää investointeja virkistyskäyttörakenteisiin. Kaivostoiminnan, matkailun, infrastruktuurirakentamisen energiahankkeiden yhteisvaikutuksia onkin jatkossa tärkeää arvioida kehittämistoimenpiteiden edetessä.

Joka toinen vuosi laadittavien toimeenpanosuunnitelmien yhteydessä tarkistetaan vaikutusten arviointia ja peilataan toteutunutta kehitystä ennakkoarvioinnin tuloksiin. Seurannasta vastaa Lapin liitto.

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5

LLV 27.11.2017 ยง16, Liite 4 ja 5