Espoo panostaa vanhusten Monikon koulukeskuksen rakentaminen alkamassa s. 4 turvalliseen kotiutumiseen s. 6
LEPUSKI
Mistä kenkä puristaa? s. 7 Suuren suosion saavuttaneesta esityksestä lisänäytöksiä
Arton & Mirkun parisuhdeleikit
1/2019 • 10.2.2019 • Suur-Leppävaara
Paikallisia uutisia jo
vuotta
2.3., 8.3.(naistenpäivä!), 9.3., 16.3., 21.3. ja 23.3.
www.ravintolaalberga.fi alberga@ravintolaalberga.fi
NYT KAUPPA KÄY! JA TARJOUSKAUPPA TOIMII! Pyydä meidät kotikäynnille ja kerromme lisää. Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara Kauppakeskus Galleria, Konstaapelinkatu 4, 02650 Espoo leppavaara@kiinteistomaailma.fi (09) 2311 0307
Kiinteistömaailma Espoo Kauniainen
Kauppakeskus Grani, Tunnelitie 4, 02700 Kauniainen kauniainen@kiinteistomaailma.fi (09) 2311 0300
Palokärjentie 5, 02660 Espoo Lintuvaara
-
Puh. 09 5414 974, posti@stenstrom.fi
Tutustu monipuoliseen palveluvalikoimaamme!
www.stenstrom.fi
-
Kotipalvelut vanhuksille sekä muille apua tarvitseville. kaupassa käynti siivoaminen ruokailun järjestäminen yhteisen ajan viettäminen
Paik
allin
en y
ritys
www.toninmoniapu.fi
Puh. 044 327 0880
Lue lisää digi-Lepuskista. https://www.lehtiluukku.fi/lehti/lepuski/_current https://issuu.com/lepuski/ Koe ABBAN tarina uudelleen!
2.3. klo 19:00 | Espoo | SELLO-SALI LIPUNMYYNTI myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 - 346 6713 www.ticketmaster.fi | p. 0600 - 10 800
WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI
• Palstaviljelijät ratkovat palstojen tulevaisuutta yhdessä kaupungin kanssa s.12. • Sata vuotta koulunkäyntiä Veräjäpellonkadulla s.10.
2 LEPUSKI
Pääkirjoitus 10.2.2019
Historian havinaa Monikossa
M
onikon koulukeskuksen valmistumisen myötä Leppävaara voi ylpeillä valtakunnallisestikin ainutlaatuisella uuden ajan koululla, jossa lapset opiskelevat molemmilla kotimaisilla kielillä yhteisen katon alla. Samalla summataan 140 vuotta alueemme ruotsalaista ja 110 vuotta suomalaista kansakoulujen historiaa. Kielirajat ylittävä kouluyhteistyö ei ole kovin tavallista. Sula mahdottomuus se oli 1900-luvun alussa, kun Espoo oli vielä täysin ruotsinkielinen. Kunnanisät eivät katsoneet hyvällä Leppävaaraan kasvamassa ollutta suomenkielistä työläisasutusta. Kieliriidat leimahtivat ilmiliekkeihin, kun oltiin perustamassa suomalaista kansakoulua. Sen syntyä yritettiin vaikeuttaa kaikin tavoin. Kunnanisien mielestä lapset olisi pitänyt laittaa ruotsalaiseen kouluun valtaväestön kieltä oppimaan. lbergan ruotsinkielinen kansakoulu toimi jo tuolloin kunnan ylläpitämänä. Koulun juuret johtavat Albergan kartanoon ja vuoteen 1881. Silloin leskirouva Amalia Kiseleff perusti ja ylläpiti kymmenkunta vuotta yksityistä koulua alustalaistensa lapsille. Oppilaat olivat sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Kun kunta otti koulun hoitoonsa, opetuskieleksi tuli ruotsi. Koulutalo valmistui vuonna 1901 Amalia Kiseleffin lahjoittamalle tontille, nykyisen Laurean ammattikorkeakoulun paikalle. Tilanpuutteen vuoksi osa lapsista opiskeli viereisessä Thorstorpissa. Lapsimäärän yhä vain kasvaessa koulu muutti vuonna 1957 moderniin koulutaloon Mäkkylään, ja nimeksi tuli Bos-
A
tällsskolan. Ja nyt siellä odotetaan jo innolla uuteen Monikon koulukeskukseen muuttoa. Monine vaiheineen Boställs onkin Lagstadin jälkeen Espoon toiseksi vanhin koulu. yös Leppävaaran suomenkielinen kansakoulu aloitti yksityiseltä pohjalta. Bergansin tilan, nykyisen Perkkaan, ostanut liikemies K.A. Koskinen perusti koulun vuonna 1906. Se toimi Bergansin tilalla ja lapsimäärän kasvaessa Albergan kartanolla. Vuonna 1914 alkaneiden linnoitustöiden myötä koulun käyttämät tilat pakko-otettiin venäläisten sotilaiden käyttöön ja oppilaat joutuivat evakkoon. Maailmansodan vuosina toiminta kärsi muutenkin poikkeusoloista. Vasta sisällissodan jälkeen kunta otti koulun hoitoonsa ja kipeästi kaivatun koulutalon rakentamisessa päästiin alkuun. Ensimmäiset oppilaat aloittivat legendaarisessa puukoulussa vuonna 1921. onikon uusi koulukeskus vihitään käyttöön parin vuoden päästä. Silloin voidaan juhlia myös Albergan ensimmäisen suomalaisen koulutalon 100-vuotisjuhlia. Samalla voidaan haudata aikojen alussa kyteneet kieliriidat. Joka tapauksessa Monikko saa myös arvokkaan historiallisen perinnön. Tällä samalla paikalla Veräjäpellonkadulla on käyty koulua jo sadan vuoden ajan. Täällä ovat lukuisat leppävaaralaissukupolvet kuluttaneet koulun penkkiä. Se on hienoa!
M
M
Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi
Leppävaara-seuran vuosikokous 8.4.2019 Leppävaara-seuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 8.4.2019 Ruusutorpan koululla kello 17.30 alkaen. Kahvia ja pullaa on tarjolla koulun ruokalassa kello 17 alkaen. Kokouksen aluksi tutustumme tuoreisiin Valopilkkuihin, Monikonpuroon ja sen taimeniin. Henrik Kettunen Pro Monikonpuro -liikkeestä kertoo ja vastaa kysymyksiin. Tiedot vuoden 2019 jäsenmaksujen maksamista varten postitetaan jäsenille helmikuun aikana. Jollet vielä ole jäsen, ehdit hyvin liittyä lepuski.fi-sivuilla olevien ohjeiden mukaan tai paikan päällä kokouksessa. Jäsenille lähetetään vuosikokouskutsu ja -asiakirjat jäsenkirjeessä, mutta päivämäärä kannattaa jo varata allakasta.
Talvirieha 10.2. Leppävaaran Urheilupuistossa Leppävaaran leijonien talkootyön tuloksena leppävaaralaiskouluihin on saatu Break the Fight -koulukiusaamista ehkäiseviä työpajoja. Leppävaaralaiskoteihin jaetusta Talvirieha-lehdessä oli Laura Ojan ottama kuva Break the Fightistä. Lehdestä kuvaajan nimi oli jäänyt pois. Kuva: Laura Oja
Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi
Leppävaaran asematunnelia on remontoitu koko syksyn. Valoa ja ilmettä on saatu entisen pimeyden ja ankeuden tilalle. Paremmin valaistuna tunneli näyttää paljon avarammaltakin. Sellon sisäänkäynnin edustalle on vielä tulossa ”kirsikkana kakun päälle” upea ”kattokruunu”. Kyllä nyt kelpaa! Kuva: Markku Salmi
Pyydä tarjous ! Isännöinti - Taloushallinto - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h
3 LEPUSKI
Sähköbussilla kohti päästötöntä tulevaisuutta Elokuussa Leppävaarasta liikennöi 20 sähköbussia. Ensi elokuussa liikenteen siirtyminen talviaikaan merkitsee suuren ilmastoa parantavan muutoksen alkua Espoossa, jossa ensimmäisenä Leppävaara saa lähiliikenteeseen 20 sähköbussia. ”Saamme vielä viisi bussia lisää vuodenvaihteessa (20192020), kertoo hankejohtaja Reijo Mäkinen HSL:stä. Vuoteen 2025 mennessä sähköbusseja on HSL:n tilaamassa liikenteessä jo 400, mikä merkitsee bussiliikenteen päästöjen vähentämistä yli 95 prosentilla nykyisestä.
Paikallinen liikenneasemasi Neste Nihtisilta tarjoaa Tällä kupongilla
Pehmoharjapesu
(norm. 17,50)
Tarjous voimassa 11.2.–28.2.2019 Neste Nihtisilta Espoo
Tällä kupongilla
Normaali kahvi veloituksetta
Elokuussa sähköbussilla pääsee muun muassa Uusmäkeen linjalla 203. Linjan 214 reitti vie Jupperiin Karakallion ja Rastaalan kautta. Linja 215 ajaa Lähderantaan. Jorviin pääsee myös sähköbussilla, kun hyppää linjan 227 kyytiin. Sen reitti palvelee myös Lippajärven asukkaita. Mäkinen kertoo, että sähköbussit käyttävät rataa lähinnä olevia laitureita, joissa bussit pikaladataan. Nykyiselle pikapysäköintipaikalle tulee myös latauspisteitä niille busseille, joissa ei ole pikalatausta.
10€ jonottamatta nopein
0€
(norm. 1,90)
Tarjous voimassa 11.2.–28.2.2019 Neste Nihtisilta Espoo Seuraa meitä Facebookissa niin pysyt ajan tasalla myös muista eduistamme ja tarjouksistamme. facebook.com/nestenihtisilta
Neste Nihtisilta
Nihtisillankuja 2, 02630 Espoo Puh. 010 321 5252 Ark. 6.30-20, la 9-21, su 10-18
Päästöjen vähenemisen lisäksi Mäkinen korostaa bussien lähes äänetöntä liikkumista, mikä vähentää alueen melukuormaa, onhan Leppävaara Espoon vilkkain liikenteen solmukohta. ”Renkaista tietysti tulee
ääntä”, Mäkinen täsmentää. Bussimatkaajalle hän lupaa perinteistä diesel-kyytiä pehmeämpää ja hiljaisempaa menoa. Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Tutta Toivonen
HSL:n vyöhykeuudistus
TERVETULOA YKSITYISEEN RUUSUN PÄIVÄKOTIIN Espoon Leppävaaraan!
Leikki, luovuus, ilo, turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, HYVÄ PÄIVÄKOTIPÄIVÄ! Toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapselle turvallinen hoitopaikka, jossa on pysyvät ja lämpimät ihmissuhteet! •Mukavan kokoinen päiväkoti! •Päiväkodissamme toimii Englannin kerho! •ILO TYÖSSÄ ON VOIMAVARAMME!
Haku osoitteessa: www.ruusunpaivakotioy.fi Tiedustelut: Anne Riihimäki, 050 4056054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi Ruusun päiväkoti Huvilinnanaukio 8, 02600 Espoo
Leppävaaralle sama hinta kuin Helsingin keskustalle
Liikunta, leikki ja ulkoilu on meille erityisen tärkeää!! TERVETULOA TUTUSTUMAAN!
HSL:n vyöhykeuudistuksen yhteydessä myös matkaliput uudistuvat. Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla eli vyöhykkeillä ABC kunnan sisäistä lippua vastaa joko AB- tai BC-lippu. Seutulippua vastaa ABC-lippu. Kausilippua voi laajentaa lisävyöhykelipulla, jos matkustaa oman matkustusalueen ulkopuolelle. Leppävaara kuuluu ABvyöhykkkeeseen. Esimerkiksi HSL-kortilla aikuinen maksaa 2,80 euroa matkasta, kun hinta ennen uudistusta on ollut 4,20 euroa.
Taloushallinnon asiantuntijayritys palveluksessasi • yritysten perustaminen • kaikki taloushallintopalvelut • sähköinen laskutuspalvelu • palkkahallinto • verotuspalvelut Puh. 09-541 7275 • www.leppavaaranlaskenta.fi
Lähde: Vyöhykekartta HSL
NÄILLÄ PIDOT PARANEE Testimenestysrenkaat huippuedullisesti ! Tarjoushinnat sisältävät 4 rengasta alleasennettuna Esim. 175/65-14
ROADSTONE HANKOOK MCHELIN WINSpike i · Pike RS ² North 3/4
NOKIAN HKPL 9
CONTINENTAL IceContact2
298 €
358 €
397 €
448 €
438 €
185/65-15 195/65-15
329 € 339 €
378 € 398 €
448 € 468 €
489 € 510 €
467 € 498 €
205/60-16 205/55-16
389 € 359 €
478 € 468 €
589 € 588 €
658 € 638 €
622 € 635 €
225/50-17
485 €
655 €
789 €
898 €
885 €
225/45-17
458 €
645 €
785 €
885 €
868 €
Katso muut koot ja merkit espoonautopalvelu.fi tai kysy tarjous. Rengashotelli, huollot, ja korjaukset. SVEA-rahoitus.
Espoon Autopalvelu Oy
Nihtisillankuja 3, Kilo. P. 09-509 2029, 040 448 4936 Ark. 8-17, la 10-14
A Kantakaupunki
B Kantakaupunki Kehä III
C Espoon länsi- ja pohjoisosat sekä Vantaan itä, ja pohjoisosat
D Kirkkonummi, Siuntio, Tuusula, Kerava, Sipoo
Lars Sonckin kaari 14, 02600 ESPOO
Monikon koulukeskus
LEPUSKI 4
kokoaa monta toimijaa saman katon alle
Moni on varmaan Lintuvaarantiellä kulkiessaan miettinyt, milloin Monikon uuden koulukeskuksen rakentaminen oikein alkaa ja mitä se pitää sisällään? Tyhjäksi jyrätyllä tontilla Veräjäpellonkadun kulmauksessa ei rakentajia vielä ole näkynyt. Mittavat purkutyöt saatiin valmiiksi jo viime keväänä. Kaupungin tilakeskuksesta kerrotaan, että pohjan koepaalutustyöt on aloitettu ja rakentaminen käynnistynee maalishuhtikuussa maisematyöluvalla.
Iso ja ainutlaatuinen kokonaisuus
Monikon koulukeskuksen tieltä purettiin viime talvena koko rakennuskanta lukuun ottamatta vanhinta, ns. ”kivikoulua”, joka on suojeltu. Kuva: Risto Valasvuo
”Monikon toteutusmallissa on paljonkin erityispiirteitä. Samaan keskukseen saadaan useita toimijoita, mikä on uusi suuntaus niin Espoossa kuin myös valtakunnallisesti”, summaa hankesuunnittelija Eija Riikonen Espoon sivistystoimesta. ”Koulukeskuksesta halutaan myös muodostaa avoin ja yhteinen kohtauspaikka eriikäisille ja -kielisille kuntalaisille. Tilat ovat paikallisten toimijoiden käytössä varsinaisen koulupäivän jälkeenkin.” Saman katon alle saadaan mahtumaan suomenkielinen päiväkoti, ala- ja yläkoulu,
ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu sekä vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit. Liikuntatilojen suunnittelussa on otettu huomioon se, että vieressä on mahdollisuus käyttää myös Leppävaaran urheilupuiston monipuolista tarjontaa. Yhteensä keskuksen lasketaan palvelevan peräti 1300 lasta. Lepuskin painoon mennessä ei saatu vielä julkaistavaksi Monikon arkkitehtikuvia. Ne ovat julkisia vasta kun ovat saaneet siunauksen päättäjiltä. Kuvia ja lisää tietoja on luvassa lehden seuraavissa numeroissa. Odotettavissa on myös esittelytilaisuuksia paikan päällä. Kaupunki toteuttaa Monikkoa allianssin tyyppisellä yhteistyöllä eli urakoitsija on otettu mukaan jo hankkeen kehitysvaiheeseen. Toteuttajana toimii SRV. Kustannusarvio tammikuun alussa julkaistun tiedotteen mukaan on noussut 39 miljoonaan euroon. Monikon on määrä valmistua niin, että oppilaat pääsevät aloittamaan koulunkäyntinsä uusissa tiloissa elokuussa 2021 uuden lukuvuoden käynnistyessä.
Teksti: Arja Salmi
Lue lisää digi-Lepuskista. https://www.lehtiluukku.fi/lehti/lepuski/_current https://issuu.com/lepuski/
Monikossa uudenlaista yhteistyötä yli kielirajan ”Koulumme tilat täällä Mäkkylässä ovat käymässä meille ahtaiksi, ja ovathan ne jo vanhat ja epäajanmukaiset. Odotamme jo innolla muuttoa uusiin tiloihin”, kertoo Boställsskolanin rehtori Maria LaurénLindholm. Koulu on yksi niistä kolmesta, jotka siirtyvät uuteen Monikon koulukeskukseen. Ruotsinkielisellä ala-asteella Mäkkylässä opiskelee tällä hetkellä 92 lasta ja Leppävaaran nopean kasvun myötä oppilasmäärät ovat olleet kasvussa. Samoissa tiloissa sijaitsevien päiväkodin ja esikoulun kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä jo pitkään ja se jatkuu muutonkin jälkeen. ”Uutta Monikossa on se, että voidaan toimia myös yli kielirajojen. Ja lapsethan tulevat meille edelleen koko Leppävaaran alueelta. Ainoastaan ympärivuorokauden toimivaan päiväkotiin tullaan koko Espoosta”. ”Ruotsin- ja suomenkielisten päiväkotien tilat on Monikossa koottu kaikki samaan siipirakennukseen, joka sijaitsee aivan meidän uusien koulutilojemme lähellä. Ruotsinkielinen
opetus sijoittuu osittain koulun vanhimpaan osaan eli entisen Leppävaaran koulun tiloihin. Tilajärjestelyjenkin puolesta hyvä yhteistyömme varhaiskasvatuksen kanssa voi jatkua vaivattomasti.”, Maria LaurénLindholm kuvailee.
Muunneltavat tilat Koulutilojen on nykyisin vastattava uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia. Tilat tehdään avoimiksi ja muunneltaviksi. ”Monikon opetustiloissa on siirtoseinät, joilla suuri luokkahuone voidaan jakaa tarpeen mukaan pienempiin osiin. Suurimpaan luokkatilaan mahtuu noin 50 oppilasta”. Väliseinien siirtelystä huolimatta valaistus ja ilmanvaihto toimivat oikein kaikissa tiloissa. ”Meille uutta on myös se, että esimerkiksi käsityö-, veisto- ja voimistelusalitilat ovat koko koulukeskukselle yhteisiä”, Maria Laurén-Lindholm luettelee. Hän odottaa muutakin yhteistyötä suomenkielisen koulun kanssa ja toivoo, että koulujen erikielistä henkilökuntaa voidaan hyödyntää opetuksessa. Yhteistyötä syntyy
käytännön pakostakin, sillä esimerkiksi tilojen ja pihan käytön aikatauluista pitää sopia. ”Myös henkilökuntahuone, aiemmin opettajanhuone, on kaikille kouluille yhteinen. Siitä tulee luonteva kohtaamispaikka, jossa varmasti syntyy ideoita yhteiselle tekemiselle.” Oppilaidenkin kesken on jo aloitettu keskinäinen tutustuminen. ”Olemme vuosittain kutsuneet Veräjänpellon koulun oppilaita meille tutustumiskäynnille ja vastavuoroisesti meidät on kutsuttu heille”. Monikkoon muuton myötä Boställskolan nimi muuttunee, mutta uudesta nimestä ei ole vielä päätetty. Teksti: Arja Salmi
Lepuski ilmestyy 6-7.4.2019 1-2.6.2019
LEPUSKI 5
raus ajanva 400 1 4 0 01
MEHILÄINEN ESPOO PALVELEE Leppävaarassa, Hevosenkenkä 3 ma-to 8-20
Vastavalmistunut Albergan suomalainen kansakoulu ja sen oppilaat vuonna 1921. Koulu on samalla tontilla, johon nyt rakennetaan uusi Monikon koulukeskus. Kuva: Leppävaara-seuran kansalaismuistiarkisto
pe 8-18 la 9-15 Matinkylässä, Piispanportti 10 ma-to 8-20
Sata vuotta koulunkäyntiä Veräjäpellonkadulla Kun Monikon koulukeskus parin vuoden päästä vihitään käyttöön, voidaan samalla juhlia Albergan suomenkielisen kansakoulun ensimmäisen koulutalon valmistumisen 100-vuotisjuhlia. Oma koulutalo valmistui tälle samalle paikalle pitkien vaiheiden jälkeen vuonna 1921. Myöhemmin alettiin puhua ”puukoulusta”, sillä vuonna 1939 viereen kohosi komea ”kivikoulu”,
pe 8-16 Tapiolassa, Revontulentie 8 ma-to 8-20 pe 8-15
aikansa suurin Espoossa. Puukoulu purettiin ja tilalle rakennettiin vuonna 1967 Veräjäpellon koulu. Tämä purettiin viime vuonna, samoin kuin kaikki muutkin koulukeskukseen myöhemmin rakennetut koulutalot. Ainoastaan 80 vuoden ikään ehtinyt vanha kivikoulu säilyy ja se kantaa mukanaan paikan pitkää kouluhistoriaa. Aiheesta lisää Lepuskin digilehdessä s. 10..
mehilainen.fi Soitto kiinteän verkon liittymästä sekä matkaviestinverkon liittymästä maksaa 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.
Possu Päivät
K-SUPERMARKET LEPPÄVAARASSA Tarjoukset voimassa ma-ke 11.2-13.2.
KOTIMAINEN
PORSAAN LAPA SUOMI
KOTIMAINEN
PORSAAN ETUSELKÄ SUOMI
449 399 KG
KG
KOTIMAINEN
PORSAAN KYLKI SUOMI
KOTIMAINEN
PORSAAN KYLJYS SUOMI
499 895 KG
Konstaapelinkatu 4, 02650 ESPOO
www.k-ruokakauppa.fi/k-supermarket-leppavaara
LEPPÄVAARA
KG
Palvelemme: ma-pe 6-22, la 8-21, su 9-21
Kolumni 10.2.2019
LEPUSKI 6
Kysy eläinlääkäriltä
Lumiukon uhanalainen elämä Hauska lumiveijari tervehti puiston reunalla. Ukolla oli hurmaava, vähän vino hymy ja komea porkkananokka. Toivotin sille pitkää ikää. Jäähallin kulmalla seisoi toinen ukko, jonka leveälle nenälle oli ripoteltu hiekkaa kuin pisamiksi. Seuraavana aamuna lumiveijarin hieno porkkananokka oli tippunut maahan. En tuupannut sitä paikoilleen, ettei syytetä väkivallasta. Parin päivän kuluttua se olikin jo joutunut tappeluun ja menettänyt päänsä. Jäähallin reunalla ollut ukkeli oli jäljistä päätellen riehunut toisen lumiukon kanssa. Lumiukolla on monta muutakin uhkaa kuin nassikat. Uroskoirat käyttävät niiden jalustaa tolpankorvikkeina viestejä jättäessään, aurinko sulattaa niitä nupista, tuuli vie risukädet, hatut ja kaulaliinat. Mutta suurin uhka niillekin on ilmastonmuutos. Voiko kukaan enää kymmenen vuoden kuluttua taputella lumiukkoja? Tiskialtaassa lilluvien, muussiin menevien perunoiden kuoret voi kuulemma syödä. Pestä hyvin, kuivata, marinoida ja paistaa uunissa rapsakoiksi. Jotenkin ei huvita. Nostelen ne ekomakkiin. Mieleeni nousee kuvia tehtaanpiippumerestä, josta taivaalle tupruaa myrkkyjä, jätteiden kippaamisesta mereen, pakokaasuja käryttävistä autoletkoista. Jos minä syön perunankuoreni, ei maailma siitä pelastu, ellei saastuttamiselle saada stoppia. Mitä tehtailija tekee hengityssuojain kasvoillaan taskut täynnä myyntivoittoa, jos maa on kuollut; ei ole ruohoa, ei puita, ei lintujakaan, ja ihmiset kaivavat vaisuina omia hautojaan? Me syömme kasviksia, lajittelemme jätteemme ja kierrätämme, vältämme kertakäyttöastioita ja muovia, mutta hei, miten voit välttää muovia, kun et saa edes omenoita kotiin ilman muovipussia? Minulle ei ole vielä selvinnyt, kuinka monta kestopussia täytyy ostaa ja olla mukana, että saa porkkanat, tomaatit, salaatin, yrtit, parsakaalin ja sipulit kotiin ilman muovia. Suuri osa juureksistakin on tiukasti muovitettu. Ainoastaan palvelutiskiltä saa lihan tai kalan paperiin käärittynä. Sen paperin voi panna kuitukierrätykseen, jos se on puhdas. Kansanedustajat tekivät lumiukkoja Pikkuparlamentin pihassa, jotta ihmiset liikkuisivat. Tuliko heille mieleen, että ne ovat uhanalaista porukkaa, jolleivät juuri poliitikot pistä järeitä päästörajoituksia voimaan? Uskoisivat nyt pientä Greta Thunebergia. Ruotsin 15-vuotias Greta oli koululakossa pari viikkoa ja istui Ruotsin valtiopäivätalon lähellä mielenosoituksessa ilmaston puolesta. Greta osallistui myös Puolan ilmastokokoukseen ja kiukustui, kun tajusi, etteivät poliitikot ja toimittajat tajunneet, että on kriisitilanne. Pidetään asiasta isompaa meteliä. Pelastetaan lumiukot – ehkä itsekin pelastumme ja lapsemme ja lastemme lapset ja koko kaunis planeettamme!
Piirros: Tutta
Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo esittäytyy Miten sinusta tuli eläinlääkäri + milloin tiesit, että se on juuri sinun ammattisi? Olen aina ollut eläinrakas ja harrastanut hevosia ja koiria, työskennellyt ravitallilla ja karjanhoitajana. Halusin ammatin, jossa voisin hoitaa eläimiä. Opiskelin ensin agronomiksi ja olin useamman vuoden töissä. 90-luvun alun laman aikana jäin vähäksi aikaa työttömäksi eikä sopivia työpaikkoja ollut tarjolla. Samoihin aikoihin olin hankkinut koiranpennun ja kovin innoissani siitä. Suuri osa samalla ratsastustallilla käyneistä tytöistä suunnitteli tai haaveili joko ratsastuksenopettajan tai eläinlääkärin ammatista. Ajattelin, että voisin koittaa
onneani, vaikka olinkin jo vähän vanhempi, - ja pääsinkin sitten sisään. Minulla kävi onni onnettomuudessa. Opiskelin Ruotsissa. Ensimmäinen työpaikkani oli opiskelijana, vielä kandina, Kalmar Djursjukhuset -nimisellä pieneläinklinikalla. Myös ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli Ruotsissa, eläinlääkäriaseman nimi oli Djurkliniken i Piteå. Se oli Pohjois-Ruotsissa, kiireinen ja hyvin varusteltu klinikka. Hoidatko myös hevosia ja muita suuria eläimiä? Nykyisin hoidan melkein pelkästään pieneläimiä ja vain satunnaisesti tuttavieni hevosten
tai nautojen pikkuvaivoja. Mikä hoitotapahtuma on jäänyt sinulle erityisesti mieleen? Varmaankin oman koiran keisarinleikkaus, joka onneksi meni hyvin, ja ulos saatiin seitsemän elävää pentua.
Onko sinulla lemmikkieläintä? Minulla on kaksi bokseria, 8,5-vuotias Nuusku ja sen 3,5-vuotias tytär Nekku.
***
Hoitavatko ihmiset hyvin lemmikkinsä? Suurin osa ihmisistä hoitaa lemmikkinsä todella hyvin, mutta valitettavasti näkee myös piittaamattomuutta. Joskus tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos eläimen kannalta onneton. Esimerkiksi silloin kun lemmikkiä syötetään niin paljon, että sille tulee vaikeaa ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia.
Haluatko kysyä Anna-Maijalta oman lemmikkisi hoidosta?
32 yksityiseltä hoitokodilta ympärivuorokautista hoitoa. Niissä oli vuoden 2017 valvontaraportin mukaan 970 hoitopaikkaa. Määrä on ylivoimaisesti suurin pääkaupunkiseudulla. Omia hoitopaikkoja Espoolla oli 226. Raportin mukaan vanhin ympärivuorokautista hoitoa tarvitseva oli 106-vuotias. Henkilöstömitoitus ja -rakenne ovat keskeisiä palvelukriteereitä. Palvelulta odotettavat laatukriteerit ovat niin asukkaiden kuin heidän omaustensa nähtävissä, joten myös he voivat arvioida vastaako saatu palvelu sovittua. Valvonta on osa ympärivuorokautista hoitosuunnitelmaa. Espoon vanhuspaleluyksikkö tekee tarkastuskäyntejä, jotka raportoidaan. Hoitolaitokset raportoivat omasta valvonnastaan. Jos sovitusta laadusta poiketaan, kaupunki tehostaa valvontaa sekä sovituin että yllätyskäynnein. Kyseessä on reaktiivinen valvonta, joka on valvontamuodoista järein. Vuonna 2017 ympärivuorokautisissa asumispalveluyk-
siköissä ilmi tulleita vakavia epäkohtia oli poikkeuksellisen paljon verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuoden aikana tulleet toistuvat laatupoikkeamat kasautuivat muutamille asumispalveluyksiköille. Reaktiivinen valvonta johti laajempiin laadunvalvontatoimenpiteisiin yhdeksässä yksikössä. Ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä tehtiin palvelun laadun varmistamiseksi neljään yksikköön yhteensä seitsemän kertaa. Tällöin valvonnan kohteena oleviin yksiköihin oli kohdistunut yksi tai useampia valituksia tai niissä oli ilmennyt runsaasti toistuvia laatupoikkeamia. Pitkäaikaisten laatupoikkeamien vuoksi yhdelle palveluntuottajalle Espoo määräsi sanktion ja purki palveluntuottajan ja kaupungin välisen sopimuksen eikä sijoittanut enää asukkaita kyseiseen palveluyksikköön. Asukkaille tarjottiin mahdollisuus muuttaa toiseen asumispalveluyksikköön.
Lähetä kysymyksesi osoitteella pirjo(at) luovarakaisu.fi. Anna-Maija työskentelee Equivet-eläinklinikalla Vermossa.
Teksti: Pirjo Toivonen Kuva: Anna-Maija Tepon arkisto
Ratu
Espoo panostaa vanhusten turvalliseen kotiutumiseen Espoossa käynnistettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä Kotihoidon kehittämisohjelma vuoden 2017 kesällä. Osana sitä on suunniteltu, pilotoitu ja perustettu Kotihoidon alaisuuteen uusi yksikkö, Kotikuntoutus. Kotikuntoutus mahdollistaa asiakkaiden aikaisempaa nopeamman kotiutumisen sairaalasta, sillä yksiköllä on valmiudet ottaa vastaan uusia asiakkaita äkillisesti. Jokaisessa työvuorossa on sairaanhoitaja. Kotikuntoutuksen toiminta kattaa tällä hetkellä Etelä-Espoon. Keväällä 2019 toiminta laajentuu myös Pohjois-Espooseen, johon kuuluu Leppävaara. Espoon vanhustenpalvelujen erityisasiantuntija Maria Rysti kertoo, että ennen uudistusta sairaalasta kotiutetut vanhukset siirtyivät tarvittaessa suoraan kotihoidon asiakkaiksi. Jos kotiutus tapahtui nope-
asti, paljonkin apua tarvitseva uusi asiakas saattoi ”tulla tupsahtaa” kotihoidon hoitajien valmiiksi aikataulutetulle työlistalle.
Uusi yksikkö valmiina tänä vuonna Kotikuntouksessa toteutetaan tällä hetkellä kahta palvelua: kotiutuspalvelua ja kuntouttava arviointijaksoa. Yhdestä viiteen vuorokautta kestävällä kotiutuspalvelulla varmistetaan, että asiakas pärjää kotona sairaalasta päästyään. Kotiutuspalvelukäyntien yhteydessä kartoitetaan ja käynnistetään asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat tukipalvelut, kuten kauppa- ja apteekkipalvelut. Tarvittaessa asiakas voi siirtyä jouhevasti kuntouttavalle arviointijaksolle. Myös kotihoidon sairaalasta palaavat vanhat asiakkaat saavat kotiutuspalvelua silloin,
kun sairaalasta kotiutumin tapahtuu äkillisesti. Kuntouttava arviointijakso kestää noin neljä viikkoa. Sinä aikana arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja hänen omia voimavarojaan. Asiakas saa moniammatillista kuntoutusta ja hoivaa. Jakson lopulla sovitaan yhteistyössä Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin kanssa mahdollisista jatkopalveluista.
Etäkotihoitoa Espoossa on valjastettu uusi tietotekniikka myös ikäihmisten palveluun. Etäkotihoidon tarkoituksena on korvata tai täydentää sellaisia kotihoidon käyntejä, joihin videoyhteys sopii kuten lääkehoidossa ja sairaalassa aloitetun kuntoutuksen jatkamisessa. Etäpalveluun tarvitaan tablet-laite hoitajan ja asiakkaan välisen kuvayhteyden hoitamiseksi.
Etäpalvelua voi käyttää myös asiakkaiden ja omaisten välisissä videoyhteyksissä. Järjestelmällä myös asiakas voisi olla yhteydessä työntekijöihin, mutta toistaiseksi mahdollisuus ei ole käytössä, sillä etäkotihoitoa hoitaa neljä työntekijää arkipäivisin. He tekevät kaksivuorotyötä. Rysti korostaa, että työntekijät ottavat yhteyttä vain sovittuna aikana. Laite ei ole muuna aikana käytössä, vaan siinä näkyy vain kellonaika ja päivämäärä. Jos asiakas ei vastaa yhteydenottoon sovittuna aikana, hänelle soitetaan puhelimella. Jos hän ei vastaa, otetaan videoyhteys asiakkaan turvallisuuden vuoksi. Rysti muistuttaa, että etäkotihoidon avaama videoyhteys edellyttävää aina asiakkaan antamaa suostumusta.
Pitkäaikaishoitoa valvotaan Espoossa on Leppävaaran alueella määrällisesti eniten vanhuksille tarkoittaja palveluyksiköitä. Espoo ostaa vanhuksilleen
Teksti: Pirjo Toivonen
LEPUSKI 7
Pesulapalvelut
Mistä kenkä puristaa?
SOL Pesula lähellä sinua!
SoleusProteor Leppävaarasta apu jalkavaivoihin Kaupassa uudet hienot kengät saattavat tuntua mukavilta, mutta kun niitä käyttää jonkin aikaa, jalat kipeytyvätkin niin, ettei tiedä, miten päästä kotiin. Peter Gerstenmaier SoleusProteorista kertoo, että näin asiakkaat kuvaavat jalkakipua, joka saattaa johtua lievästä, mutta yleisestä jalkaterän ongelmasta, kuten jalan kaarien madaltumisesta. Peterin mukaan jalkavaivat eivät ole yleistyneet. Jalkakivuista on kärsitty aina. Vuosien saatossa ongelmista on syytetty milloin lenkkareita, milloin korkokenkiä. Suurin vaikutus kipuihin on kuitenkin perimällä, johon ei itse voi paljon vaikuttaa. Oikein valmistetuilla tukipohjallisilla ja hyvillä kengillä saadaan kuitenkin apu helposti moniin jalkaterän vaivoihin ja kiputiloihin.
Pohjalliset mittojen mukaan Pohjallista varten alaraajat tutkitaan huolellisesti sekä otetaan jaloista muotti, jossa jalan virheet näkyvät ja jonka perusteella tehdään jalkaterän asentoa korjaavat pohjalliset. Leppävaaran toimipisteestä vastaava Sanna Rantanen ja Tuomo Takala sanovat, että yksilölliset tukipohjalliset voidaan teettää monenlaisiin kenkiin. Ei siis tarvitse pelätä, että kauniista kengistä joutuu aina luopumaan jalkavaivojen vuoksi.
Hoitosukat ja hyvät jalkineet Aina jalkojen kipu ei korjaudu tukipohjallisellakaan. Esimerkiksi jalkojen turpoaminen saa hyvätkin kengät tuntumaan epämukavilta. Silloin hoitosukista voi olla suurta apua. ”Hoitosukat mitataan ja sovitetaan aina aamulla, jolloin
jalat eivät ole vielä ehtineet turvota. Näin saadaan varmistettua tuotteen paras istuvuus ja toimivuus”, toteaa Sanna. Jalkojen hyvinvointiin vaikuttavat omalta osaltaan myös hyvät kengät. Soleus Oy:n Ruskeasuon apuvälineklinikalla toimii Klavenessin erityisjalkinemyymälä, joka perustuu syksyllä 2017 lanseerattuun Suomen Kenkämestarit -konseptiin. Myymälässä ja apuvälineklinikalla on kaikki jalkojen hyvinvointia edistävät tuotteet ja palvelut saman katon alta. Siellä on laaja valikoima laadukkaita erityisjalkineita lapsille ja aikuisille. Suutari tekee jalkineiden korjaukset ja muutostyöt, jalkineiden ulkopohjien korotukset sekä liukuestekorkolappujen asennukset. Jos mitta- tai erityisjalkine ei riitä, on mahdollista valmistaa täysin yksilölliset ortopediset jalkineet Ruskeasuon apuvälineklinikalla. Ne ovat apuvälineteknikoiden ja jalkinemestareiden taidonnäytteitä ja kotimaista käsityötä. Vaikka yksilöllisesti valmistetut kengät ovat oikeasti apuvälineet, niiden ulkoasuun kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Pitkällä kokemuksella Peter tietää, että hyvin istuvat ja esteettisesti kauniit kengät ovat varmasti käyttäjälleen mieluiset sekä tukevat liikkumista ja toimintakykyä pitkään. Onkin ammattitaitoa yhdistää ulkonäkö ja istuvuus. Soleuksella on viisi apuvälineklinikkaa, joissa valmistetaan monenlaisia yksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä, sekä myydään valmiita tukia yleisimpiin nivelien kiputiloihin ja vammoihin esim. nilkka- ja polvitukia. Teksti ja kuvat: Pirjo Toivonen
SOL Pesula Lähdekeskus p. 040 779 7225 SOL Pesula Sello p. 040 779 7216
www.sol.fi
Parturi Kampaamo Nyt myös KASVIVÄRJÄYKSET ja EKOLOGISET HOIDOT Savi- turve- merilevähoidot, Intialainen päähieronta
Olipa jalkaongelmasi mikä tahansa, voit soittaa ja varata ajan ammattilaisillemme SoleusProteor Leppävaaraan Bertel Jungin aukio 9 puh. 029 3400 640
Sekä perinteiset permanentit, värjäykset ja leikkaukset. Ja VÄRIANALYYSI
EKOKAMPAAJA Tarja Aakkonen Kiskottajankuja 3 050 58 69 225 09 547 1445
Golden ABBA Show Abba villitsee Sello-salissa 2.3.
Myös Leppävaarassa on työpaja. Tuomo Takala valmistaa mittatilaustyötä.
Vaikka ABBA on pysytellyt poissa estradeilta ja studiosta yli 30 vuotta, sen kultainen kimallus ei ole hiipunut minnekään. Koe Abban tarina uudelleen! Upeat laulajat, tanssijat ja huippuorkesteri saavat aikaan sellaisen ilotulituksen, että katsojat pääsevät keskelle Abba-huumaa. Golden ABBA Show’ssa näet Suomen eturivin esiintyjät, jotka tulkitsevat moniäänisesti huikeita ABBAn hittejä sellaisella taidolla, ettei se voi olla viettelemättä katsojaa mukaansa. Abba-nelikkona Siru Airistola (Voice of Finland-voittaja), Piritta Lumous (Manzana), Olli Kärki ja tangokuninkaanakin tunnettu Marko Lämsä. Lue lisää digi-Lepuskista sivulta 9.
Aditro • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • Cambridge valmentajat Sari ja Mikael Heerman • Diipadaapa ry • As Oy Espoon Emilia • Hartela • Helsingin seudun kauppakamari • JM Suomi Oy • Karakallion Huolto Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran Laskenta Oy • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Musiikkiopisto Juvenalia • Orasmus Oy • Ravintola Alberga • Ravintola City Bamboo • Sellon apteekki • Terveystalo • Tiimixi Oy • Timanttiset Kulta-Aika • Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi
LEPUSKI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi
Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi
SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI
Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi harri.halme@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy
Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi
Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy
Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja, Martti Jokela, Olli Lehtonen,
Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy, Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu
Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30
Tapio Lipasti, Maija-Liisa Metsola, Kari Pietarinen, Marja Sysimies
Raittikarnevaalien koordinaattori: Tapio Lipasti raittikarnevaalit@gmail.com
Varajäsenet: Pirjo Myllys, Ninni Sandström, Markku Toivonen, Annika Tuominen-Kalland
Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen Kansallismuistipiirin vetäjät: Arja Salmi ja Riitta Laaksonen
www.lepuski.fi
Hyvien kenkien ja tukipohjallisten hankkiminen kannattaa aina.
HOK-Elannon Hautauspalvelun
KIVIPÄIVÄT 4.–15.2. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta. Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Leppävaara, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66610
Klavenessin erityisjalkinemyymälä sijaitsee SoleusProteorin Ruskeasuon toimipisteessä osoitteessa
(0,0835 € + 0,1209 €/min)
SoleusProteor Helsinki Ruskeasuon apuvälineklinikka Kiskontie 1 00280 HELSINKI Puh. 020 743 1810 Fax. 020 743 1818
www.soleusproteor.fi
hok-elannonhautauspalvelu.fi
5.-13.4.2019 • Kansanmusiikkia Espoossa
JuuriJuhla-RotFest Ke 10.4. • klo 9.30
Pe-su 5.–7.4.
Minä soitan harmonikkaa… –kilpailu
Arne Alligator i farten! Thorstorp
Espoon kulttuurikeskus To 11.4. • klo 19
Tuuletar, MäSä-Duo
La 6.4. • klo 18
Solju
Sellosali
Suomen luontokeskus Haltia Pe 12.4. • klo 19
Ma 8.4. • klo 19
Gjermund Larsen Trio (NO)
Kimmo Pohjonen Skin, Alash (TUVA)
Espoon tuomiokirkko
Sellosali
Ti 9.4. • klo 13.30–15.15
La 13.4. • klo 11–17
Päivätanssit Espoon pelimannit & Elina Sauri
Pilpatussoitot
Ison Omenan kirjaston Stage
Sellosalin lämpiö La 13.4. • klo 18
Ti 9.4. • klo 19
Maria Kalaniemi & Désirée Saarela: MoD ja tanssit
Curly Strings (EE), Baltic Crossing (DK, FIN, GB) ja ENKEL
Lagstad Hembygdsgård
Sellosali
Solju
www.juurijuhla.fi Liput ennakkoon Sellosalin ja Haltian konsertteihin: Lippupiste, www.lippu.fi/juurijuhla
Alash
LEPUSKI 9
Golden ABBA Show Legendaarinen Abba villitsee! Vaikka ABBA on pysytellyt poissa estradeilta ja studiosta yli 30 vuotta, sen kultainen kimallus ei ole hiipunut minnekään. Ruotsalainen ABBA on edelleen yksi kaikkien suosituimmista ja myydyimmistä yhtyeistä, jonka ajatonta diskopoppia rakastavat yhä kaikenikäiset kuulijat ympäri planeetan. Koe Abban tarina uudelleen! Upeat laulajat, tanssijat ja huippuorkesteri saavat aikaan sellaisen ilotulituksen, että katsojat pääsevät keskelle Abba-huumaa. Golden ABBA Show’ssa näet Suomen eturivin esiintyjät, jotka tulkitsevat moniäänisesti huikeita ABBAn hittejä sellaisella taidolla, ettei se voi olla viettelemättä katsojaa mukaansa. Abba-nelikkona Siru Airistola (Voice of Finland-voittaja), Piritta Lumous (Manzana), Olli Kärki ja tangokuninkaanakin tunnettu Marko Lämsä. Show sisältää upeaa koreografiaa sekä glamoröösejä asusteita. Tanssijoina taiteilevat Tukholman tanssi-ja sirkusakatemiastakin oppia hakeneet Juuli Välimaa sekä Oona Leinonen. Esityksessä kuullaan muun muassa Mamma Mia, Dancing Queen, Fernando, Waterloo, Summer Night City, Voulez Vous, When I Kiss The Teacher, Tiger… Tämän lähemmäksi alkuperäisen ABBAn live-elämystä et pääse! Huikea live-orkesteri! Esityksessä kuullaan kaikki suurimmat hitit, kuten Mamma Mia, Dancing Queen, Fernando, Waterloo, Summer Night City, Voulez Vous, When I Kiss The Teacher, Tiger ja monia muita... Abba oli ruotsalainen pop-yhtye, yksi kaikkien aikojen suosituimmista ja tunnetuimmista yhtyeistä. Abba nousi kansainväliseen suosioon vuonna 1974 voitettuaan Euroviisut kappaleellaan ”Waterloo”. Tuon jälkeen yhtye sai suurta menestystä levylistoilla ympäri maailmaa ja se on säilyttänyt suosionsa myös vuonna 1982 tapahtuneen hajoamisensa jälkeen. Abban levyjä on myyty yhteensä yli 370 miljoonaa kappaletta. Yhtyeen jäsenet, Agnetha Fältskog, Björn Ulvaeus, Benny Andersson ja Anni-Frid Lyngstad, esiintyivät yhdessä jo vuonna 1970, mutta yhtyeellä ei ollut tuolloin vielä nimeä. Vuonna 1973 yhtyeen nimi muokattiin manageri Stig ”Stikkan” Andersonin ideoimana jäsenten etunimien etukirjaimista. Yhtye otettiin Rock and Roll Hall of Fameen maaliskuussa 2010. Tukholman Djurgårdeniin avattiin toukokuussa 2013 Abba-museo, Abba The Museum.
Golden ABBA Show Sello-salissa 2.3. klo 19 Lippujen hinnat ovat haarukassa 25-43 euroa, ja niitä voi ostaa: - Ticketmaster.fi / 0600-10800 - Ryhmät: myynti@musiikkiteatteri.fi / 044-3466700
Lepuskin Retro & Vintage -tapahtuma Lauantaina 8.6.2019 kello 10-15, Sellosalin lämpiö Vanhojen tavaroiden, vintagen ja keräilyn ystäville viime vuonna ensimmäistä kertaa Sellosalin lämpiössä järjestetty tapahtuma saa jatkoa. Varaa oma paikkasi jo nyt, sillä niitä on rajoitetusti ja myydään nopeasti loppuun. Paikat maksavat 10 euroa/neliö.
Tapahtumassa on monipuolista oheisohjelmaa koko perheelle sekä Soittoniekanaukiolla että Sellon kirjastolla. Musiikista huolehtivat DJ sekä Hi-Five Quintet. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Varaukset ja tarkemmat tiedot paikoista Päivi Lahtiselta sähköpostilla retrolepuski@gmail.com Yhteistyössä Leppävaara-seura ja Sellosali
Sata vuotta koulunkäyntiä Veräjäpellonkadulla Kun Monikon uusi koulukeskus parin vuoden päästä vihitään käyttöön Veräjäpellonkadulla, voidaan samalla juhlia Albergan suomenkielisen kansakoulun ensimmäisen koulutalon valmistumisen 100-vuotisjuhlia. Veräjäpellon kadulla on samalla paikalla kulutettu koulun penkkiä jo monen sukupolven
ajan. Legendaarinen puukoulu sai vuonna 1939 viereensä komean kivikoulun. Kun puukoulu 1960-luvulla purettiin, niin tilalle rakennettiin Veräjäpellon koulu. Tämäkin on nyt purettu, samoin kuin kaikki muutkin koulukeskuksen tontille myöhemmin rakennetut koulutalot. Ainoastaan 80 vuoden ikään
10 LEPUSKI
ehtinyt vanha kivikoulu säilyy uusille sukupolville. Lepuski kokosi Leppävaaran kansakoulujen ja perusopetuksen kehitysvaiheita aikajanalle aina kansakoulujen alkuvaiheista lähtien. Vanhin tieto Leppävaarassa järjestetystä kansakouluopetuksesta juontaa peräti 160 vuoden taakse.
Koskisen perustama suomalainen kansakoulu toimi useassa paikassa, mutta pisimpään Bergansin vanhassa pirtissä nykyisellä Perkkaalla
Albergan kartanon vanha päärakennus toimi kouluna 1800-luvulla jo Amalia Kiseleffin aikaan
Aika ennen varsinaisia kansakouluja 1861- Mäkkylän yksityinen kansakoulu • ensimmäinen kansakoulu toimi Mäkkylä virkatalossa Puustel linmäellä • perustaja Mäkkylän virkatalon vuokraaja Nikolai Kavaleff • opettajina virkatalon kaksi tytärtä, neidit Elisa ja Anna Kavaleff • toiminut ainakin 1860-luvulla, myöhemmistä vaiheista ei tarkempia tietoja • Mäkkylän virkatalon tarjonnut myöhemminkin tilojaan koulukäyttöön
Ruotsalainen kansakoulu toimi vuosina 1901-1957 punaisessa puurakennuksessa Vanhalla maantiellä nykyisen Laurean paikalla
1881-1893 Albergan kartanon yksityinen kansakoulu • toimi Galma Albergassa, kartanon vanhassa päärakennuksessa • perustaja kartanon leskirouva Amalia Kiseleff • sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita
1906-1918 Albergan suomalainen koulu (yksityinen) • kannatusyhdistys 1906 perustettiin Albergan kartanolla, mukana mm. Mikko Slöör Albergasta ja K.A. Koskinen, joka oli vuotta aiemmin ostanut Begansin tilan, josta oli alkanut myydä palstoja • Slöör ja Koskinen riitautuvat ja sanoutuu hankkeesta irti • Koskinen otti koulun johtokunnassa ohjat käsiinsä • opetuksesta perittiin 50 pennin lukukausimaksu • taustalla kytivät kieliriidat, ruotsinkielinen valtaväestö ei katsonut hyvällä Koskisen palstabisneksiä, • sillä hän myi palstoja etupäässä suomenkieliselle työväestölle • kunnan päättäjien mielestä suomenkieliset lapset olisi pitänyt laittaa ruotsalaiseen kouluun • Koskinen järjesti tilat koululle ja huolehtii suurimmasta osasta kustannuksia vuoteen 1918 asti • opettajat vaihtuvat tiuhaan, kunnes opettaja Edla Sippola aloittaa vuonna 1909 • maailmansodan aikaan koulu joutuu evakkoon ja vuonna 1918 kunta otti sen hoitoonsa • tiloina käytettiin edelleen Albergan kartanoa, kunnes oma koulutalo valmistui • pienten lasten koulu toimi työväentalolla ja Janssonin huvilassa radan eteläpuolella
Albergan suomalaisen kansakoulu valmistui vuonna 1921. Talon eteläpuolella oli laaja koulupuutarha-alue.
Kunta ottaa koulut hoitoonsa 1893-1957 Alberga folkskola • Amalia Kiseleffin yksityinen koulu siirtyi kunnan hoitoon 1893 • koulun tilat edelleen kartanolla • opetuskieleksi tuli ruotsi • Mäkkylän virkatalon Nikolai Kavaleff mukana johtokunnassa • ruotsalaisen kansakoulun oma talo valmistui nykyisen Laurean paikalle 1901 • Amalia Kiseleff oli testamentannut koululle tontin • pienten lasten koulu toimi yksityiseltä pohjalta aluksi Mäkkylän virkatalolla ja vuodesta 1912 Thorstorpissa • ruotsalainen koulu muutti vuonna 1957 uuteen koulutaloon Mäkkylään ja nimeksi tuli Boställskolan
1921-1967 Albergan suomalainen kansakoulu, Puukoulu • koulun paikasta oli kuntakokouksessa käyty kovaa vääntöä • Koskisen omalta maalta tarjoama tontti ei kelvannut • lopulta tontti vuokrattiin Mäkkylän virkatalolta (=nykyinen koulukeskuksen tontti)
• jo vuonna 1914 oli alettu hankia puutavaraa koulun rakentami seksi • lopulta työt aloitetaan vasta 1919 ja koulu otetaan käyttöön 1921 • lapsia uuteen koulutaloon tuli jo toistasataa • Alberga-nimi vaihdettiin Leppävaaraksi 1937 ja Veräjäpelloksi 1967 • Espoon selvästi suurin koulu, tilanahtautta, vuorolukua • uutta kivikoulua aletaan suunnitella 1937
1939- Leppävaara kansakoulun uusi talo, Kivikoulu • uusi koulutalo otetaan käyttöön 3.9.1939 • talvisodan syttyessä koulun tilat otetaan sotilaskäyttöön • kansalaiskoulu perustetaan 1959 • kansalaiskoulusta ja yhteiskoulusta muodostetaan Leppävaaran koulu ja lukio 1977 • Leppävaaran yläkoulu evakkoon Lintumetsään 2017 • Leppävaaran koulu muuttaa takaisin Monikon koulukeskukseen 2021 • Kivikoulu säilyy ainoana ja peruskorjataan osaksi Monikon koulukeskusta
LEPUSKI 11
1955 Leppävaaran yhteiskoulu • yksityinen kannatusyhdistys • aloitti puisessa koulussa Harakantiellä nykyisen Hippoksen talon paikalla • Leppävaaran yhteiskoulun lukio 1961 • kansalaiskoulusta ja yhteiskoulusta muodostettiin Leppävaaran koulu ja lukio 1977 • odottaa uusia tiloja 2020-luvulla
1967-2014 Veräjäpellon koulu • uusi koulutalo 1967 • väistötiloihin lukion viereen 2014 • koulutalo purettiin 2018 • muutto uuteen koulukeskukseen 2021
Koulukeskuksen erityiskoulut 1961-2014 Vallivaaran (apu)koulu 1967-201 Kuulovammaisten koulu/Veräjäkulman koulu
Leppävaaran kansakoulun ensimmäisiä oppilaita opettajineen ensimmäisenä koulupäivänä 3.9.1939 uuden kivikoulun pihassa.
1967-1969 Aivovauriolasten koulu 1967-77 Leppävaaran Tarkkailukoulu 2017 Leppävaaran koulu väistötiloihin Lintumetsään 2021 Suunnitteilla olevan Monikon uusi koulukeskus valmistuminen • Veräjäpellon ja Leppävaaran koulut sekä Boställskolan siirtyvät uuteen koulukeskukseen, josta tulee 1300 oppilaan keskittymä
Muualle kuin koulukeskukseen perustetut koulut 1957 Boställskolan • muutti 2000-luvun alussa lakkautetun Mäkkylän suomalaisen koulun tiloihin
Veräjäpellon koulu, kuvassa vasemmalla, valmistui vuonna 1967 ja purettiin viime vuonna. Avaralle koulun pihalle valmistui myöhemmin useita erityiskouluja, jotka kaikki on nyt purettu.
1962 Mäkkylään oma kansakoulu • koulu lakkautettiin 2000-luvun alkupuolella
1957 Alberga folkskola muuttaa Mäkkylään Boställsskolaan 1957 Lintuvaaran kansakoulu • Alkujaan nimi Pohjois-Leppävaaran kansakoulu, sillä Lintuvaara ei ollut vielä virallinen nimi
1978 Perkkaanpuiston koulu 1992 Postipuun – Eestinmetsän koulu 1998 Lintumetsän koulu 2002 Ruusutorpan koulu 2005 Lintulaakson koulu
Tälle paikalle rakennetaan uusi Monikon koulukeskus, jonka on määrä valmistua 2021. Silloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun legendaarinen puukoulu valmistui.
Kameleonten monitoimihallin suunnittelu etenee
12 LEPUSKI
Kaupunginhallitus myönsi tammikuussa takauksen Leppävaaran urheilupuistoon suunnitellulle Kameleonten-monitoimihallille. Hankkeen tavoitteena on käynnistää rakennustyöt keväällä 2020 ja saada halli käyttöön kesällä 2021. Kaupungin sivistystoimi on yhdessä espoolaisten yleisurheilu-, palloilu- ja voimisteluseurojen kanssa osallistunut hallin suunnitteluun. Hanke vaatii vielä asemakaavamuutoksen, joka tullee käsittelyyn kesään mennessä. Rakentaminen toteutetaan yhteistyössä nuorisoseura Logenin, Espoon kaupungin sekä muiden toimijoiden kesken. Kaupungin tavoitteena on sijoittaa hallin yhteyteen urheilupuiston käyttäjien tarvitsemia puku- ja pesutiloja sekä kunnossapitokaluston huoltotilat. Pukutilat palvelisivat samalla monitoimihallin viereen suunnitellun tekojää- ja tekonurmikentän käyttäjiä.
Mäkkylässä haetaan ideoita uudelle asuntoalueelle Espoo hakee ideakilpailulla yhteistyökumppania kehittämään Mäkkylässä sijaitsevaa koulu- ja päiväkotikorttelia. Noin kolmen hehtaarin suuruinen alue halutaan muuttaa asumiselle, sillä paikalla nyt toimivat ruotsinkielinen alakoulu ja päiväkoti ovat parin vuoden sisällä muuttamassa pois. Ideakilpailun alueeseen on liitetty myös koulun vieressä oleva kenttä ja Mäkkylän päiväkodin alue.
Kaupungin tavoitteena on kehittää noin 500 asukkaan asuntoaalue lähipalveluineen ja muine mahdollisine työpaikkoineen. Rakennusoikeutta on luvassa 25 000-30 000 kerrosneliötä. Se enteilee melko tehokasta rakentamista. Asuntoalueiden ilmanlaadulle asetetut raja-arvot tosin ylittyvät osalla aluetta vieressä kulkevan vilkasliikenteisen Kehä ykkösen vuoksi. Tämä asettaa omia rajoituk-
sia asuntorakentamiselle. Parhaan idean esittänyt kilpailija pääsee jatkoon ja saa suunnitteluvarauksella rakennettavakseen noin puolet asuntokerrosalasta. Neljännes asuntotuotannosta osoitetaan valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Kilpailu päättyy 14.3.2019 ja asemakaavan muutoksen valmistelu käynnistetään vuosien 2019-2020 aikana.
Palstaviljelyn tulevaisuutta ratkotaan yhdessä viljelijöiden kanssa Palstaviljelyn tulevaisuus on ollut epäselvä, kun Espoo on halunnut ulkoistaa viljelypalstojen hallinnoinnin. Viime kesänä osa palstoista jäi viljelemättäkin, kun tieto lopettamisesta levisi. Kun hallinnointitehtävään halukkaita ei ole toistaiseksi ilmoittautunut, on tilannetta viisaasti alettu ratkoa yhdessä viljelijöiden kanssa. Parhaillaan rakennetaan kaupungin ja viljelijöiden kesken yhteistoiminta- eli hybridimallia, jossa tehtävävastuut jaettaisiin selkeästi. Tosin kaupunki etsii edelleen myös palstojen hallinnointiin vastuullisia yhdistyksiä. Kolmas vaihtoehto on, että kaupunki jatkaa toimintaa entiseen malliinsa. Se ei liene kuitenkaan kummankaan osapuolen etu, sillä taustalla on tavoite säästää kaupungin kustannuksissa. Aikaa löytää yhteisymmärrys uudesta hybridimallista on kesäkuulle, jolloin palstojen tuleva kohtalo on määrä viedä tekniseen lautakuntaan päätettäväksi.
Yhteistä kehittämistä työpajoissa Tammikuussa pidettiin viljelijöiden kanssa jo toinen yhteinen työpaja, jossa yhteistoimintamallia kehiteltiin. Maaliskuussa jatketaan vielä kolmannessa tilaisuudessa. Tammikuun työpajassa oli paikalla 20 henkilöä eri palsta-alueilta ja kaupungin puolelta Kati Tuura, Anne Mannermaa, Eero Haataja ja Toni Korjus. Kaupungille sopiviksi tehtäviksi on yhteisissä työpajoissa tunnistettu rahaliikenne, jonotuslistat, palstojen jako, rekisterit, sopimukset, vesi, alueiden perusparannukset, valvonta ja sanktiot sekä tiedo-
tus verkossa. Viljelijätoimikunnat voisivat ottaa enemmän vastuuta viljelyyn liittyvistä käytännön kysymyksistä ja raportoida niistä keskitetysti kaupungille. Tällaisia ovat tyypillisesti erilaiset epäkohdat ja niiden korjaaminen. Samoin palstakatselmukset koskien esimerkiksi villiintymistä ja omavaltaisia palstarajoja hoituisivat viljelijöiden toimesta. Säästöjä syntyy, kun kaupungin palstavastaavan kenttäkäyntien ja puhelinneuvonnan tarve kutistuu. ”Viljelijät vetosivat tammikuun työpajassa vahvasti kaupunkiin ennen kaikkea siitä, että palstaviljely on hyvinvointia tuova kaupunkipalvelu”, kertoo työpajoissa mukana ollut palsta-aktiivi Reetta Puska. Hänellä on palsta Leppäsillassa. ”Palstaviljelyharrastusta tulisi mielestämme tukea saman arvoisena
kuin urheilua ja kulttuuriakin. Toivomme, että kaupunki ei nyt säästötarpeisiin vedoten lopettaisi tukeaan ja pakottaisi meitä ottamaan hybridimallissa liian isoja vastuita”. Yhtä palstaa kohden on laskettu käytettävän yhteisiä verovaroja 43 euroa kaupungin ilmoittaman kulurakenteen mukaan.
Käytännön murheita ”Kaupunki on vuosien varrella hoitanut osaa palsta-alueista huonosti, jos lainkaan”, harmittelee Reetta Puska. ”Osa palstoista on savisia ja täysin viljelykelvottomia, joten kaupunki ei saa niihin vuokralaisia eikä siis vuokratulojakaan. Hybridimallikaan ei tuo tähän ratkaisua. Näiden osalta viljelijät ovat sitä mieltä, että kaupungin tulee kunnostaa villiintyneet palstat ennen hybridimalliin
siirtymistä, jotta kaikki palstat saataisiin viljelyyn ja vuokratulot kaupungille juoksemaan.” Toinen murhe on palstaalueiden käytävien heinikoiden siimaus. ”Se on ollut useimpien viljelijöiden mielestä ollut riittämätöntä, vaikka kaupunki käyttää siihen peräti 10 prosenttia palstaviljelykuluista. Kun borrelioosia ja aivokuumetta levittävät punkit vaanivat korkeassa heinässä, odotamme kaupungin hoitavan pääkäytävien siimaukset tehokkaammin. Kesätyöntekijöiden työnohjaus helpottuisi, jos kaupunki laatisi kunnolliset kartat, joissa siimattavat käytävät erottuisivat selkeinä. Omien palstojensa reunaheinikot viljelijät hoitaisivat kuten ennenkin”, Reetta Puska pohtii palstojen käytännön hoidossa ilmenneitä vastuuepäselvyyksiä. ”Kaikkien tavoitteena on siisti kaupunkiviljelyalue”.
Sama pääkäytävä jonka eräs huolehtiva viljelijä on päättänyt pitää kunnossa.
Säästetäänkö jätehuollostakin? Palsta-alueiden jätehuolto on iso kuluerä, josta myös halutaan etsiä säästöjä. Kasvijätteen kompostointi omalla palstalla tullee pakolliseksi. Kaupunki on ehdottanut, että maatumaton jäte vietäisiin oman kodin jätekeräykseen tai Sortti-asemalle tai toimitettaisiin ennalta määrättyinä päivinä palstoilla kiertävän jätekuljetuksen vietäväksi. ”Jos jäteastioista luovutaan, viljelijät pelkäävät palsta-alueiden roskaantuvan.” Lisätietoja Reetta Puskalta mreettapp@hotmail.com
Rehottava alue on pääkäytävä jonka kaupunki tapasi siimata kerran kesässä.
Teksti: Arja salmi Kuvat: Virpi Nurmio
Kaupungin ja viljelijöiden hyvällä yhteistyöllä ylläpidetään tulevaisuudessakin siistejä kaupunkiviljelyalueita, jotka ovat ilona silmälle kaikille kaupunkilaisille. Toisessa kuvassa rehottaa pääkäytävä, jonka kaupunki tapasi siimat kerran kesässä. Toisessa kuvassa on sama pääkäytävä sen jälkeen, kun eräs huolehtiva viljelijä on päättänyt pitää sen kunnossa.