Tietoa
Maalämmöstä Maalämpö on lisännyt suosiotaan talojen lämmitysratkaisuna. Maalämpö on maaperään sitoutunutta auringon lämpöenergiaa, joka pumpataan ylös kiinteistöön tuottamaan lämpöä ja lämmintä käyttövettä.
Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa maalämpöratkaisun ominaisuuksista. Esite auttaa sinua ottamaan huomioon eri näkökohdat valitessasi lämmitysjärjestelmää taloosi. Talosi sijainti, koko ja yleiset olosuhteet vaikuttavat siihen, minkälainen ratkaisu on sinun kohdallasi toimivin. Asiantuntijamme auttavat ja neuvovat mielellään tarkemmin lämmitysratkaisusi yksityiskohdissa.
T i E TO a M a a L ä M M ö S Tä - O pa S
Maalämpötyypit Maalämpöratkaisuja on kolmea päätyyppiä. Tyyppien erot riippuvat lämmönkeruuputkiston rakenteesta.
Kalliolämpökaivo • Tässä ratkaisussa porataan kaivo kallioperään, jotta kallioon varastoitunut lämpöenergia saadaan pumpatuksi ylös • Suosituin vaihtoehto. N. 95 % maalämpöratkaisuista on lämpökaivoratkaisuja • Vaatii vähiten tilaa, eli sopii pienemmällekin tontille • Kaivon poraaminen on luvanvaraista. Useimmiten tarvitaan vähintään toimenpidelupa, tietyillä paikkakunnilla myös rakennuslupa
Maapiiri /vaakaputkisto • Tässä ratkaisussa lämmönkeruuputkisto sijoitetaan vaakatasoon noin metrin syvyyteen maahan keräämään maaperään varastoitunutta lämpöä • putkisto vaatii laajemman pinta-alan. putkiston pituus riippuu talon lämmitystarpeista, lämpöpumpun koosta ja tontin maaperästä • On edullisempi asentaa kuin porakaivo • Vaatii savisen maaperän. Ei sovellu kiviseen maaperään, koska kivet liikkuvat roudan vaikutuksesta ja saattavat rikkoa putkia
Vesistöpiiri • Tässä ratkaisussa lämmönkeruuputkisto on sijoitettu veteen, jolloin se hyödyntää vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa • Ratkaisu edellyttää, että vesistö on tontin vieressä • Vaatii luvan vesialueen omistajalta • Vesistöpiirissä riittävä syvyys on 3-4 metriä. putkisto tulee asentaa huolella ja tarkistaa, ettei putkisto ole kivien tai uppotukkien päällä
T i eto a M a a l ä mm ö stä - o pa s
Maalämpöpumpun toimintaperiaate Lämmönkeruupiiristä saatu lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Nestemäinen kylmäaine muuttuu höyryksi. Tämän jälkeen kompressori puristaa kylmäaineen pienempään tilaan, jolloin kylmäaineen lämpötila nousee jopa sataan asteeseen. Tämän jälkeen kylmäaine johdetaan lauhduttimeen, jossa se luovuttaa lämpönsä kiinteistön lämmitysveteen. Samalla lämmitysverkoston vesi jäähdyttää kylmäaineen takaisin nestemäiseksi.
Maalämpöpumpun suunnittelu ja mitoitus Maalämmöstä saadaan paras hyöty vain, kun kokonaissuunnittelu ja toteutus on tehty huolella. Valintaa tehdessä pitää tarkoin käydä läpi mitä maalämpöpumpun tekniikalta odotetaan. Maalämpöpumppu huolehtii yleensä lämmityksestä, jäähdytyksestä ja käyttövedestä.
Maalämpöpumppujärjestelmä voidaan mitoittaa kahdella tavalla: Täystehomitoitus; pumpun teho mitoitetaan kattamaan kaiken lämmityksen ja lämpimän veden tarvitseman tehontarpeen. Osatehomitoitus; pumpun teho mitoitetaan n. 60-85 % maksimitehosta ja lopputeho tuotetaan sähkövastuksella. Molemmilla järjestelmillä voidaan saavuttaa toimiva kokonaisuus. Selvitä huolella, kumpi järjestelmä sinun kannattaa valita. On otettava huomioon realistiset lämpötila- ja sääkriteerit sekä myös lämpimän käyttöveden todellinen tarve. Täystehomitoitus on kalliimpi ratkaisu asennettaessa. Toisaalta se tuottaa riittävän lämmön kaikissa olosuhteissa. Täystehomitoituksessa ei lisäsähköä tarvita lämmitykseen kylmimpinäkään päivinä. Osatehomitoitus on yleisempi ratkaisu. Sen kohdalla on kuitenkin syytä muistaa, että kulutushuippuina, esim. hyvin kylminä päivinä, sen teho ei riitä lämmitykseen. Tällöin tarvittava lisälämpö tuotetaan sähkövastuksella, mikä nostaa sähkönkulutusta.
T i eto a M a a l ä mm ö stä - o pa s
Käytännön ohjeita maalämmön suunnitteluun Aluksi Jos suunnittelet maalämpöratkaisua kotiisi, sinun kannattaa pyytää tarjous useammalta toimittajalta saadaksesi paremman kuvan tarjonnasta. Samalla voit vertailla eri toimittajien hintoja ja kokonaispalvelua. Viisainta on tarjousten lisäksi hankkia laitteiden valmistajilta referenssejä eri urakoitsijoista ja selvittää, ovatko nämä luotettavia ja hyvämaineisia. Maalämpöprojektin suunnittelussa kannattaa käyttää LVI-suunnittelijaa tai energianeuvojaa apuna. Selvitä ensin rakennuksesi koko, tilavuus, energian kulutusarvio, käyttösähkön kulutus sekä myös lämpimän käyttöveden tarve. Joskus voi olla tarpeen asentaa erillinen käyttövesivaraaja lämpimän käyttöveden riittävyyden takaamiseksi. Joillakin valmistajilla tämä on jo mitoituksen lähtökohtana. Kiinnitä huomiota talosi lämmönjakotapaan. Perinteinen patteriverkosto vaatii korkeamman kiertoveden lämpötilan ja isomman lämmönluovutuspinta-alan, jotta niiden lämmitysteho on riittävä. Sen sijaan lattialämmitykseen riittää noin 30 - 40-asteinen vesi. Huomioitavaa on, että lämmitysjärjestelmään syötettävän veden lämpötila on maalämpöpumpputekniikalla tuotettuna enintään noin 55 asteista. Varmista myös, minkä kokoisen pääsulakkeen tarvitset. Varsinkin osamitoitusratkaisussa normaali sulakekoko ei aina ole riittävä, koska sähkövastukset vaativat suuremman sulakkeen. Sähköliittymät hinnoitellaan sulakekoon mukaan, minkä johdosta oikea koko on syytä tarkoin määritellä. Selvitä myös, minkälaisia lupia kunnassasi vaaditaan, jotta vältyt yllätyksiltä. Jos olet vaihtamassa vanhan kiinteistösi lämmitystapaa esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön, sinun on mahdollista hakea julkista investointitukea hankkeellesi. Tuen myöntämistä säätelevät tiukat säännöt ja aikarajat, joihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin etukäteen. Pääsääntö on, että tuen saamiseksi töitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saapumista.
Huomioitavaa itse urakoitsijatarjouksessa Jos mahdollista, käytä tarjouksia läpikäydessäsi ammattilaisen, esim. LVI-suunnittelijan apua. Ideaalitapauksessa urakoitsijan edustaja käy jo ennen tarjouksen tekemistä tutustumassa rakennuskohteeseen ja arvioimassa, mikä hänestä olisi paras ratkaisu. Tämä on hyvä tilaisuus arvioida urakoitsijan pätevyyttä. Tarjouksessa tulee olla ainakin seuraavat asiat huomioitu itse asentamisen lisäksi: • Tarjouksen tulee olla täydellinen ja kattaa kaikki työvaiheet, ellei toisin sovita • Jos päädyt lämpökaivoratkaisuun: - Urakoitsijan tulee arvioida ja perustella, minkä syvyinen porakaivo tontillesi pitää porata. Kaivon syvyys määrittelee pumpun tehovaatimukset - Urakoitsijan tulee myös mitata porakaivon arvioitu tuotto etukäteen sekä tutkittava, riittääkö vesi kaivossa. Joissain tapauksissa kallioperää pitää räjäyttää tavallista enemmän vedensaannin varmistamiseksi, mikä lisää kustannuksia • Suunnitelmassa lämpöpumpun tulee olla tarpeeksi korkealla keruupiiriin nähden, jotta vältytään ilmaamisongelmilta • Tarjoukseen pitää kuulua käynnistysasetusten teko sekä opastus käyttöasetusten hallintaan ja pumpun käyttöön • Säätöjen sisäänajovaiheen vaatimukset pitää olla selkeästi määritelty • Tarjoukseen pitää kuulua tuki automatiikan säätämiseen myös asennuksen jälkeen • Asentajan tulee allekirjoittaa asennus- ja käyttöönottopöytäkirja, kun asennus on valmis • Asennuksen viimeinen erä on maksettavissa vasta sitten, kun sovitut säädöt ja opastukset on tehty • Miten asiat hoidetaan mahdollisissa takuukysymyksissä ja korjaustilanteissa Tee aina kirjalliset sopimukset jokaisesta vaiheesta. Asentajille on tulossa viralliset pätevyysvaatimukset maalämpöpumppuasennuksiin 1.7.2011 alkaen, jonka jälkeen heiltä voi edellyttää todistusta pätevyydestä.
T i eto a M a a l ä mm ö stä - o pa s
Luvat, tuet ja ympäristövaikutukset Maalämpöjärjestelmän asentaminen on luvanvaraista. Ratkaisuvaihtoehdosta ja asuinkunnasta riippuu, riittääkö pelkkä toimenpidelupa vai vaaditaanko rakennuslupa. Pätevä urakoitsija osaa neuvoa lupa-asioissa. Edellä mainitun investointituen lisäksi maalämpöjärjestelmän asentamisen työn osuuteen voidaan soveltaa verotuksen kotitalousvähennystä. Verotoimistosta saat lisätietoja vähennyksen tarkemmista perusteista. Maalämpöratkaisu on itsessään ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen ratkaisu. Ympäristövaikutuksia syntyy eniten silloin, kun pumpun teho ei riitä lämmitykseen, ja sähköinen lisälämmitys käynnistyy. Tämä yleensä tapahtuu kylminä aikoina, jolloin sähkönkulutus on muutenkin korkealla, eli maalämpöpumput korostavat sähkön kulutushuippuja. Kulutushuippujen aikana saatetaan tarvittava lisäteho joutua tuottamaan ympäristöä enemmän kuormittavilla tavoilla, kuten esimerkiksi polttamalla hiiltä ja turvetta. Yksittäisten maalämpöpumppujen vaikutus sähkön laatuun on vähäinen. Vaikutuksia voi syntyä, jos pumppuja on paljon saman sähköverkon alueella. Tällöin esimerkiksi useat samaan aikaan käynnistyvät kompressorit saattavat aiheuttaa häiriöitä. Jos tällaisia häiriöitä alkaa ilmetä, sähköverkkoa joudutaan vahvistamaan laadun takaamiseksi, mikä nostaa sähkön siirtokustannuksia pitkällä aikavälillä. Lämmönkeruupiireissä käytettävä kylmäaine on alkoholiliuosta. Jos putket vahingoittuvat, liuosta voi päästä vuotamaan maahan. Alkoholiliuos ei kuitenkaan ole myrkyllistä.
Hyödyllisiä linkkejä Lisätietoja maalämpöpumpuista saat Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen sivuilta
www.sulpu.fi Kuntien myöntämistä tuista saat lisätietoa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sivuilta
www.ara.fi Kotitalousvähennyksestä kerrotaan tarkemmin verohallinnon sivuilla
www.vero.fi Vertailutietoa sähkönsäästökysymyksistä saat Motivan sivuilta
www.motiva.fi
T i eto a M a a l ä mm ö stä - o pa s
Maalämpö vai kaukolämpö Niillä alueilla, joilla on valmis kaukolämpöverkko, talonrakentajalla on useampi vaihtoehto lämmitystapaa mietittäessä. Kullakin lämmitystavalla on puolensa. Seuraavaan on koottu muutamia kaukolämmön ja maalämmön keskeisiä ominaisuuksia, joita kannattaa pohtia omaa ratkaisua tehtäessä: Käyttömukavuus
Käyttökustannukset
• Varsinkin alkuvaiheessa maalämpöpumpun säätöjä joutuu seuraamaan ja tekemään optimiasetusten löytämiseksi. Jos säädöt eivät ole oikein, - asunnon lämpötila voi olla liian alhainen tai korkea - sähkövastus ei kytkeydy oikea-aikaisesti päälle (osatehopumpuissa) - lämmin vesi loppuu - kompressori ei käy oikein • Tämän vuoksi urakkatarjoukseen kannattaa sisällyttää asetusten oikea säätö • Maalämpöpumppu pitää jonkin verran ääntä, joka voi häiritä. Tämä kannattaa huomioida pumpun sijoittamisessa • Kaukolämpö ei periaatteessa vaadi omia erillisiä säätöjä. - lämpöpatterien termostaatit riittävät - lämmin vesi riittää aina - Mahdollisissa ongelmatilanteissa huoltopalvelun rooli korostuu. Kaukolämpöyhtiöt tarjoavat 24/7 huoltopäivystyksen. Maalämpöpumpputoimittajien huoltopalvelut vaihtelevat
• Maalämpöpumpun käyttäjällä noin kolmasosa tarvittavasta lämmitysenergiasta tuotetaan sähköllä. Käyttökustannukset syntyvät tästä sähkömäärästä. • Kaukolämmön hinta määräytyy kulloisenkin tariffin mukaan • Ottaen huomioon korkeammat asennuskustannukset, maalämpöä ei yleensä suositella alle 200 neliömetrin suuruisiin rakennuksiin
Asennuskustannukset • Maalämpöpumppuratkaisujen hinnat ovat tällä hetkellä 15 000 - 20 000 euron hintahaarukassa • Kaukolämmön liittymismaksu on n. 3000 - 7000 euroa alueesta riippuen • Jos kyseessä on lämmitysjärjestelmän muutos vanhaan kiinteistöön, molempiin ratkaisuihin voidaan soveltaa verotuksen kotitalousvähennystä tehdyn työn osalta. Molempiin ratkaisuihin voi kunnalta hakea myös erillistä avustusta (ks. www.ara.fi)
Huoltokustannukset • Molemmat ratkaisut vaativat varsin vähän huoltoa • Maalämpöpumpun kompressorin käyttöikä on n. 10 - 15 vuotta, ja kompressorin uusiminen maksaa tällä hetkellä n. 4000 euroa • Kaukolämpövaihtimen uusiminen maksaa suurin piirtein saman verran. Vaihtimien käyttöikä on n. 20 - 25 vuotta
Ympäristövaikutukset • M aalämmöllä ei ole suoranaisia ympäristövaikutuksia. Välillisistä vaikutuksista esimerkiksi kovien pakkasten kysyntäpiikkien aikana on kerrottu yllä • K aukolämmön vaikutukset riippuvat tuotantotavasta. Useilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan sähköntuotannon sivutuotteena, jolloin kaukolämpö itse ei aiheuta lisävaikutuksia ympäristölle
Leppäkosken Sähkö Oy, PL1, 39501 Ikaalinen Puh. 03 45 031, faksi 03 450 3375 leppakoski@leppakoski.fi, www.leppakoski.fi