Perkkaan Huolto 50 vuotta s

Perkkaan Huollon asiakkaat ovat omassa pihapiirissä

Perkkaan Huolto Oy

• perustettu 5.10.1972 aluerakennuttajien toimesta, • siirtyi taloyhtiöiden omistukseen 1983 • omistajataloyhtiöitä 10 kpl • asiakkaita (talo- ja kiinteistöosakeyhtiöt): 19 kpl

Omistajien lisäksi Huollolla on joitakin muita asiakkaita, mutta nekin ovat palvelun toimivuuden kannalta Perkkaan lähialueella.

Isännöitsijä Marko Ruokanen kertoo asukkaiden pitävän siitä, että huoltoyhtiö on lähellä – yhden omistajataloyhtiöihin kuuluvan kerrostalon kivijalassa. Sinne on helppo poiketa kysymään neuvoa, kertomaan huoltotarpeesta tai lainaamaan työkaluja.

Ruokanen arvelee taloyhtiöiden ja sitä kautta asukkaiden hyötyvän omasta huoltoyhtiöstä myös taloudellisesti. Perkkaan Huollon tehtävänä ei ole tuottaa omistajilleen voittoa, vaan palvella niitä kustannustehokkaasti. Tämä näkyy siinä, että huollon vuoksimaksut taloyhtiöille - sisältäen kiinteistöhuollon, isännöinnin ja siivouksen - ovat pysyneet

• huollon henkilöstö: toimisto 2 henkilöä (isännöinti, kirjanpito ja asiakaspalvelu) kiinteistöhuolto 3–5 henkilöä omaa kalustoa mm. 2 kpl taajamatraktoreita ja pyöräkuormaaja

Espooseen syntyi 60- ja 70-luvulla uusia lähiöitä. Kerrostaloja nousi vauhdilla. Taloyhtiöt perustivat omiin tarpeisiinsa huoltoyhtiöitä, jotka tarjosivat kaikki niiden tarvitsemat palvelut.

Nyt, viitisenkymmentä vuotta myöhemmin Perkkaan Huolto Oy on SuurLeppävaaran alueella ainoa taloyhtiöiden omistama huoltoyhtiö. Se juhlii tänä syksynä viisikymppisiään. samana viimeiset viisi vuotta.

Perkkaan Huollon isännöimissä taloissa vastikkeet ovatkin olleet aika maltillisia, vaikka talojen kunnosta on pidetty huolta.

Energiaratkaisut ovat tulevaisuutta

Lepuski on esitellyt Perkkaalla tehtyjä maalämpöratkaisuja. Energian jatkuva kallistuminen näkyy myös Perkkaan Huollon asiakaskunnassa ja eri kokoisia energian säästöön liittyviä toimenpiteitä on tehty. ”Esimerkiksi porrasvalaistuksia on korjattu niin, että on lisätty hämäräkytkimet ja liiketunnistimet. Loisteputkia on vaihdettu ledeihin, yhteisten tilojen lämpötiloja on laskettu, käyttöveden painetta alennettu.”, Ruokanen summaa energiaratkaisuja.

Tulevaa talvea varten valmistelevat taloyhtiöt yhdessä Perkkaan Huollon kanssa tietopakettia keinoista, joilla taloyhtiöt ja yksittäiset asukkaat voivat säästää lämmitys- ja sähkökuluissa. Marko Ruokanen muistuttaa, että vetovoimastaan huolimatta Perkkaalta saa vielä aika edullisesti kodin. ”70-luvun hyvät pohjaratkaisut, tilavat ja viihtyisät piha-alueet, monipuoliset palvelut ja hyvät yhteydet.”

Teksti: Pirjo Toivonen

Ärrä tukee Leppävaara-seuraa

Riikka Halttunen ja Taru Sallinen

Sata vuotta sitten Leppävaaran asemalla oli pieni Rautatiekirjakaupan kioski. Nyt ympyrä on sulkeutunut ja aseman seudun kasvanutta väkimäärää palvelee kaksi R-kioskia, joiden molempien kauppiaana on Riikka Halttunen. Riikka on syntyjään espoolainen, elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Mankkaalla. Hän aloitti uransa Ärrällä keikkamyyjänä, kunnes ryhtyi ensin Läkkisepänaukion Ärrän kauppiaaksi ja sen jälkeen molempien Sellon R-kioskien yrittäjäksi. Toinen Riikan kioskeista on Sellon sisällä ja toinen aseman puolella ulkona katutasossa. Valtaosa R-kioskeista on yrittäjävetoisia.

Riikan R-kioski Sello sisäkioski on sijoittunut ruokamyynnin kehityksessä valtakunnallisesti 10 parhaan R-kioskin joukkoon. Tämän johdosta ”saimme lahjoittaa valitsemallemme paikalliselle kohteelle eli Leppävaara-seuralle 1 000 euroa,” kertoo R-kauppias Riikka Halttunen tyytyväisenä. Leppävaara-seura oli Riikalle helppo valinta, koska seura on niin pitkään tehnyt työtä Leppävaaran hyväksi.

Riikan mukaan kioskin elintarvikemyynti, joka koostuu mm. kahvista, pullasta, voileivistä ja grillituotteista jatkaa kasvamistaan edelleen. Tähän vaikuttaa hänen mukaansa paitsi valikoiman kehittäminen myös ihmisten elämän sirpaloituminen siten, että otetaan mieluummin purtavaa mukaan matkoille kuin istuttaisiin alas aterialle.

Lahjoitus on osa ”Ärrä tekee hyvää paikallisesti” -kampanjaa, josta voi lukea lisää täältä https://www.rkioski.fi/vastuullisuus/ihmiset/. Lahjoitus luovutetaan Leppävaara-seuralle Raittikarnevaaleilla 3.9.2022 Läkkitorin lavalla klo 16.50. Lepuskin roskaisuus on herättänyt aiempaa enemmän kiukkua, tai siltä ainakin tuntuu. Sitä on kauhisteltu tietenkin somessa mutta myös paikallislehdistössä.

Viime talven lumisirkus, olematon hiekoitus ja hiekan pois siivoamisen venyminen kesäkuulle ovat kiristäneet asukkaiden hermoja jo valmiiksi. Ehkä myös koronan jälkeen ihmiset ovat olleet taas enemmän kaduilla ja liikenteessä, jolloin roskatkin näkyvät ja jolloin niitä kylvetään enemmän kadunvarsille ja puistoihin.

Katujen puhtaanapito, ympäristön hoito ja roskien siivous kuuluvat kaupungin hoidettaviin tehtäviin. Siitä ei ole kahta sanaa. Sen takia me maksamme veroja. Leppävaarassa ympäristön hoidon määrärahat ovat pysyneet jo kymmenen vuoden ajan ennallaan, vaikka alueen väkiluku on samaan aikaan kasvanut kymmenellä tuhannella. Luit ihan oikein, meitä on nyt Kanta-Leppävaaran alueella jo 37000. Eikä tässä vielä kaikki. Leppävaaran aseman kauttakulkuliikenne on sekin kasvanut, ja asema on kolmanneksi vilkkain joukkoliikenteen matkakeskus Suomessa ja samalla yksi epäsiisteimmistä.

Verotulot ovat myös kasvun myötä paisuneet, mutta poliitikot ovat jakaneet rahat nykyisten valmiiden alueiden ohi uusiin investointeihin. Nyt olisi aika kurinpalautukseen ja ryhtyä vaatimaan valtuustoa nostamaan Lepuskin ympäristön kunnossapidon määrärahat sen kasvua vastaavalle tasolle. Rahaa tarvitaan lisää vähintään kolmanneksen verran, jotta saataisiin edes kadotetut resurssit takaisin. Mikset sinäkin kysyisi omalta valtuutetultasi miksi asiat on päästetty näin kurjaan jamaan?

Hulluinta, mitä voi tässä tilanteessa tehdä on mollata kaupungin duunareita tilanteesta. Eivät he voi sille mitään, että heitä on vaan liian vähän ja täpötäysiä roskiksia jää tyhjentämättä jokaisen työvuoron jälkeen.

Kaupunkilaisten oma-aloitteinen talkoohenki on tuonut ensiapua ongelmaan. Leppävaara-seuran Roskarouvat eivät jääneet päivittelemään ongelmaa vaan käyvät roskapihdit kädessä roskien kimppuun. Roskarouvien partiot näkyvät kerran viikossa keskustassa ja poistavat merkittävän määrän roskia samalla, kun näyttävät kouriintuntuvasti, mistä tässä on kysymys. Kaupungilla on siivoavia käsipareja ihan oikeasti liian vähän.

Lepuskilaiset eivät roskaa sen enempää kuin muutkaan, meitä on vaan niin monta kulkijaa, että keskustaalueelle roskaa riittää. Silti kannatta kokeilla, miten hyvältä tuntuu putsata oman asuntokadun istutuskaista roskista, pihdit saat lainaksi kirjastosta.

Vanha viisaus pitää tässäkin paikkansa, hyvän tekeminen tuntuu hyvältä!

Suma

Uunituore historiakirja

Ilmestyy 3.9.

Osta omasi Raittikarnevaaleilta 3.9. erikoishintaan 25 €/kpl. Kirjaa myyvät myös Sellon Suomalainen kirjakauppa ja www.booky.com. www.lepuski.fi